Ehkäpä löytyi kaikkien Marxin kumoajien esi-isä italialainen sosiologi ja taloustieteilijä Loria (1857-1943).
Otin esille nimenomaan Lorian, koska antipunikki edustaa yksi yhteen Lorian aatemaailmaa ts. talousoppia ts. Marxin kritiikkiä.
Mitä Loria esittää?. Loria nakkaa tyynen viileästi Marxin näkemyksen tavararoiden arvosta takakäteen. Lorian mukaan on täyttä mielettömyyttä puhua erilaisten käyttöarvojen taakse kätkeytyvästä arvosta ja että tavarat vaihdettaiisiin markkinoilla ja jokainen vaihtosuhde muodostaisi tavaroiden arvon. Kirves voisi vaihtua tänään 10 euroon, huomenna 5 euroon ylihuomenna .....
Tavaroiden arvo olisi vaihtosuhteessa sovittu hinta rahamuodossa tai toisessa käyttöarvossa.
Loria: "Koska näet arvo ei ole mikään muu kuin suhde, jossa tavara vaihtuu toiseen, on pelkkä ajatuskin kokonaisarvosta järjenvastaisuutta, miellettömyyttä."
Loria = antipunikki hylkää tavaroihin kiteytyneen yhteiskunnallisen työn ja jos niitä tehdessä täytyy työtä ollakin, se ei voisi olla arvon mittari.
Nykyaikainen kokoomuslainen kansanaedustaja puhuu Loriaa vastaan työn tärkeydestä, haluaa pidentää elinikäistä työaikaa, yhdistää siis työn tavaroiden tuottamiseen ja piilotajunnassa yhtyy Marxin arvoteroriaan (tavaran arvon perusta on siihen sisältynyt työn paljouden määrä...jne).
Käsitteleme Lorian argumentteja ja yritämme ratkaista ongelman. Viitteenä Friedrich Engelsin artikkeli Pääoman 3. kirjan lopussa vähän ennen kuolemaansa 1895.
Arvolaki ja Marxin kumoajat
38
309
Vastaukset
Näinhän se on, varsinkin käytetyn hyödykkeen arvo voi vaihdella isollakin haarukalla. Mitä tahansa tarviketta/hyödykettä arvostetaan eri tavalla arvostelijasta riippuen. Vanha postimerkki ei toiselle kelpaa edes huussipaperiksi koska on niin pieni ja toinen on valmis maksamaan monen vuosipalkan samasta postimerkistä.
Tuon saman kokee kun pyrkii vuoden kahden päästä myymään vaikka digikameraansa niiden kehitys kun menee eteenpäin kovaa vauhtia. parin vuoden päästähän saa puoleen hintaan monipuolisempia kameroita kuin tänään.
Hinta on se mitä pyydetään ja lopulta maksetaan mutta arvo on aina arvoitus. Se tietysti kiinnostaa tyhjän ajattelijoita eli filosofeja kautta maailman sitä kun on mahdotonta yksiselitteisesti ratkaista.- TIVOLIMESTARI!
HEI!
Nyt Marxilainen Sosiologia ja Filosofia LD-perusteinen Materialistinen Historiakäsitys rp:ssä ei oleta sitä, että kaikki myyntitapahtumat olisivat sellaisia, että tavara ja palvelut vaihtaisivat omistajaa ns todellisista arvoistaan, jos ei muusta syystä niin siitä, että ei kukaan ostomyyntitapahtuman yhteydessä tiedä mistään muusta rahallisesta vaihtoarvosta kuin siitä, että millä hinnalla tavara vaihtoi omistaa ja palvelut haltijaansa. Niin ja nyt pitää muistaa se asia myös, että ei pidän sekoittaa LD-perusteinen Pääomakirjan Arvolakimalli rp:hen sellaista Klassikkomallin käsitettä, joka on nimeltään Yleinen Tasapainohinta.
Onhan olemassa ostomyyntitapahtuman yhteydessä ns TASAPAINOHINTA siis se hinta, jolla tavara tai palvelu vaihtoi haltijaansa tai ts omistajaansa, mutta nyt Tasapainohinta on täysin eri asia kuin ns Yleinen Taspainohinta. Nyt Tasapainohinta voi samankin hyödykkeen kohdalla vaihdella melkoisesti, kun taas Yleinen Tasapainohinta on aina sama edellyttäen tietysti sitä, että me pystymme osoittamaan Klassikkomallin oletusten kuten erityisesti IDENTTISYYSOLETUS C:n ja Q:n suhteen olevan olemassa reaalisena, mutta jos näin ei pystytä osoittamaan, niin jäljelle jää vain TASAPAINOHINTA, siis se hinta, jolla tavara tai palvelu vaihtoivat omistajaansa tai haltijaansa.
Onhan ollut keskustelussa se asia, että voihan ns Tasapainohinta jonkin tavaran tai palvelun kohdalla olla sellainen, että yrittäjä ei saa edes tuotantokustannuksia nettomääräisenä eli Pysyvä ja Vaihteleva Pääoma rp:tä Lisäarvosta nyt puhumattakaan. On nyt kuitenkin syytä sanoa se asia, että jos yrittäjä haluaa jatkaa yrityksensä toimintaa myös nyt ja tulevaisuudessa, niin hänen pitää saada ainakin keskimäärin eli keskiarvoisesti ainakin tuotantokustannukset eli Pysyvä ja Vaihteleva Pääoma rp:n.
Me voimme nyt sanoa sen asian, että LD-perusteinen Pääomakirjan Arvolakimalli on looginen ja reaalinen siitä syystä ainakin, että ns IDENTTISYYSOLETUS C:n ja Q:n suhteen ei ole voimassa vaan EPÄIDENTTISYYSOLETUS, sillä tuskin edes torikauppiaidenkaan keskuudesta löytyy kahta sellaista yritystä, joissa C ja Q olisi edes suurin piirteinkään vuositasolla yhtä suuria. Nyt minä ainakin ihmettelen sitä, että miksi Yleinen Tasapainohinta -käsite halutaan Marxismi-Leninismin kannattajien piirissä liittää myös Pääomakirjan Arvolakimalli rp:hen. On syytä erityisesti korostaa sitä asiaa, että Kasaantumis- ja Keskittymiskuvio ei olisi reaalisena mahdollinen, jos Elinkeinoelämän piirissä olisi olemassa todellisena sellainen tilanne, että yritykset olisivat yhtä suuria keskenään eli täysi Identtisiä C:n ja Q:n suhteen, siis ei olisi suuria ja jättisuuria yrityksiä vaan vain ja ainoastaan sellaisia, jotka ovat niin pieniä kuin pisara meressä, joten ne ottavat markkinahinnan annettuna.
PS Nyt me voimme kai sanoa sen asian, että tekninen kehitys ei voi jatkua loputtomiin oikein kiirkeänä ja kovana vaan suvantovaiheet ovat edessämme halusimme tai emme. Niin ja nyt kuitenkin tekninen kehitys taas jälleen kerran voi jatkua kiihkeä, jos me löydämme jotain sellaista luontokuvioiden Fysiikka- ja Kemia-kentässä, joka tuo kehiin jotain uutta ja mullistavaa. Onkohan tällä hetkellä ATK- ja Automaatioalakin jo jollakin tavalla suvantovaiheessa, siis kiihkein kehitys on tällä hetkellä taaksejäänyttä aikaa? Niin.
Tavaran arvo ei ole sen myyntihinta sillä samaa tavaraa myydään samanaikaisesti eri hinnoin samoilla markkinoilla ja näin ollen tavaran hinta ei ole yksi yhteen sen arvo.
Koska tavaran hinta ei siis ole sen arvo niin silloin meillä ei ole minkäänlaista teoreettistakaan mahdollisuutta ottaa selville tavaran arvoa. Ja koska tavaran arvo marxin oppien mukaan on vain ja ainoastaan siihen kiteytynyttä yhteiskunnallisesti välttämätöntä työtä niin silloin emme voi tietää myöskään työn arvoa.
Koska työn arvoa emme voi tietää niin silloin kapitalistin on mahdoton maksaa työstä sen arvoa vastaava palkka.
Joko muuten kohta pystyt kertomaan, että miten marxin oppien mukaan voitto muodostuu tavaran myyntihinnan ollessa sen arvoa korkeampi?
Mitä marx mahtoi kertoa siitä vai eikö hän, niinkuin Kalle epäilee, kiireiltään ehtinyt pähkäileen voitonmuodostumista yleisesti vaan hänen aikansa riitti vain sen erikoistapauksen pohdintaan, missä tavara myydään sen arvoa vastaavaan hintaan. No, ei kai kukaan ehdi kaikkia asioita elämänsä aikana pohdiskeleen vaikka ei antaisikaan työnteon haitata pähkäilyä.
..........................- TIVOLIMESTARI!
HEI!
Nyt tavaran arvo rahamääräisesti ilmaistuna vaihtelee jopa saman kauppapäivän aikana, kun taas työtunteina ilmaistuna tavaran arvo ei niin kovin paljoa vaihtele. Niin ja nyt se, että miksi tavaran ja palveluiden hinta rahayksikköinä ilmaistuna vaihtelee, niin jontuu siitä asiasta ainakin, että koska IDENTTISYYSOLETUS C:n ja Q:n suhteen ei ole voimassa, niin ei ole myöskään voimassa ns Yleinen Tasapainohinta vaan vain ja ainoastaan TASAPAINOHINTA, siis se hinta, jolla tavara vaihtaa omistajaa Osto-Myynti-Tilanne rp:ssa.
Kun Te AP sanoitte siten, että tavaran ja palveluiden arvo on jotain muuta kuin rahayksikkö- tai työtuntimääräinen, niin ainakin Hyvä Kysymys on se, että mikä sitten tavaran ja palveluiden todellinen ARVO voisi olla. Nyt pitää muistaa se asia, että Mikroteoria1 on Pysyvä ja Vaihteleva Pääoma sekä Lisäarvo ja että Mikroteoria2 on Kiinteä ja Liikkuva Pääoma sekä Lisäarvo. Niin ja nyt tavaran ja palveluiden rahallisesta arvosta puhuttaessa on syytä pyöriä vain Aritmeettinen Keskoarvo rp:ssä kuten myös silloin, kun pyöritään arvoasian yhteydessä Työtuntimääräisessä kuviossa.
Nyt sitten on olemassa myös LD-perusteinen Pääomakirjan Arvolakimalli, ja joka Makroteoriakuvioissa on Rahapääoma R-R, Tavarapääoma T-T, Pankkipääoma R-R-R', Kauppapääoma R-T-R' ja Tuotantopääoma R-T...P...T'-R'. Nyt sitten on hyvä vielä mainita Mikroteoria1 eli Pysyvä ja Vaihteleva Pääoma sekä Lisäarvo ja Mikroteoria2 on Kiinteä ja Liikkuva Pääoma sekä Lisäarvo. Niin ja nyt pitää sanoa se asia, että Klassikkomalli, Monetarismi, Uusklassinen Talousteoria, Keynessismi, EB:n Revisonismi ja Rationaalisten Odotusten Koulukunta eivät tunne sellaista asiaa kuin Yrittäjän VOITTO. Nyt kuitenkin LD-perusteinen Pääomakirjan Arvolakimalli ja Materialistinen Historiakäsitys tuntee sellaisen asian kuin Yrittäjän VOITTO, ja joka on Lisäarvo miinus Lainanhoitokulut.
Nyt koska Marxilainen Filosofia ja Sosiologia on täysin eri asia kuin Marxismi-Leninismin Yhteiskuntatiede ja Filosofia, niin on kai syytä mainita se asia, että Materialistinen Historiakäsitys ja Pääomakirjan Arvolakimalli perustuu Luonnon Dialektiikka eli LD:n lausepuun peruslauseeseen A)AINE-MATERIA(MASSA) sekä B)Kolmiulotteinen Luontoavaruus ja N-ulotteinen Laatuavaruus, Euklidinen Geometria(VIIVA, PINTA-ALA, TILAVUUS) ja XYZ-avaruus. LD:n kategoriat eli laatumuuttujat ovat Yksityinen, Erikoinen ja Yleinen, Kausaliteetti, Stokastisuus- ja Kuvauspostulaatti. LD:n liikelaki on Määrälliset ja Laadulliset Muutokset, Vastakohtien Ykseyden ja Taistelun Laki, Kieltämisen Kieltäminen eli SOPIMUSLAKI.
PS Jos ja kun Tavaran ARVO on eri suuri kuin sen myyntihinta, niin mikä ihmekuvio voisi sitten tavaran arvo todella olla? Onhan kirjoitettu, että koska Identtisyysoletus C:n ja Q:n suhteen ei ole voimassa, niin ei ole voimassa myöskään Yleinen Tasapainohinta vaan vain ja ainoastaan TASAPAINOHINTA, siis se hinta, jolla tavara vaihtaa omistajaa Osto-Myynti-Tilanne rp:ssä. Kun on vain reaalisena olemassa TASAPAINOHINTA, niin samankin tavaran hinta vaihtelee, joten on pakko puhua vain Hinta-asian yhteydessä Aritmeettisesta Keskiarvosta. - s.partacus
"Koska työn arvoa emme voi tietää niin silloin kapitalistin on mahdoton maksaa työstä sen arvoa vastaava palkka."
Siteeraus on suoraan edesmenneeltä Lorialta, jos ei sananmukaisesti niin käsitteellisesti.
Olemme todenneet aikaisemmin, että tavarat eivät eivät vaihdu summittalisilla hinnoilla eikä työvoimatavaran arvo ole salaisuus.
Ostaja tai myyjä voi voittaa vaihdossa mutta lisätuotetta ei synny. Työvoimatavaran arvo on tiedossa hyvinkin tarkassa haarukassa.
Nämä ovat tärkeät pointit ja ovat todellisuutta.
Arvolakiin kuluu myös voiton suhdeluvun alenemistendenssi, joka sekin todellisuutta.
Mistä Loria riemastui ja täkäläiset Marxin kieltäjät Loriaa toistavat?
Marx lausui Pääoman 3. osassa, että tavaroita ei koskaa ole myyty arvostaan eikä milloinkaan voida myydäkään.
Loria päätteli, että Marx kumosi itsensä ja perusolettamuksen Pääoman 1.kirjan alussa, jossa hän eritteli käyttöarvojen ja niihin sisältyvän yhteisen arvon työn paljouden perusteella.
Loria meni niin pitkälle, että erilaisilla käyttöarvoilla ei olisi niiden esineellisestä muodosta poikkeavaa yhteistä arvoa ollenkaan. Ei olisi mitään muuta kuin mututuntumalla tai vaihdossa oveluudella tai petoksella saat hinta. Hinta, jolla ei olisi mitään yhteyttä mm. tuotantokustannuksiin.
Tätä samaa antipunikki on toistanut viimeiset kuukaudet palstalla.
Kun työ poistetaan taloudesta, työläiset voidaan poistaa tuotannosta. Tavarat syntyvät "neitsellisesti".
Siis ei. Miksi tuotannossa on siltikin Loriasta riippumatta työvoima se, joka muuttaa raaka-aineet tuotteeksi.
Tuon ensi kerralla Lorian taikatenmpun, jolla hän poistaa "ilkeän, näkymättömän" arvon."Työvoimatavaran arvo on tiedossa hyvinkin tarkassa haarukassa."
Kerrohan, että miten työn arvo lasketaan?
Jos et sitä marx-tietäjänä pysty kertomaan niin kerrohan sitten, että miten yksittäinen kapitalisti voi laskea yrityksessään tehdyn työn arvon ja mikä on jokaisen työntekijän osuus siihen?
................."Marx lausui Pääoman 3. osassa....."
Pötyä.
Kun Pääoman 3. osa julkaistiin ensimmäisen kerran niin silloin marx oli kasvattanut koiranputkia jo useita vuosia.
Joten emme voi koskaan saada tietää, että mikä kohta ko. teoksesta on marxinkäsialaa ja minkä taas joku muu on runoillut.
..................."Marx lausui Pääoman 3. osassa, että tavaroita ei koskaa ole myyty arvostaan eikä milloinkaan voida myydäkään."
Niin, siinä joku marxin nimissä kertoo marxin elinikäisten pähkäilyjen olleen turhaa - marx ei eläessään ehtinyt kuin pohtimaan tapausta, jossa tavara myydään sen arvoa vastaavaan hintaan. Ja marxin kasvattaessa koiranputkea joku tollo kirjoittaa marxin nimissä, että tavaroita ei koskaa ole myyty arvostaan eikä milloinkaan voida myydäkään.
Voiko sitä nollata miehen elämäntyötä helpommin - yksi lause riittää ja marxin elinikäinenpähkäily on osoittaunut turhaksi ajanhukaksi.
.......................antipunikki kirjoitti:
"Marx lausui Pääoman 3. osassa, että tavaroita ei koskaa ole myyty arvostaan eikä milloinkaan voida myydäkään."
Niin, siinä joku marxin nimissä kertoo marxin elinikäisten pähkäilyjen olleen turhaa - marx ei eläessään ehtinyt kuin pohtimaan tapausta, jossa tavara myydään sen arvoa vastaavaan hintaan. Ja marxin kasvattaessa koiranputkea joku tollo kirjoittaa marxin nimissä, että tavaroita ei koskaa ole myyty arvostaan eikä milloinkaan voida myydäkään.
Voiko sitä nollata miehen elämäntyötä helpommin - yksi lause riittää ja marxin elinikäinenpähkäily on osoittaunut turhaksi ajanhukaksi.
.......................Marxin aikana kulutustavarakauppa josta tässä puhuttaneen oli ihan erilaista kuin tänään, sitä ei käytännössä ollut ja palttootkin perittiin aina seuraavaan polveen.
Marxin arvoteoriat eivät pysty siten mitenkään koskemaan tätä päivää maailman muututtua todella erilaiseksi kulutuksen ja monen muunkin asian suhteen. Kaikki kauppa käydään tämän päivän olosuhteissa ei 1800 luvun. Asiasta on siten turhaa edes keskustella Marxin ideoiden perusteella, yhtä hyvin voisimme miettiä mitä tehdä jos tulee vedenpaisumus ja metsät on niin hakattu jotta arkkiin ei tahdo löytyä tarpeeksi tukevia hirsiä joka mäeltä.- TIVOLIMESTARI!
Työeläkeläinen kirjoitti:
Marxin aikana kulutustavarakauppa josta tässä puhuttaneen oli ihan erilaista kuin tänään, sitä ei käytännössä ollut ja palttootkin perittiin aina seuraavaan polveen.
Marxin arvoteoriat eivät pysty siten mitenkään koskemaan tätä päivää maailman muututtua todella erilaiseksi kulutuksen ja monen muunkin asian suhteen. Kaikki kauppa käydään tämän päivän olosuhteissa ei 1800 luvun. Asiasta on siten turhaa edes keskustella Marxin ideoiden perusteella, yhtä hyvin voisimme miettiä mitä tehdä jos tulee vedenpaisumus ja metsät on niin hakattu jotta arkkiin ei tahdo löytyä tarpeeksi tukevia hirsiä joka mäeltä.Me voimme nyt kuitenkin sanoa sen, että jos jostain teoriasta tai mallista tulee USKONTO kuten on ilmeisesti tapahtunut Suhteellisuusteoria ja Uusklassinen Talousoppi rp:n tapauksissa, niin teoria elää, vaikka tapahtuisi mitä hyvänsä. Nyt Suhteellisuusteoria rp:n perusongelma on Professori Zöllnerin Neliulotteinen Geometria kuten myös ns ALKUPAUKKU. Nyt Alkupaukkuoppi on sellainen, että siinä oletetaan siten, että Maailmankaikkeus voi alkaa jossain vaiheessa supistumaan kohti äärimmäisen pientä pistettä. Nyt on ongelmana myös se, että miten AINE-MATERIA(MASSA) rp:stä täysin tyhjä tila voi supistua. On myös toisena ongelmana se asia, että miten sellainen Maailmankaikkeus voi alkaa taas laajeta, joka on jostain syystä supistunut kohti äärimmäisen pientä pistettä. Onkohan nyt syytä ottaa kehiin myös FYSIIKKA- ja KEMIA-asioissa LUOMISOPPI eli KREATIONISMI?
Jos Nykyfysiikka on ongelmissa Alkupaukkuopista johtuen, niin vähintään yhtä suurissa ongelmissa on tämän hetken Yliopistotaloustiede siis Uusklassinen talousoppi. Me voimme nyt sanoa, että Nykytaloustiede on pelkkä Klassikkomallin sovellus. Mikä Klassikkomallin oletus kestää romahtamatta Realismitestin? Onko se ns Täystyöllisyystasapaino-oletus vai onko se ns IDENTTISYYSOLETUS C:n ja Q:n suhteen vai onko se ns Täydellisen Markkinainformaation oletus? Jos nyt pystyy osoittamaan sen oikeaksi, että reaalisena tapahtumana elinkeinoelämän kaikki yritykset C:n ja Q:n suhteen ovat täysin Identtisiä, niin tällöin on Klassikkomalli reaalinen ja looginen, mutta jos ei tähän pystytä, niin tällöin LD-perusteinen Pääomakirjan Arvolakimalli on tosi.
Mitä tarkoittaa Luonnon Dialektiikka eli LD?
LD:n lausepuun peruslause on A)AINE-MATERIA(MASSA) sekä B)Kolmiulotteinen Luontoavaruus ja N-ulotteinen Laatuavaruus, Euklidinen Geometria(VIIVA, PINTA-ALA, TILAVUUS) sekä XYZ-avaruus.
LD:n kategoriat eli laatumuuttujat ovat Yksityinen, Erikoinen ja Yleinen, Kausaliteetti, Stokastisuus- ja Kuvauspostulaatti.
LD:n liikelaki on Määrälliset ja Laadulliset Muutokset, Vastakohtien Ykseyden ja Taistelun Laki, Kieltämisen Kieltäminen eli SOPIMUSLAKI.
LD-perusteinen Pääomakirjan Arvolakimalli
Makroteoria on Rahapääoma R-R, Tavarapääoma T-T, Pankkipääoma R-R-R', Kauppapääoma R-T-R' ja Tuotantopääoma R-T...P...T'-R'.
Mikroteoria1 on Pysyvä ja Vaihteleva Pääoma sekä Lisäarvo. Lisäarvo on MYYNTIHINTA miinus Pysyvä ja Vaihteleva Pääoma.
Mikroteoria2 on Kiinteä ja Liikkuva Pääoma sekä Lisäarvo. Lisäarvo on MYYNTIHINTA miinus Kiinteä ja Liikkuva Pääoma.
Käyttöarvo on se hyöty, jonka kuluttaja saa ostamastaan tavarasta tai palvelusta, ja että Vaihtoarvo on Työtunti- ja Rahayksikkömääräinen.
Nyt Arvolakimalli tuntee Yrittäjänvoittokäsitteeen, kun taas muut talousteoriat eivät tunne. Yrittäjän voitto on siis Lisäarvo miinus Lainanhoitokulut.
Materialistinen Historiakäsitys ja Pääomakirjan Arvolakimalli rp:n tapauksessa on aina syytä puhua aritmeettisistä keskiarvoista kuten myös Todennäköisyyspostulaatista ja LD:stä. Nyt pitää myös muistaa se asia, että koska yritykset ovat epäidenttisiä C:n ja Q:n suhteen, niin markkinoilla voi ilmetä myös sellainen tilanne, että YRITTÄJÄ ei pysty repimään markkinoilta edes nettomääräisiä tuotantokustannuksia, siis Pysyvä ja Vaihteleva Pääoma rp:n osuutta. On myös hyvä huomata se, että jos Yritykset olisivat Identtisiä C:n ja Q:n suhteen, niin elinkeinoelämän ympäristössä ei olisi olemassa suuryrityksiä ja jättisuuria yrityksi, vaan kaikki yritykset olisivat yhtä suuria ja samalla pieniä kuin pisara meressä.
Me voimme vielä sanoa ja korostaa sitä asiaa, että silloin kun Adam Smith kirjoitti kirjansa KANSAKUNTIEN VARALLISUUS, niin elinkeinoelämän yritykset olivat lähellä sellaista tilaa ja tilanne, jota kuvaa Klassikkomallin oletukset, joten vaati Karl Marx Looshi rp.n Käsityömestareilta kovan tason ymmärrys- ja huomiokykyä, kun HE huomasivat sen, että jo melkein lähitulevaisuudessa me elämme jättisuurten ja monikansallisten yritysten maailmassa. Muistan lukeneeni sellaisesta kirjasta, jonka on kirjoittanut brittiläinen konservatiivi Chistoffer Tugendat 1970-luvulla, että moni London School of Economics rp:n professorikin oli sitä mieltä, että suuryrityksiä ja varsinkaan monikansallisia jättisuuria yrityksiä ei voi syntyä, koska ne ovat vallitsevan talousteorian Klassikkomalli rp:n vastaisia.
- s.partacus
"Voiko sitä nollata miehen elämäntyötä helpommin - yksi lause riittää ja marxin elinikäinenpähkäily on osoittaunut turhaksi ajanhukaksi."
1894 Lori ilmielävänä toistaa itseään. Tavaroiden arvo määräytyisi vaihdossa. Tuotannon kuluilla ei olisi mitään merkitystä. Kysyntä ja tarjonta ratkaisisivat hinnat.
Tässä tulee selvästi esille poliittinen ja luokkaluonteinen kansantaloustiede ja jonka tarkoituksena on häivyttää työ tuotannosta ja työväenluokka tuotannon perusluokkana.
Eipä nuolaista tikkaria ennen sen tipahtamista.
Engels, joka kokosi Pääoman 2. ja 3. kirjan Marxin muistiinpanoista, esitti sen mikä aikaisemmin palstalla on tullut esille.
Kysyntä ja tarjonta ovat normaalitilassa balanssissa. Jos oletetaan kysynnän ryhmä 1.000 mrd arvoiseksi ja tarjonnan ryhmän 1.000 mrd arvoiseksi, tavarat on jaettu kahteen ryhmään (rahamuodossa ja tavaroina).
Taloustieteilijä Adam Riese esitti, että tavarat yhdessä tekevät 2.000 mrd.. Loria esitti laskuopin mielettömäksi. Lorian mukaan 1.000 1.000 = 0. Näin päättelee myös antipunikki Lorian oppilaana. Tavaroilla ei olisi käyttöarvosta poikkeavaa arvoa. Tavararoiden rahamuoto ei siis perustuisi mihinkään muuhun kuin vaihdossa tehtyyn sopimukseen.
Aikaisemmin olemme palstalla todenneet, että tuotannon täytyy tuottaa lisätuotetta ja lisäarvoa, muuten yritys menee nurin.
Kaava 100 = 50 10 40 (C = c v m) on reaalinen. Lisäarvo on 40 ja firmalla menee hyvin. Kun lisäarvo laskee alle nollan, firma on suoritustilassa. Ja oleelliisin; työvoimaa ei kaaviosta voi poistaa, joten se ja työ luovat tavarat ja tavaroille yhteismitallisen arvon.
jatkuu....- s.partacus
..jatkuu
Palaamme Lorian väitteeseen. Maailmassa on 1.000 mrd edestä tavaroita ja 1.000 mrd edestä rahamuodoksi kiteytynyttä työtä. Tavaroiden arvo ja hinta rahamuodossa kohtaavat täsmällisesti. Kuluttajat antavat tuottajalle 1.000 mrd rahaa ja tuottajat luovuttavat 1.000 mrd edestä tavaroita. Tuotanto jatkuu ja balanssi säilyy.
Aikaisemmissa väittelyissä on tullut jo esille absoluuttinen ja ylimääräinen lisäarvo ja ylimääräisen voiton käsite sekä tavaroiden hintojen vaihtelu yli ja alle arvon.
Yksittäisten yritysten tuottamat tuotteet tuskin koskaan määräytyvät sentilleen ta vieläkin pienemmissä toleransseissa työn paljouden arvon mukaan. Tosin kustannuslaskenta on edistynyt huimasti Marxin ajoista, joten yksittäisen tuotteen hintamuoto lähenee arvoaan ja on sitä koko tuotannon laajuudessa.
Jos hinnat määräytyvät vaihdossa, mitä siitä voisi seurata. Suuri osa kapitalisteista suostuisi vakituisesti pienen kapitalistiryhmän nyljettäväksi, toimisi jatkuvasti tappiolla tai tilanne olisi että puolet ryövää ja puolet tulee ryövätyksi. Ja silti voitossa/tappiossa vaihdossa uutta lisäarvoa ei syntyisi.
Tarkkaavainen lukija ymmärtää, että kapitalistit eivät ole pölkkypäitä. He ovat varsin taitavia talousmiehiä ja että kuvattu systeemi on huuhaata.
Arvolaki estää mielivallan markkinoilla ja pistää kuriin änkyräkapitalistin. Tavaroiden hintojen peruslähde on niiden arvo työn paljoudessa. Tämä on Marxin talousopin ydin, tavaratuotannon näkymätön käsi, on reaalinen.
Hintojen heilahtelu arvosta poiketen, ylimääräiset lisäarvot ja voitot (että myös tappiot) tulevat pitkin Pääomaa käsitellyiksi perustana työvoiman kulutus, koska tavara ei luo tavaraa paitsi työvoimatavara, joka pystyy luomaan käyttöarvoja että lisätuotetta. s.partacus kirjoitti:
..jatkuu
Palaamme Lorian väitteeseen. Maailmassa on 1.000 mrd edestä tavaroita ja 1.000 mrd edestä rahamuodoksi kiteytynyttä työtä. Tavaroiden arvo ja hinta rahamuodossa kohtaavat täsmällisesti. Kuluttajat antavat tuottajalle 1.000 mrd rahaa ja tuottajat luovuttavat 1.000 mrd edestä tavaroita. Tuotanto jatkuu ja balanssi säilyy.
Aikaisemmissa väittelyissä on tullut jo esille absoluuttinen ja ylimääräinen lisäarvo ja ylimääräisen voiton käsite sekä tavaroiden hintojen vaihtelu yli ja alle arvon.
Yksittäisten yritysten tuottamat tuotteet tuskin koskaan määräytyvät sentilleen ta vieläkin pienemmissä toleransseissa työn paljouden arvon mukaan. Tosin kustannuslaskenta on edistynyt huimasti Marxin ajoista, joten yksittäisen tuotteen hintamuoto lähenee arvoaan ja on sitä koko tuotannon laajuudessa.
Jos hinnat määräytyvät vaihdossa, mitä siitä voisi seurata. Suuri osa kapitalisteista suostuisi vakituisesti pienen kapitalistiryhmän nyljettäväksi, toimisi jatkuvasti tappiolla tai tilanne olisi että puolet ryövää ja puolet tulee ryövätyksi. Ja silti voitossa/tappiossa vaihdossa uutta lisäarvoa ei syntyisi.
Tarkkaavainen lukija ymmärtää, että kapitalistit eivät ole pölkkypäitä. He ovat varsin taitavia talousmiehiä ja että kuvattu systeemi on huuhaata.
Arvolaki estää mielivallan markkinoilla ja pistää kuriin änkyräkapitalistin. Tavaroiden hintojen peruslähde on niiden arvo työn paljoudessa. Tämä on Marxin talousopin ydin, tavaratuotannon näkymätön käsi, on reaalinen.
Hintojen heilahtelu arvosta poiketen, ylimääräiset lisäarvot ja voitot (että myös tappiot) tulevat pitkin Pääomaa käsitellyiksi perustana työvoiman kulutus, koska tavara ei luo tavaraa paitsi työvoimatavara, joka pystyy luomaan käyttöarvoja että lisätuotetta." Tavaroiden arvo ja hinta rahamuodossa kohtaavat täsmällisesti."
Tämä ei voi pitää paikkaansa.
Jos se pitää paikkansa juuri nyt niin jo nyt kaksi sekuntia myöhemmin on jokin tavara tuhoutunut ja mennettänyt arvonsa mutta vastaava rahasumma ei ole kadonnut järjestelmästä.
Miten perustelet väitteesi?
................
- s.partacus
Väitteesi on jo perusteltu tavaran tai tuoannon arvon kaavassa (C = c v m).
Kaava kertoo yksittäisen yrityksen arvon ja hintamuodon vastaavuuden. Kun toinen yritys tuottaa enemmän lisäarvoa se merkitsee sitä mutta live-elämässä myös heikomman tuotannon katoamista ja tavaran arvon sekä voiton suhdeluvun alentumista, arvon ja hinnan tasaapinon rikkoutumista ja siirtymistä uuteen tasapainoon.
Kapitalistit eivät huijaa toisiaan. He myyvät tavaran arvostaan. Kun tavara kulkee raaka-aineesta monien välivaiheiden kautta kulutukseen tuottavalle kapitalistille, tavaraan tulee aina hieman uutta arvoa. Jokaisessa muutoksessa kapitalisti luo lisäarvonsa anastamalla osan työvoiman tuottamasta arvosta ja jota jota sanotaan lisätuotteeksi ja se on rahamuodossa lisäarvo. Työtä ja työvoimaa arvon muodostumisessa ei voi poistaa. Rakas Loriamme ja hänen seuraajansa asettavat teoriansa tuulen tuvalle.
Voitto taas määräytyy toisin vaikka heijastaakin lisäarvon tuotantoa.
Marx aikaisemmin ja Engels aloituksen mainitsemassa kirjoituksessa toteavat, että tavaratuotantoa oli ollut jo vuosituhansia mutta ei kapitalismin vallitsemaa koneellista suurtuotantoa ja että kapitalismi mullisti paitsi tavaratuotannon, yhteiskuntajärjestelmän myös arvon ja hinnan suhteet poistamatta niiden vastaavuutta. Siis tendenssiä vastaavuuden yhtymiselle.
jatkuu....- s.partacus
...jatkoa
Aina 1.600 luvulle ja Saksassa mm. n. 1850 saakka tavaroiden hinnat ja arvot vastasivat likimain toisiaan.
Lyhyesti: Työt tehtiin käsityönä kaikkien nähtävillä, myyjä ja tuottaja olivat useimmiten sama ja sadat tuhannet vaihdot vahvistivat vaihdon oikeellisuuden. Ammattikuntakillat määrittelivät tuotteiden yhtenäiset hinnat alueellaan.
Tilanne muuttui manufaktuurien kehittyessä. Sitä ennen muodostui kauppapääoma ja koronkiskuripääoma irrrallisena tuotannosta. Manufaktuurit heijastivat paikallisen kaupan laajentumista. Kauppapääoma ryhtyi ostamaan manufaktuureille raaka-aineita, tuotteita voitiin kuljettaa ohi paikallisen piirin ja tuotannon kehittyessä ulkomaillekin. Tuottaja, työläinen ja tuotannonvälineitten omistaja erkaantuivat, pankkipääoma kehittyi ja vihdoin markkina-alueeksi muodostui valtion ja useamman valtion alue.
Tässä vaiheessa feodaalista järjestelmästä oli jäljellä vain savuavat rauniot.. Entisen hallitsevan kauppapääoman tilalle tuotannon veturiksi astui teollisuuspääoma. Yhteiskunnalliseen kehitykseen astuivat uudet yhteiskuntaluokat, kapitalistiluokka ja työväenluokka. Toisaalta entiset monimutkaiset perinnölliset etuisuudet kumottiin, toisaalta kapitalistinen tavaratuotanto mullisti arvon ja hintamuodon suhteet kuitenkaan poistamatta niitä.
jatkuu.....
- s.partacus
...jatkuu
Suljetut ammattikuntakillat tuottivat käsityönä tavaroita, mm. vaatturit. Apuna oli mekaanista voimalähteitä. Manufaktuuri tehtaan esiasteena edisti työnjakoa sekä loi pieniä parannuksia. Yksittäisen käsityöläisen työ muuttui kalliimmaksi ja heidän joukkotuhoutumisensa alkoi. Manufaktuuri tuotti enemmän ja halvemmalla ja toi omistajilleen suuremmat voitot. Itsenäisen käsityöläisen oli siirryttävä tehdastyöläiseksi.
Koneistuminen jatkui, syntyi suurtuotanto, pankkijärjestelmä, luotto, vakuutus ja kauppa kokonaan uudella tavalla. Syntyi kapitalistinen talousjärjestelmä.
Se mikä alkoi manufakuurissa, kilpailu, muuttui kaikenkattavaksi, murtaen paikalliset markkinat valtion laajuiseksi ja sittemmin maailmaa kattavaksi.
Arvon ja hinnan vastaavuus säilyi sekä muuttui. Kilpailun takia. Yksittäisen yrityksen tuotehinta vastaa likimain sen arvoa (= työvoiman uusintamiskustannuksia lisäarvoa kiinteää pääomaa).
Alalla edistynein tuotanto saa ylimääräistä lisäarvoa tai voittoa. Live-elämässä kaikki kapitalistit haluavat yhtäläistä voiton suhdelukua voiton määrän vaihdellessa. Pääomia virtaa uusimman tekniikan yrityksiin, voiton suhdeluku alenee ja hinnat alenevat. Pölkkypääkapitalisti, joka taiteilee vanhalla tekniikalla ja sylkee uudelle, tuhoutuu kilpailussa väistämättä.
Markkinoilla samanlaista tuotetta myydään samalla hinnalla, ja se tuo kapitalisteille erilaisia voiton suhdelukuja. Edellä esitetty kilpailu rikkoo ja tasaa arvon ja hintamuodon suhdetta.
jatkuu....- s.partacus
....jatkuu
Tässä on arvolain ydin. Tavaraoiden hinnat eivät prikulleen vastaa koskaan niiden arvoa. Arvolaki kapitalistien tahdosta riippumatta lähentää jatkuvasti arvoa ja hintamuotoa toisiinsa.
Talous ei ole kemiallinen reaktio. Talous on liikkuva ja etenevä prosessi.
Talouden perusta on työläisen työvoiman siirtäminen tavaraan ja sen tuottama ylimääräinen tuoteosa.
Talouden perussolu on käyttöarvoihin liittyvä arvo. Arvo on yhtenäinen työn paljous ja se ilmenee samanlaisina hintamuotoina.
Tavaraan liittyvä työn paljouden arvo on perusmittari, jolle hinnat muodostuvat ja joka mahdollistaa etenevän kehityksen. Hinta ja voiton suhdeluku vaihtelevat arvon molemmin puolin ja pyrkivät tasaantumaan. Ellei näin olisi, ei olisi talouden kehitystäkään.
Feodaalinen kauppapääoma sai satumaisia voittoja, mutta sen muuttumiselle teollisuuspääoman osaksi ei ollut edellytyksiä ennenkuin tiede muuttui tuotantovoimaksi ja mahdollisti koneellisen suurtuotannon. - Way to go man!
s.partacus kirjoitti:
....jatkuu
Tässä on arvolain ydin. Tavaraoiden hinnat eivät prikulleen vastaa koskaan niiden arvoa. Arvolaki kapitalistien tahdosta riippumatta lähentää jatkuvasti arvoa ja hintamuotoa toisiinsa.
Talous ei ole kemiallinen reaktio. Talous on liikkuva ja etenevä prosessi.
Talouden perusta on työläisen työvoiman siirtäminen tavaraan ja sen tuottama ylimääräinen tuoteosa.
Talouden perussolu on käyttöarvoihin liittyvä arvo. Arvo on yhtenäinen työn paljous ja se ilmenee samanlaisina hintamuotoina.
Tavaraan liittyvä työn paljouden arvo on perusmittari, jolle hinnat muodostuvat ja joka mahdollistaa etenevän kehityksen. Hinta ja voiton suhdeluku vaihtelevat arvon molemmin puolin ja pyrkivät tasaantumaan. Ellei näin olisi, ei olisi talouden kehitystäkään.
Feodaalinen kauppapääoma sai satumaisia voittoja, mutta sen muuttumiselle teollisuuspääoman osaksi ei ollut edellytyksiä ennenkuin tiede muuttui tuotantovoimaksi ja mahdollisti koneellisen suurtuotannon.Jatka samaan tahtiin, vaikka surkea antipunikki ei ole näin upeita vastauksia ansainnutkaan. Eikä niitä ymmärrä.
s.partacus rules! s.partacus kirjoitti:
....jatkuu
Tässä on arvolain ydin. Tavaraoiden hinnat eivät prikulleen vastaa koskaan niiden arvoa. Arvolaki kapitalistien tahdosta riippumatta lähentää jatkuvasti arvoa ja hintamuotoa toisiinsa.
Talous ei ole kemiallinen reaktio. Talous on liikkuva ja etenevä prosessi.
Talouden perusta on työläisen työvoiman siirtäminen tavaraan ja sen tuottama ylimääräinen tuoteosa.
Talouden perussolu on käyttöarvoihin liittyvä arvo. Arvo on yhtenäinen työn paljous ja se ilmenee samanlaisina hintamuotoina.
Tavaraan liittyvä työn paljouden arvo on perusmittari, jolle hinnat muodostuvat ja joka mahdollistaa etenevän kehityksen. Hinta ja voiton suhdeluku vaihtelevat arvon molemmin puolin ja pyrkivät tasaantumaan. Ellei näin olisi, ei olisi talouden kehitystäkään.
Feodaalinen kauppapääoma sai satumaisia voittoja, mutta sen muuttumiselle teollisuuspääoman osaksi ei ollut edellytyksiä ennenkuin tiede muuttui tuotantovoimaksi ja mahdollisti koneellisen suurtuotannon.Mitähän marx mahtoi kertoa voiton muodostumisesta tavaran tullessa myydyksi sen arvoa korkeampaan hintaan?
Kalle ei ole moista asiaa marxin opeista löytänyt ja siksi tiedustelee asiaa sinulta, joka katsot olevasi marx-tietäjä. Kallella on sellainen käsitys, ettei marx eläessään ehtinyt pohtimaan muita voitonmuodostumistapauksia kuin sen, jossa tavara myydään arvostaan.
Tuossa aikaisemmin sanoit, että tavaroita ei koskaa ole myyty arvostaan eikä milloinkaan voida myydäkään. Yksinteot sanot siis marxin opien olevan perceestä.
Taidat ollakin todellinen narx-tietäjä sillä tiedäthän marxin opit pelkäksi jaskaksi.
..........................s.partacus kirjoitti:
....jatkuu
Tässä on arvolain ydin. Tavaraoiden hinnat eivät prikulleen vastaa koskaan niiden arvoa. Arvolaki kapitalistien tahdosta riippumatta lähentää jatkuvasti arvoa ja hintamuotoa toisiinsa.
Talous ei ole kemiallinen reaktio. Talous on liikkuva ja etenevä prosessi.
Talouden perusta on työläisen työvoiman siirtäminen tavaraan ja sen tuottama ylimääräinen tuoteosa.
Talouden perussolu on käyttöarvoihin liittyvä arvo. Arvo on yhtenäinen työn paljous ja se ilmenee samanlaisina hintamuotoina.
Tavaraan liittyvä työn paljouden arvo on perusmittari, jolle hinnat muodostuvat ja joka mahdollistaa etenevän kehityksen. Hinta ja voiton suhdeluku vaihtelevat arvon molemmin puolin ja pyrkivät tasaantumaan. Ellei näin olisi, ei olisi talouden kehitystäkään.
Feodaalinen kauppapääoma sai satumaisia voittoja, mutta sen muuttumiselle teollisuuspääoman osaksi ei ollut edellytyksiä ennenkuin tiede muuttui tuotantovoimaksi ja mahdollisti koneellisen suurtuotannon.Tuossa aikasemmin sanoit näin:
"Työvoimatavaran arvo on tiedossa hyvinkin tarkassa haarukassa."
Kerrohan, että miten työn arvo lasketaan?
Kerrohan, että miten lypsypalleja valmistavassa yrityksessä lasketaan puusepän ja maalarin työn arvot. Ilman sitä tietoa ei yrityksen omistaja voi mitenkään maksaa maalarille ja puusepälle heidän tekemänsä työn arvoa täysimittaisena.
Jos et sitä marx-tietäjänä pysty kertomaan niin kerrohan sitten, että miten yksittäinen kapitalisti voi laskea yrityksessään tehdyn työn arvon ja mikä on jokaisen työntekijän osuus siihen?
.................
- s.partacus
Otetaanpa tilanne maailmassa tänään kello 12..00 Suomen aikaa.
Oletetaan että kaikkien markkinoille myytäväksi tuotettujen tuotteiden tuottajana on yksi tuottaja. Yksi tuottaja tuottaa kaikki maailman tavarat. Kaikki tavarat voisivat olla siten yksi tavara.
Mitä voisimme päätellä!
Tavaramäärässä on täsmällisesti niihin siirtynyt työvoiman kulutus. Tavaramäärällä on tietty hintarahamuodossa. Mitäkö sitten?
Eikö tässä ole absoluuttisesti tavaran arvon ja hintamuodon vastaavuus. Eikö samaan aikaan ole täsmällisesti esillä myös työvoiman uusintamiskustannukset, tyvoimatavaran arvo.
Kaikki Marxin arvoteorian perusasettamukset ovat esillä ja täydellisesti toteutuneena.
Tästä voisimme eritellä valtiolliset tuotantomäärät. Keittyneesä kapitalismissa on tarkat tilastointimenetelmät ja joiden esikuva on NL:ssa n. 1921aloitettu kansantalousneuvoston tilastomalli.
Eri maissa on erilainen yleinen teollisen kulttuurin kehitystaso ja hieman poikkeavat työvoimatavaran ja kiiinteän pääoman arvot. Valtiollisessa mittakaavassa arvot ja hinnat hieman poikkeaisivat maailmallisesta täsmällisestä arvosta. Yli tai alle, mutta eivät muuta yleistä periaatetta.- älä välitä !!
Vaikka sinulle pelkästään aina vaIn v*ttuillaan ja sinua pilkataan ja sinulle aina nauretaan ihan päin naamaa.
varmuuden vuoksi soitin sinulle jo ambulanssin apina.::))) - s.partacus
Marxin lausunto "tavaraoiden arvot ja hinnat eivät koskaan kohtaa prikulleen" on asetettu jo Pääoman 1. kirjan alussa tavaran käyttäarvon ja arvon erittelyssä työvoimatavaran arvossa.
Työvoimatavaran arvo on yhteiskunnallisesti keskimääräisesti välttämätön työaika...jne.
Ristiriita on heti alussa ja se täytyi ratkaista. Avo ja hinta toteutuvat yleisssä mutta eroavat erityisessä. Marxin myöhemmin esittämä lausunto on pikemminkin asiaa selventävä.
Marxin arvoteroria on kumoamaton, koska se lähtee liikkeelle tosiasioista. Nykyään yksikään teollisuuskapitalisti ei perusta hintaa sovittuun vaihtohintaan. Eikä voikaan.
Arvolakiin liittyvä voiton suhdeluvun yhtäläistymis- ja alenemistendenssi tekee näennäisestä markkinoiden kaaoksesta järjestynyttä toimintaa.
Riippumatta teknillisestä kehityksestä, taloudelliset lait toimivat edelleen.
Paitsi että nykyiset krooniset kriisit, USA:n ja EU:n alueilla kuvastavat poikkeavuutta. Kapitalismin etenevässä kehityksessä on pahoja säröjä. Lisäarvo ei synnykään entiseen malliin tuotannosta. Uutta lisäarvoa haetaan työajan pidentämisellä (ikivanha temppu) tai valtion budjetin kautta palkkaveron siirtämisellä takaisin päomalle.
Kapitalismi on suuressa kriisissä. Joko se selviytyy siitä jollain tavalla tai sitten sen edistyksellinen rooli maailmanhistoriassa on mennyttä kauraa.
Kyproksen eilinen päätös kieltäytyä EU:n "veljesavusta" eli kansansa kurittamisesta saattaa olla suurimerkityksellinen vastaisen edistyksellisen suuntauksen kannalta.
Ps. Vielä tuon esille Engelsin merkittävän lausunnon arvolain olemuksesta. s.partacus kirjoitti:
Marxin lausunto "tavaraoiden arvot ja hinnat eivät koskaan kohtaa prikulleen" on asetettu jo Pääoman 1. kirjan alussa tavaran käyttäarvon ja arvon erittelyssä työvoimatavaran arvossa.
Työvoimatavaran arvo on yhteiskunnallisesti keskimääräisesti välttämätön työaika...jne.
Ristiriita on heti alussa ja se täytyi ratkaista. Avo ja hinta toteutuvat yleisssä mutta eroavat erityisessä. Marxin myöhemmin esittämä lausunto on pikemminkin asiaa selventävä.
Marxin arvoteroria on kumoamaton, koska se lähtee liikkeelle tosiasioista. Nykyään yksikään teollisuuskapitalisti ei perusta hintaa sovittuun vaihtohintaan. Eikä voikaan.
Arvolakiin liittyvä voiton suhdeluvun yhtäläistymis- ja alenemistendenssi tekee näennäisestä markkinoiden kaaoksesta järjestynyttä toimintaa.
Riippumatta teknillisestä kehityksestä, taloudelliset lait toimivat edelleen.
Paitsi että nykyiset krooniset kriisit, USA:n ja EU:n alueilla kuvastavat poikkeavuutta. Kapitalismin etenevässä kehityksessä on pahoja säröjä. Lisäarvo ei synnykään entiseen malliin tuotannosta. Uutta lisäarvoa haetaan työajan pidentämisellä (ikivanha temppu) tai valtion budjetin kautta palkkaveron siirtämisellä takaisin päomalle.
Kapitalismi on suuressa kriisissä. Joko se selviytyy siitä jollain tavalla tai sitten sen edistyksellinen rooli maailmanhistoriassa on mennyttä kauraa.
Kyproksen eilinen päätös kieltäytyä EU:n "veljesavusta" eli kansansa kurittamisesta saattaa olla suurimerkityksellinen vastaisen edistyksellisen suuntauksen kannalta.
Ps. Vielä tuon esille Engelsin merkittävän lausunnon arvolain olemuksesta.Olet tosi kova sekoilemaan - tyypillinen kommunisti?
Nyt sanot näin:
"tavaraoiden arvot ja hinnat eivät koskaan kohtaa prikulleen"
Aikaisemmin sanoit näin:
"Kapitalistit eivät huijaa toisiaan. He myyvät tavaran arvostaan"
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11344781#comment-60603724-view
Mutta vähän aikaisemmin sanoit näin:
"tavaroita ei koskaa ole myyty arvostaan eikä milloinkaan voida myydäkään."
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11344781#comment-60575815
Onko sinun jotenkin vaikea päättää, että myydäänkö tavara aina arvostaan vai eikö se voi tapahtua koskaan?
Marx ei kiireiltään ehtinyt käsittelemään kuin sen erikoistapauksen, jossa tavara myydään arvostaan. No, ei kai sitä elämänsä aikana kukaan ehdi kaikkia asioita pohdiskeleen vaikka ei antaisikaan työnteon pähkäilyään häiritä.
......................"Oletetaan että kaikkien markkinoille myytäväksi tuotettujen tuotteiden tuottajana on yksi tuottaja. Yksi tuottaja tuottaa kaikki maailman tavarat. Kaikki tavarat voisivat olla siten yksi tavara.
Mitä voisimme päätellä!"
Me voimme päätellä, että marxin oppejai voi soveltaa käytäntöön vain silloin kun markkinoilla on yksi (1) ainoa tavara valmistettu myytäväksi.
Jos tämä maailman ainoa yritys on valmistanut yhden lypsyjakkaran sekä yhden kynttilänjalan niin silloin emme enään pysty laskemaan kynttilänjalan emmekä lypsyjakkaran arvoa.
Jos sinä luulet pystyväsi laskemaan sekä lypsyjakkaran että kynttilänjalan arvon niin kerrohan sitten, että miten jaat esim. seuraavat kustannukset tavaroiden kesken:
- puusepän tekemä kokonaistyö
- maalarin tekemä kokonaistyö
- pensselin kuluminen
- sisäänostajan tekemä kokonaistyö hänen ostaessaan materiaalin tuotantoon
- tehtaan valaistus ja lämmitys
- siivoojan tekemä kokonaistyö - miten sen jaat valmistettujen tavaroiden kesken
Niinkuin ymmärrät niin jo kaksi (2) valmistettua erilaista tavaraa tekee mahdottomaksi laskea tavaran arvo.
Mihin olet ajatellut käyttää marxin talousopia käytännössä??
Marxin talousoppi toimii vain silloin kun maailmassa on yksi ainut yritys ja se on tuottanut yhden ainoa tavaran.
....................s.partacus kirjoitti:
Marxin lausunto "tavaraoiden arvot ja hinnat eivät koskaan kohtaa prikulleen" on asetettu jo Pääoman 1. kirjan alussa tavaran käyttäarvon ja arvon erittelyssä työvoimatavaran arvossa.
Työvoimatavaran arvo on yhteiskunnallisesti keskimääräisesti välttämätön työaika...jne.
Ristiriita on heti alussa ja se täytyi ratkaista. Avo ja hinta toteutuvat yleisssä mutta eroavat erityisessä. Marxin myöhemmin esittämä lausunto on pikemminkin asiaa selventävä.
Marxin arvoteroria on kumoamaton, koska se lähtee liikkeelle tosiasioista. Nykyään yksikään teollisuuskapitalisti ei perusta hintaa sovittuun vaihtohintaan. Eikä voikaan.
Arvolakiin liittyvä voiton suhdeluvun yhtäläistymis- ja alenemistendenssi tekee näennäisestä markkinoiden kaaoksesta järjestynyttä toimintaa.
Riippumatta teknillisestä kehityksestä, taloudelliset lait toimivat edelleen.
Paitsi että nykyiset krooniset kriisit, USA:n ja EU:n alueilla kuvastavat poikkeavuutta. Kapitalismin etenevässä kehityksessä on pahoja säröjä. Lisäarvo ei synnykään entiseen malliin tuotannosta. Uutta lisäarvoa haetaan työajan pidentämisellä (ikivanha temppu) tai valtion budjetin kautta palkkaveron siirtämisellä takaisin päomalle.
Kapitalismi on suuressa kriisissä. Joko se selviytyy siitä jollain tavalla tai sitten sen edistyksellinen rooli maailmanhistoriassa on mennyttä kauraa.
Kyproksen eilinen päätös kieltäytyä EU:n "veljesavusta" eli kansansa kurittamisesta saattaa olla suurimerkityksellinen vastaisen edistyksellisen suuntauksen kannalta.
Ps. Vielä tuon esille Engelsin merkittävän lausunnon arvolain olemuksesta."Nykyään yksikään teollisuuskapitalisti ei perusta hintaa sovittuun vaihtohintaan. Eikä voikaan. "
Niin, ei voi, ei.
Miten hinnan voisi perustaa johonkin, mitä ei ole.
Vaihtohintaa ei ole ennenkuin siitä on sovittu ja näin ollen hinta ei todellakaan voi perustua vaihtohintaan - siis itseensä.
Mutta yhtäkään kauppaa ei ole koskaan syntynyt eikä tule koskaan syntymäänkään ennenkuin myyjä ja ostaja ovat sopineet hinnasta.
......................
- s.partacus
"Oletetaan että kaikkien markkinoille myytäväksi tuotettujen tuotteiden tuottajana on yksi tuottaja. Yksi tuottaja tuottaa kaikki maailman tavarat. Kaikki tavarat voisivat olla siten yksi tavara.
Mitä voisimme päätellä!"
Sanotaan juttu toisin, koska ymmärrys ei näköjään kulje.
Maailman kaikki tavarat tietyllä hetkellä ovat työn tuotteita, ovat esineellistynyttä työvoiman kulutusta. Niihin sisältyy kokonaisuudessaan absoluuttisesti arvon ja hinnan vastaavuus, olkoonpa hinta mikä summa tai valuutta tahansa.
Huomaa perusasia. Olemassaolevat tavarat eivät synny vaihdossa. Ne syntyvät tuotannossa. Niiden arvo ja hintamuoto syntyvät tuotannossa.Kuule, jos et kerran pysty laskemaan edes maailman ainoan yrityksen valmistaman kahden erilaisen tavaran arvoa, lypsypallin ja kynttilänjalan, niin kyllä silloin mainostamasi taloustieteen arvokäsite on käyttökelvoton.
Niinkuin ymmärrät niin jo kaksi (2) valmistettua erilaista tavaraa tekee mahdottomaksi laskea tavaran arvo.
Mihin olet ajatellut käyttää marxin talousopia käytännössä??
Marxin talousoppi toimii vain silloin kun maailmassa on yksi ainut yritys ja se on tuottanut yhden ainoa tavaran.
....................
..............................
- s.partacus
"Marxin talousoppi toimii vain silloin kun maailmassa on yksi ainut yritys ja se on tuottanut yhden ainoa tavaran."
Maailman kokonaistuotannon ja siihen sisältyneen työn arvon ja hinnan vastaavuuden voi ajatella noinkin. Siteeraus on ehkä selvin ilmaus arvolain sisällön ymmärtämisessä.
Siteeraan Engelsin lausuntoa arvolain ja voiton suhdenluvun merkityksestä tavaratuotannon lainalaisuuksissa. Siksi siteeraus, koska Engels tai paremminkin saksalainen taloustieteilijä ja sosiolgi Wener Sombart (1863 - 1941) muotoilee Pääomassa esitetyn talousopin ytimen selkeästi.
Friedrich Engels:
"W. Sombart esittää kokonaisuutena erinomaisen selvityksen Marxin järjestelmän peruspiirteistä. Ensimmäistä kertaa saksalainen yliopiston professori on päässyt siihen, että näkee Marxin teoksissa suurin piirtein sitä mitä Marx on todellisuudessa sanonut ja selittää, ettei Marxin järjestelmän kritiikki voi muodostua kumoamisesta - ,, siinä puuhailkoon poliittinen pyrkyri,, - vaan ainoastaan edelleen kehittämisestä. Myös Sombart käsittelee, kuten selvää onkin, meidän teemaamme. Hän tutkii kysymystä, mikä merkitys arvolla on Marxin järjestelmässä ja tulee suraaviin tuloksiin: arvo ei tule esiin kapitalistisesti tuotettujen tavaroiden vaihtosuhteessa; sillä ei ole sijaa kapitalististen tuotannon edustajien tajunnassa; se ei ole empiirinen, vaan ajatuksellnen looginen tosiasia;
jatkuu....- s.patracus
...jatkoa
; Marxin arvokäsite aineellisessa määrittyneisyydessään ei ole mikään muu kuin taloustieteellinen ilmaus sille tosiasialle, että taloudellisen olemassaolon perustana on työn yhteiskunnallinen tuotantovoima; arvolaki hallitsee viime kädessä taloudellisia tapahtumia kapitalistisessa talousjärjestelmässä ja sillä on aivan yleisesti tälle talousjärjestelmälle suraava sisältö; tavaroiden arvo on se historiallinen ominaismuoto, jossa viime kädessä kaikkia taloudellisia tapahtumia hallitseva työn tuotantovoima määräävänä toteutuu. "
Engels jatkaa; "Näin sanoo Sombart; ei käy sanominen, että tämä käsitys arvolain merkityksestä kapitalistiselle tuotantomuodolle olisi väärä.
Tätä olen tässä viestiketjussa yrittänyt tuoda esille. Onko se ollut selkeä ja ymmärrettävä, siitä päättäköön lukija.
Viimeksi tänään TV:ssä pääministeri Katainen ja valtionvarainministeri Urpilainen vannoivat (tietämättään, tahtomattaan) Marxin nimeen " vain työllä, luomalla työpaikkoja, työllistämällä työttömiä työläisiä, Suomi saadaan nousuun".
Tähänkään ei ole väittämistä vastaan. s.patracus kirjoitti:
...jatkoa
; Marxin arvokäsite aineellisessa määrittyneisyydessään ei ole mikään muu kuin taloustieteellinen ilmaus sille tosiasialle, että taloudellisen olemassaolon perustana on työn yhteiskunnallinen tuotantovoima; arvolaki hallitsee viime kädessä taloudellisia tapahtumia kapitalistisessa talousjärjestelmässä ja sillä on aivan yleisesti tälle talousjärjestelmälle suraava sisältö; tavaroiden arvo on se historiallinen ominaismuoto, jossa viime kädessä kaikkia taloudellisia tapahtumia hallitseva työn tuotantovoima määräävänä toteutuu. "
Engels jatkaa; "Näin sanoo Sombart; ei käy sanominen, että tämä käsitys arvolain merkityksestä kapitalistiselle tuotantomuodolle olisi väärä.
Tätä olen tässä viestiketjussa yrittänyt tuoda esille. Onko se ollut selkeä ja ymmärrettävä, siitä päättäköön lukija.
Viimeksi tänään TV:ssä pääministeri Katainen ja valtionvarainministeri Urpilainen vannoivat (tietämättään, tahtomattaan) Marxin nimeen " vain työllä, luomalla työpaikkoja, työllistämällä työttömiä työläisiä, Suomi saadaan nousuun".
Tähänkään ei ole väittämistä vastaan.Kuule, jos et kerran pysty laskemaan edes maailman ainoan yrityksen valmistaman kahden erilaisen tavaran arvoa, lypsypallin ja kynttilänjalan, niin kyllä silloin mainostamasi taloustieteen arvokäsite on käyttökelvoton.
Niinkuin ymmärrät niin jo kaksi (2) valmistettua erilaista tavaraa tekee mahdottomaksi laskea tavaran arvo.
Mihin olet ajatellut käyttää marxin talousopia käytännössä??
Marxin talousoppi toimii vain silloin kun maailmassa on yksi ainut yritys ja se on tuottanut yhden ainoa tavaran.
..............................
- selvennys
Työläinen myy oman työpanoksensa työnantajalle (teille kommarit "kapitalisti").
Työnantaja (kapitalisti) sitten monien vaiheiden jälkeen myy tuotteen maailmalle.
Hän saa voittoa. Siis tavaran arvo on:
- keksintö/innovaatio
- tuotannon suunnittelu
- työvoiman palkkaus
- materiaali/ toimitilat
- markkinointi
- verot valtiolle
YRITYKSEN TARKOITUKSENA ON TUOTTAA VOITTOA YRITTÄJÄLLEEN !
Työvoima ei ole oikeutettu saamaan mitään lisäarvoa tavaran myynnistä ! Työläinen markkinoi vain oman työpanoksensa työn ostajalle, eli työnantajalle, ei muuta ! - s.partacus
Saksalaista sosiaalidemokraattia Eduard Bersteinia pidetään sosialismin luopiona ja aiheesta.
EB joutui nuorena maanpakoon Bismarckin toimesta osallistumisesta sosialistiseen liikkeeseen, tapasi mm. Engelsin.
EB kirjoitti 1899 kirjan "Sosialismin edellytykset ja sosialidemokratian tehtävät", jossa hän pääasioissa irtisanoutui Marxista. EB kehitti opin "työläisten tulee tyytyä siihen mitä saa kapitalismin puitteissa"
Rosa Luxemburg (puolalaisperäinen sosiaalidemokraatti) kritisoi jyrkin sanoin EB ja perustellusti 1900 artikkelissa "Yhteiskunnallinen uudistustyö vai vallankumous". RL ei kiistänyt työväen etujen puolustamisen merkitystä.
Antipunikin talousoppi tai Marxin kritiikki, jos ei ole kokonaisuudessaan Lorialta opittua, osuu yksi yhteen Bernsteinin opin kanssa. Niin silmiinpistävästi, ettei "jallitamista" voi muuten sattuman oikuksi pistää.
Bersteinin Maxin kumoaminen lähtee juuri Pääoman ensimmäisestä luvusta eli tavaran kaksinaisen luonteen erittelystä ja johtaa tavaroiden hintojen mielivaltaiseen määrittelyyn ja poistaa lopuksi työläisen aseman totannossa.Kuule, jos et kerran pysty laskemaan edes maailman ainoan yrityksen valmistaman kahden erilaisen tavaran arvoa, lypsypallin ja kynttilänjalan, niin kyllä silloin mainostamasi taloustieteen arvokäsite on käyttökelvoton.
Niinkuin ymmärrät niin jo kaksi (2) valmistettua erilaista tavaraa tekee mahdottomaksi laskea tavaran arvo.
Mihin olet ajatellut käyttää marxin talousopia käytännössä??
Marxin talousoppi toimii vain silloin kun maailmassa on yksi ainut yritys ja se on tuottanut yhden ainoa tavaran.
..............................
- TIVOLIMESTARI!
HEI!
Nyt haluan tietää Herra Antipunikki ja Herra Työkkäri sen asian, että mitä ihmettä Teidän mielestänne ARVO tarkoittaa. Mitähän todella on ARVO ja mitä taas se ei ole? Miksi ARVO talous- ja yhteiskuntakuvioissa on todellakin tärkeä asia? Onko Teidän Herra Antipunikki ja Herra Työkkäri ARVO-sana sellainen käsite, joka on ymmärrettävissä vain MORALITEETTI eli Moraalifilosofia rp:n ympäristössä? Onko Teidän Herra Antipunikki ja Herra Työkkäri mielestänne olemassa sellainen asia Moraalifilosofian ulkopuolella kuin Taloudelliset Arvot? Mitähän voisivat olla ns Henkiset Arvot? Ovatko Henkiset ja Taloudelliset Arvot jotenkin yhdistettävissä? - s.partacus
Eilen kerroin Bersteinein opista.
Karl Kautsky, II internationaalin tunnettu johtaja, kirjoitti 1905 "Kristinuskon kritiikki" kirjan lopussa aiheesta poikkeavan luvun. Siinä Kautsky toi 2 sellaista olettamusta, joilla ei ole päätä eikä häntää.
Ekaksi hän esitti, Että Rooma olisi ollut 200 - 300 luvuilla kapitalismin kynnyksellä. Väite ei voinut perustua reaaliseen historanfilosofiaan.
Toiseksi Kautsky pii edistyksellisenä yleistä asevelvollisuutta. Se näet olisi heijastanut kansanvaltaa. Teorian virhellisyys näyttäytyi karmaisevan 10 vuotta myöhemmn.
1914 mainitut "sosialistit" johdattivat Saksan sosiaalidemokraatiti vastoin Internationaalin päätöksiä ampumaan Belgian, Ranskan ja Englannin työläisiä.
Sama petos tapahtui useissa Internationallin puolueissa. "Työläisten tehtävä on isänmaan nimissä ampua naapurimaan työläisiä".
Luopuminen marxilaisesta yhteiskuntateoriasta johti valtavaan tragediaan. Toinen tie olisi johtanut puolueet maan alle ja propagoimaan imperialistisen sodan sijaan omien hallitusten kaatamisen puolesta.
Nykyiset "sosiaalidemokraatit" ovat olleet useimpien siirtomaasotien tukijoita, Vietnamin, Korean Irakin, Afganistanin;Malin, Libyan sotien takaajia. He ovat "sosialisteja" kapitalismin säilyttämisen ehdoilla.Kuule, jos et kerran pysty laskemaan edes maailman ainoan yrityksen valmistaman kahden erilaisen tavaran arvoa, lypsypallin ja kynttilänjalan, niin kyllä silloin mainostamasi taloustieteen arvokäsite on käyttökelvoton.
Niinkuin ymmärrät niin jo kaksi (2) valmistettua erilaista tavaraa tekee mahdottomaksi laskea tavaran arvo.
Mihin olet ajatellut käyttää marxin talousopia käytännössä??
Marxin talousoppi toimii vain silloin kun maailmassa on yksi ainut yritys ja se on tuottanut yhden ainoa tavaran.
..............................Kommunistien tehtävä on marxin nimissä ampua kaikkia työläisiä rotuun, sukupuoleen, uskontontoon tai aatteeseen katsomatta.
........................
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 202664
- 441291
Piilorikollisuutta Puolangan päätöksentekoelimissä? Kyllä! Julkisesti todistettu!
Kyösti (kesk) rehenteli julkisissa tiedotusvälineissä tehneen jo ennen vaaleja sopimuksen kokoomuksen ehdokkaiden kanssa70947Miten suomalaiset miehet
On usein niin aikaansaamattomia? Odottavat prinsessapalvelua. Odottavat, että nainen tekee aloitteen, että nainen pyytää138925- 45881
- 61842
- 42806
Eräs läheinen sanoi
Että mies kyllä ottaa aina itse yhteyttä, jos on kiinnostunut. Oli tilanne mikä hyvänsä. Kuulemma kuvittelin koko jutun.44795Eduskunnassa valmistaudutaan jo persujen täydelliseen romahdukseen - Koko paska kaatuu hetkessä
– On mahdollista, että käy kuin Assadin Syyrialle tai Ceaușescun Romanialle: koko paska kaatuu aivan hetkessä, kun tarpe165776Iloista ja aurinkoista pääsiäistä kaikki palstan kivat sinkut :)
Täällä on näköjään vähän huono meininki tarttunut kuin tuolta muualta mutta pidetään edelleen tämä puoli suht positiivis134725