Tieteen uudistajat useimm. mystikkoja / henkisiä / uskonnollisia

Ajattelin ensin että olet aidosti kiinnostunut keskustelemaan mystiikan ja tieteen välisestä yhteydestä, mutta sinulle todistettiin jo useampaan otteeseen että tuo Einstein-siteeraus oli sellainen jonka Einstein itse sanoi valheeksi. Erilaiset uskovaiset tahot ovat sen levittämistä jatkaneet Einsteinin toiveista huolimatta.

"It was recently revealed that, toward the end of his life, Albert Einstein wrote a letter in which he dismissed belief in God as superstitious and characterized the stories in the Bible as childish. "

“Both religion and science need for their activities the belief in God, and moreover God stands for the former in the beginning, and for the latter at the end of the whole thinking. For the former, God represents the basis, for the latter – the crown of any reasoning concerning the world-view.”

"Sekä tiede että uskonto tarvitsevat toimintaansa uskoa Jumalaan, ja sen lisäksi Jumala vastaa uskonnon käsityksiä alussa, ja tieteen käsityksiä kaiken ajattelun lopussa. Uskonnolle Jumala edustaa perustaa, ja tieteelle kaiken maailmankuvallisen järkeilyn kruunua." (Vapaa suomennos)

- Max Planck

“I want to know how God created this world. I am not interested in this or that phenomenon, in the spectrum of this or that element. I want to know His thoughts, the rest are details.”

Siteerauksesi löytyykin sopivasti unsourced, dubious, overly modern sources kategoriasta wikiquoten talk:Albert Einsteinista.

Oikea siteeraus:
“It was, of course, a lie what you read about my religious convictions, a lie which is being systematically repeated. I do not believe in a personal God and I have never denied this but have expressed it clearly. If something is in me which can be called religious then it is the unbounded admiration for the structure of the world so far as our science can reveal it.”

- Albert Einstein

Pakkomielteet harvemmin ovat hyvästä. Hanki harrastus.

Ateismi ei mitenkään sido ihmistä etsimään esikuvia tiedemaailmasta, ja palvomaan näitä kirkkain silmin - että sitten ikään kuin petyttäisiin kun sieltä löytysikin mystikkoja, että nyt lähti omalta maailmankuvalta pohja. Näin ei käy kuin mentaalisti perskärpäsille jotka vain seuraavat ja kopioivat muita ajattelematta itse ja itsepetoksessa varmaan jättävät maailman kokemattakin itse.

Aloittaja yrittää samaa turhaa provokaatiota kuin aikaisemminkin, ja onkin säälittävän koomista kuinka tuollaista uskonnolliselle hierarkiallle ja propagandalle tyypillistä "argumentaatiota" yritetään tuoda tiedeaiheisiin. Tieteilijöiden motiivit ja maailmankuvat ovat tieteen kannalta täysin yhdentekeviä, mikäli tieteilijät työssään noudattavat tieteellistä metodia.

Vaikka tämä muutaman mainitun tiedemiehen uskonnollisuus näyttää lainausten perusteella olevan kyseenalaista, niin eipä se minun ateismiani ja "tieteellistä maailmankuvaani" hetkauta mihinkään, ellei mystisistä ilmiöistä löydä todisteita tiskiin.

"Nirvana is a state of pure blissful knowledge... It has nothing to do with the individual. The ego or its separation is an illusion. Indeed in a certain sense two "I"'s are identical namely when one disregards all special contents — their Karma. "

eli

"Nirvana on puhtaan autuaan tiedon tila... Sillä ei ole mitään tekemistä yksilön kanssa. Ego tai sen erillisyys on illuusio. Todella, jossakin mielessä kaksi "minää" ovat identtisiä, kun niistä sivuutetaan kaikki niihin liittyvä erityinen sisältö - niiden karma."

Toivottavasti en mitenkään häiritse marttyyriuspyrkimyksiäsi, mutta voisitko täällä vastata Ateismi-palstalla sinulle esitettyihin kysymyksiin? Vaikkapa nyt siihen, että joko olet googlannut muita tiedeihmisiä kuin Einsteinin?

“The first gulp from the glass of natural sciences will turn you into an atheist, but at the bottom of the glass God is waiting for you.”

"Ensimmäinen kulaus luonnontieteiden lasista tekee sinusta ateistin, mutta lasin pohjalla sinua odottaa Jumala."

- Werner Heisenberg

“Human well-being and all human progress rest at bottom upon two pillars, the collapse of either one of which will bring down the whole structure. These two pillars are the cultivation and the dissemination throughout mankind of 1) the spirit of religion, and 2) the spirit of science (or knowledge).”

"Ihmisen hyvinvointi ja kaikki inhimillinen kehitys lepää kahden pylvään varassa, joista kumman tahansa romahdus saa koko rakennelman maan tasalle. Nämä kaksi pylvästä ovat 1) uskonnon hengen ja 2) tieteen (tai tiedon) hengen kehittäminen ja levittäminen läpi koko ihmiskunnan."

- Robert Millikan

“Science, with its experiments and logic, tries to understand the order or structure of the universe. Religion, with its theological inspiration and reflection, tries to understand the purpose or meaning of the universe. These two are cross-related. Purpose implies structure, and structure ought somehow to be interpretable in terms of purpose.

At least this is the way I see it. I am a physicist. I also consider myself [---]. As I try to understand the nature of our universe in these two modes of thinking, I see many commonalties and crossovers between science and religion. It seems logical that in the long run the two will even converge.”

"Tiede kokeineen ja logiikkoineen yrittää ymmärtää maailmankaikkeuden järjestystä tai rakennetta. Uskonto teologisine inspiraatioineen ja pohdintoineen yrittää ymmärtää maailmankaikkeuden päämäärää tai tarkoitusta. Tarkoitus implikoi rakennetta, ja rakenteen tulisi olla jollain lailla tulkittavissa tarkoitusta varten.

Näin ainakin minä näen asian. Olen fyysikko. Pidän itseäni myös [denominaatioon viittaava sana jätetty pois roskaisten vastausten välttämiseksi]. Yrittäessäni ymmärtää maailmankaikkeuden luonnetta näillä kahdella ajattelun moodilla, näen monia yhteisiä piirteitä ja päällekkäisyyksiä tieteen ja uskonnon välillä. Näyttää loogiselta, että pitkällä aikavälillä nuo kaksi jopa yhtyvät."

- Charles Townes

"The stream of human knowledge is heading towards a non-mechanical reality. The universe begins to look more like a great thought than a great machine. Mind no longer appears to be an accidental intruder into the realm of matter. We are beginning to suspect that we ought rather to hail it as the creator and governor of this realm."

"Inhimillisen tiedon virta etenee kohti ei-mekanistista todellisuutta. Maailmankaikkeus alkaa näyttää ennemminkin isolta ajatukselta kuin isolta koneelta. Mieli ei näytä enää olevan satunnainen tunkeilija materiassa. Alamme ounastella, että meidän pitäisi ennemminkin tervehtiä sitä tämän todellisuuden luojana ja hallitsijana."

- Sir James Jeans

“When people ask me if a god created the universe, I tell them that the question itself makes no sense. Time didn’t exist before the big bang, so there is no time for god to make the universe in. It’s like asking directions to the edge of the earth; The Earth is a sphere; it doesn’t have an edge; so looking for it is a futile exercise. We are each free to believe what we want, and it’s my view that the simplest explanation is; there is no god. No one created our universe,and no one directs our fate. This leads me to a profound realization; There is probably no heaven, and no afterlife either. We have this one life to appreciate the grand design of the universe, and for that I am extremely grateful.”
Stephen Hawking

Hawkingin jälki tieteen historiaan jää nähtäväksi. Itse en odota paljoakaan. Melko kevyttä kamaa ainakin tähän saakka ovat olleet Hawkingin rutinat, ja maine on suhteeton verrattuna tieteelliseen ansioon.

Other physicists have been, at times, ambivalent about his reputation, because of what some of them see as his having a public profile that is out of proportion to his scientific merit. - See more at: http://www.cjr.org/the_observatory/media_made_hawking_famous.php?page=all#sthash.bQToPrPN.dpuf

Heisenberg, selvittäessään Paulin katsantokantaa tieteeseen ja mystiikkaan (ensin englanniksi, sitten suomeksi):

In scientific thinking, which is especially characteristic of the West, the soul turns outward and asks after the why of things. "Why is the one reflected in the many, what is the reflector and what the reflected, why did not the one remain alone?" Mysticism, conversely, which is equally at home in both East and West, endeavors to experience the unity of things, in that it seeks to penetrate beyond multiplicity, which it treats as an illusion. The scientific pursuit of knowledge led in the nineteenth century to the limiting concept of an objective material world, independent of all observation, while at the end point of the mystical experience there stands as a limiting situation the soul entirely divorced from all objects and united with the divine. Pauli sees Western thought as strung out, so to speak, between these two limiting ideas.


Tieteellisessä ajattelutavassa, joka on tyypillistä erityisesti lännelle, sielu kääntyy ulospäin ja kysyy asioiden syitä. "Miksi yksi heijastuu monessa, mikä on heijastaja ja mikä heijastettu, miksi yksi ei pysynyt yksin?" Mystiikka, jota esiintyy sekä idässä että lännessä, tätä vastoin pyrkii kokemaan asioiden ykseyden yrittämällä päästä moneuden tuolle puolen, jota se kohtelee illuusiona. 1800-luvun tiede johti äärimmäiseen käsitykseen objektiivisesta materiaalisesta maailmasta, joka on riippumaton kaikista havainnoista, kun taas mystisen kokemuksen päätepisteenä on edellisen vastakohtana tilanne, jossa sielu on täysin irti kaikista objekteista ja on sulautunut jumalalliseen. Pauli näkee läntisen ajattelun niin sanotusti levittäytyneenä näiden kahden idean ääripäiden väliin.

Pauli Kepleristä, ja tämän mystiikan innoittamasta tieteenteosta:

http://poetrylicence.blogspot.fi/2009/06/influence-of-archetypal-ideas-on.html

Engl. & suom:

“There are enormously different cults and religious sects, and I think it’s not unreasonable, because I think God – if He’s as wonderful as we believe – is also very complex, and that different people have to see Him differently.
You can’t expect a peasant and a philosopher to have the same picture of God. I think God is big enough to cover them all, even for science writers – they can have their picture of God.”

"On olemassa valtaisa määrä erilaisia kultteja ja uskonnollisia lahkoja, ja mielestäni tämä ei ole lainkaan tavatonta, koska luullakseni Jumala - jos hän ihmeellinen niinkuin uskomme - on myös hyvin monimutkainen, ja eri ihmisten täytyy nähdä hänet eri tavoin. Ei voida olettaa, että sivistymättömällä ja filosofilla on samanlainen näkemys Jumalasta. Ajattelen, että Jumala on tarpeeksi suuri kattaakseen ne kaikki, myös tiedekirjoittajat - heillä voi olla oma kuvansa Jumalasta."

- Arthur Schawlow

Monelle ihmiselle on vaikea pala todeta, että "vapaa tahto" tai "vapaa valinta" on pelkkä harha.

Ajatus on vaikea siksi, että ihmisen elossapysymisvietti on erittäin voimakas ja jos jokin ihmisen ajatus tai toiminta on eloonjäämisvietin vastainen, eloonjäämisvietti polkaisee hereille jonkin voimakkaan perusemootion, joilla se varmistaa oman toimintansa.

Ihmisen kognitioon perustuva ajatus siitä että "ei hallitse itseänsä" on ahdistava siksi, että se on eloonjaamisvietin vastainen.

Tässä on konkreettinen esimerkki siitä, että miten voimakas ja hallitseva eloonjäämisvietti on:

1. Ihmisen eloonjäämisvietin ainoa tarkoitus on pitää yksilö elossa.

2. Ihminen on nykytiedon mukaan ainoa eläinlaji, jonka yksilö kognitioon perustuen tietää varmasti kuolevansa joskus.

Muidenkin eläinlajien on todettu surevan lajitoverinsa kuolemaa, mutta ihminen lienee ainoa, joka on pystynyt tekemään lajitoverien kuolemasta sellaisen päätelmän, että hänkin tulee yksilönä kuolemaan varmasti joskus.

3. Ihmisen eloonjäämisvietti tekee kaikkensa, jotta yksilö ei kuolisi.

4. Ihmisyksilön kognitio taas kertoo, että ihmisyksilö tulee varmasti kuolemaan joskus, vaikka mitä tapahtuisi. Tämä kognitiivinen oivallus on vastoin geeneihin ohjelmoitua eloonjäämisviettiä.

5. Edellä kerrottu ristiriita saa aikaa erittäin voimakkan ahdistuksen.
Ahdistuksen taustalla on eloonjäämisvietti, joka pyrkii saamaan ihmisen hylkäämään koko kuolemisajatuksen.

6. Ihminen ei pysty hylkäämään tietoa omasta tulevasta kuolemastaan, koska sen takia yksilön pitäisi hylätä kaikki kognitiiset päätelmänsä ja sitä myöten kognitiot kokonaisuutena.

7. Ihmisyksilön on siis ollut kehitettävä jokin keino, jolla selvitä eloonjäämisvietin elossapysymispakon ja kognitiivisen tietoisuuden ikuisen elossapysymisen mahdottomuudesta -ristiriidan ratkaisemikseksi.

8. Ihmislajin yksilöt ovat keksinyt eri puolilla maailmaa toisistaan riippumatta saman ratkaisun, joka näennäisesti ratkaisee eloonjäämisvietin elämispakon ja kognition kuolemistiedon ristiriidan.

9. Ihmislajin kehittämä ratkaisu on hengellisyys, käytännössä siis uskonto.

10. Eri puolilla maailmaa on erilaisia uskontoja, jotka selittävät asioita eri tavalla, mutta niillä kaikilla on täysin sama perusta.

11. Kaikki uskonnot ylläpitävät ajatusta siitä, että ihminen ei kuollessaan oikeasti "kuole", vaan elämä jatkuu jollain muulla tavoin jossain muussa muodossa.

12. Kaikkien uskontojen taustalla on sama peruste: näennäinen ratkaisu eloonjäämisvietin elossapysymispakon ja kognitiivisen tietämyksen omasta kuolevaisuudesta -ongelmaan.

Kaikkien maailman uskontojen taustalla on siis ihmisen eloonjäämisvietti, täysin riippumatta siitä mikä uskonto on kyseessä tai miten uskonnon harjoittaminen käytännössä ilmenee.

Suurin osa ihmisten välisistä sodista johtuu uskonnollisista syistä.
Käytännössä uskontojen väliset näennäiset ristiriidat ovat saaneet aikaan lukemattomia sotia.

Kaikki uskonnot perustuvat samaan biologiseen perustaan, eloonjäämisvietin ja kognition ristiriidan psykologisesti mielekkääseen ratkaisuun.

Jos maailmanlaajuisesti hyväksyttäisiin se ajatus, että kaikki uskonnot ovat eloonjäämisvietin aikaansaamia selviytymiskeinoja kognition ja geenien välillä, niin voitaisiin todeta että kaikki uskonnot ovat samanarvoisia ja kaikilla on sama perusta ja ne ovat yhtä arvokkaita.

Kaikki riitely eri uskontokuntien välillä voitaisiin lopettaa saman tien, koska ei ole "yhtä oikeaa uskontoa" tai "oikeaa uskoa" ylipäätään.

Samalla voitaisiin lopettaa väittely uskonnon ja evoluution välisistä ristiriidoista, sillä sellaisia ei ole.

Kaikki uskonnot ovat kehittyneet evoluution edettyä sellaiselle kognitiiviselle tasolle, että ihmisyksilö tiedostaa kuolevansa.

Evoluutio on johtanut uskontoihin (kaikkin) ja uskonto on ratkaissut yhden evoluution mukanaan tuoman ongelman, ristiriidan eloonjäämisvietin ja kognition välillä.

Evoluutio ja uskonto eivät siis ole millään lailla ristiriidassa keskenään.

"Uskon, että tiede ja uskonto käsittelevät keskenään erilaisia kysymyksiä käyttäen keskenään erilaisia (mutta ei täysin erilaisia) menetelmiä. Tiede kysyy, miten asiat toimivat, millainen on maailmankaikkeuden historia, ja niin edelleen. Uskonto kysyy kysymyksiä perimmäisestä merkityksestä, millaisia ihmisten väliset suhteet tulisi olla, ja millainen tulisi olla ihmisen ja Jumalan välinen suhde.

En tarkoita sanoa, että tieteen ja uskonnon välillä ei ole mitään suhdetta. On alueita, joissa uskonnollisten / moraalisten päätösten tulee olla tieteellisten faktojen informoimia. Uskon myös, että Jumala tulee osaltaan paljastetuksi niiden havaintojen kautta, joita teemme luomakunnasta."

"I believe that science and religion deal with different kinds of questions using different (but not completely different) methods. Science addresses questions about how things work, the history of development of the universe, and the like. Religion addresses questions about ultimate meaning, about what ought to be the relationship among people, and between people and God.

I do not mean to say that there is no relationship between science and religion. There are areas where religious/moral decisions need to be informed by scientific facts. I also believe that God is revealed in part through the observations we make on the creation.”

- William Phillips

"Uskonto antaa ihmisen tarkoituksen, ja tiede hänen voimansa saavuttaa sen. Joskus ihmiset kysyvät, eivätkö uskonto ja tiede ole vastakkaisia toisilleen. Ne ovat: samassa mielessä kuin peukalo ja käteni sormet ovat toisilleen vastakkaiset. Sen vastakkaisuuden avulla saadaan ote mistä tahansa."

“From religion comes a man’s purpose; from science, his power to achieve it. Sometimes people ask if religion and science are not opposed to one another. They are: in the sense that the thumb and fingers of my hand are opposed to one another. It is an opposition by means of which anything can be grasped.”

- William H. Bragg

Tietysti, ja sitten se tarkoitus täytyy vielä löytää. Henkisyys ja uskonnollisuus toimivat tässä usein loistavina apuvälineinä antaen elämään paljon kaivatun tarkoituksellisuuden tunteen, ja näiden arvojen tai katsantokantojen ulkopuolelle jättäytyvillä materialisteilla on usein suuria vaikeuksia löytää elämäänsä tarkoitusta ja kokea tarkoituksellisuutta.

Se mitä Bragg sanoo tuossa uskonnosta, sopii siksi myös henkisyyteen. Ymmärrän, että käyt sotaa uskontoa vastaan, mutta kun minä en käy sotaa uskontoakaan vastaan, vaan hyväksyn senkin antamat hyödyt.

"Mitä enemmän työskentelen luonnon voimien kanssa, sitä enemmän tunnen Jumalan hyväntahtoisuuden ihmistä kohtaan; sitä lähempänä olen suurta totuutta, jonka mukaan kaikki on riippuvaista ikuisesta luojasta ja ylläpitäjästä; sitä enemmän tunnen, että niinkutsuttu tiede, jonka kanssa olen tekemisissä, on vain korkeimman tahdon ilmaisua, jonka tavoitteena on tuoda ihmiset lähemmäksi toisiaan, jotta nämä voisivat paremmin ymmärtää ja parantaa itseään."

The more I work with the powers of Nature, the more I feel God’s benevolence to man; the closer I am to the great truth that everything is dependent on the Eternal Creator and Sustainer; the more I feel that the so-called science, I am occupied with, is nothing but an expression of the Supreme Will, which aims at bringing people closer to each other in order to help them better understand and improve themselves.”

- Marconi