Muistelen että olet kertonut sinulla olevan omakohtaisia kokemuksia ufoista?
Olisin kiinnostunut ja haluaisin kuulla mitä olet kokenut.
Hellakoukulle
czxcxzczcxzcxz
22
188
Vastaukset
- Mux Folder
Ne on niin henk.koht juttuja ettei monikaan halua sellaisista tarkemmin höpistä, varsinkaan tällaisella palstalla. Ei helmiä sioille.
- Samara EX
Niin, kekek tämä on ufo palsta, jossa keskustellaan ufoihin liittyvistä asioista, mutta ei täällä tarvi kertoa kokemuksistaan (niitä juttuja) jos ei välttämättä halua niitä jakaa.
Joo olenhan niistä pariin otteeseen kertonutkin varmaan kaikista kolmesta keissistä. Tässähän ne!
Ensimmäinen oli noin 1977 pimeänä loppusyksyn iltana taivaalle ilmestynyt fosforin hohtoinen pilvi jonka haihduttua alkoi erottumaan krominhohtoinen sikarimainen ilmeisen valtava esine jossa oli yksityiskohtana tumma pilkku, kuin ikkuna tms.
Esine pysyi paikallaan noin vartin jolloin ehdin soittaa lankapuhelimella koulukaverillenikin joka havaitsi perheineen saman hommelin noin viiden kilometrin päästä meistä.
Äitini järkyttyi tapauksesta ja veljeänikin se pelotti jo silloin ja hän pitää sitä neukkujen rakettina tänä päivänäkin.
Me muut pojat olimme tapahtuneesta pitkään innoissamme ja lainasimme kirjastosta Dänikenit sun muut alan kirjat ja täytyy myöntää että sen jälkeen olin melkoinen ufouskovainen ja uskoin kaikkeen mahdolliseen mutta iän myötä jalat ovat palanneet maahan ja heikoilla todisteilla varustetut tarinat eivät enää vakuuta meikäläistä. On kymmeniä tapauksia joihin olen tutustunut myös jotka vakuuttaa edelleen.
Muutoin se olisi voinut olla esim kantoraketti mutta sen selkeästi havaittava muoto, ääriviivat, yksityiskohta (ikkuna tms) ja se että se pysyi pitkäkestoisesti täsmälleen paikallaan saman kokoisena kunnes katosi väläyksen saattelemana jättäen uuden fosforinhohtoisen pilven jälkeensä puhuu rakettia vastaan.
Toinen oli se kun tultiin kaverini kanssa lennokkikerhosta niin ikään pimeänä syysiltana vuotta paria myöhemmin.
Noin 500-600 metrin päässä oleva metsä värjäytyi punaiseksi ja sen takaa kohosi vähän ajan päästä punaista valoa sykkivä esine josta ei aluksi näkynyt muuta kuin ne valot mutta kun kyseinen härpäke ylitti meidät ilmeisen korkealta niin siitä erottui tummat ääriviivat ja se oli kolmionmuotoinen ja kaiketi musta jossa oli pohjassa punaisia valoja neljä.
Alus pyöri hitaasti akselinsa ympäri ja oli täysin äänetön. Tapahtumaa kesti ehkä 1-2 minuuttia ja se katosi harjun ja metsän taa.
Kolmas tapaus, joka on hämärin verrattuna noihin selkeisiin tapauksiin, tapahtui kotonani noin 2004. En saanut nukuttua ja istuskelin sängyllä hieroen kipeää niskaa kun olohuoneesta alkoi kajastaa heikkoa valoa lasiovien läpi. Samantien noin 1,5 metrin korkeuteen ilmestyi noin ihmisen pään kokoinen hieman soikea metallinhohtoinen titaanimaisen harmaa "lasipallo" josta vaikutti ikäänkuin roikkuvan valkoinen harso tai mekko mutta tarkemmin katsellessa se olikin kuin sen pallon heijastamaa hologrammia. Pallon "naama" oli täydellisen sileä, ei mitään ulokkeita.
Esine tms tuli lasiovien läpi leijuen kuin kummitus ja antoi jostakin syystä minulle ihmismäisen tai elävän vaikutelman enkä pelännyt lainkaan. En tiedä miksi koska jos ajattelen asiaa nyt niin ihmettelen miksi en hermostunut.
"Pallukka" tuli viereen ja painoi "kätensä" tai jonkin värisevän otsaani ja sanoi minulle jotakin henkilökohtaista (ilman sanoja) jota en viitsi nyt tässä sanoa. "Esine" tuoksui erikoiselta, kuin otsonin ja jonkin piipputupakan sekoitukselta ja hohkasi hieman kylmää. Tuoksu leijui makuuhuoneessa vielä poistuttuaankin.
Vaimoni nukkui vieressäni eikä tiennyt mitään tapahtuneesta enkä siitä hänelle koskaan kertonutkaan kun häntä olisi pelottanut turhaan kuitenkin.
Se että "pallukka" oli jotakin jota en ollut koskaan nähnyt enkä tietoisesti ainakaan koskaan kuvitellut ja se että se tuoksui ja se että se tuntui ja se että se puhui ja se mitä se puhui ja miten se puhui (syötti sanat suoraan päähäni mekaanisella mutta pehmeän feminiinisellä äänellä) tekee tapauksesta minulle jokatapauksessa erittäin todellisen ja vaikuttavan vaikka aina on olemassa mahdollisuus että kyseessä oli unihalvaus tai lievä aivoinfarkti tai mitä vaan.
Joka tapauksessa olen kiitollinen että se tapahtui koska siitä vierailusta oli suurta apua.
Pelkkiin valopilkkuihin taivaalla suhtaudun skeptisesti mutta kerran perseidien aikaan näin tässä takavuosina satelliittina pitämäni kirkkaamman ja nopeamman "satelliitin" kuin muut keskimäärin. Objekti muutti kuitenkin täysin yllättäen ja samasta vauhdista suuntaansa 90 astetta ja jatkoi kunnes katosi horisonttiin. En pidä itse tuota havaintoa varsinaisena ufohavaintona joten en laske sitä neljänneksi.
Kerroin taannoin myös ruumista irtaantumis- kokemuksestani läheltä piti hukkumisen yhteydessä mutta se ei ollut ufokokemus. 8)
Minulla on siis henkilökohtaisestikin syytä "uskoa" ufoihin mutta selkeitä vastauksia "mitä missä milloin miksi miten" ei ole.- czxcxzczcxzcxz
Kiitos vastauksesta. Mielenkiintoisia asioita olet kokenut.
- czczccczczcxzxzczx
Olen itsekin nähnyt "suuntaamuuttavan" satelliitin joskus mutta silloin tuli mieleen että kyse oli kahdesta eri satelliitista , toisen mennessä Maan varjoon ja toinen eri suuntaan kulkeva tuli sopivasti pois varjosta.
- femiinipallo
Kerro nyt vaan mitä se pallukka sinulle sanoi.
Ok, rehellisenä ihmisenä voin sen toki kertoa. "Se" tuhahti hermostuneeseen ikäänkuin kiireiseen tyyliin: "Hmphf", ja painettuaan "kätensä" otsaani sanoi: "Ei sinulla ole mitään hätää. Sinulla on vielä paljon annettavaa"
"Hän" käyttäytyi samaan aikaan äärimmäisen inhimillisesti ja empaattisesti mutta samaan aikaan hänestä aisti turhautuneisuuden siitä että olin jotenkin "kutsunut" hänet turhaan.
Kerrottakoon että kaksi viikkoa aiemmin olin saanut aivotarähdyksen harrastuksessa ja olin 12 minuuttia tajuttomana ja 10 tuntia tipassa sen jälkeen. Reagoin aika herkästi tuolloin kaikkeen ja kuulostelin tilaani kaikin puolin.
Mene ja tiedä. Tapaus helpotti kaikinpuolin stressiäni joten voin kutsua auttajaa enkeliksi ihan hyvällä omatunnolla. 8)- Miten on
hellakoukku67 kirjoitti:
Ok, rehellisenä ihmisenä voin sen toki kertoa. "Se" tuhahti hermostuneeseen ikäänkuin kiireiseen tyyliin: "Hmphf", ja painettuaan "kätensä" otsaani sanoi: "Ei sinulla ole mitään hätää. Sinulla on vielä paljon annettavaa"
"Hän" käyttäytyi samaan aikaan äärimmäisen inhimillisesti ja empaattisesti mutta samaan aikaan hänestä aisti turhautuneisuuden siitä että olin jotenkin "kutsunut" hänet turhaan.
Kerrottakoon että kaksi viikkoa aiemmin olin saanut aivotarähdyksen harrastuksessa ja olin 12 minuuttia tajuttomana ja 10 tuntia tipassa sen jälkeen. Reagoin aika herkästi tuolloin kaikkeen ja kuulostelin tilaani kaikin puolin.
Mene ja tiedä. Tapaus helpotti kaikinpuolin stressiäni joten voin kutsua auttajaa enkeliksi ihan hyvällä omatunnolla. 8)Oliko sinulla jokin kriisi menossa samaan aikaan tai jokin suuri elämänmuutos. Ihan vaan sen tähden kysyn kun itsellä tuntuu tapahtuvan jotain sellaista johon en itse voi vaikuttaa. Aivan kuin elämäni loppuvaihetta olisi muutettu ja tuttu turvallinen vaihe on ohi. Hieman pelottaa kun olen nähnyt unissani pelottavan selkeitä juttuja jotka ovat toteutuneet.Niitä ei ole edes tarvinnut mitenkään tulkita. En ole "hörhö" vaan pikemminkin epäilen hieman kaikkea.
Miten on kirjoitti:
Oliko sinulla jokin kriisi menossa samaan aikaan tai jokin suuri elämänmuutos. Ihan vaan sen tähden kysyn kun itsellä tuntuu tapahtuvan jotain sellaista johon en itse voi vaikuttaa. Aivan kuin elämäni loppuvaihetta olisi muutettu ja tuttu turvallinen vaihe on ohi. Hieman pelottaa kun olen nähnyt unissani pelottavan selkeitä juttuja jotka ovat toteutuneet.Niitä ei ole edes tarvinnut mitenkään tulkita. En ole "hörhö" vaan pikemminkin epäilen hieman kaikkea.
Osuit oikeaan. Olihan tuossa samaan aikaan kaikenlaista suuria vastoinkäymisiä mutta arki jatkui aika lailla ennallaan.
Se aivotäräys oli tilanteelle eräänlainen kliimaksi ja tienristeys joka poiki erinäisiä omituisia oireita kuten tunteen että virta lähtee ukosta ja raajat ei välillä enää toimineet. Jopa ääneni muuttui hetkittäin piipittäväksi enkä pystynyt avaamaan edes silmiä.
Olin varma että kyseessä oli aivoverenvuoto tai vastaava kun isäkin sillä tavalla lähti nuorena miehenä. Kaksi kertaa kävin viipalekuvauksissa päästä mutta mitään (vikaa tai aivoja) ei löytynyt.
Oireet katosivat sinä yönä kun kyseinen pallukka vieraili makuuhuoneessa taikka sitten hallusinoin tilanteen.
Hallusinaatiota tai unihalvausta vastaan puhuu se että en osaisi ainakaan rationaalisella puolellani tietoisesti kuvitella moista objektia sellaisena kuin se oli. Jos jonkin "pelastavan enkelin" hallusinoisin niin en ymmärrä miksi sen hallusinoisin sellaiseksi kuin tuo oli.
Kukapa muukaan nyt ensimmäiseksi kuvittelisi sänkyynsä titaaninharmaan lasipallon heijastuksineen.
Säpsähdin tässä taannoin kun luin erään vanhan viestiketjun jossa puhuttiin täysin samanlaisesta metallinharmaasta kiiltävästä pallosta useammassakin eri tapauksessa.
Ja ne tapaukset oli tapahtuneet vuosia minun tapaukseni jälkeen enkä ole tästä kertonut kenellekään kuin vasta täällä joten kopioinnistakaan ei voi olla kyse puolin eikä toisin.
Moni prioriteetti ja arvomaailmani meni samaa kyytiä uusiksi tuolloin. Aina sitä ei muista arvostaa pieniä asioita mutta Siperia niitä opettaa arvostamaan.- Miten on
hellakoukku67 kirjoitti:
Osuit oikeaan. Olihan tuossa samaan aikaan kaikenlaista suuria vastoinkäymisiä mutta arki jatkui aika lailla ennallaan.
Se aivotäräys oli tilanteelle eräänlainen kliimaksi ja tienristeys joka poiki erinäisiä omituisia oireita kuten tunteen että virta lähtee ukosta ja raajat ei välillä enää toimineet. Jopa ääneni muuttui hetkittäin piipittäväksi enkä pystynyt avaamaan edes silmiä.
Olin varma että kyseessä oli aivoverenvuoto tai vastaava kun isäkin sillä tavalla lähti nuorena miehenä. Kaksi kertaa kävin viipalekuvauksissa päästä mutta mitään (vikaa tai aivoja) ei löytynyt.
Oireet katosivat sinä yönä kun kyseinen pallukka vieraili makuuhuoneessa taikka sitten hallusinoin tilanteen.
Hallusinaatiota tai unihalvausta vastaan puhuu se että en osaisi ainakaan rationaalisella puolellani tietoisesti kuvitella moista objektia sellaisena kuin se oli. Jos jonkin "pelastavan enkelin" hallusinoisin niin en ymmärrä miksi sen hallusinoisin sellaiseksi kuin tuo oli.
Kukapa muukaan nyt ensimmäiseksi kuvittelisi sänkyynsä titaaninharmaan lasipallon heijastuksineen.
Säpsähdin tässä taannoin kun luin erään vanhan viestiketjun jossa puhuttiin täysin samanlaisesta metallinharmaasta kiiltävästä pallosta useammassakin eri tapauksessa.
Ja ne tapaukset oli tapahtuneet vuosia minun tapaukseni jälkeen enkä ole tästä kertonut kenellekään kuin vasta täällä joten kopioinnistakaan ei voi olla kyse puolin eikä toisin.
Moni prioriteetti ja arvomaailmani meni samaa kyytiä uusiksi tuolloin. Aina sitä ei muista arvostaa pieniä asioita mutta Siperia niitä opettaa arvostamaan.Tässä muutama viikko sitten heräsin johonkin, ja aivan sata varmasti ikään kuin tulin sänkyyni liikkuen jalat edellä ja ikkunan kautta ja vaaka tasossa. Se loppu mätky herätti täysin unesta. Ja kaiken paras olin täysin hereillä unen ja mätkyn jälkeen ja olin aivan kauhussani kun heräsin siihen. Siitä pari yötä, unen kautta tapsin kaksi olentoa jotka rauhoittelivat ja olo oli aivan taivaallinen, ikään kuin olisin ollut yhtä kaiken luodun kanssa ? En osaa selittä, mutta se olo säilyi pari päivää. En vastaavaa unta ole koskaan kokenut. Selitin itselle, että ehkä olen saanut jonkun laakin josta tämä johtui. Ne olennot, en osaa selittää mutta olivat aivan kuin jotenkin ihmisen kaltaisia mutta jotenkin outoja mutta todella ystävällisiä.
70-luvulla tapahtumia on riittänyt. Itsekkin ensimmäisiä sattumia kohdannut tuolloin. Kirjoitatko Hellakoukku jossain muillakin palstoilla?
Takavuosina kirjoittelin jonkin verran tähti- ja tiedelehtien sivuilla ja joillakin matkailusivustoilla.
Nuo on nyt jääneet aika minimiin tänä vuonna työkiireiden vuoksi ja nippelitietoon ei ole ollut aikaa perehtyä. Olen hieman kelkasta pudonnut sen suhteen.
Joitakin kevyeeseen asuun laitettuja kirjoitelmiani yhteiskunnallisista asioista on joskus jossakin julkaistukin mutta ei tunnu niihinkään nyt löytyvän kipinää.
70- luku oli itselleni lapsena kulta-aikaa havaintojen suhteen kun kaikki aika ulkona riekuttiin kesät-talvet yömyöhään ja kuljettiin kävellen tai fillareilla koulureissut ja vapaa-aika.
Lisäksi olin pitkään URSAlainen ja aina tähyillyt taivaalle putkillakin kymmenvuotiaasta lähtien.
Nykyään roudaan sängyn pihamaalle joskus tähtikirkkaina syysöinä harvakseen ja teleskooppia tulee käytettyä todella harvoin kun siinä pitäisi osua kohdilleen inspiraatio, aika, paikka ja sää jotka todella harvoin tuntuvat osuvan.hellakoukku67 kirjoitti:
Takavuosina kirjoittelin jonkin verran tähti- ja tiedelehtien sivuilla ja joillakin matkailusivustoilla.
Nuo on nyt jääneet aika minimiin tänä vuonna työkiireiden vuoksi ja nippelitietoon ei ole ollut aikaa perehtyä. Olen hieman kelkasta pudonnut sen suhteen.
Joitakin kevyeeseen asuun laitettuja kirjoitelmiani yhteiskunnallisista asioista on joskus jossakin julkaistukin mutta ei tunnu niihinkään nyt löytyvän kipinää.
70- luku oli itselleni lapsena kulta-aikaa havaintojen suhteen kun kaikki aika ulkona riekuttiin kesät-talvet yömyöhään ja kuljettiin kävellen tai fillareilla koulureissut ja vapaa-aika.
Lisäksi olin pitkään URSAlainen ja aina tähyillyt taivaalle putkillakin kymmenvuotiaasta lähtien.
Nykyään roudaan sängyn pihamaalle joskus tähtikirkkaina syysöinä harvakseen ja teleskooppia tulee käytettyä todella harvoin kun siinä pitäisi osua kohdilleen inspiraatio, aika, paikka ja sää jotka todella harvoin tuntuvat osuvan.Vähän sama asia on itsellänikin, nimittäin reilu 20- vuotta sitten aloitettu laitesukellus on jäänyt aika vähälle viime vuosina. Kaikki varusteet on edelleen tallessa, pitäisi ainoastaan kaivaa se kipinä jostakin, jotta viitsisin kantaa painavat varusteet ensin autoon ja sieltä pois sukelluskohteelle. Tunnin aquanauttina olemista varten aikaa kuluu tietysti juuri ajomatkoihin ja varusteiden kasaamiseen ja purkuun itse dyykin jälkeen. 90- luvun alussa istuin keväällä etelä-päijänteellä rantajäällä pukien märkäpuvun tossuja jalkaan 1 C lämpöisessä vedessä. Noin 20 min ajan siellä tarkeni ja sitten suunta kohti rantaa. Myöhemmin sitten kuivapuvulla homma olikin jo huomattavasti lämpöisempää, vain naama siinä kastuu ja jos sukeltaa kokokasvomaskilla, ei naamakaan pääse kastumaan.
- ******
>>Säpsähdin tässä taannoin kun luin erään vanhan viestiketjun jossa puhuttiin täysin samanlaisesta metallinharmaasta kiiltävästä pallosta useammassakin eri tapauksessa>>
Itä-Helsingin päällä välkehti metallinen pallo 27.8.2003 noin minuutin ja pallon koko oli arviolta vähintään satoja metrejä halkaisijaltaan...ja tämä tarina on totta. - ******
..tai on oikeastaan vaikea sanoa oliko pallo metallinen vai ei, mutta pallo välkehti hyvin voimakkaasti lämmittäen ympäristöään maan pinnallakin. Sen väri vaihtui mustasta , tai tummasta, äärimmäisen kirkkaaksi(kuin aurinko lähellä maan pintaa).
Tuli vielä mieleen eräs tapaus jonka mainitsinkin joskus... Vuosi oli koko ehkä 1975 tai 1976. Se ei ole varsinainen ufotapaus mutta liittyy havainnointiin, johon lapsena oli enemmän aikaa kuin aikuisena.
Menin koiran kanssa pihalle ja heittelin sille keppiä. Pihatiemme (kotitalon) osoittaa suoraan kaakkoon. Katsoin kun horisonttiin hyvin matalalle ilmestyi pikkuinen pilkku joka kasvoi todella nopeasti.
Sekuntien päästä suoraan ylitseni max 100 metrin korkeudelta pyyhkäisi vitivalkoinen tunnukseton hävittäjä. Seisoin haavi auki pihalla ja käännyin katsomaan perään kun valtava moottorin jyly iski kuin seinä parin-kolmen sekunnin viiveellä.
Itkuhan siinä tirahti ja taisi lusikallinen mennä pöksyynkin. Vein koiran sisään ja juoksi itkien naapuriin jonka täti oli tullut pihalle katsomaan mikä se ääni oli.
Taisivat neukut silloin kokeilla Suomen ilmavalvontaa hieman syvemmälläkin maassamme. Tunnistin koneen myöhemmin Mig 25- tyyppiseksi tuplapyrstöstä ja nokan muodosta. Suomella niitä ei ole tainnut koskaan olla ellei sitten kyseessä ollut tilanne jossa Suomen armeija harkitsi niiden ostoa sai koelentää yhdellä. En tiedä.
Mig 25 oli teknologiaa mullistava vekotin noihin aikoihin ja edellä muiden koneita.Nyt kun koneiden kuvia katselin ja muistikuvaani muistelin niin kone saattoi olla ennemminkin Suhoi Su-27 ja vuosi vuotta paria myöhemmin.
Muistikuvassani on selkeää se että koneen nokka on ikäänkuin taipuneena alas aivan kuten Suhoi Su-27 koneessa.
- *******
>>Itä-Helsingin päällä välkehti metallinen pallo 27.8.2003 noin minuutin ja pallon koko oli arviolta vähintään satoja metrejä halkaisijaltaan...ja tämä tarina on totta.
..tai on oikeastaan vaikea sanoa oliko pallo metallinen vai ei, mutta pallo välkehti hyvin voimakkaasti lämmittäen ympäristöään maan pinnallakin. Sen väri vaihtui mustasta , tai tummasta, äärimmäisen kirkkaaksi(kuin aurinko lähellä maan pintaa)>>
Kyllä tuo totta on...ja sanon sen nyt tässä vielä kerran,. - staikkis
Merkillistä, mulla oli pienenä myös kokemus tosta metallipallosta, ilmestyi lastenhuoneeseen ja jostain syystä en pelännyt vastajälkikäteen jonkunlaista pelkoreaktiota...veljeni huomautteli siitä usen pelotellakseen mua, tapahtui vuonna 1972...silloin kutsuin sitä piikkitädiksi kun lapsenymmärrys ei muuta osannut kohteelle antaa, metallinhohdon lisäksi se säkenöi samoin kuin tv ruutu, kun ohjelmaa ei tule.
- Voyage
ET aluksesta lähetetty luotain.
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.1502387- 271958
Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha231938Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.851730Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?671520Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se201296Avaa sydämesi mulle
❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo381190- 111188
Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan371183Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k101167