Usko unelmiisi, mulle kävi näin.. ♡

Eli olen 18-vuotias tyttö/nuori nainen.
Kun olin 15.v, mulla oli ihastuksena yks poika mun luokalta..
Se oli suosittu ja rohkee ja kaikkee sellasta. Me oltiin niinku yö ja päivä. Ite olin hiljanen ja kukaan ei koskaan ees huomannu mua..
Yks ilta sitte kävelin illalla ulkona lenkkeilemässä mun koiran kanssa. Se poika ja sen 5 muuta kaveria tuli sieltä mua vastaan. Siellä ei kävelly keitään muita.. Mä sitten vaan katoin niitä silleen kainosti ja se mun ihastus sitte moikkas mua. Mä siinä meinasin sitte kaatua, ku se tuli niin yllätyksenä. Katoin sitä hetken silmiin ja se katto mua.
"Atte, mitävittuu sä siin tuijotat? Kai sä tajuut, et toi rumilus ei oo sin arvone! Tollei oo ees tissei!!" Ne sen kaverit vaa ilkku. Se raapas syvältä... :( mä sitte käänsin mun katseen pois. Sitte se mun ihastus sano: "haista vittu, tosi hyvä läppä varmaa teijä mielest!" Niil oli siin sit vähä jotai käsirysyy ja sellast.. Mä tyhmä vaa tuijotin niitä!
Sitte pian yks niist pojist tuli mun luo, potkas mun koiraa ja otti mun kavoist kii.. Se katto mua hetken ja sit se sylkäs mun päälle ja sano:
"Voooi, onks nyt hyvä olla? :)" se riuhtas mun takkii vähä ja sit se vaa lähti siit pois. Se meni sen kavereitten luo ja ne vaa nauro. Ne sitte lähti pois sen mun ihastuksen kaa, mut mun ihastus katto kauan jälkeensä ja se näytti tosi surulliselta.
Mä aloin vaa itkee ja juoksin mun koiran kaa kotiin.
Kukaan ei ollu koton, joten mä itkin vaan..

Lintsasin koulusta jotain viikon, esitin, et olin kipeenä.. En halunnu kohtaa niitä poikii ja mun ihastusta. Mä aloin pelkäämään...
Sitte lopulta mun piti mennä kouluu..
Menin istuu luokkaan, mut sit ope sano, et paikat oli vaihettu. Se oli TIETTY laittanu mut mun ihastuksen vieree. Menin siihe vähin äänin ja istuin sen vieree.
"Hei..." Se kuiskas. Mä katoin sitä hiusten takaa.
"Mä en oikeesti pitäny siitä yhtään mitä ne teki.." Se jatko.
Mä vaan huokasin syvään ja käänsin mun katseen pois. Lopputunnin me oltiin ihan hiljaa.
Tunnin jälkeen oli hypäri ja sit se poika jäi oottaa jotai luokan eteen. Menin sitte siit sen vierest ja se tarttu mun kädest:
"Hei.. Anna mun hyvittää tää." Se sano ja hymyili mulle. "Ei sul oo mitää hyvitettävää." Sanoin tympeesti ja lähin kävelee pois.
"Oota..." Se sano ja sit käännyin uudestaa.
Se ojensi sen kättä ja näytti mulle, et seuraisin sitä.
Mä sit menin sen kaa ja mentiin ulos.
Käveltiin hetki ihan hiljaa kunnes se alko juttelee vaa kaikkee.. Se kerto itestään jokasen yksityiskohdan ja sen kovan kuoren alta oli paljastumassa sellanen lempee ihana ihminen. Se sitte pyys mua kertoo itestäni asioita ja sitte ku olin lipsauttanu, et mua oltiin kiusattu eskarista asti se muuttu levotomaks ja sano:
"Mä en ymmärrä niitä kusipäitä!!!" Mä säikähdin sen reaktioo ja katoin vaan maahan.
"Sä oot niin kaunis!" Se sano.
Sillon mä pysähdyin ja mietin, et onks se totta.
Siin hetken vaa ihmettelin ja sitte se jatko: "mä oon aina tykänny susta.. Aattelin vaa kysyy, et.. Haluutko olla mun tyttöystävä?"
Siinähän mä sitte kerroin tykkääväni siitä myös ja sitte myönnyin lopulta.. Mietin vähän, et onkohan se ihan järkevää, mut se lupas lopettaa jengielämän ja kaikkee.

tässähän mä nytte oon 3 vuoden jälkeen onnellisena kihloissa tän saman pojan kanssa. :)♡
Ajattelin vaan kertoo oman tarinani, jos joku sais tästä jotain intoa. Kannattaa aina uskoa unelmiin, mikään ei oo mahdotonta kun uskoo! :)
Mä en olis voinu koskaan arvata, että toi poika vois tykkää just musta, mutta tässä ollaan :)