Jäämies Özl:in suku

Aboriginaaleilla on eri tarusto. Tottahan toki heidän maailmansakin voi olla paljon vanhempi. Neanderdahlien ja Heidelbergin ihmisten maailma taitaa olla vieläkin vanhempi.
Minä poika laitan vielä paremmaksi. Maailma, jossa asun, on n. 4500 miljoonaa vuotta vanha ja vahimmat yötaivaalla näkyvät koristeet vielä jopa kolmisen kertaa vanhempia.

Kaikki tiedemiesten törinät eivät mene uusiksi. Esimerkiksi tieteellinen käsitys siitä, että Maa kiertää Aurinkoa, tuskin tästä enää mihinkään muuttuu. On kuitenkin vain hyvä asia, että uuden evidenssin valossa teorioita tarkistetaan tai tarvittaessa hylätään.

Kyllä joukkotuhoja on ollut, sinä vain et tiedä niistä. Eikä niiden aikana ollut ihmisiä.

Maan historian suurin tunnettu joukkosukupuutto oli permikauden joukkotuho, jonka syyksi on epäilty mm. maapallon lämpeneminen, joka olisi vapauttanut merivedestä suuret määrät metaania. Permikauden tuho tapahtui noin 255 miljoonaa vuotta sitten.

Liitukauden joukkotuho oli kohtalokas dinosauruksille. Se sattui n. 66 miljoonaa vuotta siten ja syynä pidetään asteroidin törmäystä maahan ja samanaikaista tulivuorten purkautumista.

Pleistoseeniajan lopussa n. 40 000 - 9 000 vuotta sitten hävisivät viimeisen jääkaukden suuret eläimet, kuten mammutit, jättiläislaiskiaiset ja sapelihammaskissat. Syistä kiistellään yhä; kasvillisuuden muutokset (tundran häviäminen) jääkauden loppuessa on yksi ehdokas, lisäksi ihmisten vaikutus voi olla syynä.

Vedenpaisumuksesta ei ole mitään merkkejä, ei myöskään eläimistön ja kasviston joukkotuhosta aikana, jollon ihmisillä oli jo kukoistavia sivilisaatioita.

Mette tuoss jo vastasikin joukkotuhoihin. A O Wilsonin mukaan sukupuuttoaaltoja on ollut viisi ja nykyisin on kuudes, ihmisen aiheuttama menossa.

Kommentoin kuitenkin seuraavaa:
"Te ette näe sitä mahdotonta tilannetta jossa kaikki eliöt olisivat lisääntyneet rajattomasti ja maapallo olisikin aivan täynnä eliöitä."
Biologian perustiedoissasi näkyy olevan puutteita.
Lisääntymiselle rajan määräävät käytettävissä olevat resurssit. Jos jokin laji lisääntyy liikaa, puutetta alkaa yleensä ensimäisenä tulla ravinnosta. Puhuttaessa luonnon tasapainosta, tarkoitetaan mm. tilannetta, jossa eläinpopulaatioiden koot pysyvät yleensä tietyssä vaihteluvälissä. Rajaton lisääntyminen ei ole luonnossa mahdollista. Tosin ihminen on aiheuttanut tilanteita, jossa tasapaino on vääristynyt. Esimerkkinä Australiaan tuodut kanit, joille ei luontaista vihollista ole ja jotka ovat lisääntyneet maanvaivaksi. Eivät nekään kuitenkaan kykene "täyttämään maata".

Ikä on laskettu monin tavoin. Yksi tapa perustuu radioaktiiviseen hajoamiseen. Tiedämme aurinkokuntamme syntyneen supernovan jäänteistä ja tiedämme, ettei raskaita alkuaineita synny muutoin. Nyt maapallolla havaittavien useiden radioaktiivisten alkuaineiden määrät verrattuna niiden hajamistuloksiin antavat maapallon iäksi n. 4,5 miljardia vuotta.
Ja tämä on vain yksi, joskin varsin vakuuttava tapa laskea ikä.

Jutut 6400 vuotta vanhasta maapallosta eivät kuulu tiedepalstalle, kuten ei väite Raamatun tieteellisestä todistusvoimastakaan.

Raamatussa ei mainita sanaakaan maailman iästä. Irlantilainen piispa Ussher julkaisi kirjan, jossa hän ilmoitti, että maailma oli luotu vuonna 4004 eKr iltana, joka edelsi 23. lokakuuta.

Ussherin tuli ratkaista kolmenlaisia ongelmia, liittyen kolmeen ajanjaksoon:

Varhaiset ajat (luomisesta Salomoon). Näennäisesti helpoin aika, sillä Raamattu tarjoaa katkeamattoman perimysketjun Aadamista Salomoon sekä kaikkien kyseisten henkilöiden iät ja heidän ikänsä poikalasten syntyessä. Kaikki Raamatun versiot eivät kuitenkaan sisällä samoja ikiä — Septuagintassa henkilöiden iät ovat paljon pidemmät, mikä lisää luomisen ikään noin 1 500 vuotta. Ussher ratkaisi ongelman luottamalla sen sijaan Tanakhin tekstiin.
Varhaiset kuninkaiden ajat (Salomosta Jerusalemin temppelin tuhoon ja Babylonin vankeuteen). Perimysketju katkeaa, ja Raamattu tarjoaa ainoastaan kuninkaiden hallituskausien pituudet. Sen lisäksi historiankuvauksissa on päällekkäisyyksiä ja epäselviä kohtia. Ussherin täytyi verrata Raamatun tapahtumia hallitsijoiden ja muiden henkilöiden tunnettuihin ajoituksiin Raamatun ulkopuolella.
Myöhemmät kuninkaiden ajat (Esrasta ja Nehemiaasta Jeesuksen syntymään). Raamattu ei tarjoa ajasta juurikaan tapahtumien ajoittamista helpottavia tietoja. Sen sijaan Herodotoksen ja muiden antiikin kreikkalaisten historioitsijoiden ansoista monien maiden historia tältä aikakaudelta tunnettiin jo niin hyvin, että tärkeimmät tapahtumat voitiin jokseenkin luotettavasti ajoittaa. Vaikka esimerkiksi babylonialaista nuolenpääkirjoitusta ei tuohon aikaan osattukaan lukea, tiedettiin, että Jerusalemin valloittanut Babylonian kuningas Nebukadnessar II kuoli vuonna 586 eaa. Toisaalsa 2.Kun. 25.27:ssä sanotaan, että se tapahtui Jojakimin maanpaon 37:tenä vuonna (2 Kun. 25:27).

Tällä menetelmällä Ussher ajoitti luomisen tapahtuneen noin vuonna 4000 eaa. Hän siirsi sitä neljä vuotta taaksepäin vuoteen 4004 eaa. ottaakseen huomioon Dionysius Exiguuksen, Anno Domini -vuosilukujärjestelmän kehittäjän, tekemät virheet. Juutalainen historioitsija Josephus kertoo, että Herodes Suuren kuolema tapahtui vuonna 4 eaa., joten Jeesus ei ollut voinut syntyä sen jälkeen. Näin Jeesus oli syntynyt joskus vuosien 37 eaa., jolloin Herodes tuli valtaan, ja vuoden 4 eaa. välillä. Ussher päätteli Jeesuksen syntyneen vuonna 4 eaa.

Luomisen vuodenaika oli suuren teologisen väittelyn kohteena Ussherin aikoina. Monet oppineet esittivät, että se oli tapahtunut keväällä, jolloin alkoivat myös babylonialaisten, kaldealaisten ja monien muiden kulttuurien ajanlaskut. Muut, kuten Ussher, uskoivat sen todennäköisemmin tapahtuneen syksyllä, syyspäiväntasauksen aikaan, koska juutalainen vuosi alkoi silloin.

Ussher täsmensi luomisen päivämäärää syyspäiväntasausta lähellä olevaan sunnuntaihin käyttämällä apuna juutalaista kalenteria. Viikonpäivä saatiin yksinkertaisesti laskemalla kuusi päivää taaksepäin luomisen jälkeisestä lepopäivästä, sapatista, joka juutalaisessa perinteessä oli lauantai. Näin luominen alkoi sunnuntaina. Ussher käytti todennäköisesti Keplerin tähtitieteellistä taulukkoa Tabulae Rudolphinae vuodelta 1627. Näin sai syyspäiväntasauksen päivämääräksi vuonna 4004 eaa. tiistain 25. lokakuuta, kello 9.00, joka oli yksi päivä ennen syyspäiväntasauksen "luomista" luomisen neljäntenä päivänä, keskiviikkona, yhdessä auringon, kuun ja tähtien kanssa (1 Moos. 1:16). Nykyaikaiset laskelmat ajoittavat vuoden 4004 eaa. syyspäiväntasauksen tapahtuneen sunnuntaina 23. lokakuuta. "Sattumalta" saatu päivämäärä 4004 eaa. 23. lokakuuta kello 9.00 täsmäsi myös Cambridgen yliopistolukukauden aloituksen kanssa samalle päivälle samaan kellonaikaan. (Wikipedia)

mette.soderman kirjoitti:

Raamatussa ei mainita sanaakaan maailman iästä. Irlantilainen piispa Ussher julkaisi kirjan, jossa hän ilmoitti, että maailma oli luotu vuonna 4004 eKr iltana, joka edelsi 23. lokakuuta.

Ussherin tuli ratkaista kolmenlaisia ongelmia, liittyen kolmeen ajanjaksoon:

Varhaiset ajat (luomisesta Salomoon). Näennäisesti helpoin aika, sillä Raamattu tarjoaa katkeamattoman perimysketjun Aadamista Salomoon sekä kaikkien kyseisten henkilöiden iät ja heidän ikänsä poikalasten syntyessä. Kaikki Raamatun versiot eivät kuitenkaan sisällä samoja ikiä — Septuagintassa henkilöiden iät ovat paljon pidemmät, mikä lisää luomisen ikään noin 1 500 vuotta. Ussher ratkaisi ongelman luottamalla sen sijaan Tanakhin tekstiin.
Varhaiset kuninkaiden ajat (Salomosta Jerusalemin temppelin tuhoon ja Babylonin vankeuteen). Perimysketju katkeaa, ja Raamattu tarjoaa ainoastaan kuninkaiden hallituskausien pituudet. Sen lisäksi historiankuvauksissa on päällekkäisyyksiä ja epäselviä kohtia. Ussherin täytyi verrata Raamatun tapahtumia hallitsijoiden ja muiden henkilöiden tunnettuihin ajoituksiin Raamatun ulkopuolella.
Myöhemmät kuninkaiden ajat (Esrasta ja Nehemiaasta Jeesuksen syntymään). Raamattu ei tarjoa ajasta juurikaan tapahtumien ajoittamista helpottavia tietoja. Sen sijaan Herodotoksen ja muiden antiikin kreikkalaisten historioitsijoiden ansoista monien maiden historia tältä aikakaudelta tunnettiin jo niin hyvin, että tärkeimmät tapahtumat voitiin jokseenkin luotettavasti ajoittaa. Vaikka esimerkiksi babylonialaista nuolenpääkirjoitusta ei tuohon aikaan osattukaan lukea, tiedettiin, että Jerusalemin valloittanut Babylonian kuningas Nebukadnessar II kuoli vuonna 586 eaa. Toisaalsa 2.Kun. 25.27:ssä sanotaan, että se tapahtui Jojakimin maanpaon 37:tenä vuonna (2 Kun. 25:27).

Tällä menetelmällä Ussher ajoitti luomisen tapahtuneen noin vuonna 4000 eaa. Hän siirsi sitä neljä vuotta taaksepäin vuoteen 4004 eaa. ottaakseen huomioon Dionysius Exiguuksen, Anno Domini -vuosilukujärjestelmän kehittäjän, tekemät virheet. Juutalainen historioitsija Josephus kertoo, että Herodes Suuren kuolema tapahtui vuonna 4 eaa., joten Jeesus ei ollut voinut syntyä sen jälkeen. Näin Jeesus oli syntynyt joskus vuosien 37 eaa., jolloin Herodes tuli valtaan, ja vuoden 4 eaa. välillä. Ussher päätteli Jeesuksen syntyneen vuonna 4 eaa.

Luomisen vuodenaika oli suuren teologisen väittelyn kohteena Ussherin aikoina. Monet oppineet esittivät, että se oli tapahtunut keväällä, jolloin alkoivat myös babylonialaisten, kaldealaisten ja monien muiden kulttuurien ajanlaskut. Muut, kuten Ussher, uskoivat sen todennäköisemmin tapahtuneen syksyllä, syyspäiväntasauksen aikaan, koska juutalainen vuosi alkoi silloin.

Ussher täsmensi luomisen päivämäärää syyspäiväntasausta lähellä olevaan sunnuntaihin käyttämällä apuna juutalaista kalenteria. Viikonpäivä saatiin yksinkertaisesti laskemalla kuusi päivää taaksepäin luomisen jälkeisestä lepopäivästä, sapatista, joka juutalaisessa perinteessä oli lauantai. Näin luominen alkoi sunnuntaina. Ussher käytti todennäköisesti Keplerin tähtitieteellistä taulukkoa Tabulae Rudolphinae vuodelta 1627. Näin sai syyspäiväntasauksen päivämääräksi vuonna 4004 eaa. tiistain 25. lokakuuta, kello 9.00, joka oli yksi päivä ennen syyspäiväntasauksen "luomista" luomisen neljäntenä päivänä, keskiviikkona, yhdessä auringon, kuun ja tähtien kanssa (1 Moos. 1:16). Nykyaikaiset laskelmat ajoittavat vuoden 4004 eaa. syyspäiväntasauksen tapahtuneen sunnuntaina 23. lokakuuta. "Sattumalta" saatu päivämäärä 4004 eaa. 23. lokakuuta kello 9.00 täsmäsi myös Cambridgen yliopistolukukauden aloituksen kanssa samalle päivälle samaan kellonaikaan. (Wikipedia)

Lue lisää

Joopa joo. Noista laskelmistat ulee mieleen USA:n presidenttiehdokas, joka vaalikiertuealla päätti kalastaa äänet myös intiaaniresevaatista. Hän piti puheen kylän ulkopuolella olevalla aukiolla. Yleisö lämpeni puheelle ja alkoi rytmikkäästii huutaa yhä kovenevasti "umppaa-umppaa".
Ehdokas oli hyvin tyytyväinen suosionosoituksista, ja lähdettiin aukiolta polkua pitkin kylään. Intiaanipäällikkö varoitti: Vieras nyt vähän katsoo polkua eteensä, ettei vahingossa astu umppa-umppaan".

Ötziin ammuttiin nuoli n. 3 300 eaa. Hän kuoli todennäköisesti sekä verenvuotoon että kylmään.