Minä olen narsisti ja tarvitsen apua! Elämäni on mennyt kamalaan suuntaan narsisteuteni vuoksi ja olen menettänyt kaikki ystäväni, itsetuntoni, työkykyni ja olen menettänyt kaiken elämänhalun eikä mistään tule enään mitään, lääkkeisiin en usko enkä myrkkyjä rupeaisikaan käyttämään mutta nyt kiinnostaisi pääasiassa erilaiset tuki ja vertais ryhmät jossa maailman narsistit saisivat konreettista ,rakentavaa tietoa sairauden parantamiseen ja syrjinnästä selviytymiseen. Maailmalta löytyy vain narsistien uhreille miljoonia tuki ja vuodatus ryhmiä jotka eivät tietenkään minua kiinnosta eikä niistä löydykkään minkaanlaista apua, päinvastoin. Tarvitsen apua ennenkuin rupeaa paukkumaan pakkaset.
Onko tämä nyt sitä tasavertaista hyvinvointiyhteiskunnan toimintaa!?
Veikkaanpa ettei kellään ole minkäänlaista kyseisen asian tietämystä,ymmärrystä saatikka kiinnosstusta.
kohta paukkuu pakkaset.
Tuki/vertaisryhmiä narsismista kärsiville?
121
274
Vastaukset
- A
Terve!
Pidä nyt alkuun yhteyttä tämän palstan kautta.
Ryhmäkuri on ankara ja pitää sinutkin kaidalla tiellä. Samalla pidämme huolen, että opit uusia taitoja ja kasvat ihmisenä.
Ja muista siis: Täällä et taatusti tule pääsemään helpolla.
Vihdoin koittaa aika, jolloin voit olla ylpeä itsestäsi ja osallistua ENTISTEN NARSISTIEN SÄVELLAHJAAN: http://www.youtube.com/watch?v=QHJD6tu5eVI - ...
voi sua xcch... ota vaan nyt ihan rauhallisesti, kyllä kaikki vielä selkenee! Ja toivottavasti lämpenee.
Eipä löydy suomenkielistä palstaa...
Mutta itseäni on auttanut jo pelkästään asioiden kirjoittaminen ylös...Mikä vituttaa, mihin kaipaisi parannusta.
ja tämä "uhrien" toisinaan mielenkiintoinen palaute täällä ( kiitos vain heille. (; ) laittaa myös miettimään asioita toisinaan useampaan kertaan. ( vaikka ei-niin todenmukaisia olisikaan, mutta ei se mitään...Siinä pohtimalla voi sitten itse oivaltaa asioita, mitä ei koskaan olisi tullut edes ajatelleeksi. )
Helvetisti kirjoittamista, helvetisti miettimistä...Sillä saa elämän taas raiteilleen. Usko pois, olen itse kirjoittanut täällä jo useamman vuoden. :)Mitäpä pikkupakkasista ... jokanarsku laittaa googleen hakuun 'vertaisryhmä', eiköhän sieltä joku sopiva löydy ... ja tietenkin wannabenarsku voi kehittää itselleen tarinan vaikkapa keyhkosyövästä, josta kuin ihmeen kaupalla on parantunut ... session jälkeen vaan heti kessulle.
tai sitten vaikka jonkin tarinan sodasta ... ehkä sellainen on uskottavampi PTSD tukiryhmä ... http://www.youtube.com/watch?v=qIjiwvY2F-0
- oikea paikka
Täällä on ihan hyvä vertaisryhmä. Teflonit=narsistit kokoontuvat täällä. Opit aika nopeasti tuntemaan heidät kaikki.
Eikä uhreistakaan ole pulaa...
Eikö se yleensä uhrien mielestä mene niin, että narskut ovat täällä vain "kytiksellä", koska sopiva uhri osuu kohdalle.
Eihän nyt kukaan narsku voi vain avautua ihan vain omana itsenään, ainahan siinä on jokin taka-ajatus...ja kaikkihan on tietenkin valehtelua, mitä narsku päästää suustaan jne... ;)
Täällä on siis erittäin kannustava ryhmähenki, tervetuloa! :Ddizel kirjoitti:
Eikä uhreistakaan ole pulaa...
Eikö se yleensä uhrien mielestä mene niin, että narskut ovat täällä vain "kytiksellä", koska sopiva uhri osuu kohdalle.
Eihän nyt kukaan narsku voi vain avautua ihan vain omana itsenään, ainahan siinä on jokin taka-ajatus...ja kaikkihan on tietenkin valehtelua, mitä narsku päästää suustaan jne... ;)
Täällä on siis erittäin kannustava ryhmähenki, tervetuloa! :DYhtähernettäyhdistys kokoontuu ?
temppuilija kirjoitti:
Yhtähernettäyhdistys kokoontuu ?
Uhrit.com, sinne ne herneet menneet on.
( En ole päishään... )- narsisti
dizel kirjoitti:
Eikä uhreistakaan ole pulaa...
Eikö se yleensä uhrien mielestä mene niin, että narskut ovat täällä vain "kytiksellä", koska sopiva uhri osuu kohdalle.
Eihän nyt kukaan narsku voi vain avautua ihan vain omana itsenään, ainahan siinä on jokin taka-ajatus...ja kaikkihan on tietenkin valehtelua, mitä narsku päästää suustaan jne... ;)
Täällä on siis erittäin kannustava ryhmähenki, tervetuloa! :DJoo ei oikeen tosiaan kannustanut kun luin vastauksia...tai siis kannusti siihen paukuttelun puoleen.
kato kun paha ihminenhan mina vaan vittu olen. no toivotaan etta kuolen munuais ja maksa infrakteihin aamuun mennessa sirdaludit alkomahole, eika edes tunnu hyvalta. no kato kun itsesaalissa tassa vaan mennaan niin ei tartte valittaa ja kylla ma tiedan etta "me ollaan havitty taa peli" narsisti kirjoitti:
Joo ei oikeen tosiaan kannustanut kun luin vastauksia...tai siis kannusti siihen paukuttelun puoleen.
kato kun paha ihminenhan mina vaan vittu olen. no toivotaan etta kuolen munuais ja maksa infrakteihin aamuun mennessa sirdaludit alkomahole, eika edes tunnu hyvalta. no kato kun itsesaalissa tassa vaan mennaan niin ei tartte valittaa ja kylla ma tiedan etta "me ollaan havitty taa peli"No ei näitä narsisti-empatiakyvyttömien ihmisten kommentteja kannata niin itseensä ottaa.
Vitut me niistä...Kateellisia kun ovat. Pääasia että itsellä menee lujaa. :D
( en nyt puhu tämän ketjun kommenteista...Täällä kun on aina vähän mielipiteitä laidasta laitaan ja hyvä niin...Pitää vain karsia vain ne jyvät akanoista. )
En minä ainakaan toivo, että kuolet pois, narsisteja tarvitaan aina. Kuka tätä maailmaa muuten pitäisi pystössä. Vähän positiivista asennetta kehiin nyt. ;)dizel kirjoitti:
No ei näitä narsisti-empatiakyvyttömien ihmisten kommentteja kannata niin itseensä ottaa.
Vitut me niistä...Kateellisia kun ovat. Pääasia että itsellä menee lujaa. :D
( en nyt puhu tämän ketjun kommenteista...Täällä kun on aina vähän mielipiteitä laidasta laitaan ja hyvä niin...Pitää vain karsia vain ne jyvät akanoista. )
En minä ainakaan toivo, että kuolet pois, narsisteja tarvitaan aina. Kuka tätä maailmaa muuten pitäisi pystössä. Vähän positiivista asennetta kehiin nyt. ;)* tarjoo bissen *
mikäs olis sopiva juomalaulu tänään?temppuilija kirjoitti:
* tarjoo bissen *
mikäs olis sopiva juomalaulu tänään?Thanks...Mukavaa, että Temppukin "heräsi". :)
Vaikkapa tämä.
http://www.youtube.com/watch?v=Ro7yHf_pU14- xcch
narsisti kirjoitti:
Joo ei oikeen tosiaan kannustanut kun luin vastauksia...tai siis kannusti siihen paukuttelun puoleen.
kato kun paha ihminenhan mina vaan vittu olen. no toivotaan etta kuolen munuais ja maksa infrakteihin aamuun mennessa sirdaludit alkomahole, eika edes tunnu hyvalta. no kato kun itsesaalissa tassa vaan mennaan niin ei tartte valittaa ja kylla ma tiedan etta "me ollaan havitty taa peli""kato kun paha ihminenhan mina vaan"
Olet narsistisen romahduksen kourissa, se on musertavaa. Voi alkaa avun turvin rakentamaan uutta minää, tai etsimään jällen syyllistä jonka niskaa voit kuorman heittää.. - M.B.
xcch kirjoitti:
"kato kun paha ihminenhan mina vaan"
Olet narsistisen romahduksen kourissa, se on musertavaa. Voi alkaa avun turvin rakentamaan uutta minää, tai etsimään jällen syyllistä jonka niskaa voit kuorman heittää..Sä oot kuule xcch tainnu eksyä väärään ketjuun?
*huolestuu*
Leiki vaan muiden kanssa mutta älä ota pipiä.. xcch kirjoitti:
"kato kun paha ihminenhan mina vaan"
Olet narsistisen romahduksen kourissa, se on musertavaa. Voi alkaa avun turvin rakentamaan uutta minää, tai etsimään jällen syyllistä jonka niskaa voit kuorman heittää..http://www.youtube.com/watch?v=QDiIxnEdWk0
* tarjoo sääriterapiaa xcch:lle *- YAK-42
narsisti kirjoitti:
Joo ei oikeen tosiaan kannustanut kun luin vastauksia...tai siis kannusti siihen paukuttelun puoleen.
kato kun paha ihminenhan mina vaan vittu olen. no toivotaan etta kuolen munuais ja maksa infrakteihin aamuun mennessa sirdaludit alkomahole, eika edes tunnu hyvalta. no kato kun itsesaalissa tassa vaan mennaan niin ei tartte valittaa ja kylla ma tiedan etta "me ollaan havitty taa peli"Nyt minä en kyllä ymmärrä yhtään mitään!
Sanoit ketjua aloittaessasi, että "lääkkeisiin en usko enkä myrkkyjä rupeaisikaan käyttämään", ja vähän myöhemmin sanot vetäväsi alas Sirdaludia alkoholin kera. Entisenä kipukroonikkona tunnen aineen hyvin enkä totisesti käsitä kirjoitustesi ristiriitaisuutta. Kyseessähän voimakas lihasrelaksantti, joka on jo sellaisenaankin silkkaa myrkkyä.
Jos et lopeta tuota kuuria, sinut kärrätään pian toisenlaiseen "tukiryhmään" arkussa. - xcch
M.B. kirjoitti:
Sä oot kuule xcch tainnu eksyä väärään ketjuun?
*huolestuu*
Leiki vaan muiden kanssa mutta älä ota pipiä.."Sä oot kuule xcch tainnu eksyä väärään ketjuun?"
Oliko tämä hovinketju? :)
Lainasin vain asiantuntijaa joka kertoi narsistisesta romahduksesta, siihen liittyy itsensä mitätöiminen, oman todellisen tason tunnistaminen ja itsetuhoisuus.
Kuten kerroin siitä on kaksi tietä tuosta tilasta ulos, vaivaloisempi mutta pitemmän päälle paljon kantavampi, itsensä kehittäminen ammattilaisen avulla. Huonompi mutta helpompi, palata jälleen umpi naristiseen tilaan ja syyllistää muita äskeisestä romahduksesta.
Syllistämisen narsisti tekee aivan varmasti aina romahduksen jälkeen, narsisti ei salli itsellä olevan minkäänlaista heikoutta, jos sellaista esiintyy, niin sen täytyy olla jonkun muun vika. xcch kirjoitti:
"Sä oot kuule xcch tainnu eksyä väärään ketjuun?"
Oliko tämä hovinketju? :)
Lainasin vain asiantuntijaa joka kertoi narsistisesta romahduksesta, siihen liittyy itsensä mitätöiminen, oman todellisen tason tunnistaminen ja itsetuhoisuus.
Kuten kerroin siitä on kaksi tietä tuosta tilasta ulos, vaivaloisempi mutta pitemmän päälle paljon kantavampi, itsensä kehittäminen ammattilaisen avulla. Huonompi mutta helpompi, palata jälleen umpi naristiseen tilaan ja syyllistää muita äskeisestä romahduksesta.
Syllistämisen narsisti tekee aivan varmasti aina romahduksen jälkeen, narsisti ei salli itsellä olevan minkäänlaista heikoutta, jos sellaista esiintyy, niin sen täytyy olla jonkun muun vika.vapaa palsta
:D- M.B.
xcch kirjoitti:
"Sä oot kuule xcch tainnu eksyä väärään ketjuun?"
Oliko tämä hovinketju? :)
Lainasin vain asiantuntijaa joka kertoi narsistisesta romahduksesta, siihen liittyy itsensä mitätöiminen, oman todellisen tason tunnistaminen ja itsetuhoisuus.
Kuten kerroin siitä on kaksi tietä tuosta tilasta ulos, vaivaloisempi mutta pitemmän päälle paljon kantavampi, itsensä kehittäminen ammattilaisen avulla. Huonompi mutta helpompi, palata jälleen umpi naristiseen tilaan ja syyllistää muita äskeisestä romahduksesta.
Syllistämisen narsisti tekee aivan varmasti aina romahduksen jälkeen, narsisti ei salli itsellä olevan minkäänlaista heikoutta, jos sellaista esiintyy, niin sen täytyy olla jonkun muun vika.Ai lainasit asiantuntijaa?
Kirjoitit aloittajalle samaan tyylin kuin mitä sinulle ei saisi mielestäsi kirjoittaa :)
Mutta eihän sellainen nyt mitenkään anna sinulle aihetta minkäänlaiseen mietintään :)
- Narsisti
Minka ikaisena yleensa itse narsisti ymmartaa olevansa narsisti? En tieda kuinka oikeen osun mutta tuntuu ihan julkkisten perusteelta etta jossain 30v paikkeilla...tietoa?
13-18, 34-50 ja 65-80 ikähaarukoihin osuvien luonnollisten pidempien masennusjaksojen aikana ihminen yleensä tutkailee itseään - ellei tuota luonnollista määritellä sairaudeksi ja medikalisoida, kuten kulttuurissamme on hetken aikaa tehty
Julkkikset eivät ole narskuja...Menee enemmän tuonne huomionhakuisen puolelle. :)
( huomionhakuisuudesta kertoo myös julkisuudessa "narsistisuudestaan" kertominen. Yksikään narsisti ei sitä tekisi...omalla nimellään. )dizel kirjoitti:
Julkkikset eivät ole narskuja...Menee enemmän tuonne huomionhakuisen puolelle. :)
( huomionhakuisuudesta kertoo myös julkisuudessa "narsistisuudestaan" kertominen. Yksikään narsisti ei sitä tekisi...omalla nimellään. )Mutta juu...Vastaisin, että se riippuu aivan elämäntilanteesta. Joku voi ymmärtää jo teininä, kun taas joku toinen vasta vanhuksena...
dizel kirjoitti:
Mutta juu...Vastaisin, että se riippuu aivan elämäntilanteesta. Joku voi ymmärtää jo teininä, kun taas joku toinen vasta vanhuksena...
sellanen mukava pohjakokemus auttaa aina -- ja mitenkäs muuten sinne pohjalle pääsisi, ellei jonkun toisen myötävaikutuksella... sellainen läheisriippuva mahdollistaminen on kaikkein suurin vihamielisyyden muoto
temppuilija kirjoitti:
sellanen mukava pohjakokemus auttaa aina -- ja mitenkäs muuten sinne pohjalle pääsisi, ellei jonkun toisen myötävaikutuksella... sellainen läheisriippuva mahdollistaminen on kaikkein suurin vihamielisyyden muoto
Toisinaan muilla ei ole mitään tekemistä tuon "romahduksen" kanssa...riittää, että itse on saanut elämänsä tarpeeksi solmuun. :)
dizel kirjoitti:
Toisinaan muilla ei ole mitään tekemistä tuon "romahduksen" kanssa...riittää, että itse on saanut elämänsä tarpeeksi solmuun. :)
sepäse kaikkein paras pohjakokemuksen muoto, kun ei ole ketään muuta syyttää
.. mutta ainahan sitä voi vaikka kehittää mielikuvitusnarsistin itselleen ... typerä ajatustemppuilija kirjoitti:
sepäse kaikkein paras pohjakokemuksen muoto, kun ei ole ketään muuta syyttää
.. mutta ainahan sitä voi vaikka kehittää mielikuvitusnarsistin itselleen ... typerä ajatusolennaista tietenkin on, että sinne karille karahtaa siinä muutenkin masennusalttiissa elämänvaiheessa ... avot!
- M.B.
temppuilija kirjoitti:
olennaista tietenkin on, että sinne karille karahtaa siinä muutenkin masennusalttiissa elämänvaiheessa ... avot!
=DD P'ska. Luin: olennaista tietenkin on, että sinne karille karahtaa siinä muutenkin masennusalttiissa elämänvaiheessa ... AIVOT!
*mikään ei ole hauskempaa kuin hirnua itsekseen koneen ääressä. Sairasta..*
=DD M.B. kirjoitti:
=DD P'ska. Luin: olennaista tietenkin on, että sinne karille karahtaa siinä muutenkin masennusalttiissa elämänvaiheessa ... AIVOT!
*mikään ei ole hauskempaa kuin hirnua itsekseen koneen ääressä. Sairasta..*
=DDTuttu tunne :D
- 12+14=26
No jossain kohtaa on heitetty ajatukseksi, että narsisteillakin voisi olla AA tyyppinen tukiryhmä...Anonyymit Narsistit...
Sellaisen ny tietyllä lailla voisi perustaa kuka tahansa. joka kokee siihen tarvetta..
jotkut narsistit ny voisivat myös saada apua täältä, kun tuo asia tuntuu olevan yleinen piirre narsistien parissa...
http://saasuomi.ning.com- ugugjg
Alko vaan panettaa, kiitos vaan...
- huopaasoutaa
Tuolla sivustolla oli mielenkiintoinen kirjoitus erillisyyden ja läheisyyden tarpeen ristiriidasta, http://saasuomi.ning.com/forum/topics/viettelyn-huuma-ja-hyl-tyksitulon-ahdistus?xg_source=activity , aika universaaleja tunteita luulisin eikä välttämättä liity aina seksiaddiktioon.
- separation
dizel kirjoitti:
Mitä ihmiset tuollakaan tietää narsismista?
Tuohon erillisyys-läheisyys -ristiriitaan sisältyy monia narsistisia puolustusmekanismeja.
- 19+9=28
dizel kirjoitti:
Mitä ihmiset tuollakaan tietää narsismista?
No itse mutu tuntumallani ja monien uhrien tarinoita kuullessani olen kyllä pannut merkille, että seksi on suuressa roolissa kun puhutaan suhteesta narsistiin.
Voisko ajatella niinkin, että monella narsistilla siksi on monia "rakkaussuhteita" samanaikaisesti, että hän on seksiaddikti.
Että tavallaan jos narsisti saisi tuon osan itsestään hallintaan, niin suhteita olisi vähemmän ja ehkä se läheisinkin suhde jonkin verran paranisi. separation kirjoitti:
Tuohon erillisyys-läheisyys -ristiriitaan sisältyy monia narsistisia puolustusmekanismeja.
En usko, että kukaan narsisti jaksaa tuollaisista lukea...Ensinnäkin ihminen, joka ei ole kovin hyvin yhteydessä tunteisiinsa, eikä omaa "oikeanlaista" itsetuntemusta ei hyödy tuosta tekstistä mitään...
Vaikutti kummalliselta liirum laarumilta ainakin minusta. ( uhreille tuolta saattaisi ennemminkin löytyä luettavaa. )19+9=28 kirjoitti:
No itse mutu tuntumallani ja monien uhrien tarinoita kuullessani olen kyllä pannut merkille, että seksi on suuressa roolissa kun puhutaan suhteesta narsistiin.
Voisko ajatella niinkin, että monella narsistilla siksi on monia "rakkaussuhteita" samanaikaisesti, että hän on seksiaddikti.
Että tavallaan jos narsisti saisi tuon osan itsestään hallintaan, niin suhteita olisi vähemmän ja ehkä se läheisinkin suhde jonkin verran paranisi.No ei se noin mene...Ja miksi ihmeessä ihmiset haluavat tuon ominaisuutensa edes parantaa? Ei mene minun järkeeni. :D
Mitä narsku siitä saisi vaihdossa? Läheisen "rakkaussuhteen"?
Vastaus: Ei mitään.- 20+6=26
dizel kirjoitti:
En usko, että kukaan narsisti jaksaa tuollaisista lukea...Ensinnäkin ihminen, joka ei ole kovin hyvin yhteydessä tunteisiinsa, eikä omaa "oikeanlaista" itsetuntemusta ei hyödy tuosta tekstistä mitään...
Vaikutti kummalliselta liirum laarumilta ainakin minusta. ( uhreille tuolta saattaisi ennemminkin löytyä luettavaa. )no kyllä nuo asiat voisivat sinuunkin liittyä, kyvyttömyys olla lähellä voi olla taustalla syynä miksi kyllästyt suhteisiisi.
- 12+12=24
dizel kirjoitti:
No ei se noin mene...Ja miksi ihmeessä ihmiset haluavat tuon ominaisuutensa edes parantaa? Ei mene minun järkeeni. :D
Mitä narsku siitä saisi vaihdossa? Läheisen "rakkaussuhteen"?
Vastaus: Ei mitään.No tässä ny olikin kyse enemmän siitä, että miten narsisti voisi hieman minimoida "sitä pahaa" mitä hän aiheuttaa toisille, ei siitä mitä narsisti saa.
monet narsistit menevät naimisiin, seksiriippuuvuus aiheuttaa ne lukuisat sivusuhteet, puoliso kärsii. Samoin tulevat loukatuiksi ne naiset, joiden kanssa hänellä on suhde vain pelkästään siitä syystä, että hän saa seksiä. - YAK-42
huopaasoutaa kirjoitti:
Tuolla sivustolla oli mielenkiintoinen kirjoitus erillisyyden ja läheisyyden tarpeen ristiriidasta, http://saasuomi.ning.com/forum/topics/viettelyn-huuma-ja-hyl-tyksitulon-ahdistus?xg_source=activity , aika universaaleja tunteita luulisin eikä välttämättä liity aina seksiaddiktioon.
Mainitsemasi erillisyyden ja läheisyyden tarpeen ristiriita on keskeistä juuri narsismissa. Narisisti haluaisi kyllä olla yhdessä, mutta ei kykene liittymään aidosti (omana itsenään) muihin.
20+6=26 kirjoitti:
no kyllä nuo asiat voisivat sinuunkin liittyä, kyvyttömyys olla lähellä voi olla taustalla syynä miksi kyllästyt suhteisiisi.
Tai sitten se, ettei toisen pärstä enää miellytä...
- YAK-42
dizel kirjoitti:
En usko, että kukaan narsisti jaksaa tuollaisista lukea...Ensinnäkin ihminen, joka ei ole kovin hyvin yhteydessä tunteisiinsa, eikä omaa "oikeanlaista" itsetuntemusta ei hyödy tuosta tekstistä mitään...
Vaikutti kummalliselta liirum laarumilta ainakin minusta. ( uhreille tuolta saattaisi ennemminkin löytyä luettavaa. )Joo, ensin täytyy löytää yhteys itseen ja sitten vasta muihin.
12+12=24 kirjoitti:
No tässä ny olikin kyse enemmän siitä, että miten narsisti voisi hieman minimoida "sitä pahaa" mitä hän aiheuttaa toisille, ei siitä mitä narsisti saa.
monet narsistit menevät naimisiin, seksiriippuuvuus aiheuttaa ne lukuisat sivusuhteet, puoliso kärsii. Samoin tulevat loukatuiksi ne naiset, joiden kanssa hänellä on suhde vain pelkästään siitä syystä, että hän saa seksiä.No saahan ne naisetkin sitä seksiä siinä ihan yhtä lailla.
YAK-42 kirjoitti:
Mainitsemasi erillisyyden ja läheisyyden tarpeen ristiriita on keskeistä juuri narsismissa. Narisisti haluaisi kyllä olla yhdessä, mutta ei kykene liittymään aidosti (omana itsenään) muihin.
Enpä nyt tiedä haluaako...
- 15+9=24
dizel kirjoitti:
No saahan ne naisetkin sitä seksiä siinä ihan yhtä lailla.
No saavat kyllä, mutta ongelma syntyykin siitä, että monesti sitä seksiä saadakseen narsisti huijaa ensin, että mukamas pitää kumppanistaan muutenkin.
Minua hymyilyttää,
sinä olet omalla laillasi ihanan musertava, viet sen viimeisenkin toivon kipinän, että toinen ihminen voisi olla narsistille jotenkin merkityksellinen.
Kiitos siitä, totuus satuttaa, mutta se täytyy myös hyväksyä... 15+9=24 kirjoitti:
No saavat kyllä, mutta ongelma syntyykin siitä, että monesti sitä seksiä saadakseen narsisti huijaa ensin, että mukamas pitää kumppanistaan muutenkin.
Minua hymyilyttää,
sinä olet omalla laillasi ihanan musertava, viet sen viimeisenkin toivon kipinän, että toinen ihminen voisi olla narsistille jotenkin merkityksellinen.
Kiitos siitä, totuus satuttaa, mutta se täytyy myös hyväksyä...Eipä kestä.
Vai sitten nauttiikohan tuosta huijaamisesta ja sen tuomasta vallasta niin paljon, että seksi tulee vasta hyvänä kakkosena...Mikäs sellaiseen addiktioon tepsisi?- xcch
19+9=28 kirjoitti:
No itse mutu tuntumallani ja monien uhrien tarinoita kuullessani olen kyllä pannut merkille, että seksi on suuressa roolissa kun puhutaan suhteesta narsistiin.
Voisko ajatella niinkin, että monella narsistilla siksi on monia "rakkaussuhteita" samanaikaisesti, että hän on seksiaddikti.
Että tavallaan jos narsisti saisi tuon osan itsestään hallintaan, niin suhteita olisi vähemmän ja ehkä se läheisinkin suhde jonkin verran paranisi."Voisko ajatella niinkin, että monella narsistilla siksi on monia "rakkaussuhteita" samanaikaisesti, että hän on seksiaddikti."
En usko että siitä johtuu, koska seksiaddiksti on kyltymätön ja haluaa monta tuntia. Mutta narsitille riittää tavallinen määrä. Kyse on kuten tuosta artikkelistakin kävi ilmi, henkisestä tytyväisyyden ja nautinnon hakemisesta jossa seksi on välineenä.
Artikkelissa oli myös se mielenkiintoinen piirre että ko. henkilö oli jo kiinni tai kaukana. Narsisti toimii näin, suhteen alussa on liikaakin kiinni, mutta arjen myötä menee kauas eli toiseen äärilaitaan. Tämä johtuu empatiakyvyn puuttumisesta johtuva kyvyttömyys kasvattaa parisuhteessa "kiintymystä" toiseen osapuoleen. Narsistilla kasvaa ainoastaan riippuvuus, jonka takia alkaa kaipaamaan takaisin jos on eronnut, hän saa exältä tunne elämyksiä joita hän kaipaa, ei itse ihmistä joka on vain väline elämyksille.
Tämä näkyy siinä että jos narsku on väkivaltainen ja puoliso ottaa sen takaisin niin viikon kahden sisällä tulee yhteenmenon jälkeen ensimmäinen selkäsauna puolisolle, koska todellista kiintymystä ei ole. - 2+5=7
dizel kirjoitti:
Eipä kestä.
Vai sitten nauttiikohan tuosta huijaamisesta ja sen tuomasta vallasta niin paljon, että seksi tulee vasta hyvänä kakkosena...Mikäs sellaiseen addiktioon tepsisi?Niin... mietin tuota siltä pohjalta, että eikö narsiti itse hyväksy itsessään sitä, että hänellä on suhteita ihmisten kanssa, jotka eivät muuten merkitse mitään, että se oma toiminta tähtää vain seksin saamiseen.
Kun ns. normaaleissa ihmissuhteissa seksi tulee luonnostaan ikäänkuin "kaupan päälle" ilman huijaamistakin.
Kun "minun narsistini" kyllä yrittää näin jälkeenpäin vuolaasti todistella, että merkitsin minä muutakin.
Syystäkö, että haluaa minulta edelleen seksiä vaiko syystä, että hänen on vaikea hyväksyä itsessään tuota ettei ihmiset merkitse hänelle mitään vaiko vain halua pitää suhdetta yllä syystä, että on joskus saanut minulta seksiä todisteena onnistuneesta huijauksesta. xcch kirjoitti:
"Voisko ajatella niinkin, että monella narsistilla siksi on monia "rakkaussuhteita" samanaikaisesti, että hän on seksiaddikti."
En usko että siitä johtuu, koska seksiaddiksti on kyltymätön ja haluaa monta tuntia. Mutta narsitille riittää tavallinen määrä. Kyse on kuten tuosta artikkelistakin kävi ilmi, henkisestä tytyväisyyden ja nautinnon hakemisesta jossa seksi on välineenä.
Artikkelissa oli myös se mielenkiintoinen piirre että ko. henkilö oli jo kiinni tai kaukana. Narsisti toimii näin, suhteen alussa on liikaakin kiinni, mutta arjen myötä menee kauas eli toiseen äärilaitaan. Tämä johtuu empatiakyvyn puuttumisesta johtuva kyvyttömyys kasvattaa parisuhteessa "kiintymystä" toiseen osapuoleen. Narsistilla kasvaa ainoastaan riippuvuus, jonka takia alkaa kaipaamaan takaisin jos on eronnut, hän saa exältä tunne elämyksiä joita hän kaipaa, ei itse ihmistä joka on vain väline elämyksille.
Tämä näkyy siinä että jos narsku on väkivaltainen ja puoliso ottaa sen takaisin niin viikon kahden sisällä tulee yhteenmenon jälkeen ensimmäinen selkäsauna puolisolle, koska todellista kiintymystä ei ole."...koska seksiaddiksti on kyltymätön ja haluaa monta tuntia"
No ei se kyllä nyt noinkaan ole =)
Paaaaaljon monimutkaisempi asia kuten riippuvuudet yleensäkin, niiden ilmenemismuodosta riippumatta. Seksiriippuvuus on vain yksi riippuvuus (ai älä =)) muiden joukossa eikä poikkea mekanismiltaan juurikaan.dizel kirjoitti:
Eipä kestä.
Vai sitten nauttiikohan tuosta huijaamisesta ja sen tuomasta vallasta niin paljon, että seksi tulee vasta hyvänä kakkosena...Mikäs sellaiseen addiktioon tepsisi?"Vai sitten nauttiikohan tuosta huijaamisesta ja sen tuomasta vallasta niin paljon, että seksi tulee vasta hyvänä kakkosena...Mikäs sellaiseen addiktioon tepsisi?"
Eiks toi nyt oo aikaslailla narsistin peruskamaa... onnistunut valloitus, onnistunut heijaste...ja siksi riippuvuus siitä.lynett kirjoitti:
"...koska seksiaddiksti on kyltymätön ja haluaa monta tuntia"
No ei se kyllä nyt noinkaan ole =)
Paaaaaljon monimutkaisempi asia kuten riippuvuudet yleensäkin, niiden ilmenemismuodosta riippumatta. Seksiriippuvuus on vain yksi riippuvuus (ai älä =)) muiden joukossa eikä poikkea mekanismiltaan juurikaan.Erään teorian mukaan ongelmat tyydyttävän seksielämän saavuttamisessa johtuisivat getatiivisen tilan pelosta -- täydellisen hallinnan tarpeesta. Minuus on niin jumissa, ettei sillä ole varaa päästää irti hetkeksikään, vaan se on aina 'tietoinen'.
temppuilija kirjoitti:
Erään teorian mukaan ongelmat tyydyttävän seksielämän saavuttamisessa johtuisivat getatiivisen tilan pelosta -- täydellisen hallinnan tarpeesta. Minuus on niin jumissa, ettei sillä ole varaa päästää irti hetkeksikään, vaan se on aina 'tietoinen'.
pitäs varmaan alkaa oikolukeen näitä raapustuksia ... ääh
lynett kirjoitti:
"Vai sitten nauttiikohan tuosta huijaamisesta ja sen tuomasta vallasta niin paljon, että seksi tulee vasta hyvänä kakkosena...Mikäs sellaiseen addiktioon tepsisi?"
Eiks toi nyt oo aikaslailla narsistin peruskamaa... onnistunut valloitus, onnistunut heijaste...ja siksi riippuvuus siitä.Niin en tiedä...ja en puhunut itsestäni.
temppuilija kirjoitti:
Erään teorian mukaan ongelmat tyydyttävän seksielämän saavuttamisessa johtuisivat getatiivisen tilan pelosta -- täydellisen hallinnan tarpeesta. Minuus on niin jumissa, ettei sillä ole varaa päästää irti hetkeksikään, vaan se on aina 'tietoinen'.
Jymmärrän pointin koska tunnistan muutenkin itsessäni ja kaikessa tekemisessäni tuon jatkuvan "tietoisuuden". Se on aika perseestä suoraan sanoen.
Mielenkiintoista se on varsinkin silloin, kun käyttää päihteitä kyetäkseen saavuttamaan edes hetkeksi sen "rauhan" mutta se ei ole edes sillä tavoin mahdollista koska sitä sitten pitää vetää niin että menee jo tajuttomaksi.
Osittain on ollut mahdollista ja siksipä se päihtyminen olikin niin kivaa - meni vain turhan rankaksi =)
Mitenhän tuohon tilaan pääsisi muuten vaikuttamaan ?dizel kirjoitti:
Niin en tiedä...ja en puhunut itsestäni.
Mulle riitti aikanaan ihan vain se tieto että olen saanut jonkun valloitettua tai "ihastumaan" tai vaikka yrittämään sitäkin.
Ei niille antaa tarttenu ja sehän olis pilannut koko leikin. Oli aika hivelevää nautiskella suuren jätkälauman keskellä siitä huomiosta olematta kenenkään heidän kanssa ja nauttien vain eduista =)lynett kirjoitti:
Jymmärrän pointin koska tunnistan muutenkin itsessäni ja kaikessa tekemisessäni tuon jatkuvan "tietoisuuden". Se on aika perseestä suoraan sanoen.
Mielenkiintoista se on varsinkin silloin, kun käyttää päihteitä kyetäkseen saavuttamaan edes hetkeksi sen "rauhan" mutta se ei ole edes sillä tavoin mahdollista koska sitä sitten pitää vetää niin että menee jo tajuttomaksi.
Osittain on ollut mahdollista ja siksipä se päihtyminen olikin niin kivaa - meni vain turhan rankaksi =)
Mitenhän tuohon tilaan pääsisi muuten vaikuttamaan ?"Mitenhän tuohon tilaan pääsisi muuten vaikuttamaan ?"
Tai miten tuohon tilaan pääsisi ilman päihteitä (olkoon mikä addikti tahansa) ?- 1+1=2
elisakettu kirjoitti:
"Mitenhän tuohon tilaan pääsisi muuten vaikuttamaan ?"
Tai miten tuohon tilaan pääsisi ilman päihteitä (olkoon mikä addikti tahansa) ?No "se tila" on niitä ohimeneviä huikaisevia onnen tai pyhyyden kokemuksia jotka syntyvät itsestään hetkessä jossa on kaikki mitä sillä hetkellä tarvitsee.
elisakettu kirjoitti:
"Mitenhän tuohon tilaan pääsisi muuten vaikuttamaan ?"
Tai miten tuohon tilaan pääsisi ilman päihteitä (olkoon mikä addikti tahansa) ?Ma ei tieda...ma ei todellakaan tieda...
Mulla toi "tietoisuus" on niin häiritsevää, että se vaikuttaa kaikkeen mitä teen.
Olen kyllä saanut sitä hetkittäin hieman ns raukeamaan erittäin aktiivisen ja hah (!), tietoisen harjoittelun avulla. Kai niitä voisi kutsua joksikin läsnäoloharjoituksiksi myös.
Eli hetkittäin saatan jo kyetäkin keskittymään tilanteeseen tai tapahtumiin ilman että kovalevy raksuttaa koko ajan...
Siis reenaamalla kait vain...hitto, mun olis pitänyt päästä aikanaan Turkan oppeihin...- A
lynett kirjoitti:
Ma ei tieda...ma ei todellakaan tieda...
Mulla toi "tietoisuus" on niin häiritsevää, että se vaikuttaa kaikkeen mitä teen.
Olen kyllä saanut sitä hetkittäin hieman ns raukeamaan erittäin aktiivisen ja hah (!), tietoisen harjoittelun avulla. Kai niitä voisi kutsua joksikin läsnäoloharjoituksiksi myös.
Eli hetkittäin saatan jo kyetäkin keskittymään tilanteeseen tai tapahtumiin ilman että kovalevy raksuttaa koko ajan...
Siis reenaamalla kait vain...hitto, mun olis pitänyt päästä aikanaan Turkan oppeihin...Laulaminen auttaa.
- YAK-42
dizel kirjoitti:
Enpä nyt tiedä haluaako...
No joo, riippuu henkilöstä, mutta useimmat haluavat esim. avioitua.
YAK-42 kirjoitti:
No joo, riippuu henkilöstä, mutta useimmat haluavat esim. avioitua.
Rahan vuoksi varmaan.
Naimiisiinmeno on turhaa ja typerää...2+5=7 kirjoitti:
Niin... mietin tuota siltä pohjalta, että eikö narsiti itse hyväksy itsessään sitä, että hänellä on suhteita ihmisten kanssa, jotka eivät muuten merkitse mitään, että se oma toiminta tähtää vain seksin saamiseen.
Kun ns. normaaleissa ihmissuhteissa seksi tulee luonnostaan ikäänkuin "kaupan päälle" ilman huijaamistakin.
Kun "minun narsistini" kyllä yrittää näin jälkeenpäin vuolaasti todistella, että merkitsin minä muutakin.
Syystäkö, että haluaa minulta edelleen seksiä vaiko syystä, että hänen on vaikea hyväksyä itsessään tuota ettei ihmiset merkitse hänelle mitään vaiko vain halua pitää suhdetta yllä syystä, että on joskus saanut minulta seksiä todisteena onnistuneesta huijauksesta."Syystäkö, että haluaa minulta edelleen seksiä vaiko syystä, että hänen on vaikea hyväksyä itsessään tuota ettei ihmiset merkitse hänelle mitään vaiko vain halua pitää suhdetta yllä syystä, että on joskus saanut minulta seksiä todisteena onnistuneesta huijauksesta. "
Kallistuisin ensimmäiseen...A kirjoitti:
Laulaminen auttaa.
Dii ih... lasketaanks siihen mukaan 3-4 promillessa ja sekiksissä laulettu karaoke ?
Hih hii.... ;)
Mut joo, se auttaa varsinkin kun valitsee jotain vaikeampaa jotta on pakko keskittyä.
Nyt oon harjoitellut sitä mm palkkaamani (liikunta)reenarin avulla koska se tyrkkii mukavuusalueelta niin pahasti ulos ettei ehdi koko ajan miettimään jos ei halua "kuolla" tai epäonnistua.lynett kirjoitti:
Dii ih... lasketaanks siihen mukaan 3-4 promillessa ja sekiksissä laulettu karaoke ?
Hih hii.... ;)
Mut joo, se auttaa varsinkin kun valitsee jotain vaikeampaa jotta on pakko keskittyä.
Nyt oon harjoitellut sitä mm palkkaamani (liikunta)reenarin avulla koska se tyrkkii mukavuusalueelta niin pahasti ulos ettei ehdi koko ajan miettimään jos ei halua "kuolla" tai epäonnistua.Ymmärsinkö Lynett oikein; onko kyse siitä ettet halua tulla "tunteiden vietäväksi"?
Mietin sitä kovalevyraksutusta. Luulen että itselläni on auttanut tietoinen laiskottelu. Vähitellen ajatuskin lakkaa. Ei tarvitse pohtia mitään. Lopulta on vain hyvä olla.1+1=2 kirjoitti:
No "se tila" on niitä ohimeneviä huikaisevia onnen tai pyhyyden kokemuksia jotka syntyvät itsestään hetkessä jossa on kaikki mitä sillä hetkellä tarvitsee.
Hyvin kuvailtu. Mutta miten vaikuttaa siihen, ettei hae alati, yhä uudestaan ja uudestaan, noita kokemuksia - vaikka addiktioiden avulla - ollakseen tyytyväinen siihen "normaali"tilaan?
- YAK-42
dizel kirjoitti:
Rahan vuoksi varmaan.
Naimiisiinmeno on turhaa ja typerää...Tai saadakseen ilmaisen taloudenhoitajan ...
elisakettu kirjoitti:
Ymmärsinkö Lynett oikein; onko kyse siitä ettet halua tulla "tunteiden vietäväksi"?
Mietin sitä kovalevyraksutusta. Luulen että itselläni on auttanut tietoinen laiskottelu. Vähitellen ajatuskin lakkaa. Ei tarvitse pohtia mitään. Lopulta on vain hyvä olla.Esmes, sitäkin.
Mä nyt oo ollu tunteiden vietävänä vain äärioloissa ja useimmiten silloinkin takaraivossa koko ajan raksuttaa. Pitää analysoida, tarkkailla, miettiä, olla tietoinen joka helkutin sormen liikahduksestakin. Ärsyttävää.
Vaikka joutus kauhuissaan pakenemaan, silti raksuttaa. Jos on raivoissaan, olen silti tietoinen enkä go with the flow. Olen kovin tietoinen kehostani myös.
En mä ole aina ollut edes tietoinen...hih.. tuosta tietoisuudesta vaan tajunnut sen vähitellen vasta viime aikoina. Oon miettinyt onko sillä mitään tekemistä jonkinlaisen sosiaalisten tilanteiden pelon kanssa ?
Ettei osaa olla tavallaan oma itsensä kuin todella harvoin, siis miettimättä sen kummemmin. Jos mä juttelenkin jonkun kanssa, mun päässä raksuttaa kaikkea tyyliin mitä tai miten sanon, mitä toi oikeasti tarkoittaa, mitkä ton vaikuttimet oikeasti on, valehteleeko se, näkeekö se että mä valehtelen (esim), tarkkailen eleitä (omia ja muiden) jne jne.
Tai sitten huomaan toisten olevan kovin tunteiden vietävänä ja kelailen kuinka säälittävää (heikkoutta) se on tai vaikka joku ei "tajua" ja vaikuttaa "tyhmältä" niin kelaan kuinka se ei tajuu ja on niin tyhmä... en mä oikeasti ajattele sitä ylemmyydentuntoisena myhäilleen vaan miettien että miten noi muut ei muka ajattelekaan samalla tavalla vaan... noh, ovat. Tai sitten onnistuneesti esittävät olevansa, sanoo ikuinen skeptikko.
Koeta siinä sitten heittäytyä =)
Oon mä nyt reenaamalla päässyt hetkittäin eroon siitä ja olen välillä läsnä. Reenissä jos on oikeasti pakko keskittyä (mutta jos mua ei "pakoteta" mukavuusalueelta ulos, saatan esim nyrkkeillessäkin tms vaan kelailla tekniikkaa tai olla liian tietoinen kehostani tai miettiä jotain ihan muuta), kattomalla jonkin tosi mielenkiintoisen ohjelman, lukemalla kirjaa, tekemällä ristikoita jne. Välillä se takaraivon raksutus vaan silti vaivaa.
En mä usko että tää perusolemus musta koskaan häviää mutta on se varmaan "ohjailtavissa" ja rauhoteltavissa. Musta kaverit sanoi jo kakarana että L on realisti, eli aina "älyllistämässä" siis toisin sanoen.
Musta se on vain järkevää vaikka se aiheuttaakin ongelmia enkä voi kuin hämmästellen ihmetellä niitä "tunteilijoita". Tavallaan haluaisin kokea jotain sellaista edes päiväni murmelina tyyliin mutta tavallaan en missään nimessä, ikinä.elisakettu kirjoitti:
Hyvin kuvailtu. Mutta miten vaikuttaa siihen, ettei hae alati, yhä uudestaan ja uudestaan, noita kokemuksia - vaikka addiktioiden avulla - ollakseen tyytyväinen siihen "normaali"tilaan?
Mun mielestä yksi addiktien suurista ongelmista on tavallaan elää toinen jalka menneisyydessä ja toinen tulevaisuudessa eikä läsnäoloa oikein ole koskaan.
SIksi noita hetkessä syntyviä onnellisuudenkin kokemuksia tulee kovin harvoin.lynett kirjoitti:
Mulle riitti aikanaan ihan vain se tieto että olen saanut jonkun valloitettua tai "ihastumaan" tai vaikka yrittämään sitäkin.
Ei niille antaa tarttenu ja sehän olis pilannut koko leikin. Oli aika hivelevää nautiskella suuren jätkälauman keskellä siitä huomiosta olematta kenenkään heidän kanssa ja nauttien vain eduista =)"Mulle riitti aikanaan ihan vain se tieto että olen saanut jonkun valloitettua tai "ihastumaan" tai vaikka yrittämään sitäkin."
Itse en saa tuosta mitään...dizel kirjoitti:
"Mulle riitti aikanaan ihan vain se tieto että olen saanut jonkun valloitettua tai "ihastumaan" tai vaikka yrittämään sitäkin."
Itse en saa tuosta mitään......Muuta kuin ehkä paskan olon...En tykkää siitä, että minuun ihastutaan, minusta välitetään.
dizel kirjoitti:
...Muuta kuin ehkä paskan olon...En tykkää siitä, että minuun ihastutaan, minusta välitetään.
Kuulostipas jonkun angsti-teinin kirjoitukselta, mutta tuo oli vain oikeasti sellainen kevyt toteamus. :)
dizel kirjoitti:
Kuulostipas jonkun angsti-teinin kirjoitukselta, mutta tuo oli vain oikeasti sellainen kevyt toteamus. :)
Musta se oli kivaa kun jätkät hyrräs ympärillä mutta oli niitä sellaisiakin päiviä että se alkoi ärsyttämään kun ei saa olla rauhassa tai ei meinaa millään pysyä kaveritasolla heidän osaltaan. Ristiriitaista mutta silti.
Toisaalta, kännissä sitä nyt on niin "kurko" muutenkin ... ja ääliö, ettei sikäli.
Mä nautin aina siitä sisääntulosta ja siitä että hyvä kun tiskille ehti kun oli jo joku koettamassa onneaan jne.
Mutta, onneksi se on jo takana päin.
Mä en kyllä pidä sitä minään välittämisen osoituksena vaan kai se oli jokin "nostatus" ja heijaste siitä kuin spessu sitä kuvitteleekaan olevansa. Ja toisaalta naisena on aika helppo naureskella sille tosiasialle (ja leikkiä fiksumpaa) että "se" tätä maailmaa pyörittää ja miehet on helkutin helppo valjastaa ihan mihin vain pelkän odotuksen varassa. Sitten saa leikkiä hetken tosiaankin sitä fiksumpaa kun jengi ei vaan tajuu...
Mutta kuten sanottu, onneksi se on jo takanapäinlynett kirjoitti:
Esmes, sitäkin.
Mä nyt oo ollu tunteiden vietävänä vain äärioloissa ja useimmiten silloinkin takaraivossa koko ajan raksuttaa. Pitää analysoida, tarkkailla, miettiä, olla tietoinen joka helkutin sormen liikahduksestakin. Ärsyttävää.
Vaikka joutus kauhuissaan pakenemaan, silti raksuttaa. Jos on raivoissaan, olen silti tietoinen enkä go with the flow. Olen kovin tietoinen kehostani myös.
En mä ole aina ollut edes tietoinen...hih.. tuosta tietoisuudesta vaan tajunnut sen vähitellen vasta viime aikoina. Oon miettinyt onko sillä mitään tekemistä jonkinlaisen sosiaalisten tilanteiden pelon kanssa ?
Ettei osaa olla tavallaan oma itsensä kuin todella harvoin, siis miettimättä sen kummemmin. Jos mä juttelenkin jonkun kanssa, mun päässä raksuttaa kaikkea tyyliin mitä tai miten sanon, mitä toi oikeasti tarkoittaa, mitkä ton vaikuttimet oikeasti on, valehteleeko se, näkeekö se että mä valehtelen (esim), tarkkailen eleitä (omia ja muiden) jne jne.
Tai sitten huomaan toisten olevan kovin tunteiden vietävänä ja kelailen kuinka säälittävää (heikkoutta) se on tai vaikka joku ei "tajua" ja vaikuttaa "tyhmältä" niin kelaan kuinka se ei tajuu ja on niin tyhmä... en mä oikeasti ajattele sitä ylemmyydentuntoisena myhäilleen vaan miettien että miten noi muut ei muka ajattelekaan samalla tavalla vaan... noh, ovat. Tai sitten onnistuneesti esittävät olevansa, sanoo ikuinen skeptikko.
Koeta siinä sitten heittäytyä =)
Oon mä nyt reenaamalla päässyt hetkittäin eroon siitä ja olen välillä läsnä. Reenissä jos on oikeasti pakko keskittyä (mutta jos mua ei "pakoteta" mukavuusalueelta ulos, saatan esim nyrkkeillessäkin tms vaan kelailla tekniikkaa tai olla liian tietoinen kehostani tai miettiä jotain ihan muuta), kattomalla jonkin tosi mielenkiintoisen ohjelman, lukemalla kirjaa, tekemällä ristikoita jne. Välillä se takaraivon raksutus vaan silti vaivaa.
En mä usko että tää perusolemus musta koskaan häviää mutta on se varmaan "ohjailtavissa" ja rauhoteltavissa. Musta kaverit sanoi jo kakarana että L on realisti, eli aina "älyllistämässä" siis toisin sanoen.
Musta se on vain järkevää vaikka se aiheuttaakin ongelmia enkä voi kuin hämmästellen ihmetellä niitä "tunteilijoita". Tavallaan haluaisin kokea jotain sellaista edes päiväni murmelina tyyliin mutta tavallaan en missään nimessä, ikinä.Jotenkin luulen että tuo tietoisuus ja tarkkailu on jo lapsuudessa imetty olomuoto. Pakko oli ehkä oppia koko ajan olla varpaillaan, että pystyy ennakoimaan tapahtumia. Paha vaan, että se "jää päälle". Ja sit sitä tuijotetaan, tarkkaillaan, analysoidaan, luetaan jopa ajatuksia ja mitä kaikkea; tulkitakseen toista. Tavallaan tullaan myös kuuroksi ja sokeaksi, koska annetaan oman kehon ja mielen tehdä päätelmät toisen teoista, sanoista, motiiveista ja pyrkimyksistä. Toisaalta siihen kuurouteen ja sokeuteen pitäisi heittäytyä. Lakata tarkkailu itsen kautta. Mutta minkä nuorena oppii, niin vanhempana... joo. Poisoppiminen vaatii hitosti kärsivällisyyttä ja keskittymistä. Eli se reenin merkitys taas...
Toisaalta voi tuohon tunneihminenkin heittäytyä. Kuvittelee jopa t u n t e v a n s a toisen mielihyvän, kivun, surun, vihan, rakkauden jne. Fyysisesti itsessään. Ei ole muuten kivaa yhtään. Esim kun näen vihaa, mua oksettaa ja saan pahimmillani kramppeja. Koen pelkoa vaikkei se konkreettisesti ole läsnä.Toisaalta kun tunnemaailma on paremmin hallittavissa: eli en sätkyile ylös-alas, on nämäkin lievempiä. Ja toisen onnellisuus saattaa levitä lämpönä itseeni, joka säteilee ulos. Mutta saattaa se aiheuttaa jumalattoman paljon ärsyyntymistäkin. Riippunee kateuden asteesta.lynett kirjoitti:
Esmes, sitäkin.
Mä nyt oo ollu tunteiden vietävänä vain äärioloissa ja useimmiten silloinkin takaraivossa koko ajan raksuttaa. Pitää analysoida, tarkkailla, miettiä, olla tietoinen joka helkutin sormen liikahduksestakin. Ärsyttävää.
Vaikka joutus kauhuissaan pakenemaan, silti raksuttaa. Jos on raivoissaan, olen silti tietoinen enkä go with the flow. Olen kovin tietoinen kehostani myös.
En mä ole aina ollut edes tietoinen...hih.. tuosta tietoisuudesta vaan tajunnut sen vähitellen vasta viime aikoina. Oon miettinyt onko sillä mitään tekemistä jonkinlaisen sosiaalisten tilanteiden pelon kanssa ?
Ettei osaa olla tavallaan oma itsensä kuin todella harvoin, siis miettimättä sen kummemmin. Jos mä juttelenkin jonkun kanssa, mun päässä raksuttaa kaikkea tyyliin mitä tai miten sanon, mitä toi oikeasti tarkoittaa, mitkä ton vaikuttimet oikeasti on, valehteleeko se, näkeekö se että mä valehtelen (esim), tarkkailen eleitä (omia ja muiden) jne jne.
Tai sitten huomaan toisten olevan kovin tunteiden vietävänä ja kelailen kuinka säälittävää (heikkoutta) se on tai vaikka joku ei "tajua" ja vaikuttaa "tyhmältä" niin kelaan kuinka se ei tajuu ja on niin tyhmä... en mä oikeasti ajattele sitä ylemmyydentuntoisena myhäilleen vaan miettien että miten noi muut ei muka ajattelekaan samalla tavalla vaan... noh, ovat. Tai sitten onnistuneesti esittävät olevansa, sanoo ikuinen skeptikko.
Koeta siinä sitten heittäytyä =)
Oon mä nyt reenaamalla päässyt hetkittäin eroon siitä ja olen välillä läsnä. Reenissä jos on oikeasti pakko keskittyä (mutta jos mua ei "pakoteta" mukavuusalueelta ulos, saatan esim nyrkkeillessäkin tms vaan kelailla tekniikkaa tai olla liian tietoinen kehostani tai miettiä jotain ihan muuta), kattomalla jonkin tosi mielenkiintoisen ohjelman, lukemalla kirjaa, tekemällä ristikoita jne. Välillä se takaraivon raksutus vaan silti vaivaa.
En mä usko että tää perusolemus musta koskaan häviää mutta on se varmaan "ohjailtavissa" ja rauhoteltavissa. Musta kaverit sanoi jo kakarana että L on realisti, eli aina "älyllistämässä" siis toisin sanoen.
Musta se on vain järkevää vaikka se aiheuttaakin ongelmia enkä voi kuin hämmästellen ihmetellä niitä "tunteilijoita". Tavallaan haluaisin kokea jotain sellaista edes päiväni murmelina tyyliin mutta tavallaan en missään nimessä, ikinä.Mun ongelma on vähän päinvastainen, tai en nyt tiedä onko se ongelma, ellei siitä tee ongelmaa...Eli haluaisin heittäytyä tunteiden vietäväksi, mutta totuus on, etten koe niitä niin vahvasti, että voisin niiden varaan vain "heittäytyä"...Siksi kyllästynkin aina ja kaikkeen. Mistään ei vain saa mitään "irti".
A kirjoitti:
Laulaminen auttaa.
Luulen että A on oikeassa tuon laulamisen suhteen. Siinä pystyy vapautumaan tilaan, jossa ei ole painolastia ulkoiselta taholta. Oma maailma. Kuulee itsensä ja "soittaa" ääntään tunteen mukana. Ajatukset ja kontrolli eivät häiritse.
En kylläkään osaa laulaa ja olen lauleskellut lähinnä just tuossa Lynskyn kuvailemassa kolmessa promillessa. Mutta joku tila siinäkin saavutetaan. Känniääliö-olenhyvä-tila ainakin : D Mutta eiphän tule pohtineeksi muita juttuja.dizel kirjoitti:
Mun ongelma on vähän päinvastainen, tai en nyt tiedä onko se ongelma, ellei siitä tee ongelmaa...Eli haluaisin heittäytyä tunteiden vietäväksi, mutta totuus on, etten koe niitä niin vahvasti, että voisin niiden varaan vain "heittäytyä"...Siksi kyllästynkin aina ja kaikkeen. Mistään ei vain saa mitään "irti".
Viehätys lakkaa vai?
dizel kirjoitti:
Mun ongelma on vähän päinvastainen, tai en nyt tiedä onko se ongelma, ellei siitä tee ongelmaa...Eli haluaisin heittäytyä tunteiden vietäväksi, mutta totuus on, etten koe niitä niin vahvasti, että voisin niiden varaan vain "heittäytyä"...Siksi kyllästynkin aina ja kaikkeen. Mistään ei vain saa mitään "irti".
Toi on kanssa yks pointti, kyllä.
Mä aina ihmettelen monia mun kavereita/tuttuja, jotka kiihkoilee milloin minkäkin tunteen kourissa koska mä en itte tunne niin. Voimakkaimmat tunnekicksit oon saanu kostonhimosta ja vihasta, se siittä. On sitä joskus jännittänyt jotain kivaakin ja kuumotellut mutta se vaatii jotain aikas suurta.
Mäkin tavallaan haluaisin tuntea voimakkaasti jotain mutta toisaalta se on musta aika karseeta kattoo =) Heh...
Sitten tossakin on ristiriita. Haluaisin tuntea ja kun en tunne, saatan käyttää päihteitä "nostattaakseni". Mutta toisaalta en kestä sitä jos alkaa holtti menemään. Joskus taas päihteitä voi käyttää siihen ettei tunne ainakaan sitä mitä pitäisi. Se on sellainen sekamelska.
Mutta summa summarum, mulle on ihan hepreaa kun jengi on rakastuneita, itkee jonkin pettämisen vuoksi, suree jotain eroa tms. Mä en vain ole ikinä tuntenut niin. Toisaalta eipä sille terveelle tuntemiselle ole ollut paljon mahdollisuuksiakaan addiktioiden vuoksi joten en tiedä mikä "normaali kapasiteetti" meikällä olis.elisakettu kirjoitti:
Luulen että A on oikeassa tuon laulamisen suhteen. Siinä pystyy vapautumaan tilaan, jossa ei ole painolastia ulkoiselta taholta. Oma maailma. Kuulee itsensä ja "soittaa" ääntään tunteen mukana. Ajatukset ja kontrolli eivät häiritse.
En kylläkään osaa laulaa ja olen lauleskellut lähinnä just tuossa Lynskyn kuvailemassa kolmessa promillessa. Mutta joku tila siinäkin saavutetaan. Känniääliö-olenhyvä-tila ainakin : D Mutta eiphän tule pohtineeksi muita juttuja.Musta on välillä niiiiin kivaa vetää pää sekiksiin ja istuu tuolla "niin kuin kaikki muutkin". Joskus se onnistuu eikä kovelevy kuumene ja saa kokea sen ns hiljaisuuden päässään.
elisakettu kirjoitti:
Viehätys lakkaa vai?
Mikäli sitä viehätystäkään näkee missään...Yleensä oikein yrittämällä yritän nähdä asioissa ja ihmisissä jotain kiinnostavaa, mutta pitäisi kai vain myöntää, että samaa paskaa ne kaikki on, eri paketissa. Ainakin minun silmissäni.
Mutta joo, jotain sellaista...
*tupakalle*lynett kirjoitti:
Musta on välillä niiiiin kivaa vetää pää sekiksiin ja istuu tuolla "niin kuin kaikki muutkin". Joskus se onnistuu eikä kovelevy kuumene ja saa kokea sen ns hiljaisuuden päässään.
Eikö sulla tuu kännissä toista äärilaitaa vastaan? Mulla tulee. Olen h*lvetin tunteellinen tai saan aikaseks käsittämättömiä neronleimauksia. Tai ehkä vaan luulen niin :)
dizel kirjoitti:
Mikäli sitä viehätystäkään näkee missään...Yleensä oikein yrittämällä yritän nähdä asioissa ja ihmisissä jotain kiinnostavaa, mutta pitäisi kai vain myöntää, että samaa paskaa ne kaikki on, eri paketissa. Ainakin minun silmissäni.
Mutta joo, jotain sellaista...
*tupakalle**kettu ja. hrrr.. kylymä edelleen*
elisakettu kirjoitti:
Eikö sulla tuu kännissä toista äärilaitaa vastaan? Mulla tulee. Olen h*lvetin tunteellinen tai saan aikaseks käsittämättömiä neronleimauksia. Tai ehkä vaan luulen niin :)
Kuten sanottu, kännikurkoääliö aivan varmasti mutta holttia en menetä sen kummemmin kuin muutenkaan. Siis totta kai impulsiivisuus jne lisääntyy mutta silti raksuttaa.
Kotona saattaa sitten päästää irti, huh... nyt mennään. Eri asia sitten ne keissit kun on vetänyt tajun pois mitä omituisemmin keinoin ja väkisinkin loppuu puhti mutta ei sellaista ihmisten ilmoilla voi tehdä.
Tunteellinen ?
Impulsiivinen kyllä. Rääväsuu "totuudentorvi" ja hauskanpitäjä kyllä. Mutta siinä ne tunteet sitten olikin. Joskus, huom todellakin joskus käy niin että alkaa tilittämään ja kelailemaan joitain juttuja ja saattaa alkaa "pukkaamaan pintaan" mutta ei mitään sellaista mistä ei lisädrinksuilla ja lääkityksellä selviäisi =)- YAK-42
elisakettu kirjoitti:
"Mitenhän tuohon tilaan pääsisi muuten vaikuttamaan ?"
Tai miten tuohon tilaan pääsisi ilman päihteitä (olkoon mikä addikti tahansa) ?Meditoimalla. Senhän hipitkin hoksasivat jo 1960-luvulla.
elisakettu kirjoitti:
Jotenkin luulen että tuo tietoisuus ja tarkkailu on jo lapsuudessa imetty olomuoto. Pakko oli ehkä oppia koko ajan olla varpaillaan, että pystyy ennakoimaan tapahtumia. Paha vaan, että se "jää päälle". Ja sit sitä tuijotetaan, tarkkaillaan, analysoidaan, luetaan jopa ajatuksia ja mitä kaikkea; tulkitakseen toista. Tavallaan tullaan myös kuuroksi ja sokeaksi, koska annetaan oman kehon ja mielen tehdä päätelmät toisen teoista, sanoista, motiiveista ja pyrkimyksistä. Toisaalta siihen kuurouteen ja sokeuteen pitäisi heittäytyä. Lakata tarkkailu itsen kautta. Mutta minkä nuorena oppii, niin vanhempana... joo. Poisoppiminen vaatii hitosti kärsivällisyyttä ja keskittymistä. Eli se reenin merkitys taas...
Toisaalta voi tuohon tunneihminenkin heittäytyä. Kuvittelee jopa t u n t e v a n s a toisen mielihyvän, kivun, surun, vihan, rakkauden jne. Fyysisesti itsessään. Ei ole muuten kivaa yhtään. Esim kun näen vihaa, mua oksettaa ja saan pahimmillani kramppeja. Koen pelkoa vaikkei se konkreettisesti ole läsnä.Toisaalta kun tunnemaailma on paremmin hallittavissa: eli en sätkyile ylös-alas, on nämäkin lievempiä. Ja toisen onnellisuus saattaa levitä lämpönä itseeni, joka säteilee ulos. Mutta saattaa se aiheuttaa jumalattoman paljon ärsyyntymistäkin. Riippunee kateuden asteesta.Mä olen siis aivan varma että olen kotoa lähtemiseen asti täystreenattu lukemaan ihmisiä ja heidän tunnetilojaan, eleitään jne.
On siitä ollut paljon hyötyäkin mutta estää jo ihan sellaisenaankin (lukuunottamatta muuta meikän problematiikkaa) esim järkevän parisuhteen rakentamisen. Jos siis sellainen olisi hakusessa ja varmaan joskus onkin.
Mulla on niin kiero se ajatusmaailma että sain jopa tämän "nykyisen" kerran hämilleen kun kehui kuinka helppoa on esim ohjailla ihmisiä. Olen siitä samaa mieltä, se on on helppoa mutta sitten esitin hänelle vaikean kysymyksen :
"mistä voit olla varma, ettei se toinen olekaan niin taitava että viekin sinua vaikka luulet olevasi itse ohjaksissa ?"
Sehän se on sitä oikeaa ja "kunnon" manipulointia.
Piti lähinnä vainoharhaisena ja totta kai mahdottomana =)
Mulle tollainen ajattelu on arkipäivää koska en luota kehenkään, en edes itseeni;)
Okei okei, tiedän... se johtuu vain väärästä seurasta...mutta itsepähän seurani valitsen.elisakettu kirjoitti:
Jotenkin luulen että tuo tietoisuus ja tarkkailu on jo lapsuudessa imetty olomuoto. Pakko oli ehkä oppia koko ajan olla varpaillaan, että pystyy ennakoimaan tapahtumia. Paha vaan, että se "jää päälle". Ja sit sitä tuijotetaan, tarkkaillaan, analysoidaan, luetaan jopa ajatuksia ja mitä kaikkea; tulkitakseen toista. Tavallaan tullaan myös kuuroksi ja sokeaksi, koska annetaan oman kehon ja mielen tehdä päätelmät toisen teoista, sanoista, motiiveista ja pyrkimyksistä. Toisaalta siihen kuurouteen ja sokeuteen pitäisi heittäytyä. Lakata tarkkailu itsen kautta. Mutta minkä nuorena oppii, niin vanhempana... joo. Poisoppiminen vaatii hitosti kärsivällisyyttä ja keskittymistä. Eli se reenin merkitys taas...
Toisaalta voi tuohon tunneihminenkin heittäytyä. Kuvittelee jopa t u n t e v a n s a toisen mielihyvän, kivun, surun, vihan, rakkauden jne. Fyysisesti itsessään. Ei ole muuten kivaa yhtään. Esim kun näen vihaa, mua oksettaa ja saan pahimmillani kramppeja. Koen pelkoa vaikkei se konkreettisesti ole läsnä.Toisaalta kun tunnemaailma on paremmin hallittavissa: eli en sätkyile ylös-alas, on nämäkin lievempiä. Ja toisen onnellisuus saattaa levitä lämpönä itseeni, joka säteilee ulos. Mutta saattaa se aiheuttaa jumalattoman paljon ärsyyntymistäkin. Riippunee kateuden asteesta."Esim kun näen vihaa, mua oksettaa ja saan pahimmillani kramppeja"
What is this ?- YAK-42
YAK-42 kirjoitti:
Meditoimalla. Senhän hipitkin hoksasivat jo 1960-luvulla.
Edellinen viesti oli siis vastaus elisaketun kysymyksiin:
"Mitenhän tuohon tilaan pääsisi muuten vaikuttamaan ?"
Tai miten tuohon tilaan pääsisi ilman päihteitä (olkoon mikä addikti tahansa) ?
Päädyin taas jostain syytä ketjun pohjalle. YAK-42 kirjoitti:
Meditoimalla. Senhän hipitkin hoksasivat jo 1960-luvulla.
Joo, mä olen sitä hippimallia noudattanut elämässäni jo ihan tarpeeksi....hih...hih...mutta sillä toisella tapaa millä "meditoivat".
Heh heh...=)lynett kirjoitti:
Joo, mä olen sitä hippimallia noudattanut elämässäni jo ihan tarpeeksi....hih...hih...mutta sillä toisella tapaa millä "meditoivat".
Heh heh...=)Joo, toi on ärsyttävää kun vastaukset pomppii eikä niitä viivoja ole.
Jos painoit EK:n viestistä vastaa ja mä olin jo siihen ehtinyt vastaamaan (tulee se nuoli mulle), sun vastaukset tulee samasta napista painamalla alemmaksi samaan linjaan kuin mun.
En tiedä miten voisin vielä epäselvemmin asian ilmaista =)lynett kirjoitti:
"Esim kun näen vihaa, mua oksettaa ja saan pahimmillani kramppeja"
What is this ?Emmä tiedä mitä se on. Mutta koen fyysisinä oireina muiden tunnetiloja. Kun olen "tietyssä tilassa" tai syvyydessä. Pahimmillaan riittää kun aistin ne vaikka palstaa lukemalla. Erään joskus kirjoittaneen surun tunsin myös. Kuoleman. Tolkutonta. Siksi en kirjoita enää esim NU:ssa. Mullon niin paha olo tai itken tolkuttomasti.
Mä teen töitä myös noiden tunteiden hillinnän kanssa. Ne on hieman uuvuttaneet joskus.YAK-42 kirjoitti:
Edellinen viesti oli siis vastaus elisaketun kysymyksiin:
"Mitenhän tuohon tilaan pääsisi muuten vaikuttamaan ?"
Tai miten tuohon tilaan pääsisi ilman päihteitä (olkoon mikä addikti tahansa) ?
Päädyin taas jostain syytä ketjun pohjalle.Kerroit Yakki tuosta meditoinnista aiemmin. Voiko sitä opetella ittekseen? Mistä tietää kun meditoi?
Onko meditaation tavoite saavuttaa jotain tiettyä?
Pohdin vain, kun sanoit että sitähän voi harjoitella missä vaan, ei tarvita tiettyä ympäristöä tai tilaa.elisakettu kirjoitti:
Emmä tiedä mitä se on. Mutta koen fyysisinä oireina muiden tunnetiloja. Kun olen "tietyssä tilassa" tai syvyydessä. Pahimmillaan riittää kun aistin ne vaikka palstaa lukemalla. Erään joskus kirjoittaneen surun tunsin myös. Kuoleman. Tolkutonta. Siksi en kirjoita enää esim NU:ssa. Mullon niin paha olo tai itken tolkuttomasti.
Mä teen töitä myös noiden tunteiden hillinnän kanssa. Ne on hieman uuvuttaneet joskus.Toi on aika raskasta jos ottaa toisen tunnetiloja tuollain vastaan. Hui.
Ooks varma että niitä ei ole vain helpompi käsitellä kuin omiaan, tai niiden kautta ?
Tai miks mä jotenkin muistelen ettei sulle omien juttujen käsittely ollut niin yksinkertaista vai muistanko väärin ?
Kyllä mäkin "aistin" mm vihamielisyyden toisten viesteistä mutta niihin voi opetella suhtautumaan huumorillakin.
Mä en taas oikeasti tiedä miten tunteva olen koska oon "lääkinnyt" itseäni 12-vuotiaasta asti. Mutta toisaalta addikteista sanotaan, että he ovat yleisesti ottaen aika tai todella herkkiä ihmisiä - oikeasti.
Eli niin kuin narsistinkin kanssa... kova on kuori mutta sisus on oikeasti jäänyt keittämättä. Toisaalta en tiedä muutakaan tapaa selvitä tällaisen pään kanssa kuin vain häivyttää se mitä häivytettävissä on ja ihmetellä muuten sitä kun ei vain tunnu tuntevan kuten muut.
En aina itsekään tiedä pakenenko tunteita vai koetanko herättää niitä esim addiktioiden kautta.
Kuka tietää. En ainakaan minä =)
Sen takia mua aina lapsuudesta asti on kutsuttu vain realistiksi. Sikäli kun sitä kehuna haluaa pitää. Erilaisia on nää ihmiset =)- 15+1=16
dizel kirjoitti:
"Syystäkö, että haluaa minulta edelleen seksiä vaiko syystä, että hänen on vaikea hyväksyä itsessään tuota ettei ihmiset merkitse hänelle mitään vaiko vain halua pitää suhdetta yllä syystä, että on joskus saanut minulta seksiä todisteena onnistuneesta huijauksesta. "
Kallistuisin ensimmäiseen...Niin niin...jos oletetaan, että "oikea" vastaus kysymykseen miksi hän yrittää jälkeenpäin todistella, että merkitisin muutakin... on tuo ensimmäinen, haluaa minulta edelleen seksiä.
Niin kerros minulle, miksi hän itse toimi suhteen loppupuolella niinkuin toimi, että minäkin tyhmä ymmärsin lopulta laittaa jalat ristiin hänen suhteensa. - 14+20=34
dizel kirjoitti:
...Muuta kuin ehkä paskan olon...En tykkää siitä, että minuun ihastutaan, minusta välitetään.
No tuo kuullostaa ihan narsismin oppikirjan esimerkiltä.
En ny jaksa tarkistaa, mutta sielläkin ajatus meni jotenkin näin, että narsisti TIETÄÄ mikä hän oikeasti on, eikä kukaan "täysjärkinen" voi ihastua sellaiseen, eikä sen vuoksi voi arvostaa häneen ihastunutta.
Tässä kohtaa tuli takauma, jäin miettimään miten usein tuo "minun" sanoikaan...ÄLÄ vaan rakastu minuun... 15+1=16 kirjoitti:
Niin niin...jos oletetaan, että "oikea" vastaus kysymykseen miksi hän yrittää jälkeenpäin todistella, että merkitisin muutakin... on tuo ensimmäinen, haluaa minulta edelleen seksiä.
Niin kerros minulle, miksi hän itse toimi suhteen loppupuolella niinkuin toimi, että minäkin tyhmä ymmärsin lopulta laittaa jalat ristiin hänen suhteensa.Narsismiin kuuluu myös tietynlainen masokismi ja ei kai tuota käytöstään voi koko aikaa hillitä...mutta ei sitten ilmeisesti kuitenkaan haluaisi luopua näistä suhteen tuomista eduista, vaikka läheisyys ärsyttää jne...Ehkä kyllästyi myös niihin muihin, mikäli sellaisia on/oli.
Narskut ovat vähän sellaisia...tuulella käyviä, eivätkä suunnittele kovin pitkälle. Olettavat, että saavat aina kuitenkin anteeksi tekosensa, joten voivat tästä syystä aika vapaasti tehdä/sanoa mitä huvittaa...Kaikenhan voi kuitenkin kuitata jollain maagisella lauseella: " minä rakastan sinua. " , tai muuta imelää...Riittää, että toinen sen uskoo.
Voi olla kyllä, että itsekin osittain uskoo...tai sitten ei. Mistäs sen lopultakaan tietää, jos ei ole selvillä itsekään siitä, mitä tuntee toista kohtaan, vai tunteeko mitään.
Narsistille se, jos toinen "merkitsee" jotain, tarkoittaa toisesta saatavaa hyötyä, ei mitään tunnepitoista merkitsemistä siis...Narsistille tämä kuitenkin tarkoittaa samaa, kuin rakkaus, joten tietyllä tavalla tottakin se, jos narsku sanoo yhtenä päivänä välittävänsä tms.- YAK-42
elisakettu kirjoitti:
Kerroit Yakki tuosta meditoinnista aiemmin. Voiko sitä opetella ittekseen? Mistä tietää kun meditoi?
Onko meditaation tavoite saavuttaa jotain tiettyä?
Pohdin vain, kun sanoit että sitähän voi harjoitella missä vaan, ei tarvita tiettyä ympäristöä tai tilaa.Meditaatiota voi harjoittaa missä vain ja ihan itsekseen, mutta alkuun pääsee parhaiten, jos hakeutuu jollekin kurssille. Joogaryhmäkin käy, jos muuta ei satu olemaan lähistöllä. Sehän on liikemeditaatiota.
Mainitsin jo aiemmin Anna Wisen ja Rick Hansonin meditaatiokirjat, jotka ovat mielestäni parhaita, mitä on saatavilla. Lisäksi netistäkin löytyy ohjeistusta ihan suomen kielellä, esim täältä: http://www.meditaatio.opassivut.net/
Meditaation avulla pyritään mielenrauhan saavuttamiseen. Aloittaminen on vaikeaa, koska omat ajatukset pyrkivät häiritsemään hiljentymistä ja mielen pohjalta nousee ainakin ensimmäisinä viikkoina ja kuukausina paljon "törkyä". Jos se aiheuttaa ahdistuneisuutta, kannattaa pitää taukoa, mutta vähitellen mieli kuitenkin selkiytyy.
Ja vielä tuohon edelliseen viestiini. Hipit todellakin kiinnostuivat 1960-luvulla meditaatiosta nimenomaan siksi, kun sen tarjosi halvan vaihtoehdon huumeille. :) - 10+12=22
dizel kirjoitti:
Narsismiin kuuluu myös tietynlainen masokismi ja ei kai tuota käytöstään voi koko aikaa hillitä...mutta ei sitten ilmeisesti kuitenkaan haluaisi luopua näistä suhteen tuomista eduista, vaikka läheisyys ärsyttää jne...Ehkä kyllästyi myös niihin muihin, mikäli sellaisia on/oli.
Narskut ovat vähän sellaisia...tuulella käyviä, eivätkä suunnittele kovin pitkälle. Olettavat, että saavat aina kuitenkin anteeksi tekosensa, joten voivat tästä syystä aika vapaasti tehdä/sanoa mitä huvittaa...Kaikenhan voi kuitenkin kuitata jollain maagisella lauseella: " minä rakastan sinua. " , tai muuta imelää...Riittää, että toinen sen uskoo.
Voi olla kyllä, että itsekin osittain uskoo...tai sitten ei. Mistäs sen lopultakaan tietää, jos ei ole selvillä itsekään siitä, mitä tuntee toista kohtaan, vai tunteeko mitään.
Narsistille se, jos toinen "merkitsee" jotain, tarkoittaa toisesta saatavaa hyötyä, ei mitään tunnepitoista merkitsemistä siis...Narsistille tämä kuitenkin tarkoittaa samaa, kuin rakkaus, joten tietyllä tavalla tottakin se, jos narsku sanoo yhtenä päivänä välittävänsä tms.Niin edelleen D, kirjoituksesi on kuin "narsismin oppikirjoista", mutta jotenkin helpommin ymmärettävää, perille menevämpää kun sen esittää suht tavallinen (suo anteeksi) ihminen suomi kaksnelosen keskustelupalstalla.
Vielä mietin sellaista jos puhutaan seksistä niin siihen yleensä kuuluu läheisyys, voiko narsisti nauttia seksistä kokonaisvaltaisesti, siten että hän saa siitä henkistä, psyykkistä tyydytystä sen fyysisen lisäksi. - YAK-42
lynett kirjoitti:
Joo, toi on ärsyttävää kun vastaukset pomppii eikä niitä viivoja ole.
Jos painoit EK:n viestistä vastaa ja mä olin jo siihen ehtinyt vastaamaan (tulee se nuoli mulle), sun vastaukset tulee samasta napista painamalla alemmaksi samaan linjaan kuin mun.
En tiedä miten voisin vielä epäselvemmin asian ilmaista =)Siltä tosiaan näyttää. Painoin EK:n viestistä vastaa ja päädyin pohjalle. Viestejä oli vaan ihan tuhottomasti välissä...
10+12=22 kirjoitti:
Niin edelleen D, kirjoituksesi on kuin "narsismin oppikirjoista", mutta jotenkin helpommin ymmärettävää, perille menevämpää kun sen esittää suht tavallinen (suo anteeksi) ihminen suomi kaksnelosen keskustelupalstalla.
Vielä mietin sellaista jos puhutaan seksistä niin siihen yleensä kuuluu läheisyys, voiko narsisti nauttia seksistä kokonaisvaltaisesti, siten että hän saa siitä henkistä, psyykkistä tyydytystä sen fyysisen lisäksi.Mitäpä tuosta...ihan normi tyyppihän minä vain. En nyt niin sfääreissä leijaile, että kuvittelisin jonkunlainen yli-ihminen olevani.
Ja tuohon kysymykseen ( vaikka onkin vaikea, kun ei tiedä mitä se "normaali" sitten on...ei ole mihin verrata. ) vastaisin, että ei voi...
Jos siihen toiseen suhtautuu, kuin kokovartalo vibraattoriin, niin eihän tuolla läheisyydellä siinä tapauksessa ole mitään väliä. :D- 18+13=31
elisakettu kirjoitti:
Hyvin kuvailtu. Mutta miten vaikuttaa siihen, ettei hae alati, yhä uudestaan ja uudestaan, noita kokemuksia - vaikka addiktioiden avulla - ollakseen tyytyväinen siihen "normaali"tilaan?
no noita ohikiitäviä onnen ja pyhyyden kokemuksia ei voi tavallaan itse tai joku muu tuottaa omalla toiminnallaan, ne vain syntyvät jostain, mitä se sitten onkaan, ehkä sitä läsnäolemisen taitoa.
- 18+10=28
dizel kirjoitti:
Mitäpä tuosta...ihan normi tyyppihän minä vain. En nyt niin sfääreissä leijaile, että kuvittelisin jonkunlainen yli-ihminen olevani.
Ja tuohon kysymykseen ( vaikka onkin vaikea, kun ei tiedä mitä se "normaali" sitten on...ei ole mihin verrata. ) vastaisin, että ei voi...
Jos siihen toiseen suhtautuu, kuin kokovartalo vibraattoriin, niin eihän tuolla läheisyydellä siinä tapauksessa ole mitään väliä. :DHuijuiii, yäk, yäk, yäääk,
mutta kiitos tästäkin, paljon taas tullut sellaista "sulateltavaa"... - YAK-42
elisakettu kirjoitti:
Luulen että A on oikeassa tuon laulamisen suhteen. Siinä pystyy vapautumaan tilaan, jossa ei ole painolastia ulkoiselta taholta. Oma maailma. Kuulee itsensä ja "soittaa" ääntään tunteen mukana. Ajatukset ja kontrolli eivät häiritse.
En kylläkään osaa laulaa ja olen lauleskellut lähinnä just tuossa Lynskyn kuvailemassa kolmessa promillessa. Mutta joku tila siinäkin saavutetaan. Känniääliö-olenhyvä-tila ainakin : D Mutta eiphän tule pohtineeksi muita juttuja.Elisakettu,
Oletkos muuten kokeillut musiikin kuuntelemista siten, että eläydyt vain laulajan ääneen ajattelematta sanoja laisinkaan? Annat vain laulajan äänen ja musiikin tunnelman johdattaa itsesi vaikka taivaisiin. Sekin on tavallaan meditaatiota, koska siinä keskitytään täydellisesti yhteen asiaa.
Minä olen kuunnellut musiikkia aina ihan luonnostani sillä tavalla, mutta tiedän, että on myös niitä, jotka seuraavat vain laulun sanoja. Puhdistan mieleni lähes päivittäin jonkin sopivan musiikin avulla. Kannattaa kuitenkin suosia sellaisia laulajia, joiden äänestä todella pitää, ja johon voi samaistua, ja kuulokkeiden käyttö helpottaa keskittymistä. 18+10=28 kirjoitti:
Huijuiii, yäk, yäk, yäääk,
mutta kiitos tästäkin, paljon taas tullut sellaista "sulateltavaa"...;'D
- M.B.
14+20=34 kirjoitti:
No tuo kuullostaa ihan narsismin oppikirjan esimerkiltä.
En ny jaksa tarkistaa, mutta sielläkin ajatus meni jotenkin näin, että narsisti TIETÄÄ mikä hän oikeasti on, eikä kukaan "täysjärkinen" voi ihastua sellaiseen, eikä sen vuoksi voi arvostaa häneen ihastunutta.
Tässä kohtaa tuli takauma, jäin miettimään miten usein tuo "minun" sanoikaan...ÄLÄ vaan rakastu minuun...Itse olen varoitellut, siis sitä toista varoitellut (en itseäni :)) rakastumasta itseeni, lähinnä sillä, että tiedän olevani liian laiska ja tiedän minkälaisia ja mitä odotuksia yhteen henkilöön toisen osalta voi kohdistua pelkän rakkaussuhteen nimissä ja samalla tiedän myös sen, että koska viihdyn itsessäni, tuotan AINA pettymyksen sellaisille tyypeille, joilla on valtava tahtotila lähteä tekemään minusta jotakin.
Ikään kuin olisin mikään muovailuvahan palanen.
Mutta siis itsekin varoitteluita harrastaneena. Mutta se varoittelu ei koskaan ole mennyt perille. Aina on löytänyt itsensä tilanteesta, josta ikäänkuin etukäteen varoittelemalla olisi halunnut päästä, tai sen olisi halunnut välttää.
Mutta, tuntuu että useimmille miehille sanottuna tuo tarkoittaa samaa kuin: Valitse minut, olen paras. Ihan vaan tiedoksi kaikille kokemattomille, jotka haluavat elämässään välttyä tietyiltä asioilta samasta syystä kuin minä, niin ei toimi. - 6+5=11
M.B. kirjoitti:
Itse olen varoitellut, siis sitä toista varoitellut (en itseäni :)) rakastumasta itseeni, lähinnä sillä, että tiedän olevani liian laiska ja tiedän minkälaisia ja mitä odotuksia yhteen henkilöön toisen osalta voi kohdistua pelkän rakkaussuhteen nimissä ja samalla tiedän myös sen, että koska viihdyn itsessäni, tuotan AINA pettymyksen sellaisille tyypeille, joilla on valtava tahtotila lähteä tekemään minusta jotakin.
Ikään kuin olisin mikään muovailuvahan palanen.
Mutta siis itsekin varoitteluita harrastaneena. Mutta se varoittelu ei koskaan ole mennyt perille. Aina on löytänyt itsensä tilanteesta, josta ikäänkuin etukäteen varoittelemalla olisi halunnut päästä, tai sen olisi halunnut välttää.
Mutta, tuntuu että useimmille miehille sanottuna tuo tarkoittaa samaa kuin: Valitse minut, olen paras. Ihan vaan tiedoksi kaikille kokemattomille, jotka haluavat elämässään välttyä tietyiltä asioilta samasta syystä kuin minä, niin ei toimi.Tuota loppua en ymmärtänyt,
mikä tarkoittaa samaa kuin valitse minut, olen paras. - M.B.
6+5=11 kirjoitti:
Tuota loppua en ymmärtänyt,
mikä tarkoittaa samaa kuin valitse minut, olen paras.Kun olen sanonut miehelle, että minuun ei kannata rakastua, niin Hän on sen kuullut pikemminkin näin: Valitse minut, olen paras, ja vieläpä niin, että on uskonut siihen itse täysillä.
Vaikka olen siis sanonut, että älä ainakaan muhun rakastu. (Luulevat leikiksi, jossa toinen leikkii vaikeasti tavoiteltavaa, valitettavasti..) lynett kirjoitti:
Toi on aika raskasta jos ottaa toisen tunnetiloja tuollain vastaan. Hui.
Ooks varma että niitä ei ole vain helpompi käsitellä kuin omiaan, tai niiden kautta ?
Tai miks mä jotenkin muistelen ettei sulle omien juttujen käsittely ollut niin yksinkertaista vai muistanko väärin ?
Kyllä mäkin "aistin" mm vihamielisyyden toisten viesteistä mutta niihin voi opetella suhtautumaan huumorillakin.
Mä en taas oikeasti tiedä miten tunteva olen koska oon "lääkinnyt" itseäni 12-vuotiaasta asti. Mutta toisaalta addikteista sanotaan, että he ovat yleisesti ottaen aika tai todella herkkiä ihmisiä - oikeasti.
Eli niin kuin narsistinkin kanssa... kova on kuori mutta sisus on oikeasti jäänyt keittämättä. Toisaalta en tiedä muutakaan tapaa selvitä tällaisen pään kanssa kuin vain häivyttää se mitä häivytettävissä on ja ihmetellä muuten sitä kun ei vain tunnu tuntevan kuten muut.
En aina itsekään tiedä pakenenko tunteita vai koetanko herättää niitä esim addiktioiden kautta.
Kuka tietää. En ainakaan minä =)
Sen takia mua aina lapsuudesta asti on kutsuttu vain realistiksi. Sikäli kun sitä kehuna haluaa pitää. Erilaisia on nää ihmiset =)En tiedä mikä niistä tunnetiloista on "normaalia" ja mikä ei ole. En ole asiasta keskustellut aiemmin, mutta tuon jälkeen kysyin Kumppanilta, niin tämä tiesi mistä puhuin. En tiijä millaista se on kenenkin kohdalla, ei puhuttu sen syvällisemmin.
Joo, olen pantannut niitä omia tunnetiloja. Tuosta tulikin mielenkiintoinen ilmiö mieleen; kun näen veitsellä leikkaavan ihmisen kasviksia pilkkoessaan, tunnen jo sen miten viiltää itseänsä. Mutta kaikille ei sitä ei tule. Onko kysymys peilisoluista? Millaisista?
Niin, ja minähän olen myös addikti. Monella tapaa, yritän koskettaa näitä tuonnempana, kun jaksan.
Ai niin joo; tiijätkö mikä on maailman paras riippuvaisuus? Se on riippuvaisuus elämälle. :)- A
elisakettu kirjoitti:
En tiedä mikä niistä tunnetiloista on "normaalia" ja mikä ei ole. En ole asiasta keskustellut aiemmin, mutta tuon jälkeen kysyin Kumppanilta, niin tämä tiesi mistä puhuin. En tiijä millaista se on kenenkin kohdalla, ei puhuttu sen syvällisemmin.
Joo, olen pantannut niitä omia tunnetiloja. Tuosta tulikin mielenkiintoinen ilmiö mieleen; kun näen veitsellä leikkaavan ihmisen kasviksia pilkkoessaan, tunnen jo sen miten viiltää itseänsä. Mutta kaikille ei sitä ei tule. Onko kysymys peilisoluista? Millaisista?
Niin, ja minähän olen myös addikti. Monella tapaa, yritän koskettaa näitä tuonnempana, kun jaksan.
Ai niin joo; tiijätkö mikä on maailman paras riippuvaisuus? Se on riippuvaisuus elämälle. :)> kun näen veitsellä leikkaavan ihmisen kasviksia pilkkoessaan, tunnen jo sen miten viiltää itseänsä.
Stigma.
Jos se on ahdistavaa, niin siitä pääsee hengittämällä oikein. Jos ei oikein tunnu osaavan, kannattaa liikkua niin paljon, että hengästyy. Sisäänhengityshän on automaatio. Helpompaa kuin synnyttäminen siis. - nisse..
M.B. kirjoitti:
Kun olen sanonut miehelle, että minuun ei kannata rakastua, niin Hän on sen kuullut pikemminkin näin: Valitse minut, olen paras, ja vieläpä niin, että on uskonut siihen itse täysillä.
Vaikka olen siis sanonut, että älä ainakaan muhun rakastu. (Luulevat leikiksi, jossa toinen leikkii vaikeasti tavoiteltavaa, valitettavasti..)Joo olen huomannut että välinpitämättömyys vetää kuin hunaja kärpäsiä. Miksei miehet ymmärrä käyttää sitä kikkaa? Ainiin, kun pitää olla OIKEASTI välinpitämätön eikä vain esittää sellaista. Jättäkää mut rauhaan idiootit. Ei ollut kutsu.
- nisse..
YAK-42 kirjoitti:
Meditaatiota voi harjoittaa missä vain ja ihan itsekseen, mutta alkuun pääsee parhaiten, jos hakeutuu jollekin kurssille. Joogaryhmäkin käy, jos muuta ei satu olemaan lähistöllä. Sehän on liikemeditaatiota.
Mainitsin jo aiemmin Anna Wisen ja Rick Hansonin meditaatiokirjat, jotka ovat mielestäni parhaita, mitä on saatavilla. Lisäksi netistäkin löytyy ohjeistusta ihan suomen kielellä, esim täältä: http://www.meditaatio.opassivut.net/
Meditaation avulla pyritään mielenrauhan saavuttamiseen. Aloittaminen on vaikeaa, koska omat ajatukset pyrkivät häiritsemään hiljentymistä ja mielen pohjalta nousee ainakin ensimmäisinä viikkoina ja kuukausina paljon "törkyä". Jos se aiheuttaa ahdistuneisuutta, kannattaa pitää taukoa, mutta vähitellen mieli kuitenkin selkiytyy.
Ja vielä tuohon edelliseen viestiini. Hipit todellakin kiinnostuivat 1960-luvulla meditaatiosta nimenomaan siksi, kun sen tarjosi halvan vaihtoehdon huumeille. :)Taisit jossain kirjoittaakin siitä että meditoida voi missä vain, esim. kassajonossa. Mulle on ainakin luontevinta meditoida samalla kun teen jotain, tiskaan tai käyn kävelylenkillä. Luultavasti useimmat ihmiset meditoivat tietämättään.
Noista addiktioista vain sen verran että kyse on kai epätasapainosta kruunuchakrassa eli yhteydestä kaikkeuteen, erillisyydenharha. - YAK-42
nisse.. kirjoitti:
Taisit jossain kirjoittaakin siitä että meditoida voi missä vain, esim. kassajonossa. Mulle on ainakin luontevinta meditoida samalla kun teen jotain, tiskaan tai käyn kävelylenkillä. Luultavasti useimmat ihmiset meditoivat tietämättään.
Noista addiktioista vain sen verran että kyse on kai epätasapainosta kruunuchakrassa eli yhteydestä kaikkeuteen, erillisyydenharha.Sanoit aika hyvin:
"Luultavasti useimmat ihmiset meditoivat tietämättään."
Useimmat ihmiset ovat meditatiivisessa tilassa esimerkiksi lukiessaan, suihkussa käydessään tai vaikkapa autolla ajaessaan (= highway hypnosis).
Siitä, minkä chakran epätasapainosta addiktioiden arvellaan johtuvan, en osaa sanoa mitään, kun en ole itse koskaan kärsinyt addiktioista. Aihe ei ole siis erityisemmin kiinnostanut minua. Kruunuchakran katsotaan kuitenkin olevan yhteydessä maailmankaikkeuteen - ainakin silloin kun se on avoinna. Oma kokemukseni kuitenkin on, että kruunuchakran avautuminen ottaa aikaa. Minulla se avautui toiseksi viimeisenä. - nisse..
YAK-42 kirjoitti:
Sanoit aika hyvin:
"Luultavasti useimmat ihmiset meditoivat tietämättään."
Useimmat ihmiset ovat meditatiivisessa tilassa esimerkiksi lukiessaan, suihkussa käydessään tai vaikkapa autolla ajaessaan (= highway hypnosis).
Siitä, minkä chakran epätasapainosta addiktioiden arvellaan johtuvan, en osaa sanoa mitään, kun en ole itse koskaan kärsinyt addiktioista. Aihe ei ole siis erityisemmin kiinnostanut minua. Kruunuchakran katsotaan kuitenkin olevan yhteydessä maailmankaikkeuteen - ainakin silloin kun se on avoinna. Oma kokemukseni kuitenkin on, että kruunuchakran avautuminen ottaa aikaa. Minulla se avautui toiseksi viimeisenä.Elämää voi elää muutenkin kuin suorittamalla tyyliin aivot narikassa suurin osa ajasta, kyllä ne pakolliset jutut silti saa tehtyä. Kokeile, se on hauskaa! :) Tai ehkä osaatkin jo..
YAK-42 kirjoitti:
Elisakettu,
Oletkos muuten kokeillut musiikin kuuntelemista siten, että eläydyt vain laulajan ääneen ajattelematta sanoja laisinkaan? Annat vain laulajan äänen ja musiikin tunnelman johdattaa itsesi vaikka taivaisiin. Sekin on tavallaan meditaatiota, koska siinä keskitytään täydellisesti yhteen asiaa.
Minä olen kuunnellut musiikkia aina ihan luonnostani sillä tavalla, mutta tiedän, että on myös niitä, jotka seuraavat vain laulun sanoja. Puhdistan mieleni lähes päivittäin jonkin sopivan musiikin avulla. Kannattaa kuitenkin suosia sellaisia laulajia, joiden äänestä todella pitää, ja johon voi samaistua, ja kuulokkeiden käyttö helpottaa keskittymistä.Kiitos Yakki.
Pidän klassisesta, siinä saavutan tietyn rauhallisuuden ja ulkomaailma katoaa. Ehkä jotain sellaista, mitä sinäkin tavoitat. Tosin muistan toteuttaa tuota äärimmäisen harvoin. Tarvitsen myös ajoin yksinäisyyttä, mutta senkin voi saavuttaa vaikka uppoutumalla kirjaan omissa oloissaan. Viime talvena A kehoitti tutustumaan lootusmattoon, hyvä keino sekin.
Luonto, metsä, pois sivilisaatiosta. Erityisesti kesäaikaan mieluummin jossain korvessa risuja keräilemässä nuotioon kuin steppaamassa kaupungilla toreilla.
Meditaatiosta tuli mieleen vielä tämä, ehkä se on verrattavissa siihen. Lähes päivittäin tai ainakin usein tulee hetki, jolloin käyn levolle, suljen silmäni ja rentoudun tietoisesti. Vaivun tilaan, joka ei ole unta eikä valveillaoloa. En kuule enkä näe mitään, suljen asiat ympäristöstä ja häivytän raksuttajat mielestä. Kaksi-kolmekymmäntä minuuttia on optimaalinen aika. Olen levänneempi, pirteämpi ja rauhallisempi. Kykenen taas olemaan sosiaalisempi (kun mieli on täynnä, en halua kuulla, nähdä ketään, enkä kommentoida mihinkään, musta tulee silloin off-topic-kamala-kiukkuinen-akka kuitenkin).- YAK-42
elisakettu kirjoitti:
Kiitos Yakki.
Pidän klassisesta, siinä saavutan tietyn rauhallisuuden ja ulkomaailma katoaa. Ehkä jotain sellaista, mitä sinäkin tavoitat. Tosin muistan toteuttaa tuota äärimmäisen harvoin. Tarvitsen myös ajoin yksinäisyyttä, mutta senkin voi saavuttaa vaikka uppoutumalla kirjaan omissa oloissaan. Viime talvena A kehoitti tutustumaan lootusmattoon, hyvä keino sekin.
Luonto, metsä, pois sivilisaatiosta. Erityisesti kesäaikaan mieluummin jossain korvessa risuja keräilemässä nuotioon kuin steppaamassa kaupungilla toreilla.
Meditaatiosta tuli mieleen vielä tämä, ehkä se on verrattavissa siihen. Lähes päivittäin tai ainakin usein tulee hetki, jolloin käyn levolle, suljen silmäni ja rentoudun tietoisesti. Vaivun tilaan, joka ei ole unta eikä valveillaoloa. En kuule enkä näe mitään, suljen asiat ympäristöstä ja häivytän raksuttajat mielestä. Kaksi-kolmekymmäntä minuuttia on optimaalinen aika. Olen levänneempi, pirteämpi ja rauhallisempi. Kykenen taas olemaan sosiaalisempi (kun mieli on täynnä, en halua kuulla, nähdä ketään, enkä kommentoida mihinkään, musta tulee silloin off-topic-kamala-kiukkuinen-akka kuitenkin).Klassinen musiikki (hiljaisella äänenvoimakkuudella) kuulokkeilla kuunneltuna on mitä parasta meditaatiomusiikkia. Etenkin Mozartia käytetään usein meditoimiseen ns. Mozart-efektin vuoksi ja Mozartin musiikin väitetään jopa lisäävän älykkyyttä. :)
Tämä vaikuttaa kyllä kovastikin meditaatiolta:
"Vaivun tilaan, joka ei ole unta eikä valveillaoloa. En kuule enkä näe mitään, suljen asiat ympäristöstä ja häivytän raksuttajat mielestä."
Jos tarkoitat noilla raksuttajilla omia ajatuksia, niin kyse on mitä suurimmassa määrin meditaatiosta. Meditaatiossahan pitää eliminoida juuri ajatukset. Yleisin tapa ajatusten pysäyttämiseen on hengitykseen keskittyminen. - YAK-42
nisse.. kirjoitti:
Elämää voi elää muutenkin kuin suorittamalla tyyliin aivot narikassa suurin osa ajasta, kyllä ne pakolliset jutut silti saa tehtyä. Kokeile, se on hauskaa! :) Tai ehkä osaatkin jo..
Tuota noin ...
Yritän tälläkin hetkellä keskittyä moneen asiaan yhtä aikaa, joten suoritusvaihe on päällä. :)
Olen aina ollut aika lailla on/off -tyyppiä. Välillä suoritan täysillä ja sitten saatan vaan olla tekemättä mitään. Eniten kehittämisen varaa minulla olisikin juuri siinä, että tekisin asiat rauhallisesti ja malttaisin keskittyä kerrallaan vain yhteen asiaan. - nisse..
YAK-42 kirjoitti:
Tuota noin ...
Yritän tälläkin hetkellä keskittyä moneen asiaan yhtä aikaa, joten suoritusvaihe on päällä. :)
Olen aina ollut aika lailla on/off -tyyppiä. Välillä suoritan täysillä ja sitten saatan vaan olla tekemättä mitään. Eniten kehittämisen varaa minulla olisikin juuri siinä, että tekisin asiat rauhallisesti ja malttaisin keskittyä kerrallaan vain yhteen asiaan.Mä oon ollut ihan samanlainen, nykyään en vaan enää pysty siihen pelkkään suoritukseen vaikka haluaisinkin eli se meditatiivinen tila on tullut jo jonkinlaiseksi elämäntavaksi ja jatkuvaksi mielentilaksi. En mitenkään tietoisesti yrittänyt muuttaa itseäni vaan se tapahtui ihan luonnostaan pikkuhiljaa enkä sano että se suorittaminen sinänsä olisi mitenkään väärin, parasta kun tekee mikä hyvältä itsestä tuntuu missäkin vaiheessa. Itseasiassa tuossakin näkyy juuri se suorittaminen että pitäisi tehdä jotenkin toisin tai olla jotain muuta kuin on.
- chakroista
YAK-42 kirjoitti:
Sanoit aika hyvin:
"Luultavasti useimmat ihmiset meditoivat tietämättään."
Useimmat ihmiset ovat meditatiivisessa tilassa esimerkiksi lukiessaan, suihkussa käydessään tai vaikkapa autolla ajaessaan (= highway hypnosis).
Siitä, minkä chakran epätasapainosta addiktioiden arvellaan johtuvan, en osaa sanoa mitään, kun en ole itse koskaan kärsinyt addiktioista. Aihe ei ole siis erityisemmin kiinnostanut minua. Kruunuchakran katsotaan kuitenkin olevan yhteydessä maailmankaikkeuteen - ainakin silloin kun se on avoinna. Oma kokemukseni kuitenkin on, että kruunuchakran avautuminen ottaa aikaa. Minulla se avautui toiseksi viimeisenä.http://tietoisuudenlaajentuminen.wordpress.com/dna/energiapisteet-eli-chakrat/
- YAK-42
nisse.. kirjoitti:
Mä oon ollut ihan samanlainen, nykyään en vaan enää pysty siihen pelkkään suoritukseen vaikka haluaisinkin eli se meditatiivinen tila on tullut jo jonkinlaiseksi elämäntavaksi ja jatkuvaksi mielentilaksi. En mitenkään tietoisesti yrittänyt muuttaa itseäni vaan se tapahtui ihan luonnostaan pikkuhiljaa enkä sano että se suorittaminen sinänsä olisi mitenkään väärin, parasta kun tekee mikä hyvältä itsestä tuntuu missäkin vaiheessa. Itseasiassa tuossakin näkyy juuri se suorittaminen että pitäisi tehdä jotenkin toisin tai olla jotain muuta kuin on.
Joo, en tiedä, olisiko tätä mallia kovin viisastakaan lähteä muuttamaan, kun on ollut aina mitä on ollut. Suosittamiseni tapaa voisi kai urheilukielellä nimittää intervalliharjoitteluksi - spurtti, lepo, spurtti, lepo ...
Teen kyllä asiat varsin tiedostavasti, mutta olen kai pohjimmiltani sen verran laiska, että kaikki työt pitää saada nopeasti tehtyä. Silloin laiskottelulle jää enemmän aikaa. :D - YAK-42
YAK-42 kirjoitti:
Joo, en tiedä, olisiko tätä mallia kovin viisastakaan lähteä muuttamaan, kun on ollut aina mitä on ollut. Suosittamiseni tapaa voisi kai urheilukielellä nimittää intervalliharjoitteluksi - spurtti, lepo, spurtti, lepo ...
Teen kyllä asiat varsin tiedostavasti, mutta olen kai pohjimmiltani sen verran laiska, että kaikki työt pitää saada nopeasti tehtyä. Silloin laiskottelulle jää enemmän aikaa. :DSiis *Suorittamiseni*...
Kun hösöttää, ei näe pientä tekstiä, eikä jaksa oikolukea mitään, niin virheitä riittää.
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Jussi Halla-aho huolissaan Sofia Virrasta
Jussihan on vanha vihreä. Onko tässä kyse alkukesän kiimasta, kun aidan toisella puolella oleva vihreä alkaa kiinnostama565293Sofia Virta kadonnut....onko juomassa?
Virran poissaolo eduskunnasta on herättänyt huomiota. Esimerkiksi Ilta-Sanomat kertoi aiemmin, että Virta on ollut tällä814291Julkista rahaa ei tule antaa senttiäkään yksityisille yrityksille
Julkinen raha on meidän yhteistä rahaa, ja se raha on tarkoitettu yhteiseen käyttöön, kuten esimerkiksi tuottamaan palve913817Ensin Henry Novak ja nyt sitten se Irlannin tapaus
jossa mustaihoinen afrikkalainen mieshenkilö puukottaa valkoihoista maassa makaavaa miestä useita kertoa pään alueelle.742760Tytti Tuppurainen: Suomen pakolaiskiintiö pitäisi nostaa 10 000 vuodessa
asia on faktaa, noin Tytti sanoi aiemmin. Kun taas Orpon hallitusohjelman mukaisesti Suomen pakolaiskiintiö on pudotettu1632621Halla-aho sivaltaa edustajantyöstään lintsaavaa Sofia Virtaa
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/937c74d7-f905-4466-b9b4-abd017fe5b63 Kansanedustajan on ilmoitettava poissaolosta722453Mitä tapahtui?
Mitä tapahtui keskiviikkoiltana kun oli paljon hälytysajoneuvoja ja mediheli?292417Islamovasemmistolaisuus - tälläista termiä käytetään
Termi tarkoittaa alunperin äärivasemmiston ja muslimifundamentalistien liittoa, jonka ytimessä oli antisemitismi. Isl812228- 1711925
Martina Aitolehti läpäisi Erikoisjoukot - Tilittää umpirehellisenä kuvauksista
Martina Aitolehti selvisi Erikoisjoukot koulutuksesta. Hän myös malttoi pääosin pitää mölyt mahassaan, vaikka saikin ko421616