Omatekoinen betoni

Betonieero

Omatekoinen betoni tulisi kustantamaan omien laskelmien mukaan hieman yli puolet siitä, mitä tehtaalta tilattuna. Mutta mitä viranomaiset sanoo asiasta? Periaatteessahan omatekoisen betonin käyttö on rajoitettu lujuusluokkaan C16/20 ja rakenneluokkaan 3. Mitä se käytännössä tarkoittaa? Mikä tekee omatekoisesta betonista niin kelvotonta, ettei sitä periaatteessa saa anturoissa ja lattiavalussa käyttää? Millä perusteilla harkkovalmistajien anturaharkot kelpaa ihan hyvin pientalojen anturarakenteeksi, mutta omatekoisen betonin käyttöä rajoitetaan? Kaiken järjen mukaan itse tehdyt betoniperustukset ja anturat huonostakin mäskistä tehtynä, ovat kestävämmät kuin harkoista muuratut? Kuinka moni on tehnyt mäskit itse? Isä kun omakotitalon itse rakensi, ei se muusta tietänytkään kun veivata soosit itse, ja hyvin ovat yli 30v kestäneet. Ei varsin syrjäseudulle betonitehtaan ajotaksoilla viittis betonia tilata tehtaalta. Niillä rahoilla saa ostettua myllyt, vibrat ym. tarvikkeet ja rahaa jää säästöönkin. Kyllä tuossa ei haise mikään muu ku betonitehtaiden rahastus.

58

9390

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • eiääliö

      Miten olet omatekemän betonin kustannukset laskenut? Onko mukana säkkien kuljetus työmaalle?
      Itseveivatun betonin laadun epätasaisuus tekee siitä heikompaa kuin tehdasmällin, joka on hyvin tasalaatuista. Ei siinä mitään muuta eroa ole.
      Miksi syrjäseudulle betoni tulee kalliimmaksi. No yksinkertaisesti siitä syystä, että autokuskille pitää maksaa palkaa. Mitä pidempi ajomatka sitä enemmän ajotunteja tulee. Ei se tehdas niistä tunneista juuri mitään saa.
      Oletko ajatellut mitä anturan valaminen itsemyllyttäen tarkoittaa? Tonnikaupalla betoninmylläystä ja käsin siirtelyä. Ei ihan pikkunakki ja vaatii muutaman miehen. Ei tuollaista oikein yksin tee ja jos tekee, niin osa mällistä on jo jämähtämässä mutissa kun uutta vielä kaadetaan kehiin. Lujuus kärsii.
      Oletko katsellu vanhojen itsetehtyjen talojen perustuksia? Aika monissa on sokkeli halki sieltä täältä kun on huonolaatuista massaa ja liian vähän rautaa.
      Kaikkein järkevintä on tehdä hyvät muotit ja järjestää betoniautolle helppo reitti pihalle. Kunnon kalustolla valu on hetkessä ohi eikä tarvitse maksaa venttastunneista tai muista viivytyksistä. Rakentamisessa aika on aina rahaa ja jonkiverran kannattaa maksaa myös työn helpottumisesta. Masokistit tietenkin tekee mitä tekee ja "säästää" jos säästää.

      • yksi oppipoika

        Minulla oli 12m2 neliön lattiavalu talon sisällä kahden oven päässä. Massaa tarvittiin alle 1,5m2. Ajattelin ensin myllyt sen itse ja kärrätä sisään taloon. Työhön olisi tarvittu ihan minimissään kolme ukkoa ja ruuanlaittaja sekä ruokaa ja juomaa. Työhön olisi kulunut koko päivä. Päätin ottaa ammattimiehen tekemään kaadot ja pumppuauton tuomaan betonin. Työ aineineen maksoi 600-700 euroa. Muut teki työn ja minä yritin väistellä etten ihan tiell seisoskelisi. Tarjosin lisäksi kahvit valun jälkeen viimeistelyä odotelessa. Hyvä tuli kolmessa tunnissa. Jos olsin pyytänyt muutaman kaverin talkoohommiin ja kuljettanut betonin pihalle myllyineen ym tarvikkeineen sekä vaimo olisi vääntänyt koko päivän talkooruokia ja kahveja sekä illalla olsi saunottu juomineen, niin olisihan siinä vähän säästänyt. Mutta sitten olisi pitänyt myöhemmin olla valmis osallistumaan talkoomiesten omiin projekteihin, joten aikaa olsi kulunutkin kokonaisuudessaan useita päiviä. Säästö olisi huvennut siihen ja lattian tasaisuutta huonoine kaatoineen kiroitaisiin vieläkin.
        Mitä tästä opitaan? Kaikkea ei kannata tehdä itse.


      • HTK

        Todella ainoa oikea ratkisu.


      • JK007

        300kg sementtiä kuutioon betonia ja hyvää 16mm mursketta ja puhdas vesi, pari miestä myllylle ja yx kärräämään ja linjaroimaan. Noin pienessä valussa ei mee kauan aikaa. Keität kahvit ja oottelet että pääsee hiertää ja liippaa pinnan, ei vaikee homma ja nää tehdään yleensä kavereiden kanssa ilman kuluja, jäät vaan työvelkaa . oon tehnyt näitä hommia yli 23 vuotta ja ei ne ns tehdasmassatkaan aina niin tasalaatuisia ole. Tommosen 12 neliön valun kantaa vaikka saavilla sisään, on tehty näinkin!


      • erkkinerkkimerkki

        Joopa joo ja pari miestä myllylle, yksi kärräämään ja linja roimaan. Kummallinen on sinulla työn jako.


    • raksa

      Mitä väliä millään lujuusluokilla jos itselle tekee, tyhmä on rehellinen joka asiassa.
      Tottakai kannattaa ite tehdä jos mahdollista.

      • betonimies23

        Laitas vähän laskelmia 10m3 valun siitä edullisuudesta kun itse tekee. Eli betonin tonnihinta, kuljetus, laitteet ja käytetty työaika.

        Tehdsbetoni keskimäärin 130e/m3, kuljetus esim 50km 200e, pumppu200e. Työaika 1-2tuntia yksi mies.


      • ifittigkfkg

        Ei kulje 10 kuutioo yhdellä autolla


      • Marku5

        Eka taloni oli 1-kerroksinen ja lattiamassaa meni 12kuutiota. Yhellä autolla tuli mutta kyllä jäi jälet tärytettyyn murskeenkin. Myöhemmin kun olin tornion terästehtaalla mukana kylmävalssamon valuissa ja asema oli vieressä nii yx auto ajo vaan 7 kuutiota. Kuulemma siinä on auton kantavuus. Niitä autokuormia meni joka muottiin sitte 70kpl.


    • rfyi89

      Itse tehty betoni on aivan laillinen. Betonirakenne piirustuksissa pitää olla vaadittavan betonin lujuusluokkan ja rakenneluokan merkintä . Eli rakenneluokan 3 betonin voi tehdä itse ja lujuusluokat ovat K10, K15 ja K20 (C8/10, C12/15 ja C16/20)
      Eli käytön määrää rakennesuunnittelija.

      • laillisuusvalvoja

        Ööö..onko joku kyseenalaistanut laillisuuden?


      • dkledo9i
        laillisuusvalvoja kirjoitti:

        Ööö..onko joku kyseenalaistanut laillisuuden?

        Aloittajan mukaan.

        Periaatteessahan omatekoisen betonin käyttö on rajoitettu lujuusluokkaan C16/20 ja rakenneluokkaan 3. Mitä se käytännössä tarkoittaa? Mikä tekee omatekoisesta betonista niin kelvotonta, ettei sitä periaatteessa saa anturoissa ja lattiavalussa käyttää?


      • 092039284047324324
        dkledo9i kirjoitti:

        Aloittajan mukaan.

        Periaatteessahan omatekoisen betonin käyttö on rajoitettu lujuusluokkaan C16/20 ja rakenneluokkaan 3. Mitä se käytännössä tarkoittaa? Mikä tekee omatekoisesta betonista niin kelvotonta, ettei sitä periaatteessa saa anturoissa ja lattiavalussa käyttää?

        Ei sitä omatekoisen betonin käyttöä mitenkään lähtökohtaisesti ole rajoitettu. Ainoa edellytys betonin kelpoisuudelle on, että sille tehdään ns. standardin mukaiset lujuuskokeet. Jos sulta ne kokeet löytyy ,niin tee vaikka C40:stä massaa siellä kotona.

        Tuo C16/20 tulee siitä, että ellet noita laadunvalvontakokeita suorita, niin silloin betonin lujuusluokaksi oletaan varsin alhainen arvo (alempikin se voisi olla... ei tuo alin mahdollinen lujuusluokka ole)

        Ihan yhtä lailla se asemalta tuleva betonin luokka tipautetaan/oletetaan tuohon C16/20 lujuusluokkaan, jos sen "lujuudesta ei ole muuta näyttöä esim. tehtaan suorittamin säännöllisin laadunvalvontakokein"


      • asdadasdd

        Jos itse tietää että betonista tulee riittäävän hyvää (kun itse on tekemässä) niin vitustako ne rak.tarkastajat yms. tietää mistä se betoni on sinne tullut....


    • kaikkea voi..

      1 m3 betonia painaa n. 2,5 tonnia. Muutamaa sataa litraa isomman määrän valmistaminen ja kärrääminen alkaa kyllä käydä työstä.. Johan se kottikärryllinenkin betonia painaa niin pirusti.. Sadan litran kärry, niin kärrättävää on 250 kiloa.

    • Vastaavasi

      Omakotitaloon menee vain parikymmentä mottia betonia, korkeintaankin 50 tonnia. Kyllä reippaat sen talkoolaiset sen myllyttää. Kannattaa olla kaksi myllyä. Jos mahdollista niin niitä isoja, kun siihen normimyllyyn menee nettona joku 70 litraa.

      Kun ne 300 myllyllistä on pyörinyt niin rilli päälle ja oluet kavereille!

      Aika moni hartiapankkirakentaja tekee betonit itse kun se hanke on muutenkin niin kevyt.

    • petoniva

      Meillä meni pelkkään pintalaatan valuun betonia viitisentoista kuutiota, talolla autotallilla on lattiapinta-alaa n. 140 m2. Siis tuo olisi ollut ihan järjetön homma tehdä millään talkooporukalla ja kärräämällä. Kärräämällä olisi myös lattialämmitysputkiston vaurioitumisriski ollut ihan toista luokkaa.. Pitäisi olla myös paljon todella hyviä kavereita ja heidän täytyisi osata vielä lattianvalukin. Mistähän sellasia löytyy..?

      Ja menihän sitä petonia melkoinen määrä jo anturoihden valuun sekä takan perustuksen vahvistamiseen, en enää muista paljonko. Ai niin ja vielä tuohon autotallin luiskaankin meni kuraa toista mottia. Mitenköhän se suojahuokoistetun (paremmin säärasituksen kestävän) betonin tekeminen itse olisi edes onnistunut..

      • ttttttttttterrrrrrro

        niin miten muuten tehdään tuo säänkestävä betoni. lisäaineeksi on merkitty sky600 ja microair100 0.04%.

        jostain kuullut että astianpesuainetta sopiva määrä tekee säänkestoa.


      • onvalettu
        ttttttttttterrrrrrro kirjoitti:

        niin miten muuten tehdään tuo säänkestävä betoni. lisäaineeksi on merkitty sky600 ja microair100 0.04%.

        jostain kuullut että astianpesuainetta sopiva määrä tekee säänkestoa.

        MasterGlenium SKY 600 on notkistin
        Microair:lla tehdään säänkesto...ilmakuplia betonin sekaan

        BASFin tuotteita molemmat


    • veteraani

      On vääriä mielikuvia tuosta betonin tekemisestä itse rakennuksella.

      -60 ja -70 luvulla olin monessa kökässä mukana, kun valettiin talon pohjia. Sementtiä meni n. 130-150 säkkiä ja pari kuormaa sopivaa soraa.

      Kaksi myllyä ja kahdet kottikärryt. Kummallekkin myllylle tarvittiin kolme miestä ja kärräykseen 4 lisäksi vähintään pari miestä tamppaukseen ja tasoitukseen.

      Tällä kökkäporukalla tehtiin yleensä 5-6 tunnissaa sellainen 20-25 kuution valu.

      Epäilen nykyisten sukulaisten ja kylän miesten fyysistä kuntoa selvitä moisesta valusta. Kädet olisivat rakoilla ja selkä sökönä, joskin nykyiset aktiivi liikkujat selviytyisivät varmasti mutta niitä ei löydy moista määrää kenenkään lähipiiristä.

      Nuo materiaalit maksavat n. 1800-2000 € ja lisäksi tarjoilu ja valuviinat.

      Kannattaako tommosen kökän ja hikijumpan järjestäminen on jokaisen itse harkittava, itse en enää menisi hiekkakasan kylkeen lapion kanssa mutta onhan tuota ikääkin karttunut. No, voisin sentään tasata laatan päällä tulevia kuormia.

      • hallinpohjat

        Maaseudulla on aika monella nykyään traktorin perään laitettava vaakasekoitin, tilavuus puolen motin ja motin väliltä.betonin laatu on paljon tasaisempaa kuin pikkumyllyllä sekoittaessa.
        Aikoinaan valettiin hallin laatta yhdessäpäivässä 290m2 ja 13cm laatta.Yksi traktori nosti etukuormaimella soraa myllyyn ja toinen isompi neliveto oli myllyn edessä, satsin sai vietyä suoraan pohjalle.betoni verkkoja laitettiin sitä mukaan kun valu edistyi niin ei tarvinnut ajaa verkkojen päällä ja eivät ne olisi olleet suoria sen jälkeen.
        Päivä oli pitkä mutta yllättävän helposti homma kävi.neljä miestä koko hommassa oli mukana.


      • Niinpä....
        hallinpohjat kirjoitti:

        Maaseudulla on aika monella nykyään traktorin perään laitettava vaakasekoitin, tilavuus puolen motin ja motin väliltä.betonin laatu on paljon tasaisempaa kuin pikkumyllyllä sekoittaessa.
        Aikoinaan valettiin hallin laatta yhdessäpäivässä 290m2 ja 13cm laatta.Yksi traktori nosti etukuormaimella soraa myllyyn ja toinen isompi neliveto oli myllyn edessä, satsin sai vietyä suoraan pohjalle.betoni verkkoja laitettiin sitä mukaan kun valu edistyi niin ei tarvinnut ajaa verkkojen päällä ja eivät ne olisi olleet suoria sen jälkeen.
        Päivä oli pitkä mutta yllättävän helposti homma kävi.neljä miestä koko hommassa oli mukana.

        290 m2 hallin lattian valussa meillä käytetään 3 lattia-alan ammttilaista, siis valmismassalla.
        Valu aika n. 3h ja pinnan hierto ja liippaus päälle.

        Jos massa tehdään paikan päällä traktorilla niin valu kestää min. 5h (kokemusta on), joten otamme korkeamman neliöhinnan johtuen viivytyksestä.

        Tuossa oli vain valutyö, sitten pitää laskea massan teko ja työkohteeseen siirto.

        Mitä tulee nuiin järeisiin traktorimyllyihin niin eipä niitä joka tilalla ole.
        Mites sitten tuon valusoran koostumus, onko rakeisuuskäyrät ihanteelliset, lieteainepitoisuudet riittävän alhaiset yms.
        Betoniasemien palveluihin kuuluu myös valusoran myynti mutta hupeneeko se hyöty siihen kuljetuskustannuksiin?
        Kuinka moni muuten osaa laskea vesisementtisuhteen ja moniko tietää mikä se tulisi olla missäkin kohteessa?

        Tässä vain muutamia asioita mietittäväksi.


      • ei ei ei
        hallinpohjat kirjoitti:

        Maaseudulla on aika monella nykyään traktorin perään laitettava vaakasekoitin, tilavuus puolen motin ja motin väliltä.betonin laatu on paljon tasaisempaa kuin pikkumyllyllä sekoittaessa.
        Aikoinaan valettiin hallin laatta yhdessäpäivässä 290m2 ja 13cm laatta.Yksi traktori nosti etukuormaimella soraa myllyyn ja toinen isompi neliveto oli myllyn edessä, satsin sai vietyä suoraan pohjalle.betoni verkkoja laitettiin sitä mukaan kun valu edistyi niin ei tarvinnut ajaa verkkojen päällä ja eivät ne olisi olleet suoria sen jälkeen.
        Päivä oli pitkä mutta yllättävän helposti homma kävi.neljä miestä koko hommassa oli mukana.

        Ei tavallisesta sorasta voi betonia tehdä, pienikin määrä maaperän humusta aiheuttaa kemiallisen reaktion ja tekee betonista haurasta.


      • 7+9
        ei ei ei kirjoitti:

        Ei tavallisesta sorasta voi betonia tehdä, pienikin määrä maaperän humusta aiheuttaa kemiallisen reaktion ja tekee betonista haurasta.

        Kerro 60 vuotta sitten rintamamiestalot tehneille veteraaneille tuo tärkeä tieto.

        Noi rintamalla olleet punkkerit ovat yhä kovaa kamaa vaikka betoniin käytetty sora ollutkaan rae-/humus pitoisuudeltaan ihanteellista.

        Pitää olla järki mukana, kun lukee noita laadittuja ohjeita. Puristuslujuus betonilla todella korkea, jos siitä katoaa muutama prosentti, humuksen takia, niin kärpäsen pissi meressä.


      • Duunari78
        ei ei ei kirjoitti:

        Ei tavallisesta sorasta voi betonia tehdä, pienikin määrä maaperän humusta aiheuttaa kemiallisen reaktion ja tekee betonista haurasta.

        Eikös se kuitenkin ole niin, että humus estää betonin kemiallista kovettumisreaktiota ja tästä syystä betoni on hauraampaa.


      • eiehjäänähty
        7+9 kirjoitti:

        Kerro 60 vuotta sitten rintamamiestalot tehneille veteraaneille tuo tärkeä tieto.

        Noi rintamalla olleet punkkerit ovat yhä kovaa kamaa vaikka betoniin käytetty sora ollutkaan rae-/humus pitoisuudeltaan ihanteellista.

        Pitää olla järki mukana, kun lukee noita laadittuja ohjeita. Puristuslujuus betonilla todella korkea, jos siitä katoaa muutama prosentti, humuksen takia, niin kärpäsen pissi meressä.

        Kierrä katsomassa niitä vanhoja rintamamiestaloja. Monessako on sokkelit ehjät?


      • kulasut
        7+9 kirjoitti:

        Kerro 60 vuotta sitten rintamamiestalot tehneille veteraaneille tuo tärkeä tieto.

        Noi rintamalla olleet punkkerit ovat yhä kovaa kamaa vaikka betoniin käytetty sora ollutkaan rae-/humus pitoisuudeltaan ihanteellista.

        Pitää olla järki mukana, kun lukee noita laadittuja ohjeita. Puristuslujuus betonilla todella korkea, jos siitä katoaa muutama prosentti, humuksen takia, niin kärpäsen pissi meressä.

        Oonpa korjannu useita kellarikerroksia(vanhoina hyvvvinä aikoina tehtyjä),painepesussa lähtee mukavan kokoisia betoninpaloja ja "säästökiviä"..se siitä sen aikasesta kestävyydestä


      • onnähtyehjää
        eiehjäänähty kirjoitti:

        Kierrä katsomassa niitä vanhoja rintamamiestaloja. Monessako on sokkelit ehjät?

        Jouduin piikkaamaan v. 1951 isoisäni rakentaman rintamamiestalon kellarin kattoon reiän viemäriputkea varten. Oli tosi lujaa betonia!
        Kuvittelin, että se ei voi olla kovaa, mutta todella kovaa ja sai koneellakin tehdä töitä ihan riittävästi.

        Mitä tulee itse betonin tekemiseen, niin kannattaa tehdä isolla vaakatasomyllyllä, joko ostaa oma taikka vuokrata. Oma kannattaa ostaa, jos isompi projekti, tulee myllyn hinta kerralla maksettua ja käytetystä myllystä pääsee kyllä eroon taikka vuokraa sitä toisille rakentajille. Uusi vaakatasomylly maksaa n. 2000€ ja sillä homma käy, ei tarvitse mitää suurta porukkaa ympärilleen, käytännössä samalla porukalla selviää, kuin valmisbetonikin vaatii.

        Eipä ole ainakaan minun työmailla kukaan kysellyt betonin perään, vaikka on itse tehty. Valettiin isot seinäelementitkin omalla betonimyllyllä tehdyllä betonilla. Venäläistä sementtiä ostin halvalla, mitä käytettiin betoniin. Ei ainakaan vielä ole hajonneet, vaikka ovat olleet 23 vuotta pystyssä!


    • Hyviä aikoja nekin

      Totuushan on se ettei tänä päivänä ole sellaista talkooperinnettä pl. Pohjanmaa..oletan eikä tekijöitä kuin ennen ja nykyisin kaikki on koneistettu esim. hallien latiiavalut.Ja ketä kiinnostaa seistä hikisenä betonipölyssä myllyn vieressä ja menee näyttökin naarmuille työn touhussa. Se oli sitä aikaa kun raha oli tiukassa ja kavereita autettiin. Hyvin ne senkin ajan rakennukset valuineen ovat kestäneet koska perikunnat myydessään niistä vielä rahaakin pyytävät.

    • ttteeeeeeeeeeeerrrrr

      Minä en kyllä oikeastaan edes loppujen lopuksi ymmärrä että mitä järkeä on edes tehdä maanvarainen laatta...tai siis yleensäkin valaa tuollainen 8-10 (tai jopa paksumpi) laatta. Paljon järkevämpi on nykyaikaisessa talossa tehdä ohut imubetonivalu jos sitäkään.

      En tee enää toista kertaa kuin korkeintaa roskavalun ja koolaan lattiat siihen. Kait sellaiseenkin nykyaika saa lattialämmityksen.

      (Ja muutenkin nykyaikana maanvarainen laatta on tyhmää kun ryömintätilaisen alapohjan voi tehdä fiksustikin.)

      • 20+16

        Höpö, höpö. Rossi on perustuksista kaikkein herkin kosteudelle.

        10 cm tyroksia ja ohut valu niin siinä on helppo tehdä levytykset ja sitten toinen 10 cm tyroksin päälle pintalattia johon saa laittaa lämmityksen.

        Näin tehden ei lattian alle tule kosteus ja home.


      • Duunari78
        20+16 kirjoitti:

        Höpö, höpö. Rossi on perustuksista kaikkein herkin kosteudelle.

        10 cm tyroksia ja ohut valu niin siinä on helppo tehdä levytykset ja sitten toinen 10 cm tyroksin päälle pintalattia johon saa laittaa lämmityksen.

        Näin tehden ei lattian alle tule kosteus ja home.

        Tuplalaatta rakenne on eriitäin huono, mikäli jostain syystä kosteus pääsee laattojen väliin niin usein alempi laatta levittää kosteuden laajalle alueelle, monesti toisiin huoneisiin jos vaikka kylpyhuoneessa on ollut vuotokohta. Ja pohjalaatta joudutaan yleensä kuivaamaan koneellisesti (pitkä prosessi). Sen lisäksi pohjavalu on turha kustannuslisä.

        Paras rakenne on, kun maapohja on kaivettu niin suodatinkankaan päälle väh. 20 cm kerros sepeliä esim. 16-32 mistä siis puuttuu ns. nollapää eli kapilaarikatkosepeli, murske ei aja samaa asiaa.

        Sepelin päälle toinen suodatinkangas ja sitten täytesoraa, soran päälle lämmöneristeet ja betonivalu minkä joukkoon tulee verkko ja lattialämmitys.


      • Rak.inssi
        20+16 kirjoitti:

        Höpö, höpö. Rossi on perustuksista kaikkein herkin kosteudelle.

        10 cm tyroksia ja ohut valu niin siinä on helppo tehdä levytykset ja sitten toinen 10 cm tyroksin päälle pintalattia johon saa laittaa lämmityksen.

        Näin tehden ei lattian alle tule kosteus ja home.

        Tämä on juuri pahinpia riskirakenteita lattiassa. Ei missään tapauksessa näin.


      • Oikea Ins.AMK
        Rak.inssi kirjoitti:

        Tämä on juuri pahinpia riskirakenteita lattiassa. Ei missään tapauksessa näin.

        Tälläinen kommentti on juurikin sellainen kenellä ei ole minkäänlaista alan koulutusta.

        Noinkin lyhyt kommentti ja useita kirjoitusvirheitä.


      • OikeistaoikeinInsAMK
        Oikea Ins.AMK kirjoitti:

        Tälläinen kommentti on juurikin sellainen kenellä ei ole minkäänlaista alan koulutusta.

        Noinkin lyhyt kommentti ja useita kirjoitusvirheitä.

        Ilmoitan tässä alkuun, että olen kaikista insinööreistä pätevin täällä maanpäällä ottamaan juuri tähän asiaan. Tittelini ovat AMK, DI, MBA, GOD, PROFESSOR, NOBEL ja PAPUKAIJA STÄMPPEL. Olen myös yli-insinöörien ylipäällikkö, siis capo di tutti capis.

        Itsehän en mitään tuollasta tuplalaattaviritystä lähtisi tekemään. Kallista plus niistä on 70 luvulla aivan riittävästi huonojakokemuksia vaikkei tuossa kirjoittajan esittämässä ratkaisussa ainakaan kovin paljoa orgaanisia aineksi sinne maan sekaan eksynytkään (Maan hajua eli orgaanista hajoamista voi esiintyä myös perusmaassa jonkin verran.

        Tuo esitetty salaojasepelistä (raekoko 16-32 mm, mielellään pesty hienosta puhtaaksi) on aika pomminvarma ratkaisu. Sen päälle min. 200 milliä styroxia, varsinkin jos lattialämmitys kyseessä ja vaikkapa vieä varmuudenmaksimoiseksi radon kermi tyyppinen lattialaatan valun tiivistys seinäliittymään. Ei tule kosteuksia ylös, hajuja sisään ja toimii. Kustannuksetkin kohtuulliset.


      • tohtoori
        OikeistaoikeinInsAMK kirjoitti:

        Ilmoitan tässä alkuun, että olen kaikista insinööreistä pätevin täällä maanpäällä ottamaan juuri tähän asiaan. Tittelini ovat AMK, DI, MBA, GOD, PROFESSOR, NOBEL ja PAPUKAIJA STÄMPPEL. Olen myös yli-insinöörien ylipäällikkö, siis capo di tutti capis.

        Itsehän en mitään tuollasta tuplalaattaviritystä lähtisi tekemään. Kallista plus niistä on 70 luvulla aivan riittävästi huonojakokemuksia vaikkei tuossa kirjoittajan esittämässä ratkaisussa ainakaan kovin paljoa orgaanisia aineksi sinne maan sekaan eksynytkään (Maan hajua eli orgaanista hajoamista voi esiintyä myös perusmaassa jonkin verran.

        Tuo esitetty salaojasepelistä (raekoko 16-32 mm, mielellään pesty hienosta puhtaaksi) on aika pomminvarma ratkaisu. Sen päälle min. 200 milliä styroxia, varsinkin jos lattialämmitys kyseessä ja vaikkapa vieä varmuudenmaksimoiseksi radon kermi tyyppinen lattialaatan valun tiivistys seinäliittymään. Ei tule kosteuksia ylös, hajuja sisään ja toimii. Kustannuksetkin kohtuulliset.

        Ota lääkkeesi


    • asdasdasdafwqffsadfa

      Ainakin 20cm kunnollista eristettä eli XPS eli vaikka finnfoamia ja siihen valu. Ei mitään styrokseja.

      Järkevin ja paras on silti tuulettuva alapohja ja vaikkapa ontelolaatalla.

      • Rak-yli-insinööriAMK

        No se XPS on kyllä aikamoista tuhlausta siellä sokkelin sisällä, olosuhteissa jotka kannattaa rakentaa ns. kuiviksi lähtökohtaiseksi. Sinne vältätä aivan hyvin halvempi styrox eli EPS.

        Tuhlataan sillä XPS:llä sitten laittamalla sitä paikkohin, joissa sen vedensieto- ja kanto-ominaisuuksilla on merkitystä.

        Rakentaminen on valmiiksi jo vitun kallista hommaa. Turhaa siitä on tehdä vielä kallimpaa tekemällä ns. älyttömiä valintoja.

        Tai noh, voithan sinä toki haudata maahan rahaa, jos sitä on liikaa. Tee vaikka talon perusmaadoitus kultakaapelista. Ainahan se kulta ylivomaisempaa materiaali on kuin kupari...siitä vaan tuhlaamana kun kerta XPS:ääkin olit laittamassa vaikka ei mitään järkeä.

        Tuolla periaatteella sitä varmaankin pääsee rakentamisessa pitkälle, kun joka kohdassa tuhlaa missä vain voi....


    • käsilläkin voi tehdä

      Kyllä on kädettömiä nämä nykyajan rakentajat. Tein 80-luvulla talon betonit kahteen mieheen myllyllä, tosin harkkosokkelilla ja lattiat useassa erässä. Lattiamiestä ei näkynyt työmaalla.

      Nykyään on kummallinen vimma tehdä lattialämmityksiä. Se vie 10-20 % enemmän energiaa saman lämmityksen aikaansaamiseksi kuin patterilämmitys. Ennen nukuttiin sängyissä eikä lattialla. Tavat tietysti muuttuvat.

      • Patteri vai lattia?

        Voisinpa epäillä väitettäsi.
        Patteriputket kulkevat lattiavalun alla styroksissa. Koko putken mitta menee harakoille.
        Pattereiden vuotoherkkyys on suuri ja lämpö tulee vain yhdestä kohdasta.
        Lattialämmitys takaa tasaisen lämmityksen joka puolella huonetta.

        Ja tosiaan, meillä on patterilämmitys ;)


      • 1+16
        Patteri vai lattia? kirjoitti:

        Voisinpa epäillä väitettäsi.
        Patteriputket kulkevat lattiavalun alla styroksissa. Koko putken mitta menee harakoille.
        Pattereiden vuotoherkkyys on suuri ja lämpö tulee vain yhdestä kohdasta.
        Lattialämmitys takaa tasaisen lämmityksen joka puolella huonetta.

        Ja tosiaan, meillä on patterilämmitys ;)

        höpö höpö, patterin putkia ei saa panna nykyään piiloon lattian alle. Seinän alaosaan ja haluttaessa listan alle.


      • 1512
        1+16 kirjoitti:

        höpö höpö, patterin putkia ei saa panna nykyään piiloon lattian alle. Seinän alaosaan ja haluttaessa listan alle.

        Eikä saa mutten lattialämmitysputkiakaan.


    • käsilläkin voi tehdä

      Meikäläisellä on kylläkin suora sähkö patterilämmityksenä.
      Lattiassa on vain viemäriputkia.

    • Agostini

      Minäkin tein kesällä itse betonivalun.Oli käsinpyöritettävä mylly.Puliveivarit pyörittivät niin kauan kun pystyssä pysyivät. koska pontikkaa oli tarjolla.Tuli kestävää betonkia lapiolinen betonia 10 kuutiota soraa.Raudoituksena oli ennen suosittu uittoraudoitus viikatteen terää uitettiin valussa.Terä oli naapurilta lainassa.Käski palauttaa sen puhtaana kun valu on tehty.Lopuksi kun hommat oli tehty kriitikko Seppo Sepon Seppo tarkasti betonin Ce merkintää varten.Pakkioksi otti 4 pulloa kirkasta.Uskoo ken tahtoo.

    • Tumpelo...

      Tänä päivänä ei itse kannata tehdä betonia, jos tarve on 2-6 kuutiota tai enemmän, edellyttäen, että pumppuautolla pääsee työmaan viereen. Yksinkertaisesti siitä syystä, että tarveaineet maksavat enemmän, kuin valmis massa pumpattuna muottiin.
      Kesällä valettiin mökin anturat lujuusluokaltaan palkkeihin käytettävällä betonilla, menekki 6 m3, kuljetusmatka 30 km, hintaa tuli 1200,- euroa koko valulle. Työvoimaa ei ollut muuta kuin itse letkun päässä, palkkoihin ei mennyt centtiäkään. Aikaa meni reilu tunti koko hommassa. Massa tuotiin kahdella autolla. Vertailun vuoksi voi ottaa edelliseltä kesältä katoksen anturalaattojen valun. Massaa meni kuution verran, mutta kahdella tekijällä meni koko päivä mokomassa hommassa. Kuivabetonia menee kuution tekoon pari tonnia, joten käsipelillä hiki tulee pienemmässäkin valussa.

      • 84848437379474394043

        Joo noin se asia on.

        Toisaalta sitten kun on pikkuvaluja, niitä alle 2 m3 valuja, niin siinäpä se itsetekeminen kyllä kannattaa ja erittäin selvästi.


      • Optimi haussa

        Missä noin suunnilleen menee kannattavuusraja valun koon suhteen: milloin kannattaa tilata betoniauto, milloin myllätä valmisbetonia ja milloin tahdä ihan itse massa sementistä, betonisorasta ja vedestä?


      • khgr3

        Joudut laskemaan itse mitä maksaa
        1. betonisora 0-8mm ja 8-16mm , sementti 300kg/m3, mylly.
        2. Betoni kuution hinta , kuljetus ja mahd. pumppaus.


      • inöör

        Tuotiin kahdella autolla? Miksi?


    • NäinMeillä

      Jos itse teet betonia niin pieni vanha kikka natsi-Saksan ajoilta on että sotketaan kourallinen ruisjauhoa myllylliseen betonia. Toimii! Ruisjauho imee kosteutta ja kovettaa betonin kuin -40 asteen pakkanen kiimasen ajokoiran peniksen.

      • eiääliö

        Ruisjauho imee kosteutta ja tällöin vesi ei sitoudu betonin kiderakenteeseen. Betonista tulee haurasta sen kuivuessa liian nopeasti.

        Todella älykäs kikka.


      • göringgoebbels

        Oliko se muka ruisjauhoa, mitä vastarintaliike laittoi natsien betoniin Norjassa. Eikö ne laittaneet sokeria betonin joukkoon ja ne betonit ei kestäneet. Onko vaan legendaa??


    • asdasada

      No jos halvemmalla haluaa päästä niin antura vaikka omatekoisella valaen, mutta sokkeli sitten harkoilla. Siinäkin tulee jo helpotusta ja säästöä. Toki joutuu tekemään harkkomuurausta ja siihen muurauslaastia. Valmisbetoni on niin helvetin kallista kauas tuotuna että siihen hintaan ajelee itse harkot tontille.

      • eiääliö

        Milläs ajelet harkot tontille? Peräkärryyn ei paljon mahdu eli joutuu tekemään monta keikkaa. Lisäksi omat bensat maksaa samoin peräkärry. Aikaa menee monta päivää.

        Kyllä kannattaa kun tuossa ajassa rakentaisi tönöä paljon pidemmälle.


    • senioradviser

      Halpaahan se on, kun ei ota huomioon palkkoja ja saa jostain montulta täytehiekka edullisesti.

      Jos valu on 10 m3 ja vääntää kerralla 100 litran satsin, niin eihän niitä satseja ole kuin 100 kpl. Eipä siinä paljoa aikaa kulu.

      • sen.verran.osataan

        Itse kun tekee niin ei siinä lasketa mitään 'palkkoja'. Rakensin 1985 eikä tullut mieleenkään tilata mitään valmisbetonia.


    • Hynkkel

      Muistakaa sokkelin uittoraudoitus.Laihialla keksitty.Viikatteenterää uitetaan valussa ja terä viedään taas seuraavalle työmaalle.Rauta oli niin kallista.

    • insin

      Se tekee, etrtä täällä täytyy kysellä ja ihmetellä. Ammattimies osaa kyllä tehdä kunnon betonia,muttei ensimmäistäkertaa omin päin yrittävä.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mielessäni vieläkin T

      Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän
      Ikävä
      42
      2217
    2. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      51
      1738
    3. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      40
      1553
    4. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      43
      1511
    5. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      3
      1469
    6. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      8
      1454
    7. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      4
      1440
    8. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      3
      1371
    9. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      5
      1281
    10. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      8
      1245
    Aihe