KORTISONIN HEIKKOUS

Joko sinulla ei ole ollut todellista bakteerikeuhkokuumetta tai sitten olet ymmärtänyt jotakin väärin. Kortisonia tablettina suun kautta saadessa bakteeri-infektio pahenee väistämättä, etenkin vakava kova bakteeri-infektio kuten pneumokokkipneumonia esimerkiksi.

Jos taas kyseessä on ollut lievä keuhkoputken tulehdus, joka ei 90-95% tapauksista edes ole bakteerin aiheuttama, vaan viruksen, niin silloin etenkin suun kautta hengitettävä kortisoni voi tulla hoitona hyvinkin kyseeseen. COPD potilailla myös tulee kyseeseen kortikosteroidin käyttö tabletteina suun kautta, jos on pahenemisvaihe taudissa, mutta silloinkin yleensä laitetaan joko antibioottia (jos on viitteitä bakteeriperäiseen keuhkoputkentulehdukseen) tai sitten prednisolonia, joskus harvoin sovelletaan niin että laitetaan molempia, jos siitä arvioidaan olevan enemmän hyötyä kuin haittaa, mutta tämä alkaa olla jo hivenen kyseenalaista: bakteeri-infektion ollessa kyseessä ei kortikosteroideja tulisi käyttää, kuitenkin jos hengitys on kovin tiukalla niin voidaan laittaa joskus jopa molempia.

Epäilen vahvasti sinulla todella olleen 6-8 keuhkokuumetta muutamassa vuodessa, ehkä muutama keuhkokuume-epäily ja jokin "epätyypillinen" pneumonia ja pääosin tavallisia keuhkoputkentulehduksia, jotka paranevat itsestäänkin. Oikeassa kovassa bakteeripneumoniassa kuume nousee tyypillisesti horkkamaiseksi 39-40 asteeksi ja CRP nousee 200-300:aan, paljonkos sinulla oli? Keuhkokuume on kova tauti, sitä ei kannata sotkea näihin "non-disease" juttuihin.

Lääkäri 2 kirjoitti:

Joko sinulla ei ole ollut todellista bakteerikeuhkokuumetta tai sitten olet ymmärtänyt jotakin väärin. Kortisonia tablettina suun kautta saadessa bakteeri-infektio pahenee väistämättä, etenkin vakava kova bakteeri-infektio kuten pneumokokkipneumonia esimerkiksi.

Jos taas kyseessä on ollut lievä keuhkoputken tulehdus, joka ei 90-95% tapauksista edes ole bakteerin aiheuttama, vaan viruksen, niin silloin etenkin suun kautta hengitettävä kortisoni voi tulla hoitona hyvinkin kyseeseen. COPD potilailla myös tulee kyseeseen kortikosteroidin käyttö tabletteina suun kautta, jos on pahenemisvaihe taudissa, mutta silloinkin yleensä laitetaan joko antibioottia (jos on viitteitä bakteeriperäiseen keuhkoputkentulehdukseen) tai sitten prednisolonia, joskus harvoin sovelletaan niin että laitetaan molempia, jos siitä arvioidaan olevan enemmän hyötyä kuin haittaa, mutta tämä alkaa olla jo hivenen kyseenalaista: bakteeri-infektion ollessa kyseessä ei kortikosteroideja tulisi käyttää, kuitenkin jos hengitys on kovin tiukalla niin voidaan laittaa joskus jopa molempia.

Epäilen vahvasti sinulla todella olleen 6-8 keuhkokuumetta muutamassa vuodessa, ehkä muutama keuhkokuume-epäily ja jokin "epätyypillinen" pneumonia ja pääosin tavallisia keuhkoputkentulehduksia, jotka paranevat itsestäänkin. Oikeassa kovassa bakteeripneumoniassa kuume nousee tyypillisesti horkkamaiseksi 39-40 asteeksi ja CRP nousee 200-300:aan, paljonkos sinulla oli? Keuhkokuume on kova tauti, sitä ei kannata sotkea näihin "non-disease" juttuihin.

Lue lisää

Mitä luulet, annanko minä itse itselleni diagnooseja, kun menen lääkäriin ja on korkea kuume ja vaikea hengittää? Ei, kyllä lääkäri kuuntelee keuhkot ja otattaa thoraxin ja verikokeet. Jos diagnooseissa on ollut jotain pielessä, niin en ainakaan itse ole siihen syypää.

Keuhkokuumeita on myös kuumeettomia ja sitten on näitä epätyypillisiä (homeen aiheuttamia?) keuhkokuumeita. Kaikkien keuhkokuumeiden aiheuttaja ei ole bakteeri.

Minulla ainakin osa keuhkokuumeista oli tutkitusti bakteerikeuhkokuumeita ja sitä ihmeteltiinkin kovasti, miten nyt näin tulee useita keuhkokuumeita lyhyellä aikavälillä. Myös sydäntä tutkittiin ja siitä löytyi läppämuutos, jonka epäiltiin olevan sydänlihastulehduksen aiheuttama. Kuumetta ja kohonneita tulehdusarvoja oli ihan "riittävästi".

Älä sotke asioita. Kirjoitin keuhkokuumeista, en homeesta. En tiedä eikä varmaan kukaan muukaan tiedä, johtuiko paha infektiokierteeni homeisesta työpaikasta vai ei. Jätettyäni tuon työpaikan, ollessani viimeisellä yhdistetyllä antibiootti-prednisolonkuurilla, olen sairastanut vain yhden flunssan. Antibiootteja en ole sen jälkeen tarvinnut kertaakaan, prednisolonia on mennyt enemmän.

Lääkäri 2 kirjoitti:

Joko sinulla ei ole ollut todellista bakteerikeuhkokuumetta tai sitten olet ymmärtänyt jotakin väärin. Kortisonia tablettina suun kautta saadessa bakteeri-infektio pahenee väistämättä, etenkin vakava kova bakteeri-infektio kuten pneumokokkipneumonia esimerkiksi.

Jos taas kyseessä on ollut lievä keuhkoputken tulehdus, joka ei 90-95% tapauksista edes ole bakteerin aiheuttama, vaan viruksen, niin silloin etenkin suun kautta hengitettävä kortisoni voi tulla hoitona hyvinkin kyseeseen. COPD potilailla myös tulee kyseeseen kortikosteroidin käyttö tabletteina suun kautta, jos on pahenemisvaihe taudissa, mutta silloinkin yleensä laitetaan joko antibioottia (jos on viitteitä bakteeriperäiseen keuhkoputkentulehdukseen) tai sitten prednisolonia, joskus harvoin sovelletaan niin että laitetaan molempia, jos siitä arvioidaan olevan enemmän hyötyä kuin haittaa, mutta tämä alkaa olla jo hivenen kyseenalaista: bakteeri-infektion ollessa kyseessä ei kortikosteroideja tulisi käyttää, kuitenkin jos hengitys on kovin tiukalla niin voidaan laittaa joskus jopa molempia.

Epäilen vahvasti sinulla todella olleen 6-8 keuhkokuumetta muutamassa vuodessa, ehkä muutama keuhkokuume-epäily ja jokin "epätyypillinen" pneumonia ja pääosin tavallisia keuhkoputkentulehduksia, jotka paranevat itsestäänkin. Oikeassa kovassa bakteeripneumoniassa kuume nousee tyypillisesti horkkamaiseksi 39-40 asteeksi ja CRP nousee 200-300:aan, paljonkos sinulla oli? Keuhkokuume on kova tauti, sitä ei kannata sotkea näihin "non-disease" juttuihin.

Lue lisää

Ymmärrettävästi homealtistuneet ovat hädissään milloin minkäkin vaivan vuoksi,koska epätietoisuus siitä johtuuko vaivat homealtistumisesta,painaa mieltä.

Valitettavasti kuitenkin itsensä tutkiskelu menee överiksi,erityisesti näillä "kroonisilla" homealtistuneilla. Jokainen pienikin kipu tai vaiva oletetaan heti homeen aiheuttamaksi.

Kun mieli pyörii vain omien tuntemusten ympärillä,niin kipeäksihän sitä oikeasti itsensä luulee. Samoin näistä teksteistä voi nähdä että herkkyys nopeaan paranemiseen senkun voimistuu.
Ei jakseta sairastaa edes kahta päivää,kun jo haetaan antibiootit ym. apuun.
Siitä tietenkin seuraa,että jo heikentynyt vastustuskyky heikkenee entisestään ja näin kierre onkin valmis herkälle alttuidelle saada flunssat,vatsataudit ym. heti kun niitä vähänkin on liikkeellä.

Taloakin rakennettiin aikaisemmin yli vuoden verran ja siitä tuli hyvä.
Nyt se tehdään syksyn aikana tai talvena ja uusikin on jo valmiiksi kosteusvaurioinen.

Sairastamisen kanssa on sama. Ei ole aikaa tai halua sairastaa,vaan turvaudutaan liian herkästi lääkkeisiin. Ja sairaus uusiutuu näin ollen myös herkemmin.

Oma "rokote" tautia vastaan ei ehdi muodostua.

Lääkäri 2 kirjoitti:

Joko sinulla ei ole ollut todellista bakteerikeuhkokuumetta tai sitten olet ymmärtänyt jotakin väärin. Kortisonia tablettina suun kautta saadessa bakteeri-infektio pahenee väistämättä, etenkin vakava kova bakteeri-infektio kuten pneumokokkipneumonia esimerkiksi.

Jos taas kyseessä on ollut lievä keuhkoputken tulehdus, joka ei 90-95% tapauksista edes ole bakteerin aiheuttama, vaan viruksen, niin silloin etenkin suun kautta hengitettävä kortisoni voi tulla hoitona hyvinkin kyseeseen. COPD potilailla myös tulee kyseeseen kortikosteroidin käyttö tabletteina suun kautta, jos on pahenemisvaihe taudissa, mutta silloinkin yleensä laitetaan joko antibioottia (jos on viitteitä bakteeriperäiseen keuhkoputkentulehdukseen) tai sitten prednisolonia, joskus harvoin sovelletaan niin että laitetaan molempia, jos siitä arvioidaan olevan enemmän hyötyä kuin haittaa, mutta tämä alkaa olla jo hivenen kyseenalaista: bakteeri-infektion ollessa kyseessä ei kortikosteroideja tulisi käyttää, kuitenkin jos hengitys on kovin tiukalla niin voidaan laittaa joskus jopa molempia.

Epäilen vahvasti sinulla todella olleen 6-8 keuhkokuumetta muutamassa vuodessa, ehkä muutama keuhkokuume-epäily ja jokin "epätyypillinen" pneumonia ja pääosin tavallisia keuhkoputkentulehduksia, jotka paranevat itsestäänkin. Oikeassa kovassa bakteeripneumoniassa kuume nousee tyypillisesti horkkamaiseksi 39-40 asteeksi ja CRP nousee 200-300:aan, paljonkos sinulla oli? Keuhkokuume on kova tauti, sitä ei kannata sotkea näihin "non-disease" juttuihin.

Lue lisää

Väität siis, että homeahdistus1:llä todetut 6-8 keuhkokuumetta olivatkin tutkivan lääkärin taholta vain vikadiagnooseja.
Työtoverillani, joka oli myös hyvä ystäväni, oli noita kuumeettomia keuhkokuumeita useita muutaman vuoden aikana, joiden takia hän jopa joutui osastohoitoon. Kysymyksessä ei siis ollut virus- eikä bakteeritulehdus. Kyselin häneltä mitä tuo kuumeeton tarkoittaa, niin hän sanoi normaalilämmön putoavan reilun asteen pakkasen puolelle. Hänet löydettiin kuolleena kotinsa lattialta; kuolinsyynä keuhkotulehdus.
Veljeni tytär joutui pienenä muutaman kerran osasto-hoitoon saatuaan kuumeettoman keuhkokuumeen. Hän oli atoopikko, jolle myöhemmin puhkesi vaikea astma. Pakkasen puolelle hänenkin lämpönsä aina silloin putosi.

Niin, että ei aina keuhkokuume ole viruksen tai bakteerien aiheuttama.
Kun keuhkokuume pystytään todentamaan thorax:lla, niin tuskin sen toteamisessa lääkärit erehtyvät.
Mitä mieltä muuten olet idiopaattisesta eosinofiilisestä keuhkokuumeesta?
Keuhkokuume sekin on thorax:lla mitattuna.

Homeherkkä kirjoitti:

Väität siis, että homeahdistus1:llä todetut 6-8 keuhkokuumetta olivatkin tutkivan lääkärin taholta vain vikadiagnooseja.
Työtoverillani, joka oli myös hyvä ystäväni, oli noita kuumeettomia keuhkokuumeita useita muutaman vuoden aikana, joiden takia hän jopa joutui osastohoitoon. Kysymyksessä ei siis ollut virus- eikä bakteeritulehdus. Kyselin häneltä mitä tuo kuumeeton tarkoittaa, niin hän sanoi normaalilämmön putoavan reilun asteen pakkasen puolelle. Hänet löydettiin kuolleena kotinsa lattialta; kuolinsyynä keuhkotulehdus.
Veljeni tytär joutui pienenä muutaman kerran osasto-hoitoon saatuaan kuumeettoman keuhkokuumeen. Hän oli atoopikko, jolle myöhemmin puhkesi vaikea astma. Pakkasen puolelle hänenkin lämpönsä aina silloin putosi.

Niin, että ei aina keuhkokuume ole viruksen tai bakteerien aiheuttama.
Kun keuhkokuume pystytään todentamaan thorax:lla, niin tuskin sen toteamisessa lääkärit erehtyvät.
Mitä mieltä muuten olet idiopaattisesta eosinofiilisestä keuhkokuumeesta?
Keuhkokuume sekin on thorax:lla mitattuna.

Lue lisää

Kuumeeton keuhkokuume on toki mahdollinen, joskin erittäin harvinainen ilmiö. Kuumeettomassa keuhkokuumeessa kuitenkin keuhkokuumeen aiheuttaja on klassisesti bakteeri ja CRP nousee 200-300 ja tauti hoituu antibiooteilla, esim. Zinacef i.v. 1,5gr. 3krt/vrk.

Kuume vain ei jostain syystä nouse, usein taudin alussa siis, mutta nousee kyllä useimmiten sitten myöhemmin.

Ajattelin lähinnä että homeahdistus1 vain luulee tai väittää sairastaneensa nuo 6-8 pneumoniaa muutaman vuoden sisään, siis kuullut/ymmärtänyt väärin lääkärinsä, eli että tosiasiassa hänellä ei olisi noin montaa pneumoniaa diagnosoitu, vaan esim. keuhkoputkentulehduksia, joita hän oikoo sitten keuhkokuumeiksi itse...

Pneumonia on viruksen tai bakteerin aiheuttama lähes aina, mutta on mahdollista että esim. Aspergillus aiheuttaa ns. keuhkoaspergilloosin.

Ns. eosinofiilinen keuhkokuume eli eosinofiilinen pneumonia on kyllä olemassa, tiedän. Sen käyttö terminäkään ei ole vain edes täysin vakiintunut ja sen syistä ei tiedetä täysin kaikkea. Etiologiana on usein juuri Aspergillus fumigatus, etenkin astmaatikolla, Aspergillus voi aiheuttaa eosinofiilisen bronkopulmonaarisen infektion, jossa aspergillus infektoi aluksi keuhkoputket ja sitten syvemmällekin ja aiheuttaa immuunivasteen jossa eosinofiilejä kertyy paikalle kuten on järkevääkin elimistön kannalta. Tilaa siis voitaneen pitää infektiona ja tilaan liittyy kuumetta ja muitakin infektio-oireita. Sitten on mahdollista että jotkut suolistoloiset aiheuttavat eosinofiilisen pneumonian, ja jotkut lääkeaineyliherkkyydetkin voivat sen tehdä. Kuumeilu kuitenkin kuuluu pääsääntöisesti taudinkuvaan. Sitten suuri osa tapauksista jää etiologialtaan avoimiksi, eli ei tiedetä mistä nuo johtuvat, kyseessä on ns. idiopaattinen eosinofiilinen pneumonia. Enpä usko homeahdistuksella näitä olleen kyllä...

Onpahan allerginen alveoliittikin eräänlainen pneumonia, eli yliherkkyydestä aiheutunut keuhkokuume. Sen syntyyn vaaditaan riittävän pieniä hiukkasia ja huomattavan suuri määrä henkeen vedettyinä ja sittenkin vain osa tuon kehittää, eivät kaikki toki ole allergisia. Tyypillinen on maanviljelijän homepölykeuhko ja linnunpölykeuhko esimerkkeinä.

Lääkäri 2 kirjoitti:

Kuumeeton keuhkokuume on toki mahdollinen, joskin erittäin harvinainen ilmiö. Kuumeettomassa keuhkokuumeessa kuitenkin keuhkokuumeen aiheuttaja on klassisesti bakteeri ja CRP nousee 200-300 ja tauti hoituu antibiooteilla, esim. Zinacef i.v. 1,5gr. 3krt/vrk.

Kuume vain ei jostain syystä nouse, usein taudin alussa siis, mutta nousee kyllä useimmiten sitten myöhemmin.

Ajattelin lähinnä että homeahdistus1 vain luulee tai väittää sairastaneensa nuo 6-8 pneumoniaa muutaman vuoden sisään, siis kuullut/ymmärtänyt väärin lääkärinsä, eli että tosiasiassa hänellä ei olisi noin montaa pneumoniaa diagnosoitu, vaan esim. keuhkoputkentulehduksia, joita hän oikoo sitten keuhkokuumeiksi itse...

Pneumonia on viruksen tai bakteerin aiheuttama lähes aina, mutta on mahdollista että esim. Aspergillus aiheuttaa ns. keuhkoaspergilloosin.

Ns. eosinofiilinen keuhkokuume eli eosinofiilinen pneumonia on kyllä olemassa, tiedän. Sen käyttö terminäkään ei ole vain edes täysin vakiintunut ja sen syistä ei tiedetä täysin kaikkea. Etiologiana on usein juuri Aspergillus fumigatus, etenkin astmaatikolla, Aspergillus voi aiheuttaa eosinofiilisen bronkopulmonaarisen infektion, jossa aspergillus infektoi aluksi keuhkoputket ja sitten syvemmällekin ja aiheuttaa immuunivasteen jossa eosinofiilejä kertyy paikalle kuten on järkevääkin elimistön kannalta. Tilaa siis voitaneen pitää infektiona ja tilaan liittyy kuumetta ja muitakin infektio-oireita. Sitten on mahdollista että jotkut suolistoloiset aiheuttavat eosinofiilisen pneumonian, ja jotkut lääkeaineyliherkkyydetkin voivat sen tehdä. Kuumeilu kuitenkin kuuluu pääsääntöisesti taudinkuvaan. Sitten suuri osa tapauksista jää etiologialtaan avoimiksi, eli ei tiedetä mistä nuo johtuvat, kyseessä on ns. idiopaattinen eosinofiilinen pneumonia. Enpä usko homeahdistuksella näitä olleen kyllä...

Onpahan allerginen alveoliittikin eräänlainen pneumonia, eli yliherkkyydestä aiheutunut keuhkokuume. Sen syntyyn vaaditaan riittävän pieniä hiukkasia ja huomattavan suuri määrä henkeen vedettyinä ja sittenkin vain osa tuon kehittää, eivät kaikki toki ole allergisia. Tyypillinen on maanviljelijän homepölykeuhko ja linnunpölykeuhko esimerkkeinä.

Lue lisää

lääkäri 2, että jos lääkärintodistuksessani lukee pneumonia, niin itse olen tulkinnut sen väärin, voi hyvänen aika:

"Ajattelin lähinnä että homeahdistus1 vain luulee tai väittää sairastaneensa nuo 6-8 pneumoniaa muutaman vuoden sisään, siis kuullut/ymmärtänyt väärin lääkärinsä, eli että tosiasiassa hänellä ei olisi noin montaa pneumoniaa diagnosoitu, vaan esim. keuhkoputkentulehduksia, joita hän oikoo sitten keuhkokuumeiksi itse..."

Mitä keuhkoputkentulehduksiin tulee, niin en muutamaan vuoteen kovin montaa kertaa päässyt lääkärissä käymään, ettei minulta olisi aina löydetty keuhkoputkentulehdus. Olen tällä palstalla useampaankin kertaan sanonut, että kärsin vaikeasta infektiokierteestä muutaman vuoden. Sen alkaessa minulla ei ollut mitään tietoa homeesta sen enempää kotona kuin työpaikalla. Edelleen ihmettelen, nyt kun olen altistunut homeelle myöhemminkin, mistä nuo infektiot oikein tulivat, meillä oli paljon erilaisia vakavia bakteeri-infektioita kyseisellä työpaikalla, muillakin kuin minulla. Ehkä sitten tartutimme niitä toinen toisiimme, en tiedä.

Kyseinen rakennus on nyt käyttämättömänä ja odottaa suurremonttia/purkua.

Luulot pois kirjoitti:

Ymmärrettävästi homealtistuneet ovat hädissään milloin minkäkin vaivan vuoksi,koska epätietoisuus siitä johtuuko vaivat homealtistumisesta,painaa mieltä.

Valitettavasti kuitenkin itsensä tutkiskelu menee överiksi,erityisesti näillä "kroonisilla" homealtistuneilla. Jokainen pienikin kipu tai vaiva oletetaan heti homeen aiheuttamaksi.

Kun mieli pyörii vain omien tuntemusten ympärillä,niin kipeäksihän sitä oikeasti itsensä luulee. Samoin näistä teksteistä voi nähdä että herkkyys nopeaan paranemiseen senkun voimistuu.
Ei jakseta sairastaa edes kahta päivää,kun jo haetaan antibiootit ym. apuun.
Siitä tietenkin seuraa,että jo heikentynyt vastustuskyky heikkenee entisestään ja näin kierre onkin valmis herkälle alttuidelle saada flunssat,vatsataudit ym. heti kun niitä vähänkin on liikkeellä.

Taloakin rakennettiin aikaisemmin yli vuoden verran ja siitä tuli hyvä.
Nyt se tehdään syksyn aikana tai talvena ja uusikin on jo valmiiksi kosteusvaurioinen.

Sairastamisen kanssa on sama. Ei ole aikaa tai halua sairastaa,vaan turvaudutaan liian herkästi lääkkeisiin. Ja sairaus uusiutuu näin ollen myös herkemmin.

Oma "rokote" tautia vastaan ei ehdi muodostua.

Lue lisää

"Milloin influenssaa kannattaa hoitaa?


Terho Heikkinen

Kaikkien hengitystievirusten joukossa influenssavirus on aina ollut erityisen pahamaineinen, eikä syyttä. Lintuinfluenssakohun ja horisontissa siintävän uuden pandemian odotuksen keskellä unohtuu helposti, että myös jokatalvinen kausi-influenssa on kova tauti. Siihen liittyy paitsi vanhusväestön lisääntynyt kuolleisuus myös lasten ja työikäisten runsas sairastuvuus komplikaatioineen.

Influenssan hoitoon on jo muutaman vuoden ajan ollut täsmälääkkeitä, mutta niiden käyttö on ollut Suomessa hyvin vähäistä. Päinvastoin epidemioiden aikana lehtien palstoilla on näkynyt lääketieteen asiantuntijoiden lausuntoja, joiden mukaan influenssaan ei ole olemassa mitään muuta hoitoa kuin lepo, lämmin juotava ja särkylääke. Mistä tämä ristiriita johtuu? Onko kyse tiedon puutteesta vai pikemminkin haluttomuudesta tiedon vastaanottamiseen?

Influenssan hoitoon on Suomessa saatavilla kolme valmistetta: vanhempi amantadiini sekä uudet neuraminidaasin estäjät oseltamiviiri ja tsanamiviiri. Nykytilanteessa amantadiini ei ole varteenotettava vaihtoehto, sillä B-virusten lisäksi valtaosa maailmalla kiertävistä A/H3-kannoista on sille resistenttejä (Bright ym. 2006). Sen sijaan sekä oseltamiviiri että tsanamiviiri ovat käyttökelpoisia lääkkeitä influenssan hoidossa (Moscona 2005). Molemmat tehoavat sekä A- että B-viruksiin, ja resistenssi näille lääkkeille on harvinaista. Oseltamiviiri sopii aikuisille ja yli yksivuotiaille lapsille, ja sitä on saatavilla kapseleina ja mikstuurana. Tsanamiviiria voivat käyttää aikuiset ja yli 12-vuotiaat lapset, ja sitä otetaan inhalaationa suoraan hengitysteihin. Kummankin lääkkeen haittavaikutukset ovat harvinaisia ja lieviä.

Kun influenssan hoito oseltamiviirilla tai tsanamiviirilla aloitetaan 48 tunnin kuluessa oireiden alusta, taudin kokonaiskesto lyhenee keskimäärin 1-1,5 vuorokaudella (The MIST Study Group 1998, Nicholson ym. 2000). Tällainen lyhenemä kuulostaa helposti merkityksettömältä - ainakin silloin, kun ei ole itse sairaana. Lääkkeiden teho riippuu kuitenkin ratkaisevasti siitä, kuinka nopeasti lääkitys päästään aloittamaan ja kuinka vaikeat potilaan oireet ovat. Vaikeaoireisilla ja iäkkäillä potilailla lääkitys lyhentää taudin kestoa jopa kolmella päivällä, ja lisäksi se vähentää huomattavasti antibioottihoitoa vaativien komplikaatioiden kehittymistä (Kaiser ym. 2000, Whitley ym. 2001, Kaiser ym. 2003). Tärkein influenssalääkkeiden tehoon vaikuttava tekijä on kuitenkin viive lääkityksen aloituksessa. Jos oseltamiviirihoito päästään aloittamaan 12 tunnin kuluessa oireiden alusta, influenssa paranee noin kolme päivää nopeammin kuin siinä tilanteessa, että lääkitys aloitetaan vasta 48 tunnin kuluttua oireiden alkamisesta (Aoki ym. 2003).

Lääketieteellisesti katsoen oseltamiviiri ja tsanamiviiri ovat kiistatta hyödyllisiä. Miksi sitten lääkäri määrää kuumeiselle ja yskivälle influenssapotilaalle mieluummin virukseen taatusti tehoamatonta antibioottia kuin aiheuttajavirukseen kohdistuvaa lääkettä, jonka teho on osoitettu? Syitä lienee paljon, mutta useimmiten esitettyjä syitä influenssalääkkeiden vähäiselle käytölle ovat lääkkeiden kalleus, resistenssin kehittymisen mahdollisuus, diagnostiikan vaikeus ja - erityisen usein - ennestäänkin ruuhkaiset vastaanotot influenssaepidemian aikana.

Influenssalääkkeiden nykyinen hinta on varsin ontuva peruste olla suosittelematta niitä, sillä näistä lääkkeistä ei saa korvausta sairausvakuutuslain perusteella. Koska potilas maksaa hoidon kokonaan itse, hänellä tulisi olla oikeus saamansa tiedon perusteella itse päättää, onko lääkityksestä odotettavissa oleva hyöty siitä maksetun hinnan arvoinen. Resistenssin kehittyminen näillekin lääkkeille on mahdollista ja pitkällä aikavälillä jopa todennäköistä, mutta toistaiseksi se ei ole ollut ongelma. Lisäksi on eettisesti arveluttavaa evätä potilaalta tehokas hoito sillä perusteella, että joskus tulevaisuudessa joku toinen potilas ei ehkä enää hyötyisikään samasta hoidosta.

Influenssan luotettava diagnosoiminen on ongelma. Ei ole realistista, että epidemian aikana kaikille kuumeisille potilaille tehtäisiin virusdiagnostiikkaa, jonka perusteella mahdollinen hoito sitten aloitettaisiin. Vaikka lääkärin kokemukseen perustuvan taudinmäärityksen osuvuus onkin kaukana täydellisestä, aikuiselle influenssaepidemian aikana äkillisesti ilmaantuneen kuumeisen yskän ennustearvoa voidaan pitää riittävänä influenssan hoidon aloittamiseksi (Monto ym. 2000). Lapsilla tilanne on hankalampi, sillä kliiniseen kuvaan perustuvan diagnoosin osuvuus on huono (Peltola ym. 2005). Usein kuulee sanottavan, että influenssalääkkeen käyttöä ei pidä aloittaa ilman varmaa virologista diagnoosia nimenomaan resistenssin kehittymisvaaran vuoksi. Influenssalääkkeet eivät kuitenkaan voi edes teoriassa indusoida resistenssin kehittymistä silloin, kun potilaalla ei ole influenssavirusta.

Merkittävimmät esteet influenssalääkkeiden optimaaliselle käytölle löytynevät sittenkin »logistiikan» puolelta. Ensinnäkin kansalaiset on kasvatettu siihen, että lääkäriin lähdetään vasta sitten, jos tauti ei ole parantunut kolmessa päivässä, mikä on influenssalääkkeitä ajatellen auttamattomasti liian myöhään. Tätä asiaa voitaisiin varmasti parantaa tiedotuksella. Mutta jos kaikki potilaat lähtisivät lääkäriin heti oireiden alettua, vastaanottojen tarjonta ei monellakaan paikkakunnalla pystyisi millään vastaamaan kysyntää. Tähän ongelmaan kaivattaisiin kipeästi innovatiivisia ratkaisuja.

Milloin influenssaa siis kannattaisi nykytilanteessa hoitaa? Kun otetaan huomioon uusien influenssalääkkeiden teho ja turvallisuus, ei ole mitään syytä olla suosittelematta niitä jokaiselle vastaanotolle tulevalle influenssapotilaalle, jolla on voimakasoireinen tauti ja jonka oireiden alkamisesta on riittävän lyhyt aika. Erityisesti kannattaisi hoitaa potilaita, joilla on ikänsä tai muun aiemman sairautensa vuoksi suurentunut riski saada jokin influenssan komplikaatio. Aiempi influenssarokotus ei ole este lääkehoidolle.

Influenssaepidemioiden aikaiset logistiset ongelmat ovat todellisia eikä niitä pidä vähätellä. Monessa paikassa lääkärit työskentelevät uupumusrajalla, ja potilailla esiintyy influenssaepidemioiden aikana paljon muitakin sairauksia kuin influenssaa. Mutta: on epärehellistä yrittää selvitä näistä käytännön ongelmista julistamalla, että influenssaan ei ole olemassa mitään spesifistä hoitoa. Hoitoja on, mutta haasteena on saada lääke ja potilas kohtaamaan toisensa riittävän ajoissa".

Lääkäri 2 kirjoitti:

Kuumeeton keuhkokuume on toki mahdollinen, joskin erittäin harvinainen ilmiö. Kuumeettomassa keuhkokuumeessa kuitenkin keuhkokuumeen aiheuttaja on klassisesti bakteeri ja CRP nousee 200-300 ja tauti hoituu antibiooteilla, esim. Zinacef i.v. 1,5gr. 3krt/vrk.

Kuume vain ei jostain syystä nouse, usein taudin alussa siis, mutta nousee kyllä useimmiten sitten myöhemmin.

Ajattelin lähinnä että homeahdistus1 vain luulee tai väittää sairastaneensa nuo 6-8 pneumoniaa muutaman vuoden sisään, siis kuullut/ymmärtänyt väärin lääkärinsä, eli että tosiasiassa hänellä ei olisi noin montaa pneumoniaa diagnosoitu, vaan esim. keuhkoputkentulehduksia, joita hän oikoo sitten keuhkokuumeiksi itse...

Pneumonia on viruksen tai bakteerin aiheuttama lähes aina, mutta on mahdollista että esim. Aspergillus aiheuttaa ns. keuhkoaspergilloosin.

Ns. eosinofiilinen keuhkokuume eli eosinofiilinen pneumonia on kyllä olemassa, tiedän. Sen käyttö terminäkään ei ole vain edes täysin vakiintunut ja sen syistä ei tiedetä täysin kaikkea. Etiologiana on usein juuri Aspergillus fumigatus, etenkin astmaatikolla, Aspergillus voi aiheuttaa eosinofiilisen bronkopulmonaarisen infektion, jossa aspergillus infektoi aluksi keuhkoputket ja sitten syvemmällekin ja aiheuttaa immuunivasteen jossa eosinofiilejä kertyy paikalle kuten on järkevääkin elimistön kannalta. Tilaa siis voitaneen pitää infektiona ja tilaan liittyy kuumetta ja muitakin infektio-oireita. Sitten on mahdollista että jotkut suolistoloiset aiheuttavat eosinofiilisen pneumonian, ja jotkut lääkeaineyliherkkyydetkin voivat sen tehdä. Kuumeilu kuitenkin kuuluu pääsääntöisesti taudinkuvaan. Sitten suuri osa tapauksista jää etiologialtaan avoimiksi, eli ei tiedetä mistä nuo johtuvat, kyseessä on ns. idiopaattinen eosinofiilinen pneumonia. Enpä usko homeahdistuksella näitä olleen kyllä...

Onpahan allerginen alveoliittikin eräänlainen pneumonia, eli yliherkkyydestä aiheutunut keuhkokuume. Sen syntyyn vaaditaan riittävän pieniä hiukkasia ja huomattavan suuri määrä henkeen vedettyinä ja sittenkin vain osa tuon kehittää, eivät kaikki toki ole allergisia. Tyypillinen on maanviljelijän homepölykeuhko ja linnunpölykeuhko esimerkkeinä.

Lue lisää

Mielestäsi homeahdistus1 vain luulee tai väittää sairastaneensa 6-8 pneumoniaa muutaman vuoden sisällä.

Kyllähän se näin on, että kun joutuu krempojensa takia hakeutumaan lääkärin vastaanotolle, niin lääkäri kirjoittaa työkyvyttömyyttä varten SvA:n mikäli on kykenemätön työhönsä tai työkyvytön ottamaan työtä vastaan.
Kun SvA:ssa lukee pneumonia, niin siinä lukee pneumonia. Minulle ei tulisi mieleenikään, että palstalaiset vääristelisivät diagnoosejaan.

No mitä keuhkokuumeen eri lajeihin tulee niin eosinofiilisen pneumonian lisäksi niihin sanotaan kuuluvan myös idiopaattiset interstitiellit pneumoniat (esim. fibrosoiva alveoliitti), joiden syistä samoin kuin eosinofiilisen keuhkokuumeenkaan syistä lääketieteen mukaan ei ole kovinkaan paljon tietoa.

Tutkimusten mukaan kosteusvauriotyöpaikoilla/kodeissa esiintyy erilaisia infektioita kuin myös keuhkokuumetta runsain mitoin.
Näiden syinä te lääkärit liki sataprosenttisesti, kuin myös suurin osa tutkijoista, pidätte virus/bakteeri-infektioita.
Tosin se näyttää olevan vain oletus, koska en tunne ketään hometyöpaikkaflussakierteeseen joutunutta, joille olisi toistuvien flunssien toteamiseksi tehty virustestejä.
Mikäli kysymyksessä on bakteeri, niin kyllähän siinä CRP nousee.
Mikäli kysymyksessä on virus tai ALLERGEENI, niin CRP pysyy normaalin rajoissa eikö vain?
Itselläni normaali CRP on 2 (ei kuulema sydäninfarktivaaraa). Homeen laukaiseman keuhkotulehduksen aikana mitattuna 8.

Kuten sanoit, allerginen alveoliitti on myös keuhkokuume. Sanoit myös, että sen syntyyn vaaditaan RIITTÄVÄN PIENIÄ HIUKKASIA JA HUOMATTAVAN SUURI MÄÄRÄ HENKEEN VEDETTYNÄ.
WHO:n tautiluokituksessa ICD-10 mainitaan allergisen alveoliitin aiheuttajaksi ORGAANINEN PÖLY. Siis mikä tahansa orgaaninen pöly koosta riippumatta.
Kun taas immuunijärjestelmän liikaherkistymistä antigeenille kutsutaan allergiaksi ja tiedetään, että jo pienetkin määrät allegeenia hengitettynä/syötynä käynnistävät HERKÄN allergikon immuunijärjestelmän, niin miksi allergisen alveoliitin kohdalla sinun mielestäsi hengitettävän homeitiömäärän pitäisi olla suuri?

On olemassa myös pikkualveoliittia (ODTS).
Kysyin sinulta jo tuolla aikaisemmin kuinka pystyt erottamaan vastaanotollesi tulevan kosteusvauriomikrobialtistuksen synnyttämän ODTS-oireilevan virusoireilevasta ?
Ja eikös tuo ODTS:kin ole eräänlainen keuhkokuume, vai mitä olet mieltä?

Prednison, vasta-aiheet (vasta-aihe tarkoittaa lääkkeen ollessa kyseessä sitä, että kyseistä lääkettä EI SAA ANTAA potilaalle LAINKAAN jos jokin vasta-aiheeksi ilmotetuista asioista täyttyy potilaan kohdalla, lääkkeen antaminen on siis yksiselitteisesti täysin kielletty, ja sen antaminen voidaan katsoa hoitovirheeksi, josta joutuu antamaan selvityksen ja voi saada huomautuksen, jos potilaalle tulee haittaa ja tulee selvityspyyntö):

Tuberkuloosi sekä muut akuutit ja krooniset bakteeri- ja virusinfektiot ilman antibiootti- tai kemoterapiasuojaa, yliherkkyys valmisteen jollekin aineosalle.

Eli antibioottisuojassa voidaan käyttää mutta tällöinkin vain tarkasti harkituissa tapauksissa, ja tällöinkin on odotettavissa olevan hyödyn oltava suurempi kuin odotettavissa oleva haitta.

On otettava huomioon:

Glukokortikoidit vähentävät lymfokiinien ja eikosanoidien tuotantoa, pienentävät imukudoksen määrää ja vaikuttavat immuunivastetta heikentävästi ja anti-inflammatorisesti tulehduksen syystä riippumatta.

HUOM. Immuunivastetta heikentävästi.

Glukokortikoidit aiheuttavat lisämunuaiskuoren vajaatoimintaa, minkä vuoksi stressi, kuten leikkaus tai infektio, voi aiheuttaa hypotensiota, hypoglykemiaa ja jopa kuoleman, jollei steroidiannosta lisätä stressiin sopeutumiseksi.

Tässäkin on huomattava, että infektiostressi on eräs tekijä, mikä voi aiheuttaa jopa kuoleman sopivissa olosuhteissa.

"Homealtistus saattaa puhkaista autoimmuunisairauksiakin, esim reuma, sarkoidoosi..."
Jos tuo on faktatieto jostakin kirjoitetusta tekstistä, voisitko kertoa sen lähteen. Olisi minulle erittäin tärkeä tieto!

diagnoosi kirjoitti:

"Homealtistus saattaa puhkaista autoimmuunisairauksiakin, esim reuma, sarkoidoosi..."
Jos tuo on faktatieto jostakin kirjoitetusta tekstistä, voisitko kertoa sen lähteen. Olisi minulle erittäin tärkeä tieto!

Lue lisää

Homeitiöt ovat allergeenejä siinä missä muutkin allergeenit.
KTL on julkaissut tutkimuksen v. 2003 otsikolla: Kosteusvauriorakennusten henkilökunnan niveloireet ja -sairaudet- ja autoimmuunitautien yhteys.
Päätutkijana silloinen KTL:n erikoistutkija Tuula Husman (nyk. Putus).

Netistä löytyy otsikko: Ruoka-aineallergiat ja yliherkkyydet.
Eli ALLERGEENI SYÖTYNÄ saatta aiheuttaa tuon artikkelin mukaan autoimmuunihäiriöinä kuten nivelreumaa, SLE:tä, ALS:ia ja MS-tautia ja hengitysteissä kroonista nuhaa, astmaa, toistuvia keuhkoputkentulehduksia, toistuvia veriysköksiä jne.
Helpotusta allergiaan p. 1991 tukee tuota nettitietoa.

Näyttää olevan niin, että kun immuunijärjestelmä ei pysty käsittelemään jotain/joitakin proteiineja kulkeutuvatpa ne sinne sitten hengitettynä tai syötynä, seurauksena saattaa olla autoimmuunisairauksiakin.

Itselleni puhkesi PPP (tietyntyyppinen psori ja joidenkin mukaan ei psori ), homeallergiani aikana polven sidekudosvamman seurauksena tuosta vammasta parin tunnin kuluttua. Tosin parantui pikkuhiljaa, mutta aktivoitui viime heinäkuussa jälleen isonvarpaan murtuman tuottaman kynsivaurion tuottaman pitkäaikaisen tulehdusreaktion seurauksena.
Tosin tiedän, että Lääkäri 2:n tunteman lääketieteen mahdollisuuksien rajoihin akuutti PPP:kään ei kuulu. Eihän se aluksi meinannut kuulua ihopolin iholääkäriinkään tietomäärään.
Aluksi hän oli sitä mieltä, että tupakanpoltottoni tulosta PPP:nikin on.

Homeherkkä kirjoitti:

Homeitiöt ovat allergeenejä siinä missä muutkin allergeenit.
KTL on julkaissut tutkimuksen v. 2003 otsikolla: Kosteusvauriorakennusten henkilökunnan niveloireet ja -sairaudet- ja autoimmuunitautien yhteys.
Päätutkijana silloinen KTL:n erikoistutkija Tuula Husman (nyk. Putus).

Netistä löytyy otsikko: Ruoka-aineallergiat ja yliherkkyydet.
Eli ALLERGEENI SYÖTYNÄ saatta aiheuttaa tuon artikkelin mukaan autoimmuunihäiriöinä kuten nivelreumaa, SLE:tä, ALS:ia ja MS-tautia ja hengitysteissä kroonista nuhaa, astmaa, toistuvia keuhkoputkentulehduksia, toistuvia veriysköksiä jne.
Helpotusta allergiaan p. 1991 tukee tuota nettitietoa.

Näyttää olevan niin, että kun immuunijärjestelmä ei pysty käsittelemään jotain/joitakin proteiineja kulkeutuvatpa ne sinne sitten hengitettynä tai syötynä, seurauksena saattaa olla autoimmuunisairauksiakin.

Itselleni puhkesi PPP (tietyntyyppinen psori ja joidenkin mukaan ei psori ), homeallergiani aikana polven sidekudosvamman seurauksena tuosta vammasta parin tunnin kuluttua. Tosin parantui pikkuhiljaa, mutta aktivoitui viime heinäkuussa jälleen isonvarpaan murtuman tuottaman kynsivaurion tuottaman pitkäaikaisen tulehdusreaktion seurauksena.
Tosin tiedän, että Lääkäri 2:n tunteman lääketieteen mahdollisuuksien rajoihin akuutti PPP:kään ei kuulu. Eihän se aluksi meinannut kuulua ihopolin iholääkäriinkään tietomäärään.
Aluksi hän oli sitä mieltä, että tupakanpoltottoni tulosta PPP:nikin on.

Lue lisää

KTL:n tutkimuskin netistä vai mistä saan sen?
Kiitos tosi paljon!

diagnoosi kirjoitti:

KTL:n tutkimuskin netistä vai mistä saan sen?
Kiitos tosi paljon!

http://www.tsr.fi/tutkimus/uuttatutkittua/hanke.html?id=100349

tässä: kirjoitti:

http://www.tsr.fi/tutkimus/uuttatutkittua/hanke.html?id=100349

samaan liittyvä toinen tutkimus.

http://www.tsr.fi/tutkimus/tutkittu/hanke.html?id=100354

tässä: kirjoitti:

samaan liittyvä toinen tutkimus.

http://www.tsr.fi/tutkimus/tutkittu/hanke.html?id=100354

Lue lisää

tietoa. Hienoa Ja kiitos!

homealtistuksen seurauksena mahdollinen? Mitkähän kosteusvauriomikrobit sen syntymiseen vaikuttaa? Onko asiasta tarkempaa tutkimusta nimenomaan sarkoidoosia ajatellen?

myöskö kirjoitti:

homealtistuksen seurauksena mahdollinen? Mitkähän kosteusvauriomikrobit sen syntymiseen vaikuttaa? Onko asiasta tarkempaa tutkimusta nimenomaan sarkoidoosia ajatellen?

Etelä-Saimaa julkaisi 18.12.03 artikkelin: "Sarkoidoosi raastaa suomalaisten keuhkoja."

Artikkelissa todettiin, että sarkoidoosi voi pesiytyä mihin kehon osaan tahansa vaikkapa silmiin. 1500 suomalaista sairastaa sarkoidoosia. Heistä kuutisensataa on uusia tautitapauksia.
Sarkoidoosin oireiksi mainitaan jatkuva yskä, kuivat silmät, ihomuutokset, väsymys, kuumeilu, niveltulehdus, kyhmyruusu.
Puolella potilasta ei ole mitään oireita ja tauti löytykin sattumalta vaikkapa flunssan yhteydessä otetussa KEUHKOKUVASSA.
Vain puolet potilaista tulee lääkäriin oireiden, kuivan yskän, EPÄMÄÄRÄISEN KUUMEILUN, tai nivel- ja rintakipujen vuoksi.
Usein potilas on sairastanut jonkin TULEHDUSTAUDIN ja se on ikäänkuin jäänyt päälle ja käynnistää sarkoidoosin.
Sarkoidoosia hoidetaan kortisonitableteilla. Joskus lääkitystä joudutaan tehostamaan reumalääkityksellä tai solunsalpaajahoidolla.
Vajaalla kymmeneksellä tauti kroonistuu.

Asiantuntijana artikkelissa oli lääketieteen tohtori Anne Pietinalho Filha ry:stä.

Sarkoidoosinkin sanotaan olevan immuunijärjestelmän itsensä tuottama GRANULOMATOOTTINEN (siis magrofagiperäinen) tulehdussairaus kuten toisen noista fibrosoivista alveoliittimuodoista (DIP).
Keuhkokuva paljastaa kummasta on kyse.

Kysyit onko sarkoidoosi homealtistuksen seurauksena mahdollinen.
Kun homealtistus aiheuttaa toistuvia "flunssia" jopa toistuvine keuhkoputkitulehduksineen, niin näyttääpi olevan.
Kun homealtistuksen aiheuttamat keuhkomuutokset voivat olla hiipiviä kuten esim. kroonisessa alveoliitissa, niin näyttää olevan "hiipivässä muodossa" sarkoidoosikin mahdollinen.

Kysyit myös mitkähän kosteusvauriomikrobit vaikuttvat sarkoidoosin syntyyn.
No ne ovat juuri ne kosteusvauriomikrobit, joiden proteiineille yksilön immuunijärjestelmä herkistyy (allergisoituu) alkaen tuottaa muun allergisen oireilun lisäksi akuutteja keuhkotulehduksia tai tulehdusta keuhkoissa, joka etenee pikkuhiljaa näkyen jossain vaiheessa thorax-rtg:ssä.

Homeherkkä kirjoitti:

Etelä-Saimaa julkaisi 18.12.03 artikkelin: "Sarkoidoosi raastaa suomalaisten keuhkoja."

Artikkelissa todettiin, että sarkoidoosi voi pesiytyä mihin kehon osaan tahansa vaikkapa silmiin. 1500 suomalaista sairastaa sarkoidoosia. Heistä kuutisensataa on uusia tautitapauksia.
Sarkoidoosin oireiksi mainitaan jatkuva yskä, kuivat silmät, ihomuutokset, väsymys, kuumeilu, niveltulehdus, kyhmyruusu.
Puolella potilasta ei ole mitään oireita ja tauti löytykin sattumalta vaikkapa flunssan yhteydessä otetussa KEUHKOKUVASSA.
Vain puolet potilaista tulee lääkäriin oireiden, kuivan yskän, EPÄMÄÄRÄISEN KUUMEILUN, tai nivel- ja rintakipujen vuoksi.
Usein potilas on sairastanut jonkin TULEHDUSTAUDIN ja se on ikäänkuin jäänyt päälle ja käynnistää sarkoidoosin.
Sarkoidoosia hoidetaan kortisonitableteilla. Joskus lääkitystä joudutaan tehostamaan reumalääkityksellä tai solunsalpaajahoidolla.
Vajaalla kymmeneksellä tauti kroonistuu.

Asiantuntijana artikkelissa oli lääketieteen tohtori Anne Pietinalho Filha ry:stä.

Sarkoidoosinkin sanotaan olevan immuunijärjestelmän itsensä tuottama GRANULOMATOOTTINEN (siis magrofagiperäinen) tulehdussairaus kuten toisen noista fibrosoivista alveoliittimuodoista (DIP).
Keuhkokuva paljastaa kummasta on kyse.

Kysyit onko sarkoidoosi homealtistuksen seurauksena mahdollinen.
Kun homealtistus aiheuttaa toistuvia "flunssia" jopa toistuvine keuhkoputkitulehduksineen, niin näyttääpi olevan.
Kun homealtistuksen aiheuttamat keuhkomuutokset voivat olla hiipiviä kuten esim. kroonisessa alveoliitissa, niin näyttää olevan "hiipivässä muodossa" sarkoidoosikin mahdollinen.

Kysyit myös mitkähän kosteusvauriomikrobit vaikuttvat sarkoidoosin syntyyn.
No ne ovat juuri ne kosteusvauriomikrobit, joiden proteiineille yksilön immuunijärjestelmä herkistyy (allergisoituu) alkaen tuottaa muun allergisen oireilun lisäksi akuutteja keuhkotulehduksia tai tulehdusta keuhkoissa, joka etenee pikkuhiljaa näkyen jossain vaiheessa thorax-rtg:ssä.

Lue lisää

että jos sarkoidoosi on GRANULOMATOOTTINEN eli siis magrofagiperäinen, niin eikö silloin BAL -tutkimuksessa pitäisi tulla esiin makrofagivoittoinen löydös, ekä lymfosyyttinen ( immunoaktiivinen), kuten kohdallani kävi?
Vuosien tivaamisella lääkärit eivät myönnä sairauteni syntyä (työperäisen) homealtistuksen kautta, vaikka todisteet ja faktat siihen on (mm.vasta-aineita mikrobeille jopa , ja ajalliset yhteydet). Itseasiassa se kielletään kokonaan, eikä minua ole edes päästetty TTL:n tutkimuksiin.
Kiitos aiemmistakin vastauksistasi! Toivon, että vielä tähän jaksat vastata, jos tiedät asiasta.

diagnoosi kirjoitti:

että jos sarkoidoosi on GRANULOMATOOTTINEN eli siis magrofagiperäinen, niin eikö silloin BAL -tutkimuksessa pitäisi tulla esiin makrofagivoittoinen löydös, ekä lymfosyyttinen ( immunoaktiivinen), kuten kohdallani kävi?
Vuosien tivaamisella lääkärit eivät myönnä sairauteni syntyä (työperäisen) homealtistuksen kautta, vaikka todisteet ja faktat siihen on (mm.vasta-aineita mikrobeille jopa , ja ajalliset yhteydet). Itseasiassa se kielletään kokonaan, eikä minua ole edes päästetty TTL:n tutkimuksiin.
Kiitos aiemmistakin vastauksistasi! Toivon, että vielä tähän jaksat vastata, jos tiedät asiasta.

Lue lisää

s. 458-459 kerrotaan näin:
"Keuhkokuvan ja sarkoidoosin aktiviteettia mittaavien entsyymimääritysten ohella keuhkoputkentähystys on yksi tärkeimmistä sarkoidoosipotilaan tutkimusmenetelmistä. Taudin aktiivivaiheessa nähdään usein keuhkoputkien limakalvojen hiussuonten korostuminen ja limakalvon ärtyneisyys. Sarkoidoosidiagnoosia tukevien kudosnäytteiden (keuhkoputken limakalvobiopsia, carinapunktio ja transbronkiaalinen biopsia) lisäksi potilaalta otetaan bronkoskopian yhteydessä erotusdiagnostisesti tärkeät tuberkuloosinäytteet. Lisäksi voidaan tehdä bronkoalveolaarinen huuhtelu (BAL). Sarkoidoosin aktiivivaiheessa yli 80 %:lla potilaista on BAL-nesteessä lisääntynyt kokonaissolumäärä, lymfosytoosi, suurentunut autaja-T-solujen ja estäjä-T-solujen suhde sekä suurentunut proteiinipitoisuus. Viimeksi mainittu on nähtävissä vielä silloinkin, kun kliininen tauti on jo rauhoittunut. BAL-tutkimus ei ole diagnostinen, mutta se saattaa tukea diagnoosia."

kirjassa (2005) kirjoitti:

s. 458-459 kerrotaan näin:
"Keuhkokuvan ja sarkoidoosin aktiviteettia mittaavien entsyymimääritysten ohella keuhkoputkentähystys on yksi tärkeimmistä sarkoidoosipotilaan tutkimusmenetelmistä. Taudin aktiivivaiheessa nähdään usein keuhkoputkien limakalvojen hiussuonten korostuminen ja limakalvon ärtyneisyys. Sarkoidoosidiagnoosia tukevien kudosnäytteiden (keuhkoputken limakalvobiopsia, carinapunktio ja transbronkiaalinen biopsia) lisäksi potilaalta otetaan bronkoskopian yhteydessä erotusdiagnostisesti tärkeät tuberkuloosinäytteet. Lisäksi voidaan tehdä bronkoalveolaarinen huuhtelu (BAL). Sarkoidoosin aktiivivaiheessa yli 80 %:lla potilaista on BAL-nesteessä lisääntynyt kokonaissolumäärä, lymfosytoosi, suurentunut autaja-T-solujen ja estäjä-T-solujen suhde sekä suurentunut proteiinipitoisuus. Viimeksi mainittu on nähtävissä vielä silloinkin, kun kliininen tauti on jo rauhoittunut. BAL-tutkimus ei ole diagnostinen, mutta se saattaa tukea diagnoosia."

Lue lisää

Täytynee ostaa tuo kirja jossain vaiheessa, jotta ymmärrän missä mennään.

diagnoosi kirjoitti:

että jos sarkoidoosi on GRANULOMATOOTTINEN eli siis magrofagiperäinen, niin eikö silloin BAL -tutkimuksessa pitäisi tulla esiin makrofagivoittoinen löydös, ekä lymfosyyttinen ( immunoaktiivinen), kuten kohdallani kävi?
Vuosien tivaamisella lääkärit eivät myönnä sairauteni syntyä (työperäisen) homealtistuksen kautta, vaikka todisteet ja faktat siihen on (mm.vasta-aineita mikrobeille jopa , ja ajalliset yhteydet). Itseasiassa se kielletään kokonaan, eikä minua ole edes päästetty TTL:n tutkimuksiin.
Kiitos aiemmistakin vastauksistasi! Toivon, että vielä tähän jaksat vastata, jos tiedät asiasta.

Lue lisää

Keuhkosarkoidoosissa immunologinen tulehdusreaktio kertyttää makrofageja keuhkoportin imusolmukkeisiin ja/tai muualle keuhkokudokseen, ei siis keuhkoputkiin.
Sarkoidoosin AKTIIVIVAIHEESSA, todetaan BAL:ssa lymfosytoosia, kuten tuossa joku sinulle laittoikin viestiä Keuhkosairaudet kirjasta.

Kerroit, että BAL-huuhtelussa sinulla todettiin lymfosyyttinen löydös.
Homealtistuksen laukaisemassa AKUUTISSA allergisessa alveoliitissakin lymfosyyttien määrä nousee yli 70 %:n, joka määrä keuhkorakkulatulehduksen laantuessa normalisoituu pikkuhiljaa.
Bal-näytte sisältää aina lymfosyyttejä ja normaalirajana pidetään Mipo:lla mitattuna 30 prossaa (Keuhkosairaudet).

Kerroit, että vuosien tivaamisella lääkärit eivät myönnä sairauteni syntyä työperäiseksi etkä ole saanut edes lähetettä TTL:n tutkimuksiin, eli homekeuhkoaltistukseen ammattitaudin toteamiseksi.
Lähetteen saaminen TTL:lle on todella vaikeaa, sen tiedän.
Kun lääkärit ovat kuitenkin tutkineet keuhkojasi vuosikausia, niin mitä diagnooseja he ovat kohdallasi langettaneet ja mitä tutkimuksia määränneet keuhkojesi tilan selvittämiseksi ja mitä lääkkeitä määränneet keuhkojesi hoitoon?
Sen tiedän myös, että homealtistuksen laukaiseman ODTS:n ja akuutin keuhkoputkitulehduksen diagnostisointi ei tässä maassa onnistu ja mikäli akuutti keuhkoputkitulehdus kroonistuu, niin sen toteaminen työperäiseksi ei onnistu senkään vertaa.

Homeherkkä kirjoitti:

Keuhkosarkoidoosissa immunologinen tulehdusreaktio kertyttää makrofageja keuhkoportin imusolmukkeisiin ja/tai muualle keuhkokudokseen, ei siis keuhkoputkiin.
Sarkoidoosin AKTIIVIVAIHEESSA, todetaan BAL:ssa lymfosytoosia, kuten tuossa joku sinulle laittoikin viestiä Keuhkosairaudet kirjasta.

Kerroit, että BAL-huuhtelussa sinulla todettiin lymfosyyttinen löydös.
Homealtistuksen laukaisemassa AKUUTISSA allergisessa alveoliitissakin lymfosyyttien määrä nousee yli 70 %:n, joka määrä keuhkorakkulatulehduksen laantuessa normalisoituu pikkuhiljaa.
Bal-näytte sisältää aina lymfosyyttejä ja normaalirajana pidetään Mipo:lla mitattuna 30 prossaa (Keuhkosairaudet).

Kerroit, että vuosien tivaamisella lääkärit eivät myönnä sairauteni syntyä työperäiseksi etkä ole saanut edes lähetettä TTL:n tutkimuksiin, eli homekeuhkoaltistukseen ammattitaudin toteamiseksi.
Lähetteen saaminen TTL:lle on todella vaikeaa, sen tiedän.
Kun lääkärit ovat kuitenkin tutkineet keuhkojasi vuosikausia, niin mitä diagnooseja he ovat kohdallasi langettaneet ja mitä tutkimuksia määränneet keuhkojesi tilan selvittämiseksi ja mitä lääkkeitä määränneet keuhkojesi hoitoon?
Sen tiedän myös, että homealtistuksen laukaiseman ODTS:n ja akuutin keuhkoputkitulehduksen diagnostisointi ei tässä maassa onnistu ja mikäli akuutti keuhkoputkitulehdus kroonistuu, niin sen toteaminen työperäiseksi ei onnistu senkään vertaa.

Lue lisää

TTL:lle ei aina ole vaikeaa. Itse en sinne edes halunnut, mutta ex tt-lääkärini puhui minut ympäri. Itse halusin keuhkolääkärille, mutta tuo ex tt-lääkärini kertoi, että TTL:n tutkimuksissa saan parhaan mahdollisen hoidon ja siellä on parhaat mahdolliset keuhkolääkärit.

Siinä tuo ex tt-lääkärini oli väärässä, ei ollut ymmärtänyt koko juttua, että TTL ei hoida ketään. Ei siellä mitään hoitoa tms. saa, vaan tutkitaan onko ammattitautia vaiko ei.

Mutta pullikoin tuota lähetettä vastaan, koska pelkäsin noita altistuksia. Kuntoni on ensimmäisten keskustelujen "kirjoitan lähetteen" aikana tosi huono, joten kerroin että haluan hoitoa en tutkimuksia. No useammin siinä keskusteltiin asiasta, eikä ex tt-lääkäri antanut periksi. Kertoi, että tärkeintä se on minun eläkkeen osalta. No se tuntui todella kaukaiselta asialta. Olin tosi sairas ja nuokuin kipeänä vastaanotolla ja lääkäri kertoo että eläkkeeseen vaikuttaa. No hitot siinähän sitten vaikuttaa ajattelin mielessäni, lähinnä arvelin ettei siinä kunnossa edes eläkeikää tulekaan.

No ex tt-lääkäri pyysi taas lupaa kirjoittaa tuota lähetettä ja viimein annoin. Kertoi, ettei kannata mennä nyt minnekään muualle lääkäriin, ettei sekoitu tutkimukset. TTL:n keuhkolääkäri antoi sitten luvan mennä kesken tutkimusten keuhkolääkärille, koska heillä ei mitään hoitoa saa. Mutta nuo tutkimukset olivat myös tärkeitä tälle keuhkolääkärille, että hän kertoi ettei halua sekoittaa niitä mitenkään. Sairaslomaa ja lepoa, siinä se. TTL:n erikoistuvalääkäri otti vielä astmalääkkeet pois tutkimusten alussa, koska "ei sinulla ainakaan astmaa ole". TTL:n keuhkolääkäri sitten palautti lääkkeet ja lisäsikin niitä, "koska astmasi on selkeä".

Meidän ex tt-lääkäri kyllä lähetti tutkimuksiin siis silloin kun katsoi sen aiheelliseksi, vieläpä siten että puhui minut ymmärtämään kuinka tärkeää noiden tutkimusten teko on.

Nyt minulla on tuo ei normiastma vaan astma kosteusvauriomikrobeille ammattitautina todettu.

Homeherkkä kirjoitti:

Keuhkosarkoidoosissa immunologinen tulehdusreaktio kertyttää makrofageja keuhkoportin imusolmukkeisiin ja/tai muualle keuhkokudokseen, ei siis keuhkoputkiin.
Sarkoidoosin AKTIIVIVAIHEESSA, todetaan BAL:ssa lymfosytoosia, kuten tuossa joku sinulle laittoikin viestiä Keuhkosairaudet kirjasta.

Kerroit, että BAL-huuhtelussa sinulla todettiin lymfosyyttinen löydös.
Homealtistuksen laukaisemassa AKUUTISSA allergisessa alveoliitissakin lymfosyyttien määrä nousee yli 70 %:n, joka määrä keuhkorakkulatulehduksen laantuessa normalisoituu pikkuhiljaa.
Bal-näytte sisältää aina lymfosyyttejä ja normaalirajana pidetään Mipo:lla mitattuna 30 prossaa (Keuhkosairaudet).

Kerroit, että vuosien tivaamisella lääkärit eivät myönnä sairauteni syntyä työperäiseksi etkä ole saanut edes lähetettä TTL:n tutkimuksiin, eli homekeuhkoaltistukseen ammattitaudin toteamiseksi.
Lähetteen saaminen TTL:lle on todella vaikeaa, sen tiedän.
Kun lääkärit ovat kuitenkin tutkineet keuhkojasi vuosikausia, niin mitä diagnooseja he ovat kohdallasi langettaneet ja mitä tutkimuksia määränneet keuhkojesi tilan selvittämiseksi ja mitä lääkkeitä määränneet keuhkojesi hoitoon?
Sen tiedän myös, että homealtistuksen laukaiseman ODTS:n ja akuutin keuhkoputkitulehduksen diagnostisointi ei tässä maassa onnistu ja mikäli akuutti keuhkoputkitulehdus kroonistuu, niin sen toteaminen työperäiseksi ei onnistu senkään vertaa.

Lue lisää

Silmät ovat minulla se ongelmallisempi paikka, ja niiden takia olen ns. jatkuvissa kontrolleissa ja niiden takia siis kortisonilääkitys. Keuhkoihin minulla ei ole alunperinkään ollut mitään lääkettä, vaikka keuhko-oireiden takia alunperin hakeuduin hoitoon ja niissä todettiin ensin muutokset.
Diagnoosi on ollut välillä kysymysmerkillä, mutta paljon myöhemmin tehdyn HRCT:n perusteella muutokset ovat lähinnä sarkoidoosiin sopivat.
BAD:ssa sitä ei kuitenkaan löydetty ja BAL:ssa kokonaissolum. normaalirajoissa, tuloksena lymfosyyttinen alveoliitti ( immunoaktivaatio), joka sopii sarkoidoosiin. "Löydös ei ole välttämättä spesifinen", luki vielä perässä (mitä se tarkoitta?).
Verikokeet eivät viittaa (aktiiviseen/yleensäkään)sarkoidoosiin. Ovat "normaalirajoissa" (yksityisellä teettämiäni homevasta-aineita lukuunottamatta, joita siis runsaasti), puhalluskokeet samoin (jotain heilahtelua niissä oli kuitenkin jopa selkeästikin, kun aloin itse niitä tarkastelemaan).
Erään keuhkokuvan perusteella muutokset ennemminkin epäspesifisiä kuin sarkoidoosiin liittyviä.
Siispä vähän mietityttää, kun silmissä on krooninen tulehdus, jota ei saada kuriin.

diagnoosi kirjoitti:

Silmät ovat minulla se ongelmallisempi paikka, ja niiden takia olen ns. jatkuvissa kontrolleissa ja niiden takia siis kortisonilääkitys. Keuhkoihin minulla ei ole alunperinkään ollut mitään lääkettä, vaikka keuhko-oireiden takia alunperin hakeuduin hoitoon ja niissä todettiin ensin muutokset.
Diagnoosi on ollut välillä kysymysmerkillä, mutta paljon myöhemmin tehdyn HRCT:n perusteella muutokset ovat lähinnä sarkoidoosiin sopivat.
BAD:ssa sitä ei kuitenkaan löydetty ja BAL:ssa kokonaissolum. normaalirajoissa, tuloksena lymfosyyttinen alveoliitti ( immunoaktivaatio), joka sopii sarkoidoosiin. "Löydös ei ole välttämättä spesifinen", luki vielä perässä (mitä se tarkoitta?).
Verikokeet eivät viittaa (aktiiviseen/yleensäkään)sarkoidoosiin. Ovat "normaalirajoissa" (yksityisellä teettämiäni homevasta-aineita lukuunottamatta, joita siis runsaasti), puhalluskokeet samoin (jotain heilahtelua niissä oli kuitenkin jopa selkeästikin, kun aloin itse niitä tarkastelemaan).
Erään keuhkokuvan perusteella muutokset ennemminkin epäspesifisiä kuin sarkoidoosiin liittyviä.
Siispä vähän mietityttää, kun silmissä on krooninen tulehdus, jota ei saada kuriin.

Lue lisää

Onko kuroutuma samaa kuin fibroosi?
Entäpä perihiläärinen, tarkoitetaanko sillä hilusten alaosia, "äärilaitamia", vai mitä?

Lääkäri 2 kirjoitti:

Prednison, vasta-aiheet (vasta-aihe tarkoittaa lääkkeen ollessa kyseessä sitä, että kyseistä lääkettä EI SAA ANTAA potilaalle LAINKAAN jos jokin vasta-aiheeksi ilmotetuista asioista täyttyy potilaan kohdalla, lääkkeen antaminen on siis yksiselitteisesti täysin kielletty, ja sen antaminen voidaan katsoa hoitovirheeksi, josta joutuu antamaan selvityksen ja voi saada huomautuksen, jos potilaalle tulee haittaa ja tulee selvityspyyntö):

Tuberkuloosi sekä muut akuutit ja krooniset bakteeri- ja virusinfektiot ilman antibiootti- tai kemoterapiasuojaa, yliherkkyys valmisteen jollekin aineosalle.

Eli antibioottisuojassa voidaan käyttää mutta tällöinkin vain tarkasti harkituissa tapauksissa, ja tällöinkin on odotettavissa olevan hyödyn oltava suurempi kuin odotettavissa oleva haitta.

On otettava huomioon:

Glukokortikoidit vähentävät lymfokiinien ja eikosanoidien tuotantoa, pienentävät imukudoksen määrää ja vaikuttavat immuunivastetta heikentävästi ja anti-inflammatorisesti tulehduksen syystä riippumatta.

HUOM. Immuunivastetta heikentävästi.

Glukokortikoidit aiheuttavat lisämunuaiskuoren vajaatoimintaa, minkä vuoksi stressi, kuten leikkaus tai infektio, voi aiheuttaa hypotensiota, hypoglykemiaa ja jopa kuoleman, jollei steroidiannosta lisätä stressiin sopeutumiseksi.

Tässäkin on huomattava, että infektiostressi on eräs tekijä, mikä voi aiheuttaa jopa kuoleman sopivissa olosuhteissa.

Lue lisää

Minulla todettiin viime kesäkuussa sarkoidoosi ja syön kortisonia. Nyt minulle tuli virus ja ilmeisesti myös bakteeritulehdus ja lääkäri sanoi että pneumonia. Nyt kun väität että tähän kuolee, niin alkoi pelottamaan, joudun nimittäin ottamaan kortisonia joka aamu 20mg.

keuhkovammainen kirjoitti:

Minulla todettiin viime kesäkuussa sarkoidoosi ja syön kortisonia. Nyt minulle tuli virus ja ilmeisesti myös bakteeritulehdus ja lääkäri sanoi että pneumonia. Nyt kun väität että tähän kuolee, niin alkoi pelottamaan, joudun nimittäin ottamaan kortisonia joka aamu 20mg.

Lue lisää

Toivottavasti voit hyvin.❤️