Ydinvoimaloiden lähiympäristön turvallisuus

Vastaaja kirjoitti :"Ydinvoimalan toiminnan ensisijainen tavoite ei tietenkään olekaan väestön turvallisuudesta huolehtiminen, vaan rahan tuottaminen ydinvoimayhtiön omistajille."


Asiahan on juuri noin. On tietenkin hyvä muistaa, että jokaisen yksityisen yrityksen keskeisin olemassaolon peruste on mahdollisimman suuren voiton tuottaminen yrityksen omistajille. Valtioenemmistöisten yirtysten kohdalla tilanne on hieman erilainen.

Ydinvoima on kuitenkin sellainen energiantuotantomuoto, joka vaatii korkeaa teknologista tasoa ja äärimmäisen vastuuntuntoista otetta ydinvoimalaprojektin kaikissa vaiheissa. Tällöin on keskeistä, että valtion palkkaamilla asiantutijoilla on riittävät mahdollisuudet kontorolloida ydinvoimaloiden suunnittelua, rakentamista, käyttöönottoa, tuotantovaihetta, sulkemista ja purkamista sekä ydinjätteen välivarastointia ja loppusijoitusta. Kokoomuslaisena olen vilpiton yksityisyritteliäisyyden kannattaja, mutta tässä ydinvoiman käytön kontrolloinnissa valtiolla pitää mielestäni olla hallitseva ote. Nykyään näin onkin asia.

Vastaaja kirjoitti :"Senkö, että ydinvoimalaonnettomuudessa tapposäde on noin 1km? Ja sen, että suoja-alueella (20km) on mahdollista saada säteilysairauden oireita? Jos olen oikeassa, niin sairauden oireet sairaudelle otollisessa tilanteessa merkitsee suurella todennäköisyydellä sairautta."


Ensinnäkin huomautan, ettei tarkoitukseni välttämättä ole kommentoida IHAN kaikkea, mitä Sinä ja kanssasi samoinajattelvat suollatte tällekin saitille.

Ydinvoimalaonnettomuuden tapposäde ? Enpä ole ennen moisesta kuullutkaan. Ydinpommilla on kyllä tapposäde, joka riippuu pommin sisältämästä ydinmateriaalista, pommin räjähdyskorkeudesta ja kohteen topologista. On ns. täydellisen tuhon vyöhyke, jossa kuolevat kaikki ihmiset ja osa materiasta höyrystyy valtaavan kuumuuden vuoksi ja sitten on osittaisen tuhon vyöhyke, jossa ihmisillä on jonkinlaiset mahdollisuudet selvitä hengissä.
Mutta ydinvoimala ei ole ydinpommi. Säteilevää materiaalia on joitakin kertoja päässyt vuotamaan voimalasta, mutta saastuneen alueen laajuus riippuu vuodon suuruudesta, tuulen suunnasta ja voimasta, sekä siitä, sataako alueella juuri silloin kun radioaktiivinen pilvi on sen yllä.

Luonnon taustasäteily on Suomessa selvästi suurempaa kuin keskimäärin Euroopassa ja noin kaksinkertainen Japanin keskiarvoon nähden. Radioaktiivista säteilyä on Maassa aina ollut ja tulee aina olemaan. Selvästi suurin ongelma säteilyn kannalta ovat Suomessa ns. radon-kellarit, joista saamaansa säteilyyn kuolee vuosittain noin 200 suomalaista.

Ydinvoimalan varsinainen suoja-alue on Suomessa 5 kilometriä. Olin aikoinani kuuntelemassa saksalaista professoria, joka oli tehnyt ns. KiKK-tutkimuksen lasten leukemia-tapauksista. Tässä tutkimuksessa osoitettiin tilastollisesti yhteys Saksassa kolmesta viiteen kilometrin päässä ydinvoimalasta asuneiden lasten lisääntyneeseen riskiin sairastua leukemiaan. Jos lapsi oli asunut viidestä kymmeneen kilometrin päässä ydinvoimalasta, niin mitään selvää riskin lisääntymistä ei ollut havaittavissa. Suomessa suoja-alueen suuremmasta koota johtuen ei ole havaittu mitään yhteyttä ydinvoimalan ja sen lähellä asuneiden lasten leukemiatapausten kanssa.

Vastaaja kirjoitti :"Tapposäde = ydinonnettomuuden vuoksi (ympyränmuotoisen) tappavan alueen (muutamia neliökilometrejä (Lääkäriliitoon mukaan)) säteen pituus."


Syyllistyt tietoiseen harhaanjohtamiseen puhuessasi tapposäteestä ydinvoimalaonnettomuuden yhteydessä. Ydinpommista puhuttaessa tämä termi on luonnollinen, koska ydinpommin tuhovaikutukset leviävät säteettäisesti joka suuntaan. Suurenkin ydinvoimaonnettomuuden osuessa kohdalle (Tshernobyl ja Fukushima) radioaktiivinen säteily leviää aluksi vain yhteen suuntaan tuulen mukana. Lähellä asuvan väestön tulisi päästä tuulen alta pois ja kätevimmin se käy liikkunalla poikittain tuulen suuntaan nähden. Jos säteilyvuotoa ei saada tukittua, niin luonnollisest iajan mittaan tuulen suunta kääntyy ja koko ydinvoimalan lähiympäristö saa radioaktiivisesta saasteesta osansa. Näinhän on käynyt Fukushimassa, koska ydinjätteen välivarastot olivat liki kuivillaan monta päivää.
Jos ydinjätteen välivarasto on kokonaan kuivillaan, niin huippuvaarallisen alueen säde on runsas kilometri. Ilma on niin merkittävästi vettä huonompi ydinsäteilyn pysäyttäjä.

Ydinpommin tapauksessa täydellisen tuhoalueen välittömässä läheisyydessä olleet ihmiset saivat hyvin rankan säteilyannoksen aivan hetkessä ja uuri osa heistä kuoli myöhemmin tämän säteilyaltistuksen vaikutuksiin.

Ydinvoimalaonnettomuudnyn hteydessä luontoon päässyt radioaktiivisuus on
ydinpommiin nähden huomattavasti hitaampi tappaja. Siksi radioaktiivisen pilven alle joutuminen ei välttämättä aiheuta terveydellisiä ongelmia, kunhan sieltä pääsee nopeasti pois. Pysyvästi saastuneelle alueelle ei ole mahdolista jäädä asumaan. Tämä on todellisuutta sekä Tshernobylin että Fukushiman tapauksissa.

Vastaaja kirjoitti :"Tapposäde on kansanomainen ilmaisu tappavan säteilyn välimatkasta ydinonnettomuusalueella."


Mutta tällaisen tapposäteen ja ydinpommin tapposäteen välillä on merkittävä ero. Ydinvoimalaonnettomuudessa säteily leviää säteittäisesti joka suntaan lähinnä siinä tapauksessa, että ydinjätteen välivarastio on menettänyt suojaavan vesipatjansa. Tällöinkin kilometrin säteelllä söäteilevästiä välivaratosta ihminen voi työskennellä, muttei järin kauaa aika. Jos on kyse täysin levähtäneestä reaktorista Tshernobylin tapaan, niin silloin työaika voimakkaasti säteilevän reaktorin välittömäsä läheisyydessä oli vain 45 sekuntia. Ei siinä ajassa yksi ihminen aivan hirveän paljon ehdi tehdä. Fukushimassa on ollut käytössä robotteja.

Vastaaja kirjoitti :"Ydinpommin ja ydinonnettomuuden eroista voinet avata oman keskustelun, koska tässä ketjussa on tarkoitus keskustella ydinvoimalan turvallisuudesta ydinvoimalan lähialueella."


Nimenomaan tuosta asiasta ei oikein synny keskustelua, koska kaikki tietävät, että jos ydinvoimalassa sattuu paha onnettomuus, niin aivan ydinvoimalan lähellä ei välttämättä ole terveellistä olla. Siksi tuo suoja-alue onkin järjestetty ydinvoimalan ympärille. Muutama kilometri maastoa välissä antaa väestölle aikaa positua paikalta, jos pahin mahdollinen skenaario toteutuu. Kovin usein tällaista ei ole sattunut: Kolmen mailin saaren onnettomuudessakin suojakuori piti, eikä säteilyä päässyt ympärisöön niin, että siitä olisi ollut vaaraa ympäristössä asuneille ihmisille, vaikka itse reaktori tuhoutuikin.

http://www.stuk.fi/julkaisut/tr/stuk-yto-tr182.pdf

" Arvioitaessa laitoksen ympäristössä sijaitsevan asutuskeskuksen merkitystä onnettomuuden seurausten kannalta, voidaan todeta, että esimerkiksi Raumalla ja Loviisassa ei ole odotettavissa välittömiä terveysvaikutuksia ohjeessa YVL 7.1
määritellyn vakavan reaktorionnettomuuden päästön seurauksena. Myöskään lähistöllä oleskelevat vapaa-ajan asukkaat eivät olisi välittömässä vaarassa."

Välittömiä terveysvaikutuksia Raumalla tai Loviisassa ei ole odotettavissa vakavan reaktorionnettomuuden päästön seurauksena .

Aikaa siis on riittävästi vaikka siirtyä Olkiluodon ydinvoimalasta Rauman aluesairaalaan, etäisyys autolla 23 km, jalan 19 km ja linnuntietä 17 km.
Jos tulee oikein kiire "Vastaaja" tietää lyhyemmän oikotien, vain n. 10 km ydinvoimalasta Rauman aluesairaalaan.

TVO,Olkiluoto, - Rauman sairaala, Steniuksenkatu 2, Rauma.

Minun googleni antaa noiden paikkojen väliseksi etäisyydeksi linnuntietä viivottimella kartalta mitattuna 12 cm, kun mittakaava kartalla : 2 km = n. 1,4 cm.

Pienellä laskulla saadaan etäisyydeksi n. 17 km =(2 km * 12 cm / 1,4 cm) .

Asiaa!