Ostin käytetyt Harkenin 40st vinssit genualle. Veneeni on 33 jalkainen ja genuan koko taisi olla 43m2 . Tulikohan ostettua liian pienet vinssit?
Aikaisemmat vinssit oli isommat, mutta ei itseskuuttaavat ja ne piti kiristää knaapiin kiinni.
Itse kuitenkin oletan näiden olevan helpommat aikaisempiin verrattuna vaikka ovatkin pienemmät..
Vinssin oikea koko
vinssimies
17
531
Vastaukset
- isompiparempi
pärjää, mutta noin isolle genualle olisi voinut olla vaikka pykälää isommatkin.
- ks taulukkoa
Eiköhän noilla pärjää! Uudet ST-vinssisi ovat joka tapauksessa paljon mukavammat käyttää kuin entiset vinssisi.
Harkenin vinssimitoituksen taulukossa käytetään valintakriteerinä keulakolmion pinta-alaa eikä genuan pnta-alaa. Tsekkaapa oheisesta taulukosta, miten valintasi onnistui.
http://www.harken.com/article.aspx?id=12853- Seppomartti
Sattumalta purjehdin samankokoisella genoalla ja vinssit ovat Harkenin 40ST ja 44ST. Näistä 40 sopii paremmin spinnuvinssiksi ja on alamittainen muttei mahdoton genoavinssiksi silloin kun purjeala lähestyy reivaamista. Neliöitä voi olla silloin vähemmänkin ja veneen kyky kantaa purjeita vaikuttaa. Valitse pitkä kahva.
- Joakim_
Huomaatko oikeasti eron 40 ja 44 vinssien välillä? Eroahan on 10% Omassa veneessä on 40:t vinssit ja melko tarkasti 30 m2 keulakolmio. Vinssiä saa vääntää tosissaan (inhaulatulla fokalla) pitkällä kammella. Ei onnistu muilta perheenjäseniltä. Kaverilla on melkolailla identtinen vene ja fokka, mutta vinssit 48. En huomaa oleellista eroa eli niitäkin joutuu vääntämään hullun lailla. Sen sijaan eri fokkien välillä samassa veneessä voi olla hyvinkin suuri ero, vaikka fokissa ei juuri kokoeroa olisikaaan. Genuan vinssaaminen on yleensä huomattavasti kevyempää kuin fokan samassa veneessä johtuen radikaalisti eri mittasuhteista ja fokan ahvenselästä.
Mielestäni Harkenin ja muidenkin valmistajien vinssitaulukot ovat epäloogisia. Vinssin tuottama voimahan on suoraan verrannollinen kokoa kuvaavaan numeroon. Samoin purjeen vaatima voima on suoraan verrannollinen pinta-alaan. Silti pienimmillä vinsseillä suositeltu koko on pinta-alaa pienempi, keskikokoisilla n. 1,5*pinta-ala ja jättimäisillä taas pinta-alaa pienempi.
Lisäksi taulukossa on mystisiä hyppäyksiä. Millä logiikalla 16 ja 20 vinssit (ero 25%) riittävät juuri samaan pinta-alaan, mutta 40 ja 44 (ero 10%) välillä pinta-ala kasvaa 26%.- seppomartti
En tiedä onko 40/44- vinssien ero käsittelyn raskaudessa kuviteltu tai todellinen. Kovemmassa tuulessa tietenkin tulee käytettyä automaattisesti isompinumeroista. Olisi ihan mielenkiintoinen kokeilu ajaa kahdella genoaskuutilla ja eri vinsseillä vuorotellen ja mitata mikä on totuus. Mistä mittari? Olisi Atlantilla aikaa harrastella paluumatkalla.
Naisgasteilta ei onnistu kummallakaan kovassa tuulessa- siis molemmat ovat alimittaisia. Vanhukselta eli minulta vielä onnistuu kun kyseessä on tekniikkalaji. Työasento pitää olla sellainen, että voi käyttää vartaloa eikä olemattomia käsilihaksia.
"Genuan vinssaaminen on yleensä huomattavasti kevyempää kuin fokan samassa veneessä johtuen radikaalisti eri mittasuhteista ja fokan ahvenselästä. "
Tätä väitettä en hevillä nielaise. Jos oletamme veneesi olevan nopeimmillaan 22 asteen kallistuksella ja 23 olisi reivauksen paikka niin mainitussa kallistuskulmassa skuutissa on likimain sama veto olipa keulassa genoa tai fokka. Jälkimmäisellä purjeella tuuli on tietenkin kovempi ja vaikutus toisessa potenssissa. Oletus on tietenkin, ettei isoa ole reivailtu. Jos ensin pistää isoon 1. reivin, kuten yleensä teen, niin vene kantaa genoan hieman kauemmin ja oletettavasti veto genoaskuutissa kasvaa tuulen lisääntyessä eli tilanne olisi väitettäsi päinvastainen. - Joakim_
seppomartti kirjoitti:
En tiedä onko 40/44- vinssien ero käsittelyn raskaudessa kuviteltu tai todellinen. Kovemmassa tuulessa tietenkin tulee käytettyä automaattisesti isompinumeroista. Olisi ihan mielenkiintoinen kokeilu ajaa kahdella genoaskuutilla ja eri vinsseillä vuorotellen ja mitata mikä on totuus. Mistä mittari? Olisi Atlantilla aikaa harrastella paluumatkalla.
Naisgasteilta ei onnistu kummallakaan kovassa tuulessa- siis molemmat ovat alimittaisia. Vanhukselta eli minulta vielä onnistuu kun kyseessä on tekniikkalaji. Työasento pitää olla sellainen, että voi käyttää vartaloa eikä olemattomia käsilihaksia.
"Genuan vinssaaminen on yleensä huomattavasti kevyempää kuin fokan samassa veneessä johtuen radikaalisti eri mittasuhteista ja fokan ahvenselästä. "
Tätä väitettä en hevillä nielaise. Jos oletamme veneesi olevan nopeimmillaan 22 asteen kallistuksella ja 23 olisi reivauksen paikka niin mainitussa kallistuskulmassa skuutissa on likimain sama veto olipa keulassa genoa tai fokka. Jälkimmäisellä purjeella tuuli on tietenkin kovempi ja vaikutus toisessa potenssissa. Oletus on tietenkin, ettei isoa ole reivailtu. Jos ensin pistää isoon 1. reivin, kuten yleensä teen, niin vene kantaa genoan hieman kauemmin ja oletettavasti veto genoaskuutissa kasvaa tuulen lisääntyessä eli tilanne olisi väitettäsi päinvastainen.Jos vene kallistuu saman verran, on kallistava voima tietysti sama. Todennäköisesti myös eteenpäinvievä voima on suunnilleen sama. Tästä ei kuitenkaan voi lainkaan päätellä, että voima skuutissa olisi sama.
Purjeita on tietysi kovin erilaisia. Edellä tarkoitin genua vs. genuan korvikkeeksi suunniteltu fokka, jossa on latat, reilusti ahvenselkää ja "voimaa". Jotta tällaisen fokan takaliikin saa kireäksi, skuutissa saa olla varsin kova veto. Suuri voima vaaditaan niiltä viimeisiltä muutamilta senteiltä eli koskee vain kryssiä ja vain niitä, jotka välittävät niistä viimeisistä muutamista senteistä, joilla saadaa huomattava ero kryssinopeuteen. - seppomartti
Joakim_ kirjoitti:
Jos vene kallistuu saman verran, on kallistava voima tietysti sama. Todennäköisesti myös eteenpäinvievä voima on suunnilleen sama. Tästä ei kuitenkaan voi lainkaan päätellä, että voima skuutissa olisi sama.
Purjeita on tietysi kovin erilaisia. Edellä tarkoitin genua vs. genuan korvikkeeksi suunniteltu fokka, jossa on latat, reilusti ahvenselkää ja "voimaa". Jotta tällaisen fokan takaliikin saa kireäksi, skuutissa saa olla varsin kova veto. Suuri voima vaaditaan niiltä viimeisiltä muutamilta senteiltä eli koskee vain kryssiä ja vain niitä, jotka välittävät niistä viimeisistä muutamista senteistä, joilla saadaa huomattava ero kryssinopeuteen.Tietenkin pitää olettaa, että kaikki purjeet kiristetään optimaalisesti. Tuskin skuutissa voi olla eri veto jos eteen vievä voima ja kallistava voima ovat identtiset. Kuvaamassa fokassasi purjepinta-alan keskus on korkeammalla fokkaveneeksi suunnitellussa rikissä kuin genoalla?. Jos näin on niin sitten veto fokassa on jopa vähäisempi samalla kallistuskulmalla.
- Joakim_
seppomartti kirjoitti:
Tietenkin pitää olettaa, että kaikki purjeet kiristetään optimaalisesti. Tuskin skuutissa voi olla eri veto jos eteen vievä voima ja kallistava voima ovat identtiset. Kuvaamassa fokassasi purjepinta-alan keskus on korkeammalla fokkaveneeksi suunnitellussa rikissä kuin genoalla?. Jos näin on niin sitten veto fokassa on jopa vähäisempi samalla kallistuskulmalla.
Fokan/genuan skuutin vedolla ja purjeesta veneeseen tulevien voimilla ei ole suoraa yhteyttä toisiinsa. Skuutissahan on helposti vetoa useita satoja kiloja, vaikka voima eteenpäin on kryssillä vain kymmeniä kiloja. Purjehan on "pingoitettu" etustaagin ja kulmiensa avulla. Skuuttiinhan voi vetää vaikka kuinka suuren voiman täysin tyynessäkin, jolloin tietysti purjeesta ei tule mitään voimia.
Veneseen tulevat voimat ovat vektorisumma skuutin, fallin, fokan alakulman kiinnityksen ja etustaagin päiden kiinnityksen voimavektoreista. Mistään yksittäisestä voimasta ei pysty laskemaan noita. - ..........
Joakim_ kirjoitti:
Fokan/genuan skuutin vedolla ja purjeesta veneeseen tulevien voimilla ei ole suoraa yhteyttä toisiinsa. Skuutissahan on helposti vetoa useita satoja kiloja, vaikka voima eteenpäin on kryssillä vain kymmeniä kiloja. Purjehan on "pingoitettu" etustaagin ja kulmiensa avulla. Skuuttiinhan voi vetää vaikka kuinka suuren voiman täysin tyynessäkin, jolloin tietysti purjeesta ei tule mitään voimia.
Veneseen tulevat voimat ovat vektorisumma skuutin, fallin, fokan alakulman kiinnityksen ja etustaagin päiden kiinnityksen voimavektoreista. Mistään yksittäisestä voimasta ei pysty laskemaan noita.Eikös olekin niin, että "high aspect ratio" purjeilla skuutin kulma on pystympi. Tyypillisellä genoalla skuutin jatke menee noin puoliväliin etuliikkiä, mutta fokalla jatke on selvästi ylempänä. Muuten fokka twistaa liikaa. Kun skuutti on pystymmässä on voimakin suurempi.
- seppomartti
.......... kirjoitti:
Eikös olekin niin, että "high aspect ratio" purjeilla skuutin kulma on pystympi. Tyypillisellä genoalla skuutin jatke menee noin puoliväliin etuliikkiä, mutta fokalla jatke on selvästi ylempänä. Muuten fokka twistaa liikaa. Kun skuutti on pystymmässä on voimakin suurempi.
Luultavasti juuri noin. Ja kun kapea korkea siipiprofiili on tehokkaampi (nopeampi) niin eteenpäin suuntautuva vektorikin luultavasti on suurempi samalla kallistuskulmalla. Senhän kokemuskin kertoo, että genoa on kallistava ja hidas - jos vain tuulta riittää. Genoa on historiallisesti mittalukujen sivutuote mutta jäi elämään.
- NCskipper
Aivan samanlainen yhdistelmä itsellänikin on, mutta isommassa ja jäykemmässä (?) veneessä. Skuuttaus onnistuu vain miesväeltä, naisvoimin ei keskituulessakaan enää onnistu millään. Viimeinen vähintään puolimetrinen hitaalla välityksellä ja kaksinkäsin muutenkin kokonaan.
Hyvä tietää, ettei vaihto suurempaan kannata, enkä tosissani ole sitä miettinytkään. Jos voimani ehtyvät, asennetaan sähkövinssit ehkä. - 12+9
Itellä pikkuveneessä harkenin 32: set. Komensin kerran gastia vetemään kireämmälle, mutta vapaa puoli oli takertunut kiinni mastolle. Tuollakin pystyi kuorimaan skuutin, kun veto tuli skuuttia vasten. Toisaalta kiinalaiset tai huonot bartonin kammen vetää mies kyllä poikki. Jos vinssit tuntuvat alimittaisilta, voivat olls likaiset ja kitkaiset.
- -Mika-
Eikös noiden 40/44 vinssien olennaisin ero ole vaihteen välitys. Kun 40 vinssissä on 1:6 niin 44 vinssissä on jo 1:8 . Rummun halkaisijassa on eroa vaan runsaan sentin verran, joten varsinaista "kokoeroa" on melko vähän.
- seppomartti
Välitys 44:ssa olisi 33% parempi ja rummun halkaisijan erosta vähän lisää momenttia?. Ei ero käytännössä ole noin suuri. Lisää ajatuksia kehiin!
- Joakim_
Välitykset tosiaan 1:6 ja 1:8, mutta rummun halkaisijat 76 ja 92 mm, jolloin voimasuhteessa eroa on vain se 10%. Voimasuhteet hyvin tarkasti numeromerkinnän mukaiset (10" kammella). http://www.americanriggingsupply.com/Harken_Winches.pdf
- ehkä enemmän
Joakim_ kirjoitti:
Välitykset tosiaan 1:6 ja 1:8, mutta rummun halkaisijat 76 ja 92 mm, jolloin voimasuhteessa eroa on vain se 10%. Voimasuhteet hyvin tarkasti numeromerkinnän mukaiset (10" kammella). http://www.americanriggingsupply.com/Harken_Winches.pdf
Välitys on yksi asia, kitka toinen. Voiman välittymisessä on eroa vinssistä toiseen ja voisi tehdä noiden kahden saman valmistajan vinssien välillekin eroa lähinnä isompirumpuisen hyväksi.
- Aki_
Mä luulen että tarviit isommat vinssit. Mut eipä hätää. Ne sun ostamat sopisi minun veneeseeni loistavasti.....;). Joten kun päätät, että ne on liian pienet niin vinkkaa vähän niin tulen hakemaan ne sopivalla summalla......
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)644406Haistoin ensin tuoksusi
Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu142219- 251734
- 121478
- 251411
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais51278- 101207
- 131126
- 221076
Martinasta kiva haastattelu Iltalehdessä
Hyvän mielen haastattelu ja Martina kauniina ja raikkaan keväisenä kuvissa.2911004