Tutkaa käyttävän veneen näkyvyys laivan komentosillalla

Puhutko ammattimerenkulkijan kokemuksella vai "yleistiedolla"? Olisin kiinnostunut kuulemaan todella kokemuspohjaisen arvion normaalin nykyaikaisen matkapurjeveneen (30-40 jalkaa, lasikuitua) näkyvyydestä tutkassa.

Itselläni on kokemusta vain pienestä huvivenetutkasta, mutta sen kokemuksen mukaan toiset veneet näkyvät varsin hyvin, vaikkei niillä olisikaan heijastinta. Jopa puufolkkarit tuntuvat antavat tarpeeksi kaikua. Mutta sittenhän tässä pitää ottaa huomioon se, että veneessä riittää törmäyksen välttämiseen, jos tutka huomaa kohteen 50-100 metrin päässä (niissä olosuhteissa, joissa silmänäkyvyys ei riitä tuolle matkalle, pitää myös ajaa niin hiljaa, että ehtii reagoida eikä mitään 25-30 solmua!). Ison laivan brygalla ei taida jäädä tuolla havaintoetäisyydellä enää muita toimenpiteitä tehtäväksi kuin merkintä lokikirjaan "mahdollisesta naarmusta keulan maalipintaan".

13+18 kirjoitti:

Puhutko ammattimerenkulkijan kokemuksella vai "yleistiedolla"? Olisin kiinnostunut kuulemaan todella kokemuspohjaisen arvion normaalin nykyaikaisen matkapurjeveneen (30-40 jalkaa, lasikuitua) näkyvyydestä tutkassa.

Itselläni on kokemusta vain pienestä huvivenetutkasta, mutta sen kokemuksen mukaan toiset veneet näkyvät varsin hyvin, vaikkei niillä olisikaan heijastinta. Jopa puufolkkarit tuntuvat antavat tarpeeksi kaikua. Mutta sittenhän tässä pitää ottaa huomioon se, että veneessä riittää törmäyksen välttämiseen, jos tutka huomaa kohteen 50-100 metrin päässä (niissä olosuhteissa, joissa silmänäkyvyys ei riitä tuolle matkalle, pitää myös ajaa niin hiljaa, että ehtii reagoida eikä mitään 25-30 solmua!). Ison laivan brygalla ei taida jäädä tuolla havaintoetäisyydellä enää muita toimenpiteitä tehtäväksi kuin merkintä lokikirjaan "mahdollisesta naarmusta keulan maalipintaan".

Lue lisää

Laivassa tutkia yleensä kaksi koko aika käytössä, toisella katsellaan pääsääntöisesti yli 10 -20 mailia ja otetaan marpa seurantaan ja vastaan tullessa tai leikaavana voidaan sopia tarvittaessa turvallisesta ohituksesta VHF:llä miten kohdataan.

Toinen tutka tarkastelee lähietäisyyksiä 1,5-5 mailia jolla laiva myös tarkastelee navigointiaan suhteessa väylämerkkeihin, luotoihin ja toisiin aluksiin. Laiva tutkalla ei oikein hyvin voi nähdä 1 mailia lähemmäs sillä antennin korkeus ja häiriö kaiut estävät tarkkailemasta lähempää kohteita. Lisäksi laiva ei tottele ohjausta välittömästi, kun käännät peräsintä, oikeastaan mitään ei ole tehtävissä isossa laivassa matkavauhdilla mailin tai puolentoista mailin matkalla.

Pienvene tutkassa näkyy jo kohteet antenninkorkeudesta riippuen jopa 10-20m päästä. Eli pien veneilijälle melko hyvä antenni korkeus veneessä on 2,5m -4m, tällä voi sitten nähdä jo n.10m-15mailiin, pallon kiertäjälle tietysti mahdollisimman korkealle jotta voi tähyillä hieman pidemmälle tosin lähi etäisyys pitenee jonkin verran.

Kyllä useimmat pienveneet näkyvät tutkassa, mutta kaiku vaihtelee veneen suunnasta, merenkäynnistä, sateesta, onko purjeet ylhäällä yms. Asioista. Siksi kannattaisi olla tutkaheijastin veneessä, ei se ainakaan rahasta pitäisi olla kiinni.

Esim Buster tyyppiset kirrat näkyvät tutkassa välillä huonommin kuin vesilinnut vedessä tai lennossa, mieti sitä.

päällikön vastuu kirjoitti:

Laivassa tutkia yleensä kaksi koko aika käytössä, toisella katsellaan pääsääntöisesti yli 10 -20 mailia ja otetaan marpa seurantaan ja vastaan tullessa tai leikaavana voidaan sopia tarvittaessa turvallisesta ohituksesta VHF:llä miten kohdataan.

Toinen tutka tarkastelee lähietäisyyksiä 1,5-5 mailia jolla laiva myös tarkastelee navigointiaan suhteessa väylämerkkeihin, luotoihin ja toisiin aluksiin. Laiva tutkalla ei oikein hyvin voi nähdä 1 mailia lähemmäs sillä antennin korkeus ja häiriö kaiut estävät tarkkailemasta lähempää kohteita. Lisäksi laiva ei tottele ohjausta välittömästi, kun käännät peräsintä, oikeastaan mitään ei ole tehtävissä isossa laivassa matkavauhdilla mailin tai puolentoista mailin matkalla.

Pienvene tutkassa näkyy jo kohteet antenninkorkeudesta riippuen jopa 10-20m päästä. Eli pien veneilijälle melko hyvä antenni korkeus veneessä on 2,5m -4m, tällä voi sitten nähdä jo n.10m-15mailiin, pallon kiertäjälle tietysti mahdollisimman korkealle jotta voi tähyillä hieman pidemmälle tosin lähi etäisyys pitenee jonkin verran.

Kyllä useimmat pienveneet näkyvät tutkassa, mutta kaiku vaihtelee veneen suunnasta, merenkäynnistä, sateesta, onko purjeet ylhäällä yms. Asioista. Siksi kannattaisi olla tutkaheijastin veneessä, ei se ainakaan rahasta pitäisi olla kiinni.

Esim Buster tyyppiset kirrat näkyvät tutkassa välillä huonommin kuin vesilinnut vedessä tai lennossa, mieti sitä.

Lue lisää

Kuten varmaan huomasit, minä kysyin nimenomaan matkeveneiden, en minkään bustereiden näkyvyyttä :)

Mietin itsekin tuota antennin korkeuden vaikutusta eli miten laaja kuollut kulma siihen aluksen lähelle syntyy. Oma näkemykseni huviveneilijänä kyllä on se, että suhteessa kauppalaivoihin paras strategia on pysyä poissa niiden edestä, tutkanäkyvyyden miettiminen on toissijaista.

Ja edelleen huviveneilijänä en ole oikein ymmärtänyt, mihin tarvitsisi kovinkaan pitkää tutkan kantamaa. Ainakaan, miksi sillä tarvitsisi nähdä kauemmas kuin kohtuullisissa olosuhteissa (sellaisissa, ettei näkyvyys aiheuta huolestumista) näkee paljaalla silmällä? Avomerellä olen yleensä asettanut näytöksi 3 mpk, saaristossa 1,5 mpk (ainakin tuossa minun käyttämässäni mallissa, JRC1000, se näyttö on hyvin lähellä 1:50 000 merikartan mittakaavaa, joten tähystysavun lisäksi saa vähän vahvistusta navigointiin, jos tarvitsee). Joskus ahtaissa paikoissa vielä lyhyemmän matkan näyttö.

Veneen keinuminen aallokossa aiheuttaa muuten joskus huvittavia ilmiöitä. Joskus huomasin, että veneen sopivasti keinahtaessa tutka sai kaiun läheltä yli lentävästä helikopterista. "Mitä, en tiennytkään, että tässä veneessä on ilmavalvontatutka?!"

Sitä suositteli ammattimerenkulkija (olin kuukauden laivalla) ja kyseli, että "onhan sinullakin AIS-transponderi" avomerellä. Ei ollut kuin vastaanotin. Tutka kyllä on omassa veneessäni ja se on aina päällä yöpurjehduksen aikana, päivisin vain tilanteen vaatiessa.

ostoslistalla kirjoitti:

Sitä suositteli ammattimerenkulkija (olin kuukauden laivalla) ja kyseli, että "onhan sinullakin AIS-transponderi" avomerellä. Ei ollut kuin vastaanotin. Tutka kyllä on omassa veneessäni ja se on aina päällä yöpurjehduksen aikana, päivisin vain tilanteen vaatiessa.

Lue lisää

Tuskin oli transponderi, mitä termiä käytetään aktiivisesta tutkävastaajasta. Taisi olla transceiver, eli vastaanottimen lisäksi lähettää B-signaalia, minkä laiva voi nähdä.

seppomartti kirjoitti:

Tuskin oli transponderi, mitä termiä käytetään aktiivisesta tutkävastaajasta. Taisi olla transceiver, eli vastaanottimen lisäksi lähettää B-signaalia, minkä laiva voi nähdä.

Lue lisää

Hyvä, että huomasit vahingossa tekemäni kirjoitusvirheen! Luultavasti virhe ei aiheuttanut suurta sekaannusta, koska kysymys oli AIS-lähetinvastaaniottimesta eli AIS-transceiveristä eikä tutka-transponderista. Jälkimmäinenkin ehkä hyvä varuste.

kirjoitusvahinko kirjoitti:

Hyvä, että huomasit vahingossa tekemäni kirjoitusvirheen! Luultavasti virhe ei aiheuttanut suurta sekaannusta, koska kysymys oli AIS-lähetinvastaaniottimesta eli AIS-transceiveristä eikä tutka-transponderista. Jälkimmäinenkin ehkä hyvä varuste.

Lue lisää

http://www.mcmurdomarine.com/sart

kirjoitusvahinko kirjoitti:

Hyvä, että huomasit vahingossa tekemäni kirjoitusvirheen! Luultavasti virhe ei aiheuttanut suurta sekaannusta, koska kysymys oli AIS-lähetinvastaaniottimesta eli AIS-transceiveristä eikä tutka-transponderista. Jälkimmäinenkin ehkä hyvä varuste.

Lue lisää

Transponder-asia jäi painamaan mieltäni sen verran, että tarkistin AIS-transponderin googlesta. En sittenkään ollut väärässä. Tässä yksi AIS-transponder:
http://www.dolstra.nl/Maritiem/AIS/Afbeeldingen/ma-500tr.pdf

Tutka-transponder on titeysti eri asia kuin AIS-transponder!

Eivät vaivaudu seuraamaan, sillä kytkevät b singnaalit pois, koska muuten koko näyttö on täynnä sirrejä....

päälikön vastuu kirjoitti:

Eivät vaivaudu seuraamaan, sillä kytkevät b singnaalit pois, koska muuten koko näyttö on täynnä sirrejä....

Taas tätä höpö-höpö-legendaa. Usko nyt jo, AIS-B signaalia ei voi kytkeä pois laivojen plottereista.

Joissain vanhoissa (USA-valmisteisissa) plottereissa on ollut ongelmia AIS-B signaalin vastaanotossa, ongelma oli muistaakseni lauseiden 18-19 dekoodauksessa. Lähes kaikki ongelmat saatiin poistettua ohjelmistopäivityksellä, vain pari vanhaa laitetyyppiä (joita tuskin enää on käytössä) olisi vaatinut HW-muutoksia.

Laivojen joissain plottereissa voi sulkea lisätiedot pois näytöltä, veneen kuva plotterin kartalle kuitenkin jää, jos laiva yleensä pitää AIS-vastaanoton päällä.

AIS-transponder kirjoitti:

Transponder-asia jäi painamaan mieltäni sen verran, että tarkistin AIS-transponderin googlesta. En sittenkään ollut väärässä. Tässä yksi AIS-transponder:
http://www.dolstra.nl/Maritiem/AIS/Afbeeldingen/ma-500tr.pdf

Tutka-transponder on titeysti eri asia kuin AIS-transponder!

Lue lisää

Yllä olevista laitteista McMurdo on tutkavastaaja,toisiotutka tai transponderi millä kukin haluaa kutsua. Sen sijaan AIS- transponderiksi kutsuttu on tavallinen A & B vastaanotin ja B lähetin. Eli vastaanotin ottaa vastaan ja lähetin lähettää koko ajan reagoimatta toiseen laitteeseen. Eli transponderi on väärä nimi mutta saattaa olla kaupallisesti valittu. Varmaan transponderikin olisi mahdollinen rakentaa Ais-aallonpituuksille.

seppomartti kirjoitti:

Yllä olevista laitteista McMurdo on tutkavastaaja,toisiotutka tai transponderi millä kukin haluaa kutsua. Sen sijaan AIS- transponderiksi kutsuttu on tavallinen A & B vastaanotin ja B lähetin. Eli vastaanotin ottaa vastaan ja lähetin lähettää koko ajan reagoimatta toiseen laitteeseen. Eli transponderi on väärä nimi mutta saattaa olla kaupallisesti valittu. Varmaan transponderikin olisi mahdollinen rakentaa Ais-aallonpituuksille.

Lue lisää

Jos transponder-transceiver-terminologia kiinnostaa, tietoa voi lukea wikipediasta tai muista linkeistä.
http://en.wikipedia.org/wiki/Transponder

http://www.electro-tech-online.com/threads/difference-between-transceiver-and-transponder.15582/
http://dictionary.reference.com/browse/transponder

Transponder-termi muodostuu sanoista trans(mit) (res)pond liite er.
Tieteessä transponder on radio- tai tutka-transmitteri (lähetin) ja receiver (vastaanotin) joka vastaa (reagoi, respondoi) sisääntulevaan signaaliin lähettämällä ennalta määritettyä signaalia (kuten lentokoneiden tunnistus systeemeissä) tai välittämällä signaalia toisella taajuudella.

päälikön vastuu kirjoitti:

Eivät vaivaudu seuraamaan, sillä kytkevät b singnaalit pois, koska muuten koko näyttö on täynnä sirrejä....

Oheisen linkin mukaan IMO määräsi AIS transponderit pakollisiksi 31.12.2004 lähtien (IMO käyttää tätä termiä AIS-lähettimestä vastaanottimesta). Määräys koskee 300 bruttorekisteritonnin ja sitä suurempia aluksia kansainvälisillä vesillä ja 500 brt rahtilaivoja ei-kansainvälisillä vesillä sekä kaikkia matkustaja-aluksia koosta riippumatta.
http://www.imo.org/OurWork/Safety/Navigation/Pages/AIS.aspx

EU määräsi lähettävän AISin pakolliseksi tietyillä alueilla (Rein ja Tonava).
Myöhemmin pakollisuus on laajentunut. Esim Thaimaan vesillä se on ilmeisesti pakollinen jo kaikissa ulkolaisissa aluksissa koosta riippumatta.
AIS-lähetintä on suositeltu Gotland Runtiin osallistuvien veneiden turvallisuusvarusteeksi.

En ole löytänyt sellaista asetusta, jonka mukaan alukset, joissa AIS on pakollinen, saisivat kytkeä AIS-B-signaalien vastaanoton pois.

AIS yleistyy.. kirjoitti:

Oheisen linkin mukaan IMO määräsi AIS transponderit pakollisiksi 31.12.2004 lähtien (IMO käyttää tätä termiä AIS-lähettimestä vastaanottimesta). Määräys koskee 300 bruttorekisteritonnin ja sitä suurempia aluksia kansainvälisillä vesillä ja 500 brt rahtilaivoja ei-kansainvälisillä vesillä sekä kaikkia matkustaja-aluksia koosta riippumatta.
http://www.imo.org/OurWork/Safety/Navigation/Pages/AIS.aspx

EU määräsi lähettävän AISin pakolliseksi tietyillä alueilla (Rein ja Tonava).
Myöhemmin pakollisuus on laajentunut. Esim Thaimaan vesillä se on ilmeisesti pakollinen jo kaikissa ulkolaisissa aluksissa koosta riippumatta.
AIS-lähetintä on suositeltu Gotland Runtiin osallistuvien veneiden turvallisuusvarusteeksi.

En ole löytänyt sellaista asetusta, jonka mukaan alukset, joissa AIS on pakollinen, saisivat kytkeä AIS-B-signaalien vastaanoton pois.

Lue lisää

Oletko toisaalta löytänyt asetusta tai säädöstä, jonka mukaan B-signaalia EI saisi kytkeä pois näkymästä? Trafi on varoitellut veneilijöitä siitä mahdollisuudesta, joten on kaksi vaihtoehtoa:
1) Trafi tietää, että sellainen menettely on sääntöjen mukaista
2) Trafi tietää, että niin ei saisi tehdä mutta heillä on syytä epäillä, että niin kuitenkin tehdään.

Ja olisi myös outoa, että sellainen toiminne olisi käyttöön hyväksytyissä laitteissa, jos sitä ei saisi käyttää.

AIS-B plotterilla kirjoitti:

Taas tätä höpö-höpö-legendaa. Usko nyt jo, AIS-B signaalia ei voi kytkeä pois laivojen plottereista.

Joissain vanhoissa (USA-valmisteisissa) plottereissa on ollut ongelmia AIS-B signaalin vastaanotossa, ongelma oli muistaakseni lauseiden 18-19 dekoodauksessa. Lähes kaikki ongelmat saatiin poistettua ohjelmistopäivityksellä, vain pari vanhaa laitetyyppiä (joita tuskin enää on käytössä) olisi vaatinut HW-muutoksia.

Laivojen joissain plottereissa voi sulkea lisätiedot pois näytöltä, veneen kuva plotterin kartalle kuitenkin jää, jos laiva yleensä pitää AIS-vastaanoton päällä.

Lue lisää

Koska Tradi on varoitellut sen poiskytkemismahdollisuudesta, on syytä uskoa, että se amhdollisuus on olemassa.

Kyseistä varoitusta uutisoitiin muutama vuosi sitten veneilylehdissä ja se oli aiemmin myös Trafin verkkosivuilla. Vaikka sitä ei enää sieltä näy löytyvän, niin ei myöskään ole sen kumoavaa uutista. Niin kauan kuin Trafi ei vahvista, että suodatus ei ole mahdollista, näen perusteltuna uskoa aiempaan uutiseen. Sanoivatpa laitekauppiaat sitten mitä tahansa; heillä on oma lehmä ojassa eli luotettavuus nolla.

12+7 kirjoitti:

Koska Tradi on varoitellut sen poiskytkemismahdollisuudesta, on syytä uskoa, että se amhdollisuus on olemassa.

Kyseistä varoitusta uutisoitiin muutama vuosi sitten veneilylehdissä ja se oli aiemmin myös Trafin verkkosivuilla. Vaikka sitä ei enää sieltä näy löytyvän, niin ei myöskään ole sen kumoavaa uutista. Niin kauan kuin Trafi ei vahvista, että suodatus ei ole mahdollista, näen perusteltuna uskoa aiempaan uutiseen. Sanoivatpa laitekauppiaat sitten mitä tahansa; heillä on oma lehmä ojassa eli luotettavuus nolla.

Lue lisää

Olettaisin sen aikanaan tulleen väärinkäsityksen johtuvan PC:n AIS navigointiohjelmien ilmestymisestä ja niiden toimistokäytöstä. Esim. MarineTraffic-kartalta huviveneet (tai vaikkapa tankkerit) saa halutessa pois.

Kun netissä joskus ollutta ja sieltä poistettua väärää tietoa ei siellä enää ole, älä sinäkään sitä enää levittele.

AIS-B plotterilla kirjoitti:

Olettaisin sen aikanaan tulleen väärinkäsityksen johtuvan PC:n AIS navigointiohjelmien ilmestymisestä ja niiden toimistokäytöstä. Esim. MarineTraffic-kartalta huviveneet (tai vaikkapa tankkerit) saa halutessa pois.

Kun netissä joskus ollutta ja sieltä poistettua väärää tietoa ei siellä enää ole, älä sinäkään sitä enää levittele.

Lue lisää

Koska sen julkaisi aikanaan virallinen toimija eli Merenkulkulaitos, minä pidän sitä uskottavana ja levitän niin kauan kunnes samainen taho tai siis nykyään sen seuraaja eli Trafi julkaisee kumoavan tiedon.

Uskon heitä, en sinua.

Mutta jätän sinulle takaportin säilyttää kasvosi: jos löydät linkin jonkin muun kohtalaisen luotettavan viranomaistoimijan sivuille, joissa sinun väitteesi vahvistetaan, niin suostun uskomaan. Esimerksi UC Coast Guard voisi olla sellainen.

8+10 kirjoitti:

Oletko toisaalta löytänyt asetusta tai säädöstä, jonka mukaan B-signaalia EI saisi kytkeä pois näkymästä? Trafi on varoitellut veneilijöitä siitä mahdollisuudesta, joten on kaksi vaihtoehtoa:
1) Trafi tietää, että sellainen menettely on sääntöjen mukaista
2) Trafi tietää, että niin ei saisi tehdä mutta heillä on syytä epäillä, että niin kuitenkin tehdään.

Ja olisi myös outoa, että sellainen toiminne olisi käyttöön hyväksytyissä laitteissa, jos sitä ei saisi käyttää.

Lue lisää

Lue viestit hiukan ylempää. Kun AIS-signaali syötetään plotterille, AIS-B-lähetettä ei siitä voi erottaa, mutta netin kautta vastaanotetusta tiedosta PC-ohjelmat, kuten MarineTraffic, mahdollistaa esim. jonkin alustyypin suodatuksen.

Sitten ihan toinen juttu on joidenkin alustyyppien näkyminen plotterin näytöllä, vaikka niillä olisi AIS-A tai AIS-B laite. Asetus vaatii suuriin aluksiin AIS-lähettimen, mutta lähettimen päälläolon vaatimus on epäselvä ja esim. jotkut troolarit salaavat "hyvät apajat" laittamalla AIS:n pois tai silent-moodiin.

12+7 kirjoitti:

Koska sen julkaisi aikanaan virallinen toimija eli Merenkulkulaitos, minä pidän sitä uskottavana ja levitän niin kauan kunnes samainen taho tai siis nykyään sen seuraaja eli Trafi julkaisee kumoavan tiedon.

Uskon heitä, en sinua.

Mutta jätän sinulle takaportin säilyttää kasvosi: jos löydät linkin jonkin muun kohtalaisen luotettavan viranomaistoimijan sivuille, joissa sinun väitteesi vahvistetaan, niin suostun uskomaan. Esimerksi UC Coast Guard voisi olla sellainen.

Lue lisää

Tehdään toisin. Etsi sinä edes yksi plotteri, jossa olisi se AIS-B:n poiskytkennän mahdollisuus.

12+7 kirjoitti:

Koska sen julkaisi aikanaan virallinen toimija eli Merenkulkulaitos, minä pidän sitä uskottavana ja levitän niin kauan kunnes samainen taho tai siis nykyään sen seuraaja eli Trafi julkaisee kumoavan tiedon.

Uskon heitä, en sinua.

Mutta jätän sinulle takaportin säilyttää kasvosi: jos löydät linkin jonkin muun kohtalaisen luotettavan viranomaistoimijan sivuille, joissa sinun väitteesi vahvistetaan, niin suostun uskomaan. Esimerksi UC Coast Guard voisi olla sellainen.

Lue lisää

AIS-B esiteltiin vasta v. 2006. Tämä B-versio toteutettiin huviveneitä varten ja se poikkeaa tekniikaltaan (teho, lähetystapa, lauserakenne) jonkin verran laivojen AIS-A tekniikasta. Tämän johdosta ennen 2006 valmistetut AIS-A laitteet eivät kyenneet aina tai täysin vastaanottamaan AIS-B lähetettä (lauseet 18-19 ja varsinkin uusi 24), kaikki AIS-A laitteet eivät siis näyttäneet tai vastaanottaneet kunnolla AIS-B laitteiden signaalia.

AIS-B käyttäviä veneilijöitä oli siis aikanaan syytä varoittaa, ettei heidän kannata luottaa veneen näkymiseen laivan laitteissa. Suomessa kiitos varoituksesta kuuluu Merenkulkulaitokselle.

Nyt vanhat laitteet on päivitetty ja taitavat kaikki olla jo käytöstä poistuneetkin, samoin nykyään turhana se vanha varoitus.

AIS-B plotterilla kirjoitti:

Tehdään toisin. Etsi sinä edes yksi plotteri, jossa olisi se AIS-B:n poiskytkennän mahdollisuus.

En viitsi enkä näe tarpeelliseksi, koska minulla on todiste eli Merenkulkulaitoksen tiedote. Sinä et ole esittänyt mitään todisteita. Ja huomaa, että se MKL:n varoitus nimenomaisesti puhui B-signaalin tietoisesta suodattamisesta, ei pelkästään vanhempien laitteiden yhteensopimattomuudesta B-signaaliin.

Koeta nyt tajuta, että vaikka kirjoitaisit tänne romaanin käsityksistäsi AIS-laitteista yms. niin sillä ei ole mitään todistevoimaa. Sitten kun löydät viranomaisten tekstiä asiasta, aletaan kuunnella.

Samaa voi ihmetellä lentoliikenteen vaaratilanteista.

kamikaze-henki? kirjoitti:

Samaa voi ihmetellä lentoliikenteen vaaratilanteista.

Karilla oleva meikäläinen merivartiolaiva ja sitä irroittamassa olevat eivät nekään kovin näkyvästi halua tilanteestaan ja sijainnistaan tiedottaa. Karilla kököttävä sentään minuutin, parin välein ilmaisi olemassaolonsa.

Kannattaa lukea tämä ei-kaupallinen tutkaheijastimien vertailutesti, vaikka se on vanha.
Erityisesti on syytä lukea, mitä mittaustulokset osoittivat meillä suosituimmista putkimallisista tutkaheijastimista. Niitä en ole huomannut varsinkaan brittien veneissä enkä Engl.kanaalin tai Pohjanmeren marinoissa, joissa useimmilla näyttää olevan isokokoinen Firdell Blipper tai Echomax, joillakin perinteinen isokokoinen “alumiinihäkkyrä”. Siellä missä sumut ovat yleisiä ja laivaliikenne vilkasta, tutkaheijastimet näyttävät olevan suosittuja. Ehkä muilla purjehtijoilla on samoja huomioita?

Neljän tuuman läpimittainen putkiheijastin oli toimivista tutkaheijastimista tehottomin ja erityisen huono yli 1° kulmassa. Viking Tri-Lens oli v. 2007 markkinoiden painavin (5.5 kg), mutta oli 15°:ssa selvästi tehokkaampi kuin Firdell Blipper ja Echomax 230. Oktahedraalinen 16 tuuman läpimittainen alumiininen tutkaheijastin ei ollut yhtä tehokas kuin edelliset. Se ei täyttänyt ISO8729 vaatimuksia, mutta sen suosrituskyky oli kohtalainen. Tehokkain tutkaheijstin oli aktiiviheijastin (Sea-Me), mutta se on sähköstä riippuvainen ja on passiiviheijastimia kalliimpi.

Yhteenvedossa todettiin mm., että 1-2 tuuman läpimittainen putkimallinen tutkaheijastin voi olla jopa vaarallinen: se ei näy tutkassa, mutta antaa omistajalle väärää turvallisuuden tunnetta. Juuri niitä heijastimia näkyy olevan monen suomalaisen purkkarin ylävanttiin tai takastaagiin nippusiteillä kiinnitettynä.

http://www.ussailing.org/wp-content/uploads/DARoot/Offshore/SAS Studies/2007 Radar Reflector Test.pdf

Ei se mikään metallimöntti ole. Siinä on pyörivä tai ei pyörivä antenni ainoana tutkasignaaleja reflektoivana elementtinä. Antenni on suunniteltu lähttämään mahd kapean signaalin joten todennäköysyys että se hejastaisi tutkasignaalin takaisin lähettävään alukseen on mitätön...

LonelyBird kirjoitti:

Ei se mikään metallimöntti ole. Siinä on pyörivä tai ei pyörivä antenni ainoana tutkasignaaleja reflektoivana elementtinä. Antenni on suunniteltu lähttämään mahd kapean signaalin joten todennäköysyys että se hejastaisi tutkasignaalin takaisin lähettävään alukseen on mitätön...

Lue lisää

Meilläpäin niitä kutsutaan mönteiksi. Jos se olisi pienempi, se olisi härpäke.

vertailutesti kirjoitti:

Kannattaa lukea tämä ei-kaupallinen tutkaheijastimien vertailutesti, vaikka se on vanha.
Erityisesti on syytä lukea, mitä mittaustulokset osoittivat meillä suosituimmista putkimallisista tutkaheijastimista. Niitä en ole huomannut varsinkaan brittien veneissä enkä Engl.kanaalin tai Pohjanmeren marinoissa, joissa useimmilla näyttää olevan isokokoinen Firdell Blipper tai Echomax, joillakin perinteinen isokokoinen “alumiinihäkkyrä”. Siellä missä sumut ovat yleisiä ja laivaliikenne vilkasta, tutkaheijastimet näyttävät olevan suosittuja. Ehkä muilla purjehtijoilla on samoja huomioita?

Neljän tuuman läpimittainen putkiheijastin oli toimivista tutkaheijastimista tehottomin ja erityisen huono yli 1° kulmassa. Viking Tri-Lens oli v. 2007 markkinoiden painavin (5.5 kg), mutta oli 15°:ssa selvästi tehokkaampi kuin Firdell Blipper ja Echomax 230. Oktahedraalinen 16 tuuman läpimittainen alumiininen tutkaheijastin ei ollut yhtä tehokas kuin edelliset. Se ei täyttänyt ISO8729 vaatimuksia, mutta sen suosrituskyky oli kohtalainen. Tehokkain tutkaheijstin oli aktiiviheijastin (Sea-Me), mutta se on sähköstä riippuvainen ja on passiiviheijastimia kalliimpi.

Yhteenvedossa todettiin mm., että 1-2 tuuman läpimittainen putkimallinen tutkaheijastin voi olla jopa vaarallinen: se ei näy tutkassa, mutta antaa omistajalle väärää turvallisuuden tunnetta. Juuri niitä heijastimia näkyy olevan monen suomalaisen purkkarin ylävanttiin tai takastaagiin nippusiteillä kiinnitettynä.

http://www.ussailing.org/wp-content/uploads/DARoot/Offshore/SAS Studies/2007 Radar Reflector Test.pdf

Lue lisää

Paras on se ruma pallon näköinen näkymään, kunhan sen asentaa oikein eli sellainen lokero vaakatasoon ylös päin, loogisesti ajateltuna kukaan ei sitä niin asentaisi koska keräisi vettä, mutta näin asennettuna peilaa parhaiten.


Vielä ais. Miettikää mikä painajainen laivankomentosillalla ais seurannassa, jos jokainen b ais siellä näkyisi vaikka englannin kanava ja se liikenne määrä...

Aktiivinen tutkavastaaja ei näy lainkaan navicon= garminin laajakaistatutkassa

seppomartti kirjoitti:

Aktiivinen tutkavastaaja ei näy lainkaan navicon= garminin laajakaistatutkassa

Sen sijaan kalanpyydyksissä käytetyt melko pienet alumiiniset tutkaheijastimet ("oktahedraalit") näkyvät veneen tutkassa!

Jos Itämeren retkipurjehduksella ylittää Hanöbuktenin läheltä Bornholmia, joutuu varomaan laivaliikennettä. Jos ylityksen tekee pohjoisempaa laivaväylän ulkopuolelta, joutuu todennäköisesti väistelemään useita kalanpyydyksiä. Niissä ei ole valoja, mutta on tutkaheijastin.

Matkapurjehtijan kannattaa harkita kiinteän passiiviheijastimen asentamista korkealle mastoon - eikä tutkakaan ole mikään huono hankinta, jos budjetti salliin. Tutka on tärkeämpi varuste kuin kallis tutkavastaaja!

seppomartti kirjoitti:

Aktiivinen tutkavastaaja ei näy lainkaan navicon= garminin laajakaistatutkassa

Ongelma ei ole relevantti koska 4G tutkaa käyttää pienet alukset. Tutka on tarkka niillä etäisyyksillä, joilla vene pystyy vielä kääntymään, pysähtymään, väistämään tai tekemään kaikki yhdessä.

passiiviheijastin ! kirjoitti:

Sen sijaan kalanpyydyksissä käytetyt melko pienet alumiiniset tutkaheijastimet ("oktahedraalit") näkyvät veneen tutkassa!

Jos Itämeren retkipurjehduksella ylittää Hanöbuktenin läheltä Bornholmia, joutuu varomaan laivaliikennettä. Jos ylityksen tekee pohjoisempaa laivaväylän ulkopuolelta, joutuu todennäköisesti väistelemään useita kalanpyydyksiä. Niissä ei ole valoja, mutta on tutkaheijastin.

Matkapurjehtijan kannattaa harkita kiinteän passiiviheijastimen asentamista korkealle mastoon - eikä tutkakaan ole mikään huono hankinta, jos budjetti salliin. Tutka on tärkeämpi varuste kuin kallis tutkavastaaja!

Lue lisää

Lähettävä AIS tehoaa laivoihin vielä paremmin.
Valveutuneen veneilijätkin käyttävät AISia.

Sen varaan ei kuitenkaan voi tuudittautua.

AISsi kirjoitti:

Lähettävä AIS tehoaa laivoihin vielä paremmin.
Valveutuneen veneilijätkin käyttävät AISia.

Sen varaan ei kuitenkaan voi tuudittautua.

Huviveneessä lähettävä AIS on turhake. Mutta jos sellaisen välttämättä haluaa hankkia, niin olisi muita kohtaan huomaavaista pitää lähetys pois päältä hyvissä näkyvyysolosuhteissa etenkin saaristoväylillä ja satamassa. Se on nimittäin joltisenkin ärsyttävää, kun jossain Sipoonselällä plotterinruutu on täynnä täysin hyödyttömiä AIS-ilmoituksia.

Keljuin kokemus oli, kun kerran sattui lähituntumassa ajelemaan samaan suuntaan yksi niistä Halkolaiturin purjelaivoista, jolla oli moinen lähetin päällä. Plotteri piipitteli parin minuutin välein "vaarallista kohdetta". Tutkin jälkeenpäin kauan manuaalia mutta ei löytynyt konstia, jolla laitteen saisi olemaan varoittelematta parin veneenmitan päässä olevasta paatista tai esimerkiksi uskomaan yhdellä kuittauksella että "joojoo, mä tiedän".

3+10 kirjoitti:

Huviveneessä lähettävä AIS on turhake. Mutta jos sellaisen välttämättä haluaa hankkia, niin olisi muita kohtaan huomaavaista pitää lähetys pois päältä hyvissä näkyvyysolosuhteissa etenkin saaristoväylillä ja satamassa. Se on nimittäin joltisenkin ärsyttävää, kun jossain Sipoonselällä plotterinruutu on täynnä täysin hyödyttömiä AIS-ilmoituksia.

Keljuin kokemus oli, kun kerran sattui lähituntumassa ajelemaan samaan suuntaan yksi niistä Halkolaiturin purjelaivoista, jolla oli moinen lähetin päällä. Plotteri piipitteli parin minuutin välein "vaarallista kohdetta". Tutkin jälkeenpäin kauan manuaalia mutta ei löytynyt konstia, jolla laitteen saisi olemaan varoittelematta parin veneenmitan päässä olevasta paatista tai esimerkiksi uskomaan yhdellä kuittauksella että "joojoo, mä tiedän".

Lue lisää

Sun pitäis hankkia isompi ja parempi plotteri.

Plotterista kii kirjoitti:

Sun pitäis hankkia isompi ja parempi plotteri.

Ennemmin hankin haulikon ja alan siivota merta niistä AIS-lähetinveneistä miehistöineen.

Ei siinä ole mitään järkeä, että välinehullujen takia pitäisi olla isompi ja kalliimpi plotteri kuin mitä navigointi edellyttää.

3+10 kirjoitti:

Ennemmin hankin haulikon ja alan siivota merta niistä AIS-lähetinveneistä miehistöineen.

Ei siinä ole mitään järkeä, että välinehullujen takia pitäisi olla isompi ja kalliimpi plotteri kuin mitä navigointi edellyttää.

Lue lisää

Opi käyttämään sinun laiteet. AIS:in lähettäminen on täysin sallittu!

AIS olisi auttanut. Harmi vaan, tuo sattui ennen AIS-aikaa.

AIS avuksi kirjoitti:

AIS olisi auttanut. Harmi vaan, tuo sattui ennen AIS-aikaa.

Jos olet huomannut, tämä keskustelu linja ei pitäisi käsitellä AIS:ää vaan purjeveneen näkyvyyttä ammattiliikenteen tutkankuvaruudulla. Lisäksi laivat eivät seuraa b AIS lähetyksiä...

Mielestäni tapaus sija/moottori purjehtija kuvaa hyvin ketjun alkuperäistä kysymystä ja lisäksi jos analysoi muutenkin tapahtunutta, niin jokaisella meistä, jotka oikeasti liikumme vesillä, ei pelkästään täällä virtuaali vesillä, niin on paljon opittavaa tai ainakin mietittävää olisiko voinut purjehtija toimia toisellakin tapaa.

Toiseksi jokainen voi lukea casesta mitä ison laivan on mahdollista tehdä ja millaisessa ajassa, kun yllättäen jotain ilmaantuu lähi etäisyydelle. Kuvassa näkyy miten perämies kääntää ensin ruorit täysillä styyriin ja taas parpuuriin, niin ei se laiva paljon liike rataansa muuta (kuva löytyy täydellisestä selostuksesta onnettomuus tutkinnan sivuilta). Laiva ei voi käyttää esim. Keulapotkureitaan tuollaisilla nopeuksilla, vasta reilusti alle 10s nopeuksilla.

päällikön vastuu kirjoitti:

Jos olet huomannut, tämä keskustelu linja ei pitäisi käsitellä AIS:ää vaan purjeveneen näkyvyyttä ammattiliikenteen tutkankuvaruudulla. Lisäksi laivat eivät seuraa b AIS lähetyksiä...

Mielestäni tapaus sija/moottori purjehtija kuvaa hyvin ketjun alkuperäistä kysymystä ja lisäksi jos analysoi muutenkin tapahtunutta, niin jokaisella meistä, jotka oikeasti liikumme vesillä, ei pelkästään täällä virtuaali vesillä, niin on paljon opittavaa tai ainakin mietittävää olisiko voinut purjehtija toimia toisellakin tapaa.

Toiseksi jokainen voi lukea casesta mitä ison laivan on mahdollista tehdä ja millaisessa ajassa, kun yllättäen jotain ilmaantuu lähi etäisyydelle. Kuvassa näkyy miten perämies kääntää ensin ruorit täysillä styyriin ja taas parpuuriin, niin ei se laiva paljon liike rataansa muuta (kuva löytyy täydellisestä selostuksesta onnettomuus tutkinnan sivuilta). Laiva ei voi käyttää esim. Keulapotkureitaan tuollaisilla nopeuksilla, vasta reilusti alle 10s nopeuksilla.

Lue lisää

Haluat tai et ja haluavat ne laivat tai ei, silti AIS-B alukset näkyvät laivojen plottereilla.

Jos vastaat tähän, laita samalle esimerkiksi edes yksi laivojen käyttämä plotterimalli, josta AIS-B:n voi suodattaa. Ja onko siinä punainen nappi "En halua nähdä huvialuksia". Siinä sitä onkin päälliköllä vastuun selittämistä oikeudessa kolarin jälkeen: "Joo, mutta kun en minä niistä huvialuksista halunnut AIS-varoitusta nähdä tai kuulla".

AIS avuksi kirjoitti:

AIS olisi auttanut. Harmi vaan, tuo sattui ennen AIS-aikaa.

Ei olisi sillä 3 10 sen käyttö on kieltänyt. Hän lupasi ampua meidät haulikolla!

XXXLLLXXX kirjoitti:

Ei olisi sillä 3 10 sen käyttö on kieltänyt. Hän lupasi ampua meidät haulikolla!

Olisi jo aika sen 3 10:n mennä sinne haulikkokauppaan. Minulla kun AIS-B on juuri menossa hankintaan.

Olen pienveneen omistaja, enkä tarvitse paljoa vettä alle. Ajatukseni on ajaa mahdollisimman lähellä väylän reunaa, jos joskus joudun tiheään sumuun.
Kysynkin kokeneemmilta onko siellä reunassa tai jopa ulkopuolella ajamisessa järkeä turvallisuus mielessä?

restrictedvisibility kirjoitti:

Olen pienveneen omistaja, enkä tarvitse paljoa vettä alle. Ajatukseni on ajaa mahdollisimman lähellä väylän reunaa, jos joskus joudun tiheään sumuun.
Kysynkin kokeneemmilta onko siellä reunassa tai jopa ulkopuolella ajamisessa järkeä turvallisuus mielessä?

Lue lisää

On aina järkeä pysyä pois laivojen tiellä ja unohtaa väistämissäännöt. Varsin usein tapaa laivoja, jotka eivät väistä vaikka pitäisi. Viime vuosina noin 1/v/10000mpk.

restrictedvisibility kirjoitti:

Olen pienveneen omistaja, enkä tarvitse paljoa vettä alle. Ajatukseni on ajaa mahdollisimman lähellä väylän reunaa, jos joskus joudun tiheään sumuun.
Kysynkin kokeneemmilta onko siellä reunassa tai jopa ulkopuolella ajamisessa järkeä turvallisuus mielessä?

Lue lisää

Useimmiten järkevää on hakeutua reilusti pois väylältä ja tiputtaa ankkuri. Sumun häipymistä odotellessa voi vaikka laittaa ruokaa tai kunnostaa venettä. Sumuhan on yleensä väliaikainen olotila.

restrictedvisibility kirjoitti:

Olen pienveneen omistaja, enkä tarvitse paljoa vettä alle. Ajatukseni on ajaa mahdollisimman lähellä väylän reunaa, jos joskus joudun tiheään sumuun.
Kysynkin kokeneemmilta onko siellä reunassa tai jopa ulkopuolella ajamisessa järkeä turvallisuus mielessä?

Lue lisää

Lähes aina voit ajaa syvien väylien ulkopuolella, sillä ne ovat luodattu huomattavan tarkasti vs. alueisiin joissa ei väylää. Ennakoit kartasta ja plotterista mitä tuleman pitää ja palaat väylän puolelle jos tarve vaatii. Riittää kun ajelet 10-20m vaikka merimerkkien toisella puolella, niin on tilaa ja turvaa kelillä kuin kelillä.

Sumussa olisi syytä olla tutka navigoinnin takia, sillä ainakin omassa plotterissa merimerkit kartassa vs. Todellisuus tutka kaiusta heittävät välillä aika paljon samoin saarten rannat tai luodot. Pelkällä plotterilla sumussa on aika kenkkua ajella saatikka paperikartalla. Paras yhdistelmä on tutka, paperikartta ja plotteri tukemassa päälikön päätöksiä turvallisen navigoinnin suhteen.

Tutkaa kannatta opetella käyttämään ja tulkitsemaan hyvällä kelillä, jotta on riittävät taidot ja varmuus sen toiminnasta, kun näkyväisyys katoaa. Jollei tätä ole ei tutkasta ole, muuta kuin haittaa, sillä se vie huomiota sitten muusta havaitsemisesta ja navigoinnista pois ja voi aiheuttaa jopa vaaratilanteita.

Esim. Viime vuonna viking carace ja taxi veneilijän haveri. Taxi veneilijä esitteli ja leikki tutkalla viihdyttäen asiakastaan ja napsautti viikkarin kylkeen vaikka kokemusta varmasti oli sumussa ajelusta.

päällikön vastuu kirjoitti:

Lähes aina voit ajaa syvien väylien ulkopuolella, sillä ne ovat luodattu huomattavan tarkasti vs. alueisiin joissa ei väylää. Ennakoit kartasta ja plotterista mitä tuleman pitää ja palaat väylän puolelle jos tarve vaatii. Riittää kun ajelet 10-20m vaikka merimerkkien toisella puolella, niin on tilaa ja turvaa kelillä kuin kelillä.

Sumussa olisi syytä olla tutka navigoinnin takia, sillä ainakin omassa plotterissa merimerkit kartassa vs. Todellisuus tutka kaiusta heittävät välillä aika paljon samoin saarten rannat tai luodot. Pelkällä plotterilla sumussa on aika kenkkua ajella saatikka paperikartalla. Paras yhdistelmä on tutka, paperikartta ja plotteri tukemassa päälikön päätöksiä turvallisen navigoinnin suhteen.

Tutkaa kannatta opetella käyttämään ja tulkitsemaan hyvällä kelillä, jotta on riittävät taidot ja varmuus sen toiminnasta, kun näkyväisyys katoaa. Jollei tätä ole ei tutkasta ole, muuta kuin haittaa, sillä se vie huomiota sitten muusta havaitsemisesta ja navigoinnista pois ja voi aiheuttaa jopa vaaratilanteita.

Esim. Viime vuonna viking carace ja taxi veneilijän haveri. Taxi veneilijä esitteli ja leikki tutkalla viihdyttäen asiakastaan ja napsautti viikkarin kylkeen vaikka kokemusta varmasti oli sumussa ajelusta.

Lue lisää

Tutkakuva plotterin kartan päällä on erittäin helppo ymmärtää jo ensimmäisestä kerrasta lähtien, mutta harjoittelusta ei ole haittaa. Sillä ainakin oppii näkemään, miltä purkkari ja moottorivene näyttää - jos on hyvä tutka.

Tutka on oivallinen apu myös sateella. Vaikka näkyvyys muuten olisi kohtuullinen, niin märkien ikkunoiden läpi ei välttämättä yhdellä vilkaisulla huomaa pientä venettä.

Tutka on hyvä myös ruuhkassa ja ahtaissa väylissä. Sen avulla pystyy erottamaan eri kohteiden keskinäisen etäisyyden ja erottamaan toistensa takana olevat kohteet.

Justha Merikarhu ol silakkamarkkinoil eikä missää Välimerel