Propulsiosta ?

Riippuu pieneltä osaltaan siitäkin, että kuinka pitkän matkan vesi on ehtinyt kulkea, että onko sen nopeus vedessä hitaampi vai ei. Jos pidemmän matkan kuin nolla metriä, niin toki sen nopeus on vedessä ehtinyt hidastua enemmän kuin ilmassa. Heti ulostuloaukosta ulos tullessaan vesi kai suihkuaa samalla nopeudella vedessä kuin ilmassa, joten näin ajateltuna suihkussa on yhtä paljon potkua. Sitten taas vedessä, kun se ulos purkautunut vesi törmää veteen niin se aiheuttaa lisää painetta vesi-Jettiin takaisinpäin sen menosuuntaan ja näin ollen vedessä oleva suihku antaa enemmän potkua?

Suihkun nopeus ei ole sama kummassakin tapauksessa. Kokeilkaa joskus kylpyammeessa, huomaatte voiman katoavan lähes kokonaan kun laitatte suihkun vedenpinnan alle. Voiman ero johtuu nopeuden erosta. Suihku ei "ponnista" vastassa olevasta vedestä.

1+1 kirjoitti:

Suihkun nopeus ei ole sama kummassakin tapauksessa. Kokeilkaa joskus kylpyammeessa, huomaatte voiman katoavan lähes kokonaan kun laitatte suihkun vedenpinnan alle. Voiman ero johtuu nopeuden erosta. Suihku ei "ponnista" vastassa olevasta vedestä.

Lue lisää

Vesisuihku kylpyammeessa on aivan eri asia.
Koska suihkun paine on vakio niin ulosvirtausnopeus riippuu vastapaineesta.
Tässä siis voiman suuruus on kasvaa suihkun nopeuden toiseen potenssiin ja teho kolmanteen potenssiin.
Ero on selvästi tunnistettavissa kun suihkun nostaa vedestä ilmaan tai jarruttaa virtaista kädellä, mutta tällä ei ole mitään yhteistä vakioteholla toimivaan propulsioon, josta nyt kyseltiin.

Ei liity asiaan kirjoitti:

Vesisuihku kylpyammeessa on aivan eri asia.
Koska suihkun paine on vakio niin ulosvirtausnopeus riippuu vastapaineesta.
Tässä siis voiman suuruus on kasvaa suihkun nopeuden toiseen potenssiin ja teho kolmanteen potenssiin.
Ero on selvästi tunnistettavissa kun suihkun nostaa vedestä ilmaan tai jarruttaa virtaista kädellä, mutta tällä ei ole mitään yhteistä vakioteholla toimivaan propulsioon, josta nyt kyseltiin.

Lue lisää

Kysymys oli samasta tehosta ei samasta virtausmäärästä.

Tuo vaatii jo tarkempaa analyysia.

Kummassakin tapauksessa oletetaan sama laite, toinen vain on nostettu sen verran ylemmäksi että suihku purkautuu ilmaan.

Miksi suihkun virtausnopeus olisi erilainen ? Eikö se ole samalla teholla sama ?

Mikä hyötysuhde siinä muuttuu ?

Eikös siitä propulsio "ruuvista" kulje sama määrä vettä kummassakin tapauksessa, riippumatta ruiskiiko sen ulos vedessä vai ilmassa kun pyörimisnopeus on sama. Ottopäästä tulee saman verran vettä jokatapauksessa laitteeseen, juuri sen verran kuin ropelli sitä siirtää taaksepäin sillä kierrosnopeudella. Se ero toki on että vedessä se siirtonopeus laskee hätiseen ja tämän takia alkaa liikuttamaan myös itse laitetta, ilmaan ruutatessa yhtä tehokasta hidastusta pois purkautuvalle vedelle ei ole, niin itse laitteeseen ei kohdistu samanlaista vastavoimaa, vaan vesi lentää kauemmas. Jos poistopäähän virittäisi jousiläpän joka aukeaa tietyllä voimalla, niin eikös se aukea samalla voimalla ilmassa kuin vedessä? Saa korjata jos aivan persiilleen meni.

Vaan jos ajatellaan vesisuihkun olevan koko ajan kiinteässä yhteydessä veteen ja tuntevan vedenpaineen vastuksen, eikö se vaikuta virtausnopeuteen putkessa? Luulisi, että samalla koneteholla saa ilmaan suunnatun suihkun kovempaan vauhtiin kuin jos suihku olisi veden alla. Kysehän ei ole paineesta, vaan massan määrästä ja nopeudesta.

En kai ymmärrä kirjoitti:

Vaan jos ajatellaan vesisuihkun olevan koko ajan kiinteässä yhteydessä veteen ja tuntevan vedenpaineen vastuksen, eikö se vaikuta virtausnopeuteen putkessa? Luulisi, että samalla koneteholla saa ilmaan suunnatun suihkun kovempaan vauhtiin kuin jos suihku olisi veden alla. Kysehän ei ole paineesta, vaan massan määrästä ja nopeudesta.

Lue lisää

"Vaan jos ajatellaan vesisuihkun olevan koko ajan kiinteässä yhteydessä veteen ja tuntevan vedenpaineen vastuksen, eikö se vaikuta virtausnopeuteen putkessa "

Sama paine joka vastustaa virtausta, vaikuttaa imupuolella virtausta kiihdyttäen, joten ulkoisen voiman tarve on ainoastaan paine-eron tuottaminen joka saa veden liikkeelle.
Voit mainiosti käsitellä ilmiötä liikemäärämuutoksena, lopputulos on sama, liikemäärän muutos ei myöskään tarvitse tietoa ympäristön staattisesta paineesta, eli on sama kuinka syvällä tai vaikka avaruudessa toimitaan. Vain massan tiheys ja nopeuden muutos vaikuttavat paine-eroon joka on myös liikemäärän mukaan sama ½roov^2.
Voima on edelleen paine-ero *pinta-ala, ellei Newtonin ajatelmia ole dissattu ja kaasun tai nesteen liikkeen muutoksissa on aina kyse paineista.

Olisiko näin ? kirjoitti:

"Vaan jos ajatellaan vesisuihkun olevan koko ajan kiinteässä yhteydessä veteen ja tuntevan vedenpaineen vastuksen, eikö se vaikuta virtausnopeuteen putkessa "

Sama paine joka vastustaa virtausta, vaikuttaa imupuolella virtausta kiihdyttäen, joten ulkoisen voiman tarve on ainoastaan paine-eron tuottaminen joka saa veden liikkeelle.
Voit mainiosti käsitellä ilmiötä liikemäärämuutoksena, lopputulos on sama, liikemäärän muutos ei myöskään tarvitse tietoa ympäristön staattisesta paineesta, eli on sama kuinka syvällä tai vaikka avaruudessa toimitaan. Vain massan tiheys ja nopeuden muutos vaikuttavat paine-eroon joka on myös liikemäärän mukaan sama ½roov^2.
Voima on edelleen paine-ero *pinta-ala, ellei Newtonin ajatelmia ole dissattu ja kaasun tai nesteen liikkeen muutoksissa on aina kyse paineista.

Lue lisää

Jos imupuolella on vedenpaine ja poistopuolella vain ilmanpaine, eikö virtausnopeudessa ole ero?
Liikemäärämuutös on mielestäni yksinkertaisin tapa käsitellä asiaa.

änkyrä kirjoitti:

Jos imupuolella on vedenpaine ja poistopuolella vain ilmanpaine, eikö virtausnopeudessa ole ero?
Liikemäärämuutös on mielestäni yksinkertaisin tapa käsitellä asiaa.

Imupuolella on veden paine vain veden pintaan asti. jos suihku on vedenpinnan ylkäpuolella paine ei enää ole kuin ilmanpaine ja lisäksi kuluu tehoa, kun suihkulle on nostettava vettä pinnan yläpuolelle.
Jos imupuolella olisi suurempi paine kuin purkauspuolella niin se riittäisi veden suihkuamiseen ilman mitään ulkopuolista apua = 'ikiliikkuja'

Olisiko näin ? kirjoitti:

"Vaan jos ajatellaan vesisuihkun olevan koko ajan kiinteässä yhteydessä veteen ja tuntevan vedenpaineen vastuksen, eikö se vaikuta virtausnopeuteen putkessa "

Sama paine joka vastustaa virtausta, vaikuttaa imupuolella virtausta kiihdyttäen, joten ulkoisen voiman tarve on ainoastaan paine-eron tuottaminen joka saa veden liikkeelle.
Voit mainiosti käsitellä ilmiötä liikemäärämuutoksena, lopputulos on sama, liikemäärän muutos ei myöskään tarvitse tietoa ympäristön staattisesta paineesta, eli on sama kuinka syvällä tai vaikka avaruudessa toimitaan. Vain massan tiheys ja nopeuden muutos vaikuttavat paine-eroon joka on myös liikemäärän mukaan sama ½roov^2.
Voima on edelleen paine-ero *pinta-ala, ellei Newtonin ajatelmia ole dissattu ja kaasun tai nesteen liikkeen muutoksissa on aina kyse paineista.

Lue lisää

>Sama paine joka vastustaa virtausta, vaikuttaa imupuolella virtausta kiihdyttäen,
Väärin.
>joten ulkoisen voiman tarve on ainoastaan paine-eron tuottaminen joka saa veden liikkeelle.
Oikein.
>liikemäärän muutos ei myöskään tarvitse tietoa ympäristön staattisesta paineesta,
Oikein
>eli on sama kuinka syvällä tai vaikka avaruudessa toimitaan.
Väärin.
> Vain massan tiheys ja nopeuden muutos vaikuttavat paine-eroon
Väärin.
>Voima on edelleen paine-ero *pinta-ala
Oikein.

Voiman tarve riippuu myös dynaamisesta ulkoisesta paineesta poistopuolella.
Jos sinulla on kaksi pumppua sarjassa, joista ensimmäinen kiihdyttää virtauksen paikallaan olevasta vedestä johonkin loppunopeuteen ja toinen pumppu pitää nopeuden samaan, niin ilmaan poistettaessa jälkimmäisen pumpun tehontarve on lähes nolla (todellinen virtaus ei ole kitkatonta), mutta veden alle poistettaessa jälkimmäinen pumppu tuottaa olennaisen paine-eron ja kuluttaa tehoa. Edellisen pumpun tehon tarve ei muutu ollenkaan, jos virtaama ja virtausnopeus pidetään samoina, koska myös sen paine-ero pysyy samana. Jälkimmäisen pumpun tuottamalla paine-erolla estetään ulostulovirtausta hidastumasta dynaamisesta vastapaineesta huolimatta, jota siis veden alle poistettaessa esiintyy. Sillä paineella kiihdytetään sitä vettä, joka ei ole virrannut kummankaan pumpun läpi vaan on purkauspuolella jo ennestään, ja sen liikemäärä kasvaa myös mikä on huomioitava joko vastapaineena tai vaihtoehtoisesti liikemäärän muutoksena läpivirranneen veden lisäksi! Sen tulee siirtyä pois pumpusta tulevan veden edestä eikä liikettä esiinny ilman että ennestään paikallaan olevan veden liikemäärää lisätään kiihdyttämällä.

> Suihkun osumiseen tiheämpään aineeseen tai sen hidastuvuuden vaikutuksesta purkautumisen jälkeen siteeraan täällä aiemmin esitettyä mainiota vertausta että :
""Potkaiseeko ase vähemmän, jos luoti menee maalin ohi ""

Virheellinen vertaus. Luodin osuminen tai osumattomuus maaliin ei vaikuta rekyyliin, koska maali on yleensä kaukana aseesta eikä paine välity aseeseen asti.

Asiayhteyteen kuuluva vertaus olisi ollut tilanne, jossa aseen piippu painetaan tiiviisti maalia vasten ja laukaistaan vasta sitten.
Tällöin seurauksen aon piipun halkeaminen ja paineen purkautuminen piipun poikittaissuunnassa. Se vähentää olennaisesti kokonaisrekyyliä piipun pituussuunnassa. Ampujaan muutos välittyy asetta maaliin puristavan vuorovaikutuksen avulla, eikä aseen sisäisesti luodin tai palokaasujen kautta ainakaan välittömästi. Toki hieman pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna paineen kasvaminen luodin edessä tukitun piipun johdosta vaikuttaa luodin kiihtyvyyteen ja siten hidastaa paineen alenemista luodin takana ja aseen lukossa vaikuttaen siten rekyylin hetkellisarvoihin.
Tämä vertaus olisi olennaisesti lähempänä veden alle poistavaa vesijettiä.

1 + 1 kirjoitti:

>Sama paine joka vastustaa virtausta, vaikuttaa imupuolella virtausta kiihdyttäen,
Väärin.
>joten ulkoisen voiman tarve on ainoastaan paine-eron tuottaminen joka saa veden liikkeelle.
Oikein.
>liikemäärän muutos ei myöskään tarvitse tietoa ympäristön staattisesta paineesta,
Oikein
>eli on sama kuinka syvällä tai vaikka avaruudessa toimitaan.
Väärin.
> Vain massan tiheys ja nopeuden muutos vaikuttavat paine-eroon
Väärin.
>Voima on edelleen paine-ero *pinta-ala
Oikein.

Voiman tarve riippuu myös dynaamisesta ulkoisesta paineesta poistopuolella.
Jos sinulla on kaksi pumppua sarjassa, joista ensimmäinen kiihdyttää virtauksen paikallaan olevasta vedestä johonkin loppunopeuteen ja toinen pumppu pitää nopeuden samaan, niin ilmaan poistettaessa jälkimmäisen pumpun tehontarve on lähes nolla (todellinen virtaus ei ole kitkatonta), mutta veden alle poistettaessa jälkimmäinen pumppu tuottaa olennaisen paine-eron ja kuluttaa tehoa. Edellisen pumpun tehon tarve ei muutu ollenkaan, jos virtaama ja virtausnopeus pidetään samoina, koska myös sen paine-ero pysyy samana. Jälkimmäisen pumpun tuottamalla paine-erolla estetään ulostulovirtausta hidastumasta dynaamisesta vastapaineesta huolimatta, jota siis veden alle poistettaessa esiintyy. Sillä paineella kiihdytetään sitä vettä, joka ei ole virrannut kummankaan pumpun läpi vaan on purkauspuolella jo ennestään, ja sen liikemäärä kasvaa myös mikä on huomioitava joko vastapaineena tai vaihtoehtoisesti liikemäärän muutoksena läpivirranneen veden lisäksi! Sen tulee siirtyä pois pumpusta tulevan veden edestä eikä liikettä esiinny ilman että ennestään paikallaan olevan veden liikemäärää lisätään kiihdyttämällä.

Lue lisää

Nämä teoriat viittaisivat siis siihen että suihkun työntövoima muuttuisi jos takana olisi este tai muu vastus.

Asiasta on olemassa tietoakin, esimerkiksi tukialuksilla lähtevän koneen suihkujen taakse parin metrin päähän nostetaan seinä, johon suihku osuu , mutta vastoin luuloa sillä ei ole käytännössä mitään vaikutusta moottoreiden työntövoimaan.

" Voiman tarve riippuu myös dynaamisesta ulkoisesta paineesta poistopuolella. "
Kun virtaus on jatkuvaa, se ei itse aiheuta irtautumiskohtaan dynaamista lisäpainetta, suihkussa vaikuttaa laitteiston paine staattinen paine, joka purkautuu ympäristöön, paine ei voi purkautua suurempaan päin ja irtoamisen jälkeinen virtauksen kitka tai muu käyttäytyminen ei enää vaikuta työntövoimaan.


Sekä vedenalaisella propulsiolla kuin ilmaan suihkuavalla jetillä voiman muodostuminen on samanlainen vain nopeuspaineeseen liittyvä, tästä on tietoa yllin kyllin, mutta missään käsittelyn yhteydessä ei tunneta suihkun purkautumisen jälkeisen kitkan tai vastaavan vaikutusta, jos sillä on jotain vaikutusta, niin fysiikan perusteet menee täysin uusiksi.

1 + 1 kirjoitti:

>Sama paine joka vastustaa virtausta, vaikuttaa imupuolella virtausta kiihdyttäen,
Väärin.
>joten ulkoisen voiman tarve on ainoastaan paine-eron tuottaminen joka saa veden liikkeelle.
Oikein.
>liikemäärän muutos ei myöskään tarvitse tietoa ympäristön staattisesta paineesta,
Oikein
>eli on sama kuinka syvällä tai vaikka avaruudessa toimitaan.
Väärin.
> Vain massan tiheys ja nopeuden muutos vaikuttavat paine-eroon
Väärin.
>Voima on edelleen paine-ero *pinta-ala
Oikein.

Voiman tarve riippuu myös dynaamisesta ulkoisesta paineesta poistopuolella.
Jos sinulla on kaksi pumppua sarjassa, joista ensimmäinen kiihdyttää virtauksen paikallaan olevasta vedestä johonkin loppunopeuteen ja toinen pumppu pitää nopeuden samaan, niin ilmaan poistettaessa jälkimmäisen pumpun tehontarve on lähes nolla (todellinen virtaus ei ole kitkatonta), mutta veden alle poistettaessa jälkimmäinen pumppu tuottaa olennaisen paine-eron ja kuluttaa tehoa. Edellisen pumpun tehon tarve ei muutu ollenkaan, jos virtaama ja virtausnopeus pidetään samoina, koska myös sen paine-ero pysyy samana. Jälkimmäisen pumpun tuottamalla paine-erolla estetään ulostulovirtausta hidastumasta dynaamisesta vastapaineesta huolimatta, jota siis veden alle poistettaessa esiintyy. Sillä paineella kiihdytetään sitä vettä, joka ei ole virrannut kummankaan pumpun läpi vaan on purkauspuolella jo ennestään, ja sen liikemäärä kasvaa myös mikä on huomioitava joko vastapaineena tai vaihtoehtoisesti liikemäärän muutoksena läpivirranneen veden lisäksi! Sen tulee siirtyä pois pumpusta tulevan veden edestä eikä liikettä esiinny ilman että ennestään paikallaan olevan veden liikemäärää lisätään kiihdyttämällä.

Lue lisää

Nyt on esitetty että puhallus veteen synnyttää suuremman voiman kuin puhallus ilmaan, edellyttäen että teho ja muut olosuhteet ovat samat.

Voisiko joku vielä näyttää laskutavan kuinka tämä ero olisi laskettavissa.

kotivyysikko kirjoitti:

Nämä teoriat viittaisivat siis siihen että suihkun työntövoima muuttuisi jos takana olisi este tai muu vastus.

Asiasta on olemassa tietoakin, esimerkiksi tukialuksilla lähtevän koneen suihkujen taakse parin metrin päähän nostetaan seinä, johon suihku osuu , mutta vastoin luuloa sillä ei ole käytännössä mitään vaikutusta moottoreiden työntövoimaan.

" Voiman tarve riippuu myös dynaamisesta ulkoisesta paineesta poistopuolella. "
Kun virtaus on jatkuvaa, se ei itse aiheuta irtautumiskohtaan dynaamista lisäpainetta, suihkussa vaikuttaa laitteiston paine staattinen paine, joka purkautuu ympäristöön, paine ei voi purkautua suurempaan päin ja irtoamisen jälkeinen virtauksen kitka tai muu käyttäytyminen ei enää vaikuta työntövoimaan.


Sekä vedenalaisella propulsiolla kuin ilmaan suihkuavalla jetillä voiman muodostuminen on samanlainen vain nopeuspaineeseen liittyvä, tästä on tietoa yllin kyllin, mutta missään käsittelyn yhteydessä ei tunneta suihkun purkautumisen jälkeisen kitkan tai vastaavan vaikutusta, jos sillä on jotain vaikutusta, niin fysiikan perusteet menee täysin uusiksi.

Lue lisää

> tukialuksilla lähtevän koneen suihkujen taakse parin metrin päähän nostetaan seinä, johon suihku osuu , mutta vastoin luuloa sillä ei ole käytännössä mitään vaikutusta moottoreiden työntövoimaan.

No ei tietenkään ole, koska se ei vaikuta juurikaan suihkun nopeuteen moottorista ulos, eikä nosta juuri painettakaan. Eihän se seinä ole läheskään moottoreissa kiinni.

> Kun virtaus on jatkuvaa, se ei itse aiheuta irtautumiskohtaan dynaamista lisäpainetta, suihkussa vaikuttaa laitteiston paine staattinen paine, joka purkautuu ympäristöön, paine ei voi purkautua suurempaan päin ja irtoamisen jälkeinen virtauksen kitka tai muu käyttäytyminen ei enää vaikuta työntövoimaan.

Mitähän mahtaa olla suomeksi ilmaisusi paine ei voi purkautua suurempaan päin?
Paine ei tietenkään purkaudu eikä ole purkautumatta, se vaan on jossain josta se voidaan myös mitata.
Virtaus etenee korkeammasta paineesta matalampaan, joten dynaaminen vastapaine vaatii suuremman paine-eron pumpussa samaan virtaukseen pääsemiseksi. Se vaatii enemmän tehoa.
Sinä ilmeisesti kuvittelet veden virtaavan matalammasta paineesta pumpun jälkeen korkeampaan ja hidastuvan sen takia, mutta oletuksesi on virheellinen.

Kun kiinteä kappale etenee väliaineessa, sen eteen muodostuu patopiste jossa virtaus jakautuu eri puolilta kappaleen kiertävään virtaukseen. Patopisteeseen muodostuu ympäristön staattista painetta korkeampi paine patopaineen johdosta. Fysiikka ei muuttuisi toiseksi vaikka kappale olisi nestettä eikä kiinteää. Juuri näin tapahtuu jetin takana suihkun purkautuessa veteen. Aivan samoin kuin tapahtuu sateessa taivaalta tippuvan vesipisaran alapintaan, vaikka pisara onkin nestettä. Siinäkin on kyse täysin samasta asiasta ihan fysiikan lakien mukaan, joita et tunnusta todellisuudessa olevaksi ilmiöksi.

Kerro lisää kirjoitti:

Nyt on esitetty että puhallus veteen synnyttää suuremman voiman kuin puhallus ilmaan, edellyttäen että teho ja muut olosuhteet ovat samat.

Voisiko joku vielä näyttää laskutavan kuinka tämä ero olisi laskettavissa.

Lue lisää

Et ymmärrä lukemaasi. Kukaan ei ole moista esittänyt.
On esitetty että jos virtaus pysyy samana tehoa tarvitaan enemmän veteen purkautuessa kuin ilmaan purkautuessa. Tällä ei ole mitään yhteyttä sinun virheellisen väitteesi kanssa, jota yrität toisten suuhun tunkea.

kotivyysikko kirjoitti:

Nämä teoriat viittaisivat siis siihen että suihkun työntövoima muuttuisi jos takana olisi este tai muu vastus.

Asiasta on olemassa tietoakin, esimerkiksi tukialuksilla lähtevän koneen suihkujen taakse parin metrin päähän nostetaan seinä, johon suihku osuu , mutta vastoin luuloa sillä ei ole käytännössä mitään vaikutusta moottoreiden työntövoimaan.

" Voiman tarve riippuu myös dynaamisesta ulkoisesta paineesta poistopuolella. "
Kun virtaus on jatkuvaa, se ei itse aiheuta irtautumiskohtaan dynaamista lisäpainetta, suihkussa vaikuttaa laitteiston paine staattinen paine, joka purkautuu ympäristöön, paine ei voi purkautua suurempaan päin ja irtoamisen jälkeinen virtauksen kitka tai muu käyttäytyminen ei enää vaikuta työntövoimaan.


Sekä vedenalaisella propulsiolla kuin ilmaan suihkuavalla jetillä voiman muodostuminen on samanlainen vain nopeuspaineeseen liittyvä, tästä on tietoa yllin kyllin, mutta missään käsittelyn yhteydessä ei tunneta suihkun purkautumisen jälkeisen kitkan tai vastaavan vaikutusta, jos sillä on jotain vaikutusta, niin fysiikan perusteet menee täysin uusiksi.

Lue lisää

Yrität kumota liikemäärän säilymislakia, mutta olet vain väärässä.
Kaikki ympäristön liikemäärän muutos vaatii vastaavan liikemäärän muutoksen veneessä, ja se ilmenee laskettunavenettä kiihdyttävänä voimana.
Ympäristössä on sekä jetin läpi virtaavaa vettä, että muuta vettä johon jetin virtaus purkautuu ja vieläpä vettä veneen ympärillä, josta kulkuvastus aiheutuu.

Kun venettä kiihdyttävään voimaan lisätään kulkuvastusta edustava voima itseisarvoina saadaan työntövoiman itseisarvo.

1 + 1 kirjoitti:

Et ymmärrä lukemaasi. Kukaan ei ole moista esittänyt.
On esitetty että jos virtaus pysyy samana tehoa tarvitaan enemmän veteen purkautuessa kuin ilmaan purkautuessa. Tällä ei ole mitään yhteyttä sinun virheellisen väitteesi kanssa, jota yrität toisten suuhun tunkea.

Lue lisää

"On esitetty että jos virtaus pysyy samana tehoa tarvitaan enemmän veteen purkautuessa kuin ilmaan purkautuessa."

Asia on juuri näin. En ole vielä nähnyt ainuttakaan perustetta sille, ettei työntövoima olisi samalla "moottoriteholla" ilmaan purkautuvalla suihkulla suurempi kuin veteen purkautuvalla. Liikemäärän säilyminen on avain.

1 + 1 kirjoitti:

Et ymmärrä lukemaasi. Kukaan ei ole moista esittänyt.
On esitetty että jos virtaus pysyy samana tehoa tarvitaan enemmän veteen purkautuessa kuin ilmaan purkautuessa. Tällä ei ole mitään yhteyttä sinun virheellisen väitteesi kanssa, jota yrität toisten suuhun tunkea.

Lue lisää

Miten se nyt olikaan ?

"Et ymmärrä lukemaasi. Kukaan ei ole moista esittänyt.
On esitetty että jos virtaus pysyy samana tehoa tarvitaan enemmän veteen purkautuessa kuin ilmaan purkautuessa. Tällä ei ole mitään yhteyttä sinun virheellisen väitteesi kanssa, jota yrität toisten suuhun tunkea. "

Kasotaas :

Jos samalla virtausnopeudella veteen purkautuessa tarvitaan enemmän tehoa, se tarkoittaa että virtauspuolella on oltava jostain syystä suurempi paine (vastus) kuin imupuolella.

Olkoon tuo vastustava paine p ja virtausnopeus v, jolloin voima F = A*(½roo*v^2 p) ja teho P on
P =½Fl*v p*A*v) = liikemäärä erillinen vastus (Fl=liikemäärämuutoksen aiheuttama voima)

Jos teho pidetään vakiona, niin virtausnopeus on pienempi mutta työntövoima on suurempi kaikilla p.n positiivisilla arvoilla, eli väite ei ollut mikään hihasta vedetty , vaan seuraus esitetylle väitteelle.

Edellisen lisäksi kukaan ei ketjussa liene esittänyt voiman olevan suurempi ilmaan suihkutettaessa, sitä se ei ilmeisesti ole, mutta muilta osin keskustelu näyttää kääntyneen mielipide kiistelyksi.

9 + 12 kirjoitti:

> tukialuksilla lähtevän koneen suihkujen taakse parin metrin päähän nostetaan seinä, johon suihku osuu , mutta vastoin luuloa sillä ei ole käytännössä mitään vaikutusta moottoreiden työntövoimaan.

No ei tietenkään ole, koska se ei vaikuta juurikaan suihkun nopeuteen moottorista ulos, eikä nosta juuri painettakaan. Eihän se seinä ole läheskään moottoreissa kiinni.

> Kun virtaus on jatkuvaa, se ei itse aiheuta irtautumiskohtaan dynaamista lisäpainetta, suihkussa vaikuttaa laitteiston paine staattinen paine, joka purkautuu ympäristöön, paine ei voi purkautua suurempaan päin ja irtoamisen jälkeinen virtauksen kitka tai muu käyttäytyminen ei enää vaikuta työntövoimaan.

Mitähän mahtaa olla suomeksi ilmaisusi paine ei voi purkautua suurempaan päin?
Paine ei tietenkään purkaudu eikä ole purkautumatta, se vaan on jossain josta se voidaan myös mitata.
Virtaus etenee korkeammasta paineesta matalampaan, joten dynaaminen vastapaine vaatii suuremman paine-eron pumpussa samaan virtaukseen pääsemiseksi. Se vaatii enemmän tehoa.
Sinä ilmeisesti kuvittelet veden virtaavan matalammasta paineesta pumpun jälkeen korkeampaan ja hidastuvan sen takia, mutta oletuksesi on virheellinen.

Kun kiinteä kappale etenee väliaineessa, sen eteen muodostuu patopiste jossa virtaus jakautuu eri puolilta kappaleen kiertävään virtaukseen. Patopisteeseen muodostuu ympäristön staattista painetta korkeampi paine patopaineen johdosta. Fysiikka ei muuttuisi toiseksi vaikka kappale olisi nestettä eikä kiinteää. Juuri näin tapahtuu jetin takana suihkun purkautuessa veteen. Aivan samoin kuin tapahtuu sateessa taivaalta tippuvan vesipisaran alapintaan, vaikka pisara onkin nestettä. Siinäkin on kyse täysin samasta asiasta ihan fysiikan lakien mukaan, joita et tunnusta todellisuudessa olevaksi ilmiöksi.

Lue lisää

" Paine ei tietenkään purkaudu eikä ole purkautumatta, se vaan on jossain josta se voidaan myös mitata."

Paikallinen liike nesteessä vaatii aina paineen eroja ja se synnyttää painetta, joka pyrkii tasaantumaan.

" joten dynaaminen vastapaine vaatii suuremman paine-eron pumpussa "

Mitä on kuvailemasi dynaaminen paine ?
Purkautuvan suihkun paine on mitä on, se on purkautumiskohdassaan aina suurempi kuin ympäröivä paine, se ei voi tasaantua siten että se aiheuttaisi itseensä lisää painetta eli paine ei purkaudu suurempaan päin.
Jatkuvassa virtauksessa purkautuminen ei osu seisovaan veteen purkautumiskohdassa, joten patopaineteoriasi ontuu,
Tätä tukevat myös lukuisat asiaa koskevat esimerkkilaskut, jos olen väärässä niin laita joku esimerkki laskentaohjeista.

Veteen ohjatun suihkun nopeus vaimenee nopeammin kuin ilmaan puhalletun, voima on liikemäärän(impulssin) perusteella sama ja on muutenkin sama ennen kuin joku osoittaa perusteltuja eroja.