kamera-lehdessä 3–4/2013 on mielenkiintoinen ”uusi” tieto valovoimasta!
”Himmenninaukkoarvo tarkoittaa polttovälin ja himmenninaukon halkaisijan suhdetta. Jos objektiivin polttoväli on juuri 50 mm ja objektiivin aukon halkaisija samoin 50 mm, saamma suhdeluvuksi 1:1, eli 1.”
Jos noin on niin 400mm f/2.8G -objektiivissa himmenninaukon halkaisija on 400mm:2,8 ≈ 143 mm. Rohkenen epäillä, että aukko voi ola objektiivin halkaisijaa huomattavasti suurempi.
Mikä on ”objektiivin aukon halkaisija”?
Suurin aukko, valovoima, aukkoarvo, aukkoluku ja himmenninaukko esiintyvät artikkelissa sikinsokinsekaisin.
kamera-lehti = satulehti?
Valovoima
vaikkapa juuri
50
479
Vastaukset
- diamies nyt ja aina
jus nii, että "suhdetta" . esimerkki 50 mm ja 50 polttoväli ei voi käytännössä olla, kosta silloin himmentimen todellisuus mekaanisena laitteena lakkaa olemasta -sama ilmiö, kuin imisi yli 11 metriä korkealle vettä. himmennin mekanismeineen pitäisi mahtua halk. 50 mm, mutta minne laittaa sen materiaali?
kun se on suhdeluku, niin 400 mm se suhde supistuu kovaa vauhtia. tuo 2,8 tarkoittaakin (laskennallista) suhteellista, objektiivin suurinta mahdollista mekaanista aukkoa.
voidaan valmista objektiivi, jossa himmentimen kohdalla olisi valtava pullistuma, että himmentimen toimintamekanismi mahtuisi siihen. mitään käytännön hyötyä siitä ei juuri olisikaan. - teor optikko
Canonin 400/2,8 saattaa olla oma juttunsa, mutta ainakin Nikonin 400/2,8 on mitoiltaan...
Dimensions(Approx.)
159.5 x 368mm (Diameter x Length)
Eli hyvin mahtuu 142mm tuohon 159mm välikköön....
"Mikä on ”objektiivin aukon halkaisija”?"
Se on se halkaisija, josta apertuuri näkyy kun lasia katselee eestä päin..
Se ei tarkoita, että himmentimen täytyisi oikeasti olla niin leveä, koska välissä on lasia, eli linssejä, jotka vaikuttavat asiaan.- apertuuri?
”400/2,8 159.5 x 368mm”
Taidat ihan oikeasti luulla että objektiivi on himmentimen kohdalta 159,5 mm paksu?
Ja vaikka olisikin niin meten siihen mahtuisi himmenninmekanismi jossa on 143 mm aukko.
Veikkaan, että himmentimen mekanismi vie suunnilleen saman verran tilaa kuin aukko joten objektiivin pitäisi kai olla himmentimen kohdalla n. 30 cm paksu.
Tuota samaa aukon halkaisija -valhetta on tälläkin palstalla pitkään levitetty. ”Viisaimmat” neuvoivat mittaamaan viivottimella aukon halkaisijan.
”että himmentimen täytyisi oikeasti olla niin leveä”
—mitähän tuo hommentimen leveys mahtanee tarkoittaa?
Koskahan kamera-lehdessäkin aletaan ymmärtää, että nuo aukkoarvot ovat teoreettisia lukuja joita ei voi laskea ukon halkaisijaa mittaamalla.
Tarkoittaakohan lehdessä esiintyvä ”aukkoluku” sitä, että monta ko eri kokoista aukkoa himmentimellä voidaan valita.
Eihän yhdessä objektiivissa voi muten olla monta aukkoa vrt asunnon ”huoneluku”, perheen ”lapsiluku” yms.
”Se on se halkaisija, josta apertuuri näkyy kun lasia katselee eestä päin..”
—no katseleppa ”lasia” eestäpäin ja kerro kuika suuren appertuurin halkaisijan näet ja miten sen mittasit? - teor optikko
apertuuri? kirjoitti:
”400/2,8 159.5 x 368mm”
Taidat ihan oikeasti luulla että objektiivi on himmentimen kohdalta 159,5 mm paksu?
Ja vaikka olisikin niin meten siihen mahtuisi himmenninmekanismi jossa on 143 mm aukko.
Veikkaan, että himmentimen mekanismi vie suunnilleen saman verran tilaa kuin aukko joten objektiivin pitäisi kai olla himmentimen kohdalla n. 30 cm paksu.
Tuota samaa aukon halkaisija -valhetta on tälläkin palstalla pitkään levitetty. ”Viisaimmat” neuvoivat mittaamaan viivottimella aukon halkaisijan.
”että himmentimen täytyisi oikeasti olla niin leveä”
—mitähän tuo hommentimen leveys mahtanee tarkoittaa?
Koskahan kamera-lehdessäkin aletaan ymmärtää, että nuo aukkoarvot ovat teoreettisia lukuja joita ei voi laskea ukon halkaisijaa mittaamalla.
Tarkoittaakohan lehdessä esiintyvä ”aukkoluku” sitä, että monta ko eri kokoista aukkoa himmentimellä voidaan valita.
Eihän yhdessä objektiivissa voi muten olla monta aukkoa vrt asunnon ”huoneluku”, perheen ”lapsiluku” yms.
”Se on se halkaisija, josta apertuuri näkyy kun lasia katselee eestä päin..”
—no katseleppa ”lasia” eestäpäin ja kerro kuika suuren appertuurin halkaisijan näet ja miten sen mittasit?Minä kirjoitin:
"Se ei tarkoita, että himmentimen täytyisi oikeasti olla niin leveä, koska välissä on lasia, eli linssejä, jotka vaikuttavat asiaan. "
Sinä kirjoitit:
"Taidat ihan oikeasti luulla että objektiivi on himmentimen kohdalta 159,5 mm paksu?"
Minä kysyn, että ymmärrätkö luettua?
Jos vastaus on kielteinen, ei tarvitse vastata. - teor optikko
Jatkanpa tässä omaan värssyyni pikkusen lisäsäkeitä, sillä
otin huvikseni pari kuvaa.
objektiivit
85/1,8 sekä 35/2,8
http://imageshack.us/a/img507/2971/dsc7700ok.jpg
http://imageshack.us/a/img213/9180/dsc7704ok.jpg
Kuvista näkee seuraavaa:
-etuelementin halkaisija ei ole sama asia kuin aukon halkaisija(35/2,8)
-etuelementin halkaisija saattaa olla lähellä aukon halkaisijaa(85/1,8)
Valovoima on laskettavissa suurinpiirteintarkkuudella
tuolla tavalla mittaamalla:
kuvan mukaan aukon leveys on noin 13mm.
kun polttoväli on 35mm
saadaan tulokseksi 35/13 eli noin f/2,7
kun polttoväli on 85mm
on aukon halkaisija kuvan perusteella n 46mm ---> noin f/1,8
Toivottavasti tämä selkeytti sitä mitä se "aukko" oikein tarkoittaa. - kuvan perusteella
teor optikko kirjoitti:
Jatkanpa tässä omaan värssyyni pikkusen lisäsäkeitä, sillä
otin huvikseni pari kuvaa.
objektiivit
85/1,8 sekä 35/2,8
http://imageshack.us/a/img507/2971/dsc7700ok.jpg
http://imageshack.us/a/img213/9180/dsc7704ok.jpg
Kuvista näkee seuraavaa:
-etuelementin halkaisija ei ole sama asia kuin aukon halkaisija(35/2,8)
-etuelementin halkaisija saattaa olla lähellä aukon halkaisijaa(85/1,8)
Valovoima on laskettavissa suurinpiirteintarkkuudella
tuolla tavalla mittaamalla:
kuvan mukaan aukon leveys on noin 13mm.
kun polttoväli on 35mm
saadaan tulokseksi 35/13 eli noin f/2,7
kun polttoväli on 85mm
on aukon halkaisija kuvan perusteella n 46mm ---> noin f/1,8
Toivottavasti tämä selkeytti sitä mitä se "aukko" oikein tarkoittaa.CANON EF 50 MM F 1.8 II
https://picasaweb.google.com/111522764413300439856/EllinTestiYM?authkey=Gv1sRgCO7fhZ6F9pjSzQE#5868660580596362306 - teor räätäli :-)
kuvan perusteella kirjoitti:
CANON EF 50 MM F 1.8 II
https://picasaweb.google.com/111522764413300439856/EllinTestiYM?authkey=Gv1sRgCO7fhZ6F9pjSzQE#5868660580596362306sulla on varsin näppärän näköiset mittatilausmittanauhat :-)
- diamjies nyt ja aina
sitä tarkoitinkin, että "pullistuma pitäisi olla" . ei ole, koska kuva onneksi heittää ylösalaisin juuri himmentimen avulla ja siihen riittää juuri tuo laskennallinen aukkokoko.
- pullistuma?
Eiköhän tuo ”pullistuma” ole siellä objektiivin nokalla ja lähinnä oikean aukkoarvon mittaamalla ja laskemalla saa objektiivista vain vertaamalla polttoväliä etummaisen linssin halkaisijaan?
Kaikki muut viivotinmittaukset lienee pelkkää typeryyttä? - diamies nyt ja aina
pullistuma? kirjoitti:
Eiköhän tuo ”pullistuma” ole siellä objektiivin nokalla ja lähinnä oikean aukkoarvon mittaamalla ja laskemalla saa objektiivista vain vertaamalla polttoväliä etummaisen linssin halkaisijaan?
Kaikki muut viivotinmittaukset lienee pelkkää typeryyttä?niin? tiedätkö neulansilmäkameran? siinä on himmennin juuri se reikä! kuva heijastuu ylösalaisin sopivaan matkaan ilman linssejä. siitähän tässä on kysymys, eikä typeryydestä.
- tiedätkö neulansilmä
diamies nyt ja aina kirjoitti:
niin? tiedätkö neulansilmäkameran? siinä on himmennin juuri se reikä! kuva heijastuu ylösalaisin sopivaan matkaan ilman linssejä. siitähän tässä on kysymys, eikä typeryydestä.
Neulansilmä ei toimi kamerassa, mutta ns. neulanreikäkameroita on. Neulanreikäkamerassa taas ei ole himmennintä eikä objektiivia.
Mimmennin on objektiivin sisällä tai takana oleva laite jolla säädetään kuvapinnalle tulevan valon määrää.
Aukkoluku neulanreikäkamerassa syntyy esim. sillälailla, että tehdään useita ”tinapapereita” joissa on ”neulanreikä”. Näitten reikien kappalemäärä on kai se aukkoluku.
Neulansilmä on sellainen ”kirkkoveneen” muotoinen, se ei käy valokuvaukseen, mutta on muuten ihan kiva.
”siinä on himmennin juuri se reikä! kuva heijastuu ylösalaisin sopivaan matkaan ilman linssejä. siitähän tässä on kysymys”
—selitäppä vielä ”neulansilmäkameran” polttovälin mittaaaminen ja valovoiman laskeminen? - polikujyt
tiedätkö neulansilmä kirjoitti:
Neulansilmä ei toimi kamerassa, mutta ns. neulanreikäkameroita on. Neulanreikäkamerassa taas ei ole himmennintä eikä objektiivia.
Mimmennin on objektiivin sisällä tai takana oleva laite jolla säädetään kuvapinnalle tulevan valon määrää.
Aukkoluku neulanreikäkamerassa syntyy esim. sillälailla, että tehdään useita ”tinapapereita” joissa on ”neulanreikä”. Näitten reikien kappalemäärä on kai se aukkoluku.
Neulansilmä on sellainen ”kirkkoveneen” muotoinen, se ei käy valokuvaukseen, mutta on muuten ihan kiva.
”siinä on himmennin juuri se reikä! kuva heijastuu ylösalaisin sopivaan matkaan ilman linssejä. siitähän tässä on kysymys”
—selitäppä vielä ”neulansilmäkameran” polttovälin mittaaaminen ja valovoiman laskeminen?työeläkeläisen rupinaamapoikako taas vauhdissa?
- neulansilmäkameli
polikujyt kirjoitti:
työeläkeläisen rupinaamapoikako taas vauhdissa?
Naamaläväri leikkii valokuvaajaa. BUAHAHAHAHAHA!!!
- Toimiiko vai ei?
tiedätkö neulansilmä kirjoitti:
Neulansilmä ei toimi kamerassa, mutta ns. neulanreikäkameroita on. Neulanreikäkamerassa taas ei ole himmennintä eikä objektiivia.
Mimmennin on objektiivin sisällä tai takana oleva laite jolla säädetään kuvapinnalle tulevan valon määrää.
Aukkoluku neulanreikäkamerassa syntyy esim. sillälailla, että tehdään useita ”tinapapereita” joissa on ”neulanreikä”. Näitten reikien kappalemäärä on kai se aukkoluku.
Neulansilmä on sellainen ”kirkkoveneen” muotoinen, se ei käy valokuvaukseen, mutta on muuten ihan kiva.
”siinä on himmennin juuri se reikä! kuva heijastuu ylösalaisin sopivaan matkaan ilman linssejä. siitähän tässä on kysymys”
—selitäppä vielä ”neulansilmäkameran” polttovälin mittaaaminen ja valovoiman laskeminen?http://www.scandinavianphoto.fi/tuote/13148158/pinhole-objektiivi-sony-alpha
- NiCanonisteille myös
Toimiiko vai ei? kirjoitti:
http://www.scandinavianphoto.fi/tuote/13148158/pinhole-objektiivi-sony-alpha
http://2much.fi/index.php?route=product/category&path=106_107
- osin ei
Toimiiko vai ei? kirjoitti:
http://www.scandinavianphoto.fi/tuote/13148158/pinhole-objektiivi-sony-alpha
Toimiihan nuo, mutta jos tarvitset kuvanvatkaajaa niin se pitää olla rungossa. AF- ei toimi eikä ole tarpeen.
- Erkki
"Tieto " on ollut olemassa niin pitkään, kun objektiivejä on rakennettu. Himmenninasteikko ei kuvaa mitään millimetrilukuja vaan perustuu samaan logiikkaan, kuin valotusaika ja filminherkkyys eli lukeman kaksinkertaistaminen kaksinkertaistaa valotuksen määrän. Aukkolukema toimii tosin käänteisesti eli aukkolukeman suurentaminen yhdellä asteikon pykälällä puolittaa läpi menevän valon määrän eli himmenninaukon pinta-ala puolittuu. Ympyrän eli myös himmenninaukon pinta-ala lasketaan kaavasta A= πr2. Koska aukon pinta-ala on verrannollinen säteen toiseen potenssiin, niin aukkoasteikosta muodostuu kääntäen 1, 1.4, 2, 2.8. Toisin sanoen aukko 1.4 läpäisee puolet vähemmän valoa kuin aukko 1 ja aukko 2 läpäisee puolet vähemmän kuin aukko 1,4. Aukko 2.8 läpäisee siten 8 kertaa valoa vähemmän kuin aukko 1.
Teoreettisesti 400 millisen 2,8 valovoimaisen objektiivin ahtain kohta olisi 400/8 eli 50 mm.
Käytännön rakenteiden kannalta asia ei välttämättä ole ihan näin yksikertainen mutta peruskaava on tämä.- Se matikka...
"Teoreettisesti 400 millisen 2,8 valovoimaisen objektiivin ahtain kohta olisi 400/8 eli 50 mm."
Tuossa on päässyt unohtumaan se että teoreettisesti tuon kahdeksikon eteen pitäisi osata kirjoittaa neliöjuurta kuvaava merkki... - Erkki
Se matikka... kirjoitti:
"Teoreettisesti 400 millisen 2,8 valovoimaisen objektiivin ahtain kohta olisi 400/8 eli 50 mm."
Tuossa on päässyt unohtumaan se että teoreettisesti tuon kahdeksikon eteen pitäisi osata kirjoittaa neliöjuurta kuvaava merkki...Niimpä. Nyt hävettää. Paitsi se neliöjuuri on kirjoitettava 50 eteen. Tarkemmalla laskennalla päätyy halkaisijaan 141,4 mm.
- kgkehjg
"Jos noin on niin 400mm f/2.8G -objektiivissa himmenninaukon halkaisija on 400mm:2,8 ≈ 143 mm. Rohkenen epäillä, että aukko voi ola objektiivin halkaisijaa huomattavasti suurempi."
Ei se koskaan ole objektiivin halkaisijaa suurempi. Tuossa esimerkissäsi 143 mm vastaa objektiivin etulinssin halkaisijaa, joka on myös objektiivin suurin mahdollinen "aukko".
Samoin on olemassa 50 millisiä, joiden valovoima on 1:1 ja parempikin. Esim. Canonilla oli 1.0/50 millinen EF-objektiivi ja vieläpä joskus 0,95/valovoimainen manuaalilasi. Sellaisia oli aikoinaan usealla tunnetulla valmistajalla.
1.0/50 mm vaatii, että etulinssi on vähintäin 50 milliä halkaisijaltaan. Himmentimen kohdalta "reikä" voi kuitenkin olla paljon pienempi linssistön rakenteesta riippuen.
http://www.lensrentals.com/rent/canon/lenses/normal-range/canon-50mm-f1.0l#includes_text
https://www.google.se/search?q=canon 1.0 50mm lens&hl=sv&client=firefox-a&hs=FR6&rls=org.mozilla:en-US:official&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=iNdqUYT1PKiw4QSo0oGQDw&ved=0CFwQsAQ&biw=1330&bih=867
http://www.bhphotovideo.com/c/product/586190-REG/Leica_11_602_50mm_f_0_95_Noctilux_M_Aspherical.html
http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Canon_7_with_50mm_f0.95_IMG_0374.JPG
Ei mitään uutta auringon alla.- aloittaja?
Kukahan kertoisi nämä viisaudet kamera-lehden toimittajille?
Tuo suhde lienee jämpti vain yhden linssin optiikalla ja puhutaankin optisesti vastaavasta aukosta joka ei liene myöskään viivoittimella mitattavissa.
Esimerkkinä Sigman 300mm F2.8 tele jonka halkaisija on 119 mm ja tuo F-suhde antaa 107 mm joten lähellä ollaan. Sigman 120 - 300 F2.8 telezoomin halkaisija on 124 mm joten on sitä siinäkin F-suhteen 107 mm:lle tilaa.
Tarkastelemalla Sigman telezoomia 300 - 800 mm tullet samaan tulokseen jotta lähellä ollaan.
Suurin aukko kuvaa valovoimaa ja normaalisti noissa laseissa on himmennin jolla valovoimaa voidaan pienentää maksimistaan. Ei siinä mitään sekasotkua ole vaan rakkaalla lapsella on monta nimeä.
Vertailun vuoksi Nikkorin 400 mm F2.8 antaa mahdollisuudet 159 mm aukolle maksimissaan.
Voit lopettaa tämän asian ihmettelyn!- mitään sekasotkua?
”Tuo suhde lienee jämpti vain yhden linssin optiikalla ja puhutaankin optisesti vastaavasta aukosta …
vs
”Himmenninaukkoarvo tarkoittaa polttovälin ja himmenninaukon halkaisijan suhdetta.”
Oli arvattavissa, että et ymmärrä mitään po. asiasta. Se onko objektiivissa yksi vai useampia linssejä ei mitekään vaikuta lehdessä mainittuun himmenninaukon halkaisijaan.
… joka ei liene myöskään viivoittimella mitattavissa.”
Mulla on kamera jossa himmennin on erillinen laite objektiivin ja kameran välissä. Aukon halkaisija on hyvinkin helppo mitata viivottimella, mutta se ei mitenkään vaikuta po. asiaan.
”laseissa on himmennin jolla valovoimaa voidaan pienentää maksimistaan”
Himmentimellä ei voi mitenkään muuttaa objektiivin valovoimaa, mutta zooeissa valovoimaa voi muuttaa säätämällä polttoväliä.
Miksi sinäkin kirjoittelet asiasta josta et mitään ymmärrä?
Voit lopettaa tämän asian ihmettelyn!
- henkeen ja vereen?
Kummallista miten monet väärinkäsitykset muodostuvat ikäänkuin uskonkappaleiksi joita pitää levittää ja fanaattisesti puolustaa.
– croppikenno pidentää polttoväliä
– perspektiivi riippuu polttovälistä
– himmentäminen parantaa objektiivin reunaterävyyttä
– himmentäminen vähentää objektiivin vinjetointia
– himmentäminen vähentää cromaattista aberraatiota
– RAW on raakakuvaa suoraan kennolta
– kennon koko vaikuttaa kohinaan ja dynamiikkaan
– pikselien lukumäärä vaikuttaa kohinaan ja dynamiikkaan
– valovoima/aukkoarvo on polttovälin ja himmentimen aukon halkaisijan suhde
– jne, jne …- Himmentäjä
http://www.colorfoto.de/testbericht/nikon-af-s-nikkor-1-4-35-mm-g-an-nikon-d800-1369684.html
Yritäppä ymmärtää noita ColorFoton käyriä, missä selvästi reunaterävyys ( auflösung) paranee kun on himmennetty 2 aukkoa .Keltainen käyrä menee selvästi täyden aukon käyrän (punainen) yläpuolella. Se tästä "himmentäminen parantaa objektiivien reunterävyyttä" uskonkappaleesta ( muihin kohtiin en nyt viitsi vielä puuttua), jota ei tarvitse mitenkään sen kummemmin puolustella kun käyrät puhuvat puolestaan. - henkeen ja vereen?
Himmentäjä kirjoitti:
http://www.colorfoto.de/testbericht/nikon-af-s-nikkor-1-4-35-mm-g-an-nikon-d800-1369684.html
Yritäppä ymmärtää noita ColorFoton käyriä, missä selvästi reunaterävyys ( auflösung) paranee kun on himmennetty 2 aukkoa .Keltainen käyrä menee selvästi täyden aukon käyrän (punainen) yläpuolella. Se tästä "himmentäminen parantaa objektiivien reunterävyyttä" uskonkappaleesta ( muihin kohtiin en nyt viitsi vielä puuttua), jota ei tarvitse mitenkään sen kummemmin puolustella kun käyrät puhuvat puolestaan.Himmennin ei mitenkään vaikuta objektiivin linsseihin.
Sinulla meni nyt suloisesti sikinsokin sekaisin kuvan reunaterävyys ja objektiivin reunaterävyys.
Kuvan kulmien epäterävyys suurilla aukoilla johtuu linssien reuna-alueiden hionnasta.
Kuvan reunaterävyys paranee tiettyyn rajaan asti himmennettäessä, mutta objektiivin linssien reuna-alueiden hiontaan/piirtokykyyn sillä ei ole mitään vaikutusta.
Objektiiveissa linssien keskiosa piirtää yleensä reunoja tarkemmin mutta sillä ei ole mitään tekemistä himmentimen kanssa.
– Arvaa miksi linssien reunat ei vaikuta kuvaan pienillä aukoilla?
Sulla on huonot käyrät (muihin kohtiin en nyt viitsi vielä puuttua).
Miksi halusit julkistaa oman tyhmyytesi? - henkeen ja kuseen
henkeen ja vereen? kirjoitti:
Himmennin ei mitenkään vaikuta objektiivin linsseihin.
Sinulla meni nyt suloisesti sikinsokin sekaisin kuvan reunaterävyys ja objektiivin reunaterävyys.
Kuvan kulmien epäterävyys suurilla aukoilla johtuu linssien reuna-alueiden hionnasta.
Kuvan reunaterävyys paranee tiettyyn rajaan asti himmennettäessä, mutta objektiivin linssien reuna-alueiden hiontaan/piirtokykyyn sillä ei ole mitään vaikutusta.
Objektiiveissa linssien keskiosa piirtää yleensä reunoja tarkemmin mutta sillä ei ole mitään tekemistä himmentimen kanssa.
– Arvaa miksi linssien reunat ei vaikuta kuvaan pienillä aukoilla?
Sulla on huonot käyrät (muihin kohtiin en nyt viitsi vielä puuttua).
Miksi halusit julkistaa oman tyhmyytesi?"Sinulla meni nyt suloisesti sikinsokin sekaisin kuvan reunaterävyys ja objektiivin reunaterävyys. "
näsäviisastelullahan se blondikin eheyttää olevaisuutensa - eheyttää?
henkeen ja kuseen kirjoitti:
"Sinulla meni nyt suloisesti sikinsokin sekaisin kuvan reunaterävyys ja objektiivin reunaterävyys. "
näsäviisastelullahan se blondikin eheyttää olevaisuutensaEi kai tuo ”himmentäjä” näsäviisastellut. Ymmärtääkseni hän vain kuvittelee olevansa muita viisaampi.
Voisiko olla niin, että hän on blondi-insinööri Turusta?
Eikö olekin hassua, että jos kaikki ajavat vain keskellä tietä niin teiden reunat eheyttää olevaisuutensa, eli paranee?
- Himmentäjä
http://www.lenstip.com/370.4-Lens_review-Sigma_A_30_mm_f_1.4_DC_HSM_Image_resolution.html
Koitappa miettiä onko nuo reunateräväyys huonompi kuin keskiterävyys tässä testissä. Mua ei kiinnosta pätkääkään mikä on objektiivin reunaterävyys vaan kuvan reunaterävyys. Minä ainakin katson objektiiviin aikaansaannosta kuvatasolla, en tutki sen hiontaa sun muuta.- pätkääkään mikä?
”Koitappa miettiä onko nuo reunateräväyys huonompi kuin keskiterävyys tässä testissä.”
Koetappa sinä miettiä onko testissä kysymys kuvan vai objektiivin reunaterävyydestä?
On olemassa objektiiveja joissa on hyvä reunaterävyys, mutta se ei johdu himmentimestä!
”Minä ainakin katson objektiiviin aikaansaannosta kuvatasolla”
—ni siinä se vasta temppu seisoo.
Olet varsinainen ihmemies jos pystyt katsomaan kameran kuvatasoa ja näkemään siellä objektiivin aikaansaannoksen.
Siis katsot esim. digikameran kennoa nähdäksei mitä objektiivi saa aikaan — että sillälailla?
- Himmentäjä
Iso 12233 kansainvälinen standardi erotuskyvyn mittauksessa:
The first step in measuring resolution is to capture an image of a suitable test-chart with the camera under test. The test chart should include patterns with sufficiently fine detail, such as edges, lines, square waves, or sine wave patterns.
Minähän en katsele mitään digikameroiden kennoa vaan yritän ymmärtää miten nämä kameralehtien yms testisivustot arvioivat noita objektiiveja. Jotkut käyttävät tuota ISO 12233 standardin mukaista testiä eli mittaavat objektiivin erotuskykyä sen ja sensorin tuottamasta kuvasta ( test chart) ja saavat tulokselle lukuarvoja eli line widths per picture height LW/PH. Näitä noiden testaajien numeerisia lukuarvoja yritän ymmärtää eri objektiivien välillä eikä mitään "höpö höpöä" kuvatasoista tai kameran kennoista. Ymmärrän ihan selvästi jos resoluutio 10 ver 20 (LW/PH) kumpi on silloin parempi ( Vertsehen Sie?)- linssilude...
Ongelmana on, että piirto mitataan vain yhdellä tarkennusetäisyydellä. Monien objektiivien ongelma on field curvature, eli testitaulua kuvatessa reunapiirto näyttää huonolta, mutta kenttäolosuhteissa ei mitään ongelmaa. Testitaulua pitäisi tarvittaessa taivuttaa, jolloin saataisiin mitattua myös tuo field curvature. Jos sekään ei paranna reunapiirtoa, silloin kyseessä huono reunapiirto joka näkyy myös kenttäolosuhteissa. Nykyisillä mittaustavoilla saadaan huonompia reunapiirtoja kuin mitä objektiivi todellisessa kuvaustilanteessa tekisi. Siksi en laita kovinkaan suurta painoarvoa noille testeille.
- under test Sie
”Minä ainakin katson objektiiviin aikaansaannosta kuvatasolla … Minähän en katsele mitään digikameroiden kennoa … eikä mitään "höpö höpöä" kuvatasoista tai kameran kennoista.”
Että sillälailla – katson aikaansaannosta kuvatsolla … en katsele mitää … höpönhöpöä kuvatsoista.
Minä taas katselen kirjoittamaasi häpänhöpöä näytöllä … en katsele mitään … yritän ymmärtää, mutta auttaa en voi.
”sen ja sensorin tuottamasta kuvasta”
—että sillälailla. Mittaavat objektiivin laatua sensorin tuottamasta kuvasta? - onpa vaikeaa?
”sen ja sensorin tuottamasta kuvasta …”
Jos noin olisi niin kaikkien objektiivien reunapiirto on paras mahdollisimman pienellä kennolla.
Jos pannaan täyskennoiselle tarkoitettu objektiivi esim Nikon 1 minijärkkäriin niin objektiivin reunapiirto on täysin virheetön myös täydellä aukolla, eikä se parane himmentämällä. - Joopa joo
onpa vaikeaa? kirjoitti:
”sen ja sensorin tuottamasta kuvasta …”
Jos noin olisi niin kaikkien objektiivien reunapiirto on paras mahdollisimman pienellä kennolla.
Jos pannaan täyskennoiselle tarkoitettu objektiivi esim Nikon 1 minijärkkäriin niin objektiivin reunapiirto on täysin virheetön myös täydellä aukolla, eikä se parane himmentämällä.tässä nyt edellisiä lueskelleena totean, että meikä on opiskellut noi tiedot ainoastaan halutun lopputuloksen aikaansaamiseksi kuvanlaadun suhteen.
Ihan sama kuka milläkin tavalla piirtokyvyt, reunaepäterävyydet, lasihionnat sanallisesti käsittelee kunhan osaa suhteuttaa ne kuvanottohetkellä oikein omilla välineillään ja ymmärtää suurinpiirtein valotukseen tarvittavan logiikan.
Kiitos insinööritiedetaitajille nykyisen hyvän kameratuotannon, mikä mahdollistaa jokapojallekin "onnistuneita" jokapojan käyttöön tarvittavia otoksia.
Lukekoon kukin tykönään teoriatietoja alan opuksista ja sisäistäköön ihan ite.
Ylläoleva saivartelutaito on harrastus sekin sinänsä, mutta meikälle ikävää luettavaa. - teor optikko
linssilude... kirjoitti:
Ongelmana on, että piirto mitataan vain yhdellä tarkennusetäisyydellä. Monien objektiivien ongelma on field curvature, eli testitaulua kuvatessa reunapiirto näyttää huonolta, mutta kenttäolosuhteissa ei mitään ongelmaa. Testitaulua pitäisi tarvittaessa taivuttaa, jolloin saataisiin mitattua myös tuo field curvature. Jos sekään ei paranna reunapiirtoa, silloin kyseessä huono reunapiirto joka näkyy myös kenttäolosuhteissa. Nykyisillä mittaustavoilla saadaan huonompia reunapiirtoja kuin mitä objektiivi todellisessa kuvaustilanteessa tekisi. Siksi en laita kovinkaan suurta painoarvoa noille testeille.
" Testitaulua pitäisi tarvittaessa taivuttaa, jolloin saataisiin mitattua myös tuo field curvature."
helpommalla pääsee kun tarkentaa kuvan erikseen keskelle kuvaa ja sit kun haluaa mittailla reunapiirtoa, niin kuvan reunalta :-) - linssilude...
teor optikko kirjoitti:
" Testitaulua pitäisi tarvittaessa taivuttaa, jolloin saataisiin mitattua myös tuo field curvature."
helpommalla pääsee kun tarkentaa kuvan erikseen keskelle kuvaa ja sit kun haluaa mittailla reunapiirtoa, niin kuvan reunalta :-)Ehkä, mutta testitaulua taivuttamalla saa helposti selville kaarevuuden määrän. Mutta fakta on ettei kumpaakaan noista menetelmistä käytetä piirtokäppyröiden mittauksessa. Menevät siitä mistä aita on matalin eli taulu seinälle, tarkennus siihen ja homma hoidettu. Sitten kamarunkkarit kauhistelee sylki lentäen kun reunapiirto on niin huono ettei sillä voi edes auringonlaskuja kuvata ;)
- ihan ite?
Joopa joo kirjoitti:
tässä nyt edellisiä lueskelleena totean, että meikä on opiskellut noi tiedot ainoastaan halutun lopputuloksen aikaansaamiseksi kuvanlaadun suhteen.
Ihan sama kuka milläkin tavalla piirtokyvyt, reunaepäterävyydet, lasihionnat sanallisesti käsittelee kunhan osaa suhteuttaa ne kuvanottohetkellä oikein omilla välineillään ja ymmärtää suurinpiirtein valotukseen tarvittavan logiikan.
Kiitos insinööritiedetaitajille nykyisen hyvän kameratuotannon, mikä mahdollistaa jokapojallekin "onnistuneita" jokapojan käyttöön tarvittavia otoksia.
Lukekoon kukin tykönään teoriatietoja alan opuksista ja sisäistäköön ihan ite.
Ylläoleva saivartelutaito on harrastus sekin sinänsä, mutta meikälle ikävää luettavaa.Joo pihlajanmarjat on todella happamia.
Ja jokatytön käyttöön ei kannata opiskella noi tiedot? - Joopa joo
ihan ite? kirjoitti:
Joo pihlajanmarjat on todella happamia.
Ja jokatytön käyttöön ei kannata opiskella noi tiedot?Älä ota enää"ihan ite?".
Mee nukkuun välillä. - teor optikko
linssilude... kirjoitti:
Ehkä, mutta testitaulua taivuttamalla saa helposti selville kaarevuuden määrän. Mutta fakta on ettei kumpaakaan noista menetelmistä käytetä piirtokäppyröiden mittauksessa. Menevät siitä mistä aita on matalin eli taulu seinälle, tarkennus siihen ja homma hoidettu. Sitten kamarunkkarit kauhistelee sylki lentäen kun reunapiirto on niin huono ettei sillä voi edes auringonlaskuja kuvata ;)
"Ehkä, mutta testitaulua taivuttamalla saa helposti selville kaarevuuden määrän. Mutta fakta on ettei kumpaakaan noista menetelmistä käytetä piirtokäppyröiden mittauksessa."
aivan.
ymmärsin väärin.
Eli en osannut lukea tai jos osasin, niin ymmärsin väärin :-)
Kyllä, curvature of field:in mittaus olisi hyvä lisä objektiivitestille.
"Menevät siitä mistä aita on matalin eli taulu seinälle, tarkennus siihen ja homma hoidettu."
Mielenkiintoista jollain lailla tämä.
Ensin hulluuteen asti menevällä pieteetillä prosessoidaan pikseliä, selostetaan testiolosuhteet sellaisella tarkkuudella, että voisi luulla kyseessä olevan tieteellisen artikkelin teko, mutta sitten laiskuus kuitenkin jossain kohtaa vie voiton :-( - ihan kivaa on
ihan ite? kirjoitti:
Joo pihlajanmarjat on todella happamia.
Ja jokatytön käyttöön ei kannata opiskella noi tiedot?Oletko huomannut noi tiedot, että ”reunaepäterävyydet” ei näy kuvassa kun kiinnität täyskennoiseen sopivan objektiivin jokapojan pikkukennoiseen ja jokapojan objektiiviin ”reunaepäterävyydet” pahenee kun kuvaat täyskennoisella?
Eikö olekin hassua, että objektiivin ”reunaepäterävyydet” paranee kennoa pienentämällä ja samalla polttoväli pitenee croppikertoimen verran?
Samankaltainen vaikutus on kuvan rajaamisella. Mitä enemmän rajaat kuvaa sitä vähemmän on objektiivin ”reunaepäterävyydet” - 920
ihan kivaa on kirjoitti:
Oletko huomannut noi tiedot, että ”reunaepäterävyydet” ei näy kuvassa kun kiinnität täyskennoiseen sopivan objektiivin jokapojan pikkukennoiseen ja jokapojan objektiiviin ”reunaepäterävyydet” pahenee kun kuvaat täyskennoisella?
Eikö olekin hassua, että objektiivin ”reunaepäterävyydet” paranee kennoa pienentämällä ja samalla polttoväli pitenee croppikertoimen verran?
Samankaltainen vaikutus on kuvan rajaamisella. Mitä enemmän rajaat kuvaa sitä vähemmän on objektiivin ”reunaepäterävyydet”"Eikö olekin hassua, että objektiivin ”reunaepäterävyydet” paranee kennoa pienentämällä ja samalla polttoväli pitenee croppikertoimen verran?"
Höpöhöpö.....polttoväli ei muutu miksikään laittoi opiiikan vaikka croppikennoisesta verrattuna 20x25" palkkikameraan. Vain käytettävä kuvakulma muuttuu. - hassu hessu
920 kirjoitti:
"Eikö olekin hassua, että objektiivin ”reunaepäterävyydet” paranee kennoa pienentämällä ja samalla polttoväli pitenee croppikertoimen verran?"
Höpöhöpö.....polttoväli ei muutu miksikään laittoi opiiikan vaikka croppikennoisesta verrattuna 20x25" palkkikameraan. Vain käytettävä kuvakulma muuttuu."Höpöhöpö.....polttoväli ei muutu miksikään"
Eikö olekin hassua? - ei muutu
hassu hessu kirjoitti:
"Höpöhöpö.....polttoväli ei muutu miksikään"
Eikö olekin hassua?Sarkasmia on vaikea ymmärtää. Eikö olekin hassua?
- hassu hessu
ei muutu kirjoitti:
Sarkasmia on vaikea ymmärtää. Eikö olekin hassua?
"Eikö olekin hassua? "
kyllä
oiekin hullun hauskaa hassuttelua :-)
- testattu on
Himmentäjän mainostamat lehtien yms testit on täysin luotettavia. Tässä eräs viiden tähden esimerkki:
http://yle.fi/uutiset/sanna_ukkola_viiden_tahden_toimittajat/6418877- Himmentäjä
L’Oreal onkin erittäin tunnettu kameraobjektiivien tuottaja ja testisivusto. Taitaa tämä juttu haista liikaa parfyymille kun se sekoittaa noin hyvin ihmisten päät: jotkut eivät erota kamerobjektiivia ja parfyymiä toisistaan.
- juttu haista
Himmentäjä kirjoitti:
L’Oreal onkin erittäin tunnettu kameraobjektiivien tuottaja ja testisivusto. Taitaa tämä juttu haista liikaa parfyymille kun se sekoittaa noin hyvin ihmisten päät: jotkut eivät erota kamerobjektiivia ja parfyymiä toisistaan.
Eikös tuo juttu kerro toimittajista ja testien luotettavuudesta. Onko L’Oreal joku toimittaja?
- noi tiedot
Kyllä se on niin, että jos ”reunaepäterävyydet” ei näy kuvassa niin niitä ei ole.
vrt
Puu ei kaadu metsässä jos kukaan ei ole näkemässä!- fkfljgkhj
Tarve ja hinta jotenkin sekoittuu tässä ketjussa.
S30/1.4 ei tee todellakaan mukavan näköistä kuvaa reunoille ennen himmentänistä alle/yli kahden, jos minulta kysytään.
Hienoja makroja on, joilla saa mahtavia kuvia heti täydellä aukolla. No ne ovatkin arvon raatimme mukaan pimeitä.
"Puu ei kaadu metsässä jos kukaan ei ole näkemässä!"
Luojan kiitos siitä ei kuulu ääntäkään.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ja taas ammuttu kokkolassa
Kokkolaisilta pitäisi kerätä pois kaikki ampumaset, keittiöveitset ja kaikki mikä vähänkään paukku ja on terävä.354269Kuinka kauan
Olet ollut kaivattuusi ihastunut/rakastunut? Tajusitko tunteesi heti, vai syventyivätkö ne hitaasti?1141576Milli-helenalla ongelmia
Suomen virkavallan kanssa. Eipä ole ihme kun on etsintäkuullutettu jenkkilässäkin. Vähiin käy oleskelupaikat virottarell2481546Helena Koivu on äiti
Mitä hyötyä on Mikko Koivulla kohdella LASTENSA äitiä huonosti . Vie lapset tutuista ympyröistä pois . Lasten kodista.2171384- 331215
Ja taas kerran hallinto-oikeus että pieleen meni
Hallinto-oikeus kumosi kunnanhallituksen päätöksen vuokratalojen pääomituksesta. https://sysmad10.oncloudos.com/cgi/DREQ881078Löydänköhän koskaan
Sunlaista herkkää tunteellista joka jumaloi mua. Tuskin. Siksi harmittaa että asiat meni näin 🥲1321062Kun näen sinut
tulen iloiseksi. Tuskin uskallan katsoa sinua, herätät minussa niin paljon tunteita. En tunne sinua hyvin, mutta jotain471044Purra saksii taas. Hän on mielipuuhassaan.
Nyt hän leikkaa hyvinvointialueiltamme kymmeniä miljoonia. Sotea romutetaan tylysti. Terveydenhoitoamme kurjistetaan. ht2671031- 62984