Betonielementit

Anni ja Matti

Harkitsemme kivitalon tekemistä elementeistä. Meillä on arkkitehdin suunnittelema talo Espooseen. Talossa on 2,5 kerrosta ja 10 nurkkaa. Isot ikkunat etelään, korkeaa tilaa yms. Ei mikään ihan perus kantti kertaa kantti talo. Meille on monen ammattilaisen suusta sanottu, että harkkoratkaisut ovat joustavimpia, mutta mites elementit? Eikö niistä nyt rakentamisen laman myötä ole tullut edullisempia kuin aiemmin? Yksi harkkovalmistaja sanoi, että seinäneliö asennettuna maksaa ilman pinnoituksia n. 100€. Mitä maksaa elementtineliö asennettuna kaikkine kuluineen (nosturit yms)? Kuinka paljon talon monimuotoisuus vaikuttaa elementin hintaan? Miten sähköputkitukset tehdään (ovat elementeissä valmiina)? Halkeilevatko elementtisaumat helposti kuten esim. Kerrostaloissa?

Kiitos vastauksista etukäteen

98

2062

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • hartiapankkirules

      "Meillä on arkkitehdin suunnittelema talo Espooseen. Talossa on 2,5 kerrosta ja 10 nurkkaa."

      Vaimo piirsi meidän talon ja pari nurkka liikaa. Lisää työtä niin helvatasti. Elementeistä ei mitään monimuotoista rakenneta ja muutenkin suosittelen piirtämään talon mahdollisimman yksinkertaiseksi rakentaa, niin teitin ei tarvitse olla pankin ja työn orja lopun ikää ja nukkua unettomia öitä rakennusprojektin takia.

      Jälkimmäisestä syystä suosittelen myös villin rakennuslana takia tekemaan talon itse lammiharkoista, 4-6 viikossa talon koosta riippuen ladotte ja valatte 2 krs lammitalon seinät ja ontelolaatat. Vesikattovalmiiksi ikkunoinen lammi tai elementtitalo talo syntyy nopeasti, viimeistelyt vievät paljon aikaa.

      http://villapainajainen.blogspot.fi/

      • ei ikuna enää

        En suosittelisi lammitaloa.
        On menneentalven hommia jo.


      • Anni ja Matti

        Emme halunneet tietää nyt Lammi-talon tai hartiapankkirakentamisen ihanuudesta, mistä tämän palstan kirjoittaja(t) tuntuu olevan innostunut. Halusimme tietää elementtirakentamisesta. Haluamme saada perustukset ja rungon ikkunoideen ja kattoineen säältä suojaan ja jatkaa siitä sitten itse.

        Tiedämme kyllä tuon Lammiharkon ja mestarimme mukaan tuollainen valumuottirakenne tulee tällä hetkellä kaikista kalliimmaksi ainakin meidän talossamme. Emme siis taida olla siihen suuntaan kallistumassa, kiitos vaan. Eniten meitä kiinnostaa massiivikivirakenteet mahdollisella ulkopuolisella lisäeristyksellä, mutta kuitenkin niin, että talossa ei tarvita erillistä höyrynsulkua. Tähän löytyy kyllä harkkoratkaisuja, kuten Jämerän systeemit, mutta tosiaan tuo elementti olisi nyt toinen vaihtoehto. Siihen haluaisimme saada jotain näkemystä.


      • betonielkut-jees
        Anni ja Matti kirjoitti:

        Emme halunneet tietää nyt Lammi-talon tai hartiapankkirakentamisen ihanuudesta, mistä tämän palstan kirjoittaja(t) tuntuu olevan innostunut. Halusimme tietää elementtirakentamisesta. Haluamme saada perustukset ja rungon ikkunoideen ja kattoineen säältä suojaan ja jatkaa siitä sitten itse.

        Tiedämme kyllä tuon Lammiharkon ja mestarimme mukaan tuollainen valumuottirakenne tulee tällä hetkellä kaikista kalliimmaksi ainakin meidän talossamme. Emme siis taida olla siihen suuntaan kallistumassa, kiitos vaan. Eniten meitä kiinnostaa massiivikivirakenteet mahdollisella ulkopuolisella lisäeristyksellä, mutta kuitenkin niin, että talossa ei tarvita erillistä höyrynsulkua. Tähän löytyy kyllä harkkoratkaisuja, kuten Jämerän systeemit, mutta tosiaan tuo elementti olisi nyt toinen vaihtoehto. Siihen haluaisimme saada jotain näkemystä.

        onnistuu elementeistä. Ei niillä nurkilla ole merkitystä. Tarvitsette rakennesuunnittelija joka osaa piirtää elemnttikuvat. jokaisesta seinän palasta on oma kuvansa jotka n. 3-5m pitkiä. Niihin kuviin viety sähköputket ja muut tekniikkavaraukset. Maanpäällisissä kerroksissa EPS eriste tulee ulkopuolelle ja se rapataan. Ei ole saumoja ja näyttää samalta kuin harkkotalot. Kellari sandwich elementeistä. Seinät erittäin tiiviit ja u arvo 0.11-0.12. Meillä nyt 715m3 lämmitettävää ja kokonaiskulutus tälle vuodelle tuleee 11000kWh. Vesikiertoinenlämmitys. Elementeistä tulee vaikka mitä rakenteita ja eivät todellakaan rajoita...se on paskapuhetta.

        Tehtiin kellari 2krs e-suomeen. Elekut toimitti Betonimestarit. 8pv oli kaikki kerrokset, tukimuurit ja terassit betonista paikoillaan.
        Itse runko tuli itse hankittuna (kuvat,kilpailutus,pystytys,nosturi,saumabetonit) sama kuin harkkotarjoukset pystytysporukka. Säästöä syntyy siitä että tulee nopeasti viikossa ja lattiavalut saa nopeasti kuivamaan ja seinien sisään ei kaadeta tuhansia litroja vettä vaan elementit on kuivuneet päasiallisesti jo tehtaalla. Nyt kun pankit on tiukkoja ja urakat pitää kakki ilmoittaa niintekisin yhden diilin. Sama kuin puutaloissa niin avaimet käteen diili.

        Www.potius.fi tekee n.10kk talon ja säästytte lukemattomilta rautakaupppa yms. Reissuilta. itseltä homma onnistui tehdä itse kun oli hiukan apuja elemttirakentamiseen ja itse inssi niin ymmärsi piirrustuksia. Säästö potiukseen oli n. 20-30ke rungon osalta. Eli ei paljoakaan. Meille elkut maksoi n. 100ke ja kuva/pystystys/nosturi/tarvikkeet 30ke. Vesikatto tarjoukset harkoista oli n. 150-160ke. Eli vesikaton tekoon ja ikkunoihin jäi se 30ke. Sama hinta mitta aikaa meni vain 8pv.


      • mitä epsiä
        betonielkut-jees kirjoitti:

        onnistuu elementeistä. Ei niillä nurkilla ole merkitystä. Tarvitsette rakennesuunnittelija joka osaa piirtää elemnttikuvat. jokaisesta seinän palasta on oma kuvansa jotka n. 3-5m pitkiä. Niihin kuviin viety sähköputket ja muut tekniikkavaraukset. Maanpäällisissä kerroksissa EPS eriste tulee ulkopuolelle ja se rapataan. Ei ole saumoja ja näyttää samalta kuin harkkotalot. Kellari sandwich elementeistä. Seinät erittäin tiiviit ja u arvo 0.11-0.12. Meillä nyt 715m3 lämmitettävää ja kokonaiskulutus tälle vuodelle tuleee 11000kWh. Vesikiertoinenlämmitys. Elementeistä tulee vaikka mitä rakenteita ja eivät todellakaan rajoita...se on paskapuhetta.

        Tehtiin kellari 2krs e-suomeen. Elekut toimitti Betonimestarit. 8pv oli kaikki kerrokset, tukimuurit ja terassit betonista paikoillaan.
        Itse runko tuli itse hankittuna (kuvat,kilpailutus,pystytys,nosturi,saumabetonit) sama kuin harkkotarjoukset pystytysporukka. Säästöä syntyy siitä että tulee nopeasti viikossa ja lattiavalut saa nopeasti kuivamaan ja seinien sisään ei kaadeta tuhansia litroja vettä vaan elementit on kuivuneet päasiallisesti jo tehtaalla. Nyt kun pankit on tiukkoja ja urakat pitää kakki ilmoittaa niintekisin yhden diilin. Sama kuin puutaloissa niin avaimet käteen diili.

        Www.potius.fi tekee n.10kk talon ja säästytte lukemattomilta rautakaupppa yms. Reissuilta. itseltä homma onnistui tehdä itse kun oli hiukan apuja elemttirakentamiseen ja itse inssi niin ymmärsi piirrustuksia. Säästö potiukseen oli n. 20-30ke rungon osalta. Eli ei paljoakaan. Meille elkut maksoi n. 100ke ja kuva/pystystys/nosturi/tarvikkeet 30ke. Vesikatto tarjoukset harkoista oli n. 150-160ke. Eli vesikaton tekoon ja ikkunoihin jäi se 30ke. Sama hinta mitta aikaa meni vain 8pv.

        Millä EPSillä pintaeristys tehdään? Valkoinen pontiton vai harmaa pontillinen? Vähän kuulostaa kalliilta...


      • BauHerr
        mitä epsiä kirjoitti:

        Millä EPSillä pintaeristys tehdään? Valkoinen pontiton vai harmaa pontillinen? Vähän kuulostaa kalliilta...

        Kiitos betonielkut-jees nimimerkille asiallisesta kommentista. Usko älyllisen elämän löytymiseen oli jo mennä. U-arvot ja hinnat ovat realstisia ja samaa luokkaa kuin minun projekteissani.

        EPS on minun mielestäni edullista. Jos suomalainen tarjous ei miellytä, voi aina tilata Virosta. Toimutus tulee sieltä yhtä nopeasti.

        Minä käytän grafiitti EPSiä sekä pontillisena että pontitta. Jälkimmäisen tiivistän PU-vaahdolla. Pontti ei ole kynnyskysymys.

        Olen myös kokeillu "rapapria" ja hankin kovempaa tavaraa sokkeliin. Kun selkäni ehdin kääntää, asensivat "pojat" rappareita väärinpäin. Perustelivat temppua sillä, että liimaaminen sementtiin oli niin helpompaa.

        Idea kovemmasta EPSistä lasten kosketusetäisyydelle oli hyvä. Toteutukseni meni pieleen. Onnekseni en luvannut kenellekään kovempaa EPSiä.


      • tutkija tietää
        BauHerr kirjoitti:

        Kiitos betonielkut-jees nimimerkille asiallisesta kommentista. Usko älyllisen elämän löytymiseen oli jo mennä. U-arvot ja hinnat ovat realstisia ja samaa luokkaa kuin minun projekteissani.

        EPS on minun mielestäni edullista. Jos suomalainen tarjous ei miellytä, voi aina tilata Virosta. Toimutus tulee sieltä yhtä nopeasti.

        Minä käytän grafiitti EPSiä sekä pontillisena että pontitta. Jälkimmäisen tiivistän PU-vaahdolla. Pontti ei ole kynnyskysymys.

        Olen myös kokeillu "rapapria" ja hankin kovempaa tavaraa sokkeliin. Kun selkäni ehdin kääntää, asensivat "pojat" rappareita väärinpäin. Perustelivat temppua sillä, että liimaaminen sementtiin oli niin helpompaa.

        Idea kovemmasta EPSistä lasten kosketusetäisyydelle oli hyvä. Toteutukseni meni pieleen. Onnekseni en luvannut kenellekään kovempaa EPSiä.

        EPS on Suomen olosuhteissa melko huono rappausalusta. Rappingit tippuu helposti jo 10 vuoden kuluttua.


      • betonielkut jees
        BauHerr kirjoitti:

        Kiitos betonielkut-jees nimimerkille asiallisesta kommentista. Usko älyllisen elämän löytymiseen oli jo mennä. U-arvot ja hinnat ovat realstisia ja samaa luokkaa kuin minun projekteissani.

        EPS on minun mielestäni edullista. Jos suomalainen tarjous ei miellytä, voi aina tilata Virosta. Toimutus tulee sieltä yhtä nopeasti.

        Minä käytän grafiitti EPSiä sekä pontillisena että pontitta. Jälkimmäisen tiivistän PU-vaahdolla. Pontti ei ole kynnyskysymys.

        Olen myös kokeillu "rapapria" ja hankin kovempaa tavaraa sokkeliin. Kun selkäni ehdin kääntää, asensivat "pojat" rappareita väärinpäin. Perustelivat temppua sillä, että liimaaminen sementtiin oli niin helpompaa.

        Idea kovemmasta EPSistä lasten kosketusetäisyydelle oli hyvä. Toteutukseni meni pieleen. Onnekseni en luvannut kenellekään kovempaa EPSiä.

        meille tuli valmiina tehtaalta harmaa platina eps 250mm kiinni elementeissä.
        siellä on valussa kiinnikkeet jossa ovat mekaanisesti kiinni sekä tietenkin valuun ottanut kiinni.

        elementtisaumat betonilla ja eps saumat pu vaahto. ikkunoilla valmiit puuapukarmit elementeissä. ikkunat tuli kätevästi niin että eriste osa juuri oikeaan kohtaan...tiivis on.

        sisällä eräs seinä tehtaalta tilattuna trendikäs "betonitehosteseinä" .

        Rapata voi vaikka heti kun on ikkunapellit. Harkkoseinän kuivumista odottaisin pari talvea...

        Halpaa kivitalosta ei tule teetettynä harkoista tai elkuista. Toisesta tulee vaan nopeammin ja riskittömämmin. Sousittelen avaimet käteen.


      • elkut ei pientaloon
        betonielkut jees kirjoitti:

        meille tuli valmiina tehtaalta harmaa platina eps 250mm kiinni elementeissä.
        siellä on valussa kiinnikkeet jossa ovat mekaanisesti kiinni sekä tietenkin valuun ottanut kiinni.

        elementtisaumat betonilla ja eps saumat pu vaahto. ikkunoilla valmiit puuapukarmit elementeissä. ikkunat tuli kätevästi niin että eriste osa juuri oikeaan kohtaan...tiivis on.

        sisällä eräs seinä tehtaalta tilattuna trendikäs "betonitehosteseinä" .

        Rapata voi vaikka heti kun on ikkunapellit. Harkkoseinän kuivumista odottaisin pari talvea...

        Halpaa kivitalosta ei tule teetettynä harkoista tai elkuista. Toisesta tulee vaan nopeammin ja riskittömämmin. Sousittelen avaimet käteen.

        Elkuista tehtynä tulee n. 20% kalliimpi eikä lainkaan parempi (teknisesti) kivitalo. Mitä järkeä. Tuo nopeusjuttu varsinkin on fuulaa... Joo. Seinät tulee kyllä, mutta säästetty aika meneekin sitten muuhun säätämiseen eikä riitäkään. En näe elkuissa mitään järkeä pientalopuolella. Kerrostalorakentamisessa ehkä.


      • betonielkut jees
        elkut ei pientaloon kirjoitti:

        Elkuista tehtynä tulee n. 20% kalliimpi eikä lainkaan parempi (teknisesti) kivitalo. Mitä järkeä. Tuo nopeusjuttu varsinkin on fuulaa... Joo. Seinät tulee kyllä, mutta säästetty aika meneekin sitten muuhun säätämiseen eikä riitäkään. En näe elkuissa mitään järkeä pientalopuolella. Kerrostalorakentamisessa ehkä.

        Siksi suosittelen että sopimus pk-seudulla Potiuksen kanssa ja itse thaimaaseen lomalle. Itselle elementtejä puolsi se että seinät tehtiin inspectan auditoimalla tehtaalla ja sriniä ei tehty harkoista keskinkertaisten asioissa oikevien rakennusmiesten toimesta joilla on kiire lounaalle. Siis ihan perus riskienhallinnan takia. Olen samaa mieltä että harkoista varmaan saa hiukan halvemman rungon. Kokonaiskustannuksiltaan ja aikataulultaan elementit on nopeet varsinkin jos koko roska LVISää ja sisätöitä myöten on ulkoistettu.Lisäksi pääsee asumaan valmiissa talossa heti eikä tarvi odotella niiden tuhansien vesilitrojen haihtumista seinistä. Tulee aika nätti rappaus kun paketoi sen kosteuden sinne sisään. Niitä tummia (ent. valkoinen) kivitaloja on espoo täynnä ja rappaukset tippuu kolmantena vuotena. Johtuu siitä kun ei malteta odottaa kuivumista. Jos ei kivitalo tuntuu kalliilta niin voisiko aluksi tehdä pienemmän. Itse seuraava tulee olemaan vain 120-130m2. 200m2 en tarvitse. Joa aloittaja laittaa sähköpostin niin kaikki elementtitalojen tekijät voi ottaa yhteyttä. Kyllä niitä taloja on. Ne ei vaan vänkää lammista täällä kuten nyt itse.

        Elkut ja avaimet käteen diili = no hassle

        Neliöt oman varallisuuden mukaan ja sille Annille sanoa että pienempikin talo riittää niin jää rahaa siihen kukkapuron tuoliin.


      • Matti PkS
        betonielkut jees kirjoitti:

        Siksi suosittelen että sopimus pk-seudulla Potiuksen kanssa ja itse thaimaaseen lomalle. Itselle elementtejä puolsi se että seinät tehtiin inspectan auditoimalla tehtaalla ja sriniä ei tehty harkoista keskinkertaisten asioissa oikevien rakennusmiesten toimesta joilla on kiire lounaalle. Siis ihan perus riskienhallinnan takia. Olen samaa mieltä että harkoista varmaan saa hiukan halvemman rungon. Kokonaiskustannuksiltaan ja aikataulultaan elementit on nopeet varsinkin jos koko roska LVISää ja sisätöitä myöten on ulkoistettu.Lisäksi pääsee asumaan valmiissa talossa heti eikä tarvi odotella niiden tuhansien vesilitrojen haihtumista seinistä. Tulee aika nätti rappaus kun paketoi sen kosteuden sinne sisään. Niitä tummia (ent. valkoinen) kivitaloja on espoo täynnä ja rappaukset tippuu kolmantena vuotena. Johtuu siitä kun ei malteta odottaa kuivumista. Jos ei kivitalo tuntuu kalliilta niin voisiko aluksi tehdä pienemmän. Itse seuraava tulee olemaan vain 120-130m2. 200m2 en tarvitse. Joa aloittaja laittaa sähköpostin niin kaikki elementtitalojen tekijät voi ottaa yhteyttä. Kyllä niitä taloja on. Ne ei vaan vänkää lammista täällä kuten nyt itse.

        Elkut ja avaimet käteen diili = no hassle

        Neliöt oman varallisuuden mukaan ja sille Annille sanoa että pienempikin talo riittää niin jää rahaa siihen kukkapuron tuoliin.

        No jos viiskytdonaa on vain pieni hintaero, niin ei kait siinä mitään. Sen verran tulee perus elkkutalo kalliimmaksi. On meinaan tullut sellaiset sata taloa jo valvottua ja mukana pari elkkutaloakin. Ihan ok se on, mutta ei yhtään nopeampi, saatikka loppupelissä parempikaan. Vain kalliimpi... Ja reilusti. Kuluttajia, jotka eivät ymmärrä tätä termistöä, kuten elementtirakentaminen, avaimet käteen, muuttovalmis jne... on vaan niin julmetun helppo höynäyttää.

        Itse tekisin aina harkolla pientalon. Silloin pystyy myös omalla työpanoksella vaikuttamaan talon hintaan.


      • betonielkut jees
        Matti PkS kirjoitti:

        No jos viiskytdonaa on vain pieni hintaero, niin ei kait siinä mitään. Sen verran tulee perus elkkutalo kalliimmaksi. On meinaan tullut sellaiset sata taloa jo valvottua ja mukana pari elkkutaloakin. Ihan ok se on, mutta ei yhtään nopeampi, saatikka loppupelissä parempikaan. Vain kalliimpi... Ja reilusti. Kuluttajia, jotka eivät ymmärrä tätä termistöä, kuten elementtirakentaminen, avaimet käteen, muuttovalmis jne... on vaan niin julmetun helppo höynäyttää.

        Itse tekisin aina harkolla pientalon. Silloin pystyy myös omalla työpanoksella vaikuttamaan talon hintaan.

        50ke? Mistä se nyt tuli. Itsellä oli harkkopaketti pystytys tarjoukset selvitettynä ennen elementti vaihtoehtoon siirtymistä. On ne tossa koneella edelleen. Ihan sama hinta. Ihan työssä käyvänä piti vertailla kaikki. Kallein oli Forte 185ke.

        Ja se että itse hajottaa selkänsä harkoilla oman työn ohessa on kyllä ihan höpö hommaa ja sitä on turha verrata. Itsellä päivätyö vaatii sen 50-60h viikossa niin kyllä ne rakennushommat on ulkoistettava.

        Loppupeleissä kyse on kokonaisuudesta ja mitä haluaa, kuinka nopeasti ja mihin hintaan. 650e/m2 meni runkoon sisältäen parvekkeet, terassit, tukimuurit, 4 betoniportaat. Pitää muistaa että sisäportaisiin palaa aika kivasti kun tilaa sellaiset katseenkestävät jälkikäteen. Sama oli hinta. Toinen vain tuli nopeammin ja sai 370mm seinät u arvolle 0.12. Pieni tontti niin kaikki neliöt sisällä oli tarpeen. Eli kokonaisuutena tuli elementti setti kun oli sama hinta. Ehkä sain vain huonot tarjpukset lammin kaverilta ja sipomiehiltä. Kilpaa haukkuivat tosiaan. Homma alkoi sylettään ja hankin seinät itse elementtitehtaalta.


      • Ei ny ihan noi oo
        betonielkut jees kirjoitti:

        50ke? Mistä se nyt tuli. Itsellä oli harkkopaketti pystytys tarjoukset selvitettynä ennen elementti vaihtoehtoon siirtymistä. On ne tossa koneella edelleen. Ihan sama hinta. Ihan työssä käyvänä piti vertailla kaikki. Kallein oli Forte 185ke.

        Ja se että itse hajottaa selkänsä harkoilla oman työn ohessa on kyllä ihan höpö hommaa ja sitä on turha verrata. Itsellä päivätyö vaatii sen 50-60h viikossa niin kyllä ne rakennushommat on ulkoistettava.

        Loppupeleissä kyse on kokonaisuudesta ja mitä haluaa, kuinka nopeasti ja mihin hintaan. 650e/m2 meni runkoon sisältäen parvekkeet, terassit, tukimuurit, 4 betoniportaat. Pitää muistaa että sisäportaisiin palaa aika kivasti kun tilaa sellaiset katseenkestävät jälkikäteen. Sama oli hinta. Toinen vain tuli nopeammin ja sai 370mm seinät u arvolle 0.12. Pieni tontti niin kaikki neliöt sisällä oli tarpeen. Eli kokonaisuutena tuli elementti setti kun oli sama hinta. Ehkä sain vain huonot tarjpukset lammin kaverilta ja sipomiehiltä. Kilpaa haukkuivat tosiaan. Homma alkoi sylettään ja hankin seinät itse elementtitehtaalta.

        Tuuhan kertoo sitten mitä maksoi. Paperiltahan sitä totuutta varsinkin elementtirakentamisen kustannuksista ei löydä. Harkkoratkaisut ovat niin paljon käytettyä, että kustannukset pystyy ennakoimaan parinprosentin tarkkuudella. Elementit ovat pientalotyömailla niin harvinaisia, muuttujia on paljon ja virheet ovat IISOJA ja kalliita. Saattaahan elkkujen kanssakin onnistua, mutta en ottaisi riskiä. Lisäksi elementtisaumat ovat iso ongelma.

        Elementtiratkaisuissa myös perustukset ovat törkykalliita, samoin kaikkien läpivientien yms. tekeminen ja työstäminen. Nosturikustannukset järkyttävät, yli kumppitonni kevyesti... What!


      • betonielkut jees
        Ei ny ihan noi oo kirjoitti:

        Tuuhan kertoo sitten mitä maksoi. Paperiltahan sitä totuutta varsinkin elementtirakentamisen kustannuksista ei löydä. Harkkoratkaisut ovat niin paljon käytettyä, että kustannukset pystyy ennakoimaan parinprosentin tarkkuudella. Elementit ovat pientalotyömailla niin harvinaisia, muuttujia on paljon ja virheet ovat IISOJA ja kalliita. Saattaahan elkkujen kanssakin onnistua, mutta en ottaisi riskiä. Lisäksi elementtisaumat ovat iso ongelma.

        Elementtiratkaisuissa myös perustukset ovat törkykalliita, samoin kaikkien läpivientien yms. tekeminen ja työstäminen. Nosturikustannukset järkyttävät, yli kumppitonni kevyesti... What!

        3000e/m2 sis tontti, Espoo. Weihenstephaner työviikon päätteeksi kotisoffalla elementtitalossa. Eli valmis on ja kustannus tiedossa. Mutta tehkää harkoista. Kyllä niistä on jo monta tehty. On vaan niin villiä se urakoitsijoiden touhu ja oikovat raudoituksissa niin seinät ei kestä ja firmat menee konkkaan ennen kun runko valmis. Ei kiinnosta säätäminen. Voihan tää olla kalliimpi, mutta on varmaan myös kalliimpia Lammi/leca/sipotaloja. Ei se runko sitä määrää. Eiköhän nämä kivitalojen pinnat ja materiaalit ja varustrrt sekä LVIS joka sen tilin tyhjentää. Rungoista keskustellaan..koska niitä voi parhaiten vertailla ja jokainen "voi pinota oman lammimajan 4-6vk". Ei keyään oikeesti enää kiinnosta onko talo lammi tai jämerä. 10v sitten ehkä.

        Harkot kuulemma teknisesti parempi...en ole kuullut vielä miksi..tässähän on oikeat betoniseinät sisäpuolella ja eriste ulkopuolella ja rappaus. Ei saumoja. Harkkotalossa saumoja seinässä ihan älytön määrä. Käytiin kuvaas yksi leca talo lämpökameralla. Oli aika hauska näky. Seuraavana päivänä isäntä tilkki seinän reikiä urtsilla...talvella lämpö kultaa seinästä läpi rappaukseen asti tiilikuviona.


      • betonielkut jees
        betonielkut jees kirjoitti:

        3000e/m2 sis tontti, Espoo. Weihenstephaner työviikon päätteeksi kotisoffalla elementtitalossa. Eli valmis on ja kustannus tiedossa. Mutta tehkää harkoista. Kyllä niistä on jo monta tehty. On vaan niin villiä se urakoitsijoiden touhu ja oikovat raudoituksissa niin seinät ei kestä ja firmat menee konkkaan ennen kun runko valmis. Ei kiinnosta säätäminen. Voihan tää olla kalliimpi, mutta on varmaan myös kalliimpia Lammi/leca/sipotaloja. Ei se runko sitä määrää. Eiköhän nämä kivitalojen pinnat ja materiaalit ja varustrrt sekä LVIS joka sen tilin tyhjentää. Rungoista keskustellaan..koska niitä voi parhaiten vertailla ja jokainen "voi pinota oman lammimajan 4-6vk". Ei keyään oikeesti enää kiinnosta onko talo lammi tai jämerä. 10v sitten ehkä.

        Harkot kuulemma teknisesti parempi...en ole kuullut vielä miksi..tässähän on oikeat betoniseinät sisäpuolella ja eriste ulkopuolella ja rappaus. Ei saumoja. Harkkotalossa saumoja seinässä ihan älytön määrä. Käytiin kuvaas yksi leca talo lämpökameralla. Oli aika hauska näky. Seuraavana päivänä isäntä tilkki seinän reikiä urtsilla...talvella lämpö kultaa seinästä läpi rappaukseen asti tiilikuviona.

        Täytyy vielä todeta että harkko vaihtoehdon hintaa nostaa se että pimeet hommat rungon osalta loppuu. Kun siitä hommasta maksetaan verot niin ei nyt ihan 10ke riitä 2kk hommiin.


      • BauHerr
        betonielkut jees kirjoitti:

        Täytyy vielä todeta että harkko vaihtoehdon hintaa nostaa se että pimeet hommat rungon osalta loppuu. Kun siitä hommasta maksetaan verot niin ei nyt ihan 10ke riitä 2kk hommiin.

        Ei lammitaloja pystytetä tuolla summalla. Hinta on noin 70.000 - 90.000 per normaalikokoinen ok-talo.

        Lammin pystytyskulut ovat samaa suuruusluokkaa kuin elementit niiden pystytys, joten lopputulos on väkisinkin kalliimpi. Poikkeus: ladot harkot itse, selkä kestää ja saat suvun auttamaan valuissa.

        Perustus on periaatteessa sama riippumatta siitä laitako elementit vai harkot.

        Mitä läpivientejä kirjoittaja tarkoittaa? Elementeissä on sähköputkitus ja ainakin minä suunnittelen suurimman osa läpivienneistä rakenteisiin. Ontelolaattoihin lyödään kangella reiät viemäreitä varten tai porataan timantilla ontelon paksuudesta riippuen. Liittolaatalla lattioiden reittämisestäkin pääsee helpomalla, tosin niihin liittyy muita työvaiheita.


      • betonielkut jees
        BauHerr kirjoitti:

        Ei lammitaloja pystytetä tuolla summalla. Hinta on noin 70.000 - 90.000 per normaalikokoinen ok-talo.

        Lammin pystytyskulut ovat samaa suuruusluokkaa kuin elementit niiden pystytys, joten lopputulos on väkisinkin kalliimpi. Poikkeus: ladot harkot itse, selkä kestää ja saat suvun auttamaan valuissa.

        Perustus on periaatteessa sama riippumatta siitä laitako elementit vai harkot.

        Mitä läpivientejä kirjoittaja tarkoittaa? Elementeissä on sähköputkitus ja ainakin minä suunnittelen suurimman osa läpivienneistä rakenteisiin. Ontelolaattoihin lyödään kangella reiät viemäreitä varten tai porataan timantilla ontelon paksuudesta riippuen. Liittolaatalla lattioiden reittämisestäkin pääsee helpomalla, tosin niihin liittyy muita työvaiheita.

        http://www.betonimestarit.fi/fi/page/309

        Tuollahan on edut lueteltu.


      • Hekko on jees
        betonielkut jees kirjoitti:

        http://www.betonimestarit.fi/fi/page/309

        Tuollahan on edut lueteltu.

        Samat edut saa harkkotalossa halvemmalla ja helpommalla. Lisäksi harkkopuolella voi valita myös massiivikivivaihtoehdon


      • Betonielkut jees
        Hekko on jees kirjoitti:

        Samat edut saa harkkotalossa halvemmalla ja helpommalla. Lisäksi harkkopuolella voi valita myös massiivikivivaihtoehdon

        massiivi ja massiivi. siis 400-500kg/m3 ilmakivet? Ei nittä voi oikeen verrata betonitaloon jossa massaa on eri malliin.

        Koska runko ei ihan koko projektin budjettia muodosta niin sen voi tehdä helposti päivässä esim. 1-tasoinen okt.

        Seinät 3m x50jm eli n. 150m2 seinää jos tuollainen perus perheen 130hum2.

        Sandwichit 400mm maksaa valmiilla valkoisella väribetonipinnalla n. 250-300e/m2
        eli n. 45000e joka on safe side. Eristeelementit EPS irtoaa n. 30-35ke. rappaus.

        Pystytys ja nosturi ja saumaus n. 10ke koska hommaa vähän.

        Seuraavana päivän timpurit voi aloittaa katon n. 20ke.

        Ikkunat 10ke 1pv.

        Eli 85ke mennyt ja 1vk heiluttu.

        Maaurakkaan ja perustuksiin en ota kantaa kun voi olla jotain välillä 20-60ke.

        eli n. 1vk aikana laatan päältä on vesikattovalmis 1-tasoinen perheasunto, jota nyt pääasiassa puupaketitkin on.

        650e/m2 mennyt rahaa taloon.
        Sisähommat ja LVIS urakoina niin valmis tulee n. 1900em2 maaurakka tontti.
        näin kun budjetoit niin pääsee muuttamaan 7-9kk sisään. Laatan on annettava kuivua joka rajoittaa lattian päällystämistä.

        Ps. lammin tekee toki 1000e/m2. tosin jotain saattaa puuttuua ja itse pitää harkot pinota. Aikaa palaa jne. Tulee halvemmalla kun puutalo. kummasti vaan espoossa on myynnissä 4500e/m2 näitä lammeja vaikka rakentamiseen mennyt vain 1000e/m2.. Kannattaa miettiä haluaako valmista vai ikuisuus projektin ja ison armeijan etelänmiehiä joiden valvominen lähes mahdotonta.


    • 6262

      "Eniten meitä kiinnostaa massiivikivirakenteet mahdollisella ulkopuolisella lisäeristyksellä,"

      Tuo kertoo teidän rakennusalan tietämyksestänne, ulkopuolinen eristys on tietenkin huonompi kuin lammiharkon välissä oleva. Tarkoitus on että eristys on sillä puolella taloa, missä lämpökin on, lämmön ei haluta johtuvan ulos.

      Piirtäkää uudestaan talonne, jotta hommasta tulisi jotain.

      • Anni ja Matti

        Joo. Kiitos vaan kommenteista Lammi -myyjälle. Tällä perusteella emme ainakaan teidän kanssa ala keskustelemaan mistään.

        Mitä sitten tulee näkemykseesi eristeen sijainnista, niin näin rakennusalan diplomi-insinöörinä voin sanoa, että se ei ihan noin mene. Kivitaloja on iät ajat eristetty ulkopuolelta ja se on tutkitusti hyvä tapa. Tuohon sinun teoriaasi perustuen, asian voi käsitellä toisinkin päin: eriste on sillä puolella rakennetta, missä on kylmä, jotta kylmä ei pääse sisälle. Ihan perusteoria rakenteessa on se, että sen tulee harventua ulospäin. Eli mitä tiiviimpi aines, sitä lähemmäksi lämmintä. Näin ilmassa oleva kosteus siirtyy ulos, ei sisäänpäin.

        Eli summa summarum. Jos Lammi-myyjän tietoisuus rakenteiden teknisistä ominaisuuksia rajoittuu markkinointiosaston luomiin mielikuviin, niin suosittelen ottamaan rakennusmääräyskokoelmasta vaikka D5:n kouraan ja nukahtaa pari kertaa sen kanssa ensin. Ei ihme, että niin moni on viime vuosina hatkahtanut teidän myyntimiesten teorioihin.

        Eli niitä todellisia kokemuksia elementtirakentamisesta odotellaan. Lyhyen odottamisen jälkeen näyttäisi siltä, että sellaisia ei paljolti ole tai tietäjät ovat jossain muualla kuin tällä palstalla. Noihin Lammi -höpinöihin viitaten tämä on todennäköistä.


      • Rak.inssi

        Lammin myyntimies ei näköjään ymmärrä rakennusfysiikasta mitään. Massa eristeiden sisäpuolella tasaa lämpövaihteluja. Yöpakkaset eivät jäähdytä kivitaloa, kun eristeet ovat ulkopuolella.


      • rak. duunari
        Anni ja Matti kirjoitti:

        Joo. Kiitos vaan kommenteista Lammi -myyjälle. Tällä perusteella emme ainakaan teidän kanssa ala keskustelemaan mistään.

        Mitä sitten tulee näkemykseesi eristeen sijainnista, niin näin rakennusalan diplomi-insinöörinä voin sanoa, että se ei ihan noin mene. Kivitaloja on iät ajat eristetty ulkopuolelta ja se on tutkitusti hyvä tapa. Tuohon sinun teoriaasi perustuen, asian voi käsitellä toisinkin päin: eriste on sillä puolella rakennetta, missä on kylmä, jotta kylmä ei pääse sisälle. Ihan perusteoria rakenteessa on se, että sen tulee harventua ulospäin. Eli mitä tiiviimpi aines, sitä lähemmäksi lämmintä. Näin ilmassa oleva kosteus siirtyy ulos, ei sisäänpäin.

        Eli summa summarum. Jos Lammi-myyjän tietoisuus rakenteiden teknisistä ominaisuuksia rajoittuu markkinointiosaston luomiin mielikuviin, niin suosittelen ottamaan rakennusmääräyskokoelmasta vaikka D5:n kouraan ja nukahtaa pari kertaa sen kanssa ensin. Ei ihme, että niin moni on viime vuosina hatkahtanut teidän myyntimiesten teorioihin.

        Eli niitä todellisia kokemuksia elementtirakentamisesta odotellaan. Lyhyen odottamisen jälkeen näyttäisi siltä, että sellaisia ei paljolti ole tai tietäjät ovat jossain muualla kuin tällä palstalla. Noihin Lammi -höpinöihin viitaten tämä on todennäköistä.

        "näin rakennusalan diplomi-insinöörinä" "jotta kylmä ei pääse sisälle."

        Rakennusalan diplomi-insinöörinä sun pitäis tietää että kylmä ei mene sisään vaan lämpö "karkaa" ulos.

        "Ihan perusteoria rakenteessa on se, että sen tulee harventua ulospäin. Eli mitä tiiviimpi aines, sitä lähemmäksi lämmintä. Näin ilmassa oleva kosteus siirtyy ulos, ei sisäänpäin."

        Ei se vesi kulje sisälle päin vaikka kerrokset olis toisin päin. Vesi kulkeutuu suurempi pitoisesta tilasta pienempi pitoiseen tilaan. Rakennuksessa on lähes aina suurempi kosteus kuin ulkona. Kun kerrokset on sisältäpäin katsottuna ensin harva ja sitten tiivis niin sisältä pääsee imeytymään enemmän kosteutta rakenteisiin kuin toisin päin laitettuna. Tämän toki voi estää esim höyrynsululla.

        Lämmöneristävyyteen ei juurikaan vaikuta kumminpäin rakenteet ovat mutta kosteusteksinsistä syistä lämmöneriste kaatta laitaa ulkopuolelle


      • lueenemmän
        Anni ja Matti kirjoitti:

        Joo. Kiitos vaan kommenteista Lammi -myyjälle. Tällä perusteella emme ainakaan teidän kanssa ala keskustelemaan mistään.

        Mitä sitten tulee näkemykseesi eristeen sijainnista, niin näin rakennusalan diplomi-insinöörinä voin sanoa, että se ei ihan noin mene. Kivitaloja on iät ajat eristetty ulkopuolelta ja se on tutkitusti hyvä tapa. Tuohon sinun teoriaasi perustuen, asian voi käsitellä toisinkin päin: eriste on sillä puolella rakennetta, missä on kylmä, jotta kylmä ei pääse sisälle. Ihan perusteoria rakenteessa on se, että sen tulee harventua ulospäin. Eli mitä tiiviimpi aines, sitä lähemmäksi lämmintä. Näin ilmassa oleva kosteus siirtyy ulos, ei sisäänpäin.

        Eli summa summarum. Jos Lammi-myyjän tietoisuus rakenteiden teknisistä ominaisuuksia rajoittuu markkinointiosaston luomiin mielikuviin, niin suosittelen ottamaan rakennusmääräyskokoelmasta vaikka D5:n kouraan ja nukahtaa pari kertaa sen kanssa ensin. Ei ihme, että niin moni on viime vuosina hatkahtanut teidän myyntimiesten teorioihin.

        Eli niitä todellisia kokemuksia elementtirakentamisesta odotellaan. Lyhyen odottamisen jälkeen näyttäisi siltä, että sellaisia ei paljolti ole tai tietäjät ovat jossain muualla kuin tällä palstalla. Noihin Lammi -höpinöihin viitaten tämä on todennäköistä.

        "Ihan perusteoria rakenteessa on se, että sen tulee harventua ulospäin"

        kettu mistää painovoimaisista puutaloista ole kyse. Iv vie kosteuden nykytalossa ulos ja talo tehdään tiiviiksi.


      • idiootille
        Rak.inssi kirjoitti:

        Lammin myyntimies ei näköjään ymmärrä rakennusfysiikasta mitään. Massa eristeiden sisäpuolella tasaa lämpövaihteluja. Yöpakkaset eivät jäähdytä kivitaloa, kun eristeet ovat ulkopuolella.

        Lammiseinässä on massaa eristeiden sisäpuolella, 10cm betonia.


      • nykytaloiissa näin
        rak. duunari kirjoitti:

        "näin rakennusalan diplomi-insinöörinä" "jotta kylmä ei pääse sisälle."

        Rakennusalan diplomi-insinöörinä sun pitäis tietää että kylmä ei mene sisään vaan lämpö "karkaa" ulos.

        "Ihan perusteoria rakenteessa on se, että sen tulee harventua ulospäin. Eli mitä tiiviimpi aines, sitä lähemmäksi lämmintä. Näin ilmassa oleva kosteus siirtyy ulos, ei sisäänpäin."

        Ei se vesi kulje sisälle päin vaikka kerrokset olis toisin päin. Vesi kulkeutuu suurempi pitoisesta tilasta pienempi pitoiseen tilaan. Rakennuksessa on lähes aina suurempi kosteus kuin ulkona. Kun kerrokset on sisältäpäin katsottuna ensin harva ja sitten tiivis niin sisältä pääsee imeytymään enemmän kosteutta rakenteisiin kuin toisin päin laitettuna. Tämän toki voi estää esim höyrynsululla.

        Lämmöneristävyyteen ei juurikaan vaikuta kumminpäin rakenteet ovat mutta kosteusteksinsistä syistä lämmöneriste kaatta laitaa ulkopuolelle

        "kosteusteksinsistä syistä lämmöneriste kaatta laitaa ulkopuolelle "

        Iv vie kosteuden ulos, huoneiden sisäseinät tehdään tiiviksi ja eristeet ovat sisäpuolella kylmäsiltojen minimoimiseksi.


      • rak. duunari
        nykytaloiissa näin kirjoitti:

        "kosteusteksinsistä syistä lämmöneriste kaatta laitaa ulkopuolelle "

        Iv vie kosteuden ulos, huoneiden sisäseinät tehdään tiiviksi ja eristeet ovat sisäpuolella kylmäsiltojen minimoimiseksi.

        Kylmäsillat on helpompi katkaista kun eriste on rakenteen ulkopuolella. Kantavan rakenteen ulkopuolisen eristeen voi viedä suoraan seinää pitkin ylös kun sisäpuolisella tulisi ongelmia väli- ja yläpohjien kanssa. Vaikka seinistä tehtäisiin kuinka tiiviit niin on olemassa riski että sisältä pääsee kosteutta rakenteisiin.


    • Ulkopm

      Eipä tältä palstalta juuri rakentamiseen käyttökelpoisia neuvoja löydy. Jokainen valitsee rakennusmateriaalin omien mieltymysten mukaan. Me valittiin leca-harkko ja ollaan siihen tyytyväisiä. Lammin myyjä oli kyllä hyvä, mutta en kokenut heidän konseptiaan meille parhaaksi.

      Betonielementtiratkaisut ovat viimeaikoina ilmeisesti lisääntyneet. Semmoisia tarjoavat ainakin Potius ja Vabe. Saksalaisia elementtejä joita myyvät ainakin Jalokivitalo kehoitan varomaan. Aikataulut tuppaa olemaan jotain ihan muuta kuin on luvattu.

    • paras on wabe

      Kyllä suomalainen Wabetalo olisi paras ratkaisu rakennuspulmiinne.
      On ainakin suomalaiset urakoitsijat.
      Onnea matkaan.

    • Vaikeaa on.

      Ei Lammilta taidakaan olla vielä aivan kaikkia irtisanottu, kun tännekin joutavat kirjoittelemaan.
      Markkinoiden massiivisin ja työläin vielä yrittää.
      Elementtihommat ovat kerrostalo rakentamista ja saumat ovat heikko paikka. Rakennus kestää 30 vuotta ja sitten puretaan.
      Lämmöneristystä pitää olla runsaasti, niin betoniakin pysyy lämpimänä, kun eristys on oikeassa paikassa.
      Valittavissa kiviharkoissa ontelokin lepää kovin ohuen kuoren varassa ja ulko- sekä sisäseinät ovat vain Styroxilla kiinni toisissaan.

      • idiotille

        "Markkinoiden massiivisin ja työläin vielä yrittää."

        Lammiharkoila rakentaminen on nopeinta ja helpointa, kuin legotaloa kasaisi. Jos ei 25 kiloa jaksa nostaa, voi mennä vanhainkotiin asumaan.

        "Valittavissa kiviharkoissa ontelokin lepää kovin ohuen kuoren varassa ja ulko- sekä sisäseinät ovat vain Styroxilla kiinni toisissaan. "

        Lammiharkossa on betonisia siltoja styroksin läpi.


      • pahapukki1
        idiotille kirjoitti:

        "Markkinoiden massiivisin ja työläin vielä yrittää."

        Lammiharkoila rakentaminen on nopeinta ja helpointa, kuin legotaloa kasaisi. Jos ei 25 kiloa jaksa nostaa, voi mennä vanhainkotiin asumaan.

        "Valittavissa kiviharkoissa ontelokin lepää kovin ohuen kuoren varassa ja ulko- sekä sisäseinät ovat vain Styroxilla kiinni toisissaan. "

        Lammiharkossa on betonisia siltoja styroksin läpi.

        Lammin LL400 harkossa ei kyllä ole mitään siltoja eristeen läpi. Ja harkko painaa 27kg. Tuossa niitä on piha täynnä.


      • rak. duunari
        pahapukki1 kirjoitti:

        Lammin LL400 harkossa ei kyllä ole mitään siltoja eristeen läpi. Ja harkko painaa 27kg. Tuossa niitä on piha täynnä.

        Eikä betoniharkoissa kuulukkaan olla betonisia kylmäsiltoja eristeen läpi. Eristeen ja betonin hammastus riittää kyllä pitämään paketin kasassa.

        Lammin LL400:n nimellispaino on kylläkin 25kg. http://www.lamminbetoni.fi/fi/ll400


      • Tätä mieltä tästä.
        pahapukki1 kirjoitti:

        Lammin LL400 harkossa ei kyllä ole mitään siltoja eristeen läpi. Ja harkko painaa 27kg. Tuossa niitä on piha täynnä.

        Kylmäsillat ovat melko miehekkäät ikkunoiden pielissä, siinä homehtuvan puun vieressä. Lisäksi sisäseinää pitkin katolle ja maaperään. Lammin tassukin on vääntyilevä paska.
        Elementeissä ei tuollaisia ongelmia ole.


      • ? ?
        Tätä mieltä tästä. kirjoitti:

        Kylmäsillat ovat melko miehekkäät ikkunoiden pielissä, siinä homehtuvan puun vieressä. Lisäksi sisäseinää pitkin katolle ja maaperään. Lammin tassukin on vääntyilevä paska.
        Elementeissä ei tuollaisia ongelmia ole.

        Ai mikä kylmäsilta? Eriste tulee karmia vasten. Lammintassukin hoitaa asiansa kun se asennetaan ohjeiden mukaan. Tietämyksesi on päätä huimaava.


      • Tietoa on
        ? ? kirjoitti:

        Ai mikä kylmäsilta? Eriste tulee karmia vasten. Lammintassukin hoitaa asiansa kun se asennetaan ohjeiden mukaan. Tietämyksesi on päätä huimaava.

        Lammi on varustettu pakastavalla ulkoseinällä, jonka takana on heikohko eristys. Kyseessä on selänmurskaaja harkko, joka holvaa valettaessa.
        Erittäin hidas valaa ja kastella täytyy aivan hirveästi, jotta saa betonin edes jotenkin lirumaan paikoilleen.
        Palikka harkko on paljon parempi.


      • ? ?
        Tietoa on kirjoitti:

        Lammi on varustettu pakastavalla ulkoseinällä, jonka takana on heikohko eristys. Kyseessä on selänmurskaaja harkko, joka holvaa valettaessa.
        Erittäin hidas valaa ja kastella täytyy aivan hirveästi, jotta saa betonin edes jotenkin lirumaan paikoilleen.
        Palikka harkko on paljon parempi.

        "Erittäin hidas valaa ja kastella täytyy aivan hirveästi, jotta saa betonin edes jotenkin lirumaan paikoilleen."

        Ilmeisesti et ole saanut betonin toimittajalta oikeanlaista betonia. Sopivan notkea betoni kyllä valuu pohjalle pienellä vibrauksella. Kertoisitko lisää tuosta "pakastavasta" ulkoseinästä? Painoa lammin harkolla kyllä on. Lammia latoneena ja muurattavia harkkoja muuranneena voin sanoa että molemmat on mielestäni yhtä raskasta.

        Eristeeseen en ota kantaa kun en tiedä mihin olet verrannut. Lammilla kuitenkin päästään 500mm harkolla 0,11 W/m²K u-arvoon


      • Nähnyt tehtävän
        ? ? kirjoitti:

        "Erittäin hidas valaa ja kastella täytyy aivan hirveästi, jotta saa betonin edes jotenkin lirumaan paikoilleen."

        Ilmeisesti et ole saanut betonin toimittajalta oikeanlaista betonia. Sopivan notkea betoni kyllä valuu pohjalle pienellä vibrauksella. Kertoisitko lisää tuosta "pakastavasta" ulkoseinästä? Painoa lammin harkolla kyllä on. Lammia latoneena ja muurattavia harkkoja muuranneena voin sanoa että molemmat on mielestäni yhtä raskasta.

        Eristeeseen en ota kantaa kun en tiedä mihin olet verrannut. Lammilla kuitenkin päästään 500mm harkolla 0,11 W/m²K u-arvoon

        Palikka on kevyt epsiharkko, joka ei holvaa valettaessa. Eristyskyky taitaa olla jo kaikilla epsiharkoilla alle 0,1 .
        Latominen käy heikommaltakin ja talo on lopulta kevytkin. Paremmalla myyntityöllä olisi valloittanut Suomen markkinat jo ajat sitten.
        Mitään negatiivista en itse tuotteesta ole kuullut.


      • Rkm Lahest
        Nähnyt tehtävän kirjoitti:

        Palikka on kevyt epsiharkko, joka ei holvaa valettaessa. Eristyskyky taitaa olla jo kaikilla epsiharkoilla alle 0,1 .
        Latominen käy heikommaltakin ja talo on lopulta kevytkin. Paremmalla myyntityöllä olisi valloittanut Suomen markkinat jo ajat sitten.
        Mitään negatiivista en itse tuotteesta ole kuullut.

        Noista eps harkoista nyt ei todellakaan ole mitään hyvää sanottavaa. Ainoa hyvä puoli on, että ne ovat kevyitä. Siihen se sitten jääkin. Mittatarkkuus on mitä on, nappulat menevät tai eivät mene paikalleen, yleensä eivät. Liikkuvat valun aikana poikkeuksetta vaikka kuinka tukisi puulla. Ssäpuolen joutuu levyttämäännkipsilevyllä... MITÄ JÄRKEÄ!!! Rakenteiden liitokset, kuten välipohjat enemmän kuin epämääräisiä.... Lisäksi ne ovat kalliita verrattuna muihin valumuotteihin. Tuo parempi U-arvokin on vain laskennallinen ja kaikki kiven tuoma massahyöty on menetetty eristeen sisällä. En suosittele muovimuotteja kenellekään.


      • Ins. Turku
        Rkm Lahest kirjoitti:

        Noista eps harkoista nyt ei todellakaan ole mitään hyvää sanottavaa. Ainoa hyvä puoli on, että ne ovat kevyitä. Siihen se sitten jääkin. Mittatarkkuus on mitä on, nappulat menevät tai eivät mene paikalleen, yleensä eivät. Liikkuvat valun aikana poikkeuksetta vaikka kuinka tukisi puulla. Ssäpuolen joutuu levyttämäännkipsilevyllä... MITÄ JÄRKEÄ!!! Rakenteiden liitokset, kuten välipohjat enemmän kuin epämääräisiä.... Lisäksi ne ovat kalliita verrattuna muihin valumuotteihin. Tuo parempi U-arvokin on vain laskennallinen ja kaikki kiven tuoma massahyöty on menetetty eristeen sisällä. En suosittele muovimuotteja kenellekään.

        Mittatarkkuus on parempi kuin yhdessäkään kiviharkossa, mitään pieniä muovikiiloja ei tarvita. Teräsbetonirakenne yhtenäinen ja merkittävästi kiviharkkoa lujempi rakenne. Välipohja on 70 mm tukipinnalla 150 mm betonikerroksen päällä. Sidottu kiinni runkoon kehäteräkisillä ja hakasilla, ei irtoa koskaan.
        Sisäpinnat voi hyvin rapata ilman kipsilevyjäkin, joita käytetään ainoastaan kustannussäästön vuoksi.
        Eps harkkotalo kuluttaa niin vähän energiaa lämmitykseen, ettei varaavalla massalla ole enää mitään merkitystä.
        Maanpainetta kestää hyvin ilman tukevia väliseiniä ja runko voidaan jäykistää palkiksi paalujen päälle ilman paaluanturoita. Muovivälikkeellisillä versioilla 60 minuutin paloseinää ilman kikkailuja.
        Aivan ylivoimainen tuote niin kustannuksiltaan kuin lujuudeltaankin !


      • Miksmiksi
        Ins. Turku kirjoitti:

        Mittatarkkuus on parempi kuin yhdessäkään kiviharkossa, mitään pieniä muovikiiloja ei tarvita. Teräsbetonirakenne yhtenäinen ja merkittävästi kiviharkkoa lujempi rakenne. Välipohja on 70 mm tukipinnalla 150 mm betonikerroksen päällä. Sidottu kiinni runkoon kehäteräkisillä ja hakasilla, ei irtoa koskaan.
        Sisäpinnat voi hyvin rapata ilman kipsilevyjäkin, joita käytetään ainoastaan kustannussäästön vuoksi.
        Eps harkkotalo kuluttaa niin vähän energiaa lämmitykseen, ettei varaavalla massalla ole enää mitään merkitystä.
        Maanpainetta kestää hyvin ilman tukevia väliseiniä ja runko voidaan jäykistää palkiksi paalujen päälle ilman paaluanturoita. Muovivälikkeellisillä versioilla 60 minuutin paloseinää ilman kikkailuja.
        Aivan ylivoimainen tuote niin kustannuksiltaan kuin lujuudeltaankin !

        Ja silti sitä ei juuri kukaan osta tai siitä halua rakentaa. Mistäköhän se johtuu?


      • ei hyvä
        Ins. Turku kirjoitti:

        Mittatarkkuus on parempi kuin yhdessäkään kiviharkossa, mitään pieniä muovikiiloja ei tarvita. Teräsbetonirakenne yhtenäinen ja merkittävästi kiviharkkoa lujempi rakenne. Välipohja on 70 mm tukipinnalla 150 mm betonikerroksen päällä. Sidottu kiinni runkoon kehäteräkisillä ja hakasilla, ei irtoa koskaan.
        Sisäpinnat voi hyvin rapata ilman kipsilevyjäkin, joita käytetään ainoastaan kustannussäästön vuoksi.
        Eps harkkotalo kuluttaa niin vähän energiaa lämmitykseen, ettei varaavalla massalla ole enää mitään merkitystä.
        Maanpainetta kestää hyvin ilman tukevia väliseiniä ja runko voidaan jäykistää palkiksi paalujen päälle ilman paaluanturoita. Muovivälikkeellisillä versioilla 60 minuutin paloseinää ilman kikkailuja.
        Aivan ylivoimainen tuote niin kustannuksiltaan kuin lujuudeltaankin !

        Mitenhän mahtaa kestää sisäpuolinen rappaus jos se tulee suoraan pehmeän epsin päälle? Epsiharkossa on eristettä kantavan osan molemmin puolin jolloin välipohjien kohdalle tulee seinissä vähemmän eristettä


      • Ins. Turku
        ei hyvä kirjoitti:

        Mitenhän mahtaa kestää sisäpuolinen rappaus jos se tulee suoraan pehmeän epsin päälle? Epsiharkossa on eristettä kantavan osan molemmin puolin jolloin välipohjien kohdalle tulee seinissä vähemmän eristettä

        Sisäpuolen rappaus kestää aivan yhtä hyvin kuin ulkopuolenkin, kannattaa huomioida, että solupolystyreeni on lujuudeltaan 200 kpa harkoissa. Tyypillisessä kerrostalon seinän ulkopuolen eriste rappauksessa eriste on S 60 kpa ja sekin kestää moitteetta.
        Välipohjan kohdalla käytetään maskiharkkoa, jolloin seinän ulkopuolinen eristys on yhtenäinen, eikä kylmäsiltoja synny. Eristyksen vaikutus on pinta-alansa verran jolloin maskiharkon osuuden vaikutus eristyskykyyn on promilleluokkaa.
        Turun seudulla Eps-harkkotaloja on rakenteillakin kymmeniä ja täällä niitä on tehty varmaankin jo parisenkymmentä vuotta, mitään negatiivista ei ole kuulunut ainakaan allekirjoittaneen korviin.
        Rakennesuunnittelua olen tehnyt itsekin n. Kymmeneen taloon ja tuotteet sen kun parantuneet.


      • teknisesti näin
        Ins. Turku kirjoitti:

        Sisäpuolen rappaus kestää aivan yhtä hyvin kuin ulkopuolenkin, kannattaa huomioida, että solupolystyreeni on lujuudeltaan 200 kpa harkoissa. Tyypillisessä kerrostalon seinän ulkopuolen eriste rappauksessa eriste on S 60 kpa ja sekin kestää moitteetta.
        Välipohjan kohdalla käytetään maskiharkkoa, jolloin seinän ulkopuolinen eristys on yhtenäinen, eikä kylmäsiltoja synny. Eristyksen vaikutus on pinta-alansa verran jolloin maskiharkon osuuden vaikutus eristyskykyyn on promilleluokkaa.
        Turun seudulla Eps-harkkotaloja on rakenteillakin kymmeniä ja täällä niitä on tehty varmaankin jo parisenkymmentä vuotta, mitään negatiivista ei ole kuulunut ainakaan allekirjoittaneen korviin.
        Rakennesuunnittelua olen tehnyt itsekin n. Kymmeneen taloon ja tuotteet sen kun parantuneet.

        "mitään negatiivista ei ole kuulunut ainakaan allekirjoittaneen korviin."

        Naapuriin rakenneteiin pari epstaloa, puisia valutukia meni kummasakin melkein puurakenteisen pientalon verran. Toisessa oli hillitömästi erkkeritä yms, rakentaminen kesti 7 vuotta. Toisessa rappaus irtosi melkein rappauksen jälkeen kun vesi pääsi ikkunan alla rappauksen alle.
        Styroksiin on mahdoton kiinnittää mitään painavaa, betoniseinään helposti kiilapulteilla. Jalkapalloa ei myöskään potkita eps talon seinään.


      • Tutkija TRE
        teknisesti näin kirjoitti:

        "mitään negatiivista ei ole kuulunut ainakaan allekirjoittaneen korviin."

        Naapuriin rakenneteiin pari epstaloa, puisia valutukia meni kummasakin melkein puurakenteisen pientalon verran. Toisessa oli hillitömästi erkkeritä yms, rakentaminen kesti 7 vuotta. Toisessa rappaus irtosi melkein rappauksen jälkeen kun vesi pääsi ikkunan alla rappauksen alle.
        Styroksiin on mahdoton kiinnittää mitään painavaa, betoniseinään helposti kiilapulteilla. Jalkapalloa ei myöskään potkita eps talon seinään.

        Hieman tutkimusfaktaa... polystyreeni (EPS), polyisosyanuretaani (PIR) ja polyuretaani (PU) aineiden rakenne muuttuu ajan mittaan, eli se elää. Kahta jälkimmäistä ei edes runsaan elämisen takia voi pinnoittaa laasteilla, joten se siitä. EPS:iä voi rajoitetusti esim. rapata ulkopuolelta, mutta silloinkin EPS:in täytyy olla ns. keinotekoisesti vanhennettua, jotta eläminen on mahdollisimman pientä.

        Eli kyllä sisäpuoli täytyy ehdottomasti levyttää ja ulkopuollakin käyttäisin rappauslevyä rappauksen alla. Muutenhan EPS-muotti on ihan ok juttu jolla saadaan seinän U-arvoa hieman pienennettyä. Taloudellisesti ajateltuna taitaa kuitenkin olla niin, että tuolle kalliimmalle investoinnille joutuu laskemaan niin pitkän takaisinmaksuajan, että ei taida kannattaa... Jos siis haluaa rapatun ulkopinnan, täytyy rappausalustan olla kiveä.


      • Ei hjyyvä
        Tutkija TRE kirjoitti:

        Hieman tutkimusfaktaa... polystyreeni (EPS), polyisosyanuretaani (PIR) ja polyuretaani (PU) aineiden rakenne muuttuu ajan mittaan, eli se elää. Kahta jälkimmäistä ei edes runsaan elämisen takia voi pinnoittaa laasteilla, joten se siitä. EPS:iä voi rajoitetusti esim. rapata ulkopuolelta, mutta silloinkin EPS:in täytyy olla ns. keinotekoisesti vanhennettua, jotta eläminen on mahdollisimman pientä.

        Eli kyllä sisäpuoli täytyy ehdottomasti levyttää ja ulkopuollakin käyttäisin rappauslevyä rappauksen alla. Muutenhan EPS-muotti on ihan ok juttu jolla saadaan seinän U-arvoa hieman pienennettyä. Taloudellisesti ajateltuna taitaa kuitenkin olla niin, että tuolle kalliimmalle investoinnille joutuu laskemaan niin pitkän takaisinmaksuajan, että ei taida kannattaa... Jos siis haluaa rapatun ulkopinnan, täytyy rappausalustan olla kiveä.

        Samat ongelmat koskevat näitä epsillä pinnoitettuja elementtejä (esim. Potius). En mitenkään jaksa uskoa, että tehdasolosuhteissa esirapattu elementti olisi hyvä ratkaisu. Kyllä rakenteen täytyy olla sopeutunut ympäristöönsä ennen pinnoitusta. Varmoja pintahalkeamataloja nuo esieristetyt ja -rapatut elementtikohteet.


      • Ins. Turku
        Tutkija TRE kirjoitti:

        Hieman tutkimusfaktaa... polystyreeni (EPS), polyisosyanuretaani (PIR) ja polyuretaani (PU) aineiden rakenne muuttuu ajan mittaan, eli se elää. Kahta jälkimmäistä ei edes runsaan elämisen takia voi pinnoittaa laasteilla, joten se siitä. EPS:iä voi rajoitetusti esim. rapata ulkopuolelta, mutta silloinkin EPS:in täytyy olla ns. keinotekoisesti vanhennettua, jotta eläminen on mahdollisimman pientä.

        Eli kyllä sisäpuoli täytyy ehdottomasti levyttää ja ulkopuollakin käyttäisin rappauslevyä rappauksen alla. Muutenhan EPS-muotti on ihan ok juttu jolla saadaan seinän U-arvoa hieman pienennettyä. Taloudellisesti ajateltuna taitaa kuitenkin olla niin, että tuolle kalliimmalle investoinnille joutuu laskemaan niin pitkän takaisinmaksuajan, että ei taida kannattaa... Jos siis haluaa rapatun ulkopinnan, täytyy rappausalustan olla kiveä.

        Mitähän mahdat oikein tutkia, kun tietoa ei ainakaan oikeaa ei ole lainkaan. Solupolystyreenin päälle on maailmassa rapattu jo kolmisenkymmentä vuotta ja todettu sen olevan paras mahdollinen rappausalusta. Asiaa voi tiedustella lastien valmistajilta ja myyjiltä: Sto, Sakret, Tikurila, Alsecco jne..
        Näiltäkin valmistajilta satojen joukosta löytyvät laastit ja verkot niin ulko- kuin sisäpuolelekin.
        Kiinnittämisen ongelmista kirjoittelevat täysin tietämättömät, onhan ne keksitty jo ajat sitten. Voitte Googlata Eps forms niin tietoa löytyy maailman laajuisesti.


      • Tutkija TRE
        Ins. Turku kirjoitti:

        Mitähän mahdat oikein tutkia, kun tietoa ei ainakaan oikeaa ei ole lainkaan. Solupolystyreenin päälle on maailmassa rapattu jo kolmisenkymmentä vuotta ja todettu sen olevan paras mahdollinen rappausalusta. Asiaa voi tiedustella lastien valmistajilta ja myyjiltä: Sto, Sakret, Tikurila, Alsecco jne..
        Näiltäkin valmistajilta satojen joukosta löytyvät laastit ja verkot niin ulko- kuin sisäpuolelekin.
        Kiinnittämisen ongelmista kirjoittelevat täysin tietämättömät, onhan ne keksitty jo ajat sitten. Voitte Googlata Eps forms niin tietoa löytyy maailman laajuisesti.

        Maailmalla ehkä. Nyt puhutaan Suomesta ja Suomen ilmastosta. Lämpötila vaihtelut ovat täällä isoja. Se aiheuttaa myös haasteensa niin itse pinnotteille kuin alustoillekin. Lämpimään ilmanalaan tarkoitettuja laasteja ei voi käyttää Suomessa. Samoiten ei rappausalustoja, joihin lämpötilanvaihtelut vaikuttavat aiheuttaen liikehdintää. Nämä solumuovit elävät lämpötilan vaihdellessa. Siksi ne eivät ole täällä Suomen olosuhteissa hyviä alustoja rappaamiselle.


    • Anni ja Matti

      Ei näytä tulevan mitään järkevää kommenttia tai kannustavaa syytä hankkia betonielementtirtkaisu taloomme. Näyttäisi Lammin kivitaloen markkinointiosasto vallanneen tämänkn keskustelun mielestäni melko hataralla osaamisen tasolla.

      Siirrymme varmaankin ensiviikolla seuraavaan vaiheeseen, jossa betonielementit tai Lammi eivät ole mukana. Hyvä että edes se tällä palstalla selvisi. Kiitos kaikille kirjoittajille nyt kuitenkin.

      • 3dayshasgone

        3 päivässä olisi jo syntynyt esim paalutus ja anturavalu. Mitä sitä arpomaan vaan tee lammitalo, on todella yksinkertainen ratkaisu.


      • Annin ja Matin psta
        3dayshasgone kirjoitti:

        3 päivässä olisi jo syntynyt esim paalutus ja anturavalu. Mitä sitä arpomaan vaan tee lammitalo, on todella yksinkertainen ratkaisu.

        mies voi lähteä Lammilta, mutta Lammi ei lähde keskustelupalstalta sitten mitenkään. Painukaahan nyt hevon veeheen valuharkkojenne kanssa... niitä kukaan halua ostaa.


      • todistit
        Annin ja Matin psta kirjoitti:

        mies voi lähteä Lammilta, mutta Lammi ei lähde keskustelupalstalta sitten mitenkään. Painukaahan nyt hevon veeheen valuharkkojenne kanssa... niitä kukaan halua ostaa.

        Niin hyvä hakko on lammi, että aiheuttaa moisia kateelisten purkauksia. Kyllähän se markkinoiden parhaimpii kuuluva u-arvo seinässä, nopea rakentaminen ja kestävä talo harmittaa.


      • Ei keskeneräistä
        todistit kirjoitti:

        Niin hyvä hakko on lammi, että aiheuttaa moisia kateelisten purkauksia. Kyllähän se markkinoiden parhaimpii kuuluva u-arvo seinässä, nopea rakentaminen ja kestävä talo harmittaa.

        Miksi olla valuharkolle kateellinen kun voi tehdä valmiista palikoista valmista seinää. Ei tarvii noin keskeneräistä viritellä. Terästä, betonia ja hermoja menee ihan perkuleesti ja ne sähköputkien ja rasioiden viritykset... Ei juma!! Kuka stana tonkin tuotteen on keksinyt... Joku ekonomi varmaan.

        Pienelementtiratkaisut, joissa iso osa työstöistä tehdään tehdasolosuhteissa, ovat parhaita myös kivipuolella.


      • kateelisiaootte
        Ei keskeneräistä kirjoitti:

        Miksi olla valuharkolle kateellinen kun voi tehdä valmiista palikoista valmista seinää. Ei tarvii noin keskeneräistä viritellä. Terästä, betonia ja hermoja menee ihan perkuleesti ja ne sähköputkien ja rasioiden viritykset... Ei juma!! Kuka stana tonkin tuotteen on keksinyt... Joku ekonomi varmaan.

        Pienelementtiratkaisut, joissa iso osa työstöistä tehdään tehdasolosuhteissa, ovat parhaita myös kivipuolella.

        "Miksi olla valuharkolle kateellinen kun voi tehdä valmiista palikoista valmista seinää."

        Ei se elementti ole valmis jos eristys ja pinnoitus puuttuu. Elementtien liitoksissa ja kösittelyssä on omat haasteensa, turvallisempi pientalo syntyy lammiharkoista.


    • A.P.J.

      Hei Anni ja Matti,

      laittakaa sähköpostiosoite, niin saatte kutsun ja voitte tulla katsomaan Espooseen puolivalmista elementtitaloa.

      Elementtitehdas ei halua järjestää mitää markkinontitilaisuutta, mutta näytän paikkoja ja kerron prosessista, jos kiinnostaa.

      En myy mitään.

      Teen itse kaiken, joten tunnen oman rakennusprojektini kaikki yksityiskohdat.

    • J. Betoni

      Elementtejä on kyllä nähtävissä kaikilla kerrostaloalueilla pilvin pimein. On niistä koitettu rivitalojakin aikaansaada. Lopputulos halvalla huonoa.
      Elementtien roikottamiseen tarvitaan vahvaa perustusta, joka nielee paljon betonia ja terästä.
      Aikoinaan elementti talot suuniteltiin kestämään 30 vuotta, sen ne roikkuivat paikoillaan joten kuten. Nyt ovat purkukunnossa, kukaan vaan ei uskalla kertoa asiakkaalle, että remonttia on tiedossa enemmän kuin asunnon arvo on.
      Sama juttu 70 luvun pahvitaloilla, mineriitit ja pattingit tiensä päässä.
      Kunnon umpi betoni ja kivi kestää isältä pojalle Suomen ilmastossa on fakta.

      • ByggHerr

        Ja taas täyttä roskaa. Olen ollut sekä rakentamassa paikalla valettuja että rakennuttanut betonielementeistä tehtyjä pientaloja. Ainoa ero on siinä, että paikalla valettu voi olla lievästi tiiviimpi, mutta sillä ei ole mitään käytännön merkitystä. Lievästi parempi tiiviys edellyttää toki sitä, että valu onnistuu 100 %:sti ja sitä ei ole vielä minulle (eikä kaiketi muillekaan) tapahtunut.

        Miten paikalla valettu voi olla parempi kuin tehtaan katon alla valettu? Materiaalin paksuus ja raudoitus ovat samanlaisia.

        Rakennusmääräysten mukaan talon tulee kestää 50 vuotta. Kaikki minun rakentamani kestää vähintään tuon. Ja arvatkaapas mitä! Minua ei hirvittävästi kiinnosta se, mitä tapahtuu 50 vuoden kuluttua. Todennäköisyys olla sitä näkemässä on varsin pieni.

        J. Betoni voisi mennä itseensä ja opetella yhdyssanojen oikeinkirjoitusta sekä jättää tietämättömyyden levittämisen.

        Talon voi rakentaa monella tapaa ja monista materiaaleista. Yhtä oikeaa tapaa ei ole.


    • konnari, rakenne

      Olen rakennesuunnittelija. Ajan tasalla olevia hintoja en osaa antaa, tässä kuitenkin näkökohtia. Betonielementeistä ei paljoakaan yhden perheen taloja tehdä. Syy on kai lähinnä hinta. Yhden perheen talossa joudutaan jokainen elementti suunnittelemaan ja piirtämään erikseen ja tehtaalla rakentamaan hieman erilainen muotti joka elementille => lisää hintaa. Elementit ovat painavia, joten tarvitaan kalusto niiden kuskaamiseen, nostamiseen paikalleen ja työmaallakin tarvitaan tarpeeksi suuri ja tukevatekoinen alusta kuljetusrekalle ja nosturille => lisää hintaa. Asennusryhmän pitää hallita betonielementtiasennus. Seinäelementti painaa helposti 8 tonnia ja enemmänkin.
      Seinäelementteihin voidaan asentaa tehtaalla sähköputkitukset ja rasiat, rakennesuunnittelijan ja sähkön suhteen sähkösuunnittelijan avustaman elementtisuunnitelman mukaan. Normaali käytäntö. Liitosten halkeilu; voivat haljeta, mutta nykyisillä systeemeillä varsin epätodennäköistä.

      • J. Betoni

        Rakennusherra taas voisi olla hieman tarkkana mainoslauseidensa kanssa. Kyllä se on tiedossani että elinkaareksi elementti kerrostaloille suunniteltiin takavuosina 30 vuotta ja saumojen huoltoajaksi 10 vuotta. Maan alla saumojen huoltokin on ollut pikkaisen vaikeaa ja vuotoja on riittänyt.
        Sitten vähättelet vielä elementtien ilmavuotoja, joka on tunnettu homerakenne, kun korvausilmaa tulee villojen ja puupalikoidenkin seasta huoneistoon.
        Elementti kerrostalot tehtiin 70 luvulla köyhille halvalla valtion tukemana, rikkaamille talot muurattiin tai valettiin paikalla. Sitten pahimpia kosteuspesiä ja homeläävöjä ovat nuo elementti rivitalot ja kunnallisetkin matalat vanhainkodit, koulut, päiväkodit jne...
        Elementeillä ei rikastu kuin rakennusliikkeet ja tehtailijat, kansa maksaa ja asukas kärsii.
        Suosittelen matkaa elementtien ihmemaahan Viroon tai entiseen itä-Saksaan, siellä näitä ihanuuksia on nähtävissä, pyykit parvekkeella roikkuen.
        Konnari kirjoitti asiaa johon yhdyn sataprosenttisesti ja nykyinen saumaustekniikkakin on parempaa, liikkeestä kuitenkin syntyy aina halkeamia, sekä sauma rakenteet lujilla. Rosteri sentään on usein jo käytössä niin ei elementit sentään niskaan kaadu.
        Paikallaan valu on aina parempi vaihtoehto, rakennukset kauniimpia ja arkkitehdilläkin vapaammat kädet. Sääsuojaus kivirakentamisessa ei niin suuri ongelma kuin puulla kyhätessä, jos Siporex jätetään luvuista pois.
        Menköön pienet kirjoitusvirheet i badin piikkiin, kunnon konehan kertoo tyhmemällekin virheiden sijainnin.


    • ByggHerr

      "Ajan tasalla olevia hintoja en osaa antaa, tässä kuitenkin näkökohtia. Betonielementeistä ei paljoakaan yhden perheen taloja tehdä. Syy on kai lähinnä hinta."

      No minä olen tehnyt.

      "Yhden perheen talossa joudutaan jokainen elementti suunnittelemaan ja piirtämään erikseen ja tehtaalla rakentamaan hieman erilainen muotti joka elementille => lisää hintaa".

      Rakennesuunnittelu kokonaishinta 4.000 €.

      Elementit 400 € per asunnon kokonaisneliöt pois lukien parvekkeet jne. ELI käytännössä seinät pystyssä lammitalon materiaalikustannusten hinnalla.


      Elementit ovat painavia, joten tarvitaan kalusto niiden kuskaamiseen, nostamiseen paikalleen ja työmaallakin tarvitaan tarpeeksi suuri ja tukevatekoinen alusta kuljetusrekalle ja nosturille

      Juu, mikä sitten maksaa paljon mikä ei. Alustan teräslevyihin meni 2.000 euroa (vuokra). Teräslevyt kannattaa ostaa, mikäli rakentaa useammin. . Nosturi maksaa 110 euroa tunti plus ALV.

      "Asennusryhmän pitää hallita betonielementtiasennus. Seinäelementti painaa helposti 8 tonnia ja enemmänkin."

      Aivan.Tunareille ei pidä antaa tönäreitä. Painavin kivi oli muuten viimeksi yli 20 tonnia.

      "Seinäelementteihin voidaan asentaa tehtaalla sähköputkitukset ja rasiat, rakennesuunnittelijan ja sähkön suhteen sähkösuunnittelijan avustaman elementtisuunnitelman mukaan."

      Näin on, mutta osa JM-putkista menee valussa tukkoon. Roilottamista tulee lähes takuuvarmasti. Jos koerasiat pysyvät puhtaina, voi olla valuun tyytyväinen.

      Betonielementtitalon kantavat rakenteet saa pystyyn 600 - 650 € per neliö. On tietysti totta, että pystyn itse muuraten tekemään rungon vieläkin halvemmalla.MUTTA mutta, selkä tulee kipeäksi jo pelkästä ajatuksesta.


      Minun mielestäni betonielementti on kustannustehokas tapa rakentaa myös okt. Olen tehnyt paikalla valettuja, erilaisia tiilirakenteita ja puutalorakenteita. Elkku on hyvä ja joka muuta väittää on ....

      • 1241234124

        "Betonielementtitalon kantavat rakenteet saa pystyyn 600 - 650 € per neliö"

        Meidän 2006 valmistunut lammitalo maksoi tontteineen ja liittymineen 900 eur/m2 itse rakentaen. Kokonaispudjetti oli 170 000 eur, josta tontti 27keur ja liittymät 10keur. Ontelosokkelien asennuksesta kesti noin vuosi niin pääsimme asumaan keskeneräiseen taloon. Kahdessa vuodessa talo oli valmis ja kolmessa vuodessa pihatöineen.


      • BauHerr
        1241234124 kirjoitti:

        "Betonielementtitalon kantavat rakenteet saa pystyyn 600 - 650 € per neliö"

        Meidän 2006 valmistunut lammitalo maksoi tontteineen ja liittymineen 900 eur/m2 itse rakentaen. Kokonaispudjetti oli 170 000 eur, josta tontti 27keur ja liittymät 10keur. Ontelosokkelien asennuksesta kesti noin vuosi niin pääsimme asumaan keskeneräiseen taloon. Kahdessa vuodessa talo oli valmis ja kolmessa vuodessa pihatöineen.

        Lammin tarjous minulle ilman betonia oli pelkkien rakennusmateriaalien osalta karvan verran alle 500 € per m2.. Raudat, rahdit ja betoni olisi tehnyt siihen 170 € per m2 lisää. Pelkkä materiaalikustannus Lammista maksaisi noin 700 € per neliö.

        900 € per m2 (nykyrahassa 1050 € per m2) ei kuulosta uskottavalta. Laskelmasta puuttu jotain muuta kuin pelkkä työn osuus. Jotain puuttu ja todellinen luku on nykyrahassa luultavasti noin 2000 € per m2, eli hiemn yli 1700 € vuoden 2006 rahassa.


      • Mistä puhutaan?
        BauHerr kirjoitti:

        Lammin tarjous minulle ilman betonia oli pelkkien rakennusmateriaalien osalta karvan verran alle 500 € per m2.. Raudat, rahdit ja betoni olisi tehnyt siihen 170 € per m2 lisää. Pelkkä materiaalikustannus Lammista maksaisi noin 700 € per neliö.

        900 € per m2 (nykyrahassa 1050 € per m2) ei kuulosta uskottavalta. Laskelmasta puuttu jotain muuta kuin pelkkä työn osuus. Jotain puuttu ja todellinen luku on nykyrahassa luultavasti noin 2000 € per m2, eli hiemn yli 1700 € vuoden 2006 rahassa.

        Ehkäpä kannattais tarkentaa mistä neliöistä puhutaan... Huonealasta, huoneistoalasta, kerrosalasta, kokonaisalasta..? Jotkut laskevat vielä terassit ja katonset alaan mukaan. Rakennusoikeuden ala lienee se käytetyin mittari. Suomessa keskihinta on tällähetkellä 1850€/m2. Sanoisin, että kivitalossa keskihinta on yksilöllisyydestä ja paremmasta tekniikasta johtuen siellä 2300-2500€/m2 paikkeilla. Rakennusjräjestelmällä ei tässä ole merkitystä... Suunnittelulla on. Mitä yksinkertaisempi talo on, sitä järkevämmin sen tekee vaikka elementeistä (tyyliin neljä nurkkaa ja harjakatto). Kun tulee pari nurkkaa lisää, tulee nämä valuharkkoratkaisut järkevimmiksi. Monimuotoisen kivitalon tekee järkevimmin umpiharkoista. Sitten on näitä hybridiratkaisuja, joissa osa rakennejärjestelmästä on harkkoa ja osa elementtiä. Nämä sopivat laajemmin erilaisiin suunnitelmiin.


      • BauHerr
        Mistä puhutaan? kirjoitti:

        Ehkäpä kannattais tarkentaa mistä neliöistä puhutaan... Huonealasta, huoneistoalasta, kerrosalasta, kokonaisalasta..? Jotkut laskevat vielä terassit ja katonset alaan mukaan. Rakennusoikeuden ala lienee se käytetyin mittari. Suomessa keskihinta on tällähetkellä 1850€/m2. Sanoisin, että kivitalossa keskihinta on yksilöllisyydestä ja paremmasta tekniikasta johtuen siellä 2300-2500€/m2 paikkeilla. Rakennusjräjestelmällä ei tässä ole merkitystä... Suunnittelulla on. Mitä yksinkertaisempi talo on, sitä järkevämmin sen tekee vaikka elementeistä (tyyliin neljä nurkkaa ja harjakatto). Kun tulee pari nurkkaa lisää, tulee nämä valuharkkoratkaisut järkevimmiksi. Monimuotoisen kivitalon tekee järkevimmin umpiharkoista. Sitten on näitä hybridiratkaisuja, joissa osa rakennejärjestelmästä on harkkoa ja osa elementtiä. Nämä sopivat laajemmin erilaisiin suunnitelmiin.

        Minä käytän kokonaislaa, koska kerrosala riippuu kaavan iän lisäksi myös kunnasta/kaupungista ja virkamiesten tulkinnoista. Kerrosala ei kerro mitään, ellei määritellä minkä vuoden kaavasta on kyse.

        Minä seuraan rakentamisen hintakehitystä Ara:n tilastoista. Muissa hintatiedoissa on usein joku intressi, joka vääristää tietoja. Aran mukaan rakentaminen maksaa Suomessa keskimäärin hieman alle 3.000 € per m2 ja pääkaupunkiseudulla 3.100 €. Jos mukaan lasketaan totnntikustannukset, keskihinta on 3500 € per m2. Pääkaupunkiseudulla liikutaan 4.000 €:n pinnassa.

        Itse tehdyn kivitalon voi puristaa alle 2.000 € per m2. Jos teettää, niin arvattavasti ylitetään Ara:n tilaston taso. Tuttava, joka on hyvä juristi mutta huono rakentamaan mitää itse, teetti talon Espooseen 3500 € per m2.

        Jos osaa ja ehtii tehdä itse, niin talon työmäärä on noin 3000 tuntia. Miestyötunti maksaa ALVeineen ja sivukuluineen käytännössä 50 €. 100 m2 teetetty talo maksaa laskennallisesti peukalosäännön mukaan 350.000 € ja sama itse tehtynä 200.000.


    • Elkut on kalliita

      Kyllä se hyvät herrat on niin, että kivitalon saa vesikattoon pystytettynä tuohon 600-650€/m2 hintaan. Eli jos sillä saa vain elementtirungon, niin onhan suolainen hinta.

      Mitä sitten tulee elementtien laskeneeseen hintaan, niin ilo on väliaikaista. Nyt koitetaan pitää putiikkeja tekohengityksellä pystyssä ja aijai niitä rakentajia, jotka ovat tilanneet elkut ja toimitus jostain syystä viivästyykin tms. Soppareissa on pykälä, jossa elkut hinnoitellaan ko. hetken hintaan. Saattaapi tulla melkoinen lisälasku. Yleensäkin elkkuhommissa kaiken pitää mennä putkeen tai homma alkaa maksamaan (esim. juurin tuon reilun satkun per tunti kun nosturia seisotetaan). Mistä löytyy pientalotyömaa, jossa hommat menee putkeen? Ei mistään

    • BauHerr

      " Mistä löytyy pientalotyömaa, jossa hommat menee putkeen? Ei mistään"

      HÖPÖ HÖPÖ.

      Minulla ei ole KOSKAAN ollut mitään suurempia ongelmia missään muussa kuin kaupunkien lupa-arkkitehtien kanssa. SE TAAS ON SITTEN TOINEN ASIA KOKONAAN.

      Yhtään venttatuntia en ole maksanut. Yhtään korvausta puuttuvasta voimavirrasta tai vedestä en ole myöskään maksanut.

      Minun mielestäni talo vesikatossa, pohjat, liittymät, ulkopuoliset KVV-tehtynä 650 € per neliö on OK. Se on muuten 10 % lopullisen tuotteen markkinahinnasta. Tuosta 650 eurosta voi muuten sitten laskea minun omakustannusarvoni, jos käyttää alalle tyypillistä kerrointa, että se siitä. Jos joku tekee minua edullisemmin, niin nostan hattua ja tarjoan oluet.

      Jos vertaan Lammiin, niin heidän VÄLITTÄMÄNSÄ pystytystarjous oli samaa luokkaa. JA huvittavaa kyllä: Lammin välittämä Onnisen LVI tarjous oli jokseenkin eurolleen 650 € per neliö, mikä pisti alan miehen nauramaan.

      Minä ainakin ostan elementit kiinteään hintaan. Niiden toimitus ja valmistus aikataulutetaan niin, että projekti pysyy kasassa.

      Jos huomaan, että joku osa projektista ei pysy aikataulussa, vetäisen haalarit päälle ja teen itse. Esimerkiksi kun KVV-puolelle tuli maastaolosuhteista ja yllätyksenä tulleista vanhoista asennuksista johtuen merkittävä muutos, tilasin kaivurin ja kaivoin itse 14/24 7/7. Kaivuri oli työmaalla 4 tuntia tilauksesta ja eikun kauha heilumaan.

      Ymmärrän kyllä, että jos joutuu tilaamaan kaivinkoneurakoitsijan ja perämiehen seuraneidiksi sekä putkimiehen, niin projekti ei varmuudella toimi kuten junan vessa. Yhtälössä on liian monta liikkuvaa osaa. Meillä menee putkeen, kun tarvittaessa liikkuvin osa olen minä itse.

      • Jorma Vares-leffan

        Ahaa rakennusherran kenkä puristikin siitä, että oli itselleen elementtikoijan tilannut. Sitähän ei passaa arvostella.
        On vähän kuin Skodan osto kun DSG laukeaa, pientä huoltoa vaan.
        Taidat kuitenkin olevan se kusessa oleva elementtitehtailija, jolla kauppa ei käy.
        Teräslevyjen hankinta työmaalle alkaa jo olla melkoista näpertelyä.
        Eiköhän me tavalliset tallaajat muurata vain harkosta tai jopa valeta Eps-muottiin. Kaivinkoneen kuljettajahan luulee monikin olevansa ja vuokrakoneella maksaa itsensä kipeäksi.
        Eps-muotti rapattuna kustantaa pari sataa €uroa neliö ja rakentaa pikkulapsikin tai homo. Kyllä elementti on kallis, lyhytikäinen ja enemmän neukkumeininkiä.


    • BauHerr

      Yhtään Skodaa tai betonielementtitehdasta minulla ei ole, ei ole ollut eikä tule olemaankaan.

      Teräslevy on hyvä alusta suuremmille nostureille. Painon saa jakautumaan niin suurelle alalle, että nosturin voi huoleti ajattaa vaikka suolle. Näpertelyä tai ei, niin levyn päällä nosturi ei kaadu. Vaihtoehto on massanvaihto. 0/32:n levitys tuppaa vaan olemaan vähemmän kustannustehokasta. Teräs vai sora -kysymykseen löytyy vastaus Exceliä pyörittämällä.

      Keskikokoisen kaivurin saa 500 € viikko plus ALV, eli melurajoissa pysyvä mutta muuten maksimitunnit tekevä maksaa 7 € per tunti ALV. Päälle tulee löpö. Kaivinkoneurakoitsija ottaa keskimäärin samasta 70 tunnin työstä vähintään 7.000 € plus ALV. Itse kaivaen säästää viikossa yli 6.000 euroa. Yli 6.000 € nettorahaa tarkoittaa yksitystaloudessa yli 12.000 € viikkotuloja. Yrityksessä asia on hieman erilainen.

      Tietysti voisin ostaa oman kaivinkoneen, mutta toistaiseksi olen päätynyt vuokraamaan. Se on hirveän mukavaa, kun voi ilmoittaa, että "tää on rikki, tuus korjaamaan" kuin hakea työkalut ja ryhtyä itse korjaamaan. Vaan tuohan on ihan makuasia. Joku voi tykätä kaivurien rassaamisesta.

      Kukkalaatikkostyrox-rakennuksia en ole vielä tehnyt. Sivusilmällä seurasin sitä Espoon surullisen kuuluisaa hanketta, jonka lopputuloksena ei syntynyt rakennusta vaan avioero. Kukkalaatikoista jäi kolkko maku. Luottoarkkitehdillä taas on passiivitalostyroxista mielipide, joka liittyy Paavo Jokisen kohteluun. Hän ei mahdu passiivitirehtöörin kanssa samaan projektiin, joten "kalalaatikkojen" piirtopalvelua ei ole tarjolla.

      Seuraava uusi projekti on täystiilitalo. Sille ei ole mitään asiallista perustetta. Se nyt sattuu vain huvittamaan.

      • Maanrakentaja rkm

        Yrittäjyyttä ja yrityshenkisyyttä kuitenkin näyttää löytyvä, laskutaito samaa luokkaa kuin kaivinkone yrittäjällä. Lisää nyt ainakin kustannuspuolelle koneen siirrot kahteen suuntaan 240 €, polttoainetta 80 litraa päivä tuolla työtahdilla, arvonlisäveroa 24 prosenttia.
        Tavallisen Jepen työsaavutus on noin neljännes ammattilaisesta mikä muuttaa laskelmia melkoisesti. Usein valittu liian pieni vuokrakonekkin aiheuttaa lisätyötä vähintään tuplat.
        Suurimmat ongelmat ovatkin tietopuolella, ei tunneta tuotteita eikä pahemmin rakennustapaohjeitakaan. Ostetaan yleisesti halpaa paskaa, joka rikotaan jo asennettaessa. Sitten korjataan loppu elämä ja takuitakaan omasta työstä ei synny.
        Vakuutuksia ei tietenkään ole minkäänlaisia, joten henkilövahinkoja ei kannata hankkia. Kaikkea nämä tee se itse miehet yrittävät ja Gramo kyllä vuokraa ja ottaa rahat pois.
        Olet sentään sen verran valveutunut, että vanhan koneen naparemontti esimerkiksi maksaa helposti kymppitonnin ja voitot valuisivat hiekkaan kerralla.
        Epsi harkoista vähemmän tietoa, kevyiltä näyttävät ja ovat merkittävästi lisääntyneet. Itselle voisin aivan hyvin hankkia seuraavaksi kivitalon hyvin eristettynä.


    • Headbanger2

      Kuka on Paavo Jokinen?

    • BauHerr

      Arkkitehdin mielestä eristettyjen harkkojen isä on Paavo Jokinen, eivätkä suinkaan ne, jotka ovat harkoillaan rahaa tehneet.

      Kalalaatikkobusiness taas on arkkitehdin mukaan samojen piirien uudempi yritys.

      Niin tai näin, laatikkoleikkejä hän ei piirrä edes paremmasta rahasta.

      • hukke2

        Jos puurunkoiset elementit olisi keksitty Suomessa, niiden markkinaosuus olisi edelleen 3% kun kaikki niitä tekevät firmat keskittyisivät haukkumaan toisiaan kunnian viemisestä. Kuka varasti kunnian Paavo Jokiselta, Palikkaäijä vai joku muu?

        Palikkaäijältähän kunniaa vie mm. Passiivikivitalot, jonka markkinointi on Palikkaan verrattuna tältä vuosisadalta ja tästä universumista. Kuulemma Herra Palikka on niin mahdoton tyyppi että yksikään yhteistyökumppani ei kestä vuotta kauempaa.

        Keksijä saa ja ansaitsee kunnian, mutta rahat menevät markkinoijalle.


      • Totta puhuen
        hukke2 kirjoitti:

        Jos puurunkoiset elementit olisi keksitty Suomessa, niiden markkinaosuus olisi edelleen 3% kun kaikki niitä tekevät firmat keskittyisivät haukkumaan toisiaan kunnian viemisestä. Kuka varasti kunnian Paavo Jokiselta, Palikkaäijä vai joku muu?

        Palikkaäijältähän kunniaa vie mm. Passiivikivitalot, jonka markkinointi on Palikkaan verrattuna tältä vuosisadalta ja tästä universumista. Kuulemma Herra Palikka on niin mahdoton tyyppi että yksikään yhteistyökumppani ei kestä vuotta kauempaa.

        Keksijä saa ja ansaitsee kunnian, mutta rahat menevät markkinoijalle.

        Paavo Jokinen on täysin tuntematon suuruus, mutta täytyyhän tuotteella aina joku keksijäkin olla.
        Sitten markkinat kehittävät tuotteita, harvemmin keksintökään on heti valmis.
        Se on totta että markkinamiehet ja keksijät ovat yleisesti eri heppuja, helpolla rahaa ei nykyisessä kilpailuyhteiskunnassa kuitenkaan tee kukaan.
        Se uskomus rakennusalalla voidaan kuitenkin unohtaa, että Suomessa olisi kaikki rakennustarvikkeet ja aineet keksitty. Ovat pääasiassa ulkomailta kopioituja, kuin entisessä Neuvostoliitossa.


    • BauHerr

      "Yrittäjyyttä ja yrityshenkisyyttä kuitenkin näyttää löytyvä, laskutaito samaa luokkaa kuin kaivinkone yrittäjällä. Lisää nyt ainakin kustannuspuolelle koneen siirrot kahteen suuntaan 240 €, polttoainetta 80 litraa päivä tuolla työtahdilla, arvonlisäveroa 24 prosenttia."

      1. Kaivinkoneyrittäjä on yhdyssana.
      2. Kaivinkoneen siirrosta olen maksanut 50 tai 70 euroa, vuokraajasta riippuen tai hakenut itse.
      3. Löpö maksaa alle euron litra.
      4. ALV rasittaa ainoastaan myyntiä. Sitä ei lasketa yksittäisestä työsuorituksesta.
      5. Teen kerralla oikein, ei tule korjattavaa.
      6. Oman työn takuu on elinikäinen.

      Minä osaan lukea rakennuspiirustuksia ja käyttää sellaisia laitteita kuten tasolaseria. Viimeksi työmaalla käynyt, 30 vuotta kaivinkoneyritystä pyörittänyt ei osannut noista kumpaakaan. Teen tarvittaessa myös lujuuslaskelmia, joita taas rakennesuunnittelija ei viimeksi ollut tehnyt.

      Juu, yhden "virheen" myönnän. Teen yleensä kaivuuhommat työhön nähden pienimmällä taloudellisesti järkevällä koneella. Syy on tärinässä tai paremminkin tärinän aiheuttamissa vaurioissa. Miksi ryskiä 35 tonnin telakoneella, jos homman saa tehtyä pienemmällä ja pienempiä riskejä ottaen? Iso kone = isot virheet. Pieni kone = pienet mokat.

      MUTTA jokainen rakentaa tavallaan. Ainoaa oikeaa tapaa ei ole.

      • Maanrakentaja Porvoosta

        1. Ei pahemmin merkitystä asiassa.
        2. Kaivinkoneen siirto verollisena on puolitoista tuntia suuntaansa ja 80 €/tunti keskihinta = 240,00 kahteen suuntaan, pimeät työt erikseen.
        3. Polttoöljyn hinta on noin €uron litra ja kulutus kaivinkoneella pienellä 10 litraa tunnissa työtä tehden.
        4. Alv maksetaan koneen vuokrauksessa , pimeät hommat erikseen. Yksityisihminen maksaa alvin, käännetty alv koskee vain firmoja.
        5. Huono mutta tyypillinen asenne rakennustyömaalla.
        6. Takuu selviää viimeistään myyntitilanteessa ja korvausten määrässä.
        7. Moni muukin on kuvitellut osaavansa lukea piirustuksia, laseria osaa käyttää lapsikin.
        8. Vai tärinää välttelet 16 tonninen riittää hyvin ja osaava kuljettaja ei turhia täristele. Sinulle amatöörille 3 tonninenkin riittää.
        9. Tarvitset ammattiauttajaa, niin korvien väliin kuin rakennustyöhönkin. Selvästi Elyn pölvästejä.


    • BauHerr

      Noista väitetyistä hinnoista selviää sekin, miksi en ole käyttänyt porvoolaista maanrakentajaa.

      Tuollaisia kaivinkoneen siirtohintoja on voinut joskus laskuttaa, enää noilla hinnoilla ei saa kauppoja.

      Nyt on hyvä aika rakentaa, koska ihan patentteja rakentajia saa ansiosidonnaisen jälkeen varsin hyvillä ehdolilla. TES-palkka alkaa olla maksimi ja yrittäjille ei tarvitse maksaa edes sitä. 80 € kaivurin siirrosta on kadonnutta kansanperinnettä. Epätoivoisimmat tuovat koneet ilmaiseksi.

      Jos porvoolaiseen tapaan kuuluu tehdä huonosti ja useampaan kertaan, sen sijaan, että tehdän ajatuksen kanssa kerran ja kunnolla, niin ole ystävällinen ja pysy Porvoossa.

      Koska olen se kuuluisa "rakennushankkeeseen ryhtyvä", joka vastaa kaikesta maailman tappiin, olen erityisen tarkka siitä, kuka työmaalle tulee. Perustajaurakoitsija vastaa oli "takuita" muilta tai ei. Tästä syystä len super-tarkka, aina läsnä ja nopea irtisanomaan, jos asenne ei ole kohdallaan.

      Tiheästi rakennetuilla alueilla, joissa minäkin operoin, tärinä on tärkeä asia. Yleensä ongelmia syntyy paalutuksessa, koska paalukone on jyhkeä ja asiantutemattomia pelottava laite. OIKEASTI tärinä syntyy räjäytystöiden lisäksi kaivinkoneesta ja täyttöjen kippauksista. Asia on varmasti näin, koska olen sen useista mittaustuloksista nähnyt.

      Alkuperäiseen kysymykseen elementitaloista tämä sivujuonne liittyy sikäli, että betonielementtitalojen perutukset on syytä tehdä todella hyvin. Puurunko kestää painumista paljon paremmin kuin betoni, joten betonielementti on syytä perustaa kalliolle tai paaluille. Olen myös tehnyt renuavahvistettuja laattoja, joskin nekin paaluilla vahvistettuina.

      Toivottavasti porvoolainen on edes Loimaan kassan jäsen. Ennuste on siinä määrin huono ...

    • ei pimeää enää pliis

      Kaivurin siirto lavettiautolla maksa n 300€ suunta,että alahan laskea verollisia hintoja.(EI ENÄÄ PIMEITÄ HINTOJA)
      (Sisältää ajoa noin 2 h.)

      • BauHerr

        Siirrosta saat pyyttä vapaasti ihan mitä haluat.

        Verkosta vai goolgaliia esim sen, että Simon kunta maksaa 1,50 €/km tai 50 € per h.

        Nykyisessä markkinatilamnteessa ei siirroista tarvitse maksaa. Itse asiassa 2 x 300 € ylittää kaivureiden käyvän viikkovuokran.

        Kovin pitkää ei tietysti toimi yhtälö, jossa uushankintahinnaltaan 100.000 €:n koneen voi vuokrata 400 - 500 €:lla viikoksi.

        Tilanne on niin paha, että maanrakennusyrittäjiltä palaa hermot. Yksi pyysi neuvotteluissa minua kertomaan hinnan. Toinen halusi minu tekevän myös laskutuksen.

        En olisi ikinä uskonut, että laskuttaisin itse itseäni toisen yrittäjän puolesta. Näin siinä vaan kävi. No olihan siinä kaivinkoneyrittäjälle se etu, että minä jouduin laskemaan tunnit, tonnit, kuormat ja "laput".

        Tietääkö juku mitä ylijääneille, ihan kuranteille, "lapuille" voisi tehdä? Sain myytyä maata muille, joten lappuja jäi yli.


      • Espoosta maamies
        BauHerr kirjoitti:

        Siirrosta saat pyyttä vapaasti ihan mitä haluat.

        Verkosta vai goolgaliia esim sen, että Simon kunta maksaa 1,50 €/km tai 50 € per h.

        Nykyisessä markkinatilamnteessa ei siirroista tarvitse maksaa. Itse asiassa 2 x 300 € ylittää kaivureiden käyvän viikkovuokran.

        Kovin pitkää ei tietysti toimi yhtälö, jossa uushankintahinnaltaan 100.000 €:n koneen voi vuokrata 400 - 500 €:lla viikoksi.

        Tilanne on niin paha, että maanrakennusyrittäjiltä palaa hermot. Yksi pyysi neuvotteluissa minua kertomaan hinnan. Toinen halusi minu tekevän myös laskutuksen.

        En olisi ikinä uskonut, että laskuttaisin itse itseäni toisen yrittäjän puolesta. Näin siinä vaan kävi. No olihan siinä kaivinkoneyrittäjälle se etu, että minä jouduin laskemaan tunnit, tonnit, kuormat ja "laput".

        Tietääkö juku mitä ylijääneille, ihan kuranteille, "lapuille" voisi tehdä? Sain myytyä maata muille, joten lappuja jäi yli.

        Minä en taas tuollaisen mulkun kanssa edes neuvottele, oikea rakennuspaikkasi on tosiaan Simon kunta.
        Oletpa tosiaan tehnyt vaativia töitä, jopa tärinämittarin nähnyt. Maan kippauskin kauhistuttaa.
        Toivottavasti ei nähdä missään työmaalla , olet turpaan vedettävä iljetys !


    • PotkunyrkkeileväBauH

      Maamies: On ne peut péter plus haut que son cul.

      Tämä keskustelu ei enää liity mitenkään elementteihin, joten hyvästi.

      • Ei herra

        On siirrytty Joulukuuhun, joten puheet kauniimmaksi heti. Huvikseen ei ketään kannata ärsyttää, varsinkaan kun on työnteosta kysymys.
        Tarjouksia voi pyytää asiallisesti ja kenenkään hädänalaista asemaa ei pidä käyttää hyväksi. Työpaikka kiusaaminen ei ole muodissa.
        Palveluita ostetaan ja myydään, molempia tarvitaan, kukaan ei varmasti osaa kaikkea itse.
        Elementti rakentaminen on yksi rakentamisen tyyleistä ja varmasti aivan hyvä, kuten myös paikallaan rakentaminenkin.
        Yksi sopii yhdelle ja toinen toiselle, hieman elämäntilanteesta riippuenkin.
        Herra hieman huono nimimerkki, huonosta käytöksestä.


    • BauHerr

      "Tarjouksia voi pyytää asiallisesti ja kenenkään hädänalaista asemaa ei pidä käyttää hyväksi. "

      Nousukaudella kaivinkoneurakoitsija vedättää hintoja ylöspäin. Nyt kun juuri kukaan ei rakenna, minä kerron mitä mikin maksaa.

      Tällä hetkellä tarjouksia pyydetään niin, että lasketaan hinta ja etsitään sille tekijä.

      Kenenkää ei ole pakko myydän tai vuokrata minulle mitään sellaista, mikä ei ole lakiin perustuvaa ja subjektiivinen oikeus.

      Tulee kyllä mieleen nekin ajat, jolloin koneurakotsija soitti viikkoa ennen kaivua ja kertoi hinnan just nousseen siitä, mitä oli sovittu. Kun asiasta huomautti, niin oli kuulema kovia kiireitä eikä työmaalle ehtisi ollenkaan.

      Markkinatilanteen ansiosta: It's my way, or dole.

      Jos joku on herkkähipiäinen, niin rakennusala on aivan väärä paikka tunteilulle.

      Minä pidän aina sopimukseni, myös suulliset. Pacta sunt servanda! Lisäksi maksan kaikki asialliset laskut ajallaan. Se on tällä alalla harvinaista.

      Päin naamaa kukaan ei ole tullut vielä väkivallalla uhkaamaan. (Johtuu varmaan koosta ja harrastuksista). Sen sijaan saan yhteistyökumppaneilta runsaasti kutsuja aamiaisille, lounaille, illallisille jne. En tuppaa niissä käymään, kun vievät liikaa aikaa. Syömällä ei synny taloja juomisesta nyt puhumattakaan.

    • Yrittäjä rak.

      Noita oppejasi pitäisi päästä soveltamaan kaupunginvirastoon, josta ne todelliset vedättäjät ja laiskottelijat löytyvät.
      Kaivinkoneyrittäjät taitavat olla sieltä köyhimmästä päästä.
      Suomi pelastuisi ja taantuma irrottaisi otteensa.

      • Keväällä alkaa

        Bau herr oikeastaan tosiaankin haukkuu väärää puuta, rakentamisen korkeat hinnat johtuvat verottajan vedättämisestä, veroja on noin puolet rakennusprojektista.
        Näiden verojen kerääjä on sitten se onneton yrittäjäparka.
        Maailma on kyllä muuttumassa ja kunnanvirastoonkin alkaa kilpailu kyllä purra jo lähivuosina, koska julkinen velka on paisunut liian suureksi.
        Pääsevät lähes kaikki kilpailluun mukaan, eikö olekin kivaa ?
        Palsta on tietysti väärä tälle kirjoitukselle, eikä pitäisi provosoitua kun provosoidaan.
        Kivitalo on aina puutaloa parempi sijoitus pitkällä aikavälillä, joka alkaa käydä entistä tärkeämmäksi laina-aikojen pidetessä korkean verotuksen vuoksi.


      • Rane raksalta
        Keväällä alkaa kirjoitti:

        Bau herr oikeastaan tosiaankin haukkuu väärää puuta, rakentamisen korkeat hinnat johtuvat verottajan vedättämisestä, veroja on noin puolet rakennusprojektista.
        Näiden verojen kerääjä on sitten se onneton yrittäjäparka.
        Maailma on kyllä muuttumassa ja kunnanvirastoonkin alkaa kilpailu kyllä purra jo lähivuosina, koska julkinen velka on paisunut liian suureksi.
        Pääsevät lähes kaikki kilpailluun mukaan, eikö olekin kivaa ?
        Palsta on tietysti väärä tälle kirjoitukselle, eikä pitäisi provosoitua kun provosoidaan.
        Kivitalo on aina puutaloa parempi sijoitus pitkällä aikavälillä, joka alkaa käydä entistä tärkeämmäksi laina-aikojen pidetessä korkean verotuksen vuoksi.

        Mihin hävisi Bauherr, ei kai vaan tullut lopputili kouraan yhteiskunnan hyväpalkkaisesta virasta. Saattoipa joutua kilpailuun, aivan omin opein.
        No eipä haasteta riitaa näin jouluna !


    • BauHerr

      Arvoisa Rane. BauHerr on siellä, missä rakennetaan - tietysti.

      Väittävät tuossa, että haukuskelen vääriä puita. HÖPSIS! Verottaja tulee apajille palkan kautta. Mitä pienempi palkka, sitä vähemmän verottaja aiheuttaa tuhoa.

      Arvoisa Rane, minun verokottiani ei hypelöi kukaan muu kuin minä. Epäilen, että en anna itselleni lopputiliä.


      Joulu on sopivaa aikaa työkalujen kunnostamiseen.

    • jukilo

      Rakenteiden kustannuksiakirja 2014:

      Valuharkkoseinä 400 mm asennettuna ilman pintoja 140,75 €/m2 (alv 0%)
      Sänkkäri saumattu ja kitattu 240 mm eristeellä, pinnat käsittelemättä 178,80 €/m2 (alv 0%)
      Kevytsoraharkko 380 mm 118,54 €/m2 (alv 0%)

      Ei koko totuus, mutta suuntaan antava. Valuharkkoseinässä valubetonien osuus on 19,08 €/m2

      • Betonia

        Valubetoni on sitten myös kantava rakenne, jotta kevytsoraharkosta saa palkkia tai maapaineseinää tarvitaan valubetonia.
        Perustukset pitää myös olla massiivista valubetonia, varsinkin paalutetuissa taloissa.
        Vertaaminen ei ole aivan noin yksinkertaista.


      • BauHerr

        Minä en tunne tuon laskelman perusteluja, mutta ainakin minun kohteissani elementit ovat olleet pystyssä lähes harkkotaloista saatujen työtarjousten kustannuksilla.

        Elementtitalo on minulle varmuudella halvempi kuin harkkotalo. Tietysti, jos teen itselleni ja itse, hintasuhde kääntyy toisinpäin.


        Noissa teoreettisissa laskelmissa on se ongelma, että todelliset hinnat menevät markkinatilanteen mukaan. Luvuilla ei välttämättä ole mitään tekemistä elettävän elämän kanssa. Rakennusalan alennuspolitiikka vaihtelee markkinoiden mukaan 15 % ... 85 % välillä. LAske siitä sitten keskiarvo!


      • Kyllikki33

        Näkyykö siinä työn osuus ?


      • Joulupukki Kivitalo
        Kyllikki33 kirjoitti:

        Näkyykö siinä työn osuus ?

        Rungon osuus on koko hankkeessa melko pieni, sisustus ja tekniikka maksaa. Katto ja lattia tarvitaan kaikissa taloissa.
        Tontin olosuhteilla on myös suuri vaikutus, paaluja kun aletaan tarvitsemaan alkaa elementti käydä kalliiksi, koska se kantaa heikosti.
        Rakennusala on ollut jo pitkään niin kilpailtu, ettei sieltä mitään kymmenien prosenttien alennuksia heru, se on muunneltua totuutta.
        Elementtejä kun tehtaassa tehdään on se kilohintaa ja eristeet kuutiohintaa. Sitten on logistiikkaa loput. Kaikki kilpailutu loppuun.
        Yleensäkin kun rakentamaan lähdetään hinta edellä on siinä jo ensimmäisiä virheitä. Ei ihme vaikka itketään laadusta, kosteusvaurioista sun muista.
        Jokainen sitten itse valitsee rakentaako kerrostalo elementeillä, vai jonkinmoisilla harkoilla, kovin suuria hintaeroja ei rungosta pysty saamaan, laatueroja kylläkin.
        Normaalisti ihminen rakentaa kerran kaksi elämästään, silloin kannattaa maksaa laadusta ja pitkäikäisyydestä. Kivitalo on yleisesti silloin hyvä valinta, ei lahoa eikä mätäne. Perustuksetkin nykymateriaaleilla saa tehtyä homevapaaksi.
        Yksi yleisimpiä ongelmia on nykyisin korjauksessa, kivivillan pölypintaan kertyvä kosteus joka homehduttaa seinän sisältä. Tätä ongelmaa on juuri kerrostalojen elementeissä ja täystiili rakenteissa. Kerrostalo elementeistä tehdyt koulut ja päiväkodit ovat erittäin vaikeasti korjattavissa ja niitä on tuhansittain tässä maassa.
        Eps-eriasteiset rakenteet ovat seinien osalta toimineet yleensä ongelmitta, joten paljon parjatut selänmurskaaja harkot ainakin toimivat.
        Näinä kosteina aikoina puurunkojen höyrynsulkujen kanssa ongelmaa alkaa myös pukkaamaan. Kosteus tuleekin ulkoa, kun sisäilmaa jäähdytetään.
        Tosiaankin on rakentamisessa paljon muutakin ajateltavaa, kuin hinta ja toimittajille kettuileminen.


    • BauHerr

      "Rungon osuus on koko hankkeessa melko pieni, sisustus ja tekniikka maksaa. Katto ja lattia tarvitaan kaikissa taloissa."

      Lattiat saa ontelolaatoista samoilla nostoilla kuin elementitkin. Tulee nopeasti runko.

      Tekniikka maksaa. Nyrkkisäännön mukaan tekniikan osuus on kolmaosa kokonaishinnasta (riippuu toki tasosta). Meillä oma konsernini tekee ne.

      "Rakennusala on ollut jo pitkään niin kilpailtu, ettei sieltä mitään kymmenien prosenttien alennuksia heru, se on muunneltua totuutta."

      Jaa, no nyt minullekin selvisi, miksi menestyn tällä "kilpaillulla alalla". Juu, jatka vaan täyden OVH:n maksamista.

      "Tontin olosuhteilla on myös suuri vaikutus, paaluja kun aletaan tarvitsemaan alkaa elementti käydä kalliiksi, koska se kantaa heikosti."

      Paaluista tulee okt:ssa lisäkustannusta noin 5.000 €, mikäli paalun pituus on kohtuullinen. Se on sitten sama mitä huonolle pohjalle rakentaa. Jos jättää paaluttamatta, niin huonosti käy. Aina kun faija rehvastelee sillä, että on mielestään parempi rakentaja, näytän valokuvaa yhdestä 60-luvulla rakennetusta talosta. Pisan torni on suora siihen verrattuna. Faija rakensi betonilaaatalle puurunkoisen rakennuksen.

      Opetus: huonolle pohjalle vain paalulla. (Paaluna käy sitten myös maahan juntatut kuusenrungot. Ainakin faijan kuusipaaluttamat pytingit ovat vieläkin suorassa).

      • inssii

        "Opetus: huonolle pohjalle vain paalulla. (Paaluna käy sitten myös maahan juntatut kuusenrungot. Ainakin faijan kuusipaaluttamat pytingit ovat vieläkin suorassa)."

        Puupaaluja saa käyttää pysyvissä vakituisissa rakennuksissa vain pohjaveden pinnan alapuolella


      • Bauherr 2

        Se onkin hyvä, että joku menestyy tällä kilpailulla alalla. Voitosta sitten meneekin veroa heti 20 prosenttia ja kun otat rahaa ulos firmastasi menee pääomaveroa sinulta 30 prosenttia. Koko toiminnasta firmasi olikin jo maksanut 24 prosenttia arvonlisäveroa.
        Kyllä täytyy olla kova jätkä, joka näinä aikoina menestyy, yhteiskunnan verokuppaajaa vastaan.
        Mikä olikaan se rakentamisen ja asumisen kalleuden syy, olikohan se kuitenkaan rakennusurakoitsijan palkka ? Olikohan lopputuloksen summaan vaikutusta tekikö harkoista vai elementeistä ? Käyttikö puu- vai teräspaaluja ?
        Vihervasurien oppi on tässä maassa mennyt hyvin perille jo vuosia !


    • Concrete

      Meillä projekti käynnistymässä keväällä ja elementeistä olisi talo tulossa. Suunnitelmissa kolme kerrosta, joista alin kerros (kellari) sänkkäreillä ja kaksi kerrosta päälle Parman rappauselementeillä. Tulevat siis valmiiksi rapattuina työmaalle, myöhemmin vielä toinen rappaus päälle. TB-elementeistä tulee lisäksi portaat, kantavat väliseinät, välipohjat sekä yläpohja. Neliöitä mökissä noin 330 m2. Voin laitella myöhemmin viestiä, että miten projekti etenee. Hinta oli sen verran kilpailukykyinen, että ei ollut vaikea valita tätä runkovaihtoehtoa!

      • Kb-elkuilla

        Tein 3 krs 300m2 valmiiksi tuossa syksyllä. Urakan aloitimme viime huhtikuussa. Keväällä tulee vielä rappaus ja pihatyöt. Asumme kovaa vauhtia jo ja rahaa on mennyt taloon 350t€. Vielä menee sellainen 30-40 donaa, mut pidän kyllä edullisena tätä ratkaisuamme... Meille tuli siis Aerocin kevytbetonista harkot ja elementit. En voi muuta olla kuin tyytyväinen. Betonielkkujakin mietittiin, mutta kun selvisi kuinka raakile se toimitus oikeasti on, en nähnyt mitään järkeä siinä.


      • elementti

        Kuinka raakile, täsmennä?


    • Täsmääää

      Kiinnostaa myös? Elementeissä kuitenkin voi olla valmiina sisäkuori, eriste ja rappaus. Lisäksi toki sähkörasiat, ikkunat, läpiviennit, graafinen kalvo, väribetonia... Että mitä kirjoittaja tarkoittaa raakileella?

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mielessäni vieläkin T

      Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän
      Ikävä
      38
      1779
    2. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1381
    3. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      42
      1367
    4. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      14
      1342
    5. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      1
      1335
    6. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      7
      1314
    7. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      0
      1284
    8. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      1
      1240
    9. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      2
      1200
    10. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      2
      1173
    Aihe