Olen lapsesta lähtien ollut sisäisesti ylimielinen. Kokemukseni siitä, että olen viisaampi, ymmärtävämpi, ja että minulla on jokin suuri tehtävä, jonka olen saanut Jumalalta, ja jota nöyränä toteutan, on minulle niin itsestään selvä, etten ole edes tiedostanut sitä ennen kuin vasta aikuisena. Sisäinen ylimielisyyteni ei siis ole asenne, vaan olen aina uskonut siihen lapsellisella viattomuudella. Nyt aikuisena olen alkanut tulla tästä tietoiseksi. Ulospäin olen lapsesta lähtien ollut ujo, arka ja nöyrä, se on luonteeni.
Mutta voiko olla niin, että vaikken ikinä sano mitään, mikä viestii ylimielisyyttä, en käyttäydy röyhkeästi, en puhua pälpätä omia ajatuksiani joka tilanteessa, en naureskele toisten vahingoille, en kerro törkeitä vitsejä, ja olen palvelualtis, hiljainen ja annan muille tilaa, niin voivatkohan ihmiset jollain tavalla kuitenkin vaistota sisäisen ylimielisyyteni..?
Olen alkanut miettiä tätä siksi, että minua on koulukiusattu, työpaikkakiusattu ja muutenkin monet ihmiset, puolituntemattomatkin joskus suhtautuvat minuun kuin yrittäisivät "voittaa" minut, päteä, todistella etteivät ole minua huonompia jne. Olen näissä tilanteissa ollut ihan hämmentynyt, kun en ole itse tiennyt, että mitään kilpailuasetelmaa meidän välillämme on ollutkaan, ja yleensä kehun tätä toista hänen saavutuksistaan. Joskus tämä toinen ihminen raivostuu entisestään suhtautumisestani, koska varmaankin kokee sen alentuvana.
Kaiken huipentuma on, että vaikka olenkin nyt aikuisena alkanut tiedostaa sisäistä, synnynnäistä ylimielisyyttäni, koen edelleen olevani Jumalan erityinen "työkalu" maailmassa, eli että minulla on tehtävä, johon olen nöyrtynyt. Tarkemmin ajatellen en pidä tätä kiistatonta sisäistä ylimielisyyttäni negatiivisena, tuhoavana voimana, vaan tavallaan se erityistehtävä, jonka koen itselleni annetun, toteutuu nimenomaan nöyryyden ja palvelemisen kautta.
Vai olenkohan vain aina ollut ihan sekaisin, jotenkin syntymästä asti psykoosissa, kun olen tällainen? :-D
Vaistoavatko ihmiset sisäisen ylimielisyyden?
71
2426
Vastaukset
- itsetutkiskelua
Ujous ja arkuus yhdistettynä ylimielisyyteen kertoo epäterveestä narsismista. Mitä lapsuudessasi on oikeasti tapahtunut?
http://www.naistenkartano.com/artikkelit/ihmissuhteet/terve-ja-epaterve-narsismi-ihmis/- Maan hiljainen
Lapsuudessani, niin kuin muutenkin elämässäni, on tapahtunut sekä hyviä että pahoja asioita, ihan siinä missä muillakin. Yksi pahoista asioista on tuo koulukiusaaminen.
En käyttäydy ylimielisesti, vaan sisäisesti koen, että Jumala on antanut minulle erityistehtävän, eli ylimielisyyteni on sisäistä. Se erityistehtävä ilmenee käytännössä nöyryytenä ja muiden palvelemisena. En myöskään halua tunnustusta nöyryydestäni ja palvelemisestani, en halua huomiota. Haluan vain hiljaisuudessa toteuttaa tehtävääni. Mutta aivan kuin monet ihmiset vaistoaisivat tämän ja suuttuisivat siitä! Miksi?
Raamatussa kerrotaan Joosefista, jolle Jumala oli antanut erityistehtävän, ja joka lapsuudesta alkaen tunsi sen sisäisesti. Kun Joosef meni paimeneen veljiensä kanssa, hän kertoi heille lapsellisella viattomuudella unistaan, joissa hän oli veljiensä kanssa pellolla sitomassa lyhteitä, ja hänen lyhteensä nousi seisomaan, ja hänen veljiensä lyhteet kumarsivat sitä. Veljet pitivät Joosefia ylimielisenä ja alkoivat kadehtia ja vihata häntä. Koska Joosef oli vilpitön, hän ei ymmärtänyt veljiensä vihaa, ja joutui heidän murhanhimonsa uhriksi. Veljet myivät Joosefin orjaksi egyptiläisille kauppiaille...
Joosef kertoi muille kokemuksestaan, että on erityinen, mutta minä en puhu omasta kokemuksestani. Ihmiset vain ilmeisesti vaistoavat sen. - itsetutkiskelua
Maan hiljainen kirjoitti:
Lapsuudessani, niin kuin muutenkin elämässäni, on tapahtunut sekä hyviä että pahoja asioita, ihan siinä missä muillakin. Yksi pahoista asioista on tuo koulukiusaaminen.
En käyttäydy ylimielisesti, vaan sisäisesti koen, että Jumala on antanut minulle erityistehtävän, eli ylimielisyyteni on sisäistä. Se erityistehtävä ilmenee käytännössä nöyryytenä ja muiden palvelemisena. En myöskään halua tunnustusta nöyryydestäni ja palvelemisestani, en halua huomiota. Haluan vain hiljaisuudessa toteuttaa tehtävääni. Mutta aivan kuin monet ihmiset vaistoaisivat tämän ja suuttuisivat siitä! Miksi?
Raamatussa kerrotaan Joosefista, jolle Jumala oli antanut erityistehtävän, ja joka lapsuudesta alkaen tunsi sen sisäisesti. Kun Joosef meni paimeneen veljiensä kanssa, hän kertoi heille lapsellisella viattomuudella unistaan, joissa hän oli veljiensä kanssa pellolla sitomassa lyhteitä, ja hänen lyhteensä nousi seisomaan, ja hänen veljiensä lyhteet kumarsivat sitä. Veljet pitivät Joosefia ylimielisenä ja alkoivat kadehtia ja vihata häntä. Koska Joosef oli vilpitön, hän ei ymmärtänyt veljiensä vihaa, ja joutui heidän murhanhimonsa uhriksi. Veljet myivät Joosefin orjaksi egyptiläisille kauppiaille...
Joosef kertoi muille kokemuksestaan, että on erityinen, mutta minä en puhu omasta kokemuksestani. Ihmiset vain ilmeisesti vaistoavat sen.Jos et ole käynyt juttelemassa näistä asioista, niin ehkä kannattaisi. Ihan vaikka tuon kiusaamisen takia, jota olet kokenut.
- Maan hiljainen
itsetutkiskelua kirjoitti:
Jos et ole käynyt juttelemassa näistä asioista, niin ehkä kannattaisi. Ihan vaikka tuon kiusaamisen takia, jota olet kokenut.
Olen käynyt juttelemassa koulukiusaamisesta ammattiauttajan kanssa. Hän kuunteli ja oli myötätuntoinen (ja tästä olen kiitollinen).
Mutta alkuperäinen kysymykseni koski sitä, että ihmiset ilmeisesti vaistoavat tällaisen sisäisen ylimielisyyden, jota ei koskaan ilmaise muuten kuin nöyryyden ja palvelemisen kautta. Tämä on mielestäni kauhean surullista, semminkin, kun kyseessä on synnynnäinen kokemus. Enkä koe olevani muita ihmisiä arvokkaampi. Jotkut ihmiset kai virheellisesti tulkitsevat sisäisen kokemuksen erityistehtävästä siten, että luulisin olevani arvokkaampi ihminen.
Kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita. - Ateistihki55-66
Maan hiljainen kirjoitti:
Olen käynyt juttelemassa koulukiusaamisesta ammattiauttajan kanssa. Hän kuunteli ja oli myötätuntoinen (ja tästä olen kiitollinen).
Mutta alkuperäinen kysymykseni koski sitä, että ihmiset ilmeisesti vaistoavat tällaisen sisäisen ylimielisyyden, jota ei koskaan ilmaise muuten kuin nöyryyden ja palvelemisen kautta. Tämä on mielestäni kauhean surullista, semminkin, kun kyseessä on synnynnäinen kokemus. Enkä koe olevani muita ihmisiä arvokkaampi. Jotkut ihmiset kai virheellisesti tulkitsevat sisäisen kokemuksen erityistehtävästä siten, että luulisin olevani arvokkaampi ihminen.
Kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita.Ehkä vaan olet outo :D. Ihmiset kokevat olonsa epämukavaksi ja alkavat päteä sulle? Sikäli hassua, et oon kokenut samaa. Mutta 'erityisyys' on ehkä selvinnyt, että se onkin vain johtunut traumaattisesta lapsuudesta. Ja oikeasti oon ihan normi tyyppi. En tosin haluaisi niin vieläkään ajatella:D. Nuita satukirjoja ei kannata nii vakavasti kuitenkaan ottaa. Ne on täyttä höpöä.
- itsetutkiskelua
Maan hiljainen kirjoitti:
Olen käynyt juttelemassa koulukiusaamisesta ammattiauttajan kanssa. Hän kuunteli ja oli myötätuntoinen (ja tästä olen kiitollinen).
Mutta alkuperäinen kysymykseni koski sitä, että ihmiset ilmeisesti vaistoavat tällaisen sisäisen ylimielisyyden, jota ei koskaan ilmaise muuten kuin nöyryyden ja palvelemisen kautta. Tämä on mielestäni kauhean surullista, semminkin, kun kyseessä on synnynnäinen kokemus. Enkä koe olevani muita ihmisiä arvokkaampi. Jotkut ihmiset kai virheellisesti tulkitsevat sisäisen kokemuksen erityistehtävästä siten, että luulisin olevani arvokkaampi ihminen.
Kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita."Mutta alkuperäinen kysymykseni koski sitä, että ihmiset ilmeisesti vaistoavat tällaisen sisäisen ylimielisyyden, jota ei koskaan ilmaise muuten kuin nöyryyden ja palvelemisen kautta. "
Minun on vaikea ymmärtää tällaista toimintaa muuten kuin läheisriippuvuuden tai narsismin kautta. Koska olet jo lapsuudesta lähtien kokenut olevasi erityinen, niin mielestäni kyse on jonkinlaisesta persoonallisuushäiriöstä. Joosefit ym. eivät liity tähän mitenkään.
Olemme myös hengellisiä olentoja, mutta mielenterveysasiat ovat ihan maallisia juttuja ja kasvuympäristöön liittyviä. Mutta jos et koe tuskaa erilaisuutesi vuoksi, niin eipä sitten ole syytä muuttaa mitään. Muut ihmiset eivät vaan ymmärrä sinua ja se on sinun ristisi.
Joku kirkko kuulolla pappi voisi kertoa täällä oman näkemyksensä.
- 2+2
Ihmisiä ärsyttää, jos et esimerkiksi ole kovin kilpailuhenkinen ja silti pärjäät ja voitat tilanteissa, joissa heidän mielestään on kilpailu ja he joutuvat tekemään asian eteen töitä. Kai he ajattelevat, että kuinka joku voi olla noin ylimielinen ettei muka välitä voittamiusesta ja silti voittaa?
Joku väitti, että tässä saattaisi kyse olla narsismista. Mielestäni ihminen, joka ei satuta muita, ei voi missään nimessä olla narsisti.
Olen ollut kuuntelemassa naisten tarinoita siitä kuinka joku työkaveri on narsisti, kun on niin etäinen, osaa tynsä liiankin hyvin, ei lähde juoruporukoihin. On jollakin tavalla "täydellinen" ja sekös eräitä helppoa elämää viettäneitä kismittää.
Ei ole helppoa olla erilainen. Aloituksessa oli puhetta uskoon liittyen. Jeesushan oli erilainen aikoinaan. Miten hänelle kävi? Hänet ristiinnaulittiin ja hän kuoli jne.
Onhan se niin, että nyky-yhteiskunnassa ristiinnaulitaan symbolisesti jatkuvasti erilaisia ihmisiä. Heidän ei tarvitse olla narsisteja tai muita ihmishirviöitä. He saattavat olla ihan tavallisia kunnollisia, mutta ehkä hieman etevämpiä nöyriä ihmisiä. Kaikkien ihmisten ymmärrys ei ole kehittynyt tarpeeksi ymmärtääkseen erilaisuutta. he kokevat ärsytystä, kateutta, inhoa erilaisuutta kohtaan. Kun aika on oikea, hekin kasvavat ja lakavat ymmärtää mistä oikeastaan on kyse.
"Minun on vaikea ymmärtää tällaista toimintaa muuten kuin läheisriippuvuuden tai narsismin kautta. Koska olet jo lapsuudesta lähtien kokenut olevasi erityinen, niin mielestäni kyse on jonkinlaisesta persoonallisuushäiriöstä."
Tässä on tyypillinen tietämättömän ihmisen kommentti. Hänen on vaikea ymmärtä jonkun kokevan olevansa erityinen. Ollappa tummaihoinen viime vuosisadan alun suomessa. Luuletko tuon tummaihoisen kokeneen olevansa erityinen ja erilainen?
Tosiasiahan on se etteivät kaikki ole samanlaisia. Joskus käy niin, että joutuu ainoana erilaisena samanhenkiseen porukkaan ja kokee itsensä ulkopuoliseksi. Näin voi käydä kenelle tahansa. Jos kiltti ihminen joutuu ilkeiden porukkaan, saattaa hän kokea olevansa hyvinkin erityinen, koska ei halua tehdä smoja ilkeyksiä kuin muut tekevät.
Älkää hyvät ihmiset tuomitko oman olettamuksenne perusteella ketään. Teistä saa paremman kuvan, jos alkuun kysytte tarkentavia kysymyksiä ja vasta sen jälkeen teette johtopäätöksenne. On itsekeskeistä tehdä olettamuksia yhden lyhyen tekstinpätkän ja oman maailmankatsomuksensa perusteella, Oma maailmankatsomus on itsekeskeisten ihmisten dominoiva apu olettamusten tekemisessä....
Taisi mennä hieman ohi aloituksen, mutta tällaisia ajatuksia muutama teksti tässä viestiketjussa herätti...- itsetutkiskelua
Ihminen on monimutkainen olento ja ne kuvitelmat omasta erityisyydestä on usein keino peittää häpeää, jonka juuret on lapsuudessa. Ihmisen olisi kasvettava tavalliseksi, mutta silti riittäväksi.
Läheisriippuvuus ja narsismi kietouuvat toisiinsa.
"Läheisriippuvalla on taustalla tarve hallita muita, sillä hän pohjimmiltaan palvelee muita omista itsekkäistä tarpeistaan. Läheisriippuvainen loukkaantuu, jos toiset eivät tarvitsekaan häntä tai eivät suostu ottamaan vastaan hänen neuvojaan ja apuaan. Läheisriippuvuus on ikään kuin sisäänpäin kääntynyt, peitetty narsismi."
http://www.mtv.fi/lifestyle/tunteet/artikkeli/tietokirjailija-laheisriippuvuudessa-ja-narsismissa-on-paljon-samaa/3194994 - 2+2
itsetutkiskelua kirjoitti:
Ihminen on monimutkainen olento ja ne kuvitelmat omasta erityisyydestä on usein keino peittää häpeää, jonka juuret on lapsuudessa. Ihmisen olisi kasvettava tavalliseksi, mutta silti riittäväksi.
Läheisriippuvuus ja narsismi kietouuvat toisiinsa.
"Läheisriippuvalla on taustalla tarve hallita muita, sillä hän pohjimmiltaan palvelee muita omista itsekkäistä tarpeistaan. Läheisriippuvainen loukkaantuu, jos toiset eivät tarvitsekaan häntä tai eivät suostu ottamaan vastaan hänen neuvojaan ja apuaan. Läheisriippuvuus on ikään kuin sisäänpäin kääntynyt, peitetty narsismi."
http://www.mtv.fi/lifestyle/tunteet/artikkeli/tietokirjailija-laheisriippuvuudessa-ja-narsismissa-on-paljon-samaa/3194994Jokainen on tavalla tai toisella erityinen. Maailmassa ei ole yhtään ainoaa samanlaista ihmistä kuin toinen on. Se jos mikä on erityistä.
Sanoin kerran jollekin uskovalle ihmiselle jotakin tämän tyylistä "Kai minä olen ihan hyvä ihminen." Mielestäni kyseinen lause ei ollut millään tavalla itsensä ylentämistä. Iso osa ihmisistä on ihan hyviä ihmisiä mielestäni.
Tähän tämä uskovainen sanoi minulle "Et sinä ole hyvä ihminen, olet syntinen ihminen. Jeesus kuoli ristillä syntiemme tähden."
Mielestäni hänen ilmaisunsa oli hieman jyrkkä. Mielestäni jokainen voi olla jollakin tavalla hyvä, vaikka onkin syntinen.
(Kirkon piirissähän on kuulemma eniten työpaikkakiusaamista...)
Läheisriippuvan tai narsistin taitaa tunnistaa vain se kuka on elänyt heidän kanssaan. Läheisriippuva saattaa tunnistaa myös itsensä.
Harva voi netin kautta tunnistaa persoonallisuushäiriöisen ainakaan yhden lyhyen kirjoituksen perusteella.
Mennäppä hitlerin saksaan toisinajattelijana ja juutalaisten puolustajana. Todennäköisesti aika surkea loppu kyseisellä henkilöllä. Se on ihan psykologiassa tunnettu ilmiö, että toisinajattelijaa ei katsota aina hyvällä, vaikka hänellä olisi hyvät aikeet. Toisinajattelija saattaa tulla työpaikkaan, missä on huono ilmapiiri ja ihmiset puhuvat asiasta selän takana. Kun toisinajattelija ajattelee auttavansa yhteisöä puhumalla asioista ääneen julkisesti työpaikan seinien sisällä, saattaa olla niin, että hän jää asiansa kanssa ihan yksin ja loppu on saman mukainen.
Kaikkien ihmisten kanssa ei ole helppo olla. Varsinkaan niiden kanssa ei ole helppoa, jotka etsivät aina muista vikoja, kun voisi katsoa sinne peiliin.
Kannattaa katsoa peiliin 9 kertaa ja niihin muihin sen kerran etsiessään vikaa tai ymmärrystä tai mitä lie.
Millä oikeudella ihmiset leimaavat tuntemattomia nettikirjoittajia narsisteiksi, jos mielipiteet vain eroavat omistaan. Parempi luoda keskustelua aiheesta ja miettiä vasta sen jälkeen mistä kyse.
Kenelläkään ei ole samanlainen sormenjälki, siinäkin olemme erityisiä! - itsetutkiskelua
2+2 kirjoitti:
Jokainen on tavalla tai toisella erityinen. Maailmassa ei ole yhtään ainoaa samanlaista ihmistä kuin toinen on. Se jos mikä on erityistä.
Sanoin kerran jollekin uskovalle ihmiselle jotakin tämän tyylistä "Kai minä olen ihan hyvä ihminen." Mielestäni kyseinen lause ei ollut millään tavalla itsensä ylentämistä. Iso osa ihmisistä on ihan hyviä ihmisiä mielestäni.
Tähän tämä uskovainen sanoi minulle "Et sinä ole hyvä ihminen, olet syntinen ihminen. Jeesus kuoli ristillä syntiemme tähden."
Mielestäni hänen ilmaisunsa oli hieman jyrkkä. Mielestäni jokainen voi olla jollakin tavalla hyvä, vaikka onkin syntinen.
(Kirkon piirissähän on kuulemma eniten työpaikkakiusaamista...)
Läheisriippuvan tai narsistin taitaa tunnistaa vain se kuka on elänyt heidän kanssaan. Läheisriippuva saattaa tunnistaa myös itsensä.
Harva voi netin kautta tunnistaa persoonallisuushäiriöisen ainakaan yhden lyhyen kirjoituksen perusteella.
Mennäppä hitlerin saksaan toisinajattelijana ja juutalaisten puolustajana. Todennäköisesti aika surkea loppu kyseisellä henkilöllä. Se on ihan psykologiassa tunnettu ilmiö, että toisinajattelijaa ei katsota aina hyvällä, vaikka hänellä olisi hyvät aikeet. Toisinajattelija saattaa tulla työpaikkaan, missä on huono ilmapiiri ja ihmiset puhuvat asiasta selän takana. Kun toisinajattelija ajattelee auttavansa yhteisöä puhumalla asioista ääneen julkisesti työpaikan seinien sisällä, saattaa olla niin, että hän jää asiansa kanssa ihan yksin ja loppu on saman mukainen.
Kaikkien ihmisten kanssa ei ole helppo olla. Varsinkaan niiden kanssa ei ole helppoa, jotka etsivät aina muista vikoja, kun voisi katsoa sinne peiliin.
Kannattaa katsoa peiliin 9 kertaa ja niihin muihin sen kerran etsiessään vikaa tai ymmärrystä tai mitä lie.
Millä oikeudella ihmiset leimaavat tuntemattomia nettikirjoittajia narsisteiksi, jos mielipiteet vain eroavat omistaan. Parempi luoda keskustelua aiheesta ja miettiä vasta sen jälkeen mistä kyse.
Kenelläkään ei ole samanlainen sormenjälki, siinäkin olemme erityisiä!En ole leimannut ketään narsistiksi. Ja jos ihminen itse ei hirveästi kärsi ominaisuudestaan, niin mitäänhän ei silloin tarvitse tehdä. Aloittajalla nyt kuitenkin oli joku syy tulla mielenterveyspalstalle. Kuten alla kerrotaan narsistiset ongelmat liittyy kaikkiin persoonallisuushäiriöihin ilman, että kyse on varsinaisesti narsistista.
" Persoonallisuushäiriöt on psykiatriassa jaoteltu eri luokkiin. Näitä luokkia ovat epäluuloinen persoonallisuus, eristäytyvä persoonallisuus, epäsosiaalinen persoonallisuus, tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus, huomiohakuinen persoonallisuus, vaativa persoonallisuus, estynyt persoonallisuus, riippuvainen persoonallisuus ja narsistinen persoonallisuus. Narsistiset itsetunnon säätelyn ongelmat liittyvät tavalla tai toisella kaikkiin persoonallisuushäiriöihin."
http://www.e-mielenterveys.fi/mielenterveyden-hairiot/persoonallisuushairiot/ - itsetutkiskelua
"Joku väitti, että tässä saattaisi kyse olla narsismista. Mielestäni ihminen, joka ei satuta muita, ei voi missään nimessä olla narsisti."
Et tiedä narsismista mitään. Narsistivanhempi voi olla kuin kuristajakäärme, joka tietysti omasta mielestään toimii pelkästään rakkaudesta. Aloittaja kertoo palvelevansa nöyränä. Miten tämä mahtaa ilmetä? Palveleeko hän väkisin, vaikka ihmiset eivät sitä haluaisi? Itse kuristajakäärmeen lapsena ahdistuisin moisesta touhusta, koska vaistoaisin siinä jotain hyvin sairasta.
http://narsismia.wordpress.com/2007/04/10/narsisti-vanhempana/ - 2+2
itsetutkiskelua kirjoitti:
"Joku väitti, että tässä saattaisi kyse olla narsismista. Mielestäni ihminen, joka ei satuta muita, ei voi missään nimessä olla narsisti."
Et tiedä narsismista mitään. Narsistivanhempi voi olla kuin kuristajakäärme, joka tietysti omasta mielestään toimii pelkästään rakkaudesta. Aloittaja kertoo palvelevansa nöyränä. Miten tämä mahtaa ilmetä? Palveleeko hän väkisin, vaikka ihmiset eivät sitä haluaisi? Itse kuristajakäärmeen lapsena ahdistuisin moisesta touhusta, koska vaistoaisin siinä jotain hyvin sairasta.
http://narsismia.wordpress.com/2007/04/10/narsisti-vanhempana/Niin luin vissiin väärin, että joku epäili aloittajaa narsistiksi...
"Et tiedä narsismista mitään. "
Kommenttisi osoittaa hieman keskeneräisyyttä. Emme keskustelleet vielä ollenkaan ja väität heti kättelyssä noin. - Analyysi sinusta
itsetutkiskelua kirjoitti:
En ole leimannut ketään narsistiksi. Ja jos ihminen itse ei hirveästi kärsi ominaisuudestaan, niin mitäänhän ei silloin tarvitse tehdä. Aloittajalla nyt kuitenkin oli joku syy tulla mielenterveyspalstalle. Kuten alla kerrotaan narsistiset ongelmat liittyy kaikkiin persoonallisuushäiriöihin ilman, että kyse on varsinaisesti narsistista.
" Persoonallisuushäiriöt on psykiatriassa jaoteltu eri luokkiin. Näitä luokkia ovat epäluuloinen persoonallisuus, eristäytyvä persoonallisuus, epäsosiaalinen persoonallisuus, tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus, huomiohakuinen persoonallisuus, vaativa persoonallisuus, estynyt persoonallisuus, riippuvainen persoonallisuus ja narsistinen persoonallisuus. Narsistiset itsetunnon säätelyn ongelmat liittyvät tavalla tai toisella kaikkiin persoonallisuushäiriöihin."
http://www.e-mielenterveys.fi/mielenterveyden-hairiot/persoonallisuushairiot/Kyllä sinun kommenteista ilmeni vihjailu aloittajan leimaamisesta narsistiksi. Olet juuri sellainen tyyppi joka nähdessään toisen avautuvan ja olevan herkkä, niin heti hyökätään paikalle keräilemään irtopisteitä.
- Tuttua kyllä
Minun käsitykseni mukaan ihmiset nimenomaan aistivat tuollaisen kätketyn ylemmyydentunteen. Olen itse samanlainen. Haluan jotenkin ajatella olevani sellaisten tunteiden kuin ahneus, kunnianhimo, voitontahto, itsetyytyväisyys ja oman edun tavoittelu ulkopuolella ja olen ottanut sen suorastaan elämäntehtäväkseni. Jotenkin koen, että tämän päivän ihmisen tehtävä olisi nimenomaan astua tuollaisten tunteiden yläpuolelle ainakin maissa, joissa perusselviytyminen on taattu eikä tarvetta kilpailuun selviytymisen vuoksi enää ole. Olen äärimmäisen periaatteellinen ihminen, lapsekkaan idealistinen ja pyrin kaikilla teoillani ja valinnoillani tasoittamaan ihmisten (ja muiden olentojen) epätasa-arvoista asemaa maailmassa.
Ihminenhän ei ole vastuussa tunteistaan vaan teoistaan. Toki nuo ihmisen pimeän puolen tunteet minussakin ovat, mutta sellaisen tunteminen on minulle aina pysähtymisen paikka ja hetki miettiä, kuinka toimin niin, etten toteuta tuollaisia tarkoitusperiä. Käyttäytymiseni on monien ihmisten mielestä todella raivostuttavaa, koska he kokevat, etteivät saa minusta ns. otetta. Tavallaan he koettavat painella minussa nappuloita, jotka olen kytkenyt pois käytöstä periaatteen vuoksi.
Moni myös kokee herkästi huonommuutta seurassani, kun ei itse kykene toimimaan omien itsekkäiden tarkoitusperiensä vastaisesti vaikka yrittäisi. Toisten huonommuudentunne tuntuu kiusalliselta, koska koen että tämä on minun oma henkilökohtainen kilvoitteluni. En enää nykyään juurikaan osallistu vaaravyöhykkeellä liikkuviin keskusteluihin, koska olen huomannut mielipiteideni aiheuttavan konflikteja, ja kerron ajatuksistani ympäripyöreästi vain jos niistä suoraan kysytään.
Oikeastaan ihmiset ovat elämäni aikana suhtautuneet tähän pääasiassa kolmella tavalla:
-jääneet etäisiksi, koska huomaavat etten ole aito, mikä on tietysti totta, jos ensimmäisenä heräävien tunteiden ilmaisua pidetään aitoutena (mutta kuka tähän nykymaailmassa enää pystyy päätymättä hoitoon - todellisuudessa kyse on vain aste-eroista)
-ihastuneet toimintatapoihini ja elämänkatsomukseeni
-alkaneet käyttää minua hyväkseen heti kun huomaavat että olen mieluummin antajan kuin saajan puolella
-koettaneet minuun vuoronperään raivostumista ja lipevyyttä saadakseen minusta irti jotakin ns. inhimillistä
En kannata mitään valmista uskontokonseptia, mutta olen nyt aikuisena huomannut että satunnaisesti seurakunnan järjestämiin tilaisuuksiin osallistuessani on tuntunut siltä kuin saisin hetkeksi hengähtää ympärillä vaanivilta susilta. Yhtäkkiä minua ei tuupitakaan sivuun siksi etten jatkuvasti huolehdi kynnet pystyssä omasta paikastani vaan kaikille on yhtä lailla tilaa ja kaikkien hyvinvoinnista huolehditaan. Ehkä siis ajattelutavassani on jotakin kristillisten periaatteiden mukaista, vaikkei se uskontona olekaan minulle erityisen läheinen.- Tuttua kyllä
On tosiaan kolmenlaisia ihmisiä: niitä jotka eivät osaa laskea ja niitä jotka osaavat. Löysin lopulta neljä tapaa mutta tekstiin jäi näköjään maininnaksi kolme.
- pazka spämmäri
Mee hoitoon jo.
- Maan hiljainen
Kiitos vastauksista! Jään miettimään ajatuksianne.
Sen verran tähän kommentoin, että nimimerkin "Tuttua kyllä" kokemukset kuulostivat tosi tutuilta. Varsinkin tämä:
"Oikeastaan ihmiset ovat elämäni aikana suhtautuneet tähän pääasiassa neljällä tavalla:
-jääneet etäisiksi, koska huomaavat etten ole aito, mikä on tietysti totta, jos ensimmäisenä heräävien tunteiden ilmaisua pidetään aitoutena (mutta kuka tähän nykymaailmassa enää pystyy päätymättä hoitoon - todellisuudessa kyse on vain aste-eroista)
-ihastuneet toimintatapoihini ja elämänkatsomukseeni
-alkaneet käyttää minua hyväkseen heti kun huomaavat että olen mieluummin antajan kuin saajan puolella
-koettaneet minuun vuoronperään raivostumista ja lipevyyttä saadakseen minusta irti jotakin ns. inhimillistä"
Varsinkin tämä viimeiseksi mainittu suhtautumistapa on hämmentävä ja johtaa käytännössä siihen, etten voi muuta kuin "nonchaleerata" koko tapauksen (minkä vuoksi saatan vaikuttaa tämän toisen mielestä entistä ylimielisemmältä, mutta en voi sille mitään; en tarkoita sillä mitään pahaa, en vain halua ruveta riitelemään jostain turhanaikaisesta asiasta). - Noniinnohh
Kyllä ainakin osa voi sen sisäisen ylimielisyyden havaita. Suurin osa ihmisten välisestä kommunikaatiosta on kuitenkin sanatonta viestintää. Ilmeitä, eleitä jne.
Täytyy myös muistaa että vaikka itse tuntisi olevansa jotenkin muita parempi tai Jumalan missiolla, niin se ei vielä tarkoita että se olisi totta. Kyllä minäkin tunsin itseni vähän muita älykkäämmäksi varsinkin joskus parikymppisenä, mutta vanhemmiten huomasin että se oli lähinnä vain omaa kuvitelmaani. - Tuttua kyllä
Ihmisiä on niin haitallisella tavalla harhaisia, että en nyt hirveää stressiä ottaisi siitä, jos joku kokee hyvän tekemisen jumalalliseksi missiokseen.
Suurimmalla osalla ihmisistä kun tuntuu se todellisuus olevan vääristynyt pikemminkin niin päin, että jos ei saa itselleen vähintään kahta kolmasosaa niin silloin on jäänyt tilanteessa tappiolle. Kenellä sitten tuo suhde on minkäkinlainen, toisten on saatava kaikki ollakseen tyytyväisiä. Juuri tästä ne konfliktit ja ihmisten ikuinen kiistely syntyvät.
Minun maailmaani mahtuisi ainakin loputtomasti ihmisiä, jotka kamppailevat itsensä kanssa tehdäkseen maailmasta paremman paikan elää. Olisi mielenkiintoista kohdata aloittaja IRL; mitähän tulisi kahden samat periaatteet jakavan kohtaamisesta? Nöyryydessäsi muita parempi. Kuinka kaunis oletkaan aamun tähti.
- 2sick'n tired
Mun kohdalla kyse ei ole loppujen lopuksi ylimielisyydestä, ylpeydestä,
kopeudesta, että kulkisin vaan nokka pystyssä muita näkemättä.
Kyseessä on jonkin sortin moni mielenterveysongelmat.
Kun se elämä vääntyy niille sivuraidejengoille jo hyvissä ajoin ja sitten
kun se jatkuu riittävän pitkään, ei siitä enää nousta omin voimin ylös.
Lopulta jää vaan se ainoa tapa olla, millä edes jollain lailla kykenee
edes osittain asiansa hoitamaan.
Alan myöskin olla jo liian vanha koira oppiakseni enää uusia temppuja.
Ne on vaan ne elämän eväät mitä on, jos ne on köykäiset eikä niillä
kovin pitkälle pötkitä, ne on mitä on.
Näillä mennään.- Ei tarvitse olla
kysymys edes ylimielisyydestä. Itse ainakin ihan yhtälailla varauksella suhtaudun ihmisiin, jotka suhtautuvat toisiin (lue: kenties itseenikin) säälitellen (johtuen vastoinkäymisistä joita olen joutunut kestämään) tai muutoin alemmuudentuntoisesti.
Tasavertaisuus on hyvä lähtö kaikkialla ihmisten kanssa yhteiselossa. - Korjaan;
Ei tarvitse olla kirjoitti:
kysymys edes ylimielisyydestä. Itse ainakin ihan yhtälailla varauksella suhtaudun ihmisiin, jotka suhtautuvat toisiin (lue: kenties itseenikin) säälitellen (johtuen vastoinkäymisistä joita olen joutunut kestämään) tai muutoin alemmuudentuntoisesti.
Tasavertaisuus on hyvä lähtö kaikkialla ihmisten kanssa yhteiselossa.tarkoitin ylemmyydentuntoa. Mutta alemmuuskompleksinen suhtautuminen on myös lähes yhtä ikävää. Sellainen asetelma voi kertoa vastapuolen heikosta itsetunnosta suhteessa toiseen.
- Maan hiljainen
"Kun se elämä vääntyy niille sivuraidejengoille jo hyvissä ajoin ja sitten
kun se jatkuu riittävän pitkään, ei siitä enää nousta omin voimin ylös.
Lopulta jää vaan se ainoa tapa olla, millä edes jollain lailla kykenee
edes osittain asiansa hoitamaan."
Minusta jokaisen ihmisen elämä lähtee jo varhain "sivuraidejengoille". Ei ole mitään "normaalia", mitään "täydellistä", oikeaa raidetta. On vain yksilöllisiä sivuraiteita, se jolla osaa elää, jolla sietää elää, kellä minkäkinlaisensa. Tätä kutsutaan kokemuksen subjektiivisuudeksi.
Minun raiteeni on sellainen, että ilman, että olen sitä itse valinnut, olen tuntenut sisimmässäni, että olen Jumalan erityinen "työkalu" maailmassa.
On olemassa Jumala, joka kommunikoi ihmisille koskettamalla heidän sydäntään. Minun sydämeeni Jumala on syntymästäni asti viestittänyt, että minulla on tässä maailmassa erityinen tehtävä, jota toteutan nöyryydellä, hiljaisuudella ja palvelemisella. Muuta minun ei tarvitse tehdä, lopusta Hän pitää huolen. Vain tämän voin sanoa varmuudella.
Olen vain ihminen, ja joudun jatkuvasti kilvoittelemaan oman vajavaisuuteni vuoksi. Kuten jo aiemmin olen todennut, en ole parempi kuin muut, en arvokkaampi. Minulla on vain tämä erityinen tehtävä.- mitä eroa?
"Minun sydämeeni Jumala on syntymästäni asti viestittänyt, että minulla on tässä maailmassa erityinen tehtävä, jota toteutan nöyryydellä, hiljaisuudella ja palvelemisella."
Entä jos kokee saaneensa Jumalalta tehtävän, että kaikki vääräuskoiset on tapettava? Se ei pohjimmiltaan eroa mitenkään tuosta sinun missiosta, koska kyse on ihmisen omasta kokemuksesta. Sairautta on monenlaista. - Maan hiljainen
mitä eroa? kirjoitti:
"Minun sydämeeni Jumala on syntymästäni asti viestittänyt, että minulla on tässä maailmassa erityinen tehtävä, jota toteutan nöyryydellä, hiljaisuudella ja palvelemisella."
Entä jos kokee saaneensa Jumalalta tehtävän, että kaikki vääräuskoiset on tapettava? Se ei pohjimmiltaan eroa mitenkään tuosta sinun missiosta, koska kyse on ihmisen omasta kokemuksesta. Sairautta on monenlaista."Entä jos kokee saaneensa Jumalalta tehtävän, että kaikki vääräuskoiset on tapettava? Se ei pohjimmiltaan eroa mitenkään tuosta sinun missiosta, koska kyse on ihmisen omasta kokemuksesta."
Yksi kokemus on Jumalasta, toinen tästä maailmasta eli Luciferilta. Sanoisin, että murhaaminen on Luciferin antama käsky.
- 15+15
Jos mielesi ei olisi kehittänyt "tärkeää tehtävää joka odottaa toteutusajankohtaa", millainen miten voisit nyt?
Kiusattu luuseri, jolla ei ole mitään tulevaisuutta?
Depressioihmisiltä puuttuu defenssi ikäviä tosiasoita kohtaan.- Maan hiljainen
"Jos mielesi ei olisi kehittänyt "tärkeää tehtävää joka odottaa toteutusajankohtaa", millainen miten voisit nyt?"
Oliko kysymyksesi minulle? Jos oli, niin siteerasit omia ajatuksiasi etkä minua.
Koko ajan olen toistanut, että toteutan tätä tehtävääni jatkuvasti olemalla nöyrä ja palvelemalla muita. Se on tehtäväni toteuttamista, ei tässä mitään odottamista ole, suoraa toimintaa vaan :)
- joogina
Hei! :)
Tutulta kuulostaa kovin ja on minun mielestäni ihan normisettiä henkisellä polulla, johon kuuluu itsetutkiskelu ja oivallukset.
Minusta länsimaalainen psykologia ei oikein riitä nyt siihen, että pääsisit etenemään polullasi.
Sekin näkökulma on toki hyvä käydä läpi ja sisäistää, mutta se ei sulje pois muitakin näkökulmia.
Henkiseen elämään tarvitaan henkisiä näkökulmia, -ratkaisumalleja ja -asennemuutoksia.
Itse harjoitin karmajoogaa (pyyteetöntä palvelua), jonka seurauksena egoni ensin katosi pala palalta, vain huomatakseni, että se oli paisunut suhteettomiin mittoihin. Olinhan nöyryydessäni, puhtaudessani ja pyyteettömyydessäni kaikkien yläpuolella, olemalla kaikkien alapuolella.
Se on yksi niistä klassisista paradokseista.
Koin olevani valaistunut, harvinainen ja erilainen ja koska ihmisegoni oli kadonnut, heijastivat muut minun puuttuvaan persoonaani jatkuvasti omia kuvittelemiaan ominaisuuksia (usein negatiivisia). Itselläni ei ollut enää esimerkiksi sukupuolta tai seksuaalisuutta.
Lopulta ymmärsin, että tämä ei ollut lopullinen päämäärä, vaan yksi etappi henkisellä matkalla.
Elämä oli muutenkin helvettiä, koska näin ympärilläni vain kärsimystä.
Zen-koaneista luin, että lipputangon huipulta on matka vain alaspäin ja niinpä aloin uuden harjoituksen. Hitaasti, asia kerrallaan aloin laskeutua himalajan huipulta takaisin ihmiselämään, rikkomalla hiukanerrallaan niitä lukemattomia sääntöjä ja tabuja, jotka olin itselleni asettanut. Tämä oli erittäin vaikea vuosien harjoitus ;)
Sillä tavoin aloin jälleen palata takaisin ihmisenä ihmisten keskuuteen. Löysin paremman kontaktin muihin, rakensin uuden egon ja persoonan, joka on paljon toimivampi, kuin entinen kyhäelmä.
Harjoituksenikin muuttui taas kiinnostavaksi ja eläväksi.
Tuomitseminen ja ylimielisyys, samoin kuin erillisyyden tunne ovat kadonneet.
Keskityn omaan elämääni (dharma), tekemällä asioita, joista pidän ja nautin, uhrautumatta. Palvelen toki edelleen monin tavoin, mutta ylpeys, jota tunnen on aitoa, hyvistä teoistani johtuvaa, eikä enää heikkoutta ja ylimielisyyttä muita kohtaan.
Nautin elämästäni ja niistä muista hienoista ja kiinnostavista ihmisistä, joiden kanssa saan jakaa henkistä matkaani.
"On typerää mennä tuomitsemaan muita siitä, että he eivät toteuta omia ihanteitasi, koska he saattavat olla huomattavasti lähempänä omia tavoitteitaan, kuin sinä olet omiasi".
Kaikki me olemme osa Jumalaa ja meillä on täällä omat tehtävämme, jotka vain Jumala tietää.
Se, joka kuvittelee itsensä erilliseksi tai erityisiksi muista on egosi. Kaikki olemme ihmisinä tai Jumalan rakkaudessa saman arvoisia.
Om- Maan hiljainen
Minuus ei ole paha asia enkä halua pilkkoa sitä.
Olen aina kokenut olevani ihminen ihmisten keskuudessa.
Kuten jo aiemmin kirjoitin, kaikki ihmiset ovat saman arvoisia. Minä olen yhtä arvokas kuin muutkin.
Jumala on antanut minulle erityisen tehtävän, jota toteutan olemalla nöyrä ja palvelemalla muita. Tämän tehtävän annon olen tuntenut lapsuudestani alkaen (oikeastaan niin kauan kuin muistini kattaa) sydämessäni. Jumala käyttää minua erityisenä "työkalunaan" tässä maailmassa. Olen aina suhtautunut siihen lapsellisella "viattomuudella", vilpittömyydellä, joka muistuttaa minua Joosefin vaiheista Raamatussa. Niistä olen kertonut lyhyesti edellä. - itsetutkiskelua
Maan hiljainen kirjoitti:
Minuus ei ole paha asia enkä halua pilkkoa sitä.
Olen aina kokenut olevani ihminen ihmisten keskuudessa.
Kuten jo aiemmin kirjoitin, kaikki ihmiset ovat saman arvoisia. Minä olen yhtä arvokas kuin muutkin.
Jumala on antanut minulle erityisen tehtävän, jota toteutan olemalla nöyrä ja palvelemalla muita. Tämän tehtävän annon olen tuntenut lapsuudestani alkaen (oikeastaan niin kauan kuin muistini kattaa) sydämessäni. Jumala käyttää minua erityisenä "työkalunaan" tässä maailmassa. Olen aina suhtautunut siihen lapsellisella "viattomuudella", vilpittömyydellä, joka muistuttaa minua Joosefin vaiheista Raamatussa. Niistä olen kertonut lyhyesti edellä.Voitko vielä vastata miten tämä nöyränä palveleminen esim. työpaikalla toteutuu. Teetkö toisten työt ja heittäydytkö kynnysmatoksi, johon toiset saavat pyyhkiä jalkansa? Tunnistatko omat rajasi vai suostutko kaikkeen? Puhutko omista asioistasi vai kuunteletko pelkästään muita?
Olen itse narsistin lapsi ja siksi en oikein osaa suhtautua tällaiseen. Jos luet oheisen artikkelin, niin voisit ymmärtää (tai sitten et) miksi nöyryys ja kiltteys voi nostaa ihmisillä karvat pystyyn, ja sinua kohdellaan kuten kohdellaan.
http://narsismia.wordpress.com/2007/04/10/narsisti-vanhempana/ - Maan hiljainen
itsetutkiskelua kirjoitti:
Voitko vielä vastata miten tämä nöyränä palveleminen esim. työpaikalla toteutuu. Teetkö toisten työt ja heittäydytkö kynnysmatoksi, johon toiset saavat pyyhkiä jalkansa? Tunnistatko omat rajasi vai suostutko kaikkeen? Puhutko omista asioistasi vai kuunteletko pelkästään muita?
Olen itse narsistin lapsi ja siksi en oikein osaa suhtautua tällaiseen. Jos luet oheisen artikkelin, niin voisit ymmärtää (tai sitten et) miksi nöyryys ja kiltteys voi nostaa ihmisillä karvat pystyyn, ja sinua kohdellaan kuten kohdellaan.
http://narsismia.wordpress.com/2007/04/10/narsisti-vanhempana/"Voitko vielä vastata miten tämä nöyränä palveleminen esim. työpaikalla toteutuu. Teetkö toisten työt ja heittäydytkö kynnysmatoksi, johon toiset saavat pyyhkiä jalkansa? Tunnistatko omat rajasi vai suostutko kaikkeen? Puhutko omista asioistasi vai kuunteletko pelkästään muita?"
Teen omat työni niin hyvin kuin pystyn. En tee muiden töitä, paitsi jos joku pyytää vaikka sairauden tai sairastuneen lapsen tms. takia. En heittäydy "kynnysmatoksi", mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan (?). Lähinnä kuuntelen muita enkä puhu omista asioistani. Se on luonteenomaista minulle, kai voisi sanoa, että Jumala on varustanut minut tehtävään, jonka minulle antoi.
Minua ei ole työpaikkakiusattu siksi, etten hoitaisi omia töitäni (hoidan omat työni niin huolellisesti kuin pystyn), eikä siksi, että tekisin tai en tee toisten töitä (en mene toisten tontille, erityistilanteessa kyllä paikkaan jos toinen hyvällä syyllä pyytää). Työpaikkakiusaamiseni on kohdistunut persoonaani eikä työasioihin.
Nöyryys ja palveleminen, jonka olen Jumalalta tehtäväksi saanut, on hiljaista. Ts. en tunge "palveluitani" toisille ihmisille. Ja kuten jo aiemmin tässä ketjussa kirjoitin, en halua, että nöyryyttäni ja palvelemista huomioidaan, siksi on minun luonteenikin etu, että teen sen hiljaa enkä tuo sitä esiin. - itsetutkiskelua
Maan hiljainen kirjoitti:
"Voitko vielä vastata miten tämä nöyränä palveleminen esim. työpaikalla toteutuu. Teetkö toisten työt ja heittäydytkö kynnysmatoksi, johon toiset saavat pyyhkiä jalkansa? Tunnistatko omat rajasi vai suostutko kaikkeen? Puhutko omista asioistasi vai kuunteletko pelkästään muita?"
Teen omat työni niin hyvin kuin pystyn. En tee muiden töitä, paitsi jos joku pyytää vaikka sairauden tai sairastuneen lapsen tms. takia. En heittäydy "kynnysmatoksi", mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan (?). Lähinnä kuuntelen muita enkä puhu omista asioistani. Se on luonteenomaista minulle, kai voisi sanoa, että Jumala on varustanut minut tehtävään, jonka minulle antoi.
Minua ei ole työpaikkakiusattu siksi, etten hoitaisi omia töitäni (hoidan omat työni niin huolellisesti kuin pystyn), eikä siksi, että tekisin tai en tee toisten töitä (en mene toisten tontille, erityistilanteessa kyllä paikkaan jos toinen hyvällä syyllä pyytää). Työpaikkakiusaamiseni on kohdistunut persoonaani eikä työasioihin.
Nöyryys ja palveleminen, jonka olen Jumalalta tehtäväksi saanut, on hiljaista. Ts. en tunge "palveluitani" toisille ihmisille. Ja kuten jo aiemmin tässä ketjussa kirjoitin, en halua, että nöyryyttäni ja palvelemista huomioidaan, siksi on minun luonteenikin etu, että teen sen hiljaa enkä tuo sitä esiin.Itselle tulee mieleen, että kukaan ei ole lapsena kuunnellut ja huomioinut sinua, joten olet joutunut kääntämään puhumattomuuden ja yksinäisyyden ikään kuin hyveeksi ja Jumalan lahjaksi. Anteeksi suorasukaisuuteni, mutta oma elämäni on vaatinut itsetutkiskelua ja rehellisyyteen pyrkimistä.
- Maan hiljainen
itsetutkiskelua kirjoitti:
Itselle tulee mieleen, että kukaan ei ole lapsena kuunnellut ja huomioinut sinua, joten olet joutunut kääntämään puhumattomuuden ja yksinäisyyden ikään kuin hyveeksi ja Jumalan lahjaksi. Anteeksi suorasukaisuuteni, mutta oma elämäni on vaatinut itsetutkiskelua ja rehellisyyteen pyrkimistä.
"Itselle tulee mieleen, että kukaan ei ole lapsena kuunnellut ja huomioinut sinua, joten olet joutunut kääntämään puhumattomuuden ja yksinäisyyden ikään kuin hyveeksi ja Jumalan lahjaksi."
Psykologisesti näkisin sen menevän niin päin, että ihminen jää tarvitsemaan sellaista, mistä hän on lapsena jäänyt paitsi... Tämä vain off-topic sivuhuomautuksena.
Sinä lienet se sama, joka on yllä puhunut narsismista... Totuus on se, ettei kukaan meistä ihmisistä ole täysin puhdas myöskään narsistisuudesta, olemme kaikki synnin saastuttamia. Oman syntisyytensä tunnustaminen edellyttää nöyrtymistä.
Olen saanut Jumalalta tehtävän olla nöyrä ja hiljainen toisten palvelija maailmassa. Jumala on varustanut persoonani sellaiseksi, että mahdollisimman hyvin voisin toteuttaa tätä tehtävää, jonka olen Häneltä saanut, hänen "työkalunaan" maailmassa olemista. - itsetutkiskelua
Maan hiljainen kirjoitti:
"Itselle tulee mieleen, että kukaan ei ole lapsena kuunnellut ja huomioinut sinua, joten olet joutunut kääntämään puhumattomuuden ja yksinäisyyden ikään kuin hyveeksi ja Jumalan lahjaksi."
Psykologisesti näkisin sen menevän niin päin, että ihminen jää tarvitsemaan sellaista, mistä hän on lapsena jäänyt paitsi... Tämä vain off-topic sivuhuomautuksena.
Sinä lienet se sama, joka on yllä puhunut narsismista... Totuus on se, ettei kukaan meistä ihmisistä ole täysin puhdas myöskään narsistisuudesta, olemme kaikki synnin saastuttamia. Oman syntisyytensä tunnustaminen edellyttää nöyrtymistä.
Olen saanut Jumalalta tehtävän olla nöyrä ja hiljainen toisten palvelija maailmassa. Jumala on varustanut persoonani sellaiseksi, että mahdollisimman hyvin voisin toteuttaa tätä tehtävää, jonka olen Häneltä saanut, hänen "työkalunaan" maailmassa olemista.Ihminen jää vajaaksi jos lähtökohdat on huonot, koska nähdyksi ja ymmärretyksi tuleminen on ihmisen perustarve. Jos on saanut kokemuksen, että on arvoton ja huono, niin sitä samaa kohtelua tiedostamattaan hakee.
Kiusatuksi tuleminenkin voi olla eräänlaista huomion hakemista, koska normaalia huomiota ja kunnioittavaa kohtelua ei ole saanut. Kiusattu ikään kuin vetää kiusaajia puoleensa. Mutta ei ihminen näitä tiedosta ennen kuin elämä menee sietämättömäksi.
Olet arvoitus ihmisille etkä elä samalla tasolla kuin muut, mutta toivottavasti sait jotain vastauksia siihen alkuperäiseen kysymykseesi. Lopetan tähän, koska jankkaan vaan samaa psykologista näkemystä. Hyvää joulun odotusta.
- 2+13
Itse olen samalla ujo, arka, pessimistinen, kyyninenkin ja samalla aika usein omassa mielessäni ajattelen että olen fiksumpi kuin moni ihminen keskimäärin. En kuitenkaan sanoisi että olen narsisti koska minulla on äärimmäisen huono itsetunto mikä on mennyt vielä huonommaksi kun jouduin kiusatuksi.
Tiedä sitten näkyy tietynlainen ylimielisyys minusta päällepäin ja sen takia ihmiset eivät halua olla kanssani tekemisissä tai sitten alkavat vittuilemaan minulle. Kuitenkin aina yritän olla ystävällin sekä kohtelias kaikille ihmisille ja vältän konflikteja viimeiseen asti.
Sitten jos käy niin että suutun jollekkin niin en osaa ilmaista vihaani suoraan vaan alan käyttäytyä passiivis-agressiivisesti tai otan tietynlaisen marttyyrin roolin mikä on varmaan sekin aika ikävää käytöstä muita ihmisiä kohtaan. Se on kuitenkin minun tapani puolustautua kun en muutakaan osaa.- vai miten se menee
2 13, onko tämä viestisi jonka kirjoitit marttyyrin roolissa kirjoitettu?
- 2+13
vai miten se menee kirjoitti:
2 13, onko tämä viestisi jonka kirjoitit marttyyrin roolissa kirjoitettu?
Ei varmaankaan.
- pienin ja suurin
Heippa, tunnen aika samoin, ja samoin näyttää tuntevan moni muukin kirjoittaja ateisteja myöten tässä ketjussa, ja minulla kyllä on yhdenlainen kattava selitys meille kaikille, enkä näe mitään syytä, miksei Jungin synkronisaatio sopisi kaikille maailman ihmisille ;-)
Koen nimittäin, että ajatus ja idea ihmisen potkimisesta ulos "Paratiisista" pitää hyvinkin mahdollisesti paikkansa, koska mehän elämme todella hyvin rikkinäisessä ja hajalleen lyödyssä maailmassa. Iso osa meistä ihmisistä on yksinäisiä, eikä suurin osa ihmisistä ole löytänyt eikä tässä elämässä löydäkään elämän - sielun kumppania itselleen, mikä on itsessään tosi surullista.
Olen tällä hetkellä vahvasti sitä mieltä, että se mitä me ihmiset "Jumalaksi" kutsumme, "hän" haluaa saada kaikki ihmiset takaisin tähän paratiisimaiseen "synkkaan".
Carl Gustav Jung puhuu ( tai puhui ;-) sielun pareista, että ihmisillä olisi sielulliset parit olemassa, hän sai viimeisinä elinvuosinään näyn tällaisista pareista, jotka nukkuivat ja lepäsivät yhdessä vierekkäin ruumisarkuissa levollisesti.
Uskon itse siis esimerkiksi minun elämän tarkoituksen ja samalla siis myös kaikkien muidenkin ihmisten elämän tarkoituksen olevan tämän oman sielun parin etsimisen ja löytämisen, ja toisten ihmisten auttamisen tämän oman sielun parin löytämiseen, ja jos tämä sielun kumppanin löytäminen ei onnistu tässä elämässä, se jatkuu seuraavassa elämässä. Jollain tavalla.
Ihminen ei tällöin, ilman sielun pariaan pääse vielä "taivaaseen", "nirvanaan" siis toisella nimellä, tai ihan miten tätä levon tilaa haluammekin kutsua, vaan jatkaa etsimistään siihen saakka kunnes pääsee elämän pyörästä hyppäämään "taivaan tilaan" parinsa kanssa. ( 'Ei ole ihmisen hyvä olla yksin'.)
Kun viimeinen pari astuu taivaan portista sisään, Ilmestyskirjan ennustukset tulevat kaikki täytäntöön - vanha langennut ihminen ja hänen myötänsä vanha langennut maailma "palaa" ikäänkuin karstana pois ja tästähän Ilmestyskirjan vitsaukset tai alkukielellä iskut samaan aikaan myös pelottavanlaisesti kertovat.
Ja, kun katsot vasemmalla puolella liikkuvia treffipalstan kasvoja, ymmärrät heti yhteyden missä nyt nykyaikana mennään - täältä netinkin kautta ihminen haluaa etsiä ja etsii itselleen sielun kumppania jotta voisi lähteä onnellisena pois tästä langenneesta maailmasta.
Luultavasti tämä kumppanin etsiminen muuttuu jatkossa vielä tieteellisemmän tarkaksi, ja meistä jokaisesta ihmisestä voidaan siirtää parinetsintäsivuille biotunnisteita täynnä olevat tarkat kasvonpiirteet ja miksei myös koko vartalokuvakin jos joku haluaa, ja tämä sielun kumppanin etsintä saadaan nopeutettua entisestään, mikä ajatuksena tuntuu ja kuulostaa minusta todella hyvältä asialta, luultavasti jokainen ihminen jatkossa löytää meidän maailmastamme "sen oikean", ja ehkä pääsy ja paluu taivaalliseen tilaan tulee tapahtumaan hyvinkin nopeasti!
Mutta näistä asioista voisin puhua vaikka kuinka pitkään, olen siis minäkin uskossa oleva ihminen, laitan mukaan linkin johon olen kerännyt lisää samasta aiheesta juttua, varsinkin lopussa on Jungin synkronisaatiosta ym ym unien tulkinnoista, enkelipareista, Liiton arkista juttua ja lisälinkkejä.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11695198#comment-66870147-view- pienin ja suurin
Löysin selatessa sinua varmaan kiinnostavan minun kirjoittaman kohdan "Jumalan synkronisiteetista" :
http://keskustelu.suomi24.fi/node/12059620#comment-66237251-view
- joogina
Ylimielisyys ei ole nöyryyttä, viattomuutta tai vilpittömyyttä nähnytkään.
- Maan hiljainen
Ylimielisyys ja ylpeys on synti, myös sellainen ylemmyydentunne, jota ihminen ei harjoita käytännössä, vaan pelkästään kokee sisäisesti, on synti. Näinhän se on. Me kaikki ihmiset olemme vajavaisia. Syntisyytensä tunnustaminen edellyttää nöyrtymistä.
- pienin ja suurin
Joogina: Minun mielestä Maan hiljainen ei ole ylimielinen sen negatiivisella tavalla, vaan tuo hänen kertomansa "ylimielisyys" on vaikuttamassa jokaisen ihmisen sisällä elämää antavana ja kantavana voimana.
Olisiko "vitaalisuus" oikeampi nimike?
- Joogina
Minä kyllä vastasin pitkästi jo tuolla edellä, mutta kommenttiini ei vastattu mitään. Tiedän kyllä, mitä ylimielisyys on ja kuinka siitä tunteesta pääsee eroon, mutta koska se ei tuntunut kiinnostavan, niin oletan, että aloittaja mieluummin hyväksyy ylimielisyytensä ja pitää sitä syntisyytenä, jonka oikeuttaa itselleen, koska katuu - kuin oikeasti nöyrtyy, laskeutuu ylimielisyyden jalustaltaan, konkreettisten tekojen kautta, vapautuu ja pääsee tiellään eteenpäin ja ylöspäin.
Minusta se vaan on juuri sitä samaa tekopyhyyttä, joka on niin kovin tuttua uskovaisten keskuudessa.
Jumala e tietenkään edellytä täydellisyyttä tai edes katumista. Jumala on Rakkaus.
Oma henkinen / hengellinen kasvu sen sijaan edellyttää niiden negatiivisten ja väärien näkökulmien konkreettista korjaamista, tehokkailla keinoilla, jotka on itsessään havainnut.
Asiat ovat juuri sitä, mitä ovat. Ylimielisyys on ylimielisyyttä, ilman mitään selityksiä.
Ehkäpä olet se oikea Jeesus?
Tiedän kyllä tuon vaiheen hyvin.- Tuttua kyllä
Olet yllättävän tuomitseva ja vihamielinen aloittajaa kohtaa ollaksesi egosta vapautunut ja valaistunut ihminen.
Totesit:
"Tuomitseminen ja ylimielisyys, samoin kuin erillisyyden tunne ovat kadonneet."
Silti koet olevasi oikea ihminen sanomaan, että aloittaja on sinua keskeneräisempi ja vasta matkalla sinne, mihin sinä jo olet päässyt.
"Tiedän kyllä tuon vaiheen hyvin."
Tässä ylimielisyyttä ja ylenkatsetta puhtaimmillaan.
Pysähdypä miettimään tätä, niin kenties ymmärrät miksi jäit aiemmin ilman vastauksia. - pienin ja suurin
Tuttua kyllä kirjoitti:
Olet yllättävän tuomitseva ja vihamielinen aloittajaa kohtaa ollaksesi egosta vapautunut ja valaistunut ihminen.
Totesit:
"Tuomitseminen ja ylimielisyys, samoin kuin erillisyyden tunne ovat kadonneet."
Silti koet olevasi oikea ihminen sanomaan, että aloittaja on sinua keskeneräisempi ja vasta matkalla sinne, mihin sinä jo olet päässyt.
"Tiedän kyllä tuon vaiheen hyvin."
Tässä ylimielisyyttä ja ylenkatsetta puhtaimmillaan.
Pysähdypä miettimään tätä, niin kenties ymmärrät miksi jäit aiemmin ilman vastauksia.Samaa mieltä. Tämä "Joogina" selittelee vain, eikä näe kuinka nöyrä Maan hiljainen ihan oikeasti on. Niinkuin ylempänä totesin, Maan hiljaisen sydän on aivan samanlainen kuten meidän kaikkien sydän, se on sisimmässään ahnas, ylpeä, itsekäs, kaikkea pahaa, ja sen takia se onkin hyvä hallita ja hillitä, kuten juuri Maan hiljainen ihan silminnähtävästi koko ajan tekee.
Jeesushan juuri puhii ihmisen sydämestä samalla tavalla.
- roskarepe
Omia mietteitäni:
Oliko se nyt niin että 90% ihmisistä pitää itseään keskimääräistä parempana tms.. Ja yli puolet ovat keskimääräistä parempia kuskeja jne jne.... Ehkä noi gallupeilla mitattavissa olevat asiat kertovat enemmänkin normaalista itsetunnosta.
Itse koen helposti ympäröivät ihmiset ylimielisinä ja saatan reagoida siihen monella eri tavoin. Tiedän olevani joissain asioissa parempi, toisissa huonompi. Tiedän myöskin, etten ole sen parempi tai huonompi kuin kukaan muukaan. Miltä sitten tuntuu, se riippuu mielialasta. Joskus tuntuu että on pelkkä nolla ja toisinaan taas pitää itseään todella vahvana ihmisenä.
Mitä tuo, mitä koen kertoo. En osaa sanoa, oma toimintani aiheuttaa tietenkin ympäristössä omat reaktionsa ja itsehän sitä näkee asiat miten näkee, omien linssien läpi. Ehkä on joko liian herkkä tai välinpitämätön siihen, mitä ympäristössä tapahtuu ( kaikki ovat jompaa kumpaa :p ).
Mitähän se nyt sitten voisi olla. Käänteisnarsismi on yksi karkea stereotypia. Läheisriippuvuuttta, hylätyksi tulemisen pelkoa? Tilapäistä masennusta? - 2+13
Itse olen ajatellut että olen varmaan ns. läheisriippuvainen ja eikö se ole sama asia kuin käänteisnarsisti. Tämä taitaa olla miehillä harvinaisempaa mutta itse olen mies. Eikös tuo marttyyriksi asettuminenkin kuulu tuohon käänteisnarsismiin?
- 2+13
Olen aiemmin ollut lähes sokea omalle käytökselleni ja on ollut kova aika pala tajuta ettei ns. normaalit ihmiset käyttäydyt vaikeissa tilanteissa niin kuten itse käyttäydyn.
- 2+13
2+13 kirjoitti:
Olen aiemmin ollut lähes sokea omalle käytökselleni ja on ollut kova aika pala tajuta ettei ns. normaalit ihmiset käyttäydyt vaikeissa tilanteissa niin kuten itse käyttäydyn.
Siis aika kova pala tajuta. Menee jo senatkin väärinpäin.
- roskarepe
Eri asioita, erillisiä piirteitä, joskin käänteisnarsisti tai narsisti voi hyvinkin olla, tai itseasiassa lienee usein läheisriippuvainen. Mutta ei-narsisti voi läheisriippuvainen olla myös. Aniharva meistä on narsisti.
Masennukseen, alakuloiseen mielialaan taitaa kuulua toi ajatus, että on jotenkin epänormali, tavalla tai toisella viallinen. Ja masennus itsessään johtuu taasen eri syistä, joista tuo persoonallisuus taitaa olla vain yksi tekijä. Jopa väärä ruokavalio masentaa ja lukuisat muut syyt, vaikka viimeaikaiset kokemukset elämässä, työuupumus, onhan noita.
Miehillä läheisriippuvaisuus lienee melko yleistä, näkyy mm. väkivaltakäyttäytymisessä. - oireet/käyttäytymism
"Itse olen ajatellut että olen varmaan ns. läheisriippuvainen ja eikö se ole sama asia kuin käänteisnarsisti"
Miten läheisriippuvaisuus oirehtii? Miten läheisriippuvainen käyttäytyy? - 2+13
roskarepe kirjoitti:
Eri asioita, erillisiä piirteitä, joskin käänteisnarsisti tai narsisti voi hyvinkin olla, tai itseasiassa lienee usein läheisriippuvainen. Mutta ei-narsisti voi läheisriippuvainen olla myös. Aniharva meistä on narsisti.
Masennukseen, alakuloiseen mielialaan taitaa kuulua toi ajatus, että on jotenkin epänormali, tavalla tai toisella viallinen. Ja masennus itsessään johtuu taasen eri syistä, joista tuo persoonallisuus taitaa olla vain yksi tekijä. Jopa väärä ruokavalio masentaa ja lukuisat muut syyt, vaikka viimeaikaiset kokemukset elämässä, työuupumus, onhan noita.
Miehillä läheisriippuvaisuus lienee melko yleistä, näkyy mm. väkivaltakäyttäytymisessä.Itselläni läheisriippuvaisuus ei ilmene väkivaltaisena käytöksenä vaan siten että takerrun liiaksi muihin ihmisiin ja jos muut "hylkäävät" minut niin koen voimakasta ahdistusta ja alan säälimään itseäni. Toisaalta koen myös voimakasta vihaa mutta se ei ilmene väkivaltaisuutena.
- 2+13
2+13 kirjoitti:
Itselläni läheisriippuvaisuus ei ilmene väkivaltaisena käytöksenä vaan siten että takerrun liiaksi muihin ihmisiin ja jos muut "hylkäävät" minut niin koen voimakasta ahdistusta ja alan säälimään itseäni. Toisaalta koen myös voimakasta vihaa mutta se ei ilmene väkivaltaisuutena.
Tai ei ainakaan tähän asti ole ilmennyt väkivaltaisuutena enkä oikein usko että tulee ilmenemäänkään.
- Joogina
Olen opettaja.
Kerron totuuden siitä, mitä näen. Se on tehtäväni tällä hetkellä.
Eiköhän siitä ole kyselijälle enemmän hyötyä, kuin egon silittelystä.
Jos kaipaat halauksia, tapaa Amma.- Joogina
Mistäkö tiedän?
Olen ollut tuossa samassa risteyksessä 15 vuotta sitten. - mielipide?
"Kerron totuuden siitä, mitä näen."
Mitä tarkoitat? Kerrot oman totuutesi eli mielipiteesi?
- Joogina
Eiköhän tuo ollut melkoisen selkeä ja yksiselitteinen lause.
On turha tuijottaa sormea, joka osoittaa aurinkoa. Se on epäolennaista.
Aloittaja voi itse mietiskellä, onko ylimielisyys henkinen / hengellinen ominaisuus vai ylitettävä este henkisellä polulla.
Koska hänen itsetuntemuksensa on hyvä, samoin, kuin rehellisyys itseään kohtaan, on hänellä täydet mahdollisuudet edetä. On harvinaista päästä tuohon pisteeseen tässä egoistisessa ja materialistisessa kulttuurissa ja se edellyttää kovaa työtä.
Omasta kokemuksestani kuitenkin kerron, että eteneminen kannattaa, koska ylimielisenä marttyyrina eläminen on raskasta, yksinäistä ja kuluttaa voimia.
Laskeutuminen jalustalta opettaa todellista nöyryyttä, palauttaa motivaation, tuo haasteita ja tuo mukanaan valtavasti viisautta ja ymmärrystä muita ihmisiä kohtaan.
Valinta on tietysti oma, kuten jokaisessa muussakin risteyksessä.
Poikkesin vaan kertomaan, ettei polku lopu tuohon, vaan jatkuu uusine haasteineen, jos tahtoo edetä kohti Jumalan ymmärrystä, rakkautta ja todellista nöyryyttä.
Tärkein henkinen opettaja on jokaisessa meissä sisällämme, mutta muitakin opettajia ilmaantuu elämässämme, silloin kun tarvitsemme heitä.
Onnellista joulun odotusta- Maan hiljainen
Nimimerkki Joogina, minuakin kiinnostaa näkemyksesi totuudesta. Ja minua kiinnostaa, mikä on se "sormen" ja "auringon suhde" käyttämässäsi analogiassa. Uskotko totuuden suhteellisuuteen ja absoluuttisuuteen? Kysyn tätä siksi, että nimimerkkisi ja monet käyttämäsi ilmaukset viittaavat hindulaisuuteen ja buddhalaisuuteen, joissa totuus (esim. moraaliväitteet) on suhteellinen.
Marttyyri tarkoittaa Jumalan todistajaa. Siinä mielessä katson olevani marttyyri.
On kuitenkin olemassa toisenlainen merkitys marttyyri-sanalle, se on oikeastaan "marttyyri" eli sama sana lainausmerkeissä. Tässä merkityksessä "marttyyri" haluaa huomiota niistä uhrauksista ja palveluista, joita on toisten eteen tehnyt.
Olen viallinen ihminen siinä missä nimimerkki Joogina ja kaikki muutkin ovat, mutta tällainen "marttyyrius" ei kuulu helmasynteihini. En halua että nöyryyttäni ja palvelemistani huomioidaan. Yksi keskeisimmistä pointeistani koko ketjun aloituksessani oli, että jotkut ihmiset väkisin yrittävät "lypsää" minusta esiin "marttyyria", ylipäätään kiinnittävät huomionsa minuun, vaikka en sitä tahdo. Vetäydyn aina syrjään, olen hiljainen, ja siinä asemassa mieluiten pysyisinkin ilman, että minuun puututaan ja kuulustellaan hiljaisuuteni syitä.
Niin kauan kuin muistan, olen tuntenut sydämessäni, että Jumala on antanut minulle erityisen tehtävän olla nöyrä, hiljainen ja palvella lähimmäisiäni. Vajavaisuudestani huolimatta kilvoittelen tässä Jumalan "työkaluna" olemisessa. Tämä aiheuttaa minussa sisäistä ylimielisyyttä, joka asenteena on syntistä. Minua kiinnostaa, vaistoavatko muut sen minussa. Minusta on alkanut toisaalta tuntua, että jotkus ihmiset eivät suhtaudu minuun negatiivisesti sen takia, että vaistoavat minussa sisäistä ylimielisyyttä, vaan siksi, että tiedostan Jumalan valinneen minut tällaiseen tehtävään. - Maan hiljainen
Maan hiljainen kirjoitti:
Nimimerkki Joogina, minuakin kiinnostaa näkemyksesi totuudesta. Ja minua kiinnostaa, mikä on se "sormen" ja "auringon suhde" käyttämässäsi analogiassa. Uskotko totuuden suhteellisuuteen ja absoluuttisuuteen? Kysyn tätä siksi, että nimimerkkisi ja monet käyttämäsi ilmaukset viittaavat hindulaisuuteen ja buddhalaisuuteen, joissa totuus (esim. moraaliväitteet) on suhteellinen.
Marttyyri tarkoittaa Jumalan todistajaa. Siinä mielessä katson olevani marttyyri.
On kuitenkin olemassa toisenlainen merkitys marttyyri-sanalle, se on oikeastaan "marttyyri" eli sama sana lainausmerkeissä. Tässä merkityksessä "marttyyri" haluaa huomiota niistä uhrauksista ja palveluista, joita on toisten eteen tehnyt.
Olen viallinen ihminen siinä missä nimimerkki Joogina ja kaikki muutkin ovat, mutta tällainen "marttyyrius" ei kuulu helmasynteihini. En halua että nöyryyttäni ja palvelemistani huomioidaan. Yksi keskeisimmistä pointeistani koko ketjun aloituksessani oli, että jotkut ihmiset väkisin yrittävät "lypsää" minusta esiin "marttyyria", ylipäätään kiinnittävät huomionsa minuun, vaikka en sitä tahdo. Vetäydyn aina syrjään, olen hiljainen, ja siinä asemassa mieluiten pysyisinkin ilman, että minuun puututaan ja kuulustellaan hiljaisuuteni syitä.
Niin kauan kuin muistan, olen tuntenut sydämessäni, että Jumala on antanut minulle erityisen tehtävän olla nöyrä, hiljainen ja palvella lähimmäisiäni. Vajavaisuudestani huolimatta kilvoittelen tässä Jumalan "työkaluna" olemisessa. Tämä aiheuttaa minussa sisäistä ylimielisyyttä, joka asenteena on syntistä. Minua kiinnostaa, vaistoavatko muut sen minussa. Minusta on alkanut toisaalta tuntua, että jotkus ihmiset eivät suhtaudu minuun negatiivisesti sen takia, että vaistoavat minussa sisäistä ylimielisyyttä, vaan siksi, että tiedostan Jumalan valinneen minut tällaiseen tehtävään.korjaan: "Uskotko totuuden suhteellisuuteen vai absoluuttisuuteen?" Eli vai-sana ja-sanan tilalle.
- pienin ja suurin
Maan hiljainen kirjoitti:
korjaan: "Uskotko totuuden suhteellisuuteen vai absoluuttisuuteen?" Eli vai-sana ja-sanan tilalle.
Hei Maan hiljainen, mulla ei ole mitään syytä ainakaan "lypsää" sinusta mitään marttyyriutta tai vastaavaa, mielestäni ymmärrän sun ajatusmallia tosi hyvin, millainen meidän jokaisen ihmissydän on.
Hyvää jatkoa sulle. - enemmän joogi
"koska ylimielisenä marttyyrina eläminen"
Takerruit sitten pariin aloituksen sanaan etkä tajunnut yhtään aloituksen varsinaista pointtia. Olet kaikkea muuta kuin opettaja, kypsymätön. - Maan hiljainen
pienin ja suurin kirjoitti:
Hei Maan hiljainen, mulla ei ole mitään syytä ainakaan "lypsää" sinusta mitään marttyyriutta tai vastaavaa, mielestäni ymmärrän sun ajatusmallia tosi hyvin, millainen meidän jokaisen ihmissydän on.
Hyvää jatkoa sulle.Kiitos, Pienin ja suurin, hyvää jatkoa sinullekin :)
- Tuttua kyllä
enemmän joogi kirjoitti:
"koska ylimielisenä marttyyrina eläminen"
Takerruit sitten pariin aloituksen sanaan etkä tajunnut yhtään aloituksen varsinaista pointtia. Olet kaikkea muuta kuin opettaja, kypsymätön.joogin kirjoituksista henkii - vaikka hän sitä koettaa kovasti vältellä - vahva paremmuudentunne. Jotenkin sen vielä viimeisteli tuo viimeinen kirjoitus, josta sai kuvan, että hän armeliaasti poikkesi jakamaan opetuksiaan, mutta kun niitä ei otettu vastaan kyseenalaistamatta, hän poistuu paikalta.
Mielestäni joogi on kauempana henkisestä heräämisestä kuin aloittaja. Ehkä hän on ollut oikealla tiellä mutta on lipsahtanut kuopasta kiivettyään seuraavaan kuoppaan. - Enemmän joogi
Tuttua kyllä kirjoitti:
joogin kirjoituksista henkii - vaikka hän sitä koettaa kovasti vältellä - vahva paremmuudentunne. Jotenkin sen vielä viimeisteli tuo viimeinen kirjoitus, josta sai kuvan, että hän armeliaasti poikkesi jakamaan opetuksiaan, mutta kun niitä ei otettu vastaan kyseenalaistamatta, hän poistuu paikalta.
Mielestäni joogi on kauempana henkisestä heräämisestä kuin aloittaja. Ehkä hän on ollut oikealla tiellä mutta on lipsahtanut kuopasta kiivettyään seuraavaan kuoppaan.Juuri näin.
vaistoamisesta en tiedä mutta ihmiset monesti näyttää jotkut tietämättään kasvoillaan minä kuvaa, eli ylimielisyyden sun muun voi kyllä nähdä. Eikä tuo minunmielestä kuullosta ylimielisyydeltä vaan ennemminkin itsensä ymmärtämiseltä ja hyväksynnältä, kind of i know how and who i am and i like it, mutta käytännön puolella kannattaa hommata osapuoli ellei ole jo joka pitää huolen ettei ylitsesi juosta tai opetella olemaan tarpeen mukaan tiukka ja peräänantamaton.
"koen edelleen olevani Jumalan erityinen "työkalu" maailmassa, eli että minulla on tehtävä, johon olen nöyrtynyt" tuota nyt on itse mahdoton nähdä muutenkuin negatiivisesti pärjäämiseen maailmalla katsottuna, on täysin normaalia antaa toisille vastakaikua, pitää vain löytää oma tapa riidellä ja tapella joka ei saa itseään hermostumaan tai muuten katkomaan verisuonia päässä, tuskin kukaan montaa tuntia jaksaa vänkätä turhanpäiväsistä jos toinen vaan kylmän viileästi piikittelee aina takasin oottamatta itseensä.- Maan hiljainen
Lucuma, kirjoitit vähän sekavasti. Siis kuka kylmän viileästi piikittelee? Minä en niissä tilanteissa kylmän viileästi piikittele, vaan päinvastoin olen hiljaa ja mielelläni käännyn pois koko tilanteesta.
- jotakin skitsoilua
Ihmiset uskovat mitä kummallisimpiin asioihin. Ei sinunkaan uskomus ole millään tavalla realistinen. Vai näkyykö merkkejä tavoitteen saavuttamisesta? Sama kun alat vaan uskomaan ufoihin.
Varmasti kaikki ihmiset kokevat olevansa jollain tasolla erikoisia muihin nähden, muut on muita ja minä olen minä. Se on hienoa että jos olet oppinut tiedostamaan oman ylimielisyytesi, jos kyse sitten on oikeasta ylimielisyydestä eikä ylianalysoinnista ja liiallisesta itsekriittisyydestä. Seuraavaksi onkin ehkä syytä miettiä että mistä se ylimielisyys on lähtöisin.
Niin ja unohtui sanoi että kyllä se ihmisestä yleensä näkyy ulospäin jos todellakin kokee olevansa muiden yläpuolella. Ei sitä itse silloin tiedosta niitä signaaleja mitä itsestään antaa ulospäin.
- nostaaaja
uppelis
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p561836Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,491622- 521564
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.51507Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis61495Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin61405Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä81306Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta121271Revi siitä ja revi siitä
Enkä revi, ei kiinnosta hevon vittua teidän asiat ja elämä. Revi itte vaan sitä emborullaas istuessas Aamupaskalla41163Kello on puoliyö - aika lopettaa netin käyttö tältä päivältä
Kello on 12, on aika laittaa luurit pöydälle ja sallia yörauha kaupungin asukkaille ja työntekijöille. It is past midni41128