Tämmöinen keissi. Jompikumpi puolisoista menee ja pettää, ja toinen saa sen tietää. Onko petetyllä oikeus nyt vastaavasti pettää petturia, ja jos hän niin tekee, voidaanko katsoa että hyvitys hyvittää kaiken ja suhdetta voidaan jatkaa kuin ei mitään?
Tietenkin mieleen tulee että kuinka määritellään että petos on kummaltakin varmasti saman suuruinen, jos toisella on ollut irtosuhde jo pidemmänkin aikaa, taikka läjäpäin hoitoja.
(Sivumennen sanoen en voi sietää käsitettä "rinnakkaissuhde" sellaisessa tapauksessa että vakiparin toinen puolisko ei ole siihen suostunut että toisella näitä syrjähyppyjä siinä ohessa on. Rinnakkaissuhde on aivan liian sievä sana kuvaamaan tilannetta johon vanha kansa varmasti löytäisi paljon messevämpiä ilmauksia.)
Pettämisen tasa-arvokysymys
Eulalia
21
810
Vastaukset
- joel
en usko että suhde jatkuu normaalisti sen jälkeen jos toinenki pettää ja Ei se toinenkaa perseenreikä saa pettää saatana kirves silmään jos ei tajua että ei yhteen mennä jos aikoo olla perseenreikä että pettää
- O. Velin
Ei ole olemassa sääntöjä. Jos toinen pettää, niin on toisen vuoro pettää, ja sitten voi pettää velaksi niin toinen on velkaa kolme pettämistä j.n.e. Ei se niin voi mennä.
Suosittelen, että pidät suusi kiinni, jos käyt vieraissa. En haluaisi kuulla puolisoltani, että hän on pettänyt minua ja kuvittelen, ettei hänkään haluaisi kuulla minun pettäneen häntä.
Näin kukoistaa onni jatkossakin. En tiedä mutta luulen, että kaikki käyvät jossain vaiheessa vieraissa. Ei hyödyllinen yhteiselämä saa siitä kärsiä.- flikka
Miehen näkökulma parisuhteesta! :(
- flikka
Luottamuksen pettäminen ei ole kivaa. Pahimmassa tapauksessa siinä voi hävitä koko rakkauden tunne. Takaisin pettämällä asia ei korjaannu, vaan tilanne pahenee ja parit ajautuvat enemmän erilleen. Vapaan suhteen voi kyllä sopia jo alunperin, mutta se onkin eri juttu.
- Eulalia
...ei välttämättä sekään toimi. Saattaa perustua sille että toisen on pakko saada huorata minkä ehtii, ja toinen antaa siihen luvan että saa pidettyä tämän höllähousun itsellään.
Tai sitten syynä voi olla seksuaalisuuden ns. poikkeamat, ja sehän nyt on alunperinkin höhlää touhua jos yritetään olla yhdessä kun toinen on hetero ja toinen homo/lesbo. - solveig
Eulalia kirjoitti:
...ei välttämättä sekään toimi. Saattaa perustua sille että toisen on pakko saada huorata minkä ehtii, ja toinen antaa siihen luvan että saa pidettyä tämän höllähousun itsellään.
Tai sitten syynä voi olla seksuaalisuuden ns. poikkeamat, ja sehän nyt on alunperinkin höhlää touhua jos yritetään olla yhdessä kun toinen on hetero ja toinen homo/lesbo.Miksi ihmeessä pitää saada pidettyä "hölläsuu" itsellään, jos toinen juoksee vieraissa eikä toinen osapuoli tykkää asiasta yhtään. Maailma on kuitenkin mieheiä ja naisia täynnä, eiköhän sieltä löydy järkevämpääkin seuraa, jos parisuhteessa haluaa elää. Homma tuskin toimii kunnolla näin yksipuolisista lähtökohdista. Potku persiille pettäjälle ellei kiinnosta katella toisen yöjuoksemista. En ymmärrä ajatuksenjuoksua, että riiputaan toisessa kuin henkensä hädässä. Kai itseäänkin on lupa rakastaa ja huolehtia siitä, että oma elämä on mielekästä? Ja mielekästä se tuskin on kuvaamassasi tilanteessa! Vaikka yleensä en suosittele puoliskon vaihtoja, tällaisessa tapauksessa teen poikkeuksen.
- Eulalia
solveig kirjoitti:
Miksi ihmeessä pitää saada pidettyä "hölläsuu" itsellään, jos toinen juoksee vieraissa eikä toinen osapuoli tykkää asiasta yhtään. Maailma on kuitenkin mieheiä ja naisia täynnä, eiköhän sieltä löydy järkevämpääkin seuraa, jos parisuhteessa haluaa elää. Homma tuskin toimii kunnolla näin yksipuolisista lähtökohdista. Potku persiille pettäjälle ellei kiinnosta katella toisen yöjuoksemista. En ymmärrä ajatuksenjuoksua, että riiputaan toisessa kuin henkensä hädässä. Kai itseäänkin on lupa rakastaa ja huolehtia siitä, että oma elämä on mielekästä? Ja mielekästä se tuskin on kuvaamassasi tilanteessa! Vaikka yleensä en suosittele puoliskon vaihtoja, tällaisessa tapauksessa teen poikkeuksen.
Minun on vaikea sanoa omalta kohdaltani miksi joku halusi olla väkisin minun kanssani tai miksi minä halusin olla jonkun kanssa - näin jälkeenpäin. (Kumpaakin tuli nähtyä.) Nykyään en tyytyisi mihinkään vähempaan kuin "normaaliin" suhteeseen, mutta nykyään olen myös jo aikuinen, toivoakseni.
Lähinnä jäljelle sitten osaltani jääkin pohtia kuinka normaalia on normaalissa suhteessa mennä fiilailemaan ja höyläilemään muiden kanssa. Päätyykö siihen väistämättä kun mittarissa alkaa olla 20 yhteistä vuotta?
Epänormaalien suhteiden kanssa mikä tahansa on mahdollista. - solveig
Eulalia kirjoitti:
Minun on vaikea sanoa omalta kohdaltani miksi joku halusi olla väkisin minun kanssani tai miksi minä halusin olla jonkun kanssa - näin jälkeenpäin. (Kumpaakin tuli nähtyä.) Nykyään en tyytyisi mihinkään vähempaan kuin "normaaliin" suhteeseen, mutta nykyään olen myös jo aikuinen, toivoakseni.
Lähinnä jäljelle sitten osaltani jääkin pohtia kuinka normaalia on normaalissa suhteessa mennä fiilailemaan ja höyläilemään muiden kanssa. Päätyykö siihen väistämättä kun mittarissa alkaa olla 20 yhteistä vuotta?
Epänormaalien suhteiden kanssa mikä tahansa on mahdollista.Hmmm. Mitä tarkoitamme "normaalilla"? Tarkoitammeko sitä, mitä useat/useimmat ihmiset tekevät vai jotain muuta abstraktimpaa mallia??
Jos määrittelemme "normaaliksi" sen mitä useat/useimmat tekevät, alkaa uskottomuus varmaan piakkoin olla "normaalia" mikäli näihin eri tutkimuksiin on uskomista. Valitettavasti, sanoisin.
En usko siihen, että "väistämättä päätyy" fiilailemaan vieraiden kanssa kun parikymppiset räsähtää parisuhteelle. Se ajatushan on kuin luonnonlaki, jolle ei voi mitään, ja jonka taakse on helppo eettisesti piiloutua. Kaikki mitä teemme elämässämme ovat valintojemme seurausta. Olipa valinta sitten miten pohdittu ja harkittu tai eks tempore heräteostos. Valinta kuitenkin. Ja valitakseen oikein (miten itse sitten oikean määritteleekään) on hyvä tuntea oma arvomaailmansa. Mille arvoille haluaa rakentaa, mitä arvoja haluaa elämässään toteuttaa.
En ainakaan itse katsoisi "normaaliksi", että itse tai mieheni fiilailisi siellä täällä. Suhteemme lähtee täysin vapaaehtoisuudesta, omista valinnoistamme olla yhdessä loppuelämämme.
Ulkopuolisten suhteiden, niin lyhyiden kuin pitkienkin aloittaminen on oma valinta sekin. Piiloutuminen jonkun tekosyyn taakse esim. "olin niin päissäni" (aiemmat ravintolaillan päätteeksi panot -keskustelut) ei sekään kestä, koska aikuinen ihminen tietänee kuinka paljon viinaa pää kestää ja näin ollen valitsee juovansa päänsä täyteen.
Jokainen vastaa käytöksestään ihan itse, vaikkei ajatus muotia juuri nyt oikein olekaan. Ja jokaisella on vastuunsa oman elämänsä suhteen, kaikkea ei todellakaan tarvitse sietää vain ollakseen moderni ymmärtäväinen ihminen. - Eulalia
solveig kirjoitti:
Hmmm. Mitä tarkoitamme "normaalilla"? Tarkoitammeko sitä, mitä useat/useimmat ihmiset tekevät vai jotain muuta abstraktimpaa mallia??
Jos määrittelemme "normaaliksi" sen mitä useat/useimmat tekevät, alkaa uskottomuus varmaan piakkoin olla "normaalia" mikäli näihin eri tutkimuksiin on uskomista. Valitettavasti, sanoisin.
En usko siihen, että "väistämättä päätyy" fiilailemaan vieraiden kanssa kun parikymppiset räsähtää parisuhteelle. Se ajatushan on kuin luonnonlaki, jolle ei voi mitään, ja jonka taakse on helppo eettisesti piiloutua. Kaikki mitä teemme elämässämme ovat valintojemme seurausta. Olipa valinta sitten miten pohdittu ja harkittu tai eks tempore heräteostos. Valinta kuitenkin. Ja valitakseen oikein (miten itse sitten oikean määritteleekään) on hyvä tuntea oma arvomaailmansa. Mille arvoille haluaa rakentaa, mitä arvoja haluaa elämässään toteuttaa.
En ainakaan itse katsoisi "normaaliksi", että itse tai mieheni fiilailisi siellä täällä. Suhteemme lähtee täysin vapaaehtoisuudesta, omista valinnoistamme olla yhdessä loppuelämämme.
Ulkopuolisten suhteiden, niin lyhyiden kuin pitkienkin aloittaminen on oma valinta sekin. Piiloutuminen jonkun tekosyyn taakse esim. "olin niin päissäni" (aiemmat ravintolaillan päätteeksi panot -keskustelut) ei sekään kestä, koska aikuinen ihminen tietänee kuinka paljon viinaa pää kestää ja näin ollen valitsee juovansa päänsä täyteen.
Jokainen vastaa käytöksestään ihan itse, vaikkei ajatus muotia juuri nyt oikein olekaan. Ja jokaisella on vastuunsa oman elämänsä suhteen, kaikkea ei todellakaan tarvitse sietää vain ollakseen moderni ymmärtäväinen ihminen.>kaikkea ei todellakaan tarvitse sietää vain ollakseen moderni ymmärtäväinen ihminen.
Olisinpa tajunnut tuon 90-luvulla silloisessa parisuhteessani... Mutta ei kai sitä mitään opi, jos ei opettele.
(Normaalilla suhteella tarkoitan että kumpikin rakastaa toistaan ja seksuaaliset mieltymykset pystytään tyydyttämään kumppanin kanssa.)
- Zack
Ei se siitä kulu.
Miten on. Kumpi on pahemi petos puolisoa kohtaan? Pikapano ventovieraan kanssa, illan päätteeksi vai pitempiaikainen henkinen rakkaussuhde vastakkaisen sukupuolen edustajaan?- Eulalia
Oikeastaanhan olen jo pariin kertaan ollut tilanteessa jossa mies on rakastunut toiseen (jota ei voi saada), mutta minäkin kelpaan sitten pappilan hätävaraksi kun oikein olen tyrkyllä. Nyt aikuisempana en enää moiseen lähtisi. Joko kumppanini rakastaa minua tai sitten ei ja hei.
Se fyysinen petos... Sitä minä mietin aina välillä että mikä siinä on niin kauheaa että joku käy sovittelemassa värkkejään jonkun toisen kanssa yhteen. Kai siinäkin on taustalla se pelko että se suhteen ulkopuolinen onkin viehättävämpi, taitavampi, kiinnostavampi jne. ja ennenpitkää kumppani kuitenkin rakastuu häneen. - Zack
Eulalia kirjoitti:
Oikeastaanhan olen jo pariin kertaan ollut tilanteessa jossa mies on rakastunut toiseen (jota ei voi saada), mutta minäkin kelpaan sitten pappilan hätävaraksi kun oikein olen tyrkyllä. Nyt aikuisempana en enää moiseen lähtisi. Joko kumppanini rakastaa minua tai sitten ei ja hei.
Se fyysinen petos... Sitä minä mietin aina välillä että mikä siinä on niin kauheaa että joku käy sovittelemassa värkkejään jonkun toisen kanssa yhteen. Kai siinäkin on taustalla se pelko että se suhteen ulkopuolinen onkin viehättävämpi, taitavampi, kiinnostavampi jne. ja ennenpitkää kumppani kuitenkin rakastuu häneen.Jos puolisoni viettää lähes päivittäin aikaa omasta halustaan, vapaaehtoisesti vaikkapa naapurin "koti-iskän" kanssa, mutta he eivät harrasta seksiä, pitäisikö olla mustasukkainen tai voisinko syyttää puolisoani pettämisestä? Onko minua silloin petetty tai valmistellanko tässä petosta? Pitäisikö minun pelätä, että menetän vaimoni rakkauden vai sitä, että homma saattaa siirtyä seksuaaliselle tasolle.
Yritysmaailmassa esimerkiksi tuomitaan aika helposti petoksesta (annetaan potkut), jos veljeilee kilpailevan firman työntekijöiden kanssa ja jää siitä kiinni.
Jos taas puolisoni jää kiinni pikapanosta ventovieraan kanssa, ravintolaillan päätteeksi, mistä minun tulisi häntä syyttää? Missä menee pettämisen raja. Onko se siinä kun akti alkaa? Riittääkö siihen koskettelu, suutelu jne?
Pitäisikö näistä asioista sopia vähintään suusanallisesti, jotta voi esittää syytöksiä? Kuuluko seurusteluun automaattisesti tuo toisen pettämispykälä? Onko se kirjattu johonkin vai onko se mutu tuntumaa? - carma.
Zack kirjoitti:
Jos puolisoni viettää lähes päivittäin aikaa omasta halustaan, vapaaehtoisesti vaikkapa naapurin "koti-iskän" kanssa, mutta he eivät harrasta seksiä, pitäisikö olla mustasukkainen tai voisinko syyttää puolisoani pettämisestä? Onko minua silloin petetty tai valmistellanko tässä petosta? Pitäisikö minun pelätä, että menetän vaimoni rakkauden vai sitä, että homma saattaa siirtyä seksuaaliselle tasolle.
Yritysmaailmassa esimerkiksi tuomitaan aika helposti petoksesta (annetaan potkut), jos veljeilee kilpailevan firman työntekijöiden kanssa ja jää siitä kiinni.
Jos taas puolisoni jää kiinni pikapanosta ventovieraan kanssa, ravintolaillan päätteeksi, mistä minun tulisi häntä syyttää? Missä menee pettämisen raja. Onko se siinä kun akti alkaa? Riittääkö siihen koskettelu, suutelu jne?
Pitäisikö näistä asioista sopia vähintään suusanallisesti, jotta voi esittää syytöksiä? Kuuluko seurusteluun automaattisesti tuo toisen pettämispykälä? Onko se kirjattu johonkin vai onko se mutu tuntumaa?Tottakai voi miehellä tai naiselle olla vastakkaisen sukupuolen edustajia kavereina, mutta jos siihen liittyy jotain seksuaalista niin silloin voi olla jo mustasukkainen ja syystäkin.
En mitenkään hyväksy tuollaista ajattelua, että kävin vain pikapanolla, ei siinä mitään sen kummempaa, kyllä se vaan on mielestäni pettämistä ja sitä pahimmillaan.
Eri juttu tietenkin, jos siitä on sovittu ja kumpikin voi näitä irtosuhteita siinä ohella harrastaa. - Eulalia
Zack kirjoitti:
Jos puolisoni viettää lähes päivittäin aikaa omasta halustaan, vapaaehtoisesti vaikkapa naapurin "koti-iskän" kanssa, mutta he eivät harrasta seksiä, pitäisikö olla mustasukkainen tai voisinko syyttää puolisoani pettämisestä? Onko minua silloin petetty tai valmistellanko tässä petosta? Pitäisikö minun pelätä, että menetän vaimoni rakkauden vai sitä, että homma saattaa siirtyä seksuaaliselle tasolle.
Yritysmaailmassa esimerkiksi tuomitaan aika helposti petoksesta (annetaan potkut), jos veljeilee kilpailevan firman työntekijöiden kanssa ja jää siitä kiinni.
Jos taas puolisoni jää kiinni pikapanosta ventovieraan kanssa, ravintolaillan päätteeksi, mistä minun tulisi häntä syyttää? Missä menee pettämisen raja. Onko se siinä kun akti alkaa? Riittääkö siihen koskettelu, suutelu jne?
Pitäisikö näistä asioista sopia vähintään suusanallisesti, jotta voi esittää syytöksiä? Kuuluko seurusteluun automaattisesti tuo toisen pettämispykälä? Onko se kirjattu johonkin vai onko se mutu tuntumaa?No joillakinhan on tätä näkemystä että ei mies pysty naisen kanssa kaveri olemaan, sillä miehellä on biologinen vietti yrittää saada nurin joka nainen joka vastaan tulee...
Aika ankea ajatus kyllä.
Ja vielä ankeampaa on tietää että jos naisena haluaa olla sosiaalinen, ja heittää jos jotakin läppää, niin mies voi tulkita sen omassa pikku pääkyssään väärin seksuaaliseksi kutsuksi. Mutta kyllä minä uskoisin silti että vähänkin älykkäämmät ihmiset osaavat kyllä tulkita oikein toistensa viestit, ja kyllä kaveruuden pystyy erottamaan romanttisesta tai seksuaalisesta kiinnostuksesta. En oikein usko että naiset käyvät miespuolisia ystäviään koskettelemaan mielin määrin (jos eivät ole aivan aivottomia kanoja), ja miehethän eivät mieskavereitaan todellakaan lääpi, joten miksi naispuolisiakaan?
Niin kauan kuin ei kosketeta ja silmissä ei väiky sellainen himokas katse, niin asia lienee harvinaisen selvä: kaveruutta vain.
Omalta osaltani minua ei häiritse jos mieheni viettää aikaa muiden naisten kanssa, mutta siitä minulle tuli kerran mustiskohtaus kun kuulin (häneltä) että hän oli opintomatkallaan tanssittanut jotain naikkosta. Kun ei minun kanssani tanssi, ikinä. Miestuttavistani mieheni ei ole rutkuttanut. Mutta chattailustani kylläkin, vaikka en edes ikinä "privaa". :P
Pieni mustasukkaisuus on kuitenkin minusta vain ihan terve merkki siitä että välittää toisesta... Ellei sitten ole ilmassa jonkinlaista despotismia että haluaa määräillä toisen tekemisistä. - solveig
Eulalia kirjoitti:
No joillakinhan on tätä näkemystä että ei mies pysty naisen kanssa kaveri olemaan, sillä miehellä on biologinen vietti yrittää saada nurin joka nainen joka vastaan tulee...
Aika ankea ajatus kyllä.
Ja vielä ankeampaa on tietää että jos naisena haluaa olla sosiaalinen, ja heittää jos jotakin läppää, niin mies voi tulkita sen omassa pikku pääkyssään väärin seksuaaliseksi kutsuksi. Mutta kyllä minä uskoisin silti että vähänkin älykkäämmät ihmiset osaavat kyllä tulkita oikein toistensa viestit, ja kyllä kaveruuden pystyy erottamaan romanttisesta tai seksuaalisesta kiinnostuksesta. En oikein usko että naiset käyvät miespuolisia ystäviään koskettelemaan mielin määrin (jos eivät ole aivan aivottomia kanoja), ja miehethän eivät mieskavereitaan todellakaan lääpi, joten miksi naispuolisiakaan?
Niin kauan kuin ei kosketeta ja silmissä ei väiky sellainen himokas katse, niin asia lienee harvinaisen selvä: kaveruutta vain.
Omalta osaltani minua ei häiritse jos mieheni viettää aikaa muiden naisten kanssa, mutta siitä minulle tuli kerran mustiskohtaus kun kuulin (häneltä) että hän oli opintomatkallaan tanssittanut jotain naikkosta. Kun ei minun kanssani tanssi, ikinä. Miestuttavistani mieheni ei ole rutkuttanut. Mutta chattailustani kylläkin, vaikka en edes ikinä "privaa". :P
Pieni mustasukkaisuus on kuitenkin minusta vain ihan terve merkki siitä että välittää toisesta... Ellei sitten ole ilmassa jonkinlaista despotismia että haluaa määräillä toisen tekemisistä...tulkita miehen "viattoman" läpänheiton ja olemisen "viettelynä" myös, väittäisin. Jos nainen tai mies heittää läppää ilman iskemisen tarkoitusta, on toisen osapuolen vastuulla kuinka hän sen ymmärtää. Mikäli hän on epävarma, kuinka tulkita (täysin mahdollinen tapaus) tuskin sen pitäisi haitata, että hän kysäisee. Fiksut ihmiset todellakin viimeistään siinä vaiheessa ymmärtävät missä mennään. Ja jos ei ymmärrä, eikä itse viihdy "seksuaalisten vihjailujen ristitulessa" kuka käskee jatkamaan praatailuja kyseisen henkilön kanssa pakollisia enempää.
Kiinnostus sinällään on aivan normaali ja tavallinenkin ilmiö miesten ja naisten välillä. Kaveruussuhteessa miehen ja naisen välillä sitä ei joko ole tai sille ei anneta mitään valtaa hallita käytöstä. Koskettaminen sinällään on myös aika persoonakohtainen ja kulttuurisidonnainen asia. Itse halaan ja kosketan ystäviäni, naisia ja miehiä, enkä näe siinä mitään pahaa. Kyse on "neutraalista" koskettamisesta. Lienee tärkeämpää se Motiivi kosketuksen takana (esim. isku-tai kiihotustarkoitus vai lohdutus, rohkaisu) kuin kosketus sinällään. Enhän toki koskettele ystäviäni samaan tapaan kuin miestäni,johon minulla on täydet hipeltelyoikeudet! ;)
- liberaali
Ei voida sanoa, että jos toinen pettää, niin toisella on oikeus - eihän toisen tekemisiä kukaan toinen voi määritellä. Jokainen tekee omat ratkaisunsa ja vastaa omista tekemisistään. Jos ei halua ottaa toista huomioon, niin se on tekijän ongelma hän vastaa seuraauksista. Eihän ihmiset toisiaan omista.
- solveig
..nähdä pettämistä tasa-arvokysymyksenä. Pettäminen on täysin henkilökohtaista kullakin tapauksella, täysin irrallaan sukupuolesta. Esimerkkejä löytyy roppakaupalla molemmista sukupuolista.
Pettäminen on aina valinta, jonka pettäjä itse tekee perustellen sen itselleen syillä taikka toisilla. Niin naisen kuin miehenkään pettäminen ei ole sen tasa-arvoisempaa, vaan jos pettäminen tapahtuu parisuhteessa, joka rakentuu uskollisuudelle, on se väärin teki sen kumpi tahansa. Silloin pettäjä valitsee rikkoa parisuhteeseen tarkoitetun periaatteen. - clintti
...niin pettää uudelleenkin. Siis miksi pettäisi jos todella rakastaa?
Itse en voi uskoa että jos joku to-del-la rakastaa jotain niin pettäisi! Jos pettää niin ei voi rakastaa ja kunnioittaa aidosti.
Vaikka kuinka kipeaää se tekisi, niin itse ainakin lähtisin kävelemnään, koska pidemmän päälle se olisi oikea ratkaisu. Siis minun mielestäni. - proffa
Mielestäni on mielenkiintoista, että 2/3 avioeroista laittaa vireille nainen, samalla kun nainen voittaa huoltajuusKIISTOISTA (ei esim. tilanteista, joissa esim. mies ei halua huoltajuutta) leijonanosan.
Mielenkiintoista olisi tutkia,
a) montako prosenttia nais- / mies-eroaloitteentekijöistä tekee aloitteen oman uskottomuutensa perustalta (ts. "on niin rakastunut" johonkin uuteen)
b) moniko näistä huoraavista naisista/miehistä saa lopulta huoltajuuden.
Mielestäni ainakin, jos on huoltajuusKIISTA, pitäisi esim. ihmisen kyky pitää lupauksensa jne. pistää vaakakuppiin. Uskoisin, että huolimatta avioeron syystä, on nainen vahvoilla huoltajuuskiistoissakin, vaikka sattuisi huoraamaan -> hakisi eroa.
Vai onko moni kuullut miehestä, joka lähti toisen naisen matkaan ja olisi silti saanut lastensa huoltajuuden?
(Tämä oli hieman kärjistettyä tekstiä, mutta jotenkin tuntuu, että esim. moraalisesti löperö nainen voi saada silti helposti esim. lastensa huoltajuuden verrattuna moraalisesti löperöön mieheen. Tosin, tutkimustietoa uupuu).- Eulalia
Tuntuu aika ihmeelliseltä että jos miehet todella haluavat pitää lapsensa itsellään, he eivät sen vertaa saa tässä maassa asiaansa ajettua. Raiskaajat pääsevät kuin koira veräjästä erilaisiin syihin vedoten, tappaakin "saa" kunhan vaan kehtaa, ja melkein tappanut puukonheiluttelija saa koko kansan sympatiat jos sattuu olemaan jonkin sortin julkkis.
Onko siis niin että tässä maassa hyväksytään rikollisuus ennemmin kuin se että on kiinnostunut isänä olemisesta? - proffa
Eulalia kirjoitti:
Tuntuu aika ihmeelliseltä että jos miehet todella haluavat pitää lapsensa itsellään, he eivät sen vertaa saa tässä maassa asiaansa ajettua. Raiskaajat pääsevät kuin koira veräjästä erilaisiin syihin vedoten, tappaakin "saa" kunhan vaan kehtaa, ja melkein tappanut puukonheiluttelija saa koko kansan sympatiat jos sattuu olemaan jonkin sortin julkkis.
Onko siis niin että tässä maassa hyväksytään rikollisuus ennemmin kuin se että on kiinnostunut isänä olemisesta?Toisaalta uskoisin, että oikeasti sosiaalitoimen naisvaltaisuus edesauttaa sitä, että nainen tulee avioeron yhteydssä huoltajuuskiistoissa helpommin "ymmärretyksi", kuin mies.
Ehkäpä nyt miesasialiike on alkanut tässä asiassa ryhdistäytyä, tämä asiahan liittyy myös myytteihin, joiden mukaan miehestä tehdään "väkivaltainen" jne usein avioeron yhteydessä - jota toisaalta sitten vaikkapa RAY:n naisväkivaltatutkimus demystifioi.
Valitettavaa siinä, että tarvitaan "miesliikettä" mielestäni on, että se lisää vastakkainasettelua, joka on feminisminkin peruslähtökohtia. Tavallaan poliittisen nokituksen kautta, eikä yhteisymmärrystä hakemalla, lähtee sitten kehitys.
Henk. koht. mielipiteeni on, että esim. uskottomuus pitäisi ottaa tärkeänä tekijänä esiin lasten huoltajuuskysymyksissä, koska kyse on yleensä ihmisen luotettavuudesta (epäluotettava ihminen on mielestäni kyseenalainen myös huoltajana). Olipa kyseessä kumman sukupuolen suorittama uskottomuus hyvänsä.
Uskoisin, että sosiaalityöntekijä suhtautuu kulmia kohotellen mieheen, joka lähti toisen naisen mukaan, ja haluaisi lapsiensa huoltajuuden. Toisaalta tällaisia naistapauksia on, kuulemma (itse asiassa tiedänkin) jotka ovat lähtenee toisen miehen matkaan, nostaneet itse huoltajuuskiistan esiin, ja voittaneet (koska äitihän on automaattisesti se paras...). Se on aika omituista.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Jussi Halla-aho huolissaan Sofia Virrasta
Jussihan on vanha vihreä. Onko tässä kyse alkukesän kiimasta, kun aidan toisella puolella oleva vihreä alkaa kiinnostama837381Sofia Virta kadonnut....onko juomassa?
Virran poissaolo eduskunnasta on herättänyt huomiota. Esimerkiksi Ilta-Sanomat kertoi aiemmin, että Virta on ollut tällä1136072Julkista rahaa ei tule antaa senttiäkään yksityisille yrityksille
Julkinen raha on meidän yhteistä rahaa, ja se raha on tarkoitettu yhteiseen käyttöön, kuten esimerkiksi tuottamaan palve1424216Tytti Tuppurainen: Suomen pakolaiskiintiö pitäisi nostaa 10 000 vuodessa
asia on faktaa, noin Tytti sanoi aiemmin. Kun taas Orpon hallitusohjelman mukaisesti Suomen pakolaiskiintiö on pudotettu2252906Mitä tapahtui?
Mitä tapahtui keskiviikkoiltana kun oli paljon hälytysajoneuvoja ja mediheli?362850Ensin Henry Novak ja nyt sitten se Irlannin tapaus
jossa mustaihoinen afrikkalainen mieshenkilö puukottaa valkoihoista maassa makaavaa miestä useita kertoa pään alueelle.782846Halla-aho sivaltaa edustajantyöstään lintsaavaa Sofia Virtaa
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/937c74d7-f905-4466-b9b4-abd017fe5b63 Kansanedustajan on ilmoitettava poissaolosta852560Islamovasemmistolaisuus - tälläista termiä käytetään
Termi tarkoittaa alunperin äärivasemmiston ja muslimifundamentalistien liittoa, jonka ytimessä oli antisemitismi. Isl902298- 1862199
Martina Aitolehti läpäisi Erikoisjoukot - Tilittää umpirehellisenä kuvauksista
Martina Aitolehti selvisi Erikoisjoukot koulutuksesta. Hän myös malttoi pääosin pitää mölyt mahassaan, vaikka saikin ko431686