Tykistön omat tappiot?

Maataistelukoneet vasta epätarkkoja olivat. Saat kyllä kissojen ja koirien kanssa etsiä heitä jotka niiden toiminnan takia kaatuivat. Sturmovik on toisen maailmansodan yliarvostetuin lentokone. Panssarointi teki siitä kömpelön, sitä oli vaikea lentää. Ainoastaan lentokoneiden massiivinen käyttö toi jotain tuloksia mutta verrattuna siihen miten paljon niitä tehtiin on tulokset hyvin vaatimattomia.

Kesä 1944 kirjoitti:

Maataistelukoneet vasta epätarkkoja olivat. Saat kyllä kissojen ja koirien kanssa etsiä heitä jotka niiden toiminnan takia kaatuivat. Sturmovik on toisen maailmansodan yliarvostetuin lentokone. Panssarointi teki siitä kömpelön, sitä oli vaikea lentää. Ainoastaan lentokoneiden massiivinen käyttö toi jotain tuloksia mutta verrattuna siihen miten paljon niitä tehtiin on tulokset hyvin vaatimattomia.

Lue lisää

harjoittivat suoranaista ilmaterroria, jota keskikesän pitkä päivä lisäsi.
Erityisesti ajoneuvot olivat jatkuvan ahdistelun kohteina. Tykkivaljakot olivat aivan avuttomia, koska ne harvoin pääsivät tieltä pois.

Stormovikit kirjoitti:

harjoittivat suoranaista ilmaterroria, jota keskikesän pitkä päivä lisäsi.
Erityisesti ajoneuvot olivat jatkuvan ahdistelun kohteina. Tykkivaljakot olivat aivan avuttomia, koska ne harvoin pääsivät tieltä pois.

Lue lisää

Kerro kuitenkin kuinka moni kaatui tai haavoittui Sturmovikien takia? Luku on marginaalinen. Olihan niistä aluksi riesaa mutta nopeasti niihin totuttiin.

"Vastatykistötulitus tuhansiin tykkeihin kohdistettuna sen sijaan oli melko tehotonta. Jos sai muutaman tuhottua niin sillä ei kokonaisuuteen ollut juuri vaikutusta."

Mikä logiikka. Totta kai kannattaa ampua kun vihollisen tykit ovat lähes kiinni toisissaan.

PUOLET KANNAKSEN TYKEISTÄ MENETETTIIN

Kesäkuun 10. päivänä 1944 Suomen kenttätykistö kärsi suurimmat yhden taisteluvaiheen materiaalitappiot koko sodan aikana. Painopistesuunnassa ollut IV Armeijakunnan 10. Divisioonan tykistö menetti samana päivänä 64 tykkiä, joiden joukossa oli lähes koko järeä ja kaukotykkikalusto. Kannaksen taistelujen luonteesta kertoo muun muassa Kenttätykistörykmentti 9:n tappiovaiheet. Pääasemassa rykmentti menetti 12 kevyttä haupitsia (122 H 10-30) ja 19 kevyttä kanuunaa (76 K 02). Tappiot täydennettiin nopeasti reservitykistöstä, mutta Sahakylässä ja Rokkalanjoella rykmentti menetti jälleen 14 kanuunaa (76 K 02). Uusi täydennys tuli 20.6.– 2.7. välisenä aikana. Kaksinkertaisia menetyksiä kokivat myös Raskas patteristo 25 ja Järeä patteristo 1. VT-linjalle keskitettiin kaikkiaan 28 patteristoa ja neljä patteria tykkien lukumäärän ollessa 350. Reserviyhtymien tykistö oli nyt mukana taistelussa. Muutamaa päivää myöhemmin kalustomenetykset jatkuivat. Kesäkuun 14.–18. 1944 välisenä aikana tappiot olivat 35 tykkiä. Lisäksi menetettiin 11 sivutykkeinä ollutta rykmentinkanuunaa (76 RK 27). IV Armeijakunnan kokonaistappiot olivat 117 tykkiä. Naapurin, III Armeijakunnan 2. Divisioona menetti pääasemassa 10.6.1944 kaikkiaan 17 tykkiä, joiden joukossa olivat sivutykkeinä käytetyt viisi rykmentinkanuunaa. Rannikkotykistörykmentti 2:n tappiot olivat 17 kevyttä kanuunaa (14 kappaletta 75 K 17, ja kolme 76 K 37) sekä Kellomäen kolme tykkiä 

PUOLET KANNAKSEN TYKEISTÄ MENETETTIIN

Kesän 1944 taistelussa Karjalan kannaksella menetettiin yhteensä 151 tykkiä, joiden joukossa oli valitettavan paljon raskasta ja järeää kauaskantoista kalustoa. Tappiot olivat mittavat, peräti 49 prosenttia Kannaksen tykistön kokonaisvahvuudesta.

Kannaksella menetettiin lähinnä ensiluokan kalustoa. Toki Perkjärven varikolla oli jonkin verran korjattavaakin kalustoa ja muutamia Talvisodassa menettyjä, mutta Jatkosodan alussa takaisin vallattuja tykkejä, joita ei enää oltu otettu käyttöön. Näitä oli vaikkapa muutama ns. japanilaishaupitsi (2 kpl 150HJ), joita jäi 11 kpl NL:lle Summassa Lähteen lohkolla 1940. Yksi noista tykeistä päätyi Petroskoihin Leninin patsaan tilalle.

Itä-Karjalassa ja Laatokan suunnalla jätettiin tarkoituksella kömpelöä ja raskasta linnoitustykistöä, mallia De Bang, joiden ammukset oli ensin ammuttu loppuun. Niitä jätettiin 49 kpl. Toki oikeaakin ja kunnollista kalustoa menetettiin tuollakin suunnalla.

Suomen Kenttätykistön historia, osa 2, kertoo sivuilla 537-540 nuo lukemat. 

s. 539-540:

IV AK menetti Kannaksella 117 kenttätykkiä
III AK menetti Kannaksella Vaskisavotassa 17 tykkiä
Itä-Karjalassa ja Laatokan suunnalla menetettiin 123 tykkiä, joista jäykkälavettisia oli 49 kpl.
II AK menetti Maaselän suunnalla 10 tykkiä

Kaikkiaan vallattiin 842 tykkiä, (joista osa oli Talvisodassa menetettyjä) ja menetettiin 316 (tai 318) tykkiä (Suomen Kenttätykistön historia, osa 2, s. 538).

"Suomen tykistö ampui 9.6.1944 paljolti vastatykistöammuntaa kun ryhmittyneet hyökkäysjoukot olivat niin tiheästi ryhmittyneet, että joka laukaus joukkoihin olisi aiheuttanut tuhoa."

Tietysti ammuttiin vihollisen monta tunti kestäneen tykistötulen aikana vastatykistö ammuntaa niin paljon kuin oli ammuksia, mitä muuta olisi pitänyt tehdä. Siinä vaiheessa vihollisen hyökkäysjoukot odottivat suoja-asemissa rintamajoukkojen takana. Vatsa tykistötulen siirtyessä joukot hyökkäsivät puolustuksessa olevien joukkojen läpi. Tässä vaiheessa ei viestiyhteydet enää toimineet vaan oli ammuttava arviosta edellä määriteltyihin maaleihin.

IV AK:n ammustäydennys epäonnistui yöllä 9.6-10.6, koska AK oli päättänyt toimittaa tykistönammuksia aamulla junalla Raivolan asemalle! 10 D. tykistön ei sallittu hakea itse ammuksia omilla autoilla yöaikaan Perkjärven kenttämakasiinista, ei ollut ajolupaa ko. alueelle. Aamulla kuitenkin alkoi lentokoneiden ja tykistön tulitoiminta eikä ammusjuna enää päässyt Raivolaan.

1944 kirjoitti:

PUOLET KANNAKSEN TYKEISTÄ MENETETTIIN

Kesäkuun 10. päivänä 1944 Suomen kenttätykistö kärsi suurimmat yhden taisteluvaiheen materiaalitappiot koko sodan aikana. Painopistesuunnassa ollut IV Armeijakunnan 10. Divisioonan tykistö menetti samana päivänä 64 tykkiä, joiden joukossa oli lähes koko järeä ja kaukotykkikalusto. Kannaksen taistelujen luonteesta kertoo muun muassa Kenttätykistörykmentti 9:n tappiovaiheet. Pääasemassa rykmentti menetti 12 kevyttä haupitsia (122 H 10-30) ja 19 kevyttä kanuunaa (76 K 02). Tappiot täydennettiin nopeasti reservitykistöstä, mutta Sahakylässä ja Rokkalanjoella rykmentti menetti jälleen 14 kanuunaa (76 K 02). Uusi täydennys tuli 20.6.– 2.7. välisenä aikana. Kaksinkertaisia menetyksiä kokivat myös Raskas patteristo 25 ja Järeä patteristo 1. VT-linjalle keskitettiin kaikkiaan 28 patteristoa ja neljä patteria tykkien lukumäärän ollessa 350. Reserviyhtymien tykistö oli nyt mukana taistelussa. Muutamaa päivää myöhemmin kalustomenetykset jatkuivat. Kesäkuun 14.–18. 1944 välisenä aikana tappiot olivat 35 tykkiä. Lisäksi menetettiin 11 sivutykkeinä ollutta rykmentinkanuunaa (76 RK 27). IV Armeijakunnan kokonaistappiot olivat 117 tykkiä. Naapurin, III Armeijakunnan 2. Divisioona menetti pääasemassa 10.6.1944 kaikkiaan 17 tykkiä, joiden joukossa olivat sivutykkeinä käytetyt viisi rykmentinkanuunaa. Rannikkotykistörykmentti 2:n tappiot olivat 17 kevyttä kanuunaa (14 kappaletta 75 K 17, ja kolme 76 K 37) sekä Kellomäen kolme tykkiä 

PUOLET KANNAKSEN TYKEISTÄ MENETETTIIN

Kesän 1944 taistelussa Karjalan kannaksella menetettiin yhteensä 151 tykkiä, joiden joukossa oli valitettavan paljon raskasta ja järeää kauaskantoista kalustoa. Tappiot olivat mittavat, peräti 49 prosenttia Kannaksen tykistön kokonaisvahvuudesta.

Kannaksella menetettiin lähinnä ensiluokan kalustoa. Toki Perkjärven varikolla oli jonkin verran korjattavaakin kalustoa ja muutamia Talvisodassa menettyjä, mutta Jatkosodan alussa takaisin vallattuja tykkejä, joita ei enää oltu otettu käyttöön. Näitä oli vaikkapa muutama ns. japanilaishaupitsi (2 kpl 150HJ), joita jäi 11 kpl NL:lle Summassa Lähteen lohkolla 1940. Yksi noista tykeistä päätyi Petroskoihin Leninin patsaan tilalle.

Itä-Karjalassa ja Laatokan suunnalla jätettiin tarkoituksella kömpelöä ja raskasta linnoitustykistöä, mallia De Bang, joiden ammukset oli ensin ammuttu loppuun. Niitä jätettiin 49 kpl. Toki oikeaakin ja kunnollista kalustoa menetettiin tuollakin suunnalla.

Suomen Kenttätykistön historia, osa 2, kertoo sivuilla 537-540 nuo lukemat. 

s. 539-540:

IV AK menetti Kannaksella 117 kenttätykkiä
III AK menetti Kannaksella Vaskisavotassa 17 tykkiä
Itä-Karjalassa ja Laatokan suunnalla menetettiin 123 tykkiä, joista jäykkälavettisia oli 49 kpl.
II AK menetti Maaselän suunnalla 10 tykkiä

Kaikkiaan vallattiin 842 tykkiä, (joista osa oli Talvisodassa menetettyjä) ja menetettiin 316 (tai 318) tykkiä (Suomen Kenttätykistön historia, osa 2, s. 538).

Lue lisää

"... joiden joukossa oli lähes koko järeä ja kaukotykkikalusto."

KTR9 oli 10 D. orgaaninen tykistörykmentti. Sen tykistö oli ajalla

01.01.44 oli seuraava:
-----------------------------
(tyyppi, maa, kantama, kranaatti, lähde)
I/KTR9
8/76 K 02-30, NL, 10,7 km, 6,4 kg, Sotasaalis
4/122 H 10-30, NL, 8,7 km, 8,7 kg, Sotasaalis

II/KTR9
8/76 K 02-30, NL, 10,7 km, 6,4 kg, Sotasaalis
4/122 H 10-30, NL, 8,7 km, 8,7 kg, Sotasaalis

III/KTR9
8/76 K 02, Venäjä, 10,7 km, 6,4 kg, Tsaarin aikainen
4/122 H 10-30, NL, 8,7 km, 8,7 kg, Sotasaalis


ja ajalla 16.07.44 VT-aseman jälkeen
------------------------------------
I/KTR9
2/76 K 02-30, NL, 10,7 km, 6,4 kg, Sotasaalis
10/76 K 02, Venäjä, 10,7 km, 6,4 kg, Tsaarin aikainen

II/KTR9
12/76 RK 27, NL, 8,0km, 6,4, Sotasaalis

III/KTR9
12/105 H 33, Saksa, 11,8 km, Ostettu

Ei tämä kalusto vaikuta järeätä yli 120 mm tai kauaskantoiselta!

10 D. kalusto kirjoitti:

"... joiden joukossa oli lähes koko järeä ja kaukotykkikalusto."

KTR9 oli 10 D. orgaaninen tykistörykmentti. Sen tykistö oli ajalla

01.01.44 oli seuraava:
-----------------------------
(tyyppi, maa, kantama, kranaatti, lähde)
I/KTR9
8/76 K 02-30, NL, 10,7 km, 6,4 kg, Sotasaalis
4/122 H 10-30, NL, 8,7 km, 8,7 kg, Sotasaalis

II/KTR9
8/76 K 02-30, NL, 10,7 km, 6,4 kg, Sotasaalis
4/122 H 10-30, NL, 8,7 km, 8,7 kg, Sotasaalis

III/KTR9
8/76 K 02, Venäjä, 10,7 km, 6,4 kg, Tsaarin aikainen
4/122 H 10-30, NL, 8,7 km, 8,7 kg, Sotasaalis


ja ajalla 16.07.44 VT-aseman jälkeen
------------------------------------
I/KTR9
2/76 K 02-30, NL, 10,7 km, 6,4 kg, Sotasaalis
10/76 K 02, Venäjä, 10,7 km, 6,4 kg, Tsaarin aikainen

II/KTR9
12/76 RK 27, NL, 8,0km, 6,4, Sotasaalis

III/KTR9
12/105 H 33, Saksa, 11,8 km, Ostettu

Ei tämä kalusto vaikuta järeätä yli 120 mm tai kauaskantoiselta!

Lue lisää

Korjaan:
"Ei tämä kalusto vaikuta järeätä yli 120 mm tai kauaskantoiselta! "

Ei tämä kalusto vaikuta raskaalta 150 mm (tai yli), järeältä 200 mm (tai yli) tai edes kauaskantoiselta!

10 D. kalusto kirjoitti:

"... joiden joukossa oli lähes koko järeä ja kaukotykkikalusto."

KTR9 oli 10 D. orgaaninen tykistörykmentti. Sen tykistö oli ajalla

01.01.44 oli seuraava:
-----------------------------
(tyyppi, maa, kantama, kranaatti, lähde)
I/KTR9
8/76 K 02-30, NL, 10,7 km, 6,4 kg, Sotasaalis
4/122 H 10-30, NL, 8,7 km, 8,7 kg, Sotasaalis

II/KTR9
8/76 K 02-30, NL, 10,7 km, 6,4 kg, Sotasaalis
4/122 H 10-30, NL, 8,7 km, 8,7 kg, Sotasaalis

III/KTR9
8/76 K 02, Venäjä, 10,7 km, 6,4 kg, Tsaarin aikainen
4/122 H 10-30, NL, 8,7 km, 8,7 kg, Sotasaalis


ja ajalla 16.07.44 VT-aseman jälkeen
------------------------------------
I/KTR9
2/76 K 02-30, NL, 10,7 km, 6,4 kg, Sotasaalis
10/76 K 02, Venäjä, 10,7 km, 6,4 kg, Tsaarin aikainen

II/KTR9
12/76 RK 27, NL, 8,0km, 6,4, Sotasaalis

III/KTR9
12/105 H 33, Saksa, 11,8 km, Ostettu

Ei tämä kalusto vaikuta järeätä yli 120 mm tai kauaskantoiselta!

Lue lisää

ARTILLERY PART 7:

http://jaegerplatoon.net/ARTILLERY7.htm

Super-Heavy Howitzers (203 mm and 210 mm)



"Thirteen of these howitzers were lost in battles of summer 1944, eight of these belonged to Super-Heavy Artillery Battery 4 and were lost in Valkeasaari 10th of June, while the other 5 lost howitzers belonged to Super-Heavy Artillery Battery 3 and were lost in north/north-east side of Lake Ladoga."

"Vastatykistötoiminta oli venäläisille helppoa, sillä se on tuollaista roiskimista äänien ja valonpilkahdusten perusteella. Ilmasta kuvatut asemat olivat helppo maali."

Ainakaan suomalaisten vastatykistötoiminta ei ollut mitään sattumanvaraista roiskimista miten sattuu vaan mahdollisimman tarkkojen tähystys-, ääni- ja valomittausten tai muullatavalla paikannettuja tykistöasemia vasta. Epäilen, että NL oli samanlaiset mittausmenetelmät kuin suomalaisilla.

Kannaksella oli asemasotavaiheessa kolme mittauspatteristoa ääni- ja valomittauksille.

Valomittaus kirjoitti:

"Vastatykistötoiminta oli venäläisille helppoa, sillä se on tuollaista roiskimista äänien ja valonpilkahdusten perusteella. Ilmasta kuvatut asemat olivat helppo maali."

Ainakaan suomalaisten vastatykistötoiminta ei ollut mitään sattumanvaraista roiskimista miten sattuu vaan mahdollisimman tarkkojen tähystys-, ääni- ja valomittausten tai muullatavalla paikannettuja tykistöasemia vasta. Epäilen, että NL oli samanlaiset mittausmenetelmät kuin suomalaisilla.

Kannaksella oli asemasotavaiheessa kolme mittauspatteristoa ääni- ja valomittauksille.

Lue lisää

Tykin saa toimimattomaksi vain täydellisellä osumalla. Jos hyökkäykseen on ryhmittynyt kymmeniä tuhansia sotilaita pienelle alueelle niin jokainen laukaus jalkaväkeen tehoaa. Ammunnan tulos on aivan toista luokkaa.

tykkijulli kirjoitti:

Tykin saa toimimattomaksi vain täydellisellä osumalla. Jos hyökkäykseen on ryhmittynyt kymmeniä tuhansia sotilaita pienelle alueelle niin jokainen laukaus jalkaväkeen tehoaa. Ammunnan tulos on aivan toista luokkaa.

Lue lisää

Tykin saa toimimattomaksi, kun ampuu tulenjohtajan.

sanon vaan kirjoitti:

Tykin saa toimimattomaksi, kun ampuu tulenjohtajan.

Ei saa, jos niitäon useita!

Älä sano! kirjoitti:

Ei saa, jos niitäon useita!

Niillä on sama tulenjohtaja.

Mikähän on riittävästi? Puna-armeijan tykistöllä taisi olla 10-kertainen ylivoima, erityisesti kaliiberit olivat suurempia. Hyökkäys kesäkuussa 44 alkoi niin mahtavalla tykistövalmistelulla, että pääasema ja VT-linja menetettiin muutamassa päivässä.

tykkijulli kirjoitti:

Mikähän on riittävästi? Puna-armeijan tykistöllä taisi olla 10-kertainen ylivoima, erityisesti kaliiberit olivat suurempia. Hyökkäys kesäkuussa 44 alkoi niin mahtavalla tykistövalmistelulla, että pääasema ja VT-linja menetettiin muutamassa päivässä.

Lue lisää

Ei ollut kymmenkertainen ylivoima kesää 1944 torjuntataisteluissa, Suomen voima oli ja on yhäkin tykeissä.

Tali-ihantalassa tykistö kun otetaan huomioon myös kranaatinheiittimet, taisi olla aikalailla tasoissa venäläisten kanssa määrissä, mutta suomalaisten tulenjohto oli paljon parempaa ja ammattitaitoisempaa.

Se näkyi myös lopputuloksessa.

tykkijulli kirjoitti:

Mikähän on riittävästi? Puna-armeijan tykistöllä taisi olla 10-kertainen ylivoima, erityisesti kaliiberit olivat suurempia. Hyökkäys kesäkuussa 44 alkoi niin mahtavalla tykistövalmistelulla, että pääasema ja VT-linja menetettiin muutamassa päivässä.

Lue lisää

Kuten nähtiin oli heidän ylivoimastaan perin vähän hyötyä. Suomalaiset keskittivät useiden patteristojen tulen samaan maaliin ja näin saatiin hetkessä tuhottua ko. kohde ja sitten putket käännettiin kohti seuraavaa maalia. Suomalaisen tykistön teho oli melkoisen paitsi omia Äyräpäässä ammuttaessa. Siellähän ei kuulemma kaatunut yhtään suomalaista sotilasta... :-D

Tappiotilastojen mukaan fyysisesti kovin kokemus rysssille oli tyypillinen 6 patteriston ampuma keskitys samaan maaliin. Sieltä ei selvinnyt hengissä juuri kukaan.

Tulipeite tai tuli-isku ja harosi pisto...

On perin loogista että hyökkääjä kärsii aina suuria tappioita,kuten jatkosodan alussa suomalaiset saivat havaita.mutta oli tykkejä sitten vaikka 15 kertaisesti veli venäläisellä niin liukkaat lähdöt antoivat tsuhnille Kannaksella 1944 ja pakot-
tivat suomalaiset aselepoon.

Kyllä veli venäläinen laittoi tsuhnien kinttuihin vipinää,tämä on fakta.Suomalaiset
pakenivat täydessä paniikissa ja sekasortoisena laumana Viipuriin asti ja siitäkin yli.Puna-Armeija eteni siis vastustamattomasti ja nappasi helposti Viipurin.Eiköstä vain? Ja kohta sitten Neuvostoliitto juhlikin Sodan voittoa :)

Bror-Erik kirjoitti:

Kyllä veli venäläinen laittoi tsuhnien kinttuihin vipinää,tämä on fakta.Suomalaiset
pakenivat täydessä paniikissa ja sekasortoisena laumana Viipuriin asti ja siitäkin yli.Puna-Armeija eteni siis vastustamattomasti ja nappasi helposti Viipurin.Eiköstä vain? Ja kohta sitten Neuvostoliitto juhlikin Sodan voittoa :)

Lue lisää

taisteltiin ankarasti, vaikka taaksepäin tultiinkjin.

Hyökkäys pysäytettiin torjuntavoitoilla.
Ei ole tieto vielä saavuttanut B-E:a, mutta ei ole monj muukaan tieto.

Kannaksella kylläkin kirjoitti:

taisteltiin ankarasti, vaikka taaksepäin tultiinkjin.

Hyökkäys pysäytettiin torjuntavoitoilla.
Ei ole tieto vielä saavuttanut B-E:a, mutta ei ole monj muukaan tieto.

Lue lisää

Mutta hävittiin se kapina kuitenkin,turpiin tuli lujaa.Eiks jeh?

Bror-Erik kirjoitti:

Mutta hävittiin se kapina kuitenkin,turpiin tuli lujaa.Eiks jeh?

Suomi oli ainoa maa, joka menestyksellä torjui puna-armeijan strategisen iskun.

Saksa oli hävinnyt sodan, joten meidänkin oli annettava periksi.

Ei tullut!! kirjoitti:

Suomi oli ainoa maa, joka menestyksellä torjui puna-armeijan strategisen iskun.

Saksa oli hävinnyt sodan, joten meidänkin oli annettava periksi.

Saksa hävisi sodan ja Suomi hävisi sodan.Tämä on teräksistä faktaa.

Bror-Erik kirjoitti:

Saksa hävisi sodan ja Suomi hävisi sodan.Tämä on teräksistä faktaa.

Olet tiedemiesainesta, etkä mitään houraileva professori. Suuri historioitsija. Heti kansakunnan kaapin päällä yläpuolellaan vain kansantaloustieteilijä Sutela.

Ei tullut!! kirjoitti:

Suomi oli ainoa maa, joka menestyksellä torjui puna-armeijan strategisen iskun.

Saksa oli hävinnyt sodan, joten meidänkin oli annettava periksi.

Saksa kulutti myös loppuun muutamia puna-armeijan suurhyökkäyksiä, mutta eipä se auttanut, kun tyrehtyneen aallon tilalle koottiin aina vain uutta. Todennäköisesti Suomeltakin olisi loppunut tila ja voima kesken, jos nähty suurhyökkäys olisi uusittu pari kolme kertaa vereksillä joukoilla.