Mitä ydivoimalle säätövoimaksi?

Ydinvoimala on kallis ja vaarallinen verkon tehonsäätöön

"Ydinvoima on itse helppo ja edullinen säätövoima!"

Ei ole. Säätövoimana ydinvoima on

vaarallinen
- lämpötilavaihteluden aiheuttamat jännitteet rasittavat reaktoria ja siten lisäävät hyvin tunnettuja ydinvoiman uhkakuvia

kallis sijoittajille
- suuren sijoituksen tulee olla sijoittajille mahdollismman tuottava, mikä ei toteudu tuotantoa vähentämällä

Kyllä ydinvoimalan tehoa voidaan, lisäriskin kanssa, tietyissä rajoissa säätää verkon kuormituksen mukaan, mutta Suomessa näin on muistaakseni viimeksi tehty joskus 2000-luvun alkupuolella, ja ainakin ihan ydinvoimaloiden tulon jälkeen, jolloin ydinsähköä ajoittain tuotettiin enemmän kuin Suomen kokonaissähkönkulutus olisi tarvinnut.

Tuulivoiman rooli sähköjärjestelmässä

"Tuulivoima kaipaa vesivoimaa säätövoimakseen-vaimokseen."

Noin voidaan sanoa keikkien muidenkin sähköntuotantomuotojen kohdalla Tuulivoima on ymmärrettävä perusvoimaa tukevana tuotantona, sekä hiilivoiman korvaajana yhdessä vesivoiman kanssa. Tuulivoima on siinä mielessä kuin perusvoimaa, että sitä kannattaa tuottaa aina, kun se on mahdollista. Koska tuulisähkö kuitenkin alentaa sähkön hintaa, suuret sähköntuottajat Suomessa eivät sitä suosi, vaan pyrkivät pitämään sen osuuden sähköverkossa mahdollisimman pienenä, ja joka tapauksessa alle 5%, jota yleisesti pidetään rajana, jossa sillä olisi merkitystä sähkömarkkinoilla.

Säätövoimaa siis tarvitsee koko sähköjärjestelmä, johon kuuluu sähkön tuotantolaitokset (mukaan lukien mahdolliset sähkövarastot), sähkön siirtoverkko, sekä sähkön kuluttajat. Joikaisella sähköjärjestelmän osalla on merkityksensä sähköjärjestelmän tasapainoon, eli siihen, että sähkön tuotanto ja kulutus ovat yhtä suuret.


"Pakkasella ei tuule"

Jaa. Tuo istuu huonosti sen tosiasian kanssa, että Suomessa 60-70% tuulisähkön tuotannosta tapahtuu kuutena talvikuukautena. Toisakseen:
sähkölämmitys on ydinvoiman aiheuttama ongelma, eikä tuulivoimaa ei ole tarkoitettukaan lämmitykseen, vaikka sitäkin pienissä yksiköissä tehdään. Sähkölämmitys yleistyi Suomessa valtavasti, kun ydinsähkön ylituotantoa piti saada jonnekin kaupaksi. Suora sähkölämmitys on hyvin ympäristövastainen lämmitysmuoto, ja mm. lähtökohtaisesti kielletty ainakin Tanskassa ja Ruotsissa. Voi olla, että Ruotsin porvalihallitus on ydinvoimamyönteisyydellään muuttanut tuota lakia, mutta en ole kuullut sellaisesta. Tanskassa myös hiilivoimaloiden käyttö pelkästään sähköntuotantoon on kielletty, eli niiden on tuotettava sähkön lisäksi myös lämpöä (CHP-laitoksia). Se merkitsee yli kaksinkertaista energiamäärää samalla saastuttamisella/kWh, kuin mitä esim. Suomen hiililauhdevoimaloissa, jotka pääosin omistaa ydinvoimayhtiöt.

Säätövoimaa tarvitsee koko sähköjärjestelmä, johon kuuluu sähkön tuotantolaitokset, mahdolliset (sähkö)energiavarastot, sähkön siirtoverkko, sekä sähkön kuluttajat. Joikaisella sähköjärjestelmän osalla on merkityksensä sähköjärjestelmän tasapainoon, eli siihen, että sähkön tuotanto ja kulutus ovat yhtä suuret.

Vastaaja kirjoitti:

Säätövoimaa tarvitsee koko sähköjärjestelmä, johon kuuluu sähkön tuotantolaitokset, mahdolliset (sähkö)energiavarastot, sähkön siirtoverkko, sekä sähkön kuluttajat. Joikaisella sähköjärjestelmän osalla on merkityksensä sähköjärjestelmän tasapainoon, eli siihen, että sähkön tuotanto ja kulutus ovat yhtä suuret.

Lue lisää

Kerrankin olet oikeassa ja siitä on annettava tunnustus.Osasit myös kertoa asiasta ilman poliittisia väritteitä.Aihe sinänsä on vanha ja useassa ketjussa täällä jo koluttu.

Vastaaja kirjoitti:

Säätövoimaa tarvitsee koko sähköjärjestelmä, johon kuuluu sähkön tuotantolaitokset, mahdolliset (sähkö)energiavarastot, sähkön siirtoverkko, sekä sähkön kuluttajat. Joikaisella sähköjärjestelmän osalla on merkityksensä sähköjärjestelmän tasapainoon, eli siihen, että sähkön tuotanto ja kulutus ovat yhtä suuret.

Lue lisää

Toden totta! Vesivoiman määrä riittäisi oikein hyvin hyvin tuulivoiman säätövoimaksi. Ne ikäänkuin täydentäisivät toisiaan niin, että tuulisella säällä vesivarastot voivat vaikka kasvaa, ja tuulettomalla säällä vesivarastoa kulutetaan.

Näin sitä pitää kirjoitti:

Toden totta! Vesivoiman määrä riittäisi oikein hyvin hyvin tuulivoiman säätövoimaksi. Ne ikäänkuin täydentäisivät toisiaan niin, että tuulisella säällä vesivarastot voivat vaikka kasvaa, ja tuulettomalla säällä vesivarastoa kulutetaan.

Lue lisää

osuus tuotannosta tarvitsee säätövoimaa?Säätöhän on yleensä pienimuotoista ja varmatoimista suurten tuotantojen apuna.

Mihin 0,3% .n kirjoitti:

osuus tuotannosta tarvitsee säätövoimaa?Säätöhän on yleensä pienimuotoista ja varmatoimista suurten tuotantojen apuna.

vaikkapa pari GW tuulivoimaa taitaa olla enemmän kuin 0.3% tulevaisuudessa. mieti edes vähän ennenkuin töksäyttelet.

nahkapöksy kirjoitti:

vaikkapa pari GW tuulivoimaa taitaa olla enemmän kuin 0.3% tulevaisuudessa. mieti edes vähän ennenkuin töksäyttelet.

on kysymys.Tulevaisuuden tilanteista voidaan jossitella,mutta se on visionäärien hommaa.

nahkapöksy kirjoitti:

vaikkapa pari GW tuulivoimaa taitaa olla enemmän kuin 0.3% tulevaisuudessa. mieti edes vähän ennenkuin töksäyttelet.

" vaikkapa pari GW tuulivoimaa taitaa olla enemmän kuin 0.3%"

Pari GW tuulivoimaa on 10-kertainen määrä nykyiseen Suomen tuulivoimaan verrattuna. Jos tuulivoiman 10-kertaistaminen joskus onnistuisi, sen osuus olisi silloiin noin 3% Suomen sähkön tarpeesta.
Millä loput eli 97% sähkön tarpeesta katettaisiin ?

Mihin 0,3% .n kirjoitti:

osuus tuotannosta tarvitsee säätövoimaa?Säätöhän on yleensä pienimuotoista ja varmatoimista suurten tuotantojen apuna.

Tuulivoimaa lisättävä sen olemassaolevan vesivoiman verran - ainakin nimellisteholtaan 2500MW?

Korvamerkittyä tuulivesivoimaa

"Suomen vesivoima - n. 2500MW (luonnosta siinä kuin tuulikin) - käytettävä tuulivoiman säätövoimana."

Periaatteessa pienissä yksiköissä voitaisiin toimia niin, että tuulisähköä käytetään yhdessä vesivoiman (energiavarasto) kanssa. Käytännössä vesivoimalat on suuromistajien hallusssa, ja ne tekevät sillä rahaa nopeana säätövoimana.

Tuulivoiman lisäyspotentiaali on Suomessa n. 20TWh, joka merkitsee keskitehoa 2200MW ja n. 10GW kapasiteettia. Hyvin trimmasis vesivoimakapasiteetin kanssa. Vesivoiman tuotannon vaihtelut vuositasolla ovat suuremmat kuin tuulivoimalla, joten hyvin täydentävät toisiaan - luonnollisesti.

Säätövoima ja varavoima ovat eriasioita ja lainsäädäntöä viilattava vesivoiman suhteen siten, että ovat KANSALLISTA omaisuutta ja se on laitettava vähintäänkin verolle ja katsottava mikä energian tuotannon muoto sitä voi hyödyntää säätövoimana. - muu kuin ydinvoima.

Asiat Kohdalleen kirjoitti:

Säätövoima ja varavoima ovat eriasioita ja lainsäädäntöä viilattava vesivoiman suhteen siten, että ovat KANSALLISTA omaisuutta ja se on laitettava vähintäänkin verolle ja katsottava mikä energian tuotannon muoto sitä voi hyödyntää säätövoimana. - muu kuin ydinvoima.

Lue lisää

Vastaaja. "Tuulivoiman lisäyspotentiaali on Suomessa n. 20TWh, joka merkitsee keskitehoa 2200MW ja n. 10GW kapasiteettia. Hyvin trimmasis vesivoimakapasiteetin kanssa. Vesivoiman tuotannon vaihtelut vuositasolla ovat suuremmat kuin tuulivoimalla, joten hyvin täydentävät toisiaan - luonnollisesti"

Jos Suomessa olisijoskus tulevaisuudessa tuulivoiman keskiteho 2200 MW ja kapasiteetti 10 GW, niin tuulivoimaloiden kokonaissähköteho voisi silloin vaihdella välillä 0 - 10000 MW.
Suomen vesiivoima ei riittäisi 0 - 10000 MW tehovaihtelun säätöön.

Kun koko maassa vallitseva sopiva (lounais)tuuli sallisi tuottaa tuulisähköä lähes tuulimyllyjen kokonaisnimellisteholla 10 GW, sellaisessa tilanteessa olisi suurin osa tuulimyllyistä pysäytettävä, koska kantaverkko ei kestäisi läheskään 10 GW (10000 MW) tuulisähkötehoa.
Siitä myös seuraisi, että tuulivoimaloiden kokonaiskäyttöaste jäisi selvästi pienemmäksi kuin nykyinen vuotuinen n. 21 % käyttöaste Suomessa..

saapasrasva kirjoitti:

Vastaaja. "Tuulivoiman lisäyspotentiaali on Suomessa n. 20TWh, joka merkitsee keskitehoa 2200MW ja n. 10GW kapasiteettia. Hyvin trimmasis vesivoimakapasiteetin kanssa. Vesivoiman tuotannon vaihtelut vuositasolla ovat suuremmat kuin tuulivoimalla, joten hyvin täydentävät toisiaan - luonnollisesti"

Jos Suomessa olisijoskus tulevaisuudessa tuulivoiman keskiteho 2200 MW ja kapasiteetti 10 GW, niin tuulivoimaloiden kokonaissähköteho voisi silloin vaihdella välillä 0 - 10000 MW.
Suomen vesiivoima ei riittäisi 0 - 10000 MW tehovaihtelun säätöön.

Kun koko maassa vallitseva sopiva (lounais)tuuli sallisi tuottaa tuulisähköä lähes tuulimyllyjen kokonaisnimellisteholla 10 GW, sellaisessa tilanteessa olisi suurin osa tuulimyllyistä pysäytettävä, koska kantaverkko ei kestäisi läheskään 10 GW (10000 MW) tuulisähkötehoa.
Siitä myös seuraisi, että tuulivoimaloiden kokonaiskäyttöaste jäisi selvästi pienemmäksi kuin nykyinen vuotuinen n. 21 % käyttöaste Suomessa..

Lue lisää

Mitä ajatte takaa?

Hyötysuhde 36.9%, eikä yhtään ydinkakkaa hukkaenergian tuotannosta! Hyvä!

Vastaaja kirjoitti:

Hyötysuhde 36.9%, eikä yhtään ydinkakkaa hukkaenergian tuotannosta! Hyvä!

Ydinvoimalla käytännössä sama hyötysuhde (n. 33%), eikä yhtään kasvihuonekaasu-päästöjä reaktorista. Hyvä !

Mooren laki. Energiavallankumous tulossa, ydinreservaatti-Suomella kiire.

"Mooren lain mukaan transistorien lukumäärä kaksinkertaistuu halvasti toteutettavissa mikropiireissä joka toinen vuosi."

"Aurinkopaneelien hinnat ovat jo laskusuunnassa. Nyt onkin alettu puhua ”Mooren laista aurinkoenergiassa”: aurinkopaneelien hintojen arvioidaan laskevan jopa seitsemällä prosentilla vuodessa, inflaatio huomioon ottaen.

Tämä tarkoittaisi Krugmanin mukaan sitä, että pian aurinkovoima on jo hiilivoimaa edullisempaa. Energiavallankumouksen tiellä on Krugmanin mukaan enää poliittinen järjestelmä. "
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/pateeko mooren laki myos aurinkovoimaan/a719367

Ydinreservaatti-Suomen rakentamisella on kiire orjuuttaa kansa uusilla ydinvoimaloilla vuosikymmeniksi ennen energiavallankumousta.