Onnellisena ja lapsettomana

NoKidsForMeThankYou

Onko muita, joita ahdistaa läheisten ja yhteiskunnan odotukset/mielikuva täydellisestä perheestä? Miksei perheeseen voi kuulua vain mies ja nainen, miksi heitä painostetaan hankkimaan jälkikasvua "koska ette tiedä mitä menetätte jos ette ala pykkäämään lapsia"?

Olemme molemmat kolmekymppisiä ja kummallakaan ei ole hinkua tulla isäksi tai äidiksi. Lasten kanssa tulemme hyvin toimeen, mutta koskaan ei ole ollut haluja tehdä omia. Oma äitini on ymmärtäväinen kun olen puhunut päätöksestä jatkaa lapsettomana pariskuntana, mutta anoppi harrastaa sitä "hiljaista" painostusta. Sanoo ymmärtävänsä, mutta samaan hengenvetoon kehuu kuinka ilman lapsia elämä ei ole mitään.

Miksi on vielä tänä aikana niin tabu olla lapseton pariskunta ilman, että heissä ajatellaan olevan jotakin vikaa tai että asiassa on jotakin surkuteltavaa?

81

1247

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Stadin faija

      Taitaa olla lapsillisilta pieni hiljainen kateus lapsettomia kohtaan miten ne saa mennä ja tulla miten haluavat, mutta tietysti kiistävät tämän asian. Ristiriitaisia tunteita siis herättää tämä asia. Hittoako se kenellekään kuuluu onko lapsia vai ei. Se on pariskunnan oma päätös.

    • Omien kokemustemme perusteella väitän, että sinä itse et ole sinut lapsettomuuden kanssa.

      Ymmärrän, että muiden utelut ja painostus satuttaa, jos kyseessä on tahaton lapsettomuus. Mutta ei meitä ainakaan hetkauta muiden puheet mitenkään, koska kyse on omasta päätöksestämme. Sukulaistantoille olen sanonut, että kyllähän me lapsentekoa harjoittelemme. Kahvi meinaa mennä väärään kurkkuun ja keskustelun aihe muuttuu pikaisesti. ;-)

      • no kids

        Onhan se mahdollista että teoriasi on oikein, itselläni oli ap:n vastaava tilanne monta vuotta ja aina ne kyselyt kohdistuivat minuun (naiseen). Tuntui todella kurjalta, ihmettelin monta kertaa että lapsetko tekee ihmisestä arvokkaamman? Miksi näin?

        Päätin sitten jossain vaiheessa totaalisesti olla välittämättä näistä "vihjailuista" ja vaihdoin heti puheenaihetta jos joku kyseli. En viitsinyt provosoitua edes puolustaakseni kantaani asiaan. Itselläni lastenteko estyi vakavan sairauden takia, sehän ei ihmisille kuulu, en ole velvollinen selittämään muille miksi minulla ei ole lapsia.

        Aloittajalle neuvoisin just sitä, älä selittele, älä provosoidu, vaihda puheenaihetta. Maailmassa on niin paljon muutakin kuin lasten tekeminen.
        Nykyisin kyllä vältän näitä "lapsi sitä-lapsi tätä"-ihmisiä, se on vain kerta kaikkiaan helpompaa niin.

        Tästä ei nyt kannata jonkun lapsia tehneen provosoitua, minä pidän kyllä lapsista, joistakin vanhemmista tosin en niin välitä. Viihdyn enemmän sellaisten ihmisten seurasta joille lapsettomuuteni ei ole ongelma.


      • no kids kirjoitti:

        Onhan se mahdollista että teoriasi on oikein, itselläni oli ap:n vastaava tilanne monta vuotta ja aina ne kyselyt kohdistuivat minuun (naiseen). Tuntui todella kurjalta, ihmettelin monta kertaa että lapsetko tekee ihmisestä arvokkaamman? Miksi näin?

        Päätin sitten jossain vaiheessa totaalisesti olla välittämättä näistä "vihjailuista" ja vaihdoin heti puheenaihetta jos joku kyseli. En viitsinyt provosoitua edes puolustaakseni kantaani asiaan. Itselläni lastenteko estyi vakavan sairauden takia, sehän ei ihmisille kuulu, en ole velvollinen selittämään muille miksi minulla ei ole lapsia.

        Aloittajalle neuvoisin just sitä, älä selittele, älä provosoidu, vaihda puheenaihetta. Maailmassa on niin paljon muutakin kuin lasten tekeminen.
        Nykyisin kyllä vältän näitä "lapsi sitä-lapsi tätä"-ihmisiä, se on vain kerta kaikkiaan helpompaa niin.

        Tästä ei nyt kannata jonkun lapsia tehneen provosoitua, minä pidän kyllä lapsista, joistakin vanhemmista tosin en niin välitä. Viihdyn enemmän sellaisten ihmisten seurasta joille lapsettomuuteni ei ole ongelma.

        Toiset haluavat salata asioitaan, mutta minä en kuulu siihen joukkoon. Jos olisin todistetusti kykenemätön saamaan lapsia, kertoisin sen kyselijöille. Luulen, että sen kertominen helpottaisi oloani ja samalla utelias nolostuisi. Etenkään kun se ei olisi mitenkään itseni aiheuttamaa vaan valitettava kohtalo. En minä sellaista häpeä, mille on ole mitään voinut.


    • annnu-

      Noh tuota, ainakin näin nuorempaa sukupolvea edustaen en katso sitä asiaa pahana että ei hanki lapsia, se on jokaisen ikioma päätös ja heitä on paljonkin. Itsekin olin nuorempana sitä mieltä etten tahdo koskaan jälkikasvua mutta nyt sitten kun se oikea mies kolahti kohdalle niin kummasti on mieli muuttunut.

    • NoKidsForMeThankYou

      Minulle ja miehelle päätös lapsettomuudesta on sillä selvä -kun olemme asiasta jutelleet ja tulleet samaan päätökseen ja järki sanoo, ettei muiden mielipiteitä pidä kuunnella, mutta silti utelut lisääntymisestä ottavat pattiin.

      Kommentteja kuten; "Jaa teillä on tässä asunnossa yksi ylimääräinen huone, koskas sitä aletaan laittamaan lapselle kuntoon", "no nyt teillä on muuten elämä kunnossa, mites pikkujalkojen tepsutukset" on todella rasittavaa kuunnella. Tämän vuoksi olemme molemmat miettineet jo ihan kirurgin veitsen alla käymistä, että homma menisi kaikille perille.

      Pointti oli lähinnä se, että miten lapsettomuus voikin häiritä joitakin niin paljon että sitä melkeinpä tuputetaan itsestäänselvänä asiana.

      • Ihmiset ovat laumasieluja. Toivotaan, että muutkin eläisivät samoin kuin itse. Se luo turvallisuuden tunnetta.

        Hupaisintahan tässä on, että vanhemmat syyttävät lapsettomia itsekkäiksi hoksamatta, että tekevät lapsia hoivaviettinsä tyydyttämiseksi eivätkä suinkaan yhteiskunnallisesta velvollisuudentunteesta.


      • Kolmen äiti....

        Ehkä kuitenkin totuus on se, että herkistyt noille tietyille kommenteille jostakin syystä. Me ihmiset kommentoimme usein ilman sen kummempaa tarkoitusta, ja usein emme edes odota vastausta vaan toteamme huumorilla, leikillään tms. jonkun asia. KUulija itse päättää kuinka suuren merkityksen lauselle antaa.

        Uteluksi voi laskea myös kysymyksen "Mitä kuuluu" jos oikein vainoharhainen on. EN usko, että teidän lisääntymisenne tai lapsettomuutenne niin hirveästi ketään kiinnostaa. Ehkä anoppi on toinen asia, onhan hänellä oma lehmä ojassa.

        Lapsettomia, vapaaehtoisesta ja olosuhteiden pakosta, on jo paljon. Itselläni on kolme lasta ja ei voisi vähempää kiinnostaa se, haluaako joku lapsia vai ei. Mutta pakko todeta, että lapsettomilla on usein kuvitelma oman elämän kiinnostavuudesta hieman hakusessa, usein kuvitellaan, että se minun elämäni ja valintani ovat kiinnostavia myös muista.


    • 70 / 66

      Elämän tarkoitus? Jatkuvuus! Sitähän lapset edustavat.

      Meillä on ja on ollut molempien suvussa vanhoja piikoja ja poikia.
      Kyllä he ovat ikääntyessään kokeneet elämänsä jotenkin "turhaksi" muutaman päinvastaisista vakuutteluista huolimatta.

      Ei lasten hankkiminen ole mikään järkiperäinen ratkaisu vaikka siihen viettiperustaiseen tapeeseen on hyvä liittää realismia ja harkintaakin.
      Eiköhän suvun jatkaminen ole ihmisen perustarpeita muutenkin kuin vain nautintojen vuoksi.

      Olemme koko ajan olleet tyytyväisiä lasten saamiseen ja on ilo nähdä heitä seuraavankin sukupolven varttuvan.
      Kuka ei ole tätä kokenut niin on turha yrittää selittää.

      Minä vedin poikamiesvuosinani "löysät pois" kiertolaiselämän muodossa.
      Ensimmäiset 3-vuotta elimme vaimoni kanssa vilkasta sosiaalista elämää ja matkustelimme ennen perheen lisäystä.
      Nyt, myöhemmin on käynyt mielessämme, että olisihan se kolmaskin tenava ollut mukava.

      En minä "dinks" pariskunnissa ajattele olevan mitään vikaa.
      Ikänsä yksin eläneet vanhukset hieman säälittävät. Heitä on lähipiirissämmekin.

      • 19+8

        "Eiköhän suvun jatkaminen ole ihmisen perustarpeita muutenkin kuin vain nautintojen vuoksi."

        Niin, joidenkin ihmisten. Mm itselläni ei ikinä ole ollut minkäänlaista tarvetta jatkaa sukuani, enkä myöskään kuvittele, että oma elämäni jotenkin jatkuisi mahdollisessa lapsessa. Et taida sinäkään oikein hyväksyä sitä, että joillain ihmisillä ei ole lapsia, kun heti pitää tulla aiiheen vierestä hehkuttamaan sitä miten mukavaa oma lapsellinen elämäsi on. Ymmärrän kyllä, että se on mielestäsi hienoa. Minun mielestä on hienoa, että minulla ei ole lapsia. Eikä sinun edes tarvitse yrittää minulle mitään selittää, koska en sitä kaipaa. En minäkään mene tyrkyttämään lapsellisille, että voi kun ette voi ymmärtää minun kokemusta elämästäni. Minulle on ihan ookoo, että ihmiset ovat erilaisia ja tavoittelevat eri asioita ja kokevat elämänsä omalla tavallaan.


      • Ei keinutuolia

        Suurimmalla osalla alkaa tulla turhuuden tunteita ikääntyessään. Mielestäni se on ihan luonnollista kun alkaa elämän loppupää häämöttämään. Eihän sitä omille lapsille ja lapsenlapsille aleta valittamaan tympääntymistään vaan esitetään urheasti loppuun saakka kuinka kivaa elämä on.

        Lapsena koin tympeäksi kun piti viihdyttää vanhaa ihmistä ja istua tuntikausia kylässä että se näkee varmasti sukunsa jatkumoa. Omaa tahtoa kun alkoi tulla niin keksin kaikkea menoa ettei tarvinnut mennä.

        Nyt on alkanut itselläni hankalat vaihdevuodet ja yksin jäänyt äitini on kimpussani koko ajan valittamassa ja vaatimassa huomioo. Ei päivänkään rauhaa saa. Huomata saa kuinka läheisriippuvainen ihminen tulee vaikeaksi vanhetessa, joka ei ole yksin elänyt päivääkään. Miestänikin jo ahdistaa. Tarviiko lapsiinsa takertua kuin hukkuvaan laivaan ja joillain on aikamiespojat joista ei ole koskaan päästetty irti. Tehdään itselleen lapsesta miehenkorvike ystävä ja omaishoitaja.

        Perheelliset saa raahata vanhoja kantturoita perässään etteivät ne tunne elämäänsä turhaksi. Lapsenlapset leikkiin piirileikkiä keinustuolin ympärille. Kiitos vaan, minä olen sitä nähnyt sen verran ettei se pelleily kiinnosta enkä halua sellaista elämää. En ole koskaan lapsista pitänyt niin tuskin pidän vanhana jääränäkään. Menen ennemmin vaikka baariin istuskelemaan ikäisteni seuraan, vanhoja aikoja muistelemaan.


      • 70 / 66
        Ei keinutuolia kirjoitti:

        Suurimmalla osalla alkaa tulla turhuuden tunteita ikääntyessään. Mielestäni se on ihan luonnollista kun alkaa elämän loppupää häämöttämään. Eihän sitä omille lapsille ja lapsenlapsille aleta valittamaan tympääntymistään vaan esitetään urheasti loppuun saakka kuinka kivaa elämä on.

        Lapsena koin tympeäksi kun piti viihdyttää vanhaa ihmistä ja istua tuntikausia kylässä että se näkee varmasti sukunsa jatkumoa. Omaa tahtoa kun alkoi tulla niin keksin kaikkea menoa ettei tarvinnut mennä.

        Nyt on alkanut itselläni hankalat vaihdevuodet ja yksin jäänyt äitini on kimpussani koko ajan valittamassa ja vaatimassa huomioo. Ei päivänkään rauhaa saa. Huomata saa kuinka läheisriippuvainen ihminen tulee vaikeaksi vanhetessa, joka ei ole yksin elänyt päivääkään. Miestänikin jo ahdistaa. Tarviiko lapsiinsa takertua kuin hukkuvaan laivaan ja joillain on aikamiespojat joista ei ole koskaan päästetty irti. Tehdään itselleen lapsesta miehenkorvike ystävä ja omaishoitaja.

        Perheelliset saa raahata vanhoja kantturoita perässään etteivät ne tunne elämäänsä turhaksi. Lapsenlapset leikkiin piirileikkiä keinustuolin ympärille. Kiitos vaan, minä olen sitä nähnyt sen verran ettei se pelleily kiinnosta enkä halua sellaista elämää. En ole koskaan lapsista pitänyt niin tuskin pidän vanhana jääränäkään. Menen ennemmin vaikka baariin istuskelemaan ikäisteni seuraan, vanhoja aikoja muistelemaan.

        On tyypillistä, että elämäänsä tyytymättömät, jopa katkerat ihmiset hakevat lohtua omille pettymyksilleen sillä, että vastaavassa asetelmassa muilla on yhtä kurjaa kuin itsellä.

        Myös asetelmat vaihtelevat. Suruksesi sinun on hyväksyttävä se tosiasia, että lapsuuden kokemuksesi ja varsinkin suhde äitiisi on varsin erikoislaatuinen.

        Lähinnä vanhojen kantturoiden perässä raahaamista lienee se, että lähtiessämme parin viikon kuluttua 6:ksi viikoksi Espanjaan, viemme automme poikamme ok:n pihalle maksuttomaan parkkiin ja pudotan avaimet postilaatikkoon.
        Avaimiakaan ei tarvitse raahata.

        En tunne yhtään kuvaamasi kaltaista tapausta mutta olen aidosti pahoillani kokemuksistasi!


      • rahat kiinnostavat

        Täällä lapseton "poikamies". Minua on eräs asia suorastaan vihaksi pistänyt: kysellään ja udellaan kuka minut perii. Siis rahat, omaisuus jne tuntuu olevan erittäinkiinnostava asia monille "tutuille", jopa pankki asiasta kantaa huolta. Siis, siis, mitä tämä asia jollekin kuuluu. Arvaatte varmaan, miksi asia on niin "tapetilla", no kun ei ole olemassakaan ns. veriperijöitä.
        Jopa työpaikan "asioista paremman tietävät" ovat erittäin "huolissaan" nimenomaan tästä asiasta.
        Ja tuollaisen mokoman takia en ala lapsia tai lehtolapsia tekemään.
        Erittäin asiatonta tunkea näin henkilökohtaisille alueille.


      • HardTalk

        Elämän tarkoitus? Jatkuvuus! Sitähän lapset edustavat.

        => Jatkuvuutta Suomessa edustavat lähinnä ulkomaalaiset, jotka tuottavat lapsia. Ovatko somalit ja vanhoillislestadiolaiet jotekin huonompia tulevaisuuden ihmisiä kuin "muut"? Miksi lisääntymistä ei voi keskittää niille, joiden aatemaailman mukaista on "lisääntyä ja täyttää maa"? Ei tavallisella kaupunkilaisella ole kartanoa, jolle pitää väkisin katsoa puoliso ja hankkia lapsia, vaan kaupunkilaisen kuolema on kuin siili jäisi auton alle.

        Meillä on ja on ollut molempien suvussa vanhoja piikoja ja poikia.
        Kyllä he ovat ikääntyessään kokeneet elämänsä jotenkin "turhaksi" muutaman päinvastaisista vakuutteluista huolimatta.

        => No heidän ajatusmaailmansa on "lapsellisten", ei lapsettomien. Suomessa on liikaa ihmisiä: kolmesta työikäisestä vain kaksi on täissä eli työikäisistäkin 1/3 on eläkeisinä.

        Ei lasten hankkiminen ole mikään järkiperäinen ratkaisu vaikka siihen viettiperustaiseen tapeeseen on hyvä liittää realismia ja harkintaakin.

        => Miksi himoista ja vieteistä ei pitäisi pyrkiä eroon ja olla yksilönä järkevä? Maailman pahuushan perustuu myös selittämättömiin tarpeisiin, joista ei voida keskustella.

        Eiköhän suvun jatkaminen ole ihmisen perustarpeita muutenkin kuin vain nautintojen vuoksi.

        => Kehittyneissä maissa pitää olla elintilaa myös maahanmuuttajille. Yksi lapsi riittää. Lapsettomat ovat ekologisia, kun kuolevat siististi pois eivätkä tuota kuluttajia vielä lisää.

        Olemme koko ajan olleet tyytyväisiä lasten saamiseen ja on ilo nähdä heitä seuraavankin sukupolven varttuvan.Kuka ei ole tätä kokenut niin on turha yrittää selittää.

        => Onko nautinto oikeutetumpi kuin tarve? Nyky-yhteiskunnassa työ on automatisoitu tai viety Kiinaan sekä sodankäynti teknistetty. Ei ole siis tarvetta suurelle määrälle talonpoikia, teollisuustyöläisiä eikä jalkaväkisotilaita. Jahven pitäisi antaa uusi profetia, jotta uskovaisetkin vakuuttuisivat.

        Minä vedin poikamiesvuosinani "löysät pois" kiertolaiselämän muodossa.
        Ensimmäiset 3-vuotta elimme vaimoni kanssa vilkasta sosiaalista elämää ja matkustelimme ennen perheen lisäystä.

        => Perhe on siis sinulle jonkinlainen vankila vanhempainvelvoitteineen.

        Nyt, myöhemmin on käynyt mielessämme, että olisihan se kolmaskin tenava ollut mukava.

        => Kolmas lapsi merkitsee väestönlisäystä, ellei ole riittävästä lapsettomia tai yksilapsisia.

        En minä "dinks" pariskunnissa ajattele olevan mitään vikaa. Ikänsä yksin eläneet vanhukset hieman säälittävät. Heitä on lähipiirissämmekin.

        => Teetkö jotain heidän hyväkseen? Kutsutko kylään edes?


      • tilanteita ihmettele
        rahat kiinnostavat kirjoitti:

        Täällä lapseton "poikamies". Minua on eräs asia suorastaan vihaksi pistänyt: kysellään ja udellaan kuka minut perii. Siis rahat, omaisuus jne tuntuu olevan erittäinkiinnostava asia monille "tutuille", jopa pankki asiasta kantaa huolta. Siis, siis, mitä tämä asia jollekin kuuluu. Arvaatte varmaan, miksi asia on niin "tapetilla", no kun ei ole olemassakaan ns. veriperijöitä.
        Jopa työpaikan "asioista paremman tietävät" ovat erittäin "huolissaan" nimenomaan tästä asiasta.
        Ja tuollaisen mokoman takia en ala lapsia tai lehtolapsia tekemään.
        Erittäin asiatonta tunkea näin henkilökohtaisille alueille.

        Muutama vuosi sitten sain tarjouksen tilanteessa, jossa kysyttiin halukkuutta yhteiseen elämään. Korostettakoon ettei ollut tapahtunut minkäänlaista kanssakäymistä, saati muuta sutinaa. Tarjoaja tarkoitti lisälapsen hankintaa hänen yksinhuoltajalapsen lisäksi. Vastaus oli kielteinen. Pahat vihakatseet tuli vastauksen takia. Loukkaustarkoitusta ei ollut, mutta vastauksen oli oltava yksiselitteinen ettei tulkinnanvaraa jäänyt. Mitä lienee ollut takana moiseen tarjoukseen. Sitä voi vain arvailla.


      • 121122864746
        rahat kiinnostavat kirjoitti:

        Täällä lapseton "poikamies". Minua on eräs asia suorastaan vihaksi pistänyt: kysellään ja udellaan kuka minut perii. Siis rahat, omaisuus jne tuntuu olevan erittäinkiinnostava asia monille "tutuille", jopa pankki asiasta kantaa huolta. Siis, siis, mitä tämä asia jollekin kuuluu. Arvaatte varmaan, miksi asia on niin "tapetilla", no kun ei ole olemassakaan ns. veriperijöitä.
        Jopa työpaikan "asioista paremman tietävät" ovat erittäin "huolissaan" nimenomaan tästä asiasta.
        Ja tuollaisen mokoman takia en ala lapsia tai lehtolapsia tekemään.
        Erittäin asiatonta tunkea näin henkilökohtaisille alueille.

        "Minua on eräs asia suorastaan vihaksi pistänyt: kysellään ja udellaan kuka minut perii."

        Vastaa ensi kerran, että olet testamentannut omaisuutesi paikalliselle marsuyhdistykselle, ja katso kun naamat venähtää.


    • mies 28v

      Niin, eipä siinä mitään, jos ei halua lapsia ja se on molempien ajatuksesta lähtöisin. Lapsi/lapset on kyllä iso vastuu eikä niitä kannata tehdä koska joku sanoo tai tuntuu kun kaikilla muillakin on. Tuota asiaa kannattaa kuitenkin miettiä 30 vuoden päähän, että mitä mahdollisesti sitten ajattelisi asiasta. Elämän tilanne kun voi olla toisenlainen silloin ja lapsi haaveet on todellakin myöhäistä toteuttaa.Mutta, jos on todellakin sitä mieltä, että lapset ei ole oma juttu niin eipä niitä kannata silloin tehdäkään.Pakosta tehtyjä ja onettomia lapsia kun on aivan tarpeeksi tästä maailmassa.

    • NoKidsForMeThankYou

      Niinno, sitähän tässä on myös kuultu jotta "vanhana sitten harmittaa kun ei ole lapsia seurana tai pitämässä huolta." Ongelmana vain on se, että tunnen moniakin vanhempia ihmisiä, joiden lapset eivät joko pidä lainkaan yhteyttä tai joita ei pahemmin edes kiinnosta omat vanhemmat.

      Tokihan asiaa on mietitty puolin ja toisin, hyviä ja huonoja puolia. Mutta vaikka kuinka ihmisen perimmäinen tarkoitus olisi syödä, ulostaa ja lisääntyä, niin en usko että olisin hyvä äiti jos en pohjimmiltani edes lasta halua. Ja sitä taas en haluaisi myöskään lapselle, nimittäin äitiä, joka ei edes haluaisi olla äiti. Tunsin kerran myös erään vanhemman naisen, joka oli tehnyt kaksi lasta "kun mies halusi". Minulle sanoi, että ei olisi halunnut lapsia ollenkaan. Tietenkään enää ei heitä pois antaisi, mutta ei nauttinut pätkääkään ajasta jolloin lapset olivat pieniä/taaperoita.

      Ikää on kuitenkin "jo" kolme vuosikymmentä, eikä tähän mennessä ole tullut mitään viittausta biologiselta kellolta että tahtoisin lapsia. Lähinnä joidenkin tuttujen perheenlisäykset ovat jopa olleet vähän karmivia -kun muksu on syntynyt, pyörii koko elämä ja Facebook lapsen ympärillä ja eristäydytään aivan täysin.

      Tunnen monia lapsia tuttujen/sukulaisten kautta eikä heissä ole mitään vikaa, tulen hyvin lasten kanssa toimeen ja muksut ovat pitäneet minusta. Mutta siinä se.

      Olisi vain mukavaa, että kun nyt on ollut paljon pinnalla erilaisten perheiden kuvia (äiti & isä lapset, äiti & äiti, isä & isä), niin että vapaaehtoisesti lapseton heteropariskuntakin katsottaisiin perheeksi.

      • Miksi pariskuntaa pitäisi kutsua perheeksi? Eipä silti, olen kuullut jonkun nimittävän itseään ja kissaansakin perheeksi.


      • 70 / 66

        "Huolenpito" on itsekästä agraariajan ajattelua enkä usko juuri kenenkään nykyään ajattelevan noin.

        Omat penskamme touhuavat noin 250km:n päässä ja elävät omaa elämäänsä.
        Olemme sähköitse usein yhteydessä ja fyysissetikin useita kertoja vuosittain.
        Vaimoni useammin kuin minä.

        "Huolenpito" taitaa nykyään olla toisen suuntaista.
        Opiskeluaikana emme sponssanneet lapsiamme koska halusimme heidän saavan realistisen kuvan elämän siitä puolesta.
        Myöhemmin olemme siirtäneet omaisuuttamme heille etupäässä lain sallimissa puitteissa.
        Asunnosta säästövakuutusten kautta käteissiirtoihin.

        Emme ole varsinaisesti säästäneet mistään vaan kuluttaneet omien mielitekojemme mukaan mutta jäävältä osin on ainakin tunne, ettei elämämme ole mennyt hukkaan eivätkä kaukaisemmat sukulaiset pääse verojen jälkeen nyysimään mitään.


      • Biologinen kello

        Alkaa tikittää vasta 4kympin jälkeen,kun alkaa elimistön rappeutuminen ja ymmärtää oman kuolevaisuutensa.


      • sinkkunainen+koira
        Ratikkakuski kirjoitti:

        Miksi pariskuntaa pitäisi kutsua perheeksi? Eipä silti, olen kuullut jonkun nimittävän itseään ja kissaansakin perheeksi.

        itse puhun koirastani ja itsestäni 'me,meillä' :) mutta en kutsu meitä perheeksi...


      • HardTalk
        Ratikkakuski kirjoitti:

        Miksi pariskuntaa pitäisi kutsua perheeksi? Eipä silti, olen kuullut jonkun nimittävän itseään ja kissaansakin perheeksi.

        Miksi yksinhuoltajataloutta pitäisi kutsua perheeksi? Onhan sekin biologisesti vajaa.


      • Miksi kysyä
        Ratikkakuski kirjoitti:

        Miksi pariskuntaa pitäisi kutsua perheeksi? Eipä silti, olen kuullut jonkun nimittävän itseään ja kissaansakin perheeksi.

        Totta kai se on perhe. Perhe on se tai ne, ketä perheeksi koet, eikä joku typerä yhteiskunnan varonmaksajamääritelmä siitä.
        Mutta en tajua miksi ap hakee jotain lupaa sille, he ovat pariskuntana perhe jos haluavat ja ovat ja se siitä. Jos taas hakee jotain veronpalautusmatkakulut tms. perhehyväksyntää, voi unohtaa sen: yhteiskunta ei määrittele "perhettä" kenenkään eduksi inhimillisin perustein vaan hyötyperustein.

        Ja jos taas sinä et ole perhe puolisosi kanssa, se on teidän asianne ja ihan fine. Mitä ikinä sitten olettekaan onnea sille. Mutta kyllä minä olen perhe ilman lapsiakin, niiden kanssa kenet perheeksi koen ja/tai kenen kanssa asun (parhaan ystäväni lasken perheeksi, vaikka en asu hänen kanssaan enkä edes nussi, seurustele tai hae hyötyä hänestä).
        Enkä kysy siihen lupaa, enkä oikeutusta, vaan näin se on. Minun perheeni ei ole yksinomaan määritteella seksi tai veri.


    • 2+18

      Oma perheeni on isä, äiti, sisarukset ja sisarusten lapset. Ja olen melkein viisikymppinen täti-ihminen.

      • nainen 38

        Nimimerkille 2 18.. Olen samaa mieltä kanssasi! Perhe voi olla muutakin kuin ne omat biologiset lapset ja mies.

        Itse olen 38 vuotias lapseton nainen. Miehelläni on isot lapset. Minun perheeni on mieheni ja hänen lapsensa, sekä sisarukseni lapsineen ja vanhempani.

        Jos ei ole omia lapsia, niin muun muassa sisarusten lapsen lapsista voi tulla lapsettomankin lapsenlapsia, koska varamummoja ja varavaareja tarvitaan aina.


    • tee kuten haluat

      Minusta mies nainen ei ole perhe, vaan pariskunta. Minun mielestäni sana 'perhe' käsittää aina vähintään yhden vanhemman ja yhden lapsen.

      Lasten hankkiminen on jokaisen oma asia. Se on yksi elämän isoimpia päätöksiä, jonka aikuinen ihminen joutuu tekemään. Mies voi pyörtää mielipiteensä myöhemmin, mutta naisen on tehtävä päätös varsin nuorena.

      Minä hankin lapset nuorena ja nyt 45-vuotiaana olen siinä tilanteessa, että elän sinkkuna, kun lapset ovat muuttaneet jo pois kodista ja erokin tuli jossain vaiheessa. Sisareni sen sijaan oli päättänyt jo nuorena, että hän ei halua lapsia ei mistään hinnasta, mutta vasta yli 40-v ikäisenä päättikin, että hän haluaa sittenkin lapsen ja lapsettomuushoitojen kautta hän sai lopulta ainokaisensa. Vaikka olemme lähes saman ikäisiä, niin minulla on jo aikuiset lapset, kun taas sisareni elää elämäänsä pikkutaaperon äitinä.

      Elämä on valintoja.

      • ,,,,,,,,,

        elämä on valintoja...joo kyllä ärsyttää jos joku sanoo,että valitsin äidin roolin....itse olen haaveillut äidin roolista mutta vielä tässä ollaan lapsettomia....ei sitä aina voi valita....


      • halua ei voi valita

        Ei sitä voi päättää, haluaako vai ei. Halun/vieetin/tarpeen olemassaolo ei ole järkeilemäällä hankittu. Sen hankkiminen lienee vaikeampaa kuin hillitseminen, ainakin itse uskon näin.

        Joku voi kyllä haluta lapsen, mutta päättää, että ei hanki syystä tai toisesta eli vastustaa tunnetta järkisyillä. Haluamaton voi päättää hankkia lapsen vaikka ei sisimmässään haluaisikaan. Tarkoitan vaikka tilannetta, jossa pariskunnan toinen osapuoli haluaa, toinen ei ja haluton alistuu toisen tahtoon.

        Olen vapaaehtoisesti lapseton, en ole koskaan päättänyt että en halua lapsia. En vain halua, se ei ole valinta. Olen viidenkymmenen, eikä ole tullut sitä päivää, jolloin surisin lapsettomuuttani. Järkyttävää ajatellakaan, että olisin hankkinut lapsen tarkoituksella velvoittaa hänet hoivaamaan minua sitten kun olen raihnainen vanhus.


      • AnkaraPerhe

        Yksi vanhempi ja lapset ei ole perhe siinä mielessä, että se ei edusta jatkuvuutta. Yksi vanhempi ei kykene biologisesti tuottamaan perhettä, vaan tarvitaan molemmat vanhemmat.

        Toinen asia on sitten se, että jollekin kissa tai koira, on kuin perheenjäsen, koska naapurit tai sukulaiset eivät välitä: sosiaalinen perhe.


      • oihötasrth
        AnkaraPerhe kirjoitti:

        Yksi vanhempi ja lapset ei ole perhe siinä mielessä, että se ei edusta jatkuvuutta. Yksi vanhempi ei kykene biologisesti tuottamaan perhettä, vaan tarvitaan molemmat vanhemmat.

        Toinen asia on sitten se, että jollekin kissa tai koira, on kuin perheenjäsen, koska naapurit tai sukulaiset eivät välitä: sosiaalinen perhe.

        Yksi vanhempi ja lapset todellakin edustavat jatkuvuutta, onhan siinä jo jälkikasvua eli jatkuvuus on "käynnissä".


    • mä vaan

      Koskaan ei voi miellyttää kaikkia eikä pidäkään. Jos olet sinut sen kanssa, ettet halua lapsia ja jos se puolisolle sopii, olkaa onnellisia. Joskus mieli muuttuu, joskus ei - mitä se kellekään kuuluu. Ette tiedä, mitä menetätte, mutta miksi teidän pitäisikään tietää? Elämäänsä tyytyväinen voi olla muutenkin.

      Jotkut lapselliset ottavat itseensä, koska luulevat, etteivät lapsettomat ymmärrä heidän valintaansa tai pidä lapsista. No, mulla on lapsia, mutta en pidä kaikista lapsista, kuten en pidä kaikista aikuisistakaan. Mulle ja miehelleni oli itsestään selvää, että yritämme saada lapsia, mutta ei mulla mitään vauvakuumetta ollut. Se nyt vain oli luonnollinen osa elämäämme. Paras ystäväpariskuntamme on vapaaehtoisesti lapseton. He eivät ehkä kaikkia lapsiperheen kiemuroita aina ymmärrä (vaikka ovathan hekin joskus eläneet lapsiperheessä ;)), mutta he näkevät meissä muutakin kuin äidin ja isän, vailla mitään tarvetta vertailla.

      • HardTalk

        Lapselliset ovat sen verran seksistisiä, että ovat ylpeitä siitä, että Jumala siunasi kolmannen, neljännen, viidennen tai kuudennen lapsen ja ovat ideologisesti perheellisiä poliittisesti vaatien perhepolitiikkaa, vaikka väestön saisi halvemmalla maahanmuuttajista.

        Monilapsiset, jotka tarvitsevat lapsettomien tulonsiirtoja sijaisvanhemmuutena kokevat elämäntapansa oikeaksi aatteellisesti, vaikka mailma hukkuu kuluttajiin ja saasteisiin.

        Erityisen tärkeää on naisille perustella suuräitiydellä kotirouvuus. Hehän ovat niin hyviä naisina, eivät ammatti-ihmisinä, että saivat kunnon miehen, mikä sekään ei aina onnistu pätevältäkään, mutta stressaantuneelta naiselta.


    • vastaus.........

      Minut läheisten pettymisen katseleminen saa lähinnä surulliseksi, vielä kun itseänikin ajoittain harmittaa.

    • AinaVääräNainen

      MINÄ! ( tuo: http://sirella.vuodatus.net/lue/2014/03/itsekasta-jos-lasten-hankinta-ei-ole-must-juttu)

      Minuakin ärsyttää jatkuva utelu "koskas meet naimisiin ja teet lapsia?" - koska sitä en aio tehdä. Tykkään lapsista hirveästi (kröh, ammatti on lasten parissa), mutta en halua niitä itselleni. Mua kiehtoo ajatus, että saan tulla ja mennä ilman lasten ehtoja. Olla vapaampi. Nyt kun olen hoitanut kummitettavaani parisen päivää, alkaa jo tökkiä.

    • Rusinaa pullasta

      Hyväksyn lapsettomuuden jos siihen kuulu kieltäytyminen seksuaalisesta kanssa käymisestä.
      Muussa tapauksessa en arvosta tällaista päätöstä pätkääkään.

      • seksuaalinen

        älä arvosta, ei hetkauta yhtään! :P

        Sinä siis harrastat seksiä vain silloin kun aiot lisääntyä, muista, älä sitten muuten missään nimessä.


      • Kuinka niin?
        seksuaalinen kirjoitti:

        älä arvosta, ei hetkauta yhtään! :P

        Sinä siis harrastat seksiä vain silloin kun aiot lisääntyä, muista, älä sitten muuten missään nimessä.

        En ole tehnyt sellaista päätöstä että haluan olla ilman lapsia.


      • kiinnostaa vain
        Kuinka niin? kirjoitti:

        En ole tehnyt sellaista päätöstä että haluan olla ilman lapsia.

        saanko hieman udella mihin tämä "lapsettomat eivät saa harrastaa seksiä" perustuu?


      • "Muussa tapauksessa en arvosta tällaista päätöstä pätkääkään"

        -Ja ketäköhän mahtaa kiinnostaa mitä sinä arvostat tai ei..?! Jo on jollain taas kovat luulot itsestään... XD


      • TarkastusMaksu

        Miksi ne, joilla on jo lapset tehtynä, harrastavat seksiä kuin olisivat seksistejä? Pitäisikö seksi panna verolle ja siveysvyön lukko verovirastolle?

        Ainakin orgasmi pitäisi verottaa arvonlisäverolla!


      • 12+18
        kiinnostaa vain kirjoitti:

        saanko hieman udella mihin tämä "lapsettomat eivät saa harrastaa seksiä" perustuu?

        Nimimerkin perusteella jonkinlaiseen harmistumiseen, eli loppupeleissä kateuteen siitä että jotkut "ottavat rusinat pullasta" :D Niin suomalaista; jos noilla on kivaa, niin kielletään se mikä tahansa asia mitä he ovat tekemässä!


    • Älkää kuunnelko muita. Te teette päätöksen ja elätte sen kanssa. Sen ei pitäisi kuulua muille.

    • +30

      Ihmiset ei ajattele yhteiskuntaa johon lapsen synnyttää. Ihmiset on yhteiskunnan omaisuutta periaatteessa. Lapsi sysätään tarhaan oppimaan yhteiskunnan tapoja ja ruokakulttuuria. Kaikki koulutetaan työläismuurahaisiksi. (ihmetellä täytyy että missä on kuningatar ja kuningas, juhuu) Ei siinä sinänsä mitään pahaa ole, mutta niin moni asia on päin honkia, että yhteiskunta on sairas ja voi pahoin. Saman voi ajatella globaalisti.

      Lapset maksavat. Yhteiskunta pyörii velalla. Minun käy sääliksi nuoria aikusia, koska hinnat nousevat vuosittain. Rahaa ei jää mihinkään koska kaikki menee peruselämiseen. Työtä on vaikea saada koska yli viiskymppiset ja kuuskymppiset heiluu töissä ja on kartoittanut omaisuuden. Nuoret voi pahoin tyhjänpantteina ja masentuu. Hyviä ihmissuhteita on vaikea löytää koska kaikki elää stressissä tai masennuksessa. Pillereillä voi turruttaa oloa.

      Lapsista täytyy pitää. Toisien mielestä lapset on ärsyttäviä ja rasittavia. Nyt on adhd huipussaan... Maailmassa on yli 7 miljardia ihmistä, on varsin epäitsekästä olla hankkimatta lapsia. Itsekkäät hankkii lapsia. Toisaalta se on vahvasti tunneasia eikä siitä voi syyllistää. Se on totta, että lapset perii edeltäjiensä ongelmat aina kolmannessa sukupolvessa. Että vähän täytyy niitä aivonystyröitä käyttää ennen kuin hankkii lapsia.

      • Tohtori Sykerö

        Sulla on vissiin hyvät lääkkeet?


      • PankkiTili

        Monilla pätkätyöläisillä ei ole riittäviä tuloja tasapainoiseeen perheen kasvattamiseen. Parisuhteet ovat samanlaista pätkää kuin työsuhteetkin. Hyvinvointia on lähinnä 50-vuotiailla - 60-vuotiailla virkamiehillä, joiden elämä on pelkkää keskinkertaista menestystä, jota ei vaivaa vapaa kilpailu eikä markkinatalous.


    • 3 kakaraa

      Jos haluaa olla lapseton, voi olla niin. Jos on probleemeja, esimerkiksi anopin kanssa, voitte sanoa, että lapsia ei ole siunaantunut. Jos kyselee, niin vetoatte, että tämä on herkkä asia, ei haluta puhua siitä.

      • Ahne vie kaiken

        Rahaa ei tule jos ei lisäänny.

        Minun perinnön on vienyt vitun ahne sisaruksen joka on pitänyt huolen ettei lapseton saa mitään.

        Ei riitä että on miehet ja kaikki rahastanut vaan ahne haluaa kaikki itselleen.


      • Ahmattilainen
        Ahne vie kaiken kirjoitti:

        Rahaa ei tule jos ei lisäänny.

        Minun perinnön on vienyt vitun ahne sisaruksen joka on pitänyt huolen ettei lapseton saa mitään.

        Ei riitä että on miehet ja kaikki rahastanut vaan ahne haluaa kaikki itselleen.

        Hän on tehnyt naiseudestaan menestysliiketoimen.


    • "Onko muita, joita ahdistaa läheisten ja yhteiskunnan odotukset/mielikuva täydellisestä perheestä?"

      -Miksi teitä kiinnostaa mitä muut ajattelevat..?!

      "Sanoo ymmärtävänsä, mutta samaan hengenvetoon kehuu kuinka ilman lapsia elämä ei ole mitään."

      -Anoppisi on totaalisen väärässä.
      Ja tämän voi kaunistelematta sanoa hänelle päin naamaa, ni eiköhän pas.kan jauhanta lopu häneltäkin. ;)

      • SananVapaus

        Kun anopille selittää asiat niin, että hänkin sen ymmärtää, loukkaantuu myös tytär, puolisosi.


    • justas

      Kiitos menneiden sukupolvien sinnikkään lisääntymisen saamme nauttia lyhyen elämämme ohikiitävistä päivistä. Itse myös olen jatkanut sukua, se lienee ainoa todellinen elämän tarkoitus ja siksi antaa myös ainoana asiana todellista kestävää tyydytystä.

    • epävarmuus pois

      Tosihan se on, että ette tiedä mitä menetätte jos ette hanki jälkeläisiä - toinen asia on se, että kokisitteko menetyksen hyvänä vai pahana.
      Periaatteessa minulle ei tarvitse tulla selittelemään, että pitää lapsista muttei kuitenkaan halua omia. Mitä se minulle kuuluu, pitääkö joku lapsista vai ei? Jokaisella on oikeus olla pitämättä. Moni ei pidä lapsista mutta hankkii niitä silti itse, enkä pidä sitä mitenkään kovin suotavana.
      Jos joku on sellainen, ettei pidä elämäänsä arvokkaana ilman lapsiaan, ei kai se sinulta ole pois. Voit olla sen kummempia suurentelematta tyytyväinen ilman, että teet lapsettomaksi jättäytymisestäsi numeroa. Kysytkö miksi joku ajattelee sinussa olevan vikaa tai surkuttelee sinua? Se on heidän omasta kokemuksestaan kiinni, eikä sillä juuri ole sinun kanssasi tekemistä. Miksi siitä sen ihmeemmin kannattaa siis välittääkään? Elä oman näköisesi elämä ja älä hanki kärsiviä jälkeläisiä, se on oikein hyvin tehty.

    • Mummeli tässä vaan

      Minusta on jotenkin säälittävää ja kummallistakin,että omasta tahdosta lapsettominen on perusteltava päätöstään."Joo,kyllä me tykätään lapsista,mutta..." Mitä hittoa?? Entä jos vaan sanois,ettei me haluta huutavia räkänokkia elättää:D Ei kaikki tykkää lapsista,etenkään niistä huonosti kasvatetuista kiljujista,joille ei koskaan sanota että nyt hiljaa,tänään ei osteta leluja!
      itselläni on lapsia ja lapsenlapsikin,joita rakastan yli kaiken ja olen oikein onnellinen heistä! Mutta ymmärrän,ettei kaikille elämän päätarkoitus ole lisääntyminen ja lasten palvonta! Itsekin olen niin mukavuudenhaluinen ja elämässäni jo tarpeeksi lasten kiljuntaa kuunnellut,että lomareissun valitsen laspettomasta paikasta:D Eikös olekin kauheeta;) En vaan jaksa omalla lomallani kuunnella itkua,kiljumista ja katsella,kun uusavuttomat vanhemmat yrittävät viettää epätoivoisesti "mukavaa lomaa"! Noo nyt taisin sohaista ampiaispesää mielipiteelläni;) Hyi mikä lapsikammoinen akka:D

      • Vitun huutajat

        Lapsista tehdään niin vaikeita kun vanhemmat eivät halua kasvattaa niitä. LASTEN KANSSA EI ENÄÄN OLLA. Tietokone aika vie ajan kokonaan niin ettei suoriuduta arjen askareista. On KIVEMAA FACEBOOK ja ym pelaamminen.

        Ein ole kauheata tunnustaa että haluaa kuuloaan suojella. Kaikilla lastentarhan työntekijöillä n kuulo mennyt. . Äitini ei kestänyt mitään meteliä kun tuli päiväkodista kotiin.


      • 70 / 66
        Vitun huutajat kirjoitti:

        Lapsista tehdään niin vaikeita kun vanhemmat eivät halua kasvattaa niitä. LASTEN KANSSA EI ENÄÄN OLLA. Tietokone aika vie ajan kokonaan niin ettei suoriuduta arjen askareista. On KIVEMAA FACEBOOK ja ym pelaamminen.

        Ein ole kauheata tunnustaa että haluaa kuuloaan suojella. Kaikilla lastentarhan työntekijöillä n kuulo mennyt. . Äitini ei kestänyt mitään meteliä kun tuli päiväkodista kotiin.

        Jaan tunteesi! Olet inhottavan oikessa useimpien penskojen suhteen!

        Olen muutaman kerran saanut, milloin äidin, milloin isän silmilleni hillittyäni törkeästi raivoavaa bandiittia.
        Vaikka kullanmuru häiriköisi esimerkiksi marketissa miten pahasti tahansa niin oma vanhempi ei puutu ja ulkopolisen taholtahan se on karmea rikos!

        Kaikkein kaameaa on haistattelu omilla vanhemmilla!
        Omat penskani eivät sitä yrittäneet enkä siedä sitä vierailtakaan mutta joskus on saattanut raastuvan ovi olla melkein raollaan.


      • 4+16

        "Minusta on jotenkin säälittävää ja kummallistakin,että omasta tahdosta lapsettominen on perusteltava päätöstään."Joo,kyllä me tykätään lapsista,mutta..." Mitä hittoa?? Entä jos vaan sanois,ettei me haluta huutavia räkänokkia elättää:D"

        No, se tulee ihan siitä, että yllättävän usein jos ilmoittaa ettei halua lapsia, joku päättelee että vihaa lapsia. Ja sittenhän kylmät kipinät sinkoilevat. Siksi pitää aina erikseen mainita että tykkää niistä. Siis joa niistä tykkää. Onhan se kummallista, ihmiset on kummallisia.


    • näin käy

      ja katkera vanhana

      • Vituttaa pummit

        Mitenkä niin sillä moni eronnut on katkera. Katkerampi ihminen on jos on viety puoli omaisuutta ja saa maksaa selkäranka kipeenä.

        En ole yhtään katkera kun ei ole elätettäviä enkä ole joutunut mihinkään elatusriitoihin. Katkerampia näyttävät olevan ne saatanan ahneet joilla ei ole muuta tekemistä elämässään kuin riidellä rahasta. Koko elämä menee tappelemiseen ja joka centistä riitelemiseen.

        Me ei enneaikaisesti vanheta mieheni kanssa kun ei tarvitse riidellä joka saatanan centistä. Ei tarvitse kauneusleikkauksia kun ei ole saatanan ahne jolla aiheuttaa ennenaista vanhenemista. Jos on oikein rosvo niin vanhenee ennenaikaisesti koko ajan miettiessä vaan mistä saisi enemmän.

        Tiina jylhähän on hyvä esimerkki ja varmasti laittanut omakotitalon verran omaisuutta ulkonäköönsä ja muistuttaa pelleä yhä enemmän. Samanlaisen pellen löysi miehenkin joka vaan jotain ruumista palvoo. Aletaan piikittään nahkaan sontaa niin johan se aiheuttaa komplikaatioaa myöhemmin. Silikoonit ja muu paska ei kuulu elimistöön. Kamalaa kun ihminen tuhoaa itsensä kun ei vanhenemista hyväksy.

        Katsokaa kuinka paljon on katkeria ihmisiä ja suurin osa on perheellisiä jotka on jätettyjä. Minulla tuli mitta täyteen kun sisar on täysi yhteiskunnanpummi ja kaikki sukulaiset rahoittaa ja palvelee.


    • Lapsi parasta

      Lapsettomuuden huomaa karuimmin ja konkreettisimmin sitten kun itse vanhenee, ja kun muiden lapset varttuvat, valmistuvat, menevät naimisiin ja heillä alkaa olla jo lapsenlapsiakin mutta itsellä ei. Silloin huomaa miten elämä ja vanheneminen on tyhjää ja yksinäistä ilman omia jälkeläisiä. Suurimmalla osalla ihmisistä joiden kanssa on tekemisissä on kuitenkin elämässä lapsi/lapsia ja lastenlapsia.... Yksinäinen vanhuus ilman lapsia odottaa ja sitä ei voi enää sitten muuttaa. Ajatelkaa ja harkitkaa asiaa kun vielä voitte. Vuodet vierivät nopeasti ja nuoruuden voima ja hektiys hiipuvat nopeammin kuin uskottekaan. Mitä jää jäljelle? Katkera, itsekäs, yksinäinen vanhus.

      • 70 / 66

        Eikä tuo edes edellytä tiivistä yhteydenpitoa vaan asatunnaisestikin tapahtuvat asiakohtaiset yhteydet, henkilötasolla tai viestimien välityksellä riittävät.

        Tietoisuus seuraavan ( -vien ) sukupolven ( -vien ) olemassaolosta antaa merkityksen omalle elämälle.

        Oletan, että normaalisti henkilösuhteet ovat kunnossa ja tunnetaan molemmin puolin kiintymystä ilman velvoitteita!


      • hmmmmmmmmmmmmm

        Joo, voi olla että vanhana voi olla yksinäinen tms. Kuitenkin, elämästä ei ikinä tiedä minne se kuljettaa. Saattaa olla, että lapsesi kuolee ennen aikojaan. Saattaa olla että lapsesi syystä tai toisesta tarvitsee kokopäiväistä hoivaa, eikä ikinä ole kykeneväinen valmistumaan, menemään naimisiin, tekemään lapsenlapsia jne. Saattaa olla, että itse kupsahdat ennen sitä vanhuutta. Mitä tahansa voi tapahtua.

        Onko ne lapset joku elämän pelastava viihdyke? Että kun ei muuta mielenkiinnon lähteitä elämästä löydä, niin hei, tehdään lapsia, johan sitten riemu ratkeaa kun niiden elämää saa seurata.

        Itse en ole ikinä kokenut tarvetta hankkia lapsia. Olen nyt 35, ja tietenkin mieli saattaa joskus muuttua, mutta en usko. Olen tässä jo vuodet katsellut ystäviäni ja veljeäni lapsineen, ja sitä loppumatonta lastenhoitoa ja lasten hyysäämistä ja lapsiperhe-elämää. Ainut mitä voin sanoa on ei kiitos minulle. Rakastan kovasti veljeni lapsia ja heitä on aina mukava tavata. Mutta se riittää. Ymmärrän kyllä, että lapset antavat monelle sen elämän sisällön, mutta niin, ihmiset ovat erilaisia.

        Ja on se nyt kumma, että joku toitottaa, että joo joo, kyllä sinunkin pitää hankkia lapsia kun muuten olet vanhana yksinäinen. Mitä hittoa? En haluaisi siinä lapsiperhe-elämässä viettää edes viikkoa yhteensä, miten kummassa olisi millään tavalla kenellekkään hyväksi, että hankkisin omia lapsia? En nauttisi elämästäni, lapset ei varmaan nauttisi elämästään, mutta joka päivä mentäisiin hampaat irvessä jotta joku sitten ehkä viihdyttäisi kun olen vanha?


    • ...

      Kaikkien ei tarvitse tehdä lapsia. Piste. Jos joku ei ymmärrä asiaa, on se ihmettelijän ongelma, ei sinun. Turhaa miettiä, mitä muut asiasta ajattelevat. Pääasia, että itse on sinuit asian kanssa.

      • tyhmiä äijiä

        Ahne ämmä tekee lapsen ja eri jotta saa miehen rahstettua kokonaan.

        Pääasia kun saa elää toisten kustánuksella

        Muutamalla kakaralla elättää isensä 18 vuotta. kun tarpeeksi tyhmän äijän löytää.

        Tyhmää äijää kiristää ja uhkailee pysymään suhteessa ja jos ei onnistu niin alkaa rahastamaan. Ämmän ei tarvitse itse hoitaa suhdetta ollenkaan vaan laittaa kaikki vika miehen niskoille.

        Mies kun on tarpeksi idiootti niin sen saa maksamaank koko sirkuksen.


      • HardTalk
        tyhmiä äijiä kirjoitti:

        Ahne ämmä tekee lapsen ja eri jotta saa miehen rahstettua kokonaan.

        Pääasia kun saa elää toisten kustánuksella

        Muutamalla kakaralla elättää isensä 18 vuotta. kun tarpeeksi tyhmän äijän löytää.

        Tyhmää äijää kiristää ja uhkailee pysymään suhteessa ja jos ei onnistu niin alkaa rahastamaan. Ämmän ei tarvitse itse hoitaa suhdetta ollenkaan vaan laittaa kaikki vika miehen niskoille.

        Mies kun on tarpeksi idiootti niin sen saa maksamaank koko sirkuksen.

        Ahneet naiset ja tyhmät miehet tuottavat seuraavan sukupolven. Siksi maailma pysyy tyhmänä ja mielettömänä yhteiskunnasta ja koulutustasosta riippumatta.


    • syntymävastointahtoa

      Kerrankin aloittajalla on järki päässä. Todella hienoa jos tuo päätös vielä pitää. Lapset on kivoja mutta jos vain ei ole omia. Itse kadun että on lapsia. Lapset ovat myös kironneet syntymänsä ja eivät olisi halunneet edes syntyä. Heidän mielestä heidän syntymättömyytensä olisi ollut kunnioitus ja aitoa välittämistä koska maailma on paha paikka (byrokratiaa, korruptiota, väkivaltaa sen kaikesssa muodossa, sairauksia, huumeita jne). Lisäksi lapset perustelevat näin että: "kuka hullu haluaa lapsia tähän hulluun maailmaan.. vain narsisti idiootit jotka eivät ajattele kuin itseään ja vauva lasta mutta ei lapsen elämää". Itse olen alkanut ymmärtämään lasten syntymättömyyttä täysin eri tavoin ja tullut myös siihen tulokseen että syntymättömyys on paras. Olematon ei voi tuntea syllisyyttä, katumusta, tai tuskaa elämästään tai syntymästään.

    • kiljukalju

      Onneksi luoja on olemassa!

    • riesa2

      Minua ei tarvitse lasten/lastenlasten viihdyttää kun olen vanhus, ei se heille kuulu, heillä on oma elämänsäkin. Minulla on paljon ystäviä ja tuttuja, joiden kanssa vanhana käydä kylässä ja matkustella ja kahvitella. Hankkikaa lapselliset tekin ystäviä niin ei tarvitse sitten vanhana lapsenlapsianne häiritä. Itse olen lapseton ja jokapäivälle on kyllä tekemistä ja osaan nauttia elämästä ilman lapsiakin, olen katsos riippumaton sielu :) olen tyytyväinen omaan elämääni enkä välitä mitä muut ajattelevat. Ei elämä ole lapsista kiinni, vaan itsestä se lähtee ja vanhana voi nauttia hyvää elämää ilman lapsiakin, ehkä se saattaa olla jopa helpotus kun ei lapset/lapsenlapset kerjää rahaa ja omaisuutta kyttää, nehän vain toivovat että saavat perintöä ja että vanhus kuolisi jottei tarvitse sitä käydä katsomassa ja sen huushollia siivoamassa. Eli en ole riesa kellekään, vain yhteiskunnalle ja itselle ;)

    • just221

      Ihan ok ajatuksia, mutta piuhoja ei kannata mennä laittaan poikki.Koska kokemuksesta tiedän että se mieli voi vielä muuttua moneen kertaan.Itse sain lapsen yli nelikymppisenä.Oli jo kiire saada hankittua noinkin vanhana.

      • estrangelo edessa

        Tai sitten ei muutu. Minusta on toisen aliarviointia epäillä, etteikö aikuinen ihminen tietäisi mitä tahtoo (tai ei tahdo). Minut steriloitiin kolmekymppispäivänäni, vuoisa sitten, ainokaisen ollessa kahdeksan - ja näin "voiton puolella" lapsenkasvatuksessa olevana ei kertaakaan ole tullut mieleen aloittaa alusta. Menneen talven lumia.

        Ap:lle lohduksi: Eivät kyselyt ja ihmettelyt ole kyselijän lapsiluvusta, vaan ihmistyypistä kiinni. Ei meidän yhden lapsen perhekään välttynyt sisaruspainostukselta, koska "kyllähän lapsella pitää olla seuraa" ennen kuin avoimesti, että piuhat on rusetilla, vaikuttaako siltä, että haluan isää lapsia?.

        Toisille ei vaan mikään kelpaa, mutta kaikki kuuluu ;)


      • es ed
        estrangelo edessa kirjoitti:

        Tai sitten ei muutu. Minusta on toisen aliarviointia epäillä, etteikö aikuinen ihminen tietäisi mitä tahtoo (tai ei tahdo). Minut steriloitiin kolmekymppispäivänäni, vuoisa sitten, ainokaisen ollessa kahdeksan - ja näin "voiton puolella" lapsenkasvatuksessa olevana ei kertaakaan ole tullut mieleen aloittaa alusta. Menneen talven lumia.

        Ap:lle lohduksi: Eivät kyselyt ja ihmettelyt ole kyselijän lapsiluvusta, vaan ihmistyypistä kiinni. Ei meidän yhden lapsen perhekään välttynyt sisaruspainostukselta, koska "kyllähän lapsella pitää olla seuraa" ennen kuin avoimesti, että piuhat on rusetilla, vaikuttaako siltä, että haluan isää lapsia?.

        Toisille ei vaan mikään kelpaa, mutta kaikki kuuluu ;)

        pahoittelen kirj.virheitä, puhelimella ei osu


      • mä vaan
        estrangelo edessa kirjoitti:

        Tai sitten ei muutu. Minusta on toisen aliarviointia epäillä, etteikö aikuinen ihminen tietäisi mitä tahtoo (tai ei tahdo). Minut steriloitiin kolmekymppispäivänäni, vuoisa sitten, ainokaisen ollessa kahdeksan - ja näin "voiton puolella" lapsenkasvatuksessa olevana ei kertaakaan ole tullut mieleen aloittaa alusta. Menneen talven lumia.

        Ap:lle lohduksi: Eivät kyselyt ja ihmettelyt ole kyselijän lapsiluvusta, vaan ihmistyypistä kiinni. Ei meidän yhden lapsen perhekään välttynyt sisaruspainostukselta, koska "kyllähän lapsella pitää olla seuraa" ennen kuin avoimesti, että piuhat on rusetilla, vaikuttaako siltä, että haluan isää lapsia?.

        Toisille ei vaan mikään kelpaa, mutta kaikki kuuluu ;)

        "Toisille ei vaan mikään kelpaa, mutta kaikki kuuluu ;) "

        Juuri näin! Yksi lapsi ei riitä. Lapsi tarvitsee sisaruksia ja onhan teillä tilaa ja-ja-ja... Kaksi tai kolme tai neljäkään lasta ei riitä, jos ovat samaa sukupuolta. Jos on kaksi lasta samaa sukupuolta, kolmatta yritetään "tietenkin" vain siksi, että saataisiin kauan kaivattu tyttö/poika.


    • muuan1

      Minusta olette tehneet oikein tasapainoisen päätöksen. Mielestäni urkkijat/painostajat eivät ole tasapainoisia, vaan kykenemättömiä ajattelemaan, että elämää voi elää useammallakin eri tavalla. Työskentelen alalla, jossa näen päivittäin lapsia ja työskentelen heidän ja heidän vanhempiensa kanssa. Usein paistaa se, että kaikkien ei oikeasti lapsia tulisi hankkia. Monet lapset kasvavat hyvin tunnekylmässä ympäristössä. Liian monet kokevat nimenomaan lapsen hankkimisen "pakkona", johon yhteiskunta ajaa. Vaatiikin siis suurta vahvuutta tehdä toisenlainen päätös.

      Itse ajattelen, että olen valmis perheen perustamiseen. Toisaalta minulle ei myöskään olisi suuri järkytys, jos kohtalon voimasta jäisin lapsettomaksi. Ymmärrän oikein hyvin, ja minusta on hyvin fiksua, että jotkut päättävät jäädä pariskunnaksi ilman lapsia. Typerää mielestäni kanssaihmisiltä, että vain oma elämäntapa nähdään oikeana. Ja mitä vanhuuteen tulee... Joo, voihan vanhainkodissa tuntua yksinäiseltä kun perillisiä ei ole vierailemassa mutta toisaalta: elämä voi päättyä jo ennen vanhuutta, riippumatta siitä onko lapsia vai ei. Toisaalta elämässään voi joutua kokemaan myös sen kaikkein raskaimman menetyksen, eli lapsen kuoleman, joka myös tuntuu raskaalta hautaan saakka. Elämässä voi tapahtua mitä vain, ei se elämä ole niin ruusuista: Sanotaanhan että "pienet lapset pienet murheet, isot lapset isot murheet". Parasta elää siis elämänsä niin, että jokainen päivä tuntuu onnellisimmalta elämässä - lapsettomana tai lasten kanssa.

    • -------

      Mies kun puhuu kovista vaatimuksista haluaa peitellä alemmuudentunteitaan.
      Kauhun tunne saa aikaan nainen lähtee pois.

    • unski v

      Isämme ei ainakaan kadu lasten tekoa. Hän on nyt 90 v. ja me lapset pidämme hänestä huolta yhdessä palvelutalon maksullisen väen kanssa.

      Itsellänikin ovat lapset lapsineen nyt käymässä. Sitä ei voi lapseton arvioida kuinka hienoa se on.

      • minävain.

        Sinäkään et voi tietää kuinka minä pidän elämääni täyttymyksellisenä ja hyvänä. Minulla ei ole lapsia, siksi sinä et voi millään arvioida miten hienoa elämäni on. Näin se menee.


    • "Onko muita, joita ahdistaa..."

      On. Hauska tutustua :)

      "Miksei perheeseen voi kuulua vain mies ja nainen..."

      Kiimainen lisääntymisvietti vie voiton useammin.

      "...kehuu kuinka ilman lapsia elämä ei ole mitään."

      Antaa kehua ja panua vit.tuun ajatusmaailmansa kanssa.


      "Miksi on vielä tänä aikana niin tabu olla lapseton..."

      Ihmiset ovat kuin sellainen päätön sopulilauma, jonka jokaisen "yksilön" täytyy tehdä ja ajatella samoin kuin muutkin.

      Ugh!

    • OnnellisestiLapseton

      Onpas vapaaehtoinen lapsettomuus herättänyt paljon keskustelua! Olen vela itsekin ja nautin täysillä elämästä kahdestaan mieheni kanssa. En ole koskaan halunnut lapsia, enkä varmasti tule koskaan haluamaankaan. Mieheni tietää tämän, samoin omat vanhempani ja muutama muu läheinen. Miehen perhe ei tiedä ja olen kyllä huomannut, että anoppi on viime aikoina alkanut puhua enemmän ja enemmän sukulaisperheestä, jossa kolme lasta. Sivuutan höpinät jollain mitäänsanomattomalla kommentilla ja vaihdan puheenaihetta, sillä minua ei vähääkään kiinnosta kuunnella loputonta jorinaa ipanoista, joita en ole koskaan edes tavannut.

      Minua ei kiinnosta, mitä mieltä ihmiset ovat lapsettomuudestani, enkä myöskään suostu esittämään siihen mitään syitä. Eihän lapsia hankkiviltakaan kukaan kysy, miksi haluatte lapsia! Vaikka monessa tapauksessa olisi syytä kysyä ja kyseenalaistaa.

      Mieheni todellinen kanta asiaan vaivaa minua ajoittain, sillä hän ei ole sitä minulle koskaan suoraan ilmaissut. Mielestäni olen tehnyt hänelle hyvin selväksi, etten ikinä hanki lasta vain siksi, että toinen sitä haluaa, samoin kuin olen tehnyt selväksi kantani lapsiasiaan ylipäätään. Otin aiheen puheeksi jo suhteemme alkuvaiheessa, sillä aikaisemmissa suhteissa kävi joka kerta niin, että olin kyllä sanonut miehelle lähes heti, etten halua ikinä lapsia, mutta jossain vaiheessa tyyppi alkoi inistä "Montako lasta sä haluat? Poikia vai tyttöjä?". Yritä siinä sitten asiallisesti sanoa, että olen tietääkseni tehnyt jo selväksi, etten halua ollenkaan lapsia.

      Minä en myöskään kuulu siihen joukkoon, joka sanoo, ettei lapsettomuusvalinta johdu siitä, etteikö pitäisi lapsista. Minä sanon ihan suoraan, etten erityisemmin lapsista perusta. Ne eivät herätä minussa mitään muita kuin korkeintaan ärtymyksen tunteita (huutaessaan milloin mistäkin syystä ja aina niin lujaa kuin kurkusta lähtee) ja lievää pahoinvointia (sotkiessaan itsensä ja kaiken muun, mihin kädet yltää). En tunne pienintäkään halua hoivata ja leperrellä, kun näen pieniä lapsia/vauvoja. Ne eivät ole minusta suloisia, vaan useinmiten melko rumia ja hirvittävän vaivalloisia. Tämä koskee kuitenkin vain ihmisen poikasia, kaikkien muiden eläinten pentuja -ja toki myös aikuisia eläimiä- rakastan yli kaiken.

      Pitäkää outona, jos haluatte, mutta minä olen sitä mieltä, että lapset eivät toisi elämääni mitään lisää ja keksin myös miljoona mukavampaa asiaa tehtäväksi kuin vaipanvaihto.

      • yfytd

        "Eihän lapsia hankkiviltakaan kukaan kysy, miksi haluatte lapsia! Vaikka monessa tapauksessa olisi syytä kysyä ja kyseenalaistaa. "

        Juuri näin!


    • lapseton 38

      Minä olen 38 vuotias lapseton nainen. Kun olin 20 vuotias, ajattelin ,että teen lapsia sitten joskus. Kun olin 30 vuotias, ajattelin, että ehkä sitten kun olen 35 vuotias. Asia siis lykkääntyi ja lykkääntyi. Sitä kuuluisaa vauvakuumetta ei ole koskaan tullut ja todennäköisesti sitä ei tulekaan.

      Naiseuteen liitetään voimakkaasti lasten tekeminen. Nykypäivän suomessa on yhä enemmän naisia, jotka ovat vapaaehtoisesti lapsettomia. Mutta siltikin jokainen joutuu varmasti kokemaan ympäristön kyselyä ja painostusta asian suhteen jossain vaiheessa elämäänsä. Kun nainen tulee vanhemmaksi, kyselyt vähenee. Ja kun nainen itse tulee varmaksi omaksi päätöksestään, niin muiden kyselyt ei enää häiritse tai loukkaa.

      Itse olen kokenut nuorempana tuskaa omasta erilaisuudestani. Olen miettinyt, että onko minussa jotain pahasti vialla, kun en tunne halua lasten tekemiseen. Raskaus tuntuu ahdistavalta. Synnytys teurastukselta. Yövalvomiset ja kaikki lapsiin liittyvät vaiheet ja velvoitteet tuntuu rasittavalta. Äiti on lapsen palvelija, joka on käytettävissä 24 tuntia vuorokaudessa.

      Siskoillani on lapsia, joten olen päässyt läheltä seuraamaan kaikkea sitä mitä lapsi tuo mukanaan. Lapset ovat suloisia ja ihania, kun ne ovat muilla. On mukavaa ottaa toisinaan sisarusten lapsia hoitoon, mutta se onkin sopiva annos minulle.

      Minusta pelko yksinäinestä vanhuudesta on huono syy tehdä lapsia. Vanhuus voi olla yksinäinen, vaikka olisikin lapsia. Jos ei halua omia lapsia, niin lapsista voi iloita myös sisarusten lasten kautta tai kavereiden lasten kautta. Sisarukset ja ystävät ovat kiitollisia, kun lapseton tarjoaa toisinaan auttavan käden lasten hoidon suhteen.

      AP:lle sanoisin, että kuuntele itseäsi ja tee kuten itsellesi koet oikein. Et halua lapsia ja sillä selvä. Se on oikea valinta sinulle. Mikään ei ole tässä maailmassa mustavalkoista. Onnellisuus ei ole pelkästään kiinni siitä onko lapsia vai ei, vaan se on kiinni siitä, että ihminen elää itsensä näköistä elämää. Jos siihen omaan oikeaan elämään ei kuulu lapset, niin silloin nitä ei pidä tehdä. Tekemällä omaa sisintään vastaan, siitä ei seuraa mitään hyvää. On ihmisiä, jotka ovat onnettomia tehtyään lapsia, joita eivät halunneet. On myös ihmisiä, jotka ovat onnettomia, koska eivät tehneet lapsia, joita toinen kumppaneista halusi.

      Minusta on hyvin kapea-alaista ajatella, että joku ratkaisu sopisi kaikille ihmisille. Me kaikki olemme omia yksilöitä ja kaikilla meillä on oma sielullinen polkumme. Elämä ei ole mikään kaava, jonka mukaan sen kuuluisi mennä. Toisten elämään kuuluu ne lapset. Toisten elämään ei kuulu lapsia. Tämä on pohjimmiltaan niin yksinkertaista.

    • JuanJesus

      "Biologinen kello Alkaa tikittää vasta 4kympin jälkeen,kun alkaa elimistön rappeutuminen ja ymmärtää oman kuolevaisuutensa.
      -No ei ole vielä kuulunut yhtään tikahdusta, kohta viiskymppiä täynnä. Ja oon sen verran valistunut että olen ymmärtänyt oman kuolevaisuuteni varmaan 45v. sitten.

      Jotkut tässä väittää että lapseton pari ei ole perhe, tässä lienee ihan virallinen määritelmä (siis hui kauhistus, jopa parisuhteensa rekisteröinyt homopari on perhe!)

      "Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat tai parisuhteensa rekisteröineet henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot sekä parisuhteensa rekisteröineet henkilöt, joilla ei ole lapsia."

      -Tilastokeskus

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mielessäni vieläkin T

      Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän
      Ikävä
      38
      1933
    2. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      43
      1496
    3. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1421
    4. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      17
      1418
    5. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      23
      1412
    6. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      1
      1385
    7. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      2
      1347
    8. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      1
      1290
    9. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      2
      1220
    10. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      5
      1207
    Aihe