Asia sattuu olemaan niin että olen lesbo. Tällähetkellä en ole puhunu siitä kun kouralliselle läheisimpiä kavereita. Ensimmäinen kaapista ulostulo oli tietty pelottava kokemus, mutta toisaalta tiesin että se ihminen hyväksyy mut satavarmasti. Se helpotus mikä kertomisen jälkeen tuli, ei sitä voi sanoin kuvailla. Perheelle en ole sanonut mitään - en oo kokenut että vielä olis oikea aika tai hetki siihen.
Oon kuitenkin useempaankin otteeseen kuullut kotiväeltä sensuuntaisia vihjailuja että ne ehkä aavistaa etten oo hetero. Pressanvaalien aikaan kotona oli kova keskustelu kun sanoin äänestäneeni Haavistoa, ja äiti sanoi että "Jaa, eihän sitä tiedä vaikka meillä olis kotonakin yks homo". Kerran juttelin isän ja yhden sukulaisen kanssa. Se sukulainen kysyi "Onkos siellä sun opiskelupaikkakunnalla ketään kivoja tyyppejä, semmosia tyyppejä tiedäthän ;) " johon isä: "Nii-in, miehiä vai naisia?!"
Vanhempani on myös hyvin avoimesti tuoneet esiin sen, että olla jotain muuta kuin hetero on "etovaa ja luonnovastaista". Sanovat usein, ettei ihmisten tulisi olla halujensa vietävissä, vaan jos on "sellaisia taipumuksia" niin täytyisi vaan hillitä itsensä ja elää niinkuin "normaalit" ihmiset tekevät.
Mikä tän jutun pointti nyt loppujenlopuks on, on se että on jotenkin hirveen väsyttävää jä ärsyttävää salailla niinkin isoa asiaa itsestään - mut samalla aivan järjettömän pelottavaa ajatellakaan kertovansa perheelle mitään, varmaan tiedätte tunteen.Olen muuttanu opiskelujen perässä toiselle paikkakunnalle ja pitkän välimatkan takia en käy kovinkaan usein kotona. Mitenkähän tästä kannattais lähteä viemään keskustelua eteenpäin?
Kaapista ulos perheelle
6
358
Vastaukset
- Hylätyt
Ei o mikään pakko tulla kaapista ulos.
Kyllä sitä vanhempansa tuntee.
http://www.hs.fi/elama/Vanhempiensa hylkäämät/a1360165914791?ref=tf_iHSisboksi300-artikkeli&jako=e8f2aa34f5b5d1d978baa12669302151 - f4ck
ne on sun vanhemmat, yleensä ihmiset pelkää mitä ei tiedä. Sano niille ett ne oli oikeassa, perheessä on yksi homo. Aikuistumisen yksi tärkein osa on ett pääsee irti mammasta ja papasta. Sä olet ihan oma ihminen, oma elämä, omat valinnat. Jos sun elämää varjostaa pelko perheestä, niin sä olet lintu yhdellä siivellä. Joten kerro, anna heille aikaa sulattaa ja vapaudu napanuorasta.
Kirje voi olla hyvä tapa, saat miettiä sanojasi ja he sulatella rauhassa. Elämässä pitää antaa reilu mahdollisuus itselle olla kuka on, ja ihmiset jotka kunnioittaa ja rakastaa sua sellaisena kuin olet. Ne jotka ei, niillä sä et tee mitään. Oli ne sitten jopa omia perheenjäseniä.
Sä elät sun elämää, jos sä opettelet jo nyt pelkäämään, se määrää sun tahtia aina. - jännittynyt.
Kokemukseni mukaan,että toki se pelottava juttu mutta olin salannut melko pitkään vanhemmiltani.Kyllä he ihmettelivät miksi asun naisen kanssa jatkuvasti..Ehkä he alussa ajatellut "olisiko vain bestikset kämppikset vaiko seurustelukumppaniksi".Olin alussa varovainen heidän kanssaan,kysyin äidiltä tietääkö mitä lesbo tarkoittaa.Ei äitini sitä ymmärtänyt lesbon sanasta mistä on tarkoitettu.Selitin pikkuhiljaa kunnes äitini myöhemmin ymmärtämään.Kyllä minulla oli vaivannut huono omatuntoni,että salasin koko ajan ja lopulta oli pakko kertoa.Yllättyin täysin,että koko perheeni suhtautuivat loistavasti hyvin.Sisarukset hyväksyivät minustakin vaikka kysyi minulta olenko ihan varma kiinnostunut naisista :).Olin silloin täysi-ikäinen,että kysyin siskoltani "tulin mieleen,että mitä tekisit jos kaverisi sattuu olemaan lesbo tai bi.Hyväksyisitkö?"Siskoni sanoi näin:"jos kävisi todellakin niin pakkohan hyväksyä ja ei varmasti mitään vastaan".Jäin miettimään asioita paljon.Tunnet kyllä paremmin vanhempasi ja tiedät kyllä koska oikea hetki..Tai voisit kertoa livenä vai kirjoittaa kirjettä vaiko haluaisit tietää heidän vastausta "testi" kysymyksen.Kunhan ehdotan vaan.Voin sanoa,että olet aikuinen ja sinulla oikeus olla oma valinta elämään.Voi ollakin,että vanhempasi saattaa arvata vähän jotakin.Nyt minulla menee hyvin ja olen tyytyväinen.Tiedän kyllä,että pelottavalta tuntua mutta otin riskin ja katson mitä tapahtuu.Olin jatkuvassa ajatella,että kerronko tai en vaiko parempi tapa toiseen..En aivan suoraan sanoa :"hei minä on lesbo" vain tein hienovaraisesti alussa ja keskustellaan rauhallisesti asioita.
- Musteklubi
No, itsellä oli tämä kokemus jonkin aikaa sitten: pikkusisko tuli kysymään kerran ihan suoraan, olenko kiinnostunut naisista. Olivat kuulemma äitini kanssa jutelleet ja miettineet asiaa. No, kerroin sitten ihan rehellisesti, mitä nyt salailemaan kun kerran itsekin olivat huomanneet. Aika soppa siitä myöhemmin tulee, jos ensin kieltää kaiken... Vielä vaikeampi sitten enää ulos.
Vaikka perheeni on todella uskovainen ja yleisesti homovastainen, hyvin asiaan silti suhtautuivat. Tuskin vanhemmat ihan vielä ovat sitä hyväksyneet, vähän "hammasta purren" ottivat asian vastaan, mutta uskon, että ulos tuleminen oli kaikkiaan ihan hyvä ratkaisu.
Useimpia vanhempia tällainen heille uusi asia varmaan etupäässä pelottaa: he eivät tiedä, miten suhtautua asiaan. Varmaan aika harva vanhempi kuitenkaa oikeasti hylkäisi lapsensa seksuaalisen suuntautumisen takia... Toivottavasti ei ainakaan. - emilyalison
- MissImmortal
No ei sun tarvitse niille kertoa erikseen, eihän heteronuoretkaan käy ilmoittamassa suntautumisestaan. Jos ne yhtään on kiinnostuneita sun elämästä ylipäätään, niin kyllä ne sen itsekkin lopulta huomaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?
Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta771776Tietysti jokainen ansaitsee
Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt181679- 151480
En voi sille mitään
Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee12116450+ naiset kyl
Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin191163Välitän sinusta mies
Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv51151hieman diabetes...
Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo121116Annetaanko olla vaan
Siinä se, tavallaan kysymys ja toteamuskin. Niin turhaa, niin rikkovaa. On niin äärettömän tärkeä, ja rakas olo.. N291111Miten joku voi käyttää koko elämänsä
siihen että nostelee täällä vanhoja ketjuja ja troIIaa niihin jotain linkkiä mitä kukaan ei avaa? Ihmisellä ei ole mitää61099Pakkoruotsi on leikkikieli, jota ei ole tarkoituskaan osata
Pakkoruotsi on leikkikieli. Ennen leikkikieltä sanottiin siansaksaksi, sitten keksittiin tilalle pakkoruotsi. Pakkoruot71084