Tämä kysymys on osoitettu etupäässä miehille. Haluaisin kysyä miksi nykyään useat miehet suhtautuvat tosi kriittisesti naisen painoon? Vielä nelikymppisenkin pitäisi olla missimitoissa eli alipainoinen. Miehellä sen sijaan saa olla huomattavasti ylipainoa. Olen 4-kymppinen sinkku ja painoindeksini on normaali (171 ja 70 kg). Tiedän että se on ylärajalla, mutta olen itse tyytyväinen. Olen saanut painon pysymään siinä liikunnalla ja heti jos liikun vähemmän heilahtaa se rajan yli. Olen mielestäni vielä aika kivannäköinen (olen nuorena tehnyt mallin töitä), mutta aika kurvikas. Tapasin erään tonnikeijun eli miehen 185/115 kiloa ja hän sanoi, että minun pitäisi laihduttaa 20 kiloa eli 50 kiloon. Minulla on kuulema vääristynyt kuva itsestäni. Hänellä itsellään ei ole kuulema yhtään liikaa. Tämä oli nyt jo toinen mies, joka on huomauttanut painostani lyhyen ajan sisällä.

Oli pakko tarkistaa hyvältä miespuoliselta ystävältäni asia (kommentoi aina suoraan) ja hänen mielestään minä olen erittäin nätti, rinnoissa on kuulema 10 kiloa (on hyvä) ja muutenkin naiselliset muodot (on hyvä). Sopusuhtainen vartalo ja hoikka vyötärö, ei vatsaa eikä jenkkakahvoja (on hyvä). Missä ovat ne kaikki muut miehet, jotka ajattelevat näin, ei niitä ainakaan baareista löydy. Vääntäkää rautalangasta mistä oikein on kysymys ja palauttakaa uskoni, että olen ok ja voisin vielä kelvata jollekin? Jos löytyy joku joka osaa perustella asian niin että ymmärrän sen, tarjoan vaikka pullakahvit. Itse sallin miehelle vähän ylipainoa (kymmenisen kiloa).