SuRujen Summa 11.2.1940

Hurrit taistojen tiimellyksessä:


Me merenkurkus soudellaan mutt Fennot käyköön intin,
tosi sodan rajuutta ei kestä polla hintin.

Perse kiinni soutupenkis me sankareita ollaan,
soutamalla Munsalasta, jos löytyis tilaa jollaan!

Sankareita kaikki oomme Säntämän ja Talin,
Kivisillan takana jo osa otti ravin.

Summan muistaa Talvisodast koko Suomen kansa,
Meikäläisten mielestä se oli varma ansa!





Taistoissa nähdään kuka on kumma,
lopuilla edes on Säntämä, Summa.

Hurrien salainen ase on bååtti,
sillä se annetaan Suomelle nootti!




Sankareita kaikki oomme Säntämän ja Talin,
Kivisillan takana jo osa otti ravin,

Summan muistaa Talvisodast koko Suomen kansa,
Meikäläisten mielestä se oli varma ansa!

Sota se on paska juttu, ei se meiltä suju,
äijät lähtee kesken kaiken, loppuu aina nuju.

Kaikki lähtee lippahivoon, porukat jo luistaa,
kieliriitaa tämän jälkeen on turha enää muistaa!



Ja sokerina pohjalla:

RKP:stako ei muka pidetä?

RKP on aina ollut politiikan huora,
sama kuka vallas oli, mikä värisuora.

Hallitusta laaditaan aina samaan malliin,
RKP se matkas häärii, ketkäs tulee talliin?

Meille riittää ohjelmaksi yksi lause vain,
Kieliedut turvattava, varmasti ja ain.

Ministeri taikka kaksi, meillä täytyy olla,
ihan sama mikä pesti, tyhjä kun on polla.

Kannatus se joka vaalis alaspäin laskee,
koska pohjan saavuttaa ja ottaa kiinni kaskeen?

Maan Turva -järjestö ja kielirauha Summan jälkeen

Se nyt vaan sattui Suomen ruotsalaisille. Tuliko se sitten yllättäen ja pyytämättä, kuten Jätesäkin faksi, siitä ei ole tietoa.

J. O.Hannula: Summan läpimurto. Selostus N:o 21 Maan turva, Selostus N:o C 35. Helsinki, 23.5.1940.

Tutkimus löytyy tästä teoksesta: Sotahistoriallinen aikakausikirja 15/1996: "Summan läpimurto" s. 121-134

Sivulla 120 on "Rinta rinnan" Antti Juutilaisen kirjoittama johdanto ja siinä kerrotaan mm. näin:

"Sotatoimien päätyttyä Maan Turva -järjestön eräs ensimmäisiä tehtäviä oli käydä käsiksi Lähteen lohkon sisäänmurtoa koskevaan huhuun. Se oli nostamassa pintaan ja repimässä rikki sotakuukausina vallinneen kielirauhan."

"Maan Turvan ulkoasuiltaan vaatimattomien raporttien kohtalo on ollut kova. Oikeaoppisesti moni rintamaupseeri hävitti saamansa raportit ja säilyneet kappaleet ovat vuosien mittaan supistuneet kotikirjastoista. Hannulan laatiman 11 -sivuisen selostuksen kohtalo on ollut vieläkin kovempi. Selittämättömistä syistä raportti on kadonnut sekä Sota-arkistosta että Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta. Onneksi julkaisu on säilynyt Helsingin yliopiston kirjastossa."

Sivu 125:

Maan turva

N:o C 35. Helsinki, 23.5.1940.

Vain suullisessa valistustyössä käytettäväksi, ei sivullisten nähtäväksi. Julkaiseminen kielletty.

Selostus N:o 21

"Summan läpimurto"

"Useimmille asiamiehillemme lienee tunnettua, että liikkeellä on ollut itsepintaisia huhuja, joiden mukaan Summan rintamamurto olisi ollut määrättyjen joukko-osastojen syytä. Kun taistelu tätä väärää ja vahingollista huhua vastaan on ollut erittäin vaikeaa, on Maan Turva ryhtynyt toimenpiteisiin saadakseen sen kumotuksi niin asiantuntevalta taholta kuin mahdollista. Maan Turvan on onnistunut saada eräs etevimmistä sotahistoriallisista asiantuntijoistamme, everstiluutnantti J. O. Hannula, laatimaan läpimurrosta ja sen syistä tutkimus, joka on painettu tähän. Tehostamme sitä, ettei tätä tutkimusta ole annettava ulkopuolisten nähtäväksi."

Mihin nuo tuollaiset vielä tarvitsevat omia varuskuntia?

Tämä on syytä muistaa kun Itä-Suomen varuskuntia lakkautetaan Suomen ruotsalaisen kanisterin toimesta.

Tää se päivän on kun...

Summa summarum 11.2.1940

Mihin tällaisia "pikajuoksijoita" ja soutureita oikein tarvitaan?


Vapautetaan rantaruotsalaiset asepalveluksesta

12.2.2012 12:55 Raimo Myöhänen

http://roskanpoimija.puheenvuoro.uusisuomi.fi/97373-vapautetaan-rantaruotsalaiset-asepalveluksesta


"Kun nyt kerran on lähdetty säästämisen tielle, niin säästetään oikein kunnolla. Vapautetaan kaikki rantaruotsalaiset asepalveluksesta aivan kuten ahvenanmaalaisetkin. Silloin Daragsvikin varuskuntakin voidaa lakkauttaa ja puolustusvoimien palveluksesta vapautuu 260 työpaikkaa. Kun vielä otetaan huomioon varusmiehille maksettavat päivärahatkin, kertyy ehdotuksestani niin paljon säästöjä, että muita toimenpiteitä ei sitten tarvitakaan.

Mahdollisen sodan varalta näin vapautunutta joukkoa voidaan käyttää rintaman takaiseen huoltotoimintaan sekä sotatarviketeollisuudessa, jossa on sodan aikana ainainen työvoimapula.

Kuten vanhastaan Lähteen lohkolta Talvisodassa muistetaan, ei kyseiselle väelle kuitenkaan voida luovuttaa rintamavastuuta, sillä niin nopeita juoksijoita heidän joukostaan löytyy.

Joutuihan Åke Lindmankin tekemään oikein elokuvan kyseisen osaston urotöistä. Siitä huolimatta, vaikka puolet oli keksittyä, tahtoi aineisto silti loppua kesken.

Yhteenvetona voidaan siis sanoa, että parempi kun pysyvät poissa miesten jaloista."

Tervaa vene... mulla Uumajaan menolippu ån!

Suomen ruotsalaiset liian paljon vartijana?

72 -vuotta sitten alkoi SuRullinen tapahtumasarja, koska silloin pantiin Suomen ruotsalaiset liian paljon haltijaksi. Tämä johti Suomen Pääpuolustusaseman murtumiseen ja valtaviin tappioihin jouduttaessa liikuntasotaan.

Jossain lähteessä (taisi olla Juutilainen Rinta rinnan kirjassa?) on mainittu tuon Lindmannin pataljoonan tappioiksi peräti jopa 50%. Kun kuitenkin tiedetään, että karanneet ja kajahtaneetkin luetaan tappioihin kuuluviksi, niin mikähän oli todellinen tappiolukema tuossa noin 400 Suomen ruotsalaisessa pataljoonassa?

Sitä todellisten tappioitten lukemaa ei kerrota missään kirjoissa, vai kerrotaanko! Paljonko kaatui ja paljonko haavoittui?

Kokoniastappiot kerrotaan ainakin tässä kirjassa, mutta ei kaatuneiden määrää.:


Talvisodan historian 2. osan sivulla 138 II/JR 9:n komentaja kapteeni A. Lindman ilmoittaa pataljoonansa taisteluvahvuudeksi rintamalta irroituksen jälkeen 165 miestä, Oma pataljoonan vahvuus oli ollut asemiin tultaessa noin 400. Joukko oli muodostettava uudelleen. Lindman jatkoi komentajana. Hän kaatui Jatkosodassa.

Lohkolla olevat tukevien aselajien suomenkieliset joukot mukaan lukien
rintamavastuuta otettaessa oli Lindmanin pataljoonan kokonaisvahvuus ollut noin 600.

Nyt sitten Suomen ruotsalainen tupajumi lakkauttelee Suomesta varuskuntia ja riisuu Suomea aseista!

Ikuinen häpeä!

Aina vaan Suomen ruotsalaisia mollataan Talvisodan Summan murtumisesta.

Kaikkihan sen tietää, että olisihan se murtunut ennemmin tai myöhemmin. Mutta kun kerran h u r r i t oli sillä kertaa murtokohdassa, niin huonopa sitä on kieltääkään. Olihan Oksasen pataljoona sitä ennen ollut yli kuukauden samalla kohdalla ja vitja piti!

Harald Öhquist kirjoittaa mitä Suomen ruotsalaiset aiheutti: "se kivi, joka pani koko maanvieremän liikkeelle"

Katsoin kerran mitä Summasta kirjoitettiin alan perusteoksessa eli Harald Öhquist:in kirjassa Talvisota minun näkökulmastani! Harald Öhquist, joka Talvisodan puhjetessa komensi II Armeijakuntaa, kirjoittaa kirjassaan Talvisota minun näkökulmastani, (Wsoy 1949, 402 s.) Mannerheim -linjan menetyksen syistä hyvin kuvaavan kommentin.

Valokuvat Summasta on todella hienoja, oikeita laajakuvia kirjan väliin taitettuina. Öhquist kirjoittaa mitä Suomen ruotsalaisten juoksentelusta seurasi, mutta hän ei mainitse kyseessä olleen juuri Suomen ruotsalaisen pataljoonan. Itse läpimurrosta kertovassa kohdassa ei mainita sanallakaan ruotsinkielisiä joukkoja. Miksikähän ei? No kirjoittaja itse oli niin h u r r i kuin vain voi olla ja tuo suomenkielinen teoskin on suomennettu ruotsin kielisestä alkuperäiskäsikirjoituksesta!

Näin siis Harald Öhquist kirjoittaa Mannerheim -linjan menetyksen syistä sivulla 198 Summan murtumisen tapahtumia käsitellessään:

Päivä on 11.2.1940 ja juttu kuuluu näin:

"Niinkuin omista muistiinpanoistani käy selville, en itse saanut päivän mittaan tietää paljonkaan enemmän kuin että Lähteen kaistalla oli etulinja suurimmaksi osaksi menetetty ja sisäänmurto saatu pysäytetyksi vasta tukilinjaan. Kun se, mitä siellä silloin tapahtui, joutui olemaan lähimpänä syynä siihen, että Mannerheimlinjasta luovuttiin koko matkalla merestä Muolaanjärveen -, se kivi, joka pani koko maanvieremän liikkeelle -,

Öhquist Harald Talvisota minun näkökulmastani
WSOY, 1949, 404 15 liitekarttaa 1.p

Alkuperäisteos:

Öhquist Harald: Vinterkriget 1939-1940 ur min synvinkel
Söderströms, 1949, 391 s. 1.p