Valitsin nuorena väärin ja opiskelin vieraita kieliä pääaineenani, sivuaineenakin. Ja mikä pahinta --- lisäksi vielä viestintää ylimääräisenä sivuaineena.
Huonommin työllistävää aineyhdistelmää saa hakea. Tällä hetkellä istuskelen erään konsernin puhelinvaihteessa ja neuvonnassa, koska se sattui olemaan ainoa paikka minne pääsin.
Eikä tunnu tärppäävän millään minnekään muuallekaan.
Mikä olisi ala, joka luontevasti istuisi tähän yhdistelmään mutta jolla olisi edes jonkinlaisia työllistäviä vaikutuksia? Olen 38-vuotias, enkä halua jäädä eläkkeelle puhelinvaihteenhoitajana. Palkka jo yksistään on niin pieni (1400 e/kk) että hirvittää.
Onko joku toinen humanisti keksinyt luontevasti kieliin ja viestintään nivoutuvan alan? Alkaa olla jo pieni pakko löytää uusi opiskeltava ala!
Humanistille uusi ala
29
9334
Vastaukset
- töppöset liikkeelle
ja opiskelemaan aikuiskasvatuksen appro - ja jos olet valmistunut joksikin akateemiseksi, ei sitäkään välttämättä tarvita. Sitten kouluttamaan niitä puhelinvaihteeseen jääneitä. Duunia ei ole yhtä paljon kuin ennen, mutta riittävästi tarpeeksi hyville!
- Kasvatustiede...
Juoksehan nyt kiemuroita, ei kasvatustieteen appron lukeneista mitään (hyväpalkkaisia) konsultteja tule. Kirjoituksestaan päätellen alkup. kirjoittajalla on jo korkeakoulututkinto, eli sikälikään lisää ei tarvita - ja kasvatustieteen lisääminen siihen tutkintoon vain alentaa roimasti paperin arvostusta. Kaikkihan tietävät, mikä pilipali"tiede" kasvatustiede on.
- Tero
Yksinkertaisinta on käydä 35 ov:n erilliset pedagogiset opinnot. Ne käytyäsi olet pätevä kieltenopettaja.
Jos opetustyö ei kiinnosta, pistä päämääräksi, että sinusta tulee ruotsin kielen kääntäjä. Eli treenaa ruotsia itseksesi ja käy tekemässä virallisen kielenkääntäjän tutkinto. Tietysti muitakin kääntäjänpaikkoja on, esim. englanti, jos se sujuu sinulta paljon paremmin kuin ruotsi. - kysyä, onko
Tero kirjoitti:
Yksinkertaisinta on käydä 35 ov:n erilliset pedagogiset opinnot. Ne käytyäsi olet pätevä kieltenopettaja.
Jos opetustyö ei kiinnosta, pistä päämääräksi, että sinusta tulee ruotsin kielen kääntäjä. Eli treenaa ruotsia itseksesi ja käy tekemässä virallisen kielenkääntäjän tutkinto. Tietysti muitakin kääntäjänpaikkoja on, esim. englanti, jos se sujuu sinulta paljon paremmin kuin ruotsi.herra itse "käynyt tekemässä virallisen kielenkääntäjän tutkinnon"?
- juokse
Kasvatustiede... kirjoitti:
Juoksehan nyt kiemuroita, ei kasvatustieteen appron lukeneista mitään (hyväpalkkaisia) konsultteja tule. Kirjoituksestaan päätellen alkup. kirjoittajalla on jo korkeakoulututkinto, eli sikälikään lisää ei tarvita - ja kasvatustieteen lisääminen siihen tutkintoon vain alentaa roimasti paperin arvostusta. Kaikkihan tietävät, mikä pilipali"tiede" kasvatustiede on.
mutta täsmennän: kasvatustiede on sitä vihoviimeistä pilipalia, mutta se PAPERI on pakollinen turhuus niin moneen duuniin.
Jos on ihan mahdottoman pätevä ja superkokenut, ilmankin voi pärjätä. Puhelinvaihteessa olo ei vain monta työnantajaa vakuuta. - Tero
kysyä, onko kirjoitti:
herra itse "käynyt tekemässä virallisen kielenkääntäjän tutkinnon"?
En ole käännösalalla. En tarkoittanut, että virallisen kielenkääntäjän tutkinto olisi helppo, mutta kannattaa kuitenkin huomata, että tutkintoon osallistuminen on kaikille koulutuksesta huolimatta avoin.
Kyllä minä ainakin tiedän ainakin yhden, joka on suorittanut virallisen kielenkääntäjän tutkinnon, vaikka hän ei ole suorittanut yliopistossa mitään käännöslinjaa. Lahjakkuus käännösalalle ja rautainen kielitaito riittää joskus. - tattis
Tero kirjoitti:
En ole käännösalalla. En tarkoittanut, että virallisen kielenkääntäjän tutkinto olisi helppo, mutta kannattaa kuitenkin huomata, että tutkintoon osallistuminen on kaikille koulutuksesta huolimatta avoin.
Kyllä minä ainakin tiedän ainakin yhden, joka on suorittanut virallisen kielenkääntäjän tutkinnon, vaikka hän ei ole suorittanut yliopistossa mitään käännöslinjaa. Lahjakkuus käännösalalle ja rautainen kielitaito riittää joskus.Niuhotin tuolla toisaalla asiasta jo, joten tiivistän tässä. Virallisen kääntäjän tutkinto on käsittämättömän väärin ymmärretty juttu. Minua siinä lähinnä kiukuttaa se, että tupa on vuodesta toiseen täynnä porukkaa kielten maistereista vaihto-oppilaina olleisiin "kielen täydellisesti oppineisiin" lukiolaisiin, jotka tuhlaavat tosi ison määrän rahaa ihan turhaan yritykseen harhaluulojen takia. Kokeen nimittäin läpäisee se, jolla on aivan poikkeuksellisen hyvä ammattitaito ja erikoisalan kielen hallinta - ja sen saa tällä alalla vain pitkän kokemuksen kautta. Titteli ei merkitse yhtään mitään.
No, eihän se minun ongelmani tietysti ole. Satuit vain heittämään asian niin lonkalta, että minulla kihahti. Sorryyy :)
- Nimetön
itse sama probleema, nuorena kieliä, kv. politiikkaa, matkailua ja kasvatustieteitä. Aikoinaan vain gradu jäi kesken - nyt kun olen yrittänyt päästä tekemään tutkintoa, sillä olen heinäkuusta alkaen työtön, mutta motivoitunut opiskelemaan, on matto vedetty aina alta pois - kun en ole työtön, en pääse opiskelemaan.
Työelämässä meni vieläkin heikommin. Laskin suuren firman palkkoja kolme vuotta määräaikaisena, palkka 1200 euroa kuussa! Vakityötä ei firmasta löytynyt.
Koulutuspuolelle kehottaisin hakeutumaan. Itse olen arvioinut näyttötutkintoja kolme vuotta ja aion koulutautua omakustannuksisesti sinne, koska työllisyystuella en saa opiskelemaan lähteä - olen muuten päätoiminen opiskelija!
Kritisoin systeemiä! Ne jotka oikeasti ovat motivoituneita opiskelemaan eivät voi opiskella olemassa olevaa koulutustukea saaden,vaikka olisi töitä tiedossa kun olisi tutkinto valmis. Ketä siis kannattaa koulutustuella kouluttaa?- Onko gradusi
yhä kesken?
Tee hyvä ihminen se valmiiksi. On kai sinulla edelleen opinto-oikeus voimassa, kun olet ilmeisesti ennen tutkinnonuudistusta aloittanut opintosi.
En ymmärrä, kuka haluaisi, voisi tai viitsisi vetää maton graduntekijän alta.
Gradun voi tehdä mainiosti työn ohella, vielä helpommin työttömänä.
Jätä systeemin kritisoiminen hetkeksi vähemmälle ja keskity graduusi. Maisterina on mukavampaa.
- viestintää ja kieltä
joo osaat ns. viestiä... mutta mitä on pohjalla kriittiseen ajatteluun mitä viestintä vaatii?
luulet sä viestiväsi pelkällä lauseopilla!- Työnhakuun kyllästynyt
Ihminen voi sivistää itseään myös oppilaitosten ulkopuolella. Olen lisäksi opiskellut valmistumisen jälkeen verkkokursseilla kaikenlaista yleissivistävää pitääkseni itseni virkeänä ja oppimistaitoni ajantasaisina.
Olen myös pyrkinyt matkailemaan (en kertaakaan aurinkorannoilla) ja tutustumaan matkakohteissa muihin kuin turistikohteisiin.
Ongelma on se, että sekä kielten maistereista että viestinnän maistereista on ylitarjontaa.
Ei ole mitään järkeä jatkaa sen alan töiden hakemista. Tilapäistä ja satunnaista osa-aikatyötä toki löytyy, mutta sellainen elämäntapa on äärimmäisen kuluttava.
Olen ehtinyt olla "oikeassa" työelämässäkin, muutamia vuosia tekemässä koulutusta vastaavaa työtä. Mutta työpaikan muutettua paikkakuntaa oli pakko hakeutua ihan minne tahansa kiireesti.
Ja niinpä jymähdin vaihteeseen. Tai siltä tämä tuntuu. Olen liian vanha työelämään enää ollakseni "houkutteleva nuori potentiaalinen uraohjus".
Syy siihen, miksi kyselen asiaa täällä, on yksinkertaisesti se, että uskon olevan muitakin humanisteja, jotka ovat pakon edessä joutuneet uudelleenkouluttautumaan. Tiedän muutaman tapauksen, mutta he ovat tehneet ensin muutamia vuosia opettajansijaisuuksia ja päässeet sitten jo valmistuneiden kiintiössä opiskelemaan ne 35 opintoviikkoa. Minulta puuttuu opettajankokemus koulussa.(erillisiin pedagogisiin opintoihin vaaditaan opetuskokemusta jos on jo maisterin paperit kädessä). Työelämässä ehdin toimia kiertävänä kouluttajana muiden toimieni ohella, mutta sitä ei lasketa samalla tavalla opetuskokemukseksi. Samoin perehdyttäminen ehti käydä tutuksi.
Joutuisin hakemaan abikiintiössä ja viemään jonkun abin paikan --- ja lisäksi suorittaisin vain 35 opintoviikkoa....
Niin, tuoreita ideoita ja näkemyksiä tässä lähinnä kyselen. Mihin tällainen 38-vuotias täti enää kelpaa? - Rekisteri
Oletkos kuullut termistä "rekisteri"? Viittaa tuonne tyyliopin puolelle. Olisi aihetta tutustua.
- Mietiskelevä ylioppilas05
Rekisteri kirjoitti:
Oletkos kuullut termistä "rekisteri"? Viittaa tuonne tyyliopin puolelle. Olisi aihetta tutustua.
Millaiset työmahdollisuudet humanistiselta (ja muilta) valmistuneella todellisuudessa on? Minkälaisia kokemuksia teillä on ja teidän opiskelijatovereilta? Onko teidän mielestä maistereita jo liikaa?
- Tero
Työnhakuun kyllästynyt kirjoitti:
Ihminen voi sivistää itseään myös oppilaitosten ulkopuolella. Olen lisäksi opiskellut valmistumisen jälkeen verkkokursseilla kaikenlaista yleissivistävää pitääkseni itseni virkeänä ja oppimistaitoni ajantasaisina.
Olen myös pyrkinyt matkailemaan (en kertaakaan aurinkorannoilla) ja tutustumaan matkakohteissa muihin kuin turistikohteisiin.
Ongelma on se, että sekä kielten maistereista että viestinnän maistereista on ylitarjontaa.
Ei ole mitään järkeä jatkaa sen alan töiden hakemista. Tilapäistä ja satunnaista osa-aikatyötä toki löytyy, mutta sellainen elämäntapa on äärimmäisen kuluttava.
Olen ehtinyt olla "oikeassa" työelämässäkin, muutamia vuosia tekemässä koulutusta vastaavaa työtä. Mutta työpaikan muutettua paikkakuntaa oli pakko hakeutua ihan minne tahansa kiireesti.
Ja niinpä jymähdin vaihteeseen. Tai siltä tämä tuntuu. Olen liian vanha työelämään enää ollakseni "houkutteleva nuori potentiaalinen uraohjus".
Syy siihen, miksi kyselen asiaa täällä, on yksinkertaisesti se, että uskon olevan muitakin humanisteja, jotka ovat pakon edessä joutuneet uudelleenkouluttautumaan. Tiedän muutaman tapauksen, mutta he ovat tehneet ensin muutamia vuosia opettajansijaisuuksia ja päässeet sitten jo valmistuneiden kiintiössä opiskelemaan ne 35 opintoviikkoa. Minulta puuttuu opettajankokemus koulussa.(erillisiin pedagogisiin opintoihin vaaditaan opetuskokemusta jos on jo maisterin paperit kädessä). Työelämässä ehdin toimia kiertävänä kouluttajana muiden toimieni ohella, mutta sitä ei lasketa samalla tavalla opetuskokemukseksi. Samoin perehdyttäminen ehti käydä tutuksi.
Joutuisin hakemaan abikiintiössä ja viemään jonkun abin paikan --- ja lisäksi suorittaisin vain 35 opintoviikkoa....
Niin, tuoreita ideoita ja näkemyksiä tässä lähinnä kyselen. Mihin tällainen 38-vuotias täti enää kelpaa?Kirjoitit:
Minulta puuttuu opettajankokemus koulussa.(erillisiin pedagogisiin opintoihin vaaditaan opetuskokemusta jos on jo maisterin paperit kädessä). - - -
Tietääkseni erillisiin ped. opintoihin EI vaadita opetuskokemusta. Ei ainakaan Helsingin yliopistossa. Jos hakisit Helsingin yliopistoon, mistä olet saanut tuon tiedon? - toinen humanisti
Tero kirjoitti:
Kirjoitit:
Minulta puuttuu opettajankokemus koulussa.(erillisiin pedagogisiin opintoihin vaaditaan opetuskokemusta jos on jo maisterin paperit kädessä). - - -
Tietääkseni erillisiin ped. opintoihin EI vaadita opetuskokemusta. Ei ainakaan Helsingin yliopistossa. Jos hakisit Helsingin yliopistoon, mistä olet saanut tuon tiedon?Hei,
Ainakin pari vuotta sitten kun minä yritin Helsingin yliopistoon päästä lukemaan erillisvalinnassa jo valmistuneiden kiintiössä niitä pedagogisia opintoja...
Jätin siis paperit ja sain vastauskirjeen hakuajan päätyttyä, että minua ei otettu edes pääsykokeeseen, koska he valitsivat sellaisia, joilla oli yli 3 vuotta opetuskokemusta ja minulla oli 0. Että vaikka sitä ei "virallisesti" vaaditakaan, niin hakijoita on niin paljon, että ilman opetuskokemusta ei saa tarpeeksi pisteitä päästäkseen edes pääsykokeeseen.
Minä hain sitten perusopiskelijaksi ja ryöstin jonkun nuoren aloituspaikan. Suoritan sen 35 ja lähden pois. Vielä parit jutut jäljellä. - Tero
toinen humanisti kirjoitti:
Hei,
Ainakin pari vuotta sitten kun minä yritin Helsingin yliopistoon päästä lukemaan erillisvalinnassa jo valmistuneiden kiintiössä niitä pedagogisia opintoja...
Jätin siis paperit ja sain vastauskirjeen hakuajan päätyttyä, että minua ei otettu edes pääsykokeeseen, koska he valitsivat sellaisia, joilla oli yli 3 vuotta opetuskokemusta ja minulla oli 0. Että vaikka sitä ei "virallisesti" vaaditakaan, niin hakijoita on niin paljon, että ilman opetuskokemusta ei saa tarpeeksi pisteitä päästäkseen edes pääsykokeeseen.
Minä hain sitten perusopiskelijaksi ja ryöstin jonkun nuoren aloituspaikan. Suoritan sen 35 ja lähden pois. Vielä parit jutut jäljellä.Minä suoritin erilliset ped. opintoja viime lukuvuoden aikana Helsingin yliopistossa.
Pääaineeni on yksi vieras kieli. Mulle kävi niin, että viisi osallistui soveltuvuuskokeeseen ja myös kiintiö oli viisi. Pääsin siis sisään varmuudella.
Olisiko niin, että olette pyrkineet siihen toiseen ryhmään. Eli toinen taitaa olla aikuiskasvatuksen "linja" (= aikuisten opettaja) ja toinen, jossa harjoittelu tehdään peruskoulussa ja lukiossa. Itse tein siis jälkimmäisiä.
Vai onko oppiaineissa todella noin suuria eroja? Todennäköisesti et ole vieraiden kielten opettaja? - myös sisään yrittänyt
Tero kirjoitti:
Minä suoritin erilliset ped. opintoja viime lukuvuoden aikana Helsingin yliopistossa.
Pääaineeni on yksi vieras kieli. Mulle kävi niin, että viisi osallistui soveltuvuuskokeeseen ja myös kiintiö oli viisi. Pääsin siis sisään varmuudella.
Olisiko niin, että olette pyrkineet siihen toiseen ryhmään. Eli toinen taitaa olla aikuiskasvatuksen "linja" (= aikuisten opettaja) ja toinen, jossa harjoittelu tehdään peruskoulussa ja lukiossa. Itse tein siis jälkimmäisiä.
Vai onko oppiaineissa todella noin suuria eroja? Todennäköisesti et ole vieraiden kielten opettaja?Minäkin kokeilin onneani enkä päässyt pääsykokeeseenkaan opetuskokemuksen puutteesta johtuen.
Minulla olisi ollut pääaine englanti ja sivuaine ruotsi. Totesin sitten että haen jossain vaiheessa kasvatustieteen laitokselle aikuiskasvatustiedettä lukemaan ihan nuorison pääsykokeen kautta. - mirrau
Mietiskelevä ylioppilas05 kirjoitti:
Millaiset työmahdollisuudet humanistiselta (ja muilta) valmistuneella todellisuudessa on? Minkälaisia kokemuksia teillä on ja teidän opiskelijatovereilta? Onko teidän mielestä maistereita jo liikaa?
Eipäs nyt yleistetä kaikkia humanistisia aloja yhteen nippuun. Äidinkielen opettajat lukevat yliopistossa kotimaista/yleistä kirjallisuustiedettä ja suomen kieltä/ suomalais-ugrilaista kielentutkimusta. Siihen päälle sitten vielä pedagogiset sivuaineopinnot, joihin menee vuosi pakollisine opetusharjoitteluineen. A vot!
Kielenkääntäjät, kielten-, uskonnon-, psykologian-, filosofian, et:n- ja historianopettajat valmistuvat kaikki humanistisesta tiedekunnasta. Lisäksi kannattaa harkita kansanedustajan uraa à la Anni Sinnemäki.
Aika paljon ammattiin valmistumisessa on kyse aineyhdistelmistä ja siitä millaiseen ammattiin haluaa sijoittua. Tulevaa työpaikkaa ei kukaan tule kantamaan eteen hopeatarjottimella.
Työnhaussa on pakko olla enemmän kuin aktiivinen, röyhkeä ja hillittömän itsetietoinen. Sitä parempi, jos osaa päivittää nettisivuja, käyttää taulukkolaskentaohjelmaa ja ja ja... Selailepa netissä työilmoituksissa vaadittavia taitoja, niin tiedät mitä hingutaan. - kvg
Mietiskelevä ylioppilas05 kirjoitti:
Millaiset työmahdollisuudet humanistiselta (ja muilta) valmistuneella todellisuudessa on? Minkälaisia kokemuksia teillä on ja teidän opiskelijatovereilta? Onko teidän mielestä maistereita jo liikaa?
http://www.helsinki.fi/rekry/opiskelijat/tyoelamaan_sijoittuminen.htm
aineistoja vuosien varrelta. - nakkikakki!
kvg kirjoitti:
http://www.helsinki.fi/rekry/opiskelijat/tyoelamaan_sijoittuminen.htm
aineistoja vuosien varrelta."Lisäksi kannattaa harkita kansanedustajan uraa à la Anni Sinnemäki."
Justiinsa! Tätähän humanistista tulee ihan tuosta noin vain; nyttemminhän ao. leidi on jo ministeri! Ja siis HUMANISTISTEN TIETEITTEN KANDIN papereilla! Ministeriksi! Mä haluun kanssa, mulla on kiitettävästi suoritettuna kirjallisuustieteestä (yleisestä; se on niin paljon monipuolisempi nähkääs kuin pelkkä kotimainen!) kandin tutkinto!
Säätytalolla nähdään!! :D - yrittäisit
Työnhakuun kyllästynyt kirjoitti:
Ihminen voi sivistää itseään myös oppilaitosten ulkopuolella. Olen lisäksi opiskellut valmistumisen jälkeen verkkokursseilla kaikenlaista yleissivistävää pitääkseni itseni virkeänä ja oppimistaitoni ajantasaisina.
Olen myös pyrkinyt matkailemaan (en kertaakaan aurinkorannoilla) ja tutustumaan matkakohteissa muihin kuin turistikohteisiin.
Ongelma on se, että sekä kielten maistereista että viestinnän maistereista on ylitarjontaa.
Ei ole mitään järkeä jatkaa sen alan töiden hakemista. Tilapäistä ja satunnaista osa-aikatyötä toki löytyy, mutta sellainen elämäntapa on äärimmäisen kuluttava.
Olen ehtinyt olla "oikeassa" työelämässäkin, muutamia vuosia tekemässä koulutusta vastaavaa työtä. Mutta työpaikan muutettua paikkakuntaa oli pakko hakeutua ihan minne tahansa kiireesti.
Ja niinpä jymähdin vaihteeseen. Tai siltä tämä tuntuu. Olen liian vanha työelämään enää ollakseni "houkutteleva nuori potentiaalinen uraohjus".
Syy siihen, miksi kyselen asiaa täällä, on yksinkertaisesti se, että uskon olevan muitakin humanisteja, jotka ovat pakon edessä joutuneet uudelleenkouluttautumaan. Tiedän muutaman tapauksen, mutta he ovat tehneet ensin muutamia vuosia opettajansijaisuuksia ja päässeet sitten jo valmistuneiden kiintiössä opiskelemaan ne 35 opintoviikkoa. Minulta puuttuu opettajankokemus koulussa.(erillisiin pedagogisiin opintoihin vaaditaan opetuskokemusta jos on jo maisterin paperit kädessä). Työelämässä ehdin toimia kiertävänä kouluttajana muiden toimieni ohella, mutta sitä ei lasketa samalla tavalla opetuskokemukseksi. Samoin perehdyttäminen ehti käydä tutuksi.
Joutuisin hakemaan abikiintiössä ja viemään jonkun abin paikan --- ja lisäksi suorittaisin vain 35 opintoviikkoa....
Niin, tuoreita ideoita ja näkemyksiä tässä lähinnä kyselen. Mihin tällainen 38-vuotias täti enää kelpaa?saada opettajansijaisuuksia?
Ei ole välttämättä helppoa sekään, mutta ota silti yhteyttä kouluvirastoon tai suoraan rehtoreihin ja ilmoittaudu sijaislistalle. Niin minä aloitin sinun ikäisenäsi, ja nyt on jo pitkä työkokemus ja pedagoginen pätevyys.
- Yksi samanlainen
Ou nouu... Joku on tehnyt jo vuosia sitten saman virheen kuin minä. Itsekin opiskelin kieliä, kieliä ja vähän lisää kieliä ja tiedotusopin appron. No sitten opiskelin vielä jatko-opintoinakin lisää kieliä. Joo, ei hyvältä näytä.
- jatka vaan.
Perusta oma yritys - jonkin sortin koulutusyritys - eli rupeet opettamaan ihmisille viestintää, kokoustekniikkaa jne.
Mene sihteeriksi.
No, siinähän valitat!
- olenakateeminen
Mukava tavata muitakin akateemisia työttömiä, täällä istutaan kun täit tervassa eikä mitää toivoa irtipääsystä.
- opiskelu kannattaa?
Ei mene sen paremmin meillä luonnontieteen tutkinnon suorittaneillakaan.
Työttömiä biologeja on niemet ja notkot pullollaan.
Kurssikaveri tekee hommia puutarhurina kauppapuutarhassa, työkavereinaan virolaisia ja venäläisiä vuokratyöntekijöitä. Ei siihen kauheasti maisterin papereita tarvita. Yksinkertaista liukuhihnahommaa.
Joku on edelleen kotona lasten kanssa, totaalisesti jo poissa työmarkkinoilta 10v jälkeen.
Minä olen tehnyt jatkuvaa pätkätyötä ja määräaikaisia projekteja, tällä hetkellä ei ole tiedossa yhtään mitään.
Enää ei edes kutsuta haastatteluun, ne loppuivat kun seinään kun täytin 45v.
Olen vuosien varrella täydentänyt osaamistani mm medianomin (huu-haa) tutkinnolla, Atk-AB-ajokortilla ja muilla täydentävillä kursseilla.
Nyt mietin jotain kaupallista (vaikka merkonomi), tähän sekaan, tiedä sitten enää onko ihan turhaa.
Todennäköisesti se on kuitenkin parempi vaihtoehto, kun väikkärin teko, koska näitä työttömiä tohtoreitakin on tuttavapiirissä ihan liikaa. Ne kellä on töitä, jatkavat väikkärin jälkeen samassa hommassa, yhtä surkealla palkalla ja määräaikaisissa työsuhteissa. Loput ovat työttömiä tai esim varastossa, siivoamassa, tarjoilijana, kaupan kassalla.
Missä se kuuluisa ja huutava työvoimapula muuten taas olikaan?- KK
Oletteko miettineet kirjastoa työpaikkana? Jos teillä on jo valmiina korkeakoulututkinto, kirjastopätevyyteen riittää muistaakseni 60 opintopistettä eli informaatiotutkimuksen perus- ja aineopinnot.
- ei kirjastoa
Kunnat ei palkkaa kirjastoihin ketään. Kirjastoihin määrätään työharjoittelijoita ja työmarkkinatuella työllistettyjä.
Se ainoa vakituinen virkailija saa palkkaa 1500e/kk miinus verot. Eipä juuri kannata!- Tällainen käsitys
Lisäksi kirjastoissa työskentelee sivareita; ilmainen henkilökunta siis kelpaa! Eläkkeelle jäävien tilalle ei myöskään palkata ketään.
- Opiskelija aina
Olen lähes 40 v. Fil. maisteri. Valmistuin normaalisti alle kolmikymmpisenä. Olen opiskellut mm. kieliä. Opinojen jälkeen pätkätöitä. Jos en olisi kolmekymppisenä tehnyt lapsia, olisin varmaan ajautunut turvalliseen virasto/valtionhallinto vakityöhön. Jäin äitiyslomalle ma. työsuhteesta, ja siihen tyssäsi ns. 'urakehitys'. Olin kotona lasten takia vain 3 vuotta. Pikkulasten äitinä minua ei kutsuttu enää työhaastatteluihin (luulen että johtui lapsista, mutta enhän voi olla varma). Nyt aion hakea uudelleen opiskelemaan ja tekemään 'käytännönläheisemmän' tutkinnon. Saa nähdä onnistuuko. Tuntuu että ainakin opiskelutaidot ovat iän myötä parantuneet. Vei monta vuotta ennen kuin keksin mitä todella haluaisin tehdä. Tsemppiä uranvaihtoa harkitseville! Ei ole koskaan liian myöhäistä opiskella uutta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Jussi Halla-aho huolissaan Sofia Virrasta
Jussihan on vanha vihreä. Onko tässä kyse alkukesän kiimasta, kun aidan toisella puolella oleva vihreä alkaa kiinnostama625329Sofia Virta kadonnut....onko juomassa?
Virran poissaolo eduskunnasta on herättänyt huomiota. Esimerkiksi Ilta-Sanomat kertoi aiemmin, että Virta on ollut tällä824305Julkista rahaa ei tule antaa senttiäkään yksityisille yrityksille
Julkinen raha on meidän yhteistä rahaa, ja se raha on tarkoitettu yhteiseen käyttöön, kuten esimerkiksi tuottamaan palve1013863Ensin Henry Novak ja nyt sitten se Irlannin tapaus
jossa mustaihoinen afrikkalainen mieshenkilö puukottaa valkoihoista maassa makaavaa miestä useita kertoa pään alueelle.732771Tytti Tuppurainen: Suomen pakolaiskiintiö pitäisi nostaa 10 000 vuodessa
asia on faktaa, noin Tytti sanoi aiemmin. Kun taas Orpon hallitusohjelman mukaisesti Suomen pakolaiskiintiö on pudotettu1642643Halla-aho sivaltaa edustajantyöstään lintsaavaa Sofia Virtaa
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/937c74d7-f905-4466-b9b4-abd017fe5b63 Kansanedustajan on ilmoitettava poissaolosta722463Mitä tapahtui?
Mitä tapahtui keskiviikkoiltana kun oli paljon hälytysajoneuvoja ja mediheli?292437Islamovasemmistolaisuus - tälläista termiä käytetään
Termi tarkoittaa alunperin äärivasemmiston ja muslimifundamentalistien liittoa, jonka ytimessä oli antisemitismi. Isl812228- 1741960
Martina Aitolehti läpäisi Erikoisjoukot - Tilittää umpirehellisenä kuvauksista
Martina Aitolehti selvisi Erikoisjoukot koulutuksesta. Hän myös malttoi pääosin pitää mölyt mahassaan, vaikka saikin ko421616