Antonio Damasion uusin kirja ”Itse tulee mieleen” on tietoisuudesta kiinnostuneille hyödyllinen ja tiivis tietopaketti. Hänen aikaisempia saman aiheen kirjoja lukeneelle se on myös hyvä katsaus siihen, miten havainnot ja näkemykset tästä aiheesta ovat kehittyneet noin neljännesvuosisadan aikana.
Damasio esittää ymmärrettävän ja perustellun mallin tietoisuuden takana oleville aivotoiminnoille sekä niiden kehitykselle evoluution avulla. Nimiä mainitsematta hän hylkää Penrose-Hameroffin kvanttimielen, pitäen silti tiukasti kiinni mielen fysikaalisesta olemuksesta. Näin mielestäni oikein onkin, koska havaintoja mistään muusta ei selvästikään ole. Hän myöntää useassa kohdin myös omat ehdotuksensa spekulaatioiksi, joita tähänastiset havainnot aivojen toiminnasta eivät (vielä) vahvista, jos eivät kumoakaan. Damasion mielestä tieto asiasta on toki lisääntynyt; kaukaisemmalta paikaltani katsoen hänen näyttönsä ovat pääosin ennallaan.
Palstalla jo pitempään esittämiini kysymyksiin sain silti aikaisempaa paljon selvemmät vastaukset. ”Se, että ihmisen tietoisuus on korkeimmalla tasollaan äärimmäisen monimutkaista, kattavaa ja siksi [muista eliöistä] erottavaa, on niin ilmeistä, ettei sitä juuri tarvitse mainita. […] Ei voida tyydyttävästi todistaa, että ihmisen lisäksi muilla kielettömillä olennoilla on ydin- tai jokin muunlainen tietoisuus, vaikka onkin järkevää […] päätellä, että niillä erittäin todennäköisesti on tietoisuus. (s.168)” Tässä Damasio käyttelee rakentamaansa tietoisuusterminologiaa, jossa tasoina ovat esi- ja ydintietoisuus sekä sitä laajentava (vain ihmisen) elämänkerrallinen tietoisuus, johon kuuluvat tietoinen ”itse” sekä muistin, päättelyn ja tahtomisen ilmiöt.
”Omaelämänkerrallisen itsen rakentamiseen osallistuvia mekanismeja ovat kaikki ydinitsen rakentamisessa tarpeellinen aivorungossa, talamuksessa ja aivokuoressa, ja lisäksi rakenteet, jotka liittyvät koordinaatiomekanismeihin. (s.204)” Tietoisuuteen tarvitaan siis koordinoiva aivotoiminto; eräänlainen tietokannan pääindeksi, vaikka Damasio painottaakin koko tietoisuuden koostumisesta suuresta määrästä eri puolilla aivoja olevista, paljolti myös elämälle yhteisistä toiminnoista.
”Toisin sanoen, teoilla on kahdenlaista säätelyä; tietoista ja ei-tietoista, mutta tietoinen säätely voi osittain muokata ei-tietoista säätelyä. […] koulutus voidaan kuvata prosessiksi, joka siirtää osan tietoisesta säätelystä ei-tietoiselle palvelimelle, mutta on selvää, ettei se luovuta tietoista säätelyä ei-tietoisille voimille.. (s.255) […] Lisäksi tietoisuuden ja tiedostamattoman yhteinen vuorovaikutus soveltuu täysin myös moraaliseen käyttäytymiseen. (s.256)” Biologisen robotin hypoteesi pätee siis vain, jos tietoinen ajattelumme on täysin determinististä, mitä ei tietenkään voi mahdottomaksikaan todistaa.
”Jos luontoa voi pitää välinpitämättömänä, huolettomana ja kohtuuttomana, niin ihmisen tietoisuus luo mahdollisuuden kyseenalaistaa luonnon tavat. […] joustavaan itsen pohtimiseen pystyvien tietoisten aivojen ilmaantuminen […] avaa kapinoivan, jos kohta epätäydellisen tavan reagoida huolettoman luonnon saneluun. (s.271)” Korkean ihmistietoisuuden kehittymisen Damasio ajoittaa nykyihmisen ajan loppupuolelle taiteen, puheen ja jopa kirjoituksen ilmaantumisen aikoihin. Silti hän viittaa siihen, että se olisi jo ehtinyt vaikuttaa myös ihmisen geneettiseen kehitykseen ja on tekemässä sitä edelleen tavalla, johon muunlainen ”luonnonvalinta” ei pystyisi.
En yritä tässä enkä vasta referoida tarkemmin Damasion kirjan kokonaisantia; se menee kahdella eri tavalla kykyjeni yli. Vastauksia voin kirjasta etsiskellä, jos joku niitä kaipaa, mutta suosittelen kovasti sen lukemista.
Damasio ja tietoisuuden olemus
9
207
Vastaukset
- kvasi
"Nimiä mainitsematta hän hylkää Penrose-Hameroffin kvanttimielen, pitäen silti tiukasti kiinni mielen fysikaalisesta olemuksesta."
Mistä tiedät, että hän ei tarkoittanut Stuart Kauffmania? - kvasi
Mielikuvituksen sijaan Hameroff luottaa tutkimustuloksiin:
http://www.hameroff.com/memory.htm- asianharrastaja
Tästä on jo kerran keskusteltu:
"..put forth a plausible mechanism for encoding synaptic memory in microtubules, major components of the cytoskeleton within neurons."
Spekulaatio ilman havaintoja ei ole tutkimustulos.
Damasion kirjallisuusviitteissä ovat Penrosen ja Hameroffin teokset sekä eräitä niiden kriittisiä arvioita. Kaufmannia ei. - kvasi
asianharrastaja kirjoitti:
Tästä on jo kerran keskusteltu:
"..put forth a plausible mechanism for encoding synaptic memory in microtubules, major components of the cytoskeleton within neurons."
Spekulaatio ilman havaintoja ei ole tutkimustulos.
Damasion kirjallisuusviitteissä ovat Penrosen ja Hameroffin teokset sekä eräitä niiden kriittisiä arvioita. Kaufmannia ei.????
- puuöljy
Omaelämäkerrallinen itse on tärkeä tietoisuuden laajennus, mutta ehkä se ei kuitenkaan ole ihmisyydessä keskeistä. Nojaan väitteeni ihmisiin, joilla omaelämäkerrallista itseä ei ole, nimittäin pitkäkestoisen muistin menettäneet. He eivät voi muistaa mitään asiaa paria minuuttia pidempään, he eivät tiedä mistä pitävät, mitä osaavat tai kenet tuntevat. Silti he ovat ihan yhtä läsnä, tietoisia itsestään ja ympäristöstään kuin kuka tahansa muu.
Damasio on yksi merkittävimmistä tietoisuuden tutkijoista. Tietoisuus on kuitenkin hankala ongelma. Osaatko sanoa miten Damasio määrittelee käsitteen tietoisuus? Onnistuuko hän siinä ilman että hän määrittelee tietoisuutta tietoisuuden avulla? Eli tyyliin Tietoisuus on sitä että tulee tietoiseksi...- asianharrastaja
"Osaatko sanoa miten Damasio määrittelee käsitteen tietoisuus?"
"Tietoisuus on mielentila, johon on liitetty itsen prosessointi. (s.155)"
Ilman mieltä ei siis ole tietoisuutta, mutta pelkkä mieli ei vielä ole tietoisuus, Tuo oli tiivein kirjasta löytämäni määritelmä, mutta Damasio muotoilee asiaa monella eri tavalla eri yhteyksissä. Esimerkiksi ihmisen tietoisuuden erityistoimintoina hän mainitsee (s.254) muistin, päättelyn ja kielen. Kehämääritelmästä en ole saanut häntä kiinni.
"Kun omaelämänkerrallisen itsen häiriöt ilmaantuvat itsenäisesti ja ydinitsen järjestelmä on muuten ehjä, syynä on jokin muistihäiriön piirre.. (s. 226)" Tästä jatkuva pohdinta näyttäisi minusta erottelevan täyden tietoisuuden ympäristöstä (tajuttomuuden tai unen vastakohtana) täydestä (itsen) tietoisuudesta Damasion terminologiassa.
- asianharrastaja
Damasion uuden kirjan rinnalle lainasin hänen 1999 julkaistun teoksensa "Tapahtumisen tunne", jota nyt pikasilmäilyllä vertasin vuonna 2010 tehtyyn. Päätelmät ja ajatusrakenteet olivat paljolti samoja, ja havaintopohja tuskin lainkaan muuttunut. Joissakin kohdissa vanhempi kirja oli uudempaa selkeämpi.
Keskeinen käsiterakenne koostuu vuoden 1999 Damasiolla sanojen tietoisuus ja itse eri asteista:
- esi-itse, josta emme ole tietoisia
- ydinitse, joka samalla on kaiken tietoisuuden perusta
- omaelämänkerrallinen itse ja sen tuottama laajentunut tietoisuus
- laajentuneen tietoisuuden tuottamat kieli, luovuus ja omatunto
Damasio tekee selvän eron tietoisuuden ja tajuissaan olon välillä, vaikka edellinen tietenkin edellyttää jälkimmäistä.
Vuoden 2010 kirja ei mainitse laajentuneen tietoisuuden tuotteena omaatuntoa, vaan moraalin, kulttuurievokluution ja kyvyn haastaa luonnonvalinta. Kummassakin kirjassa hän esittää mielipiteenään, että laajentuneen tietoisuuden alkuasteita esiintyy muillakin kuin ihmisillä, mutta 2010 hän lisää, ettei tätä ole voitu luotettavin havainnoin vahvistaa.- puuöljy
Minä pidän Damasion tavasta selittää tietoisuutta. Se on hyvä palastella osiin, koska se on niin moninainen ilmiö.
Ja itsen korostaminen on myös hieno huomio: tietoisuus on paljolti sitä, että ymmärtää oman kehonsa olevan ympäristöstä erillinen kokonaisuus ja tietoisuus on sitä että tuntee kuinka oma itse muuttuu ympäristön vaikutuksesta: eli se että silmäni näkevät, vaikuttavat siihen mitä koen. Tai ympäristön hajut, äänet, lämpötila: kehoni aistii kaikkea ja reagoi näihin aistihavaintoihin. - asianharrastaja
puuöljy kirjoitti:
Minä pidän Damasion tavasta selittää tietoisuutta. Se on hyvä palastella osiin, koska se on niin moninainen ilmiö.
Ja itsen korostaminen on myös hieno huomio: tietoisuus on paljolti sitä, että ymmärtää oman kehonsa olevan ympäristöstä erillinen kokonaisuus ja tietoisuus on sitä että tuntee kuinka oma itse muuttuu ympäristön vaikutuksesta: eli se että silmäni näkevät, vaikuttavat siihen mitä koen. Tai ympäristön hajut, äänet, lämpötila: kehoni aistii kaikkea ja reagoi näihin aistihavaintoihin.Minustakin tiedostamattoman esi-itsen olemassaolo ja välttämättömyys korkeamman tietoisuuden perustana on vakuuttavasti kuvattu ja uskottava. Se vahvistaa käsitystäni tietoisuuden olemuksesta aivojen toimintona sekä aivojen evoluutiolla kehittymisestä.
Toisaalta ihmisen laajennetun itsen toiminnot näyttävän olevan pääosin syntymän jälkeen muotoutuneita ja muistiin painuneita synapsikuvioita, joiden osalta vain valmius ja taipumus on geneettinen, Näiden tiedostettujen kuvien vaikutus tiedostamattomien reaktioiden ohjauksessa sekä joissakin tapauksissa estämisessä tuntuu olevan Damasiolle ilmeinen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1131244
Sinkkumiehet hukkaavat tärkeän ässän hihastaan kun
...eivät suostu kavereiksi naisten kanssa. Mikä voi olla heillä syynä? Hyväksyvät vain naisen, joka suorastaan anelee sa1201121- 1381003
- 99843
"Kaikkien miesten asia" - kampanja on alkanut
Miehillä on naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamisessa merkittävä rooli. Ei riitä, ettei itse tee väkivaltaa. Miesten315796Tiedät, että en voi enää laittaa viestiä
Aikaa kulunut. Eikä se näyttäisi enää luontevalta vastata näin pitkän ajan jälkeen. Tiedän myös, että sinä et enää lait82704Taitaa jäädä kotimaiset mansikat ostamatta
Kotimainen mansikka on niin kallista, että en ole vielä ainuttakana maistanut. Jos hinta pysyy näin korkealla niin tästä43682Lautakunta käsittelee Iisalmen kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajan virkasuhteen purkua koeajalla:
Lautakunta käsittelee Iisalmen kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajan virkasuhteen purkua koeajalla: "Aina valinta ei mene nap54636Kun kohtaatte rakkauden, tarttukaa siihen
Toimisinko jälkiviisaana toisin? Varmasti. Vaikka silloin kuvittelin tekeväni, niin kuin on oikein. Mahdollisimman siist49619Lienee aika luopua siitä kaikesta
mitä meillä ikinä olikaan. Hassua, koska juuri mitään ei ole edes ollutkaan. En vaan jaksa tätä mahdotonta juttua enää j64592