Vetämättä kun toinen koira menee edellä??

Kokeileppa ohuella noutajataluttimella tai näyttelytaluttimella niin että se on aivan siinä koiran kurkun kohdalla edessä
http://www.google.fi/imgres?q=näyttelytalutin koiralla&start=179&hl=fi&gbv=2&tbm=isch&tbnid=x7IQ2gTUMg3gsM:&imgrefurl=http://www.hskk.fi/nayttelyharjoittelu.php&docid=pdQGIuwpKhFkzM&imgurl=http://www.hskk.fi/attachments/Image/n__yttelyt/hihna1.JPG&w=800&h=536&ei=-di4T_ndDsbd4QSY3N27CQ&zoom=1&biw=1280&bih=849 siinä esimerkki. Tämä toimii omilla koirillani todella hyvin, eivät vedä yhtään. Myöskin pois päin kääntyminen toisesta koirasta saattaa auttaa. Jos yrittää vänkyillä vastaan yrität vain pitää sen käännettynä pois ja odottaa rauhoittumista. Kun on rauhoittunut voi matkan teko jatkua. Pidät vain tiukan kurin päällä niin hyvä siitä tulee. :)

Juu itseasiassa lainasin kaveriltani kokokuristava pantaa, ja siitä ei ollut mitään apua. Veti ja veti ihan henkihievärissä, ja ainut mitä hellitti oli kun pysähtyi yskimään ja vetämään happea, sitten jatkui taas sama. Suuntaa kun vaihdan, se alkaa tottistelemaan, eli tulee vierelle ja katselee silmiin :D Mutta heti kun käännytään takaisin niin taas on neliveto päällä ja röhisee kun ei saa happea.. -.-

Saako koirasi yleensä tahtonsa läpi vetämällä? Eli pääseekö se haluamansa asian luokse? Jos näin on, niin ehdottomasti siitä nyt ensin eroon - eli vetämällä koira ei saavuta mitään.

Toki riippuu paljolti koirasta myös nuo keinot, mutta omani kanssa (myöskin isohkoa rotua, eli voimaa löytyy) alusta asti hihnassa opeteltiin siihen, että jos se vetää/hihna kiristyy, matka tyssää saman tien niille sijoilleen ja se jatkuu vasta, kun hihna löystyy - ja kun tämä oli opittu, aloin vaatia myös sitä, että hihnan löystymisen lisäksi pitää tulla myös katsekontakti. Ja heti, kun se katsekontakti tuli - alussa riitti ihan vain vilkaisu -, niin ylitsevuotavat kehut ja/tai mennään-kehotus.

Käytännössä siis heti, kun hihna kiristyi, minä pysähdyin ja matka jatkui vasta, kun hihna löystyi (ja koira oli hiljaa - sillä nimittäin oli, ja on edelleen, tapana itkeä jos ollaan menossa esim. puistoon, jolloin matka jatkuu vasta, kun koira on hiljaa jos hihna onkin ollut aikaisemmin löysällä). Välillä se oli sitä, että pysähdeltiin ihan joka ikisellä askeleella, toisinaan kyettiin kävelemään melkein koko lenkki vetämättä - mutta hyvin nopeasti tuo tajusi jutun juonen. Nykyään sitten, jos vetämistä alkaa esiintyä, nyppään hihnasta max. kahdesti ja jos se ei vetämistä lopeta, pysähdyn ja matka jatkuu, kun koira on ottanut katsekontaktin ja hihna löystynyt.

Ja ihan sama juttu, vaikka siellä edellä menisi lauma juoksuisia narttuja - koira ei pääse sinne vetämällä, vaan jos aletaan kiskoa, niin pysähdys ja hihnan löystyminen, katsekontakti ja hiljaa oleminen. Samalla etäisyys edellä menevään koiraan kasvaa, mutta periaatteessa sillä ei pitäisi olla mitään merkitystä, vaikka me käveltäisiin sen edellämenevän koirakon takamuksessa kiinni: vetäminen ei ole vaihtoehto.

Mekin tuota ympärikääntyilyä kokeiltiin, mutta tällä ilmeni sitten lähinnä tuijottelua - kun ympäri käännyttiin, se alkoi kävellä suht nopeasti nätisti, mutta heti takaisin pyörähdettyä tuijottelu alkoi taas, jolloin matka ei edennyt ollenkaan vaan luultavasti meillä olisi pitänyt kävellä tuloreittiä kotipihaan asti (ellei olisi ollut mahdollisuutta "luikkia pakoon" tai takanatuleva kääntynyt pois siitä perästä).

Toki muitakin keinoja on olemassa ja nekin voivat toimia - suosittelen kuitenkin kokeilemaan tätä pysähtelytaktiikkaa (ja siinä ohella lenkin varrella kontaktiharjoituksia, vaikkei vetämistä tapahtuisikaan) jonkin aikaa, koira tajuaa sen hyvin nopeasti kuitenkin, jos se on toimiakseen. Ja onhan se kuitenkin hellemmästä päästä noista taktiikoista.

Juu tuota pysähdystä tehtiin silloin kun opeteltiin ihan hihnassa kulkeminen. Joten muuten ei vedä lenkillä, ellei edellä mene se toinen koira tai muuten ihmisiä tulee vastaan/näkyy kauempana. Koiraa en ole IKINÄ päästäny kenenkään luokse, ja silti on aivan kaamea huuto joka kerta kun ei niitten luo saa mennä.
Perässä kulkemisessa - unohdin mainita senkin - ollaan kokeiltu pysähtymistä, mutta siinä se ei tehoa. Kerran kokeiltiin ihan huvikseen, miten kauan kestää lenkki pysähtymisien kera - noh, 4 tuntiahan siinä meni siinä lenkkireissussa. Onneksi oli kaunis ilma, niin ei haitannut. Eli ei, ei onnistu tuo pysähtyminen. Sama homma oli - hihnan pitää olla löysä ja hiljaa ja silmiin katsominen - pentu tekikin niin, että tuli aina sivulle istumaan ja tuijottelemaan silmiin - alkoi omatoimisesti tottistelemaan jälleen.
Sanottakoon nyt vielä, että kyseessä on dobermanni joka on yli sosiaalinen :D

Nyt en ihan ymmärrä.. Kun vaikuttaa, että mielestäsi tuo "omatoiminen tottistelu" on huono asia. Ehkä ymmärrän jotain väärin, sillä sehän on parasta kontaktintarjoamista parhaimmillaan - vaikka vain ihan normilenkillä. Ja jos koira sitä _itse_ tarjoaa, niin sehän on vaan positiivista.

Miten tuossa perässä kulkemisessa ei tehoa pysähtely, jos se muuten toimii? Aikaa menee enemmän rauhoittumiseen? Joutuu pysähtelemään useammin? Vai mitenkä? Toki jos kaverin kanssa on lenkillä, niin siinä vaiheessa kaveria voisi ohjeistaa, että yksinkertaisesti he jatkavat matkaa, vaikka siinä itse jäisikin jälkeen. Ja kyllä, meillä on tuolla pysähtelytaktiikalla mennyt pahimmillaan n. 50 metrin matkaan viitisen minuuttia, kun siellä puiston portin takana olisi ollut tuttuja koiria, joiden kanssa haluttiin leikkimään. Mutta mitä sitten - turhaa koiran sekoittamista, että joku kerta toimitaan eri tavalla kuin yleensä.

Toisaalta sitten jos kontaktia miettii, niin meillä on ollut remmirähjäystä, jonka kanssa on "painittu" useampi hetki. Mikään ei tuntunut auttavan, kunnes nyt sitten tänään saatiin läpimurto asiassa ja päästiin koirien ohi - ensimmäistä kertaa _ikinä_ - hihna täysin löysällä ja muutaman kerran jopa normimittaisena ilman, että tarvitsi mitään radikaalimpaa tehdä.

Ja miten siihen päädyttiin? Yksinkertaisesti koira sai fyysisen huomautuksen (käytännössä nipistys tai nykäisy korvasta/niskasta/huulesta/kyljestä), jos se edes vilkaisi toista koiraa "sillä silmällä" - joka ikinen kerta, ja kun se lopetti sen tuijottelun ja vilkaisi minuun, niin samantien kehu ja palkkaus. Lopulta se tajusi - toivottavasti, ei päästy vielä lenkillä testaamaan kun ei tullut ketään vastaan, höh - jutun juonen ja pelkkä sanallinen huomautus riitti siihen, että koira katsahti minua silmiin ja jatkoi sitten matkaansa lunkisti.

Siis ei ei yhtään negatiivista että se sitä tarjoaa itse, se vain tarjoaa sitä siksi aikaa kunnes jatketaan matkaa sen haluamaansa suuntaan :D Eli kun käännytään, ni ''tottistelee'' sivulla mennen ja tuijottaa tiiviisti silmiin, ja ku aattelen et noni nyt sujuu ja käännytään ni tulee nelivetopäälle kiitolaukan kanssa eteenpäin kunnes hihna stoppaa vauhdin, ja sama pysähtymisessä, tulee sivulle istumaan ja tuijottelee tiiviisti, ja sitten kun olen ottamassa ensimmäistä askelta ni se on jo hihna kireellä vetämässä eteenpäin :D

Ja tuo perässä kulkeminen pysähtelyn avulla, on tosiaankin tuo, et hyvä et ehdin sen yhden askeleen ottaa, se et koira näkee et edes liikahan eteenpäin ni se jo on ryntäämässä eteenpäin ja kun hihna stoppaa ni alkaa armoton itkupotkuraivari pariksi minuutiksi ja sitten se tulee sivulle istumaan ja taas sama homma. Ja siskoni on kyllä jatkanutkin matkaansa aina niin etten minäkään edes enään näe. Sen jälkeen kun he ovat niin kaukana ettei koirakaan näe niin sitten menee taas nätisti. Ja kun taas tulevat näkyviin niin taas alkaa sama rumba pysähtelyn kanssa. Kuten sanoin, 4 tuntia meni viimeksi, ja pääsimme vain 2km lenkin. Tuon kokeilun jälkeen ei olla oikeastaan käytykkään yhdessä lenkillä, tosin ei tuosta syystä, vaan että siskolla on ollut menoja :D

Kokeilin muuten tuota kontaktin saamista tuolla hihnan nyppäsyllä ja ''nipistyksellä'' korvasta joskus kauan aikaan sitten, mutta pentu riehui niin hirveästi (rimpuili samallailla kuin pentuna koetti ekoilla kerroilla päästä hihnasta irti) ja koetti kaikin keinoin vain päästä pois minun luotani ja moikkaamaan vastaantulijoita ettei sillä minun yrityksellä ollut mitään tehoa. Nykyään olen ohitukset koettanut sitten vain yksinkertaisesti mennä ohi antamatta yhtään huomiota koiraan tai vastaantulijoihin. Se menee yleensä niin että kun ollaan kohalla ni revin koiraa perässä kun se tahtoo väkisin mennä moikkaamaan - ja yleensä tämä käytös saa vastaantulijat naureskelemaan ja lässyttämään ''voi ku toine haluais tulla moikkaamaan''

En ehdi lukea kaikkia kommentteja, mutta käyttövalion kouluttaneena lähtisin koiran kanssa kulkemaan takaisin päin jos vetää. Vetämistä en hyväksyisi missään muussa tilanteessa kuin jos koiralla vetovaljaat ja minulla sukset jalassa.

Eri koirilla on erilaisia "paheita" kuten on lapsillakin. Kouluttajan/kasvattajan tehtävä on keksiä koulutettavan luonteelle ja paheelle sopivin poiskitkemismuoto. Huonoa käytöstä ei vain hyväksytä. Mikäli koirasi on ns vahvatahtoinen tai jopa "luupää" niin oppi ei mene perille ihan yhdellä kahdella toistolla.

Onneksi koirasi on vielä niin nuori että oppii lopulta kunhan vain olet sinnikäs.

Tsemppiä!

Aika pentu koirasi vielä on. Meilläkin oli kova hinku vieraiden koirien perään vuoden ikään asti, sitten rauhoittui. Kokeiltiin varmaan kaikkea positiivista (ei kovaa kuritusta), mutta ei se hinku mihinkään hävinnyt kuin vasta aikuistuessa. Kääntyminen on ihan hyvä taktiikka, mutta silloin ei matka etene toivottuun suuntaan. Luin ketjun pikaisesti, en huomannut oliko mainintaa, että miksi et kulje siskosi edellä?

Kandee kokeilla sitä että annat koirasi ensin päästellä enimmät höyryt pois vaikka juoksumatolla tai metsässä vapaana juosten.. Sen jälkeen koira voi paremmin keskittyä antamiisi käskyihin kun ei ole niin vauhti päällä... Itsellä se on toiminut pentu/nuoruus vaiheessa omien koirien kanssa.. Näyttelyt ja koulutuksetkin meni tosi hyvin kun ensin juoksutettiin höyryjä pois... Ja kun oltiin menossa "vapaa-juoksu" tilanteeseen, niin tietty hihnassa kävelyä ensin metsään ja sitten istu paikka ja hihna pois.. eli ilman työtä ei tätä vapautta tullut.. mutta helpotat huomattavasti omia hermoja ja koiranjos molemmat ovat rauhallisia koulari tilanteessa :) Kandee kokeilla.. JA ota suosiolla "luulot" pois koiraltasi jos vetää sinua yhtään! Reilu nykäisy hihnasta taaksepäin etkä käytä mitään käskyä... Elä anna koirallesi MITÄÄN palkkiota jos edes huomioi vastaan tulevia... Pian koirasi unohtaa huononkäytöksen mutta se VAATII PALJON työtä... Mutta on se sen arvoista. TSemppiä!!

koirahauhau: Joo siis edessä osaa mennä suht nätisti, mitä välillä koettaa mennä taaksepäi eli siskoni koiran luo. Nyt oon menny perässä varmaan ihan vaistomaisesti, et ku tiedostan et ton kutaleen pitää oppia meneen nätisti joka tilanteessa :D

Jätin Omistaja :): Ja juu kiitos pitääpä kokeilla tuota juoksutusta/höyryjen päästelyä eka ja kattoo mitä sitten tapahtuu :)