Oikeudenmukaisuus

Tämä kysymyksesi askarruttaa monia. Ajattelen asiasta näin Raamatun valossa.
Raamattu kertoo meille millainen Jumala on. Hänen ominaisuuksistaan voidaan nähdä ettei hänellä voi olla mitään tekemistä synnin kanssa. Psalmissa 33:5 sanotaan, että hän rakastaa vanhurskautta ja oikeutta. Jaakobin kirjeessä taas todetaankin: "Pahalla ei Jumalaa voida koetella eikä hän itse koettele ketään.". Hän varoitti Aadamia rehdisti ja huomaavaisesti:" Jokaisesta puutarhan puusta saat syödä kylliksesi, mutta hyvän ja pahan tiedon puusta, siitä sinä et saa syödä, sillä sinä päivänä jona syöt siitä, sinä kuolemalla kuolet."
Eikö Jumalan olisikin ollut ulkokultaista varoittaa heitä tietystä synnistä jos hän tiesi huonon lopputuloksen? Koska hän rakastaa vanhurskautta ja oikeutta, hän ei olisi tarjonnut vaihtoehtoa, jota ei todellisuudessa ollut olemassakaan.

Jumala ilmaisee myös runsain mitoin hyvyyttä. Jeesus kuvaili tätä Jumalan ominaisuutta seuraavasti:"Kuka teistä on mies, jolta hänen poikansa pyytää leipää-ei kai hän ojenna hänelle kiveä? Tai kenties hän pyytää kalaa-ei kai hän ojenna hänelle käärmettä?
Jos siis te, vaikka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljon enemmän teidän Isänne, joka on taivaissa, antaakaan hyvää niille, jotka pyytävät häneltä.

Vaikka Jumalalla on ennaltatietämys Raamatussa osoitetaan että hän ei useinkaan käytä tätä kykyään. Esimerkiksi, kun uskollinen Aabraham oli uhraamaisillaan poikansa, Jumala saattoi sanoa:" Sillä nyt minä tiedän että sinä pelkäät Jumalaa, kun et kieltänyt minulta ainokaista poikaasi."
Eräissä toisissa tilanteissa joidenkin ihmisten huono menettelytapa pahoitti hänen mielensä. olisiko hänestä tuntunut niin pahalta, jos hän olisi jo kauan aikaa tiennyt, mitä he tekisivät?

Minusta näistä kaikista voi päätellä että kaikkiviisas jumala ei käyttänyt edeltätietämyksen kykyään ja nähnyt ennalta, että ensimmäiset vanhempamme tekisivät syntiä. hän ei ryhtynyt tyhmästi sellaiseen eriskummalliseen hankkeeseen, että olisi ensin käyttänyt kykyään tietää lopputulos etukäteen ja sitten lavastanut jonkinlaisen uusunnan siitä, minkä jo tiesi tapahtuvan.

Painavin syy siihen että Jumala päätti olla ottamatta etukäteen selvää Aadamin ja Eevan valinnasta, on rakkaus. Se on hänen pääominaisuutensa.

Jos jollakin on käsitys, että Jumalan hyvyys on sitä, että Hän sallii meille kaiken, niin se on väärä käsitys. Jumala on hyvä heitä kohtaan, jotka uskovat mitä Hän käskee tehdä. Raamattu kertoo Jumalan olevan kiivaus ja kuluttavainen tuli. Otan itseni esimerkiksi, koska muista en tiedä, jotta voisin jonkun muun esimerkiksi otta. Minä tunsin Jumalan Sanan. Olin lukenut sitä vuosia, mutta vaikka tunsin, en tehnyt Sanan mukaan. En tehnyt koskaan mitään julkisyntejä, en varastanut, en valehdellut, en sanonut vääriä todistuksia, en juoruillut, mutta ajatuksissani elin perinteisesti, ei ihmisen perisyntitaipumuksen mukaan. Kannoin huolia, säälin lähimmäisiäni, vaikka en kyennytkään heitä auttamaan, eli elin Sanan vastaisesti. Sana ei lupaa katsoa eiliseen, eikä huomiseen, vaan käskee elää tätä hetkeä kiitosmielin. Oikea sääli on se, että autamme lähimmäistämme, emmekä surkuttele häntä ajatuksissamme. Jos emme kykene auttamaan, niin jätämme hänet Jumalan huomaan. Ajatuksissa kannettu sääli ei tee muuta kuin raskauttaa kantajansa, joten siitä ei todellakaan ole hyötyä. Elin siis Jumalan Sanan tuntemisestani huolimatta kuin maailman ihminen. Jumala sieti sitä aikansa. Tuli päivä, jolloin Hän laittoi minut niin kovan paikan eteen, että en viitsi sitä tässä nyt kertoa. Vasta tuon täydellisen omanarvontunteen menettämisen jälkeen alistuin Jumalan Sanan alamaisuuteen.
Samoin oli vedenpaisumuksessa hukkuneiden laita. Heillä olisi ollut saatavana tieto Jumalan pelastavasta Tahdosta, mutta he eivät halunneet siitä kuulla. Monen isä ja äiti ei antanut lapselleen minkäänlaista mahdollisuutta pelastukseen. Eivät puhuneet Jumalasta, päin vastoin kielsivät lapsiltaan Jumalan tuntemisen.

Jumala halusi luoda itselleen kansan ja ystävät ja sitä ei voinut estää se, että Hän edeltä näki, että kasvaa langenneen enkelin joukkio, joka ei halua ottaa Häntä Jumalaksi.
Jumala loi ihmisen vapaatahtoiseksi. Jos Hän olisi tehnyt meistä väkisin alisteisia Itselleen, Hänellä ei olisi ystäväjoukko, vaan mielistelevä robottijoukkio.

Jumala on täysin oikeudenmukainen ja Hän pelastaa omansa vaikka tulesta tempaisten. Hänen omiaan ovat he, jotka uskovat Häneen ja tekevät Hänen antamiensa neuvojen mukaan. Ei ole Jumalan syy, että moni hylkää Hänet. Jo alunalkaen monet perhekunnat käänsivät Hänelle selkänsä ja tuosta selänkääntämisestä kärsii lukemattomat. He eivät saa tietoa Jumalasta ja se ei johdu Jumalasta, vaan ihmisen ylpeydestä. Kaikki eivät tahdo alistua Jumalan alamaisuuteen. Tänäänkin on paljon ihmisiä, jotka eivät siedä, että heidän jälkeläisiään opetetaan uskon tuntemiseen edes koulussa. Eivät opeta jälkeläisilleen Jumalan käskyjä ja siksi maailmassa on paljon ahdistettuja lapsia ja nuoria.

Minun kohdallani Jumala ilmestyi kuluttavana tulena, mutta jos Hän ei olisi sitä tehnyt, olisin jäänyt ulkoisesti kristityn muodon omaavaksi, mutta sisäisesti en olisi taipunut Hänen Tahtoonsa. Olisin luullut olevani hyvä uskovainen, vaikka todellisuudessa en sitä olisi ollut. En olisi koskaan tullut vapaaksi, jos Jumala ei tehnyt minua kuluttavana tulena vapaaksi. Nyt olen saanut olla Hänen teostaan vapaa kauan ja siksi kerron Hänestä. Se, mikä minusta ja kaikista kärsimykseni nähneistä näytti todella pahalta, olikin todellisuudessa Jumalan hyvyyttä.

Heprealaiskirje 12
15 ja pitäkää huoli siitä, ettei kukaan jää osattomaksi Jumalan armosta, "ettei mikään katkeruuden juuri pääse kasvamaan ja tekemään häiriötä", ja monet sen kautta tule saastutetuiksi,
16 ja ettei kukaan olisi haureellinen tahi epäpyhä niinkuin Eesau, joka yhdestä ateriasta myi esikoisuutensa.
17 Sillä te tiedätte, että hänet sittemminkin, kun hän tahtoi päästä siunausta perimään, hyljättiin; sillä hän ei löytänyt tilaa peruutukselle, vaikka hän kyynelin sitä pyysi.
18 Sillä te ette ole käyneet sen vuoren tykö, jota voidaan käsin koskea ja joka tulessa palaa, ettekä synkeyden, ette pimeyden, ette myrskyn,
19 ette pasunan kaiun ettekä äänen tykö, joka puhui niin, että ne, jotka sen kuulivat, pyysivät, ettei heille enää puhuttaisi;
20 sillä he eivät voineet kestää tätä käskyä: "Koskettakoon vuorta vaikka eläinkin, se kivitettäköön";
21 ja niin hirmuinen oli se näky, että Mooses sanoi: "Minä olen peljästynyt ja vapisen";
22 vaan te olette käyneet Siionin vuoren tykö ja elävän Jumalan kaupungin, taivaallisen Jerusalemin tykö, ja kymmenien tuhansien enkelien tykö,
23 taivaissa kirjoitettujen esikoisten juhlajoukon ja seurakunnan tykö, ja tuomarin tykö, joka on kaikkien Jumala, ja täydellisiksi tulleitten vanhurskasten henkien tykö,
24 ja uuden liiton välimiehen, Jeesuksen, tykö, ja vihmontaveren tykö, joka puhuu parempaa kuin Aabelin veri.
25 Katsokaa, ettette torju luotanne häntä, joka puhuu; sillä jos nuo, jotka torjuivat luotaan hänet, joka ilmoitti Jumalan tahdon maan päällä, eivät voineet päästä pakoon, niin paljoa vähemmän me, jos käännymme pois hänestä, joka ilmoittaa sen taivaista.
26 Silloin hänen äänensä järkytti maata, mutta nyt hän on luvannut sanoen: "Vielä kerran minä liikutan maan, jopa taivaankin".
27 Mutta tuo "vielä kerran" osoittaa, että ne, mitkä järkkyvät, koska ovat luotuja, tulevat muuttumaan, että ne, jotka eivät järky, pysyisivät.
28 Sentähden, koska me saamme valtakunnan, joka ei järky, olkaamme kiitolliset ja siten palvelkaamme Jumalaa, hänelle mielihyväksi, pyhällä arkuudella ja pelolla;
29 sillä meidän Jumalamme on kuluttavainen tuli.

"Jumala katsoo yksilön lisäksi kokonaisuutta ja kokonaisia kansoja..."

Olisin hiukan erimieltä. Perustelen eriävän kantani sillä että kristinusko ja Jumalan sana levisi euroopan ulkopuolelle vasta viime aikoina. Amerikkaan 1600 luvulta alkaen , Australiaan ja Japaniin paljon myöhemmin. Puhumattakaan Afrikan ja Borneon sademetsissä elävistä eristäytyneistä heimoista.

Miljardit ihmiset siis elivät elämänsä kuulematta "oikeasta" Jumalasta. He uskoivat omiin jumaliinsa, olivat näinollen raamatun kannalta epäjumalanpalvojia. Ja heidän osansahan on kadotus.Eikö vain?

Näillä kansoilla ei ollut samoja mahdollisuuksia pelastukseen kuin muilla.

Mielenkiintoinen väite tuo että Jumalalla olisi mahdollisuus tietää asioita ennakkoon yksilön kohdalla ,mutta hän ei käytä tätä ominaisuuttaan. Eli Jumala ei viitsinyt katsoa vaikkapa Hitlerin tulevaisuutta jonka toimien kautta kuoli 6 miljoonaa juutalaista. Olisi kannattanaut vilkasta.

Noo tosi uskovat sulkevat silmänsä ja korvansa tälläisiltä.

Kristinuskon perusajatushan on juuri evankeljumin levitys jotta KAIKILLA olisi mahdollisuus pelastua. Jumalan sanaa on noudatettava jotta pelastuisi.

Jos ihminen ei eläissään kuule raamatun sanaa onko hän samalla viivalla pelastukseen kuoltuaan ,kuin uskova on? Kristinuskon mukaan ei ole. Jos olisi, se tekisi evankelijumin sanoman turhaksi. Eli Jumala on epäoikeudenmukainen tältä kantilta katsoen.

Jos ajatellaan niin että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet pelastua , silloin Jumala olisi oikeudenmukainen. 1000 ekr elänyt amerikan alkuperäisasukas joka uskoi auringonjumalaan ja piti ihmisuhreja välttämättömänä, olisi samalla viivalla tämänpäivän helluntalaisseurakunnan hartaan jäsenen kanssa.

Jos nämä kaksi olisivat samassa asemassa Jumalan silmien alla herää kysymys: Miksi julistaa ylipäätään raamatun sanomaa?

Ovatko nämä edellämainitut esimerkki-ihmiset samalla viivalla Jumalan edessä helluntalaisten mielestä? Ja minkä vuoksi raamatun sanomaa levitetään jos ovat?
Olisi mielenkiintoista nähdä mielipiteitä tähän asiaan. Kiitos etukäteen.

Annetaampa Raamatun kertoo:

Room.2:14 Sillä kun pakanat, joilla ei lakia ole, luonnostansa tekevät, mitä laki vaatii, niin he, vaikka heillä ei lakia ole, ovat itse itsellensä laki
15 ja osoittavat, että lain teot ovat kirjoitetut heidän sydämiinsä, kun heidän omatuntonsa myötä-todistaa ja heidän ajatuksensa keskenään syyttävät tai myös puolustavat heitä-
16 sinä päivänä, jona Jumala on tuomitseva ihmisten salaisuudet Kristuksen Jeesuksen kautta, minun evankeliumini mukaan.

Kannattaa siis lukea 1. Pietari 3:18-22.