Onko peilinheilutin on huono sijoitus?

Eihän kaikki tarvitse jatkuvaa lääkitystä niinkuin sinä!

Jatka vaan ihan rauhassa peilinheiluttimesi käyttöä, ei se tästä keskustelusta huonone!

Peilinheiluttimien objektiivit on jo huippuunsa kehittyneitä, ei ne enää parane. Vastedes kehittyy vain halpisten (Samyang yms) valmistus. Eikä nykyistä suurempia valovoimia tarvita kuin pimeässä kuvaamiseen.

Peilinheiluttimia saa halvalla vasta sitten (ehkä n. parin vuoden kuluttua) kun Canonkin saa uudet (nykyaikaiset) kameramallit aikaiseksi. Canonilla on aikaisempaa kokemusta (filmiajalta) muita enemmän (Pellix).
Heiluttamattomiin suunniteltujen valovoima lisääntyy (ilmaiseksi) kun kenno voidaan sijoittaa objektiivin lähelle (valo heikkenee etäisyyden neliössä).

PIP & M kirjoitti:

Peilinheiluttimien objektiivit on jo huippuunsa kehittyneitä, ei ne enää parane. Vastedes kehittyy vain halpisten (Samyang yms) valmistus. Eikä nykyistä suurempia valovoimia tarvita kuin pimeässä kuvaamiseen.

Peilinheiluttimia saa halvalla vasta sitten (ehkä n. parin vuoden kuluttua) kun Canonkin saa uudet (nykyaikaiset) kameramallit aikaiseksi. Canonilla on aikaisempaa kokemusta (filmiajalta) muita enemmän (Pellix).
Heiluttamattomiin suunniteltujen valovoima lisääntyy (ilmaiseksi) kun kenno voidaan sijoittaa objektiivin lähelle (valo heikkenee etäisyyden neliössä).

Lue lisää

"Heiluttamattomiin suunniteltujen valovoima lisääntyy (ilmaiseksi) kun kenno voidaan sijoittaa objektiivin lähelle (valo heikkenee etäisyyden neliössä). "

ehkäpä se objektiivi on suunniteltu antamaan se valo tiettyyn suuntaan, jossa ylläripylläri se kennokin on.

Valon määrä ei siis muutu miksikään oli kenno lähellä tai kaikana.

Semn sijaan jos kenno on ihan kiinni objektiivissa, tulee valonjakaumasta ongelmallinen, sillä kuva-alan laidoille saapuva valo ei tule enään suoraan kennoa päin.
Tämä onhelma voidaan toki kompensoida isolla objektiivin takalasin halkaisijalla, mutta se taas sit maksaa ja kasvattaa objektiivin kokoa ja massaa.

Tellervo metsäketoin kirjoitti:

"Heiluttamattomiin suunniteltujen valovoima lisääntyy (ilmaiseksi) kun kenno voidaan sijoittaa objektiivin lähelle (valo heikkenee etäisyyden neliössä). "

ehkäpä se objektiivi on suunniteltu antamaan se valo tiettyyn suuntaan, jossa ylläripylläri se kennokin on.

Valon määrä ei siis muutu miksikään oli kenno lähellä tai kaikana.

Semn sijaan jos kenno on ihan kiinni objektiivissa, tulee valonjakaumasta ongelmallinen, sillä kuva-alan laidoille saapuva valo ei tule enään suoraan kennoa päin.
Tämä onhelma voidaan toki kompensoida isolla objektiivin takalasin halkaisijalla, mutta se taas sit maksaa ja kasvattaa objektiivin kokoa ja massaa.

Lue lisää

Menipä väitteesi taas kerran päin p.e.r.s.e.t.t.ä.

"Valon määrä ei siis muutu miksikään oli kenno lähellä tai kaikana."

Kyllähän se muuttuu. Sen voi keskiverto canon-räkänokkakin testata. Laittaa objektiivin ja rungon väliin loittorenkaita. Valotusaika pitenee jos muut asetukset ennallaan. Kun lisätään loittorenkaita vielä lisää, valotusaika pitenee entisestään. Ottakaa perusasiat haltuun ennen kuin alatte viisastelemaan.

anticanonisti!!!! kirjoitti:

Menipä väitteesi taas kerran päin p.e.r.s.e.t.t.ä.

"Valon määrä ei siis muutu miksikään oli kenno lähellä tai kaikana."

Kyllähän se muuttuu. Sen voi keskiverto canon-räkänokkakin testata. Laittaa objektiivin ja rungon väliin loittorenkaita. Valotusaika pitenee jos muut asetukset ennallaan. Kun lisätään loittorenkaita vielä lisää, valotusaika pitenee entisestään. Ottakaa perusasiat haltuun ennen kuin alatte viisastelemaan.

Lue lisää

"Kyllähän se muuttuu. Sen voi keskiverto canon-räkänokkakin testata. Laittaa objektiivin ja rungon väliin loittorenkaita. Valotusaika pitenee jos muut asetukset ennallaan. Kun lisätään loittorenkaita vielä lisää, valotusaika pitenee entisestään. Ottakaa perusasiat haltuun ennen kuin alatte viisastelemaan. "



Testaile sä vaan.

Jos et sit tietty viitsi käyttää ko järjestelmälle tehtyä optiikkaa, vaan rakentelet loittosarjoja ja muuta mahtavaa, niin abloodeja kilo.

Saat varmaan varmuudella sen loittosarjasysteemin myös tarkentumaan äärettömään koska olet optiikan ihmelapsi:-)

Tellervo metsäketoin kirjoitti:

"Heiluttamattomiin suunniteltujen valovoima lisääntyy (ilmaiseksi) kun kenno voidaan sijoittaa objektiivin lähelle (valo heikkenee etäisyyden neliössä). "

ehkäpä se objektiivi on suunniteltu antamaan se valo tiettyyn suuntaan, jossa ylläripylläri se kennokin on.

Valon määrä ei siis muutu miksikään oli kenno lähellä tai kaikana.

Semn sijaan jos kenno on ihan kiinni objektiivissa, tulee valonjakaumasta ongelmallinen, sillä kuva-alan laidoille saapuva valo ei tule enään suoraan kennoa päin.
Tämä onhelma voidaan toki kompensoida isolla objektiivin takalasin halkaisijalla, mutta se taas sit maksaa ja kasvattaa objektiivin kokoa ja massaa.

Lue lisää

”sillä kuva-alan laidoille saapuva valo ei tule enään suoraan kennoa päin.”

> täysin typerä väite tuokin, ei kennon etäisyys valon tulokulmaa muuta, mutta
– valolla on aina pitempi matka kuvan kulmiin
– kaikkialla paitsi keskellä kennoa valo tulee vinosti ja aiheuttaa siksi ongelmia (heijastumia) sekä UV, että Bayer suotimessa
– jos kennossa on ns. mikrolinssit niin kuva on aina reunoista tummempi myös niiden pinnalle vinosti tulevan valon takia

Nuo ongelmat voidaan välttää vain pallopinnan muotoisella kennolla.

Sitten joskus hamassa tulevaisuudessa peilittömien kameroiden kennot tulostetaan (painetaan) suoraan objektiivin takimmaisen linssin kaarevalle pinnalle.

KAUNISTA UUTTAVUOTTA KAIKILLE!
___/)___/)_____./¯"""/')
¯¯¯¯¯¯\)¯¯\)¯¯¯'\_„„„,\)

Tellu Ketola kirjoitti:

"Kyllähän se muuttuu. Sen voi keskiverto canon-räkänokkakin testata. Laittaa objektiivin ja rungon väliin loittorenkaita. Valotusaika pitenee jos muut asetukset ennallaan. Kun lisätään loittorenkaita vielä lisää, valotusaika pitenee entisestään. Ottakaa perusasiat haltuun ennen kuin alatte viisastelemaan. "



Testaile sä vaan.

Jos et sit tietty viitsi käyttää ko järjestelmälle tehtyä optiikkaa, vaan rakentelet loittosarjoja ja muuta mahtavaa, niin abloodeja kilo.

Saat varmaan varmuudella sen loittosarjasysteemin myös tarkentumaan äärettömään koska olet optiikan ihmelapsi:-)

Lue lisää

Peilinheiluttimiin jämähtäneiden on ilmeisen mahdoton myöntää olevansa väärässä.

Aikuisten oikeasti se menee kuitenkin niin, että jos kennon etäisyys lyhennetään n. 0,7 x (n 70% nykyisestä) niin valovoima kaksinkertaistuu (samankokoisella aukolla).
Ja päinvastoin jos etäisyyttä pidennetään 1,4 x niin objektiivin valovoima puolittuu.

”myös tarkentumaan äärettömään”
> ”hukkuva tarttuu oljenkorteen”
Miten pokkarit saadaan tarkentumaan oikein kun kenno on niin lähellä objektiivia?

Tellu Ketola kirjoitti:

"Kyllähän se muuttuu. Sen voi keskiverto canon-räkänokkakin testata. Laittaa objektiivin ja rungon väliin loittorenkaita. Valotusaika pitenee jos muut asetukset ennallaan. Kun lisätään loittorenkaita vielä lisää, valotusaika pitenee entisestään. Ottakaa perusasiat haltuun ennen kuin alatte viisastelemaan. "



Testaile sä vaan.

Jos et sit tietty viitsi käyttää ko järjestelmälle tehtyä optiikkaa, vaan rakentelet loittosarjoja ja muuta mahtavaa, niin abloodeja kilo.

Saat varmaan varmuudella sen loittosarjasysteemin myös tarkentumaan äärettömään koska olet optiikan ihmelapsi:-)

Lue lisää

Sullahan on tietämys huikean korkealla. Selitähän tarkemmin miten loittosarjat liittyy siihen että objektiivi olisi eri kuin kyseiseen runkoon tarkoitettu? Tiedätkö mitä loittorenkailla tehdään? Loitoilla ei ole tarkoituskaan tarkentaa äärettömään, typeryyden ihmelapsi.

pillu vakola kirjoitti:

Sullahan on tietämys huikean korkealla. Selitähän tarkemmin miten loittosarjat liittyy siihen että objektiivi olisi eri kuin kyseiseen runkoon tarkoitettu? Tiedätkö mitä loittorenkailla tehdään? Loitoilla ei ole tarkoituskaan tarkentaa äärettömään, typeryyden ihmelapsi.

Lue lisää

Eikä muuten muillakaan objektiiveilla yleensä tarkenneta äärettömään kun silloin menetetään 2/3-osa syväterävyydestä.

Älä kuitenkaan vihastu itseäsi tyhmemmille, ei se ole oma syy jos ei ymmärrä ”vaikeita asioita”. Kukaan ei viisastu siitä, että nimitellään typerykseksi.

Heikompia pitää auttaa – ei pilkata

pillu vakola kirjoitti:

Sullahan on tietämys huikean korkealla. Selitähän tarkemmin miten loittosarjat liittyy siihen että objektiivi olisi eri kuin kyseiseen runkoon tarkoitettu? Tiedätkö mitä loittorenkailla tehdään? Loitoilla ei ole tarkoituskaan tarkentaa äärettömään, typeryyden ihmelapsi.

Lue lisää

"Tiedätkö mitä loittorenkailla tehdään? Loitoilla ei ole tarkoituskaan tarkentaa äärettömään, typeryyden ihmelapsi. "

Ei ole ei.
Mutta ei ne liity asiaan siinäkään taspauksessa, jos haluaa esittää, että valovoima paranee mikäli käytetään kameraa jossa ei ole peiliä (ja näin ollen voidaan kennon ja objektiivin välistä matkaa pienentää:-)

”… sä vaan” kirjoitti:

Peilinheiluttimiin jämähtäneiden on ilmeisen mahdoton myöntää olevansa väärässä.

Aikuisten oikeasti se menee kuitenkin niin, että jos kennon etäisyys lyhennetään n. 0,7 x (n 70% nykyisestä) niin valovoima kaksinkertaistuu (samankokoisella aukolla).
Ja päinvastoin jos etäisyyttä pidennetään 1,4 x niin objektiivin valovoima puolittuu.

”myös tarkentumaan äärettömään”
> ”hukkuva tarttuu oljenkorteen”
Miten pokkarit saadaan tarkentumaan oikein kun kenno on niin lähellä objektiivia?

Lue lisää

"Peilinheiluttimiin jämähtäneiden on ilmeisen mahdoton myöntää olevansa väärässä.

Aikuisten oikeasti se menee kuitenkin niin, että jos kennon etäisyys lyhennetään n. 0,7 x (n 70% nykyisestä) niin valovoima kaksinkertaistuu (samankokoisella aukolla).
Ja päinvastoin jos etäisyyttä pidennetään 1,4 x niin objektiivin valovoima puolittuu."

Ihan aikuisten oikeasti tarkoitat siis, että jos on kamera jossa bajonesta kennolle on matkaa vaikkapa 5cm ja toinen kamera jossa ko. matka on 3,5cm, ja molemmissa on objektiivi jossa kennon koolle sopivaksi mitoitettu piirtoympyrä, niin tämä kamera jossa on 3,5cm etäisyys onkin kaksikertaa valovoimaisempi, kuin kamera jossa on 5cm etäisyys??????

"Miten pokkarit saadaan tarkentumaan oikein kun kenno on niin lähellä objektiivia? "

Eikös tuolla logiikalla, että kennon etäisyys parantaa valovoimaa, pitäisi pokkarissa jos toisessa onn sitten AIVAN JULMETTU valovoima, kun kenno on niin lähellä objektiivia????

"– objektiivit pitää suunnitella ja rakentaa väärin kun se ei voi olla lähllä kennoa (pitää jättää tilaa peilin heilutukselle)."

Tämä ongelma koskee lähinnä laajakulmia. Tekee niiden valmistamisen hankalammaksi ja kalliinmaksi, koska ne tarvii olla kaksi polttovälisiä. Teleopjektiiveilla tuota ongelmaa ei tule.

Kuvaukseen tuolla seikalla ei ole mitään merkitystä.

”Tarvitsetko yli 10fps kuvaustaajuutta?
Jos, niin tällöin heilutin ei ehkä tarjoa kaikkea mitä haluat.”
> Mitenkäs se liikkuvaan kohteeseen tarkistus toimii peilin heiluessa, entä videokuvauksessa?

Se on kai myös vähän niinkuin ”Tarvitsetko auton huippunopeutta”
(autoa jonka huippunopeus on yli 120 km/h)

vanhaparta kirjoitti:

"– objektiivit pitää suunnitella ja rakentaa väärin kun se ei voi olla lähllä kennoa (pitää jättää tilaa peilin heilutukselle)."

Tämä ongelma koskee lähinnä laajakulmia. Tekee niiden valmistamisen hankalammaksi ja kalliinmaksi, koska ne tarvii olla kaksi polttovälisiä. Teleopjektiiveilla tuota ongelmaa ei tule.

Kuvaukseen tuolla seikalla ei ole mitään merkitystä.

Lue lisää

”Tämä ongelma koskee lähinnä laajakulmia”

Jos noin on niin miksi mun filmi-Canonin 100mm obiska ei käy digiin kun perä ottaa peiliin kiinni?

ongelma koskee? kirjoitti:

”Tämä ongelma koskee lähinnä laajakulmia”

Jos noin on niin miksi mun filmi-Canonin 100mm obiska ei käy digiin kun perä ottaa peiliin kiinni?

"”Tämä ongelma koskee lähinnä laajakulmia”

Jos noin on niin miksi mun filmi-Canonin 100mm obiska ei käy digiin kun perä ottaa peiliin kiinni? "

Ongelma koskee lähinnä sinua.
Koska et osaa valita oikeaa objektiivia runkoosi.

Voit toki myös silloin kun kyseessä on peilitön kamera yrittää tunkea siihen vaikka Hasselblaadin objektiivin
ja taas valittaa kun ei toimi bajonetti, ei tuu hyviä kuvia, ja muutenki vaan sieppaa.

Tellervo Kuusimäkelä kirjoitti:

"”Tämä ongelma koskee lähinnä laajakulmia”

Jos noin on niin miksi mun filmi-Canonin 100mm obiska ei käy digiin kun perä ottaa peiliin kiinni? "

Ongelma koskee lähinnä sinua.
Koska et osaa valita oikeaa objektiivia runkoosi.

Voit toki myös silloin kun kyseessä on peilitön kamera yrittää tunkea siihen vaikka Hasselblaadin objektiivin
ja taas valittaa kun ei toimi bajonetti, ei tuu hyviä kuvia, ja muutenki vaan sieppaa.

Lue lisää

”Ongelma koskee lähinnä sinua. Koska et osaa valita oikeaa objektiivia runkoosi.”

Voitko tosiaan olla noin tyhmä. Kyllä se objektiivi on ihan oikea siihen runkoon johon sen hankin. Nyt vaan pitää ostaa toinen vastaava ”potrettilasi” kun tuo ei käynytkään uuteen Canonin digirunkoon.

koskeeko? kirjoitti:

”Ongelma koskee lähinnä sinua. Koska et osaa valita oikeaa objektiivia runkoosi.”

Voitko tosiaan olla noin tyhmä. Kyllä se objektiivi on ihan oikea siihen runkoon johon sen hankin. Nyt vaan pitää ostaa toinen vastaava ”potrettilasi” kun tuo ei käynytkään uuteen Canonin digirunkoon.

Lue lisää

"”Ongelma koskee lähinnä sinua. Koska et osaa valita oikeaa objektiivia runkoosi.”

Voitko tosiaan olla noin tyhmä. Kyllä se objektiivi on ihan oikea siihen runkoon johon sen hankin. Nyt vaan pitää ostaa toinen vastaava ”potrettilasi” kun tuo ei käynytkään uuteen Canonin digirunkoon. "

Niin.

Jos ei toimi, niin ei toimi.

Minulla ei ole ollut tuon laista ongelmaa.

Olin sit tyhmä tahi en.

ongelma koskee? kirjoitti:

”Tämä ongelma koskee lähinnä laajakulmia”

Jos noin on niin miksi mun filmi-Canonin 100mm obiska ei käy digiin kun perä ottaa peiliin kiinni?

"Tämä ongelma koskee lähinnä laajakulmia

Jos noin on niin miksi mun filmi-Canonin 100mm obiska ei käy digiin kun perä ottaa peiliin kiinni? "

Ka siksi kun se ei ole suunniteltu sille digirungolle.

Mitä pienempi matka on objektiivin perän ja kennon välillä sitä pienempi polttovälisen opiskan voi suunnitella.

Mikäli kennon ja opiskan perän väli on oikein suuri ei pysty laajakulmaa edes tekemään. Aina tulee jossain raja vastaan.

Oletko koskaan laskenut edes objektiivin mittoja?

"Sähköinen etsin syö virtaa koko ajan, kun sitä katsotaan ja odotetaan laukaisuhetkeä.”

Sähköisellä etsimellä tarkoitetaan videoetsintä. Tämä tulee yleistymään ns. minijärkkäreissä. Se on huomattavasti halvempi kuin peilillinen . Se tosiaan kulutta katseltaessa virtaa, mutta kuka käskee koko ajan sen läpi tiirailla.

"Eihän kiinteäpeilisessä sähköistä etsintä kai?"

Ei tietenkään ole.Kiinteä peilillinen on aina ollut kallis ratkaisu ja samalla ongelmallisempi kuin perinteinen. Voipi olla, että ammattilais versioissa tuo yleistyy.

Ammatti kuvaajatkin alkaa haluta pienempiä ja kevyempiä kameroita. Siihen tuo soveltuu hyvin.

… aikuisten oikeasti?

”Kiinteä pelili heikentää valovoimaa ja pimentää etsintä.”

No tuumataanpa tuota:
– pannaan runkoon kiinteä peili joka heikentää valovoimaa n. 30%
– liitetään runkoon objektiivi joka on n. 0,7 x lähempänä kennoa jolloin sen valovoima kasinkertaistuu

Paljonko valovoima heikkeni ja etsin pimeni?

vanhaparta kirjoitti:

"Sähköinen etsin syö virtaa koko ajan, kun sitä katsotaan ja odotetaan laukaisuhetkeä.”

Sähköisellä etsimellä tarkoitetaan videoetsintä. Tämä tulee yleistymään ns. minijärkkäreissä. Se on huomattavasti halvempi kuin peilillinen . Se tosiaan kulutta katseltaessa virtaa, mutta kuka käskee koko ajan sen läpi tiirailla.

"Eihän kiinteäpeilisessä sähköistä etsintä kai?"

Ei tietenkään ole.Kiinteä peilillinen on aina ollut kallis ratkaisu ja samalla ongelmallisempi kuin perinteinen. Voipi olla, että ammattilais versioissa tuo yleistyy.

Ammatti kuvaajatkin alkaa haluta pienempiä ja kevyempiä kameroita. Siihen tuo soveltuu hyvin.

Lue lisää

"Ei tietenkään ole.Kiinteä peilillinen on aina ollut kallis ratkaisu ja samalla ongelmallisempi kuin perinteinen. Voipi olla, että ammattilais versioissa tuo yleistyy."
Sonyn slt-malleissa on elektroninen etsin. Olympus teki aikoinaan pari versiota tuommoisella prismalla, jossa oli oikea etsin, mutta homma kyykkäs.

Tuo "pimeneekö.." tarkoittanee lähemmäs riittävän enemmän valoa koska hänen mielestään kenno voidaan tuoda lähemmäs putken päätä.

Kyse on kahdesta asiasta tässä kohden.

Ensinnäkin paljonko lähemmäs yleensäkään sitä objektiivia voidaan viedä jos kiinteäpeilisille käytetään samoja optiikoita? Veikkaan ettei oleellisen koska pitäähän sen kuvan tarkentua kennolle molemmissa tapauksissa.

Toisekseen, riittääkö siinä kun mittaa etäisyyttä takimmaisesta linssistä kennolle vai pitääkö ottaa huomioon koko valotie ekasta linssistä lähtien. Tässä kohden en ole riittävä optiikan tuntija joten jätän vastaamatta mutta miettikää!

Työeläkeläinen kirjoitti:

Tuo "pimeneekö.." tarkoittanee lähemmäs riittävän enemmän valoa koska hänen mielestään kenno voidaan tuoda lähemmäs putken päätä.

Kyse on kahdesta asiasta tässä kohden.

Ensinnäkin paljonko lähemmäs yleensäkään sitä objektiivia voidaan viedä jos kiinteäpeilisille käytetään samoja optiikoita? Veikkaan ettei oleellisen koska pitäähän sen kuvan tarkentua kennolle molemmissa tapauksissa.

Toisekseen, riittääkö siinä kun mittaa etäisyyttä takimmaisesta linssistä kennolle vai pitääkö ottaa huomioon koko valotie ekasta linssistä lähtien. Tässä kohden en ole riittävä optiikan tuntija joten jätän vastaamatta mutta miettikää!

Lue lisää

”Ensinnäkin paljonko lähemmäs yleensäkään sitä objektiivia voidaan viedä jos kiinteäpeilisille käytetään samoja optiikoita? ”

Joo eikä varsinkaan jos käytetään samma runkoa jossa peili heiluu vaatiien suuren ”tyhjän” tilan jameran rungossa!

Et siis ole ymmärtänyt vähääkään käydystä keskustelusta. Eihän tässä kukaan ole ehdottanut samoja optiikoita, ei samaa runkoa, eikä heiluvaa peiliä!

Pieni kertaus:
"Heiluttamattomiin suunniteltujen valovoima lisääntyy (ilmaiseksi) kun kenno voidaan sijoittaa objektiivin lähelle (valo heikkenee etäisyyden neliössä)."

Arvaappa mitä tarkoittaa ”heiluttamattomiin suunniteltu objektiivi?
Mahtaako tuo tarkoittaa ”kiinteäpeilisille samoja optiikoita”?

Työeläkeläinen kirjoitti:

Tuo "pimeneekö.." tarkoittanee lähemmäs riittävän enemmän valoa koska hänen mielestään kenno voidaan tuoda lähemmäs putken päätä.

Kyse on kahdesta asiasta tässä kohden.

Ensinnäkin paljonko lähemmäs yleensäkään sitä objektiivia voidaan viedä jos kiinteäpeilisille käytetään samoja optiikoita? Veikkaan ettei oleellisen koska pitäähän sen kuvan tarkentua kennolle molemmissa tapauksissa.

Toisekseen, riittääkö siinä kun mittaa etäisyyttä takimmaisesta linssistä kennolle vai pitääkö ottaa huomioon koko valotie ekasta linssistä lähtien. Tässä kohden en ole riittävä optiikan tuntija joten jätän vastaamatta mutta miettikää!

Lue lisää

”Toisekseen, riittääkö siinä kun mittaa etäisyyttä takimmaisesta…”

Eihän tässä kukaan takimmaista linssiä ole minnekään siirtämässä vaan koko objektiivi suunnitellaa uudelleen ja sijoitetaan lähemmäksi peiliä ja kennoa.
Eikä esim tuon 1/3 EV:n kompensoimiseen tarvittaisi kuin muutaman millin siirto lähemmäksi kennoa ja peiliä.

”samoja optiikoita”
saat sitten aikanaan halvalla kun niitä ei mm. heikon valovoiman vuoksi suosita kiinteäpeilisissä ja peilittömissä vaikka niihin saisikin sovitteen.

Kohta joku varmaan tarttuu oljenkortena siihen, että samoja tähtäimiä ja ylimääräistä kennoa ei voi käyttää kiinteäpeilisissä.

Tässä sulle muutama lisäongelma (oljenkorsi) vastaisen varalle:
– samoja optiikoita ei voi käyttää ainakaan pokkareissa
– samat loittorenkaat on liian tehokkaita jos kenno on lähempänä
– kasvanut valovoima on liian suuri
– puuttuva peilinheilutin keventää runkoa liiaksi
– kiinteää peiliä ei voi olla suuressa rungossa eli jos peili ei heilu niin runko on liian pieni (suuriin käsiin)

murheita riittää kirjoitti:

”Toisekseen, riittääkö siinä kun mittaa etäisyyttä takimmaisesta…”

Eihän tässä kukaan takimmaista linssiä ole minnekään siirtämässä vaan koko objektiivi suunnitellaa uudelleen ja sijoitetaan lähemmäksi peiliä ja kennoa.
Eikä esim tuon 1/3 EV:n kompensoimiseen tarvittaisi kuin muutaman millin siirto lähemmäksi kennoa ja peiliä.

”samoja optiikoita”
saat sitten aikanaan halvalla kun niitä ei mm. heikon valovoiman vuoksi suosita kiinteäpeilisissä ja peilittömissä vaikka niihin saisikin sovitteen.

Kohta joku varmaan tarttuu oljenkortena siihen, että samoja tähtäimiä ja ylimääräistä kennoa ei voi käyttää kiinteäpeilisissä.

Tässä sulle muutama lisäongelma (oljenkorsi) vastaisen varalle:
– samoja optiikoita ei voi käyttää ainakaan pokkareissa
– samat loittorenkaat on liian tehokkaita jos kenno on lähempänä
– kasvanut valovoima on liian suuri
– puuttuva peilinheilutin keventää runkoa liiaksi
– kiinteää peiliä ei voi olla suuressa rungossa eli jos peili ei heilu niin runko on liian pieni (suuriin käsiin)

Lue lisää

Olematta suuri asiantuntija tässä kiinteän peilin syndroomassa uskallan kuitenkin epäillä tuota ilmoittamaasi 1/3 EV himmennystä peilin vuoksi.

EV (Exposure Value) mitoilla uusien digirunkojen EV arvot liikkuvat jossain tusinan ja tiun välillä parhaimmillaan (tiu on ehkä pientä liioittelua). Toisaalta joku on väittänyt jossain peilin ottavan 30% valosta joka tulee linssistön läpi. Tuohan rajaisi EV arvon jonnekin 3 - 7 välille, luultavasti lähemmän EV3 tai 3EV arvoa joka on noin 10 kertainen vaimennus sinun esittämääsi.

Meillä on nyt haarukka 1/3 EV - 3 EV eli 12 EV dynamiikasta noin 3% ja 3 EV:n 25% välillä.

Voisitko selvyyden vuoksi esittää mistä olet tuon 1/3 EV arvon saanut vai onko se vain omaa arviotasi? On nimittäin oleellinen ero tuon 3:n ja 25%:n välillä. En noin äkkihakemalla löytänyt mitään oikeaa selitystä asialle netin kautta.

Työeläkeläinen kirjoitti:

Olematta suuri asiantuntija tässä kiinteän peilin syndroomassa uskallan kuitenkin epäillä tuota ilmoittamaasi 1/3 EV himmennystä peilin vuoksi.

EV (Exposure Value) mitoilla uusien digirunkojen EV arvot liikkuvat jossain tusinan ja tiun välillä parhaimmillaan (tiu on ehkä pientä liioittelua). Toisaalta joku on väittänyt jossain peilin ottavan 30% valosta joka tulee linssistön läpi. Tuohan rajaisi EV arvon jonnekin 3 - 7 välille, luultavasti lähemmän EV3 tai 3EV arvoa joka on noin 10 kertainen vaimennus sinun esittämääsi.

Meillä on nyt haarukka 1/3 EV - 3 EV eli 12 EV dynamiikasta noin 3% ja 3 EV:n 25% välillä.

Voisitko selvyyden vuoksi esittää mistä olet tuon 1/3 EV arvon saanut vai onko se vain omaa arviotasi? On nimittäin oleellinen ero tuon 3:n ja 25%:n välillä. En noin äkkihakemalla löytänyt mitään oikeaa selitystä asialle netin kautta.

Lue lisää

Tietysti heti kun tuon lähetin löytyi vastaus, tosin Lontoon murteella:

"The difference between traditional DSLR's mirror design, is that in a translucent mirror, most of the light (70% in Sony SLT α55 & A33) passes through the mirror."

Toisin sanoen peili syö kennolle menevästä valosta 30% eli tavallisen rungon EV arvosta noin 30% eikä 1/3 EV:tä. Tämä ei minua vakuuta!

Työeläkeläinen kirjoitti:

Tietysti heti kun tuon lähetin löytyi vastaus, tosin Lontoon murteella:

"The difference between traditional DSLR's mirror design, is that in a translucent mirror, most of the light (70% in Sony SLT α55 & A33) passes through the mirror."

Toisin sanoen peili syö kennolle menevästä valosta 30% eli tavallisen rungon EV arvosta noin 30% eikä 1/3 EV:tä. Tämä ei minua vakuuta!

Lue lisää

Toinen datan antaja kirjoittaa seuraavasti:

"Roughly 30% of the light that strikes the main mirror is reflected upwards, onto the AF sensor array. " (dpreview)

Eli yhtäpitävästi. Toisaalta tuon 1/3 EV voinee myös ymmärtää kolmasosaksi EV arvosta eikä mitta-arvoksi koska 1/3 on noin 30%. Tuota 30% ei kuitenkaan millään muutaman millin optiikan siirrolla kuitata. Lisäksi tulee haittana peilin mahdolliset ongelmat pitkän päälle kuten naarmut ja puhtaus. Pidän vieläkin peilinheiluttajaa parempana.

Työeläkeläinen kirjoitti:

Toinen datan antaja kirjoittaa seuraavasti:

"Roughly 30% of the light that strikes the main mirror is reflected upwards, onto the AF sensor array. " (dpreview)

Eli yhtäpitävästi. Toisaalta tuon 1/3 EV voinee myös ymmärtää kolmasosaksi EV arvosta eikä mitta-arvoksi koska 1/3 on noin 30%. Tuota 30% ei kuitenkaan millään muutaman millin optiikan siirrolla kuitata. Lisäksi tulee haittana peilin mahdolliset ongelmat pitkän päälle kuten naarmut ja puhtaus. Pidän vieläkin peilinheiluttajaa parempana.

Lue lisää

”Toisaalta tuon 1/3 EV voinee myös ymmärtää kolmasosaksi”
> kas siinäpä vasta neroleimaus, keksitö tuon ihan itse? Voiko yhden kolmasosan jostakin mittayksiköstä todellakin ymmärtää kolmasosaksi (esim 1/3 mm)?

Millä muulla tavalla sen voi MYÖS ymmärtää?
No minäpä kerron ettei sinun tarvitse etsiä ”datan antajaa”
Voit myös ymmärtää, että se on tasan 1 DIN (Deutsches Institut für Normung e.V.)

Tuota 30% ei kuitenkaan millään muutaman millin optiikan siirrolla kuitata.
> meillä lienee täysin erilaiset laskuopit
Katsoppa esimerkiksi loittorenkaiden vaikutusta valovoimaan niin saatat ymmärtää mistä suuruusluokasta on kysymys.

No kerroppa sinä paljonko etäisyyttä pitää lyhentää, että siirron neliö vastaa 30% valon määrästä?
Esim mun järkkärin peilin keskikohta on 19 mm:n ja kenno n. 39 mm:n etäisyydellä objektiivista. Minkä luvun neliö on n. 70 ja 30% em mitoista ?

Minun laskuopillani tuosta tulee esim. 3,5 mm:n siirtotarve kennon osalta (hätäisesti päässä laskien)

Lisäksi tulee haittana peilin mahdolliset ongelmat pitkän päälle kuten naarmut ja puhtaus.
> eikös tuo sama tauti vaivaa myös kennoa.
Toisaalta kun kiinteän peilin takana oleva tila voidaan tehdä vaikka ilmatiiviiksi ja täyttää puhtaalla kaasulla niin kennolle ei pääse roskia eikä kosteutta.

Pidän vieläkin peilinheiluttajaa parempana.
> niin minäkin nyt
Mutta tässä keskusteltaneen tulevasta kameran hankinnasta. Tuskinpa näitä nykyisiä saa muutettua heiluttamattomiksi.

Saatamme kumpikin yllättyä kun/jos Canonin (ja ehkä muitakin) heiluttamaton tulee (ehkä piankin) markkinoille.

aloitelijan järkkäri kirjoitti:

”Toisaalta tuon 1/3 EV voinee myös ymmärtää kolmasosaksi”
> kas siinäpä vasta neroleimaus, keksitö tuon ihan itse? Voiko yhden kolmasosan jostakin mittayksiköstä todellakin ymmärtää kolmasosaksi (esim 1/3 mm)?

Millä muulla tavalla sen voi MYÖS ymmärtää?
No minäpä kerron ettei sinun tarvitse etsiä ”datan antajaa”
Voit myös ymmärtää, että se on tasan 1 DIN (Deutsches Institut für Normung e.V.)

Tuota 30% ei kuitenkaan millään muutaman millin optiikan siirrolla kuitata.
> meillä lienee täysin erilaiset laskuopit
Katsoppa esimerkiksi loittorenkaiden vaikutusta valovoimaan niin saatat ymmärtää mistä suuruusluokasta on kysymys.

No kerroppa sinä paljonko etäisyyttä pitää lyhentää, että siirron neliö vastaa 30% valon määrästä?
Esim mun järkkärin peilin keskikohta on 19 mm:n ja kenno n. 39 mm:n etäisyydellä objektiivista. Minkä luvun neliö on n. 70 ja 30% em mitoista ?

Minun laskuopillani tuosta tulee esim. 3,5 mm:n siirtotarve kennon osalta (hätäisesti päässä laskien)

Lisäksi tulee haittana peilin mahdolliset ongelmat pitkän päälle kuten naarmut ja puhtaus.
> eikös tuo sama tauti vaivaa myös kennoa.
Toisaalta kun kiinteän peilin takana oleva tila voidaan tehdä vaikka ilmatiiviiksi ja täyttää puhtaalla kaasulla niin kennolle ei pääse roskia eikä kosteutta.

Pidän vieläkin peilinheiluttajaa parempana.
> niin minäkin nyt
Mutta tässä keskusteltaneen tulevasta kameran hankinnasta. Tuskinpa näitä nykyisiä saa muutettua heiluttamattomiksi.

Saatamme kumpikin yllättyä kun/jos Canonin (ja ehkä muitakin) heiluttamaton tulee (ehkä piankin) markkinoille.

Lue lisää

Meillä on EV arvoja vaikka 5 - 15EV kun katsotaan kameran dynamiikkaa joten se voi olla 1/3 osa yhdestä EV askeleesta tai kokonaismäärästä jos et sitä erikseen mainitse. Sama hommahan on esim. puolueiden kannatusluvuissa kun vaikka 5% kannatuksen omaava saakin 6% niin kannatus on noussut 20% puolueen kannalta mutta kokonaisuuden kannalta yhden prosenttiyksikön.

Jos olisit lukenut kommenttini kokonaan olisit huomannut mistä on kyse.

En myöskään oikein usko tuohon 3,5 mm siirtoon korvaamaan 30% valohäviötä, todennäköisesti siinä pitää muutakin ottaa huomioon kuin takimmaisen linssin ja kennon välinen etäisyys, se takimmainen linssi kun ei ole sen valon lähde vaan kauttakulkupaikka. Mutta kuten jo aiemmin taisin sanoa en ole varsinainen optiikan erikoisasiantuntija.

Äkkiä ajatellen sen peilin pitää olla pintapeili koska muutoin se ensimmäinen pinta saattaa ainakin jossain olosuhteissa antaa ylimääräistä haamukuvaa. Peili on myös varsin esillä siinä edessä optiikan vaihdon yhteydessä ja peilin pitää pysyä varsin virheettömänä jos halutaan hyviä kuvia. Kenno taas on normaalisti kaukana pohjalla peilin takana eikä peilin naarmu näy kuvassa näissä peiliheilureissa koska se viedään pois häiritsemästä kuvauksen aikana.

Veikkaan, joskaan kokemusta ei löydy, peilin olevan alttiimpi ongelmille kuin kennon näissä nykyvehkeissä. Uudet asiat ovat monesti mielenkiintoisia mutta eivät kuitenkaan välttämättä parannus vanhaan.

Aiemminhan DIN = Deutsche Industrie Normen, on sekin saattanut tietysti muuttua.

Työeläkeläinen kirjoitti:

Meillä on EV arvoja vaikka 5 - 15EV kun katsotaan kameran dynamiikkaa joten se voi olla 1/3 osa yhdestä EV askeleesta tai kokonaismäärästä jos et sitä erikseen mainitse. Sama hommahan on esim. puolueiden kannatusluvuissa kun vaikka 5% kannatuksen omaava saakin 6% niin kannatus on noussut 20% puolueen kannalta mutta kokonaisuuden kannalta yhden prosenttiyksikön.

Jos olisit lukenut kommenttini kokonaan olisit huomannut mistä on kyse.

En myöskään oikein usko tuohon 3,5 mm siirtoon korvaamaan 30% valohäviötä, todennäköisesti siinä pitää muutakin ottaa huomioon kuin takimmaisen linssin ja kennon välinen etäisyys, se takimmainen linssi kun ei ole sen valon lähde vaan kauttakulkupaikka. Mutta kuten jo aiemmin taisin sanoa en ole varsinainen optiikan erikoisasiantuntija.

Äkkiä ajatellen sen peilin pitää olla pintapeili koska muutoin se ensimmäinen pinta saattaa ainakin jossain olosuhteissa antaa ylimääräistä haamukuvaa. Peili on myös varsin esillä siinä edessä optiikan vaihdon yhteydessä ja peilin pitää pysyä varsin virheettömänä jos halutaan hyviä kuvia. Kenno taas on normaalisti kaukana pohjalla peilin takana eikä peilin naarmu näy kuvassa näissä peiliheilureissa koska se viedään pois häiritsemästä kuvauksen aikana.

Veikkaan, joskaan kokemusta ei löydy, peilin olevan alttiimpi ongelmille kuin kennon näissä nykyvehkeissä. Uudet asiat ovat monesti mielenkiintoisia mutta eivät kuitenkaan välttämättä parannus vanhaan.

Aiemminhan DIN = Deutsche Industrie Normen, on sekin saattanut tietysti muuttua.

Lue lisää

Meillä on näköjään taysin erilaiset mittayksikötkin kun sinulla tuo kolmen dinin kokoisen EV-yksikönkin koko vaihtelee kuin puolueiden kannatus. Tämä tietysti selittää myös sen miksi epäilet laskutaitoani!
Tuo epäilysi n. 3,5 mm:n (laskimella laskien 3,6) siirrostakin saa ihan uuden merkityksen jos millimetrienkin koko riippuu esim. puolueiden kannatusluvuista.

”pitää muutakin ottaa huomioon kuin takimmaisen linssin ja kennon välinen etäisyys”
> Yritäppä selittää tuo eo kun objektiivia siirretään loitommas kennosta makrokuvauksessa. Muuttuuko siinä vain takimmaisen linssin ja kennon välinen etäisyys?

Minun laskelmani perustuvat sellaiseen käsitykseen, että kaikkien käyttämieni mittayksiköiden koko on vakio. Eli esim 1/3 EV = 1 DIN = 0,33… EV. Ihan samoja vakioita käytän myös toiseen suuntaan objektiivia siirtäessäni (makrokuvaus)

Älä missään tapauksessa myönnä olleesi väärässä ;—(

aloitelijan järkkäri kirjoitti:

”Toisaalta tuon 1/3 EV voinee myös ymmärtää kolmasosaksi”
> kas siinäpä vasta neroleimaus, keksitö tuon ihan itse? Voiko yhden kolmasosan jostakin mittayksiköstä todellakin ymmärtää kolmasosaksi (esim 1/3 mm)?

Millä muulla tavalla sen voi MYÖS ymmärtää?
No minäpä kerron ettei sinun tarvitse etsiä ”datan antajaa”
Voit myös ymmärtää, että se on tasan 1 DIN (Deutsches Institut für Normung e.V.)

Tuota 30% ei kuitenkaan millään muutaman millin optiikan siirrolla kuitata.
> meillä lienee täysin erilaiset laskuopit
Katsoppa esimerkiksi loittorenkaiden vaikutusta valovoimaan niin saatat ymmärtää mistä suuruusluokasta on kysymys.

No kerroppa sinä paljonko etäisyyttä pitää lyhentää, että siirron neliö vastaa 30% valon määrästä?
Esim mun järkkärin peilin keskikohta on 19 mm:n ja kenno n. 39 mm:n etäisyydellä objektiivista. Minkä luvun neliö on n. 70 ja 30% em mitoista ?

Minun laskuopillani tuosta tulee esim. 3,5 mm:n siirtotarve kennon osalta (hätäisesti päässä laskien)

Lisäksi tulee haittana peilin mahdolliset ongelmat pitkän päälle kuten naarmut ja puhtaus.
> eikös tuo sama tauti vaivaa myös kennoa.
Toisaalta kun kiinteän peilin takana oleva tila voidaan tehdä vaikka ilmatiiviiksi ja täyttää puhtaalla kaasulla niin kennolle ei pääse roskia eikä kosteutta.

Pidän vieläkin peilinheiluttajaa parempana.
> niin minäkin nyt
Mutta tässä keskusteltaneen tulevasta kameran hankinnasta. Tuskinpa näitä nykyisiä saa muutettua heiluttamattomiksi.

Saatamme kumpikin yllättyä kun/jos Canonin (ja ehkä muitakin) heiluttamaton tulee (ehkä piankin) markkinoille.

Lue lisää

"Katsoppa esimerkiksi loittorenkaiden vaikutusta valovoimaan niin saatat ymmärtää mistä suuruusluokasta on kysymys.

No kerroppa sinä paljonko etäisyyttä pitää lyhentää, että siirron neliö vastaa 30% valon määrästä?
Esim mun järkkärin peilin keskikohta on 19 mm:n ja kenno n. 39 mm:n etäisyydellä objektiivista. Minkä luvun neliö on n. 70 ja 30% em mitoista ?

Minun laskuopillani tuosta tulee esim. 3,5 mm:n siirtotarve kennon osalta (hätäisesti päässä laskien)"


Taasko täällä ollaan tunkemasa niitä loittoja sinne objektiivin väliin?

Ei se liity asiaan mitenkään.

Toki loitontaminen heikentää valon vuon tiheyttä.
Mutta jos kuitenkin pysytään siinä optisessa suunnittelussa, niin toki se optiikka on suunniteltu tietylle kennokoolle ja etäisyydelle.
Eli piirtoympyrä on sopiva.

Jos piirtoympyrä pysyy vakiona, ei se kennon etäisyys vaikuta pätkääkään vuon tiheyteen.


Toki kuitenkin JOS sitten olemassa olevaan objektiiviin laitetaan vielä loittoa, heikentyy se vuon tiheys, juurikin etäisyyden neliössä.
Mutta tämä asia ei imo ole tämän käsiteltävänä olevan asian (parantaako peilitön runko ja sitä kautta lyhyempi etäisyys kennon ja objektiivin välillä valovoimaa) suhteen oleellinen.

Tellu alavaisu kirjoitti:

"Katsoppa esimerkiksi loittorenkaiden vaikutusta valovoimaan niin saatat ymmärtää mistä suuruusluokasta on kysymys.

No kerroppa sinä paljonko etäisyyttä pitää lyhentää, että siirron neliö vastaa 30% valon määrästä?
Esim mun järkkärin peilin keskikohta on 19 mm:n ja kenno n. 39 mm:n etäisyydellä objektiivista. Minkä luvun neliö on n. 70 ja 30% em mitoista ?

Minun laskuopillani tuosta tulee esim. 3,5 mm:n siirtotarve kennon osalta (hätäisesti päässä laskien)"


Taasko täällä ollaan tunkemasa niitä loittoja sinne objektiivin väliin?

Ei se liity asiaan mitenkään.

Toki loitontaminen heikentää valon vuon tiheyttä.
Mutta jos kuitenkin pysytään siinä optisessa suunnittelussa, niin toki se optiikka on suunniteltu tietylle kennokoolle ja etäisyydelle.
Eli piirtoympyrä on sopiva.

Jos piirtoympyrä pysyy vakiona, ei se kennon etäisyys vaikuta pätkääkään vuon tiheyteen.


Toki kuitenkin JOS sitten olemassa olevaan objektiiviin laitetaan vielä loittoa, heikentyy se vuon tiheys, juurikin etäisyyden neliössä.
Mutta tämä asia ei imo ole tämän käsiteltävänä olevan asian (parantaako peilitön runko ja sitä kautta lyhyempi etäisyys kennon ja objektiivin välillä valovoimaa) suhteen oleellinen.

Lue lisää

Tulihan sieltä oikeaakin tietoa. Pisteet sulle.

Ehdinkin jo ihmetellä, että kuinka pitkälle pitää lukea ennen kuin joku oivaltaa ettei tuo pistemäisen valolähteen valaistusvoimakuuden kaava sovi tähän tapaukseen.

No niin, kirjoitti:

Tulihan sieltä oikeaakin tietoa. Pisteet sulle.

Ehdinkin jo ihmetellä, että kuinka pitkälle pitää lukea ennen kuin joku oivaltaa ettei tuo pistemäisen valolähteen valaistusvoimakuuden kaava sovi tähän tapaukseen.

Lue lisää

Täyttä asiaa pitkän päälle, kyllä nyt ropisee pisteitä?

Tätä piirtoympyrän valovuota minäkin tässä pitkään odottelin.
Että voiko sitä ostaa sellaista croppikennoista kun mulla nuo objektiivit on ff-kennoiselle.

Jos kennon pinta-ala on 384 neliömm ja kuvaympyrän n. 1970 neliömm niin siinähän menee suurin osa piirtoympyrän valovuosta pitkin seiniä ja vain pari kymmentä prosennttia siitä osuu kennolle?

Jääkös tossa vaan 1/5 objektiivin valovoimasta jäljelle ja loput menee ketuille, vai miten se pitäisi laskea sillä valaistusvoimakkuuden kaavalla??

tyhmiä taas kyselen kirjoitti:

Täyttä asiaa pitkän päälle, kyllä nyt ropisee pisteitä?

Tätä piirtoympyrän valovuota minäkin tässä pitkään odottelin.
Että voiko sitä ostaa sellaista croppikennoista kun mulla nuo objektiivit on ff-kennoiselle.

Jos kennon pinta-ala on 384 neliömm ja kuvaympyrän n. 1970 neliömm niin siinähän menee suurin osa piirtoympyrän valovuosta pitkin seiniä ja vain pari kymmentä prosennttia siitä osuu kennolle?

Jääkös tossa vaan 1/5 objektiivin valovoimasta jäljelle ja loput menee ketuille, vai miten se pitäisi laskea sillä valaistusvoimakkuuden kaavalla??

Lue lisää

Kyllä Tellu tietää:
”optiikka on suunniteltu tietylle kennokoolle ja etäisyydelle. Eli piirtoympyrä on sopiva.”

Kyllä siinä menee suurin osa piirtoympyrän ”valon vuon tiheyttä” pitkin kameran mustia seiniä jos panee ff-optiikan pikkukennoiseen.

Nuuo ff-kennoisten optiikat on suunniteltu siten että piirtoympyrän halakisija on n. 50mm, perspektiivinkorjausobjektiiveilla vielä paljon suurempi.
Esim 24x36mm kokoiseen kennoon suunnitellun optiikan piirtoympyrän halkaisija on vain n. 29mm. Hukkaprosentti ff-optiikalla on tosi suuri pikkukennoisissa!

valon vuo? kirjoitti:

Kyllä Tellu tietää:
”optiikka on suunniteltu tietylle kennokoolle ja etäisyydelle. Eli piirtoympyrä on sopiva.”

Kyllä siinä menee suurin osa piirtoympyrän ”valon vuon tiheyttä” pitkin kameran mustia seiniä jos panee ff-optiikan pikkukennoiseen.

Nuuo ff-kennoisten optiikat on suunniteltu siten että piirtoympyrän halakisija on n. 50mm, perspektiivinkorjausobjektiiveilla vielä paljon suurempi.
Esim 24x36mm kokoiseen kennoon suunnitellun optiikan piirtoympyrän halkaisija on vain n. 29mm. Hukkaprosentti ff-optiikalla on tosi suuri pikkukennoisissa!

Lue lisää

oops huolimattomuusmoka
po.
Esim 24x16mm kokoiseen kennoon suunnitellun optiikan piirtoympyrän halkaisija on vain n. 29mm. Hukkaprosentti ff-optiikalla on tosi suuri pikkukennoisissa!

tyhmiä taas kyselen kirjoitti:

Täyttä asiaa pitkän päälle, kyllä nyt ropisee pisteitä?

Tätä piirtoympyrän valovuota minäkin tässä pitkään odottelin.
Että voiko sitä ostaa sellaista croppikennoista kun mulla nuo objektiivit on ff-kennoiselle.

Jos kennon pinta-ala on 384 neliömm ja kuvaympyrän n. 1970 neliömm niin siinähän menee suurin osa piirtoympyrän valovuosta pitkin seiniä ja vain pari kymmentä prosennttia siitä osuu kennolle?

Jääkös tossa vaan 1/5 objektiivin valovoimasta jäljelle ja loput menee ketuille, vai miten se pitäisi laskea sillä valaistusvoimakkuuden kaavalla??

Lue lisää

Joo valovuosta menee iso osa pitkin seiniä. Valovuon tiheys on kuitenkin(ideaalisella objektiivilla) vakio koko piirtoympyrän alueella. Kroppikenno hyödyntää siitä FF-optiikan piirtoympyrästä vain keskialueen, ja se keskialue on kroppikennolla ihan yhtä kirkas kuin se olisi FF-kennollakin. Valovoima ei siis muutu mihinkään.

Ero niihin loittoihin on se, että loittoja käytettäessä piirtoympyrä kasvaa, jolloin luonnollisesti valon vuontiheys pienenee ja objektiivin valovoima heikkenee

Vuontiheys ei muutu kirjoitti:

Joo valovuosta menee iso osa pitkin seiniä. Valovuon tiheys on kuitenkin(ideaalisella objektiivilla) vakio koko piirtoympyrän alueella. Kroppikenno hyödyntää siitä FF-optiikan piirtoympyrästä vain keskialueen, ja se keskialue on kroppikennolla ihan yhtä kirkas kuin se olisi FF-kennollakin. Valovoima ei siis muutu mihinkään.

Ero niihin loittoihin on se, että loittoja käytettäessä piirtoympyrä kasvaa, jolloin luonnollisesti valon vuontiheys pienenee ja objektiivin valovoima heikkenee

Lue lisää

"Ero niihin loittoihin on se, että loittoja käytettäessä piirtoympyrä kasvaa, jolloin luonnollisesti valon vuontiheys pienenee ja objektiivin valovoima heikkenee"

Paljonko loittoa tarttee, että dx-objektiivista tulee fx-objektiivi? Riittääkö reiän koko rungossa?

Tellu alavaisu kirjoitti:

"Katsoppa esimerkiksi loittorenkaiden vaikutusta valovoimaan niin saatat ymmärtää mistä suuruusluokasta on kysymys.

No kerroppa sinä paljonko etäisyyttä pitää lyhentää, että siirron neliö vastaa 30% valon määrästä?
Esim mun järkkärin peilin keskikohta on 19 mm:n ja kenno n. 39 mm:n etäisyydellä objektiivista. Minkä luvun neliö on n. 70 ja 30% em mitoista ?

Minun laskuopillani tuosta tulee esim. 3,5 mm:n siirtotarve kennon osalta (hätäisesti päässä laskien)"


Taasko täällä ollaan tunkemasa niitä loittoja sinne objektiivin väliin?

Ei se liity asiaan mitenkään.

Toki loitontaminen heikentää valon vuon tiheyttä.
Mutta jos kuitenkin pysytään siinä optisessa suunnittelussa, niin toki se optiikka on suunniteltu tietylle kennokoolle ja etäisyydelle.
Eli piirtoympyrä on sopiva.

Jos piirtoympyrä pysyy vakiona, ei se kennon etäisyys vaikuta pätkääkään vuon tiheyteen.


Toki kuitenkin JOS sitten olemassa olevaan objektiiviin laitetaan vielä loittoa, heikentyy se vuon tiheys, juurikin etäisyyden neliössä.
Mutta tämä asia ei imo ole tämän käsiteltävänä olevan asian (parantaako peilitön runko ja sitä kautta lyhyempi etäisyys kennon ja objektiivin välillä valovoimaa) suhteen oleellinen.

Lue lisää

Käytännössä peilittömään kameraan on "helpompi" tehdä valovoimainen objektiivi esim. 50 mm polttovälillä. Peilittömän kameran objektiivit ovat pienempiä ja kevyempiä.

Tosin hintaakin voi sitten olla jo pienesti lisää:

LEICA NOCTILUX-M 50 mm f/0.95 ASPH - 8 199 €
Canon EF 50mm f/1.2L USM - 1 399 €

http://www.cyberphoto.fi/info_fi.php?article=11602
http://www.magnet.fi/product_info.php?cPath=10_35_118&products_id=1283

75 - 90 mm polttovälillä asetelma kääntyykin jo toisin päin ja peililliseen saakin huomattasti peilitöntä suuremman valovoiman.

LEICA APO-SUMMICRON-M 75 mm f/2 ASPH
LEICA APO-SUMMICRON-M 90 mm f/2 ASPH
Canon EF 85mm f/1.2L II USM

LEICA APO-TELYT-M 135 mm f/3.4 näyttää olevan suurin Leican polttoväli, kun Canonilta löytyy aina Canon EF 600mm f/4L IS II USM asti riittävän suurella aukolla.

Peilitön onkin ylivoimainen esim. kadulla kuvaamiseen (ahtaassa tilassa) - tosin Suomessahan kadut ovat leveitä ja kaduilla on tilaa, kun täällä ei ihmisiä.

vertailija kirjoitti:

Käytännössä peilittömään kameraan on "helpompi" tehdä valovoimainen objektiivi esim. 50 mm polttovälillä. Peilittömän kameran objektiivit ovat pienempiä ja kevyempiä.

Tosin hintaakin voi sitten olla jo pienesti lisää:

LEICA NOCTILUX-M 50 mm f/0.95 ASPH - 8 199 €
Canon EF 50mm f/1.2L USM - 1 399 €

http://www.cyberphoto.fi/info_fi.php?article=11602
http://www.magnet.fi/product_info.php?cPath=10_35_118&products_id=1283

75 - 90 mm polttovälillä asetelma kääntyykin jo toisin päin ja peililliseen saakin huomattasti peilitöntä suuremman valovoiman.

LEICA APO-SUMMICRON-M 75 mm f/2 ASPH
LEICA APO-SUMMICRON-M 90 mm f/2 ASPH
Canon EF 85mm f/1.2L II USM

LEICA APO-TELYT-M 135 mm f/3.4 näyttää olevan suurin Leican polttoväli, kun Canonilta löytyy aina Canon EF 600mm f/4L IS II USM asti riittävän suurella aukolla.

Peilitön onkin ylivoimainen esim. kadulla kuvaamiseen (ahtaassa tilassa) - tosin Suomessahan kadut ovat leveitä ja kaduilla on tilaa, kun täällä ei ihmisiä.

Lue lisää

Ei tule yhtään lisähintaa. Leican lasit on muutenkin tolkuttoman kalliita. Micro four thirdsiin saa Noktonin 25mm/0.95 omalla bajonetilla reippaasti alle tonnin. Sen kinovastaavuus on sama kuin tuon canonin 50-millisen kinorungossa, johon se on tarkoitettu. Eli valovoimaa reippaasti lisää halvemmalla.

http://www.verkkokauppa.com/fi/product/47057/ctdtt/Voigtlander-25-mm-F0-95-Nokton

?=? kirjoitti:

"Ero niihin loittoihin on se, että loittoja käytettäessä piirtoympyrä kasvaa, jolloin luonnollisesti valon vuontiheys pienenee ja objektiivin valovoima heikkenee"

Paljonko loittoa tarttee, että dx-objektiivista tulee fx-objektiivi? Riittääkö reiän koko rungossa?

Lue lisää

"Paljonko loittoa tarttee, että dx-objektiivista tulee fx-objektiivi? Riittääkö reiän koko rungossa? "

ihan äkkiä simppelisti päässä geometrisena ongelmana ajateltuna tulin tulokseen, että kroppikertoimen verran.

Täytyy tosin sitten huomioida, että objektiivi ei välttämättä enään tarkennu riittävän kauas.

pilikuvaja kirjoitti:

Ei tule yhtään lisähintaa. Leican lasit on muutenkin tolkuttoman kalliita. Micro four thirdsiin saa Noktonin 25mm/0.95 omalla bajonetilla reippaasti alle tonnin. Sen kinovastaavuus on sama kuin tuon canonin 50-millisen kinorungossa, johon se on tarkoitettu. Eli valovoimaa reippaasti lisää halvemmalla.

http://www.verkkokauppa.com/fi/product/47057/ctdtt/Voigtlander-25-mm-F0-95-Nokton

Lue lisää

nätti linssi :)

mutta eihän tää oo peilinheiluttimen linssien kanssa vertailukelpoinen, koska on pikkukennolliselle kameralle suunniteltu

Micro four thirds kennot kokoa 17.3 mm × 13.0 mm
Canon/Nikon kennot kokoa 36 mm × 24 mm

full frame 35 mm kirjoitti:

nätti linssi :)

mutta eihän tää oo peilinheiluttimen linssien kanssa vertailukelpoinen, koska on pikkukennolliselle kameralle suunniteltu

Micro four thirds kennot kokoa 17.3 mm × 13.0 mm
Canon/Nikon kennot kokoa 36 mm × 24 mm

Lue lisää

Niin mikä? Ilmeisesti olet pudonnut jo kärryiltä tässä asiassa, tai sitten kommentoit lukematta.

Tellu von Münchhause kirjoitti:

"Paljonko loittoa tarttee, että dx-objektiivista tulee fx-objektiivi? Riittääkö reiän koko rungossa? "

ihan äkkiä simppelisti päässä geometrisena ongelmana ajateltuna tulin tulokseen, että kroppikertoimen verran.

Täytyy tosin sitten huomioida, että objektiivi ei välttämättä enään tarkennu riittävän kauas.

Lue lisää

Onkohan tässä kuvaympyräviisaudessa pitkiä matoja?
Esin tuollaisessa ”Canon TS-E 90mm f/2.8” on suuri piirtoympyrä (kuvakulma 51°)

Tuollaisen jos siirtää niin lähelle kennoa, että kuvaympyrä vastaa esim roppikennoisen 29 mm. Eikö siitä tule valovoimaksi n f/0,2?

full frame 35 mm kirjoitti:

nätti linssi :)

mutta eihän tää oo peilinheiluttimen linssien kanssa vertailukelpoinen, koska on pikkukennolliselle kameralle suunniteltu

Micro four thirds kennot kokoa 17.3 mm × 13.0 mm
Canon/Nikon kennot kokoa 36 mm × 24 mm

Lue lisää

Oletko koskaan kuullut keskikoon järkkäreistä. Niissä on paljon suuremmat kennot, mutta niitä ei Canon ja Nikon tee.

näiden vaatimattoman pienet kennotcroppikennot :
Leica 30 x 45mm
Pentax 33 x 44mm
Hasselblad 36 x 48mm

Filmi järkkäreissä oli 6 x9cm kameroitakin.

vanhaparta kirjoitti:

Oletko koskaan kuullut keskikoon järkkäreistä. Niissä on paljon suuremmat kennot, mutta niitä ei Canon ja Nikon tee.

näiden vaatimattoman pienet kennotcroppikennot :
Leica 30 x 45mm
Pentax 33 x 44mm
Hasselblad 36 x 48mm

Filmi järkkäreissä oli 6 x9cm kameroitakin.

Lue lisää

Nyt keskustellaan aiheesta "onko peilittömiin halvempi tehdä valvovoimainen kuin peilinheiluttimiin". Esimerkilläni todistin että on. Jos joku löytää peilinheiluttajaan 50mm kinovastaavan vähintään samalla valovoimalla ja samaan hintaan tai halvemmalla, myönnän väitteeni vääräksi.

Laakafilmilläkin joskus 20v sitten kuvannut. Keskikoko on naurettavan pieni.

vanhaparta kirjoitti:

Oletko koskaan kuullut keskikoon järkkäreistä. Niissä on paljon suuremmat kennot, mutta niitä ei Canon ja Nikon tee.

näiden vaatimattoman pienet kennotcroppikennot :
Leica 30 x 45mm
Pentax 33 x 44mm
Hasselblad 36 x 48mm

Filmi järkkäreissä oli 6 x9cm kameroitakin.

Lue lisää

Oletko koskaan kuullut isokennoisista joita Leica, Pentax ja Hasselblad ei tee?

IQ 180: the new King of all
– 80,5 mpix
– 26,5 bit
– 13,6 EV

http://www.dxomark.com/index.php/News/DxOMark-news/Phase-One-IQ-180-the-new-King-of-all-sensors

täysi raami kirjoitti:

Nyt keskustellaan aiheesta "onko peilittömiin halvempi tehdä valvovoimainen kuin peilinheiluttimiin". Esimerkilläni todistin että on. Jos joku löytää peilinheiluttajaan 50mm kinovastaavan vähintään samalla valovoimalla ja samaan hintaan tai halvemmalla, myönnän väitteeni vääräksi.

Laakafilmilläkin joskus 20v sitten kuvannut. Keskikoko on naurettavan pieni.

Lue lisää

Tuohon hintaan vaikuttaa myös sarjojen koko. suurissa sarjoissa valmistettavat opiskat tulee halvemmaksi kuin pienissä.

Periaatteessa peilittömään on helpompi tehdä 50mm putki kuin peililliseen. peilittömään voi tehdä opiskan niin, että etulinssistä kennon pinnalle on se 50mm. Peililliseen tämä ei onnistu, se on enenmän kuin 50mm. Tällöin tarvii tehdä kaksipolttovälinen ja se on hankalamman rakenteensa vuoksi kalliimpi tehdä.

Kun mennään tele opiskoihin silloin ratkaisee sarjakoko hinnan.

Taasen kun mennään laajakulmaan silloin tuo helpompi rakenne vie voiton. Etulinssistä olevan matkan suhde kennon pinnalle polttoväliin ketoo jo paljon. kun etulinssin pinnalta oleva matka jaetaan polttovälillä, mitä suurempi luku tulee sitä vaikeempi on se valmistaa. siksi fisut on peililisiin tosi kalliita.

täysi raami kirjoitti:

Nyt keskustellaan aiheesta "onko peilittömiin halvempi tehdä valvovoimainen kuin peilinheiluttimiin". Esimerkilläni todistin että on. Jos joku löytää peilinheiluttajaan 50mm kinovastaavan vähintään samalla valovoimalla ja samaan hintaan tai halvemmalla, myönnän väitteeni vääräksi.

Laakafilmilläkin joskus 20v sitten kuvannut. Keskikoko on naurettavan pieni.

Lue lisää

Älähän hätäile.
Kunhan Canon pääsee heilluttamattomien kisaan mukaan niin eiköhän peilinheiluttimiin uskoville tule uusi ääni kelloon.

Nuo laatulasien hinnat on paljon kiinni myös tuotantomääristä. Heiluttamattomiin suunniteltujen tuotantomäärät on toistaiseksi kovin pieniä ja siksi ne tulevat olemaan vielä paljon halvempia kun massatuotantoon päästään.

valovoimaa lisää? kirjoitti:

Onkohan tässä kuvaympyräviisaudessa pitkiä matoja?
Esin tuollaisessa ”Canon TS-E 90mm f/2.8” on suuri piirtoympyrä (kuvakulma 51°)

Tuollaisen jos siirtää niin lähelle kennoa, että kuvaympyrä vastaa esim roppikennoisen 29 mm. Eikö siitä tule valovoimaksi n f/0,2?

Lue lisää

Juu objektiivia lähemmäs kennoa, että saadaan

TEROA PAREMMIN ESIIN

vanhaparta kirjoitti:

Oletko koskaan kuullut keskikoon järkkäreistä. Niissä on paljon suuremmat kennot, mutta niitä ei Canon ja Nikon tee.

näiden vaatimattoman pienet kennotcroppikennot :
Leica 30 x 45mm
Pentax 33 x 44mm
Hasselblad 36 x 48mm

Filmi järkkäreissä oli 6 x9cm kameroitakin.

Lue lisää

Kyllä Leicassa on 23,9 x 35,8 mm kenno

http://en.leica-camera.com/photography/m_system/m9/
http://en.leica-camera.com/photography/special_editions/m9_titan/

KUMMELI 90 MM kirjoitti:

Juu objektiivia lähemmäs kennoa, että saadaan

TEROA PAREMMIN ESIIN

Näinhän Tellu meitä tyhmempiä opasti, että jos siirtää objektiivia kauemmaksi niin kuvaympyrä suurenee ja valon vuo on ihan heikkona.

Edelläolevasta tietysti seuraa, että jos siirtää objektiivia lähemmäksi niin kuvaympyrä pienenee ja valon vuo turpoaa.

Jos ei suunnitella uutta optiikkaa niin sitten esim. tuohon ”Canon TS-E 90mm f/2.8” tai muuhun vastaavaan isoympyräiseen pitää lisätä sovite (lähilinssi tms.) jotta tarkennusalue saadaan sopivalksi.

Leica M9 kirjoitti:

Kyllä Leicassa on 23,9 x 35,8 mm kenno

http://en.leica-camera.com/photography/m_system/m9/
http://en.leica-camera.com/photography/special_editions/m9_titan/

Lue lisää

Leica S
– 30 x 45 mm kenno
http://www.s.leica-camera.com/leica-s-system/

IQ 180:
– 40.4 x 53.7 mm kenno

lähilinssillä? kirjoitti:

Näinhän Tellu meitä tyhmempiä opasti, että jos siirtää objektiivia kauemmaksi niin kuvaympyrä suurenee ja valon vuo on ihan heikkona.

Edelläolevasta tietysti seuraa, että jos siirtää objektiivia lähemmäksi niin kuvaympyrä pienenee ja valon vuo turpoaa.

Jos ei suunnitella uutta optiikkaa niin sitten esim. tuohon ”Canon TS-E 90mm f/2.8” tai muuhun vastaavaan isoympyräiseen pitää lisätä sovite (lähilinssi tms.) jotta tarkennusalue saadaan sopivalksi.

Lue lisää

Tämähän meneekin jo mielenkiintoiseksi :-)

Olisikin kiva tietää mikä olisi lopputulos jos FF tms lasi tungettaisiin "väkisin" lähemmäs kennoa.
Josta seuraisi, että tarkennus lähietäisyydelle ei enään onnistuisi.
Jota kompensoitaisiin lähilinssillä :-)

jonku pitää varmaan ehdottaa asiaa teknofokukselle, kun niillä vaikuttaa olevan siellä sopivasti huumoria ja kokeilunhalua muutenkin :-)

"Projektin tarkoituksena oli selvittää kameraharrastajain puheissa usein esiintyvän nimityksen "pullonpohjalinssi" todellinen olemus. Monipuolisen pullonpohjakentän tarkemmaksi tarkastelukohteeksi valitsin kaljapullonpohjan."

http://www.teknofokus.fi/Foto/Optplo/ppohjalns1.htm

Kyllä Leicassa? kirjoitti:

Leica S
– 30 x 45 mm kenno
http://www.s.leica-camera.com/leica-s-system/

IQ 180:
– 40.4 x 53.7 mm kenno

Lue lisää

Jaa niin se on tää S-SYSTEM

Tää on ilmeisesti sitten se Leican peilinheilutin?

Onks tää hyvä?

Niin ja missä näitä myydään? En heti löytäny suomalaista jälleenmyyjää.

LEICA S2 kirjoitti:

Jaa niin se on tää S-SYSTEM

Tää on ilmeisesti sitten se Leican peilinheilutin?

Onks tää hyvä?

Niin ja missä näitä myydään? En heti löytäny suomalaista jälleenmyyjää.

Lue lisää

Mä ostin omani Turun Rajalalasta, mutta eiköhän noita kaikki isomma alan liikkeet.

kts
http://www.rajalacamera.fi/leica-s2-black/24L10801/dp?openGroup=650

Tellu Tallukka kirjoitti:

Tämähän meneekin jo mielenkiintoiseksi :-)

Olisikin kiva tietää mikä olisi lopputulos jos FF tms lasi tungettaisiin "väkisin" lähemmäs kennoa.
Josta seuraisi, että tarkennus lähietäisyydelle ei enään onnistuisi.
Jota kompensoitaisiin lähilinssillä :-)

jonku pitää varmaan ehdottaa asiaa teknofokukselle, kun niillä vaikuttaa olevan siellä sopivasti huumoria ja kokeilunhalua muutenkin :-)

"Projektin tarkoituksena oli selvittää kameraharrastajain puheissa usein esiintyvän nimityksen "pullonpohjalinssi" todellinen olemus. Monipuolisen pullonpohjakentän tarkemmaksi tarkastelukohteeksi valitsin kaljapullonpohjan."

http://www.teknofokus.fi/Foto/Optplo/ppohjalns1.htm

Lue lisää

"Projektin tarkoituksena oli selvittää kameraharrastajain puheissa usein esiintyvän nimityksen "pullonpohjalinssi" todellinen olemus.”

Tuohan se tässä valovoiman lisäämisessä on tietysti turvallinen oljenkorsi johon on hyvä tarttua hätätilassa.
Taisi se valon vuon tiheys tehdä temput Tellulle. Näinköhän tuo pullonpoha hukkaa taas valon vuon ja valovoima on taasen ihan heikkona??

Ei Canon varmaankaan osaisi tehdä tuohon isoympyräiseen sovitinta joka olisi pullonpohjaa parempi.

voihan Tellu kirjoitti:

"Projektin tarkoituksena oli selvittää kameraharrastajain puheissa usein esiintyvän nimityksen "pullonpohjalinssi" todellinen olemus.”

Tuohan se tässä valovoiman lisäämisessä on tietysti turvallinen oljenkorsi johon on hyvä tarttua hätätilassa.
Taisi se valon vuon tiheys tehdä temput Tellulle. Näinköhän tuo pullonpoha hukkaa taas valon vuon ja valovoima on taasen ihan heikkona??

Ei Canon varmaankaan osaisi tehdä tuohon isoympyräiseen sovitinta joka olisi pullonpohjaa parempi.

Lue lisää

"Tuohan se tässä valovoiman lisäämisessä on tietysti turvallinen oljenkorsi johon on hyvä tarttua hätätilassa. "

Missä ihmeen hätätilanteessa?
Mene vessaan jos on tullut hätä katsellessa liikaa pullonpohjalinssejä :-)

"Taisi se valon vuon tiheys tehdä temput Tellulle. "

heh.
onko tää keskustelu sulle joku itsearvokysymys?


"Näinköhän tuo pullonpoha hukkaa taas valon vuon ja valovoima on taasen ihan heikkona??"

Uskon, että osaat vastata omaan kysymykseesi asiiiiijantuntijastatuksella.

"Ei Canon varmaankaan osaisi tehdä tuohon isoympyräiseen sovitinta joka olisi pullonpohjaa parempi. "

Jos ei Canon, niin ehkä sitten Karhu?

Turkkusesta kirjoitti:

Mä ostin omani Turun Rajalalasta, mutta eiköhän noita kaikki isomma alan liikkeet.

kts
http://www.rajalacamera.fi/leica-s2-black/24L10801/dp?openGroup=650

Lue lisää

Kuis hyvin tuo AF toimii noissa leikoissa? Onks parempi kuin Olympuksien Peneissä?

Fuck0FF kirjoitti:

Kuis hyvin tuo AF toimii noissa leikoissa? Onks parempi kuin Olympuksien Peneissä?

Käsittääkseni Leicassa ei oo Leican oma kenno - eli ei ne sitä kokonaan tee itse - mutta jonkun mukaan parasta valokuvaukseen, mitä rahalla saa.

Turkkusesta kirjoitti:

Mä ostin omani Turun Rajalalasta, mutta eiköhän noita kaikki isomma alan liikkeet.

kts
http://www.rajalacamera.fi/leica-s2-black/24L10801/dp?openGroup=650

Lue lisää

jaa niin tässä on toi noin niin Kodakin kenno

The LEICA S2 camera, powered by the new KODAK KAF-37500 Image Sensor, is the third product from Leica to be based on KODAK CCD Image Sensors - a relationship that began first with the LEICA Digital Module-R and was then extended with the LEICA M8 camera. With an imaging area of 45mm x 30mm, the 37.5 million pixel KAF-37500 represents a new optical format for photography, providing an image capture area over 50% larger than traditional 35mm film. The sensor also includes specific design features that optimize its use in the S2 camera, such as the use of microlenses to increase the overall light sensitivity of the device, enabling improved image quality under low light conditions. In addition, an infra-red absorbing optic was incorporated directly into the sensor's packaging, enabling the development of a thinner camera design by eliminating the need to include this IR-absorbing function as a separate camera component.

Onks tää hyvä? (kenno)

Tellu Teipponen kirjoitti:

"Tuohan se tässä valovoiman lisäämisessä on tietysti turvallinen oljenkorsi johon on hyvä tarttua hätätilassa. "

Missä ihmeen hätätilanteessa?
Mene vessaan jos on tullut hätä katsellessa liikaa pullonpohjalinssejä :-)

"Taisi se valon vuon tiheys tehdä temput Tellulle. "

heh.
onko tää keskustelu sulle joku itsearvokysymys?


"Näinköhän tuo pullonpoha hukkaa taas valon vuon ja valovoima on taasen ihan heikkona??"

Uskon, että osaat vastata omaan kysymykseesi asiiiiijantuntijastatuksella.

"Ei Canon varmaankaan osaisi tehdä tuohon isoympyräiseen sovitinta joka olisi pullonpohjaa parempi. "

Jos ei Canon, niin ehkä sitten Karhu?

Lue lisää

Nyt jäi pikkuisen epäslväksi, että mimme aiot sen pullonpohjan ”tukea väkisin”?

Jos tunget väkisin …:n niin muistathan olla varovainen ettei sitten loitontamisen jälkeen ole vuon tiheys liian heikko ;–)

Tellu Teipponen kirjoitti:

"Tuohan se tässä valovoiman lisäämisessä on tietysti turvallinen oljenkorsi johon on hyvä tarttua hätätilassa. "

Missä ihmeen hätätilanteessa?
Mene vessaan jos on tullut hätä katsellessa liikaa pullonpohjalinssejä :-)

"Taisi se valon vuon tiheys tehdä temput Tellulle. "

heh.
onko tää keskustelu sulle joku itsearvokysymys?


"Näinköhän tuo pullonpoha hukkaa taas valon vuon ja valovoima on taasen ihan heikkona??"

Uskon, että osaat vastata omaan kysymykseesi asiiiiijantuntijastatuksella.

"Ei Canon varmaankaan osaisi tehdä tuohon isoympyräiseen sovitinta joka olisi pullonpohjaa parempi. "

Jos ei Canon, niin ehkä sitten Karhu?

Lue lisää

”onko tää keskustelu sulle joku itsearvokysymys?”

No seurataanpa vaikka yhden tämän keskustelu punaisen langan (valovoima) muutamia vaiheita:

1. (propeihattu) aloittaja uskoo, että heiluttamattoman runkoon voidaan suunnitella edullinen valovoimainen objektiivi

2. (hölmö) porukan tyhmin tietää, että noin ei voi laske kun valotuksen mittayksikön (EV) suuruus vaihtelee sen mukaan miten mooseksen ja kumppaneiden prosentit vaihtelee vaaleissa. ”Rajaa EV arvon jonnekin 3 - 7 välille”

3. (älykkö) huomaa, että valovoima heikkenee kun objektiivin siirtää esim loittorenkailla kauemmaksi kennosta, joten se tietenkin myös kasvaa jos objektiivi on lähempänä kennoa

4. (vinksahtanut) Tellu luulee, että objektiivin valon vuo heikkenee jos käytetään loittorenkaita, mutta ei parane jos loittorenkaat poistetaan tai objektiivi muuten siirretään lähemmäksi kennoa.

5. (hölmöin) huomaa elämänsä tilaisuuden ja hyppää Tellun kelkkaan ”Tulihan sieltä oikeaakin tietoa. Pisteet sulle.”

6. (vinksahtanut) huomaa kai päästäneensä alleen. Kun ei pysty myöntämään olleensa täysin värässä, yrittää kääntää keskustelun muualle ja työntää väkisin keskusteluun Karhun tekemän pullonpohjan.

Eikös tuo Karhu tee kengänpohjia joita kerää yksi hölmön tarkoittamista EV:n suuruuteen vaikuttajista. Tossunkerääjän EV gallup lienee nyt n. 5%.

Eikä siinä vielä kaikki
Tarinan tyhmin aloittaa toisaalla uuden keskustelun jossa kieltää aloittajan kaltaisten ”propelihattujen” esiintymisen täällä

Eikä siinäkään vielä kaikki
”Surkimus” alkaa itkeä kun olyn myyntipojut kiusaa häntä valovoimalla

”joku itsearvokysymys” saattaa hyvinkin olla se, että tunkee väkisin keskusteluun hätävalheita Karhun pullonpohjista kun ei ole munaa myöntää erhtyneensä

itsearvokysymys? kirjoitti:

”onko tää keskustelu sulle joku itsearvokysymys?”

No seurataanpa vaikka yhden tämän keskustelu punaisen langan (valovoima) muutamia vaiheita:

1. (propeihattu) aloittaja uskoo, että heiluttamattoman runkoon voidaan suunnitella edullinen valovoimainen objektiivi

2. (hölmö) porukan tyhmin tietää, että noin ei voi laske kun valotuksen mittayksikön (EV) suuruus vaihtelee sen mukaan miten mooseksen ja kumppaneiden prosentit vaihtelee vaaleissa. ”Rajaa EV arvon jonnekin 3 - 7 välille”

3. (älykkö) huomaa, että valovoima heikkenee kun objektiivin siirtää esim loittorenkailla kauemmaksi kennosta, joten se tietenkin myös kasvaa jos objektiivi on lähempänä kennoa

4. (vinksahtanut) Tellu luulee, että objektiivin valon vuo heikkenee jos käytetään loittorenkaita, mutta ei parane jos loittorenkaat poistetaan tai objektiivi muuten siirretään lähemmäksi kennoa.

5. (hölmöin) huomaa elämänsä tilaisuuden ja hyppää Tellun kelkkaan ”Tulihan sieltä oikeaakin tietoa. Pisteet sulle.”

6. (vinksahtanut) huomaa kai päästäneensä alleen. Kun ei pysty myöntämään olleensa täysin värässä, yrittää kääntää keskustelun muualle ja työntää väkisin keskusteluun Karhun tekemän pullonpohjan.

Eikös tuo Karhu tee kengänpohjia joita kerää yksi hölmön tarkoittamista EV:n suuruuteen vaikuttajista. Tossunkerääjän EV gallup lienee nyt n. 5%.

Eikä siinä vielä kaikki
Tarinan tyhmin aloittaa toisaalla uuden keskustelun jossa kieltää aloittajan kaltaisten ”propelihattujen” esiintymisen täällä

Eikä siinäkään vielä kaikki
”Surkimus” alkaa itkeä kun olyn myyntipojut kiusaa häntä valovoimalla

”joku itsearvokysymys” saattaa hyvinkin olla se, että tunkee väkisin keskusteluun hätävalheita Karhun pullonpohjista kun ei ole munaa myöntää erhtyneensä

Lue lisää

Hieno analyysi :-)

Mutta Grand Master T ei myönnä olevansa väärässä, tahi erehtynyt.

Hän uskoo lukijoiden olevan luentunymmärtämättömiä, sillä hän on havainnut niin outoja syy-seuraus -suhdekulmia tässäkin keskustelussa.
Täysin erilaisia tulkintoja mitä on sanonut tahi tarkoittanut.

Esim:
"4. (vinksahtanut) Tellu luulee, että objektiivin valon vuo heikkenee jos käytetään loittorenkaita, mutta ei parane jos loittorenkaat poistetaan tai objektiivi muuten siirretään lähemmäksi kennoa."

"6. (vinksahtanut) huomaa kai päästäneensä alleen. Kun ei pysty myöntämään olleensa täysin värässä, yrittää kääntää keskustelun muualle ja työntää väkisin keskusteluun Karhun tekemän pullonpohjan."


Missä kirjoitan noin?

-hymy-
Alkoikin hymyilyttämään niin turkasesti, että kaiketi täydentää analyysiä vielä kohdalla seitsemän.

7. Tälläinen (tylsämielinen) henkilö hakee huvitusta nettikeskusteluista tarkoituksenaan tahallaan jymmärtää asiat väärin, kärjistää, ja provosoida.
Hänellä ei ole mitään oikeaa asiaa, vaan hän on yleensä aina se ensimmäinen joka menee henkilökohtaisuuksiin (ihan liian) suurissa älyllisissä väittelyissä.
Joku ilkeämielinen voisi kertoa hänen harrastavan myös jakoavaimen hienosäätöä, mutta koska se ei kuullosta fiksulta, tämä henkilö onkin alkanut harrastamaan valokuvausta.
Tämäkin asia on osoittautunut kovin vaikeaksi, joten hlö panostaa kaiken älyllisen ja älyttömän kapasiteettinsa nettipalstalla provoiluun :-)

Tellu Teemailta kirjoitti:

Hieno analyysi :-)

Mutta Grand Master T ei myönnä olevansa väärässä, tahi erehtynyt.

Hän uskoo lukijoiden olevan luentunymmärtämättömiä, sillä hän on havainnut niin outoja syy-seuraus -suhdekulmia tässäkin keskustelussa.
Täysin erilaisia tulkintoja mitä on sanonut tahi tarkoittanut.

Esim:
"4. (vinksahtanut) Tellu luulee, että objektiivin valon vuo heikkenee jos käytetään loittorenkaita, mutta ei parane jos loittorenkaat poistetaan tai objektiivi muuten siirretään lähemmäksi kennoa."

"6. (vinksahtanut) huomaa kai päästäneensä alleen. Kun ei pysty myöntämään olleensa täysin värässä, yrittää kääntää keskustelun muualle ja työntää väkisin keskusteluun Karhun tekemän pullonpohjan."


Missä kirjoitan noin?

-hymy-
Alkoikin hymyilyttämään niin turkasesti, että kaiketi täydentää analyysiä vielä kohdalla seitsemän.

7. Tälläinen (tylsämielinen) henkilö hakee huvitusta nettikeskusteluista tarkoituksenaan tahallaan jymmärtää asiat väärin, kärjistää, ja provosoida.
Hänellä ei ole mitään oikeaa asiaa, vaan hän on yleensä aina se ensimmäinen joka menee henkilökohtaisuuksiin (ihan liian) suurissa älyllisissä väittelyissä.
Joku ilkeämielinen voisi kertoa hänen harrastavan myös jakoavaimen hienosäätöä, mutta koska se ei kuullosta fiksulta, tämä henkilö onkin alkanut harrastamaan valokuvausta.
Tämäkin asia on osoittautunut kovin vaikeaksi, joten hlö panostaa kaiken älyllisen ja älyttömän kapasiteettinsa nettipalstalla provoiluun :-)

Lue lisää

Tellu:
”FF tms lasi tungettaisiin "väkisin" lähemmäs kennoa” … Mene vessaan jos on tullut hätä katsellessa liikaa pullonpohjalinssejä … Jos ei Canon, niin ehkä sitten Karhu? … Monipuolisen pullonpohjakentän tarkemmaksi tarkastelukohteeksi valitsin kaljapullonpohjan.”

Kyllä se vaan on niin, että EV:n koko vaihtelee jonnekin 3 - 7 välille ja jos ei Canon valmista pullonpohjia niin kyllä Karhu. Valon vuo ei tihene jos panee Karhun valmistaman pullonpohjan lähelle kennoa!

Tellun tillun kirjoitti:

Tellu:
”FF tms lasi tungettaisiin "väkisin" lähemmäs kennoa” … Mene vessaan jos on tullut hätä katsellessa liikaa pullonpohjalinssejä … Jos ei Canon, niin ehkä sitten Karhu? … Monipuolisen pullonpohjakentän tarkemmaksi tarkastelukohteeksi valitsin kaljapullonpohjan.”

Kyllä se vaan on niin, että EV:n koko vaihtelee jonnekin 3 - 7 välille ja jos ei Canon valmista pullonpohjia niin kyllä Karhu. Valon vuo ei tihene jos panee Karhun valmistaman pullonpohjan lähelle kennoa!

Lue lisää

"Tellu:
”FF tms lasi tungettaisiin "väkisin" lähemmäs kennoa” … Mene vessaan jos on tullut hätä katsellessa liikaa pullonpohjalinssejä … Jos ei Canon, niin ehkä sitten Karhu? … Monipuolisen pullonpohjakentän tarkemmaksi tarkastelukohteeksi valitsin kaljapullonpohjan.”

Kyllä se vaan on niin, että EV:n koko vaihtelee jonnekin 3 - 7 välille ja jos ei Canon valmista pullonpohjia niin kyllä Karhu. Valon vuo ei tihene jos panee Karhun valmistaman pullonpohjan lähelle kennoa! "

Ymmärrän edellisen siis, että et kykene perustelemaan väitettä.

Ei uutta auringon alla.

GrandmammaT kirjoitti:

"Tellu:
”FF tms lasi tungettaisiin "väkisin" lähemmäs kennoa” … Mene vessaan jos on tullut hätä katsellessa liikaa pullonpohjalinssejä … Jos ei Canon, niin ehkä sitten Karhu? … Monipuolisen pullonpohjakentän tarkemmaksi tarkastelukohteeksi valitsin kaljapullonpohjan.”

Kyllä se vaan on niin, että EV:n koko vaihtelee jonnekin 3 - 7 välille ja jos ei Canon valmista pullonpohjia niin kyllä Karhu. Valon vuo ei tihene jos panee Karhun valmistaman pullonpohjan lähelle kennoa! "

Ymmärrän edellisen siis, että et kykene perustelemaan väitettä.

Ei uutta auringon alla.

Lue lisää

Mistä te noin niinku keskustelette?

Higland Park kirjoitti:

Mistä te noin niinku keskustelette?

"Mistä te noin niinku keskustelette?"

hyvä kysymys.

ei mistän ilmeisesti :-)
pelkkää tuuleen huutoa tuntuu olevan

Higland Park kirjoitti:

Mistä te noin niinku keskustelette?

”Mistä te noin niinku keskustelette?”

Minäpä kerron sinulle suuren salaisuuden eli mistä keskustellaan:

”Kannattaako ensimmäistä järkkäriään hankkivan nuoren pistää rahojaan peiliheiluttimeen, onko niillä mitään tulevaisuutta?”

Vaikka toisaalta olisit tietenkin voinut itseki lukea aloittajan kysymyksen tuolta keskustelun alusta ;—}

KODAK CCD Img Sensor kirjoitti:

jaa niin tässä on toi noin niin Kodakin kenno

The LEICA S2 camera, powered by the new KODAK KAF-37500 Image Sensor, is the third product from Leica to be based on KODAK CCD Image Sensors - a relationship that began first with the LEICA Digital Module-R and was then extended with the LEICA M8 camera. With an imaging area of 45mm x 30mm, the 37.5 million pixel KAF-37500 represents a new optical format for photography, providing an image capture area over 50% larger than traditional 35mm film. The sensor also includes specific design features that optimize its use in the S2 camera, such as the use of microlenses to increase the overall light sensitivity of the device, enabling improved image quality under low light conditions. In addition, an infra-red absorbing optic was incorporated directly into the sensor's packaging, enabling the development of a thinner camera design by eliminating the need to include this IR-absorbing function as a separate camera component.

Onks tää hyvä? (kenno)

Lue lisää

Kenno on yksi parhaista, mutta tieto valmistajasta on menneen talven lumia.
Leican kennot tekee Image Sensor Solutions jonka omistaa nyt Platinum Equity

Kyllä Leicassa? kirjoitti:

Kenno on yksi parhaista, mutta tieto valmistajasta on menneen talven lumia.
Leican kennot tekee Image Sensor Solutions jonka omistaa nyt Platinum Equity

juu mäki luin uutisen, että Kodak on myyny ton osastonsa

Tellu alavaisu kirjoitti:

"Katsoppa esimerkiksi loittorenkaiden vaikutusta valovoimaan niin saatat ymmärtää mistä suuruusluokasta on kysymys.

No kerroppa sinä paljonko etäisyyttä pitää lyhentää, että siirron neliö vastaa 30% valon määrästä?
Esim mun järkkärin peilin keskikohta on 19 mm:n ja kenno n. 39 mm:n etäisyydellä objektiivista. Minkä luvun neliö on n. 70 ja 30% em mitoista ?

Minun laskuopillani tuosta tulee esim. 3,5 mm:n siirtotarve kennon osalta (hätäisesti päässä laskien)"


Taasko täällä ollaan tunkemasa niitä loittoja sinne objektiivin väliin?

Ei se liity asiaan mitenkään.

Toki loitontaminen heikentää valon vuon tiheyttä.
Mutta jos kuitenkin pysytään siinä optisessa suunnittelussa, niin toki se optiikka on suunniteltu tietylle kennokoolle ja etäisyydelle.
Eli piirtoympyrä on sopiva.

Jos piirtoympyrä pysyy vakiona, ei se kennon etäisyys vaikuta pätkääkään vuon tiheyteen.


Toki kuitenkin JOS sitten olemassa olevaan objektiiviin laitetaan vielä loittoa, heikentyy se vuon tiheys, juurikin etäisyyden neliössä.
Mutta tämä asia ei imo ole tämän käsiteltävänä olevan asian (parantaako peilitön runko ja sitä kautta lyhyempi etäisyys kennon ja objektiivin välillä valovoimaa) suhteen oleellinen.

Lue lisää

Tellukka kirjoitti:

"ehkäpä se objektiivi on suunniteltu antamaan se valo tiettyyn suuntaan, jossa ylläripylläri se kennokin on.

Valon määrä ei siis muutu miksikään oli kenno lähellä tai kaikana.

Semn sijaan jos kenno on ihan kiinni objektiivissa, tulee valonjakaumasta ongelmallinen, sillä kuva-alan laidoille saapuva valo ei tule enään suoraan kennoa päin.
Tämä onhelma voidaan toki kompensoida isolla objektiivin takalasin halkaisijalla, mutta se taas sit maksaa ja kasvattaa objektiivin kokoa ja massaa. "


"Jos piirtoympyrä pysyy vakiona, ei se kennon etäisyys vaikuta pätkääkään vuon tiheyteen."



Tätä Tellu tarkoitti:


"The lenses themselves feature unusually short backfocus distances from the rear element to the sensor, and use large rear elements to maximise the illumination of the corners of the frame. "
http://www.dpreview.com/previews/fujifilmxpro1/page3.asp

Tellu töllist päivää kirjoitti:

Tellukka kirjoitti:

"ehkäpä se objektiivi on suunniteltu antamaan se valo tiettyyn suuntaan, jossa ylläripylläri se kennokin on.

Valon määrä ei siis muutu miksikään oli kenno lähellä tai kaikana.

Semn sijaan jos kenno on ihan kiinni objektiivissa, tulee valonjakaumasta ongelmallinen, sillä kuva-alan laidoille saapuva valo ei tule enään suoraan kennoa päin.
Tämä onhelma voidaan toki kompensoida isolla objektiivin takalasin halkaisijalla, mutta se taas sit maksaa ja kasvattaa objektiivin kokoa ja massaa. "


"Jos piirtoympyrä pysyy vakiona, ei se kennon etäisyys vaikuta pätkääkään vuon tiheyteen."



Tätä Tellu tarkoitti:


"The lenses themselves feature unusually short backfocus distances from the rear element to the sensor, and use large rear elements to maximise the illumination of the corners of the frame. "
http://www.dpreview.com/previews/fujifilmxpro1/page3.asp

Lue lisää

Tellu tarkoitti:
Jos Canon ei tee pullonpohjia niin Karhu tekee.

Fujin uusimmassa (X1) näyttää APS-kenno olevan n. 1 cm:n etäisyydellä objektiivin takimmaisesta pullonpohjasta. Onkohan siinä kuvan kulmat ihan pimeät?

totta turiset kirjoitti:

juu mäki luin uutisen, että Kodak on myyny ton osastonsa

Tuo Elcoteqin omistajahan se Leicankin kennot nykyisin tekee.

aloitelijan järkkäri kirjoitti:

Meillä on näköjään taysin erilaiset mittayksikötkin kun sinulla tuo kolmen dinin kokoisen EV-yksikönkin koko vaihtelee kuin puolueiden kannatus. Tämä tietysti selittää myös sen miksi epäilet laskutaitoani!
Tuo epäilysi n. 3,5 mm:n (laskimella laskien 3,6) siirrostakin saa ihan uuden merkityksen jos millimetrienkin koko riippuu esim. puolueiden kannatusluvuista.

”pitää muutakin ottaa huomioon kuin takimmaisen linssin ja kennon välinen etäisyys”
> Yritäppä selittää tuo eo kun objektiivia siirretään loitommas kennosta makrokuvauksessa. Muuttuuko siinä vain takimmaisen linssin ja kennon välinen etäisyys?

Minun laskelmani perustuvat sellaiseen käsitykseen, että kaikkien käyttämieni mittayksiköiden koko on vakio. Eli esim 1/3 EV = 1 DIN = 0,33… EV. Ihan samoja vakioita käytän myös toiseen suuntaan objektiivia siirtäessäni (makrokuvaus)

Älä missään tapauksessa myönnä olleesi väärässä ;—(

Lue lisää

Uteliaisuuttani suoritin experimentaalikokeen ihan oikealla optiikalla. Kyse on Nikon 18 - 200 mm 3.5 - 5.6 G VR zoomista joka tuossa lojui käyttämättömänä.

Valonlähteenä oli pieni pöytälamppu ja mittarina lähes 70 vuotias silmä jossa tosin on uusittu linssi. Optiikka oli tarkennettu minimiinsä ja sormella avasin sen täydelle aukolla. Kuva muodostui kierreselkäisen A5 vihin valkoiselle takakannelle ja liikuttelin sitä edestakaisin yrittäen määrittää valoalueen kirkkautta.

Silmin nähden kuvan koko pysyi lähes ennallaan mutta yhdellä kohtaa se oli terävä eikä sen kirkkaus suuresti vaihdellut parin sentin alueella terävän kohdan molemmin puolin. (3,5 mm väite tuolla aiemmin!)

Käyttämäni optiikka on tarkoitettu digikennolle ja siksi se hieman eroaa filmille tarkoitetusta. Kennon filttereistä johtuen valon pitää tulla lähes kohtisuoraan myös kennon reunoilla joten valobiimi ei hajaannu samalla tavalla kuin kynttilästä lähtevä vaan pyrkii pysymään keskiakselinsa suuntaisena. Näin olen ymmärtänyt kennoille tarkoitettujen optiikoiden rakentuvan. Kertokaa jos olen väärässä!

Muutaman millin siirrolla en usko olevan suurtakaan merkitystä. Myönnän kuitenkin silmän olevan huono mittari joskin valomäärän kaksinkertaistumisen kuvittelen huomaavani.

Olen antanut myös kertoa itselleni seuraavaa, jos loittorengas on saman mittainen kuin polttoväli optiikassa niin valovoima laskee 2 aukon verran ja vastaavasti jos puolen polttovälin mittainen niin 1 aukon.

Näin ollen 100mm optiikassa 50mm loitto laskee max valovoimaa yhden aukon.

nikon_d90 kirjoitti:

Uteliaisuuttani suoritin experimentaalikokeen ihan oikealla optiikalla. Kyse on Nikon 18 - 200 mm 3.5 - 5.6 G VR zoomista joka tuossa lojui käyttämättömänä.

Valonlähteenä oli pieni pöytälamppu ja mittarina lähes 70 vuotias silmä jossa tosin on uusittu linssi. Optiikka oli tarkennettu minimiinsä ja sormella avasin sen täydelle aukolla. Kuva muodostui kierreselkäisen A5 vihin valkoiselle takakannelle ja liikuttelin sitä edestakaisin yrittäen määrittää valoalueen kirkkautta.

Silmin nähden kuvan koko pysyi lähes ennallaan mutta yhdellä kohtaa se oli terävä eikä sen kirkkaus suuresti vaihdellut parin sentin alueella terävän kohdan molemmin puolin. (3,5 mm väite tuolla aiemmin!)

Käyttämäni optiikka on tarkoitettu digikennolle ja siksi se hieman eroaa filmille tarkoitetusta. Kennon filttereistä johtuen valon pitää tulla lähes kohtisuoraan myös kennon reunoilla joten valobiimi ei hajaannu samalla tavalla kuin kynttilästä lähtevä vaan pyrkii pysymään keskiakselinsa suuntaisena. Näin olen ymmärtänyt kennoille tarkoitettujen optiikoiden rakentuvan. Kertokaa jos olen väärässä!

Muutaman millin siirrolla en usko olevan suurtakaan merkitystä. Myönnän kuitenkin silmän olevan huono mittari joskin valomäärän kaksinkertaistumisen kuvittelen huomaavani.

Olen antanut myös kertoa itselleni seuraavaa, jos loittorengas on saman mittainen kuin polttoväli optiikassa niin valovoima laskee 2 aukon verran ja vastaavasti jos puolen polttovälin mittainen niin 1 aukon.

Näin ollen 100mm optiikassa 50mm loitto laskee max valovoimaa yhden aukon.

Lue lisää

Tekstin "vihin" pitää lukea "vihon" niin helpottaa ymmärtämistä. Koittakaa ymmärtää!

"Sijoitus tarkoittaa yleensä voiton tavoittelemista joten kameroihin sijoittaminen on kyllä sama kuin sijoittaisi viinaan. Hupia saa muttei voittoa. "

Hyviin työkaluihin kannattaa sijoittaa, niillä saa tienattua sijoittamansa rahat moninkertaisesti takaisin.

Työkaluissa on aika usein liikkuva peili, kunnes toisin todistetaan.

HaKe kirjoitti:

"Sijoitus tarkoittaa yleensä voiton tavoittelemista joten kameroihin sijoittaminen on kyllä sama kuin sijoittaisi viinaan. Hupia saa muttei voittoa. "

Hyviin työkaluihin kannattaa sijoittaa, niillä saa tienattua sijoittamansa rahat moninkertaisesti takaisin.

Työkaluissa on aika usein liikkuva peili, kunnes toisin todistetaan.

Lue lisää

Tämä sivusto on harrastelijoille. Ammattilaisilla ei ole aikaa päivystää täällä. Niillä on täysi työ eli 24/7 saada tienattua leipä sillä kameralla. Ei todellakaan ammattilaiset ehdi netissä rupattelemaan ja jos ehtii niin ovat asiallisimmilla saiteilla.

Voittoa kai tavoittelee jokainen harrastelija sijoituksillaan.
Väittävät, että hyvässä harrastuksessa se voitto tulee terveydessä.

On se ainakin hieno tekosyy hankkia kivoja harrastusvälineitä.
Esim. kamera, kitara, demetiahiihtosauvat, kuntopyörä, laskettelusukset, tietokone jne.

Me veronmaksajat kuulemma sijoitimme äskettäin myös kansanedustajien hiihtopukuun 3000€/kpl!
– saas nähdä saammeko niistä enempi hupia kuin voittoa?

HaKe kirjoitti:

"Sijoitus tarkoittaa yleensä voiton tavoittelemista joten kameroihin sijoittaminen on kyllä sama kuin sijoittaisi viinaan. Hupia saa muttei voittoa. "

Hyviin työkaluihin kannattaa sijoittaa, niillä saa tienattua sijoittamansa rahat moninkertaisesti takaisin.

Työkaluissa on aika usein liikkuva peili, kunnes toisin todistetaan.

Lue lisää

”Työkaluissa on aika usein liikkuva peili, kunnes toisin todistetaan”

Näinhän se on useinpien vanhanmallisten järkkäreiden osata, muunkilaisia joku käyttää ammatikseen.

Mutta väittävät, että kehitys kehittyy (aika usein).
– tässähän keskustellaan harrastuksen tulevaisuudesta.
Mun ensimmäinen harrastusjärkkäri oli kämppäkaverilta käytettynä ostettu Leica (muistaakseni C III) mittaetsinkamera (ei heiluttanut peiliä). Samanlaista käyttivät silloin ammattilaisetkin.

Eikä se ammattilaisenkaan palkka tule peilin heiluttelusta vaan taidosta.

Riippuu pilinheiluttaja siitä mitä voitolla tarkoittaa, voihan se olla muutakin kuin rahallista. Kuvausretkistä voi nauttia, kuvausharrastus voi tuoda uusia ystäviä jne. Minkä hintaiseksi sinä esim. arvostat uudet ystävät tai sen laatuajan jota vietät luonnossa kuvausretkilläsi?

Jos oikein on innokas (niin innokas minä en ole) voi vielä yrittää markkinoida kuviaan ja saada myös rahallista "voittoa" mutta se lienee useimmille harrastajille sivuseikka ja laatuaika sekä ystävät ovat pääasia.

Olyn kiinteäpeilisistä en ole kuullut, taidat satuilla eli sulta taisi päästä ns hätävalhe. Jos Olympuksen talousvaikeuksissa on perää niin tuskin koskaan tulee Olylta kiinteäpeilistä digijärkkäriä, ennemminkin uskoisin, että jos kameranvalmistus jatkuu niin Olyn ehitys johtaa peilittömiin.

Mun vaimolla on Olyn pokkari ja siksi mua harmittaa kun mulla on vain Canonin järkkäri ja objektiiveja joihin olen ”jumittunut”.
Haluaisin ostaa kiinteäpeilisen digijärkkärin. Mieluiten ostaisin Canonin, mutta kun Canon ei osaa sellaisia vielä valmistaa niin ei auta kuin odotella – ehkä sitten ensi vuonna.

ps
”kun täytyy tällainen ketju aloittaa”
Oleppa sinä nyt vuorostasi reipas poju ja aloita sellainen ketju jossa haukutaan olyn myyntipojuja kun tuo ei oikein sovi tähän keskusteluun.

tällainen ketju kirjoitti:

Olyn kiinteäpeilisistä en ole kuullut, taidat satuilla eli sulta taisi päästä ns hätävalhe. Jos Olympuksen talousvaikeuksissa on perää niin tuskin koskaan tulee Olylta kiinteäpeilistä digijärkkäriä, ennemminkin uskoisin, että jos kameranvalmistus jatkuu niin Olyn ehitys johtaa peilittömiin.

Mun vaimolla on Olyn pokkari ja siksi mua harmittaa kun mulla on vain Canonin järkkäri ja objektiiveja joihin olen ”jumittunut”.
Haluaisin ostaa kiinteäpeilisen digijärkkärin. Mieluiten ostaisin Canonin, mutta kun Canon ei osaa sellaisia vielä valmistaa niin ei auta kuin odotella – ehkä sitten ensi vuonna.

ps
”kun täytyy tällainen ketju aloittaa”
Oleppa sinä nyt vuorostasi reipas poju ja aloita sellainen ketju jossa haukutaan olyn myyntipojuja kun tuo ei oikein sovi tähän keskusteluun.

Lue lisää

Mallit e-10:n ja e-20:ntä.

”Osta Mittaetsinkamera”

Taisit osua ”villakoiran ytimeen”. Minulle on saattanut syntyä ”jämähtäminen” ensimmäisen järkkärini takia se kun oli mittaetsinmallia. Ehkä siksi en opi tykkäämään näistä peilinkolistelistimista.

Tuo mittaetsinjuttu voikin siis olla se perimmäinen syy miksi minäkin odottelen kieli pitkänä ensimmäistä Canonin digijärkkäriä ilman peilinheilutinta, josko nämä nykyiset objektiivit kävisivät siihen alkajaisiksi, ettei tarvitsisi koko repullista heti uusia.

Toivotaan toivotaan.
Mun D7:ssa alkaa olla mittari täynnä. Toivottavasti uusi tulee ennenkuin tämä nykyinen simahtaa.
Pikkusen arveluttaa tuo halvinpien mallien hintojen syöksy (loppuunmyynti?), ei kai sieltä vaan tule ensimmäisenä joku peilitön halpisten korvaaja? Sitten askarruttaa tarkennus (etäisyyden mittaus) kun sitä ei voi enää ohjata erillisellä kennolla.

Eihän siinä vielä 150K stilliä, mutta aika rientää ja videota on tulut kuvattua paljon. Toivon ja kai uskonkin 7D:n kestävän vielä ainakin tämän vuoden.
Mitenkäs tuo video vaikuttaa/lasketaan näissä estävyysasioissa?
Vaikuttaako esim. kennon kuumeneminen videokuvauksessa sen kestävyyteen/kuvanlaatuun?

Tulleeko Canonilta EiS tai mikä lienee kiinteäpeilinen vai peilitön tänä vuonna, vai mistä nuo hurjat hinnanpudotukset vaikka siellä oli se tsunamikin?

Onhan tuo hauska ja kuumenee kohta (mitä minä sanoin) kun Canon tuo peilittömän markkinoille.
Uskon tuon peilinheiluttimien rankan hinnanpudotuksenkin tulevan siitä (varastot tyhjiksi ennenkuin tulee uusi joka on parempi ja halvempi).

Odotan suurella mielenkinnolla peilinheilutincanonistien selityksiä silloin ;—)