Rankkaa ristiriitaa ylioppilastutkintopisteissä

Lukiovertailun tulokset ovat hämmentäviä

PISA -tutkimusten mukaan suomalaiset peruskoululaiset ovat SELVÄSTI surukollegojaan parempia. Sitten tapahtuu IHME. Parissa vuodessa surut tulevatkin paremmiksi!?

Jokainen rehellinen ja ajatteleva ihminen tietää, että noin ei voi tapahtua. Kyse on numeroiden vedätyksestä ja arvosteluasteikkojen alentamisesta surulukioissa, JOTTA kehnommat suruoppilaat pärjäisivät korkeakoulutuspaikkojen haussa.

Kaikenlaisia MERISELITYKSIÄ svekot keksivät, kuten tuon tutkimuksen tekijäkin esittää. Ne ovat vain hämäystä, koska tosiasiat ovat niin räikeässä ristiriidassa.

Kyse on silkasta rakenteellisesta suruoppilaiden suosimisesta koulutuksessa. Kuten suruja suositaan muillakin aloilla. Ei mitään uutta auringon alla.

Maamme svekot jäivät kiinni ja ovat varmasti harmissaan kansainvälisen ja siten taatusti puolueettoman PISA -tutkimusten tuloksista.

Ilman PISA -tutkimusta surujen "parempia koulussa" -väite olisi mennyt paljon helpommin läpi. Nyt sitä ei usko kukaan rehellinen kansalainen.

YLE: Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille
Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.

Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.

http://yle.fi/uutiset/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkielisille/2914002


--- Vain 26 ruotsinkielistä läpäisi kokeen. Kaikkia paikkoja ei täytetty koska taso oli niin huono.

ap, kiikastaa siitä, että jos on tullut negatiivista julkisuutta niin sitten on saatava positiivista julkisuutta vaikka kiven silmästä.

Uusi hämmennyksen aihe lukioissa

Valehteleeko ministeri

Jos lukiovertailun tulokset ovat hämmentäneet suomalaisten koulutusta seuraavia ympäri valtakuntaamme, niin vielä hämmentävämpää on lukea Aamulehden (tänään, sivu A08, otsikko Maakuntien väliset erot pieniä lukiovertailussa) artikkeli, jossa kerrotaan, että opetusministeri Jukka Gustafsson on vastannut AL:n seuraavaan kysymykseen:

”Ruotsinkieliset koulut menestyivät tässä vertailussa. Suosiiko yo-tutkinto liikaa kaksikielisiä kouluja?”

AL:n mukaan opetusministeri Jukka Gustafsson on vastannut kysymykseen näin:

”En sano, että suosii liikaa, mutta ONHAN SE TIETYLLÄ TAVALLA LUONNOLLISTA. SUOMENRUOTSALAISISSA KOULUISSA OPISKELIJAT OVAT PÄÄOSIN LÄHES KAKSIKIELISIÄ, JA SILLÄ ON POSITIIVINEN VAIKUTUS MUIDENKIN KIELTEN OPPIMISEEN.”

Suomenkielisissä kouluissa on moninkertainen määrä kaksikielisiä oppilaita verrattuna ruotsinkielisiin kouluihin. Suomenkielisissä kouluissa kaksikielisyys on suomi - ruotsi, suomi - arabia, suomi - viro, suomi - venäjä, suomi - englanti, jne.

Onko tutkimustuloksia siitä, että VAIN kaksikielisyydellä ruotsi - suomi on POSITIIVINEN VAIKUTUS MUIDENKIN KIELTEN OPPIMISEEN, kuten opetusministeri kertoo.

Jos lausunto pitää paikkansa, niin miksi samoille paremmin menestyville ”kaksikielisille” on kielikiintiöitä Suomen yliopistoissa, jolloin heillä on mahdollisuus päästä esim. Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan maksimissaan 10 pistettä alemmilla pisteillä kuin muut kaksikieliset pyrkijät.


Vielä kummallisempaan valoon ministerin väite joutuu, kun muistaa, että PISA -tutkimustenkin mukaan suomalaiset peruskoululaiset ovat HUOMATTAVASTI suomenruotsalaisia kollegojaan parempioppisia.

En ymmärrä miten "mielipiteet"ruotsinkielisestä lääkislinjasta liittyvät aloittajan puheenvuoroon, mutta laitetaanpa faktaa peliin.

Lääketieteen ruotsinkielinen opetus on keskitetty Helsingin tiedekuntaan, jossa
ruotsinkielisille linjoille hyväksytään enintään 5 % lääkärikoulutukseen koko maassa hyväksyttävien määrästä.

HY:n ruotsinkielisen linjan sisäänotto on suhteutettu ruotsia äidinkielenään puhuvien osuuteen valtakunnallisesti ja Helsingin yliopiston lääketieteellisellä tiedekunnalla valtakunnallinen vastuu ruotsinkielisen lääkärikoulutuksen järjestämisestä.
Muissa tiedekunnissa lääketieteen opetusta ruotsiksi ei ole tarjolla.

HY:n lääketieteen ruotsinkielisella linjalla aloitti tänä syksynä 2012 opintonsa 30 uutta opiskelijaa, ei 26 kuten "Ne kielikiintiöt"-nimimerkki virheellisesti väittää.
HY:n lääketieteellisen tiedkunnan sisäänottotilastoon voi tutustua täältä.
http://www.med.helsinki.fi/peruskoulutus/opiskelijaksi/tilastoja.html

Mikään ei estä riittävän ruotsinkielen taidon omaavaa suomenkielistä. Itseasiassa pyrkimästä HY:n lääketieteen ruotsinkieliselle linjalle.
Itseasiassa noin kolmasosa ruotsinkielisella linjalla opiskelevista onkin äidinkieleltään suomenkielisiä ja heidän osuutensa on pysynyt melko vakiona koko linjan olemassaolon ajan.

Helsingissä lääketiedettä suomenkielisellä linjalla opiskelevista n. 10-15% on äidinkieleltään ruotsinkielisiä, ja näin on ollut jo viimeisen viidenkymmenen vuoden ajan.

Lisäksi Ruotsin yliopistoissa ja muissa Pohjoismaissa opiskelee lääkäreiksi useita satoja Suomen ruotsalaisia.

On hyvä muistaa, että Suomessa on 4% ruotsinkielisiä, ja ruotsinkielisiä ylioppilaita valmistuu 1.500 vuosittain.

Erittäin tärkeä seikka on tietää, että ruotsinkielisillä on oma ylioppilastutkintolautakunta ja sillä on eri kriteerit arvostella tutkinnot kuin suomenkielisellä lautakunnalla:

Tästä syystä ruotsinkieliset onnistuvat saamaan keskimäärin yhtä arvosanaa korkeammat tutkintoarvosanat kuin suomenkieliset, vaikka ruotsinkieliset ovat esim. PISA -tutkimuksissa pärjänneet noin 10% heikommin kuin suomenkieliset.

"Lisää 100% faktaa",

Jos väität,
että Helsingissä lääketiedettä suomenkielisellä linjalla opiskelevista n. 10-15% on äidinkieleltään ruotsinkielisiä, linkitä tilastolähteesi näkyviin.
Ja mielellään niiden mainitsemiesi 50 vuoden ajalta.

Muuten tuota ei voi pitää kuin huonona provona,
sillä ainakaan oman vuosikurssini noin 90:n suomenkielisen linjan
opiskelijan joukosta ei löydy 9-15 äidinkieleltään ruotsinkielistä opiskelijaa,
eikä taida löytyä kyllä heti seuraaviltakaan kursseilta.

Ps. Suomenkielisten opiskelijoiden osuus ruotsinkielisellä linjalla
löytyy esim. osoittteesta www.fls.fi/Site/Widget/Editor/884/files/FLS_Historik_lowNY2.pdf

" Lisää 100% faktaa" ei taida tietää mistä puhuu.

Äidinkieleltään ruotsinkielisten opiskelijoiden sisäänotto Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa on 1940-luvulta lähtien ollut korkeintaan n.15-20 opiskelijaa/vuosi. (www.fls.fi/Site/Widget/Editor/884/files/FLS_Historik_lowNY2.pdf s.106-108)

Tilanne ei ole juurikaan muuttunut ruotsinkielisten eduksi ja vaikka ruotsinkieliselle linjalle pääsee edelleen hieman helpommin, ko. linjan hakijoista lähes puolet ja hyväksytyistä kolmannes on äidinkieleltään suomenkielisiä.

Ruotsi äidinkielenä ei siis takaa superhelppoa tietä lääkisopiskelijaksi, esim. 2009
Suom. kiel. linjalle hakeneen suomen (tai muunkielisen) sis-pääsyprosentti 9,2%
Ruots. kiel. linjalle hakeneen ruotsinkielisen sisäänpääsyprosentti 7,8%
Samana vuonna kokonaan suomenkielisten lääkisten sisäänpääsyprosentit oli suurempia: T:ku 15,0%, T:re13,4 %, Oulu 17,6%, Kuopio 16%

Tässä vielä hieman tarkemmin:
2009 Helsingin lääketieteellisen suomen- ja ruots.kiel. linjalle yht. 1243 hakijaa
- 270 yhteensä haki ruotsinkieliselle linjalle (21,7% kaikista hakijoista)
- 225 haki ensisijaisesti ruotsinkieliselle linjalle (18,1% kaikista hakijoista)
- 45 haki toissijaisesti ruotsinkieliselle linjalle (3,6%kaikista hakijoista)
-150 äidinkieli oli ruotsi (12,1% kaikista ja 55,6% ruots.kiel.linjalle hakeneista) (www.helsinki.fi/julkaisut/aineisto/hallinnon_julkaisuja_77_2011.pdf)

Opiskelijoiksi hyväksyttiin yhteensä 121 (10,5% kaikista hakijoista)
- 85 hyväksyttiin suomenkieliselle linjalle 5 terv. huollon kiintiössä
(7,2% kaikista hakijoista, 9,2% suom.kieliselle linjalle hakeneista )
- 31 hyväksyttiin ruotsinkieliselle linjalle.
(2,5% kaikista hakijoista,11,4% ruots.kieliselle linjalle hakeneista)
- 21 eli 68% ruots.kieliselle linjalle hyväksytyn äidinkieli oli ruotsi
(1,7% kaikista hakijoista, 7,8% ruots.kieliselle linjalle hakeneista
ja 14% kaikista äidinkieleltään ruotsinkielisistä hakijoista)
(fls.fi/Site/Widget/Editor/884/files/FLS_Historik_lowNY2.pdf)
-10 eli 32% ruots.kieliselle linjalle hyväksytyn äidinkieli oli suomi
(fls.fi/Site/Widget/Editor/884/files/FLS_Historik_lowNY2.pdf)

Lähde:
med.helsinki.fi/peruskoulutus/opiskelijaksi/tilastoja.html,
jollei ko. tiedon perässä toisin mainittu
Pienet erot lähteittäin hakijoiden kokonaismäärissä liittyvät
siihen miten ensi- ja toissijaisesti hakeneet laskettu erillisiksi henkilöiksi.

Magman tutkimus


"Vertailututkimuksen" on käynnistänyt ruotsinkielisten (=rkp) ajatuspaja Magma laajojen selvitysten jälkeen. Selvityksissä on käyty läpi kaikki mahdolliset tavat, joilla voidaan osoittaa, että ruotsinkieliset ovat edelleen übermenscheneitä muihin Suomessa asuviin nähden. Tämä kaikki tehdään ilman mitään häpeää huippurasistin Axel Olof Freudenthal'in malliin. Hän harrasti ajalleen tyypillisiä rotuoppeja ja oli suomenkielisten alempiarvoisuuteen perehtynyt rasisti. Hän oli myös perustamassa rkp:tä ja oli pitkään rkp:n oppi-isä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Olof_Freudenthal


Magma toimitti "tutkimustulokset" STT-Lehtikuvalle. STT-Lehtikuvahan syntyi, kun Finlands Nudistbyrå osti kuvatoimisto Lehtikuvan Batrice Seppälän jälkeläisiltä (Sanoma yhtiöltä). STT-Lehtikuvahan ei tee itse tällaisia tutkimuksia. Se toimii ikään kuin bulvaanina siinä ketjussa, missä piilotetaan arveluttava alkulähde eli tässä tapauksessa Magma.

Suomessa niiden tahojen tutkimukset, joita rkp hallitsee, ylistävät ruotsinkielisten saavutuksia Freudenthalin tapaan härskisti.

Kansainväliset tutkimukset, eli puolueettomat, sen sijaan päätyvät siihen, että suomenkieliset menestyvät paremmin, huolimatta pakkoruotsista. Ilman pakkoruotsia olisivat suomenkieliset vieläkin parempia.


.

Ei hyvää päivää, salaliittoteoriot on varsin hauskaa ajanvietettä,
mutta ei ei ole tarkoitus hukata todellisuudentajuaan ihan tyystin;-)

Axel Olof Freudenthal kuoli 1911 eli yli sata vuotta sitten,
eikä taatusti ohjaa RKP:n toimintaa haudan takaa.

Jutuissasi on yhtä paljon tolkkua kuin väitteessä että Kokoomuslaiset edelleen vastustavat salaa Suomen itsenäisyyttä 2012, vain koska suomettarelaiset eli myöhemmät kokoomuslaiset ydinjoukot sattuivat vastustamaan kiivaasti Suomen itsenäistymistä niinkin myöhään kuin 1917.

Linkitä tänne mielummin muidenkin tuo mystinen Magman vertailututkimus, josta kerrot

"Axel Olof Freudenthal kuoli 1911 eli yli sata vuotta sitten,
eikä taatusti ohjaa RKP:n toimintaa haudan takaa."


Eipä uskoisi, että herra on ollut kuolleena jo pitkään, sillä niin aktiivista ja viriiliä on hänen nimeään kantavan mitalin jakaminen RKP:n toimesta SUOMESSA.

Axel Olof Freudenthal -mitali on Ruotsalaisen kansanpuolueen vuosittain pidettävien puoluepäiviensä yhteydessä jakama mitali. Se on nimetty tunnetun kielentutkijan ja svekomaanirasistin Axel Olof Freudenthalin mukaan. RKP jakaa mitaleja niille henkilöille, joiden se katsoo toimineen rasistisimmin suomenkieltä kohtaan erityisesti Suomessa.

Tässä on esitelty suuri joukko mitalin saajia, LUE ja IHMETTELE, kuka on uskaltanut ja halunnut ottaa vastaan tällaisen RASISTISYMBOLIN:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Olof_Freudenthal_-mitali


.