Ketkä nettideittailee?

Käytän nettideittiä, koska en tapaa ihmisiä ns. luonnollisesti. Mutta ei ole netistäkään löytynyt. En käy baareissa.

Ne deittaa ketkä hyväksi kokeneet vaivattoman keinon pelata ihmissuhteilla ottamatta vastuuta.

Voihan se tulla sattumaltakin mutta paljon epätodennäköisempää.

Suurin syy siihen on se, että seuraa hakevalla ei ole kastimerkkiä otsassa. Vastaan voi päivän aikana tulla monikin potentiaalinen kumppani, hän voi olla joka päivä vaikka siinä samassa bussissa tai työpaikalla tai kirjastossa tai lenkkipopulla mutta kumpikaan ei tiedä, että haku päällä tässä ollaan ja elämänkumppani olisi enemmän kuin tervetullut. Ennen näki vähän edes sormuksesta että varattua ollaan mutta nyt ei edes siitä voi mitään päätellä kun läheskään kaikki varatut ei sormusta käytä.

Itsekin olen tutustunut moniin mukaviin miehiin nettideittien kautta, pari asuu ihan kilometrin säteellä omasta kodistani vaan eipä olla törmäilty.

Itse aloin nettideittailun siitä syystä, että baareissa en tykkää käydä, työskentelen miesvaltaisella alalla ja kaikki harrastuksetkin tuppaa olemaan jätkäporukan harrastuksia. Ja jotenkin on nykyään niin vaikeaa lähestyä naisia kaupassa tms.

Mutta jostain syystä raitis, savuton, lapsirakas, rauhallinen, iloinen ja sosiaalinen mies ei ole kovin kovaa valuuttaa näillä markkinoilla vaikka moni nainen tämmöistä muka etsiikin.

Onko nettideittailijoilla joitain yhdistäviä piirteitä?Minkälaiset ihmiset yleensä
harrastavat nettideittailua? Mikä saa heidät tekemään profiilin?

Varmasti on mutta jos lähden itsestäni niin olen mies jolla työ on miesvaltaisella alalla ja baareissa en käy.Tämä on varmasti yksi yhdistävä tekijä pienelle ryhmälle.
Yksi yhdistävä tekijä on "testaajat" jotka haluavat nähdä minkälaiset ihmiset pyörivät netissä.Tämä on varmasti se "fiksuin" ryhmä koska usein poistavat profiilinsa kun toteavat minkälainen on pääkäyttäjä ryhmä, ainakin etelä suomessa; Ihmiset joiden elämän arvot pyörii työn, salin,kaverien ja matkustelujen ikuisessa ympyrässä.Elävät asenteella "katsellaan" ja "ehkä".Mitään syvällisempää ajatusta parisuhteesta ei ole, ihmisyydestä yms. ei ole.Näin ainakin 24-32v naisten keskuudessa.Positiivisiä välähdyksiä on sitten löytynyt muualta suomesta, joten en sano että kaikki aivan "roskaa".
Näin ollen ikävä todeta että suurin osa pinnallisia, ilman ajatusta, siinä suurin ryhmä.

Vai pitääkö sitä varta vasten hakea?

Niin, miksi ensinnäkin käsityksesi on että nettideitistä "varta vasten haetaan" ketään.Annat siis ymmärtää kuin netissä olisi vain ihmisiä jotka etsivät hinnalla millä hyvänsä parisuhdetta.Tottakaii siellä on sellaisiakin mutta on ihan kuten itse olen; Nuorimies joka toivoo löytävänsä parisuhteen ja saavansa vielä joskus perheenkin.
En kuitenkaan ota ketä tahansa, jotta saisin haluamani.

Ettekö usko siihen, että se oikea voi tulla elämäänne sattumalta?

Niin, tuota asiaa olen miettinyt, onko ihmisellä tuohon oikeasti vaikutusta, nimittäin sen oikean löytämiseen.Jos nimittäin oletetaan että vetäisin nettideitti profiilinikin pois, jäisi oikeasti kaikki pontetiaaliset kontakti mahdollisuudet.En tapaa missään muualla uusia ihmisia joka päivä kuin kaupan hedelmätiskillä ja kassalla.

Ja tuo on mielestäni vaikea kysymys ja pakko myöntää, en kykene luottamaan tuollaiseen ajatukseen.Mielestäni on kyseessä liian iso asia; tulevaisuuden haaveni parisuhteesta ja perheestä.Ja siinä syy, miksi nettideittailen; toivosta että ehkä kerrankin saisin sen päävoiton; rakastavan naisen ja perheen.

Ne deittailee ketkä ovat komeita ja kauniita. tavikset ei deittaile. Nekin deittailee ketkä ovat väkivaltaisia ja pettävät.

Lasketaanko nettideittailuksi se, että pitää profiilia nettideitissä muttei saa siellä kunnolla kontaktia keneenkään, saati että pääsisi koskaan treffeille ja valittaa asiasta täällä keskustelupalstalla.

Nettideittailijat ovat suurimmaksi osaksi jollain tasolla ja jonkun persoonallisen ominaisuutensa takia vaikeasti pariutuvia luonnollisella tavalla ja luulevat, että netissä he pystyvät peittämään nämä ominaisuudet ja kykenevät löytämään kontakteja ja ehkä suhteenkin.

Jokainen voi sitten tähän keksiä niitä adjektiiveja, jotka kuvaavat nettideittailijoiden suurta massaa: rumia, lihavia, tyhmiä, yksinkertaisia, syrjäytyneitä, yksinäisiä, hankala luonteisia, nirsoja, ikisinkkuja, narsisteja, köyhiä, peräkammarin poikia, liian pitkiä naisia, liian lyhyitä miehiä, köyhiä, ujoja, epäsosiaalisia, intellektuelleja, itsekkäitä, päihdeongelmaisia, omituisia, snobeja, hulluja, pervoja, yksinhuoltajia, eronneita, pettäjiä, namusetiä, pelimiehiä, heikkolahjaisia, tylsiä, epäsiistejä, kömpelöitä, työttömiä, avuttomia, kiusattuja, aseksuaaleja, urpoja ja kusipäitä...

Minä en valitettavasti ole kohdannut yhtään täysin normaalia suomalaista naista nettideitissä enkä normaalissa elämässäkään. Kaikilla on ollut loppujen lopuksi joku ongelma, mikä on estänyt normaalin kanssa käymisen, yhdessäolemisen ja kestävän parisuhteen. On ollut ihastumista ja rakkauttakin seksistä puhumattakaan...mutta sitten on ollut estynyttä persoonallisuutta, ujoutta, skitsofreniaa, aseksuaalisuutta, pelkoja, mustasukkaisuutta, puhumattomuutta, liiallista kiltteyttä j alistumista, ihmissuhdepelejä, itsekkyyttä, silkkaa kusipäisyyttä, pettämistä, valittamista, ylimielisyyttä, nalkuttamista, valehtelemistä, petettyjä lupauksia, toisen ottamista itsestään selvyytenä, sikkaa hyväksikäyttämistä, liiallista alkoholinkäyttöä, yksinhuoltajasyndroomia, kaksinaamaisuutta, alistamista, mököttämistä, mielenosoittamista, kohtuuttomia vaatimuksia, omituisia tapoja, kuten viestimistä pelkästään tekstareilla tai että vaihdetaan tuhansia viestejä facebookissa muttei koskaan tavata, suuttumista aivan älyttömistä asioista, manipuloimista, perättömiä ilmiantoja, nettiriippuvuutta, varastamista, fanaattisia mielipiteitä ja puritaanisuutta ja mustavalkoista ajattelutapaa ja silkkaa tyhmyyttä, prinsessaleikkejä, lapsellisuutta ja mielenosoittamista...ja ties mitä vielä, Eli ihan normi-inhimillistä käyttäytymistä varmaan sitten.

Voi kun joskus tapaisi jonkun normaalin ihmisen, jonka kanssa voisi vaan olla yhdessä rauhassa ja rakastaen ilman jotain käsittämätöntä vääntämistä, pelleilyä, egobuustailua tai muuta pelaamista tai persoonallisuuden häiriöitä ja ongelmia. Nettideitissä tai ilman.

Haen seuraa samasta sukupuolesta. Jos on heteroilla vaikea löytää tosi rakkautta, niin meille htbl-kansalle lähes mahdotonta.

Käytän nettideittiä siksi koska se on aikalailla ainut keino tutustua naisiin. työpaikalla ei ole mitään potentiaalisia naisia tällä hetkellä ja mitäs sen lisäksi jää jäljelle, ei mitään kun ei käy baareissa ym

Mulla on profiili, olen käynyt treffeilläkin. Mikäs sinkun on deittaillessa?
Ihan normaaleja ne ovat olleet. En ole koskaan ollut sitä mieltä, että baarista kannattaa pokata muuta kuin yhden yön seuraa.

Bongailen netin lisäksi myös kirjastossa, harrastusten parissa ja kaupan hedelmäosastolta, koska uskon että jossain se on minun kaltaiseni, ei vaan ole vielä kävellyt vastaan.

En myöskään usko että olisi olemassa minulle Juuri Se Oikea, on muutamia minulle Juuri Sopivia.

En usko nettideittailuun, no en käy kuppiloissakaan. Olen lopettanut
murehtimisen, yksin olostakin.

Niin, siis olen kyllä kokeillut deittailua ja liian pitkä piimäistä touhua.
Suurin osa jostain hevon kuusesta asti, mitä sellaisestakin olis tullut.

voihan syitä olla vaikka kuinka, miksi netti deittailla.... kun yksin on paljon on mukava vaihtaa mielipiteitä toisten ihmisten kanssa.
Mutta liian usein toki törmään näihin avian päätä huimaaviin toheloihin joille todellisuus ei ole tätä päivää.

lopetan deitti