Kuvassa http://aijaa.com/0079910229685 näkyvä blower control module aiheuttaa harmaita hiuksia. Purkamisen jälkeen yksinkertaiselta vaikuttava osa, mutta kallis. Tilalle on vaihdettu jo pari muuta käytettynä ostettua moduulia, jotka menivät melko pian rikki. Uutena ei huvittaisi ostaa, jos sekin menee heti rikki.
Moduulissa on kaksi toimintoa. Yksi puoli säätää ilmastoinnin tuulettimen kierrosnopeutta ja toinen puoli toimii kytkimenä kompressorille. Tuulettimen säätö toimii normaalisti, joten näin aluksi voisi tyytyä siihen, että saisi tehtyä erillisen kytkimen moduulin rinnalle.
Kuva ilmastoinnin sähkökaaviosta http://aijaa.com/0070610229694 . Ilmastoinnin ohjausyksiköstä tulee 6 V liittimelle C2, jolloin moduuli kytkee liittimen A maahan ja kela vetää kompressorin kytkimen kiinni. Kun jännite pudotetaan 0 V, maayhteys katkeaa ja romahtava magneettikenttä indusoi kelaan jännitteen. Kelan rinnalla oleva diodi antaa reitin tälle jännitteelle. Huoltokirjan mukaan diodin puuttuminen voi aiheuttaa piirin rikkoutumisen moduulissa. Yleismittarin mukaan diodi näyttäisi olevan kunnossa (3 A tai ehkä 5 A diodi).
Huoltokirjassa todetaan, että ilmastointikäskyn tullessa liittimessä C3 pitäisi olla 4-6 V, ja kun liitin C2 irrotetaan 10 V tai enemmän. Olen mitannut, että ne ovat 7 V ja 11 V. Yhdellä moduulilla taisi olla 6 V ja 11 V. Eli jännitteet kuormitettuna ja kuormittamattomana.
Alkuperäisen moduulin osista ei voi kuin arvata mitä ne ovat. Kahteen pienempään möykkyyn menevät johtimet ovat ohuita ja ne ovat menneet poikki. Kytkimen voisi kai tehdä transistorista, mutta minkälaisesta ja miten?
Transistorista kytkin
28
1805
Vastaukset
- 6+7
Kannattaisiko korjata se vika joka noita moduleita polttaa jos on kolme on palanut peräjälknee? oikosulku jossain johtosarjassa, tms.
- --..--
Luultavasti alkuperäinen kytkin menee rikki, koska se lienee alimitoitettu.
Kaaviossa näyttää siltä, että kompressoria ohjaava "Compressor Clutch" toimii vaihtovirralla ja pisteen A jännite liitin irroitettuna lienee 230V AC, eli vaihtovirtaa. Tuo diodi "clutch'in" rinnalla hieman hämää, onko se todella AC. Tuolle puolijohdereleelle, kyllä kelpaa myös diodilla puoliaaltotasasuunnattu virtakin.
Jos tuo kompressorin solenoidin ohjaus on 230V AC, niin hommaan kävisi puolijohderele.
http://www.partco.biz/verkkokauppa/product_info.php?products_id=7541.
Tuon pitäisi kestää "isältä pojalle".
Tuossa on tuon puolijohdekytkimen kaavio:
http://www.partco.biz/verkkokauppa/images/tuotekuvat/s/s202s02-piirros-large.jpg
Eli liitäntä laitteeseesi olisi seuraava:
Pinna 1 tulisi liitosjohtoon A ja pinna 2 maadotukseen, eli johtoon D.
Jos liittimeen C tulee plusjännite, niin pinna 3 220 ohmin 1/2W sarjavastuksen kautta liitosjohtoon C ja 4-pinna maadoitukseen, eli johtoon D.
Eli ota vielä selvää, minkälaista virtaa tulee liittimeen A, niin neuvotaan lisää. - --..--
Tuo edellämainittu puolijohderele käy vain vaihtovirralle. Siinä on hienona lisänä sisäinen nollapistekytkin, eli kytkeminen tapahtuu vaihtojännitteen nollakohdassa. Eli suositeltava homma vaihtojännitteen kytkimeksi.
Valmistaja suosittelee 1 ja 2-nastan välille "snubberia" joka muodostuu 22nF häiriönpoistokondensaattorista ja 47 ohmin sarjavastuksesta. Noita saa valmiina, missä sarjavastus on valettu kondensaattorikoteloon. Voihan sen erikseenkin tehdä 22nF häiriönpoistokondensaattorista ja 47 ohmin, 1/2W vastuksesta.
Datasheet:
http://sharp-world.com/products/device/lineup/data/pdf/datasheet/s102s02_e.pdf
Mutta jos tuolle kompressorin kytkimelle (Clutch) tulee tasavirtaa, tai vaikkapa sykkivää tasavirtaa, niin silloin pitäisi käyttää toisenlaista kytkintä.
Eli kuvassa on esitetty MOSFET-kytkin:
http://aijaa.com/0013610230245
Tuo MOSFET IFR840 löytyy:
http://www.partco.biz/verkkokauppa/product_info.php?cPath=2075_11_1020_1872&products_id=5090
MOSFETin metalliläpyskä on jännitteellinen, joten se on syytä eristää. En usko, että tuossa käytössä tarvitsee lisäjäähdytyslevyä. Mutta jos osa kuumenisi niin, että kättä ei voi pitää siinä, niin sen voi ruuvata pieneen alumiinilevyyn. - Kompuralle virtaa
Hupsista. En hoksannut kertoa, että kyseessä on auton kylmälaitteen kompressori, eli A/C tarkoittaa air conditioning. Solenoidi saa akulta 12-16V tasajännitteen ja suojana on 25 A sulake. Solenoidin läpi kulkee luultavasti korkeintaan 20 A. Siihen nähden moduulin osat näyttävät todella heikoilta. Ei mikään ihme, että se on tyypillinen vikakohde.
Oikeastaan se on ihme, että on ollenkaan toiminut monissa GM valmistamissa autoissa vuosina 86-89. Tämä purettu osa on luultavasti jostain 90-94 mallista, päätellen hieman pienemmästä jäähdytysrivasta (joka ei näy kuvassa) ja liitinten sijainnista. Muovikuoren päällä lukeva numerosarja on kyllä kaikissa sama (Delco 16061602). Ongelma saattaa olla siinä, että uudemmat on tehty heikommin, eivätkä käy vanhempiin autoihin.- --..--
No nythän se selvisi! Eli tuo Clutch on kompuran hihnapyörällä oleva magneettikytkin.
Ei se sentään 25A vie, mutta koska nyt selvisi, että on 12V systeemi, niin voit tuon edellämainitun fetin korvata halöuttaessa isompivirtaisella.
Esim.
http://www.partco.biz/verkkokauppa/product_info.php?cPath=2075_11_1020_1872&products_id=5084
Muu kytkentä säilyy ennallaan. Niin ja jäähdytyslevynhän se vaatii, koska on 12V systeemi ja tuo magneettikytkin vie virtaa useamman ampeerin.
Samassa kaupassa löytyy eristystarvikkeita, eli kiillelevy ja eristeholkki, niin voit tarvittaessa eristää jäähdytyslevystä. Ei tarvitse eristää, jos jäähdytyslevy ei ota runkopeltiin. Mutta jos eristät, niin kiillelevyn molemmin puolin pitäis käyttää ohut kerros piitahnaa. Se auttaa lämmön pois johtamisessa.
Varmaan jostain manuskasta löytyisi sen magneettikytkimen ohmiarvo. Nimittäin sellainen olisi mahdollista, että siinä kytkimen käämissä olis osa lankakierroksista oikosulussa keskenään.
Omassa, Peugeot_406 muistaakseni magneettikytkimen käämin vastus oli jotain 7 ohmia. Voin muistaa väärinkin. Noita magnettikytkimen käämejä saa jostain erikseenkin, ainakin ulkomailta. Jos nyt siinä olis vikaa.
- Kompuralle virtaa
Kompura on aivan uusi ja sen kytkin naksahtaa kiinni, kun liittimen A kytkee maahan. Pitää silti tarkistaa tuo ohmiarvo. Muistan nähneeni sen jossain paperissa. Kaipa sen läpi kulkevan virrankin voisi mitata
Pitäisikö laittaa jotain lisäsuojauksia sen varalta, jos fet kärähtää? Onko mahdollista, että kannan kautta pääsisi silloin virta ilmastoinnin ohjausyksikköön? Voinko käyttää rosvoliitintä C2 kantaan menevässä johdossa, vai olisiko se parempi napsaista poikki? Silloinhan jännite nousisi 11-15V ja pitäisi kai laittaa isompi vastus.- --..--
Ei tarvitse laittaa. Lähinnä suojauksena on tuo 1 kilo-ohmin vastus. Eli vaikka mitä tapahtuisi fetille, niin ei riko ohjainyksikköä.
Fetin gate kestää ±30 V ja aukeaa hyvin jo 5-6V. Ylimääräinen ohjaus tekee sen, että fetti avautuu kunnolla ja lämpenee siten vähemmän. Fetti on jänniteohjattu, eli ohjaus ei kuluta virtaa. Jos haluat, voit lisätä fetin G:n ja S:n välille noin 4,7 - 10k (1/2W) vastuksen ja tuota piirroksessa olevaa 1k vastustakin voi suurentaa 10kohmiin. Mutta en kylläkään näe, että fetti pystyisi rikkomaan ohjausyksikköä tuollakaan piirtämälläni kytkennällä.
Yleensä fetti menee rikki siten, että se menee oikosulkuun ja magneettikytkin vetää jatkuvasti. Ja syynä useinmiten jäähdytyksen puute.
Rosvoliitintä voi käyttää.
Fetin keston kannalta riittävä jäähdytys on tarpeellinen. Jos se kuumenee niin, ettei sormea kärsi pitää fetin metalliosassa, niin on liian kuuma.
Fetin datasheet:
http://www.irf.com/product-info/datasheets/data/irfs31n20d.pdf
- Kompuralle virtaa
Kun magneettikytkin vetää, niin silloin kompura pyörii kokoajan. Paine kasvaisi putkistossa niin paljon, että varoventtiili laskisi kylmäaineet pihalle ja kompura menisi varsin pian rikki. Olisiko tavallinen tehotransistori tässä tapauksessa parempi vaihtoehto, jos se ei kärähtäessään mene oikosulkuun?
Kysytäänpä vielä kun vauhtiin päästiin, että olisiko mahdollista tehdä tuulettimen säätöpuolikin järeämmistä osista? Kuva tuulettimen sähkökaaviosta http://aijaa.com/0008710231571 . Liittimen C2 B-napaan tulee kirjan mukaan 2,5V minimipuhalluksella ja 7V maksimilla. Moduuli vahvistaa sen 4-12V blower moottorille, josta on vielä takaisinkytkentä ohjausyksikön C5 liittimelle.- --..--
Ei niillä feteillä ja bipolaaritransistoreilla ole kestävyyden kannalta eroa. Ja samoin bipolaaritransistori menee oikosulkuun, jos se lämpenee liikaa tai saa liikaa jännitettä.
Kestävyyden kannalta oikea mitoitus on se avaintekijä. Lähinnä tuo jäähdytys. Tietysti transistorin virta- jännite- ja tehonkesto pitää olla myös riittävä.
Luulen myös, että kompurassa on ohivirtausventtiili, joka työntää liian paineen kompuran ohi painepuolelta imupuolelle. Tuskin se ensimmäiseksi on työntämässä kylmäaineita pihalle. Ei se voi pelkästään ohjausautomatiikan varassa olla, vaan siellä lienee suojana ohivirtausventtiili imu- ja painepuolen välillä. Tosin en ole perehtynyt kylmätekniikkaan, vaan nuo on omia arvailuja.
Ja samat ongelmat ne on alkuperäisessäkin säätimessä, eli viottuu samalla tavalla. Tosin sanoit, että oli myös polttanut kuparinauhoja poikki. Magneettikytkimen käämin rinnalle vois myös asentaa merkkilampun, niin voi seurata sitä, milloin on vetäneenä.
Varmin konsti on rakentaa niin kestävä ohjauskytkin, kuin mahdollista. Tuo fetti on reilusti ylimitoitettu. Huolehtii vain kunnollisesta jäähdytyksestä ja asentaa sen kauemmas lämpimästä moottorista. Varmuuden vuoksi vois lisätä magneettikytkimen käämin rinnalle vielä toisen diodin. Eli jos yksi viottuu niin toinen on jäljellä. Myös vois mitata käämin ottaman virran ja laittaa ylimääräisen sulakkeen, joka on mitoitettu todelliselle virralle. Lasiputkisulakkeita tihein virta-arvovälein löytyy esim. tuolta Partco-firmasta.
Se tuulettimen nopeudensäätö on vähän monimutkaisempi, kun siinä on takaisinkytkentääkin. Yksinkertaisinta on jättää se puhaltimen säädin paikalleen, kun se kerran toimii ja kestää ja rakentaa vain se magneettikytkimen ohjaus, joka alkuperäisenä ei oikein kestä.
- Kompuralle virtaa
Kompuran takana tosiaan on ylipaineventtiili, joka poksahtaa hieman päälle 30bar paineessa kirjan mukaan. Korkeapainepuolen putkistossa on ensimmäisessä sähkökaaviossa näkyvä A/C high pressure cut out switch, joka avautuu paineen noustua 29,65 bar. Ohjausyksikön C1 liittimeltä katoaa maa, jolloin C3 menee 0 V. Mitään muuta varmistusta ei ole, joten oikosulku fetissä olisi kompuran kannalta kohtalokas.
Paineen pudottua alle 1,65bar, avautuu pressure cycling switch ja C3 menee nollille, mutta sekään ei auta jos fet on rikki.
Merkkilampun käyttö on hyvä idea. Voiskos liitosjohdon A ja maan väliin laittaa ledin? Se palaisi koko ajan ja sammuisi, kun fetin D menisi maihin. Sitten toinen led C2 C-johdon ja maan väliin. Kaikki olisi siis kunnossa, kun valo palaa ledeissä eri aikaan ja oikosulun sattuessa vain C:n led palaisi. - --..--
C2-liitintä ei voi kuormittaa ledillä, koska se vie liikaa virtaa. A:n ja maan välille voi laittaa ledin.
Mutta tein tuossa pikaisesti kytkennän, jossa on 2kpl ledejä.
http://aijaa.com/0076610233388
Eli kaikki toimii oikein, kun kumpikaan ledi ei pala.
Jos ledi D1 palaa, niin magneettikytkin ei saa virtaa, vaikka pitäisi.
Jos taas ledi D2 palaa, niin magneettikytkin saa virtaa, vaikka ei pitäisi. (Esim. transistori oikosulussa.)
Osat pari euroa ja löytyy esim. partco:sta. - Kompuralle virtaa
Vau! Tuohan on hämmentävän nerokas ratkaisu. Varoitusvalo syttyy vain vian sattuessa. Kerron sitten myöhemmin miten kävi. Iso kiitos avusta!
- --..--
Pieni korjaus, eli diodin lisäys, jolloin molemmat ledit palavat yhtä kirkkaina.
http://aijaa.com/0072910235167
Edellisessä kytkennässä ledi D2 sai puolta vähemmän virtaa ja tietysti himmeämpi. - --..--
--..-- kirjoitti:
Pieni korjaus, eli diodin lisäys, jolloin molemmat ledit palavat yhtä kirkkaina.
http://aijaa.com/0072910235167
Edellisessä kytkennässä ledi D2 sai puolta vähemmän virtaa ja tietysti himmeämpi.Ja merkkivalokytkentä pitää tietysti testata rakentamisen jälkeen, jotta siitä olis hyötyä.
Nimittäin rakentamisessa aina voi sattua pieni moka, jolloin kytkentä ei toimi oikein.
Led D1 toiminta testataan näin:
A-piste yhdistetään miinukseen. Kun piste C2 on miinuksessa, ledin D1 pitää palaa ja sammua, kun piste C2 yhdistetään plus 12V.
Led D2 testaus:
Piste C2 yhdistetään plus 12V. Kun piste A on myös plussassa, ledin D2 pitää palaa ja sammua, kun piste A yhdistetään miinukseen. - --..--
--..-- kirjoitti:
Ja merkkivalokytkentä pitää tietysti testata rakentamisen jälkeen, jotta siitä olis hyötyä.
Nimittäin rakentamisessa aina voi sattua pieni moka, jolloin kytkentä ei toimi oikein.
Led D1 toiminta testataan näin:
A-piste yhdistetään miinukseen. Kun piste C2 on miinuksessa, ledin D1 pitää palaa ja sammua, kun piste C2 yhdistetään plus 12V.
Led D2 testaus:
Piste C2 yhdistetään plus 12V. Kun piste A on myös plussassa, ledin D2 pitää palaa ja sammua, kun piste A yhdistetään miinukseen.Testausohjeen tekstissä oli D1 ja D2 vaihtaneet paikka, mutta otetaan uusiksi.
(Olenkohan tulossa liian vanhaksi?)
Eli ohjeen olis pitänyt olla näin:
Led D1 testaus:
Piste C2 yhdistetään plus 12V. Kun piste A on myös plussassa, ledin D1 pitää palaa ja sammua, kun piste A yhdistetään miinukseen.
(Ledin palaminen vastaa tilannetta, kun magneettikytkin ei saa virtaa, vaikka pitäisi)
Led D2 toiminta testataan näin:
A-piste yhdistetään miinukseen. Kun piste C2 on miinuksessa, ledin D2 pitää palaa ja sammua, kun piste C2 yhdistetään plus 12V.
(Ledin palaminen vastaa tilannetta, kun magneettikytkin saa virtaa, vaikka ei pitäisi)
- Kompuralle virtaa
Feti toimii nyt hienosti. Sitä on käytetty muutaman minuutin ajan, jolloin se lämpeni lähes huomaamattomasti ollessaan kiinni rikkinäisen osan jäähdytyslevyssä. Pitää vähän vielä parantaa fetin kiinnitystä. Jonkunlainen kosteussuojaus tarvittanee, kun kutistesukat tuskin riittävät. Jotain mönjää tai silikoonia päälle...
Merkkivalotkin toimivat testissä juuri kuten pitää, mutta autossa tilanne on toisin. Auton virtojen ollessa pois päältä, pisteessä A on 5V, minkä takia toinen led luultavasti palaa koko ajan. Kun fet kytkee maahan, pisteessä A ei olekkaan 0V vaan 2V. Mittari näyttää muuten solenoidin ohmiluvuksi 3 tai 4 ohm. Läpi menevän virran mittaus jäi valitettavasti tekemättä.
Fet vaikuttaa sen verran luotettavalta, että taidan jättää varoitusvalon tekemättä. Pitää vain testailla ja kuulostella jonkin aikaa. Vielä kerran kiitos kaikesta. - Kompuralle virtaa
Nyt se feti meni rikki toimittuaan useamman ajokerran ajan. Onneksi pahin vaihtoehto ei toteutunut, sillä 25 A sulake oli kärähtänyt. Sulakkeen vaihdon jälkeen magneettikytkin vetää kiinni, mutta ei palaudu koska fet on oikosulussa. Rikkoutunut fet yhdistää pisteen C2 maahan (0V), irrotettuna siihen tulee 7V kuten ennen, eli mikään muu ei mennyt rikki.
En kyllä ymmärrä mikä voisi aiheuttaa hetkellisen virtapiikin, joka rikkoo 25A sulakkeen ja fetin. Samalta sulakkeelta lähtee kyllä kaavion perusteella johto laturille... Pitäisikö vetää erilliset johdot ja oma sulake? Entä onnistuisiko kahden fetin kytkeminen rinnan, jolloin virrankesto tuplaantuisi?- Voihan fetti
Kyllä sulla nyt on jotain ajoittaista mäihää (=vikaa) niissä auton johdotuksissa tai magneettikytkimessä.
Miten se C2-jännite (fetin ohjausjännite) voi mennä oikosulkuun, kun sulle neuvottiin, että laitat fetin gatelle sarjavastuksen. 1 kohm tai jopa 10kohm
http://aijaa.com/0013610230245
Sanoit aikaisemmin, että magneettikytkimen käämin vastus on 3 - 4 ohmia. Se tarkoittaa 12V akusta 4 - 3 ampeerin virtaa. Nyt kuitenkin on palanut 25A sulake.
25A sulake ei kyllä pala ehjän käämin takia.
Eli ajoittain sinne fetille tulee kyllä virtaa jostain muualtakin, kuin magneettikytkimen käämin kautta. Tai sitten magneettikytkimen käämissä tai sen rinnalla olevassa diodissa on vikaa. Tai magneettikytkimelle menevät johdot ajoittain oikosulussa.
Vaihda varmuuden vuoksi edes se magneettikytkimen käämin rinnalla oleva "takapotku"-diodi ja tutki johdotukset.
Mikä fetti sulla oli nyt käytössä?
- Kompuralle virtaa
On siellä 1k vastus. Voi olla, että mittasin jännitteen väärästä kohtaa tai muistan väärin. Pitää mittailla vielä uudestaan, mutta järkevintä lienee nyt laittaa uudet johdot, diodi ja erillinen sulake. Käytössä oli ehdotettu IRFB31N20D. Olisi pitänyt tilata samalla useampi, niin ei tarvitsisi maksaa taas aika kovia postikuluja.
- --..--
Ok, että oli 1k vastus. Se jännitteen lasku johtunee siitä, että sen ohjausmodulin sisäinen impedanssi on suuri. Eli siinä rysäyksessä fetin gatekin menee oikosulkuun, jolloin kytkentää kuormittaa 1k vastus maahan. Mutta jos ohjauspiirin sisäinen vastus on kymmeniä kilo-ohmeja, niin C2 jännite tippuu.
Sen 1k voi vaihtaa 10k, niin ei sitten ohjausjännite tipu niin paljoa. Eikä sitten häiritse puhaltimen säätöä.
Se kyllä on selvää, että johdotuksessa tai itse magneettikytkimen käämissä/ diodissa on hetkellinen oikosulku, joka polttaa fetin. Eli se alkuperäisen säätimenkin rikkoontuminen johtuu tästä.
Eli jos fetille tulee oikosulun takia suoraa akkuvirtaa, niin siinä ei kestä, vaikka laittais 10kpl fettejä rinnan. Auton akussa kyllä riittää puhtia.
Tuon fetin pitäisi kestää mainiosti, kun virran pitäisi olla alle 5A. (käämin vastus 3 - 4 ohmia) Laita tosiaan joku 4 - 5 A sulake siihen virran syöttöön tai fetiltä magneettikytkimelle menevään johtoon, niin ei tarvitse joka oikosulun jälkeen ostaa uutta fettiä. Lasiputkisulakkeet ovat nopeampia, kuin autosulakkeet ja suojaavat fettiä paremmin. Elektroniikkaliikkeistä löytää nopeita 5A lasiputki- tai keraamisia sulakkeita, merkintä F, joka olisi paras.
- Kompuralle virtaa
Sain hommattua vähän halvemmalla 55V 49A fetin http://www.datasheetcatalog.org/datasheet/philips/IRFZ44.pdf
Sille voinee laittaa myös 1k tai 10k vastuksen? Silloin kun fet toimi, mittari näytti C2:ssa 7V, joten fet ei pudottanut jännitettä ollenkaan. Eikä sillä johdolla ole vaikutusta puhaltimen toimintaan. Sitä en ole muuten huomannut mitata, että nouseeko jännite moottorin käydessä, kun laturista tulee 14V. Jos oikein ymmärsin, niin gaten pitäisi kestää 20V.- --..--
Niin, fetin gate kunnossa ollessaan ei kuormita ollenkaan, vaan fetti ohjautuu pelkällä jännitteellä. Laita se 1 - 10k vastus sinne, niin eipähän ainakaan riko ohjausboksia ja toisaalta suojaa gatea, ettei gaten suojazenerit saa liikaa virtaa.
Joo, se gate kestää ±20V ja kuten huomaat, gatella on suojazenerit. Ja Drain'in ja Source'n välissä on "takapotku"-diodi, mutta hyvä on uusia se magneettikytkimen rinnalla oleva "takapotku"-diodikin. Joku 2A diodi varmaankin riittää. Ei se pahene, jos vaikka 5A diodin laittaa.
Kyllähän tuo tukeva fetti on. Mutta luulen vahvasti, että sulla magneettikytkinpiirissä on ajoittainen vika, jolloin fetti saa suoraa akkujännitettä. Eli muista se 5A sulake, niin mahdollisessa oikosulussa ei pala muuta, kuin se sulake.
- Kompuralle virtaa
Nyt se toimii taas! Laitoin 10k vastuksen. Ohjausjännite on 7,4V ja moottorin käydessä vähän päälle 9V (laturista 14,4V). Magneettikytkimelle menevän virran otin edelleen vanhasta johdosta, mutta maajohdon laitoin uusiksi. Siihen tuli 5A sulake. Myös diodi vaihtui 5A kestoiseksi. Jos koosta voi päätellä, niin vanha taitaa olla korkeintaan 3A.
Suurin hämmästys tuli siitä, kun Drainin jännite on nyt toimintatilassa 0,4V vaikka aiemmin se oli yli 2V. Olisiko vika näin ollen vanhassa maajohdossa? Sen kiinnityspiste rungossa on vähän hankalahkossa paikassa, mutta pitää silti yrittää avata ja puhdistaa se. Ehkä moduli sotki maapiiriä jotenkin. Fetille menevä maa oli otettu rosvolla moduliin menevästä maajohdosta.
Ilmojen puolesta on ainakin kunnon testailukelit.- --..--
"Suurin hämmästys tuli siitä, kun Drainin jännite on nyt toimintatilassa 0,4V vaikka aiemmin se oli yli 2V."
Se johtuu siitä, että edellinen fetti tarvitsi enemmän jännitettä ohjautuakseen täysin auki. Eli 7 volttia ei riittänyt aivan täydelliseen avautumiseen. Se näkyy vertailemalla po. datasheettien virta/ ohjausjännitekäyriä.
tuo 0,4V merkitsee sitä, että fettiin jää vähemmän lämpötehoa. Eli nyt jää 0,4V x 5A = 2W, eli lämpenee todella vähän.
Kun aikasemmin kerroit, että fetin yli jää 2V, niin oli mielessä ehdottaa toisenlaista fettiä, esim "Logic Level" fettiä, joka ohjautuu täysin auki jo 5V ohjausjännitteellä.
Palamisen syy ei kylläkään ollut tuo fetin yli oleva 2V jännite. 2V x 5A on vain 10W, jonka edellinen fetti ja jäähdytyslevy "handlaa" ihan hyvin.
Kun vaihdoit maanpuoleisen johdon diodin ja jos sulake palaa vielä, niin taitaa kyllä vika jäädä siihen magneettikytkimen käämiin. Uudessakin saattaa olla joskus valmistevika.
Mulla pari vuotta sitten omassa autossa meni käämi poikki, kun käämin sisällä valussa oli lämpösulake, joka oli mennyt poikki. Myös tuo diodi oli siellä magneettikytkimen sisällä. Oli hieman ovela vika etsittäväksi, kun auton tietokone huomasi käämin olevan poikki, eikä antanut ohjausjännitettä. Aluksi etsinkin vikaa ohjausboksista.
- Kompuralle virtaa
Nyt tuli toisenlainen ongelma. En tiedä menikö fetti rikki, mutta se jäi johtavaan tilaan. Otin sen irti ja se näyttäisi toimivalta. Vastus D ja S välillä 1,5Mohm ja diodimittaus näyttää 500mV. Sulake ei palanut. Tein testipiirin ja huomasin fetin jäävän johtavaksi, kun G saa jännitteen ja pysyy johtavana vaikka irroitan G:n. Kun G yhdistetään nollaan, niin fet ei enää johda.
Nyt saattaa olla, ettei ohjausyksikkö pudotakaan aina C2 johtoa tasan nollaan. Muistelen mitanneeni pikkuisen 0V poikkeavia lukemia. Auttaisiko G ja S välille laitettava vastus, kuten tuolla alussa sanoit?
Netistä löytyvien tietojen perusteella solenoidin pitäisi olla 4ohm aivan kuten olen mitannut, joten se tuskin on syynä mihinkään vikaan. - Kompuralle virtaa
Tuli mieleen, että moduliin menevä C2 johto kannattaisi varmaan katkaista. Sehän ei vaikuta tuulettimen toimintaan mitenkään. Silloin ohjausyksikkö nollaisi johdon paremmin. Ilman kuormaa jännite nousee 11V ja auton käydessä ilmeisesti yli 13V. Jännitettä pitäisi kai varmuuden vuoksi laskea 4V. Minkäslaisella virityksellä se onnistuisi?
- Kompuralle virtaa
Laitoin 15k vastuksen G ja S välille ja katkaisin moduliin menevän C2 johdon. Kaikki näyttäisi toimivan kuten pitääkin. Moottorin käydessä G:n jännite oli muistaakseni 6-7V ja C2:ssa 13,5V. Vika näyttäisi olleen todellakin siinä, ettei G nollautunut kunnolla. Seuraavaksi pitää vaan jatkaa testailua henkeä pidätellen.
- --..--
Kompuralle virtaa kirjoitti:
Laitoin 15k vastuksen G ja S välille ja katkaisin moduliin menevän C2 johdon. Kaikki näyttäisi toimivan kuten pitääkin. Moottorin käydessä G:n jännite oli muistaakseni 6-7V ja C2:ssa 13,5V. Vika näyttäisi olleen todellakin siinä, ettei G nollautunut kunnolla. Seuraavaksi pitää vaan jatkaa testailua henkeä pidätellen.
Gatelta maihin oleva vastus muodostaa gatelta ohjausjännitteeseen olevan vastuksen kanssa jännitteenjaon, mikä pienentää ohjausjännitettä.
Eli, että ohjausjännite ei pienene liikaa, niin gatelta maihin oleva vastus pitää olla huomattavasti isompi, kuin gatelta ohjausjännitteeseen.
Esim. näin: 4,7k ja 33k, 1k ja 10k, 10k ja 100k.
Suurempi vastus gatelta maihin. Jännite jakaantuu vastusten suhteessa.
Kuten muistat, niin liian pieni ohjausjännite merkitsee sitä, että drain'in ja source'n välille jää enemmän jännitettä ja häviötehoa. 1 voltti fetin yli on vielä hyvä arvo.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Jussi Halla-aho huolissaan Sofia Virrasta
Jussihan on vanha vihreä. Onko tässä kyse alkukesän kiimasta, kun aidan toisella puolella oleva vihreä alkaa kiinnostama815499Sofia Virta kadonnut....onko juomassa?
Virran poissaolo eduskunnasta on herättänyt huomiota. Esimerkiksi Ilta-Sanomat kertoi aiemmin, että Virta on ollut tällä1054505Julkista rahaa ei tule antaa senttiäkään yksityisille yrityksille
Julkinen raha on meidän yhteistä rahaa, ja se raha on tarkoitettu yhteiseen käyttöön, kuten esimerkiksi tuottamaan palve1364095Tytti Tuppurainen: Suomen pakolaiskiintiö pitäisi nostaa 10 000 vuodessa
asia on faktaa, noin Tytti sanoi aiemmin. Kun taas Orpon hallitusohjelman mukaisesti Suomen pakolaiskiintiö on pudotettu2152841Ensin Henry Novak ja nyt sitten se Irlannin tapaus
jossa mustaihoinen afrikkalainen mieshenkilö puukottaa valkoihoista maassa makaavaa miestä useita kertoa pään alueelle.782826Mitä tapahtui?
Mitä tapahtui keskiviikkoiltana kun oli paljon hälytysajoneuvoja ja mediheli?322686Halla-aho sivaltaa edustajantyöstään lintsaavaa Sofia Virtaa
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/937c74d7-f905-4466-b9b4-abd017fe5b63 Kansanedustajan on ilmoitettava poissaolosta832534Islamovasemmistolaisuus - tälläista termiä käytetään
Termi tarkoittaa alunperin äärivasemmiston ja muslimifundamentalistien liittoa, jonka ytimessä oli antisemitismi. Isl882274- 1822093
Martina Aitolehti läpäisi Erikoisjoukot - Tilittää umpirehellisenä kuvauksista
Martina Aitolehti selvisi Erikoisjoukot koulutuksesta. Hän myös malttoi pääosin pitää mölyt mahassaan, vaikka saikin ko431666