Äkkilähtö

Kuulostaa todella surullliselta. Jokainen nainen ansaitsee enemmän ja parempaa kuin pettävän miehen, joka ei rakasta eikä kunnioita sinua. Ei kyse oole siitä, että toinen nainen yrittää, kyse on siitä, että miehesi on tehhnyt valinnan tuoda toinen nainen teidän elämäänne. Mieti sitä!

Jos pettäjän kohtaaminen sattuu, lähtö on oikea ratkaisu. Sillä itseään pitää kunnioittaa eikä antaa toisen jatkaa loukkauksia itseä kohtaan. Sydänmensä kuunteleminen on tärkeä asia.

Kun jaksat, etsi lakimies, joka voi hoitaa puolestasi osituksen. On niitä varmaan sellaisia, jotka hoitavat asiakkaansa puolesta ihan kaiken.

voimaa jatkaa eteenpäin valitsemallasi tiellä.

mikä ratkaisee? kirjoitti:

Kuulostaa todella surullliselta. Jokainen nainen ansaitsee enemmän ja parempaa kuin pettävän miehen, joka ei rakasta eikä kunnioita sinua. Ei kyse oole siitä, että toinen nainen yrittää, kyse on siitä, että miehesi on tehhnyt valinnan tuoda toinen nainen teidän elämäänne. Mieti sitä!

Lue lisää

edellinen kirjoitti, mikä ratkaisee. Miksi se on niin vaikea tajuta. Naiselle on lapset ja heidän pärjääminen tärkeämpää kuin se naisen kunnia. Siitäkin huolimatta, että siinä tilanteessa oleva on todellakin henkisesti kovilla. Samassa olen itsekin. En anna mieheni typeryyden pilata lapseni turvallisuuden tunnetta ja irtaantumista. Olen niin pitkään kotona ja turvana kun tarvitaan.

mikä ratkaisee? kirjoitti:

Kuulostaa todella surullliselta. Jokainen nainen ansaitsee enemmän ja parempaa kuin pettävän miehen, joka ei rakasta eikä kunnioita sinua. Ei kyse oole siitä, että toinen nainen yrittää, kyse on siitä, että miehesi on tehhnyt valinnan tuoda toinen nainen teidän elämäänne. Mieti sitä!

Lue lisää

Ja tuhat miinusta sinulle. Lapset on tärkeämpi, kuin pettävä mies. Pettävä mies on poissa kotoa, eikä se häiritse muutoin elämää, kuin käymällä kotonaa.

oikein teit jos tunsit kirjoitti:

Jos pettäjän kohtaaminen sattuu, lähtö on oikea ratkaisu. Sillä itseään pitää kunnioittaa eikä antaa toisen jatkaa loukkauksia itseä kohtaan. Sydänmensä kuunteleminen on tärkeä asia.

Kun jaksat, etsi lakimies, joka voi hoitaa puolestasi osituksen. On niitä varmaan sellaisia, jotka hoitavat asiakkaansa puolesta ihan kaiken.

voimaa jatkaa eteenpäin valitsemallasi tiellä.

Lue lisää

Niinpä niin, mutta minä itkin ikävää yötä päivää ja kaipasin lastani. Toiset naiset voivat hylätä lapsensa ja miehenikin sylki halveksivaan sävyyn, että lapsemme on kyllä aikuinen. Terapeuttini oli toista mieltä. Hänen mukaan yksi aikuinen turvallinen riittää... eikä miehestäni olisi ollut perhettä ja kodinhoitoa ajattelemaan. Hän matkaili ja harrasti uuden naisensa kanssa läkähdyttävään tahtiin. Aina oli jotakin menoa, mitä heistä tiedän.

sxdcfvgnhjbmkl kirjoitti:

Ja tuhat miinusta sinulle. Lapset on tärkeämpi, kuin pettävä mies. Pettävä mies on poissa kotoa, eikä se häiritse muutoin elämää, kuin käymällä kotonaa.

Lapset tapaavat isäänsä eron jälkeenkin, mutta eivät saa huonoa miesmallia hänen takiaan kun joutuvat katsomaan miten isä pahoittaa äidin mielen jatkuvasti kun juoksee vieraissa, tuo tautejakin kotiin, valehtelee ja äiti odottaa kellon kanssa turhaan ja joku päivä lähtee vieraan naisen matkaan lopullisesti. Lapset oppivat rakkaudettomaan ja katkeraan parisuhteenmalliin, pelkkiin kulisseihin ihmissuhteissa. Sinä sxdcfvgnhjbmkl pelkäät jäädä yksin ja siksi vetoat lapsiin tekosyynä.

näen läpi kirjoitti:

Lapset tapaavat isäänsä eron jälkeenkin, mutta eivät saa huonoa miesmallia hänen takiaan kun joutuvat katsomaan miten isä pahoittaa äidin mielen jatkuvasti kun juoksee vieraissa, tuo tautejakin kotiin, valehtelee ja äiti odottaa kellon kanssa turhaan ja joku päivä lähtee vieraan naisen matkaan lopullisesti. Lapset oppivat rakkaudettomaan ja katkeraan parisuhteenmalliin, pelkkiin kulisseihin ihmissuhteissa. Sinä sxdcfvgnhjbmkl pelkäät jäädä yksin ja siksi vetoat lapsiin tekosyynä.

Lue lisää

Jos minäkin lähtisin jäisivät lapset yksin, koska miehestä ei ole vastuunkantajaksi tai huolehtijaksi.

Lapset näkee miten Isä pahoittaa äidin mielen, mutta se on todellakin totta. Kelloja en seuraa. En edes kysy milloin tulee uudestaan. Nän on tosiaankin vieraan naisen matkassa.. niin että entä sitten?

Ja pääsi on kuin yksi luinen silmä. Se kyllä näkee muttei tunne.

näen läpi kirjoitti:

Lapset tapaavat isäänsä eron jälkeenkin, mutta eivät saa huonoa miesmallia hänen takiaan kun joutuvat katsomaan miten isä pahoittaa äidin mielen jatkuvasti kun juoksee vieraissa, tuo tautejakin kotiin, valehtelee ja äiti odottaa kellon kanssa turhaan ja joku päivä lähtee vieraan naisen matkaan lopullisesti. Lapset oppivat rakkaudettomaan ja katkeraan parisuhteenmalliin, pelkkiin kulisseihin ihmissuhteissa. Sinä sxdcfvgnhjbmkl pelkäät jäädä yksin ja siksi vetoat lapsiin tekosyynä.

Lue lisää

Mä olen myös sitä mieltä, että harvoin lapset ovat oikea ja todellinen syy jäädä avioliittoon, jossa puoliso pettää eikä liitossa silloin ole rakkautta ja kunnioitusta. Vanhemmat käyttävät alitajuisesti lapsia tekosyynä, koska irrottautuminen huonostakin liitosta sattuu ja tulevaisuus pelottaa.

Monesti vanhemmat myös tuntuvat ajattelevan, että lapset eivät huomaa, että jotain on meneillään. Mutta kyllä ne huomaavat. Ja minkälaisen mallin parisuhteesta siinä lapsilleen sitten tulee antaneeksi? Että on ihan ok, että isä pettää, mutta kun yhteiset lapset on hankittu, niin se pitää sitten vaan ottaa vastaan! Että avioliitossa ei ole naisen ja miehen välistä hellyyttä ja läheisyyttä!

Sanotte ajattelevanne ensisiaisesti lapsianne. Entä jos ajattelisitte sitä jo pitkälle tulevaan, että lastanne petettäisiin. Haluaisitteko silloinkin, että lapsenne jäisi liittoon, jossa puolisonsa pettää häntä? Ja entä jos syy on juuri se, että hän on oppinut omilta vanhemmiltaan, että niin pitää tehdä?

itsepetosta kaikki kirjoitti:

Mä olen myös sitä mieltä, että harvoin lapset ovat oikea ja todellinen syy jäädä avioliittoon, jossa puoliso pettää eikä liitossa silloin ole rakkautta ja kunnioitusta. Vanhemmat käyttävät alitajuisesti lapsia tekosyynä, koska irrottautuminen huonostakin liitosta sattuu ja tulevaisuus pelottaa.

Monesti vanhemmat myös tuntuvat ajattelevan, että lapset eivät huomaa, että jotain on meneillään. Mutta kyllä ne huomaavat. Ja minkälaisen mallin parisuhteesta siinä lapsilleen sitten tulee antaneeksi? Että on ihan ok, että isä pettää, mutta kun yhteiset lapset on hankittu, niin se pitää sitten vaan ottaa vastaan! Että avioliitossa ei ole naisen ja miehen välistä hellyyttä ja läheisyyttä!

Sanotte ajattelevanne ensisiaisesti lapsianne. Entä jos ajattelisitte sitä jo pitkälle tulevaan, että lastanne petettäisiin. Haluaisitteko silloinkin, että lapsenne jäisi liittoon, jossa puolisonsa pettää häntä? Ja entä jos syy on juuri se, että hän on oppinut omilta vanhemmiltaan, että niin pitää tehdä?

Lue lisää

Mielenkiintoinen ajattelutapa. Mitenköhän se sitten menee, kun lapset ovat jo teinejä ja oppivat toisen vanhemman tekojen kautta, miten satuttaa pahiten? Varsinkin silloin, kun asiasta keskustellaan ja sen oikeellisuutta analysoidaan? Eikö tässä myös voi oppia, ettei noin kannata ikinä omassa tulevassa parisuhteessa toimia? Keskustelu alkakoon.

keskustelua kehiin kirjoitti:

Mielenkiintoinen ajattelutapa. Mitenköhän se sitten menee, kun lapset ovat jo teinejä ja oppivat toisen vanhemman tekojen kautta, miten satuttaa pahiten? Varsinkin silloin, kun asiasta keskustellaan ja sen oikeellisuutta analysoidaan? Eikö tässä myös voi oppia, ettei noin kannata ikinä omassa tulevassa parisuhteessa toimia? Keskustelu alkakoon.

Lue lisää

Tästä voidaan varmasti olla montaa mieltä. Olen keskustellut pettäjän kanssa, jonka vaimo kertoi lapsilleen toisen vanhempansa uskottomuudesta ja pettäjä on sitä mieltä, etteivät ne asiat missään nimessä kuulu lapsille, vaikka teinejä jo ovatkin. Olen keskustelllut myös pettäjän kanssa, jonka mielestä lasten (teinien) pitää ehdottomasti saada tietää.

Itse olen eronnut rakastuttuani toiseen, ja olen sitä mieltä, että lapsilleni oli parempi, etteivät saaneet sitä mallia, että avioliitoksi riittää, kun arki pyörii, mutta he eivät koskaan näe vanhempiensa välisiä hellyydenosoituksia tai mitään.

Pari ystävääni ovat kertoneet kantaneensa syyllisyyttä vanhempiensa epätyydyttävästä elämästä, kunn ovat teineinä kuulleet vanhempiensa olleen yhdessä vuosia vain lasten takia.

Loppupeleissä on erittäin paljon kiinni siitä, miten asiat esitetään ja käsitellään.Lapset voivat silloin oppia paljon, mutta toisaalta he saattavat omaksua myös negatiivisen toimintatavan, kuten sen, että pitävät aikanaan kynsin hampain kiinni omasta epätyydyttävästä liitostaan, koska eivät halua vanhempiensa tavoin erota.

Pahinta ja hajottavinta ihmiselle on kuitenkin se, jos joutuu väkisin olemaan jotain mitä ei ole. Vain lasten vuoksi jääminen epätyydyttävään avioliittoon rikkoo itseään, ja silloin se ei voi olla hyväksi lapsille. Lasten koti on vanhempien parisuhde ja jos se on huono, lapset eivät voi hyvin vaikka vanhemmat itselleen ja toisilleen väittäisivät mitä.

keskustelkaamme kirjoitti:

Tästä voidaan varmasti olla montaa mieltä. Olen keskustellut pettäjän kanssa, jonka vaimo kertoi lapsilleen toisen vanhempansa uskottomuudesta ja pettäjä on sitä mieltä, etteivät ne asiat missään nimessä kuulu lapsille, vaikka teinejä jo ovatkin. Olen keskustelllut myös pettäjän kanssa, jonka mielestä lasten (teinien) pitää ehdottomasti saada tietää.

Itse olen eronnut rakastuttuani toiseen, ja olen sitä mieltä, että lapsilleni oli parempi, etteivät saaneet sitä mallia, että avioliitoksi riittää, kun arki pyörii, mutta he eivät koskaan näe vanhempiensa välisiä hellyydenosoituksia tai mitään.

Pari ystävääni ovat kertoneet kantaneensa syyllisyyttä vanhempiensa epätyydyttävästä elämästä, kunn ovat teineinä kuulleet vanhempiensa olleen yhdessä vuosia vain lasten takia.

Loppupeleissä on erittäin paljon kiinni siitä, miten asiat esitetään ja käsitellään.Lapset voivat silloin oppia paljon, mutta toisaalta he saattavat omaksua myös negatiivisen toimintatavan, kuten sen, että pitävät aikanaan kynsin hampain kiinni omasta epätyydyttävästä liitostaan, koska eivät halua vanhempiensa tavoin erota.

Pahinta ja hajottavinta ihmiselle on kuitenkin se, jos joutuu väkisin olemaan jotain mitä ei ole. Vain lasten vuoksi jääminen epätyydyttävään avioliittoon rikkoo itseään, ja silloin se ei voi olla hyväksi lapsille. Lasten koti on vanhempien parisuhde ja jos se on huono, lapset eivät voi hyvin vaikka vanhemmat itselleen ja toisilleen väittäisivät mitä.

Lue lisää

Minä taas sain kuulla vanhoilta ihmisiltä miten he ovat kokeneet uskottomuutta omissa liitoissaan ja selvinneet siitä. Oletko sinäkin huomannut, että ihmiset ovat tyytyväisiä omaan elämäänsä parisuhteessa vanhoilla päivillä, vaikka se aikoinaan repeili.

oikein teit jos tunsit kirjoitti:

Jos pettäjän kohtaaminen sattuu, lähtö on oikea ratkaisu. Sillä itseään pitää kunnioittaa eikä antaa toisen jatkaa loukkauksia itseä kohtaan. Sydänmensä kuunteleminen on tärkeä asia.

Kun jaksat, etsi lakimies, joka voi hoitaa puolestasi osituksen. On niitä varmaan sellaisia, jotka hoitavat asiakkaansa puolesta ihan kaiken.

voimaa jatkaa eteenpäin valitsemallasi tiellä.

Lue lisää

Jos pettäjän kohtaaminen sattuu, ei pettäjää tule laskea kotiin. Olkoon ulkoruokinnassa kakkosella, joka pitää huolta miehen tarpeista.

keskustelkaamme kirjoitti:

Tästä voidaan varmasti olla montaa mieltä. Olen keskustellut pettäjän kanssa, jonka vaimo kertoi lapsilleen toisen vanhempansa uskottomuudesta ja pettäjä on sitä mieltä, etteivät ne asiat missään nimessä kuulu lapsille, vaikka teinejä jo ovatkin. Olen keskustelllut myös pettäjän kanssa, jonka mielestä lasten (teinien) pitää ehdottomasti saada tietää.

Itse olen eronnut rakastuttuani toiseen, ja olen sitä mieltä, että lapsilleni oli parempi, etteivät saaneet sitä mallia, että avioliitoksi riittää, kun arki pyörii, mutta he eivät koskaan näe vanhempiensa välisiä hellyydenosoituksia tai mitään.

Pari ystävääni ovat kertoneet kantaneensa syyllisyyttä vanhempiensa epätyydyttävästä elämästä, kunn ovat teineinä kuulleet vanhempiensa olleen yhdessä vuosia vain lasten takia.

Loppupeleissä on erittäin paljon kiinni siitä, miten asiat esitetään ja käsitellään.Lapset voivat silloin oppia paljon, mutta toisaalta he saattavat omaksua myös negatiivisen toimintatavan, kuten sen, että pitävät aikanaan kynsin hampain kiinni omasta epätyydyttävästä liitostaan, koska eivät halua vanhempiensa tavoin erota.

Pahinta ja hajottavinta ihmiselle on kuitenkin se, jos joutuu väkisin olemaan jotain mitä ei ole. Vain lasten vuoksi jääminen epätyydyttävään avioliittoon rikkoo itseään, ja silloin se ei voi olla hyväksi lapsille. Lasten koti on vanhempien parisuhde ja jos se on huono, lapset eivät voi hyvin vaikka vanhemmat itselleen ja toisilleen väittäisivät mitä.

Lue lisää

Minä taas olen keskustellut pettäjän kanssa, jonka mielestä lapsille ei olisi saanut kertoa vanhempien parisuhteesta mitään, vaikka lapsia oli kiusattu jo puoli vuotta toisen vanhemman pettämisen vuoksi. Koulukaverit olivat kiusanneet ja toinen lapsista piti kaiken sisällään möykkynä siihen hetkeen saakka, kun pettäjä jäi kiinni ja asia paljastui koko perheelle. Toinen lapsista alkoi sitten viiltelemään itseään ja nyt kuuluu sitten koulukin menneen piloille. Pettäjän mielestä olisi siis pitänyt näytellä paratiisia, vaikka siellä käärme luikerteli?

keskustelu jatkuu kirjoitti:

Minä taas olen keskustellut pettäjän kanssa, jonka mielestä lapsille ei olisi saanut kertoa vanhempien parisuhteesta mitään, vaikka lapsia oli kiusattu jo puoli vuotta toisen vanhemman pettämisen vuoksi. Koulukaverit olivat kiusanneet ja toinen lapsista piti kaiken sisällään möykkynä siihen hetkeen saakka, kun pettäjä jäi kiinni ja asia paljastui koko perheelle. Toinen lapsista alkoi sitten viiltelemään itseään ja nyt kuuluu sitten koulukin menneen piloille. Pettäjän mielestä olisi siis pitänyt näytellä paratiisia, vaikka siellä käärme luikerteli?

Lue lisää

Kuka sen käärmeen sinne päästi?!

ei haukku haavaa tee kirjoitti:

Kuka sen käärmeen sinne päästi?!

Haukku tekee lapseen elinikäisen haavan. Muistele vaan omia kokemuksiasi kouluajoilta.

Ja ihan totta. Yrität tyrehdyttää keskustelun kääntämällä katseen yhteen suuntaan. Osuus on 50/50. Kaksi ihmistä on sallinut teon. Olisi riittänyt, että toinen noista puuttuu.

sxdcfvgnhjbmkl kirjoitti:

edellinen kirjoitti, mikä ratkaisee. Miksi se on niin vaikea tajuta. Naiselle on lapset ja heidän pärjääminen tärkeämpää kuin se naisen kunnia. Siitäkin huolimatta, että siinä tilanteessa oleva on todellakin henkisesti kovilla. Samassa olen itsekin. En anna mieheni typeryyden pilata lapseni turvallisuuden tunnetta ja irtaantumista. Olen niin pitkään kotona ja turvana kun tarvitaan.

Lue lisää

En ymmärrä miksi ette lähde kun mies pettää..minä lähdin 10v sitten minulla oli kaksi pientä lasta kaiken jätin taakse mitään en saannut mukaan autokin vietiin koska kaikki oli mieheni nimissä.. siitä sitten pikku hiljaa aloin rakentamaan uutta elämää minulle ja kahdelle pienelle pojalle..rankkaa oli alkuaika päivät yritin olla iloinen ja yöt itkin..meillä ei aluksi ollut oikein mitään..taloomme muutti uusi perhe..ihan kamalaa oli..

Mutta olen nyt onnelllinen ja tasapainoinen nainen ihanat pojat kaunis koti..miestä en ole löytänyt elämääni..vasta nyt olisin valmis uuteen suhteeseen..

Entinen mieheni ei onnistunut uudessa liitossaan on kova juomaan nyt tapaa välillä poikiaan kaiken on juonnut..halusi jossain vaihessa takaisin en enään halunut..
katuu kavasti kaikkia ja yrittää luottamustaan takaisin lapsiinsa..
Välillä säälin häntä ja mietin miksi meille näin kävi, nainen kuka tuli mieheni elämään jatkaa samalla tavalla..olen muutaman kerran hänen kanssaan jutellut ihan ystävänä..pidän häntä aika kylmänä ihmisenä..

Jaksamista kaikille..kyllä se elämä hymyilee vielä ja ihanaa joulun odotusta :))

mikä ratkaisee? kirjoitti:

Kuulostaa todella surullliselta. Jokainen nainen ansaitsee enemmän ja parempaa kuin pettävän miehen, joka ei rakasta eikä kunnioita sinua. Ei kyse oole siitä, että toinen nainen yrittää, kyse on siitä, että miehesi on tehhnyt valinnan tuoda toinen nainen teidän elämäänne. Mieti sitä!

Lue lisää

Hmm... tuohon on välttämätöntä lisätä, että "Jokainen mies ansaitsee enemmän ja parempaa kuin pettävän vaimon, joka ei rakasta eikä kunnioita sinua."

Olisiko tervettä puhua vaikka puolisoista, jotka ansaitsevat sen, että toinen on luottamuksen arvoinen.

jokuvainen11 kirjoitti:

En ymmärrä miksi ette lähde kun mies pettää..minä lähdin 10v sitten minulla oli kaksi pientä lasta kaiken jätin taakse mitään en saannut mukaan autokin vietiin koska kaikki oli mieheni nimissä.. siitä sitten pikku hiljaa aloin rakentamaan uutta elämää minulle ja kahdelle pienelle pojalle..rankkaa oli alkuaika päivät yritin olla iloinen ja yöt itkin..meillä ei aluksi ollut oikein mitään..taloomme muutti uusi perhe..ihan kamalaa oli..

Mutta olen nyt onnelllinen ja tasapainoinen nainen ihanat pojat kaunis koti..miestä en ole löytänyt elämääni..vasta nyt olisin valmis uuteen suhteeseen..

Entinen mieheni ei onnistunut uudessa liitossaan on kova juomaan nyt tapaa välillä poikiaan kaiken on juonnut..halusi jossain vaihessa takaisin en enään halunut..
katuu kavasti kaikkia ja yrittää luottamustaan takaisin lapsiinsa..
Välillä säälin häntä ja mietin miksi meille näin kävi, nainen kuka tuli mieheni elämään jatkaa samalla tavalla..olen muutaman kerran hänen kanssaan jutellut ihan ystävänä..pidän häntä aika kylmänä ihmisenä..

Jaksamista kaikille..kyllä se elämä hymyilee vielä ja ihanaa joulun odotusta :))

Lue lisää

Hatun nosto sinulle! Vaatii rohkeutta lähteä ja jättää kaikki hetkessä, vielä lasten kanssa. Ja olet rohkaiseva esimerkki siitä että kaikki järjestyy aikanaan.

Itse lähdin kuukauden sisällä siitä kun sain tietää mieheni pitkästä salasuhteesta. Otin vain sen mikä yksiöön mahtuu ja järjestin elämäni uudelleen, minulla ei ole lapsia, mutta olin kyllä lähellä mielenterveyden menettämistä. Nyt olen uuden elämän syrjässä kiinni ja miehellä on tämä toinen nainen perheineen yhdessä rakennetussa talossamme.

Aika näyttää onnistuuko paremmin, kuin sinun miehesi. Sama tunne kuin sinulla jäi kakkosesta, kun hänen kanssaan keskustelin puhelimessa; kylmä ihminen, haukkui vain.

Kun samanlainen tilanne selvisi, niin mieheni romahti ja lähti naisensa luo, sillä hän ei kyennyt käsittelemään asiaa kanssani. Eli ihan sama teki sitä tai tätä. Asiet menee kuin menee. Minuakin inhotti kotona ja kun palasin takaisin lapseni takia, näin miehestä vain perävalot kun kurvasi pihasta.

Uusin heti alkuun petivaatteet, sitten joka ikisen komeron ja säilytyslippaan siivosin, muutin seinille toiset taulut, ostin uudet sohvat.. yritin päästä kaikesta "saastuneesta" eroon.

Allekirjoitan tuon. Olin itse lapsi perheessä, jossa isä joi, oli öitä, pitkiäkin aikoja pois kotoa ja tietenkin petti äitinäni. Isä oli kyllä kiltti ja antoi kaiken aina periksi, mutta todellista huolenpitoa hän ei meille tarjonnut, kun oma elämä oli isälle lapsia tärkeämpi. Äitini erosi, lapsenakin ymmärsin jo ratkaisun oikeaksi. Edes eron jälkeiset isän tapaamiset eivät jättäneet hyviä muistoja.

Teille, jotka otatte vastuun lapsista toisenkin puolesta. Kuulostelkaa lapsianne, mitä he puhuvat toisesta vanhemmastaan. Tapasin erään alkoholistiperheen äidin ja lapsen. Lapsen kaksi ainoaa lausetta omasta isästään olivat "Isä oli viime yön poissa kotoa", "Isällä on nyt krapula". Jos lapsella ei ole muuta sanottavaa vieraalle ihmiselle omasta vanhemmastaan, on aika pohtia, onko tuollaisen vanhemman läsnäolo lapsen elämässä hänen etunsa, vai yksin haitaksi.

Lapsi on viisas kirjoitti:

Allekirjoitan tuon. Olin itse lapsi perheessä, jossa isä joi, oli öitä, pitkiäkin aikoja pois kotoa ja tietenkin petti äitinäni. Isä oli kyllä kiltti ja antoi kaiken aina periksi, mutta todellista huolenpitoa hän ei meille tarjonnut, kun oma elämä oli isälle lapsia tärkeämpi. Äitini erosi, lapsenakin ymmärsin jo ratkaisun oikeaksi. Edes eron jälkeiset isän tapaamiset eivät jättäneet hyviä muistoja.

Teille, jotka otatte vastuun lapsista toisenkin puolesta. Kuulostelkaa lapsianne, mitä he puhuvat toisesta vanhemmastaan. Tapasin erään alkoholistiperheen äidin ja lapsen. Lapsen kaksi ainoaa lausetta omasta isästään olivat "Isä oli viime yön poissa kotoa", "Isällä on nyt krapula". Jos lapsella ei ole muuta sanottavaa vieraalle ihmiselle omasta vanhemmastaan, on aika pohtia, onko tuollaisen vanhemman läsnäolo lapsen elämässä hänen etunsa, vai yksin haitaksi.

Lue lisää

Alkoholistiperheen lapset kärsivät enemmän siitä juomisesta kuin sen lieveilmiöistä kuten uskottomuuskin on.
Avioero on useimmissa tapauksissa jopa toivottavaa silloin koko perheen kannalta.

Mielestäni tässä keskustellaan pettämisestä ja heti uuteen suhteeseen hyppäämisestä.
Se on lastenkin kannalta katkerinta, sillä aina oman vanhemman sekoileminen toiseen on katkeraa.

Ja toki jos vanhemmat ovat empatiakyvyttömiä oman navan tuijottajia, niin on parempi jos lasten ei tarvitse sitä armotonta menoa nähdä.
Silloin erokin voi olla ainut ratkaisu, mutta aina lapset siinä häviää ja kärsii.

Silti on myös toisenlaistakin uskottomuutta!
Sellaista, missä vanhemmat osaavat laittaa lastensa edun ensimmäiseksi. Lopettavat sekoilut ja syrjähypyt ja yhteisestä sopimuksesta valitsevat uuden alun, mutta ikävä kyllä noita vastuullisia ja fiksuja vanhempia löytyy liian vähän.

Haluan antaa vanhemman ja kokeneemman neuvon, että eläkää nyt lapsillenne, sillä lasten aikuistuessa teille jää vielä yllin kyllin aikaa etsiä sitä muka parempaa kumppania.
Lapset ovat lapsia vain pienen osan elämästänne, joten kantakaa vastuunne kunniallisesti!

Mummi taas kirjoitti:

Alkoholistiperheen lapset kärsivät enemmän siitä juomisesta kuin sen lieveilmiöistä kuten uskottomuuskin on.
Avioero on useimmissa tapauksissa jopa toivottavaa silloin koko perheen kannalta.

Mielestäni tässä keskustellaan pettämisestä ja heti uuteen suhteeseen hyppäämisestä.
Se on lastenkin kannalta katkerinta, sillä aina oman vanhemman sekoileminen toiseen on katkeraa.

Ja toki jos vanhemmat ovat empatiakyvyttömiä oman navan tuijottajia, niin on parempi jos lasten ei tarvitse sitä armotonta menoa nähdä.
Silloin erokin voi olla ainut ratkaisu, mutta aina lapset siinä häviää ja kärsii.

Silti on myös toisenlaistakin uskottomuutta!
Sellaista, missä vanhemmat osaavat laittaa lastensa edun ensimmäiseksi. Lopettavat sekoilut ja syrjähypyt ja yhteisestä sopimuksesta valitsevat uuden alun, mutta ikävä kyllä noita vastuullisia ja fiksuja vanhempia löytyy liian vähän.

Haluan antaa vanhemman ja kokeneemman neuvon, että eläkää nyt lapsillenne, sillä lasten aikuistuessa teille jää vielä yllin kyllin aikaa etsiä sitä muka parempaa kumppania.
Lapset ovat lapsia vain pienen osan elämästänne, joten kantakaa vastuunne kunniallisesti!

Lue lisää

Ihanko oikeasti "mummi" toivoisit omalle lapsellesi tuommoista ja neuvoisit elämään pettävän puolison kanssa ja kestämään kunnes lapset ovat aikuisia?? Sellaista elämääkö oikeasti toivoisit omille lapsillesi?!

Saanko korjata:


Hyvät ihmiset. Ajatelkaa lapsianne. Älkää pettäkö van hakekaa apua! Lapset haluavat kaikkein eniten maailmassa, että vanhemmat rakastavat toisiaan. Ja tämä on tosi. Eräs yli 40v nainen kertoi, että sitä lapsi kaipaa aina sisimmässään.

Niimpä niin. Mikään ei ole hyvä. Minä taasen voisin kertoa oman tarinani. Vanhempieni ero oli kamalin ja pitkävaikutteinen asia elämässäni. Olisin antanut mitä tahansa että isä olisi jäänyt kotiin. Että hän olisi ollut läsnä kun minulla oli asiaa - hätä tai iloista kerrottavaa. Mutta sen sijaan ikävöin häntä päivin ja varsinkin öin ja pääsin kertomaan kuulumisiani isälle vain silloin tällöin, viikonloppuisin. Minä niin toivoin että he olisivat voineet asua yhdessä. Vasta vuosien jälkeen minulle selvisi, että äidilläni oli ollut pitkään kestänyt suhde mieheen joka oli samassa työpaikassa. Äitini ei asian paljastuttuakaan suostunut lopettamaan suhdetta , mutta ei myöskään koskaan mennyt yhteen tämän miehen kanssa. En voi sille mitään, mutta joskus vihaan äitiäni.

isin tyttö kirjoitti:

Niimpä niin. Mikään ei ole hyvä. Minä taasen voisin kertoa oman tarinani. Vanhempieni ero oli kamalin ja pitkävaikutteinen asia elämässäni. Olisin antanut mitä tahansa että isä olisi jäänyt kotiin. Että hän olisi ollut läsnä kun minulla oli asiaa - hätä tai iloista kerrottavaa. Mutta sen sijaan ikävöin häntä päivin ja varsinkin öin ja pääsin kertomaan kuulumisiani isälle vain silloin tällöin, viikonloppuisin. Minä niin toivoin että he olisivat voineet asua yhdessä. Vasta vuosien jälkeen minulle selvisi, että äidilläni oli ollut pitkään kestänyt suhde mieheen joka oli samassa työpaikassa. Äitini ei asian paljastuttuakaan suostunut lopettamaan suhdetta , mutta ei myöskään koskaan mennyt yhteen tämän miehen kanssa. En voi sille mitään, mutta joskus vihaan äitiäni.

Lue lisää

" En voi sille mitään, mutta joskus vihaan äitiäni. "

Kyllä ihan aiheesta vihaat.

isin tyttö kirjoitti:

Niimpä niin. Mikään ei ole hyvä. Minä taasen voisin kertoa oman tarinani. Vanhempieni ero oli kamalin ja pitkävaikutteinen asia elämässäni. Olisin antanut mitä tahansa että isä olisi jäänyt kotiin. Että hän olisi ollut läsnä kun minulla oli asiaa - hätä tai iloista kerrottavaa. Mutta sen sijaan ikävöin häntä päivin ja varsinkin öin ja pääsin kertomaan kuulumisiani isälle vain silloin tällöin, viikonloppuisin. Minä niin toivoin että he olisivat voineet asua yhdessä. Vasta vuosien jälkeen minulle selvisi, että äidilläni oli ollut pitkään kestänyt suhde mieheen joka oli samassa työpaikassa. Äitini ei asian paljastuttuakaan suostunut lopettamaan suhdetta , mutta ei myöskään koskaan mennyt yhteen tämän miehen kanssa. En voi sille mitään, mutta joskus vihaan äitiäni.

Lue lisää

Minä olen myös avioerolapsi ja olisin myös antanut mitä vain, että isä olisi asunut kanssamme.

Avioerolapsien kärsimyksistä on puhuttu aivan liian vähän. Perheen hajoaminen rikkoo lapsen aina.

On varmasti sellaisiakin tapauksia, jossa ero on paras ratkaisu, esim että toinen on alkoholisti tai väkivaltainen. Mutta muuten se on asiaa ymmärtämättömien jeesustelua sanoa, että lasten kannalta ero on aina parempi kuin huono parisuhde. Ero on lähes aina lopullinen mutta parisuhdekriisejä tulee ja menee.

Minä voin kertoa toisenlaisen tarinan.
Kun mieheni kertoi lapsillemme että hänellä on toinen nainen jonka vuoksi eroaa äidistänne huusi tyttäremme suoraa huutoa että "äiti, äiti", tarrasi minuun kiinni ja tärisi hysteerisenä.
Hänellä ei ollut mitään aavistusta isänsä petturuudesta, niin hyvin olimme sen peitelleet yli 4 kuukautta.
Siitä alkoi tyttären helvetti, itsensä viiltelyä, juomista, tupakka.
Nyt 4 vuotta aisioiden jälkeen ollaan yhdessä, toinen nainen jäi parin kuukauden päästä tunnustamisesta ja isä ja tytär ovat parhaita kaveruksia ja avioliitto on alkanut kukoistaa uudellen.
Ihan sama vaikka tulette kitisemään että jatkaa kuitenkin, ei ainakaan saman kanssa, koska toinen on aviossa toisen miehen kanssa.
Eli lapsillamme ei ollut aavistustakaan isänsä petturuudesta kuten ei minullakaan.

Jos kyse on vain jännityksen etsimisestä tai vaihtelun hakemisesta arjen keskelle, voi tilanne olla juurikin tuo. Mutta joskus rakkaus omaa puolisoa kohtaan vain loppuu, tai huomaa, että se ihminen ei vain syystä tai tooisesta ole enää se, jonka kanssa haluaa elämänsä jakaa. Ja joskus sitä vain rakastuu aidosti johonkin toiseen. Usko tai älä, se on mahdollista vaikka olisikin naimisissa. Mutta ei, jos rakastat yhä puolisoasi.

uskonhan mie kirjoitti:

Jos kyse on vain jännityksen etsimisestä tai vaihtelun hakemisesta arjen keskelle, voi tilanne olla juurikin tuo. Mutta joskus rakkaus omaa puolisoa kohtaan vain loppuu, tai huomaa, että se ihminen ei vain syystä tai tooisesta ole enää se, jonka kanssa haluaa elämänsä jakaa. Ja joskus sitä vain rakastuu aidosti johonkin toiseen. Usko tai älä, se on mahdollista vaikka olisikin naimisissa. Mutta ei, jos rakastat yhä puolisoasi.

Lue lisää

Uskon kyllä. Rakastuin ja se meni ohi. Kiitos luojan, että aika ja viisaus käyvät käsi kädessä!

Ehkä kysymys on ennen kaikkea siitä, miten pääset itse elämässäsi eteenpäin. Asiat on kyettävä käsittelemään, jossain vaiheessa, jotta ne voi hyvksyä osaksi omaa elämää, katkeroitumatta. Et ehkä kykene käsittlemään sitä rakentavasti nyt, jolloin sinun ei pidä pakottaa itseäsi siihen, mutta jossain vaiheessa sinun pitää se tehdä. Itsesi takia. Jos pakenet asiaa, torjut sen, se kaikki ponnahtaa jossain vaiheessa taas eteesi.

Juuri nyt sinusta voi tuntua, ettet voi muuta kuin paeta kaikkea, mutta pystytkö käsittelemään tapahtuneen ja muodostamaan siitä eheän kokonaiskuvan itsellesi, jos et keskustele asiasta lainkaan puolisosi kanssa? Jossain vaiheessa saatat kaivata lisää tietoa, jotta voisit ymmärtää tapahtuneen. Sitä sinun kannattaa miettiä.

Kirjoitin aiemmin, äkkilähtö on oikeutesi. Oikeutesi on myös kertoa totuus lapsillekin, jos haluat. Jos et halua, ei tarvitse. Ja totuuden voi kertoa vaikka 10v kuluttua, jos silloin mieli muuttuu. Älä tunne syyllisyyttä lähdöstä. Suosittelen kirjaston psykologian hyllyä ja erokirjallisuutta siellä. Sinun olisi hyvä aloittaa itsetutkiskelu. Lähtösi taustalla voi olla inhimillinen pelko kohdata ruma totuus. Ei se mitään, mutta on hyvä tunnistaa itsessään oman käytöksensä syyt. Tilanteesta pakeneminen voi pitkittää aikaa, joka sinulla menee erosta toipumiseen, sekin on hyvä tieyöä. On oikein olla yksin, kun kriisi on olemassa. Jaksamisia.

Äkkilähtijälle kirjoitti:

Kirjoitin aiemmin, äkkilähtö on oikeutesi. Oikeutesi on myös kertoa totuus lapsillekin, jos haluat. Jos et halua, ei tarvitse. Ja totuuden voi kertoa vaikka 10v kuluttua, jos silloin mieli muuttuu. Älä tunne syyllisyyttä lähdöstä. Suosittelen kirjaston psykologian hyllyä ja erokirjallisuutta siellä. Sinun olisi hyvä aloittaa itsetutkiskelu. Lähtösi taustalla voi olla inhimillinen pelko kohdata ruma totuus. Ei se mitään, mutta on hyvä tunnistaa itsessään oman käytöksensä syyt. Tilanteesta pakeneminen voi pitkittää aikaa, joka sinulla menee erosta toipumiseen, sekin on hyvä tieyöä. On oikein olla yksin, kun kriisi on olemassa. Jaksamisia.

Lue lisää

Omassa päässäni ajattelen asian ihan päinvastoin. Kun irtaudun kaikesta muusta paitsi lapsista, ympärillä ei ole mitään, joka veisi ajatukset yhä uudelleen ja uudelleen petetyksi ja huijatuksi tulemiseen. Uusi asuinympäristö ja asunto, uutta tekemistä, ei mitään entisiä tavaroita, ei pettäjäpuolison näkemistä. Ajattelen, että näin toivun nopeammin ja saan painettua asian taka-alalle jonnekin muistojen lokerikkoon.

Huh huh. Olet oikea teräsnainen! Oliko teillä lapsia?

xcvbn m,.- kirjoitti:

Huh huh. Olet oikea teräsnainen! Oliko teillä lapsia?

Ja onnittelut. Aikamoisen kivireen jouduit vetään ihan itsem. Ainakin minun kriteerein miehesi luetaan mielenterveysongelmaiseksi.

xcvbn m,.- kirjoitti:

Ja onnittelut. Aikamoisen kivireen jouduit vetään ihan itsem. Ainakin minun kriteerein miehesi luetaan mielenterveysongelmaiseksi.

Joskus on vaan pidettävä pää kylmänä ja tehtävä kaikki oleellinen & jätettävä turha toissijaiseksi. Onneksi olin tutustunut narsismiin vähän aikaisemmin ja osasin oivaltaa mistä on kyse, siitä oli todella paljon apua tuossa tilanteessa.

Suosittelen jokaista parisuhteen kanssa taistelevaa tutustumaan tuohon aiheeseen, saattaa avata ihan uuden selviytymistien =)

Elämä jatkuu nykyään varsin seesteisenä =)

Niin ja onneksi ei ollut lapsia, itselläni on yksi lähes aikuinen lapsi nuoruuden liitosta, mutta sen kanssa ei siis tarvinut tuossa tilanteessa kipuilla, eikä taistella.