Seppo Mattila ja Juhani Juntunen kirjoittivat eilisessä Helsingin Sanomissa vakuutuslääkärin roolista seuraavaa:
"Sairauden vaikutus työkykyyn on keskeinen asia ratkaistaessa oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen. Mukana eläkeyhtiön päätöksessä ovat vakuutuslääkäri, eläkekäsittelijä, ratkaisija ja tarvittaessa juristi.
Lääketieteellisessä arviossa kiinnitetään erityistä huomiota toimintakyvyn rajoituksiin ja jäljellä olevaan toimintakykyyn.
Kokonaisvaltaisessa vakuutuslääketieteellisessä arviossa otetaan huomioon muut laissa mainitut seikat, kuten koulutus, aikaisempi toiminta, ikä ja asumisolosuhteet, sekä suhteutetaan tämä kokonaisuus muihin vastaaviin eläkehakemuksiin.
Hoitavan lääkärin tehtävä on huolehtia potilaansa eduista lääkärin etiikan mukaisesti.
Vakuutuslääkäri noudattaa lääkärin etiikan ohella vakuutuslääketieteen asiantuntemuksen etiikkaa, jolloin hän suhteuttaa yksittäistapauksen kokonaisuuteen ja varmistaa, että kaikki hakijat saavat tasapuolisen kohtelun.
Ratkaisujen oikeellisuutta ja tasapuolisuutta seurataan jatkuvasti eläkeyhtiöissä. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta ja vakuutusoikeus valvovat hylkäämispäätösten oikeellisuutta ja tasapuolisuutta valitusten kautta.
Nämä erityistuomioistuimet, joissa ovat edustettuina työelämän ja sosiaalivakuutuksen asiantuntijat, muodostavat ratkaisuillaan ne ennakkotapaukset, joita eläkeyhtiöt toiminnassaan seuraavat."
Kuitenkin tuossa kirjoituksessa jätetään monia tosiasioita kertomatta. Erityistuomioistuimien toimintaa rahoitetaan yksityisellä eli vakuutusyhtiöiden rahalla.
Koko juttu ja keskusteluketju aiheesta löytyy osoitteessa:
http://www.hs.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=59541&Submit=Jatka
Toivottavasti sinne kirjoittavat muutkin vakuutusyhtiölääkärit, koska heidän työtään ja tekojaan suurempi yleisö vielä tuskin tuntee.
Jotenkin tuosta pariairokaksikon Juntunen&Mattila jutusta saa sen käsityksen, että työkyvyttömyyseläke onkin loppujen lopuksi harkinnanvaraista toimeentuloturvaa, jossa harkintavalta on pelkästään vakuutusyhtiöllä.
Tämä lause on kafkamaisuudessaan nerokas:
"Kokonaisvaltaisessa vakuutuslääketieteellisessä arviossa otetaan huomioon muut laissa mainitut seikat, kuten koulutus, aikaisempi toiminta, ikä ja asumisolosuhteet, sekä suhteutetaan tämä kokonaisuus muihin vastaaviin eläkehakemuksiin."
Vakuutuslääkärin etiikka?
16
2117
Vastaukset
- tähän kirjoitukseen
Hesari ilmeisesti sensuroi, koska se ei ilmestynyt viestiketjuun!! Oliko totuuden julkaiseminen näistä mädännäisyyksistä vielä liikaa Hesarille?
Vakuutuslääketiede rinnastettavissa mafiaan!
Vakuutusyhtiöt nettoavat tapaturmaeläkeasioissa, ammattitautiasioissa(homesairauksista ja asbestisairauksista) kaikkein eniten, kun eivät maksa lakisääteisiä tapaturmaeläkkeitä ja ammattitautieläkkeitä, kuntoutuksia, lääkkeitä ym.
Home-ja asbesti aiheuttavat niin paljon korvattavia ammattitauteja, että Suomen oikeuslaitos on "määrätty" pitämään vakuutusyhtiöiden puolia, kun ne tekevät mm. ammattitautiasioissa perustelemattomia, vääriin "todisteisiin" pohjautuvia hylkypäätöksiä.
Kun normaali lääketiede muuttuu vakuutusyhtiöiden itse keksimään vakuutuslääketieteeseen, hallinnoi vakuutusyhtiöt tällä tavoin maan oikeuslaitoksia.
Vakuutusyhtiöiden mielivalta päättää potilaan terveydellinen tila ja työkykyisyys on väärin, koska vakuutuslääkärit eivät sovella em. tilanarviointiin normaalia lääketiedettä, vaan vakuutusyhtiöiden itse kehittämää ja niille edullista vakuutuslääketiedettä, jota edustavat vakuutusyhtiöiden kouluttamat yli 350 vakuutuslääkäriä!
Syy ja seuraus:Tämä johtaa siihen, että täysin työkyvyttömät ihmiset menettävät lainmukaisen sosiaaliturvansa ja ihmisarvonsa.
Ainoa keino lopettaa tämä vääryys on, että maassamme toimivien ns. sosiaalituomioistuinten toiminta pitää heti lopettaa, koska ne ovat puolueellisia ja koska esim. tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan (ent. tapla), liikennevahinkolautakunnan ja potilasvahinkolautakunnan kaikki vuotuiset kulut maksavat vakuutusyhtiöt!
Koska nämä edellämainitut ovat ensiasteen tuomioistuimia(EIT:n ratkaisun mukaan) niin niiden toiminta pitää olla puolueetonta ja myös ulospäin näyttää siltä.
Kuinka näiden tuomioistuinten ratkaisut voivat olla puolueettomia, kun niihin esim. vakuutusyhtiöiden tapaturmaeläkeasioiden hylkypäätöksistä valittaneiden vammautuneiden oikeudeudessa esiintyvä vastapuoli maksaa tuomioistuinten kulut??
Sama ongelma on nähtävissä myös sekä liikennevahinkolautakunnan ja potilasvahinkolautakunnan toiminnassa.
Puolueellisuus on todettavissa näiden tuomioistuinten vuotuisissa hylkyprosenteissa, jotka ovat vuositasolla yli 90% !!!!
Ylin ns. sosiaalituomioistuin on vakuutusoikeus.
Sekin myötäilee vakuutusyhtiöiden ja ed. mainittujen ensiasteen tuoimioistuinten hylkypäätöksiä, sielläkin vuotuiset hylkyprosentit yli 90%.
Vakuutusoikeuden puolueellisen toiminnan takeena on vakuutusyhtiöiden kouluttamat vakuutuslääkärit, jotka toimivat vakuutusoikeudessa tuomarinvalan vannoneina ns. asiantuntijalääkäreinä!!
Viimeisissä lakimuutoksissa, mitkä tulivat voimaan 1.1.2006 (HE 47 ja HE 155) oli vakuutusoikeuden lääkärijäsenten kelpoisuusvaatimuksena, että on laillistettu lääkäri ja hänellä on vakuutuslääketieteen tuntemus.
Uudessa lakiesityksessä, mikä on tekeillä, vakuutusoikeuden ylituomari Timo Havu ehdottaa, että vakuutusoikeuden lääkärijäsenten lausuntojen salassapitoaika olisi 100 vuotta!!
Näiden ns. "puolueettomien tuomioistuinten" käsittelemät asiat pitää siirtää käräjäoikeuksien käsiteltäviksi ja vaatia niissä esiintyvät vakuutuslääkärit vannomaan todistajanvala, kuten muidenkin todistajien. Tämä on ainoa keino lopettaa vakuutuslääkäririkollisuus tuomioistuimissa.
Esitän kysymyksen: Miksi vakuutusoikeudessa toimivien vakuutuslääkäreiden lausunnot ylipäätään pitää salata, jos valittaja antaa niiden julkaisemiseen kirjallisen luvan??
Onko salaamisen ainoa syy estää valittajaa nostamasta ko. vakuutuslääkäriä vastaan syyte virkarikoksesta hänen tuomarityöskentelystään siinä antamastaan perättömästä,lain mukaan salatusta lausunnosta,johon vakuutusoikeuden useimmiten perustelemattomat ja vastoin kaikkea esitettyä näyttöä antamat hylkypäätökset yleensä pelkästään perustuvat?
MOT- plutis
Aika asiantuntmattomia kommentteja! Väite siitä, että vakuutusyhtiöt olisivat keksineet vakuutuslääketieteen, on väärä ja naurettava. Vakuutuslääketiede on eräs lääketiteellisen koulutuksen suppea erikoistumisala, jossa perehdytään koko sosiaali- , eläke- ja vakuutusjärjestelmään. On tärkeää, että lääkärit tuntevat vahingonkorvauoikeudelliseen systematiikkaan perustuvan järjestelmän, jotta osaavat arvioida potilaansa tilannetta tästä näkökulmasta. Kuka tahansa lääkäri voi suorittaa vakuutuslääketiteen erikoistumisen eikä se tarkoita sitä, että ko lääkäri olisi töissä vakuutuslaitoksessa. Itse asiassa harvat vakuutuslääketieteen erikoispätevyyden suorittaneista työskentelevät sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Tietysti vakuutusyhtiöissäkin työskentelee lääkäreitä, joista osa on suorittanut erikoistumisen, osa ei. Eikö olisi aika onnetonta, jos yhtiöissä ei olisi lainkaan lääkäreitä töissä? Juristitko sitten lukisivat hoitavien lääkäreiden lausuntoja? Täytyy muistaa, ettei lääkäri vakuutusyhtiössä koskaan tee korvausratkaisua. Hän kertoo ainoastaan lääketieteelliset faktat. On tärkeää, että on olemassa vakuutuslääketiede, jotta eri osapuolet puhuvat samaa kieltä.
- Viljonka P.
plutis kirjoitti:
Aika asiantuntmattomia kommentteja! Väite siitä, että vakuutusyhtiöt olisivat keksineet vakuutuslääketieteen, on väärä ja naurettava. Vakuutuslääketiede on eräs lääketiteellisen koulutuksen suppea erikoistumisala, jossa perehdytään koko sosiaali- , eläke- ja vakuutusjärjestelmään. On tärkeää, että lääkärit tuntevat vahingonkorvauoikeudelliseen systematiikkaan perustuvan järjestelmän, jotta osaavat arvioida potilaansa tilannetta tästä näkökulmasta. Kuka tahansa lääkäri voi suorittaa vakuutuslääketiteen erikoistumisen eikä se tarkoita sitä, että ko lääkäri olisi töissä vakuutuslaitoksessa. Itse asiassa harvat vakuutuslääketieteen erikoispätevyyden suorittaneista työskentelevät sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Tietysti vakuutusyhtiöissäkin työskentelee lääkäreitä, joista osa on suorittanut erikoistumisen, osa ei. Eikö olisi aika onnetonta, jos yhtiöissä ei olisi lainkaan lääkäreitä töissä? Juristitko sitten lukisivat hoitavien lääkäreiden lausuntoja? Täytyy muistaa, ettei lääkäri vakuutusyhtiössä koskaan tee korvausratkaisua. Hän kertoo ainoastaan lääketieteelliset faktat. On tärkeää, että on olemassa vakuutuslääketiede, jotta eri osapuolet puhuvat samaa kieltä.
Nimimerkille: "Huh, huh, plutis" mielenkiintoinen näkökulma.
Toivottavasti tämä aihe saa lisää julkisuutta eri kanteilta katsottuna.
Se on hyvä, että sosiaali-, eläke-ja vakuutusjärjestelmään perehdytetään lääkärikoulutuksessa. Vaikkakin niin kuin sanoit tosella suppeasti.
Vakuutuslääketieteen erityispätevyyden voi suorittaa vasta toimittuaan lääkärin ammatissa ja se kuuluu Suomen Lääkäriliiton jostain syystä hyväksymään koulutukseen. Sen voi jokainen käydä lukemassa Lääkäriliiton sivuilta. Tosin koulutuksen vastuuhenkilö Jukka Kivekäs toimii vakuutusyhtiöiden omistaman Vakuutuskuntoutuksen toimitusjohtajana.
Kirjoitit: "On tärkeää, että lääkärit tuntevat vahingonkorvauoikeudelliseen systematiikkaan perustuvan järjestelmän, jotta osaavat arvioida potilaansa tilannetta tästä näkökulmasta."
"Täytyy muistaa, ettei lääkäri vakuutusyhtiössä koskaan tee korvausratkaisua. Hän kertoo ainoastaan lääketieteelliset faktat."
"On tärkeää, että on olemassa vakuutuslääketiede, jotta eri osapuolet puhuvat samaa kieltä."
Koska tunnut ainakin kirjoituksesi perusteella alan mieheltä tai naiselta, niin lainaan varmasti hyvin tuntemaasi henkilön eli Varman ylilääkärin Sakari Tolan sanoja Varman asiakaslehdestä vuodelta 2006:
"Hoitavan lääkärin tehtävänä on vastata potilaan hoidon tarpeeseen. Hänen tehtäviinsä kuuluu myös lausuntojen, kuten esimerkiksi lyhytaikaisten sairaslomien kirjoittaminen.
Lyhytaikaisen sairausloman kohdalla hoitavan lääkärin arvio on yleensä riittävä, mutta työkyvyttömyyden pitkittyessä osiaalivakuutuksen rooli potilaan ja lääkärin välisen suhteen
lisänä korostuu.
Lääkärin asiahan ei ole toimeentuloturvasta
vaan hoidosta vastaaminen, Sakari Tola kertoo."
Sitten hieman lisää Tolaa:
"Sen sijaan pitkittyneissä tapauksissa, kutenesimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeelle hakeuduttaessa vakuutuslääkärin
lausunto on välttämätön.
– Vakuutuslääkäri on perehtynyt sovellettavan sosiaalivakuutuslajin vakiintuneeseen ratkaisukäytäntöön. Hän siis tietää, millaisissa tapauksissa etuus on aikaisemmin myönnetty ja millaisissa evätty. Hän pyrkii siihen, että vakiintunutta linjaa noudatetaan kaikissa tapauksissa samalla tavalla, Tola jatkaa."
Homma sujuu vakuutusyhtiön kannalta kuin tanssi.
Koska vakuutuslääkäri ei todellakaan kerro lääketieteellisiä faktoja, koska ne voidaan todentaa vain kliinisen lääketieteen menetelmin.
Enemminkin tahtoo käydä monesti, niin kuin aiemmat kirjoittajat toivat esiin, ettei vakuutuslääkäri pikemminkin pyrkii kiistämään paperille kirjatut hoitavan lääkärin toteamat lääketieteelliset faktat.
Varsinkin jos kyseessä on lakien mukainen pitkäaikainen korvausvastuu vakuutusyhtiölle esim. liikennevahinkotapauksissa.
Vaan kirjoittele lisää "huh huh plutis" aiheesta on hienoa keskustella eri kanteilta. - faktatietoa!
plutis kirjoitti:
Aika asiantuntmattomia kommentteja! Väite siitä, että vakuutusyhtiöt olisivat keksineet vakuutuslääketieteen, on väärä ja naurettava. Vakuutuslääketiede on eräs lääketiteellisen koulutuksen suppea erikoistumisala, jossa perehdytään koko sosiaali- , eläke- ja vakuutusjärjestelmään. On tärkeää, että lääkärit tuntevat vahingonkorvauoikeudelliseen systematiikkaan perustuvan järjestelmän, jotta osaavat arvioida potilaansa tilannetta tästä näkökulmasta. Kuka tahansa lääkäri voi suorittaa vakuutuslääketiteen erikoistumisen eikä se tarkoita sitä, että ko lääkäri olisi töissä vakuutuslaitoksessa. Itse asiassa harvat vakuutuslääketieteen erikoispätevyyden suorittaneista työskentelevät sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Tietysti vakuutusyhtiöissäkin työskentelee lääkäreitä, joista osa on suorittanut erikoistumisen, osa ei. Eikö olisi aika onnetonta, jos yhtiöissä ei olisi lainkaan lääkäreitä töissä? Juristitko sitten lukisivat hoitavien lääkäreiden lausuntoja? Täytyy muistaa, ettei lääkäri vakuutusyhtiössä koskaan tee korvausratkaisua. Hän kertoo ainoastaan lääketieteelliset faktat. On tärkeää, että on olemassa vakuutuslääketiede, jotta eri osapuolet puhuvat samaa kieltä.
Vakuutuslääketieteen erityispätevyys
hyväksytty Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa 17.3.1994, tarkistettu 29.1.2007
Vakuutuslääketiede on lääketieteen osa-alue, jossa lääkäri soveltaa asiantuntijana kliinisen lääketieteen tietoja sosiaalivakuutuksen tai yksityisvakuutuksen säädöksiin. Vakuutuslääketieteen tavallisimmat tehtäväalueet ovat eläkevakuutus, henki- ja sairauskuluvakuutus, liikenne- ja tapaturmavakuutus sekä yleinen sairausvakuutus. Vakuutuslääketieteen asiantuntemusta tarvitaan myös muissa vakuutuslajeissa, kuten potilasvakuutus, matkavakuutus ja vastuuvakuutus, sekä muutoksenhakuasteissa.
Koulutuksen tavoitteet
Erityispätevyyteen johtavan koulutuksen tulee muodostaa mielekäs kokonaisuus. Erityispätevyys edellyttää oman tehtäväalueen hyvän hallinnan lisäksi muiden tehtäväalueiden keskeisten periaatteiden tuntemista.
Vakuutuslääketieteen erityispätevyyden saaneen lääkärin tulee
* olla perehtynyt vakuutuslääketieteeseen liittyvään teoreettiseen tietoon ja alan sisäisiin menettelytapoihin
* kyetä toimimaan itsenäisenä asiantuntijalausunnon antajana käytännön ratkaisutoiminnassa
* kyetä toimimaan asiantuntijana alan tiedotus- ja koulutustehtävissä
Pätevöityjiltä vaaditaan tehtävään soveltuva erikoislääkäritutkinto. Kliininen kokemus ja epidemiologian tuntemus katsotaan eduksi kaikilla tehtäväalueilla.
Pätevöitymisohjelma
Koulutukseen sisältyy käytännön palvelua omalla tehtäväalueella, teoreettista koulutusta, kirjallisuuteen tutustumista sekä päättökeskustelu. Lisäksi on suositeltavaa hankkia käytännön palvelua myös oman tehtäväalueen ulkopuolelta. Pätevöityjän on myös esitettävä hyväksyttävä näyttö muiden vakuutuslääketieteen tehtäväalueiden riittävästä hallitsemisesta.
Käytännön palvelu
Vakuutuslääketieteen erityispätevyys edellyttää kolmen vuoden palvelua puolipäivätoimisessa (20 t/vk) tehtävässä, jossa pätevöityjä osallistuu käytännön ratkaisutoimintaan lääketieteellisenä asiantuntijana. Kokopäiväisessä (vähintään 30 t/vk) vaaditaan kahden vuoden palvelu ja osa-aikaisissa työtehtävissä vastaavasti pidempi koulutusaika, esim. 15 viikkotunnin työsuhteessa neljän vuoden koulutusaika. Alle kuuden viikkotunnin työsuhteet otetaan huomioon vain poikkeustapauksissa oman tehtäväalueen koulutuksessa.
Käytännön palvelun yhteydessä pätevöityjän tulee osallistua toimipaikka- ja alan muuhun koulutukseen. Palveluun tulee liittyä kiinteä yhteistyökontakti etuuden käsittelyyn osallistuvaan juridisen yms. henkilöstön kanssa. Käytännön palvelusta puolet on tapahduttava toimessa, jossa on kiinteä mahdollisuus seniorilääkärin opastukseen.
Käytännön palveluun suositellaan sisältyvän palvelua vähintään kahdella vakuutuslääketieteen tehtäväalueella. Oman tehtäväalueen lisäksi suoritettavan sivualueen palvelussa otetaan huomioon em. viikkotuntimääriä pienemmätkin tuntimäärät. Mikäli em. sivualueen palvelua ei ole, pätevöityjän on muulla tavoin hankittava osaamista muista vakuutuslääketieteen tehtäväalueista. Käytännön palvelusta kuusi kuukautta voidaan korvata palvelulla ammatillisen kuntoutuksen alueella. Samaten vakuutuslääketieteeseen liittyvä tutkimustyö voi korvata enintään kuusi kuukautta käytännön palvelusta.
Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus
Vakuutuslääketieteen muiden tehtäväalueiden tuntemus osoitetaan suoritetulla palvelulla, teoreettisella koulutuksella tai alan tieteellisellä tai muulla julkaisutoiminnalla. Teoreettista koulutusta ohjelmaan tulee sisältyä vähintään 60 tuntia.
Koulutustilaisuuksina tulevat kyseeseen esimerkiksi Suomen Vakuutuslääkärien yhdistyksen koulutus, vakuutuslaitosten oma koulutus, Lääkäripäivät soveltuvin osin, työeläkepäivä, kuntoutuspäivät, työterveyspäivät, yliopistojen järjestämä koulutus ja erikoislääkäriyhdistysten koulutus soveltuvin osin sekä muu koulutusvaliokunnan hyväksymä soveltuva koulutus.
Kirjallisuus
Pätevöityjän tulee koulutuksensa aikana hankkia hyvät tiedot oman tehtäväalueensa vakuutuslääketieteellisistä, vakuutusjuridisista ja vakuutuseettisistä erityiskysymyksistä. Muiden tehtäväalueiden osalta edellytetään em. kysymysten keskeisten periaatteiden hallintaa.
Erityispätevyyden saamiseksi tulee perehtyä ajankohtaiseen ratkaisutoiminnan perusteena olevaan kirjallisuuteen. Oheisessa luettelossa on kirjallisuus jaettu kahteen ryhmään. Ensisijaisten tietolähteiden osalta edellytetään yksityiskohtaista perehtymistä ja lisätietolähteiden osalta yleisluoteista perehtymistä.
Kirjat, ensijaiset
* Aro T., Huunan-Seppälä A., Kivekäs J, Torstila I: Vakuutuslääketiede
* Antila V-A, Erwe O., Lohi I., Salminen J.: Vapaaehtoinen henkilövakuutus
* Matikainen E., Aro T., Huunan-Seppälä A., Kivekäs J, Kujala S., Torstila I.: Toimintakyky
Lisätietolähteet
* Kukkonen S, Karmavalo T.:Työtapaturmakirja
* Eskuri S., Mikkonen M.:Liikennevakuutus
* Hällström E., Ijäs H.: Vastuuvakuutus
* Kukkonen S., Mikkola J., Siitonen T., Vuorinen M: Kuntoutus ja vakuutus
* Rantala J., Pentikäinen T., Vakuutusoppi (soveltuvin osin)
* Aro T., Nokelainen E. ja Ansamaa S.: Yrityksen työeläkekäsikirja
Verkkotietolähteet
* www.kela.fi > yritykset ja yhteisot
* www.tvl.fi
* www.lvk.fi
* www.vkk.fi
* www.vakuutusneuvonta.fi
Lehdet
(Kolme uusinta vuosikertaa soveltuvin osin)
* Duodecim
* Lancet
* Scandinavian Journal of Work, Environment & Health
* Sosiaalivakuutus
* Suomen Lääkärilehti
* Työterveyslääkäri
Erityispätevyyden myöntäminen
Pätevöityjän tulee rekisteröityä erityispätevyyteen oikeuttavan pätevöitymisohjelman opiskelijaksi. Rekisteröinti tehdään erillisellä lomakkeella, joka toimitetaan Jukka Kivekkäälle, Suomen Vakuutuslääkärien Yhdistyksen koulutusvaliokunnan sihteerille allaolevaan osoitteeseen. Lomakkeen saa myös liiton yhteyshenkilö Ulla Anttilalta. Rekisteröintihakemuksessa pätevöityjän tulee kuvata toteutunut vakuutuslääketieteen palvelu sekä suunnitelmansa jatkopalvelun suhteen. Hakemuksessa tulee myös esittää, kuka toimii pätevöityjän opastajana.
Koulutusvaliokunta käsittelee hakemukset ja arvioi siinä esitetyn palvelun riittävyyden ja hakijan jatkosuunnitelman tarkoituksenmukaisuuden. Koulutusvaliokunta esittää hakijalle tarvittaessa, mitä palvelua tai osaamista hänen tulisi vielä hankkia saadakseen erityispätevyyden.
Hakemuksessa käytännön palvelu tulee todistaa työnantajan antamalla työtodistuksella, josta on käytävä ilmi palvelun kesto ja luonne. Teoreettisen koulutuksen osalta koulutusvaliokunta käsittelee yksilöllisesti hakijoiden esittämät koulutustilaisuudet.
Palveluita ja koulutustilaisuuksia arvioidessaan koulutusvaliokunta kiinnittää erityisesti huomiota pätevöitymisohjelman muodostaman kokonaisuuden tarkoituksenmukaisuuteen ja monipuolisuuteen.
Koulutusvaliokunta arvioi myös hakijan erikoislääkäritutkinnon soveltuvuuden tapauskohtaisesti periaatteenaan yleisen lääketieteellisen osaamisen korostaminen.
Koulutusvaliokunta järjestää tarvittaessa vuosittain tilaisuuden (päättökuulustelu), jossa pätevöityjät voivat osoittaa koulutusvaliokunnalle osaamisensa.
Oikeutta vakuutuslääketieteen erityispätevyyteen haetaan Suomen Lääkäriliitolta. Erityispätevyyden myöntäminen edellyttää liiton jäsenyyttä. Suomen Vakuutuslääkärien yhdistyksen koulutusvaliokunta antaa asiasta lausunnon, kun hakija on antanut rekisteröintivaiheessa tarpeellisiksi katsotut lisänäytöt.
Koulutusvaliokunnassa on vähintään kolme jäsentä, joista vähintään kahdella on oltava yliopiston dosentin pätevyys tehtävään soveltuvalla alalla. Valiokunnan jäsenistä yhden on oltava yhdistyksen hallituksen jäsen.
Yhdyshenkilö
Erityispätevyysohjelman yhteyshenkilönä ja Suomen Vakuutuslääkärien yhdistyksen koulutusvaliokunnan sihteerinä toimii Jukka Kivekäs, [email protected]
Vakuutuskuntoutus VKK ry, Hämeentie 15, 00500 Helsinki, puh. (09) 2312 2000
Päivitetty 2.2.2007 klo 16:31 - Sireeni
plutis kirjoitti:
Aika asiantuntmattomia kommentteja! Väite siitä, että vakuutusyhtiöt olisivat keksineet vakuutuslääketieteen, on väärä ja naurettava. Vakuutuslääketiede on eräs lääketiteellisen koulutuksen suppea erikoistumisala, jossa perehdytään koko sosiaali- , eläke- ja vakuutusjärjestelmään. On tärkeää, että lääkärit tuntevat vahingonkorvauoikeudelliseen systematiikkaan perustuvan järjestelmän, jotta osaavat arvioida potilaansa tilannetta tästä näkökulmasta. Kuka tahansa lääkäri voi suorittaa vakuutuslääketiteen erikoistumisen eikä se tarkoita sitä, että ko lääkäri olisi töissä vakuutuslaitoksessa. Itse asiassa harvat vakuutuslääketieteen erikoispätevyyden suorittaneista työskentelevät sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Tietysti vakuutusyhtiöissäkin työskentelee lääkäreitä, joista osa on suorittanut erikoistumisen, osa ei. Eikö olisi aika onnetonta, jos yhtiöissä ei olisi lainkaan lääkäreitä töissä? Juristitko sitten lukisivat hoitavien lääkäreiden lausuntoja? Täytyy muistaa, ettei lääkäri vakuutusyhtiössä koskaan tee korvausratkaisua. Hän kertoo ainoastaan lääketieteelliset faktat. On tärkeää, että on olemassa vakuutuslääketiede, jotta eri osapuolet puhuvat samaa kieltä.
Nimimerkki "plutis" kirjoittaa puheenvuorossaan "huh huh" mainiosti auki koko vakuutuslääkäriongelman - sen vääristyneisyyden nimenomaan.
Kirjoitus on selittelevän ylimalkainen ja myös mielenkiintoisella tavalla hätääntyneen oloisesti sisäpiirisävytteinen.
Sitä, kuka vakuutuslääketieteen on keksinyt lienee turha tässä vaiheessa pohtia. Sitä miten sitä käytetään vakuutusyhtiöiden saattohoitotieteenä vakuutettujen pompottelussa vakuutusyhtiöiden käytännössä kokonaan hallinnoimassa järjestelmässä, sitä on aiheellista pohtia enemmänkin.
Vakuutuslääkäreille "vahingonkorvausoikeudelliseen systematiikkaan perustuvan järjestelmän" tuntemushan tarkoittaa sitä, että vakuutuslääkärin tulee valvoa sitä, ettei heidän työnantajansa vakuutusyhtiö väärin perustein maksa vakuutetulle. Ja siitä vakuutuslääkäri on vastuussa vakuutusyhtiön johdolle, oli työsuhde vakinainen tai vain pelkkä keikkahomma.
Siitä taas, että vakuutusyhtiö ei väärin perustein maksa vakuutetulle, vakuutuslääkäri ei ole vastuullinen työnantajalleen, vaan vastuu päätöksestä jää kokonaan kenenkään käytännössä selvittelemättä. Vakuutettu vain pannaan vakuutuslääkärikollegoiden tiukasti vartioimaan valitusputkeen, jonka kustannukset, eli sielläkin vaikuttavien vakuutuslääkäreiden palkat ja palkkiot maksetaan myös vakuutusyhtiöistä. Useimmissa tapauksissa valitusputki toimii niin kuin ensimmäinen vakuutuslääkärin lausunto sen on ohjelmoinut toimimaan, ja hylkäyspäätös pysyy. Valitusputken läpikäytyään vakuutettu voi vain sukeltaa uudestaan putken suusta sisään pari vuotta kestävälle uudelle putkiodysseijalle ja toivoa parasta.
Valitusputkessa vakuutetulla on käytännössä ainoastaan mahdollisuus tukeutua hoitavien lääkäreiden todistuksiin, joihin puolestaan vakuutuslääkärit ottavat kantaa sillä "koko sosiaali- eläke- ja vakuutusjärjestelmän tuntemuksellaan", joilla sitten käsittelyputken eri vaiheissa järjestään kilkkailevat kumoon niitä vakuutetun esittämiä todistuksia.
Se, että vakuutuslääkäri ei muka tee koskaan korvausratkaisua on nimimerkiltä "plutis" pelkää soopaa. Vaikka vakuutuslääkäri ei koskaan sitä päätöstä tee, niin aina päätös kuitenkin perustuu vakuutuslääkärin lausuntoon. "plutiksen" puolelta lause on muuten hyvin kuvaava. Vakuutuslääkäreille ja -yhtiöille on hyvin tyypillistä viljellä juuri tuon tapaisia "vierestä sanomisia", ja juuri nuo ilmiöt aiheuttavat suorastaan irvokkaan ristiriidan sen arvovallan, johon vakuutuslääkärit pyrkivät ja reaalitodellisuuden välillä. Vakuutuslääketieteen ilmentymä käytännössä on tuollaista asioiden vääntämistä sanasopaksi, millä ei ole mitään tekemistä oikean lääketieteen kanssa.
Toinen vakuutuslääkäreiden arvovaltaan, mutta ennen kaikkea yleiseen kompetenttisuuteen liittyvä seikka liittyy tuohon "plutiksen" mainitsemaan vakuutuslääkäreiden erikoiskoulutukseen. Suomessa on tällä hetkellä systeemin ja vakuutuslääkäreiden viivyteltävänä noin 200 000 eläke- tai tapaturmavakuutustapausta odottamassa jonkinlaista päätöstä asiassaan.
Ja kas kummaa valtaosa niistä tapauksista on työnnetty ammattiinsa perin pohjin koulutettujen kuntien palkkalistolla olevien sosiaalityöntekijöiden, työvoimahallinnon ammattilaisten ja Kelan järjestelmän vastuulle. Sekä sen lisäksi lääkäreidenkin ja useimmiten myös pitkään koulutettujen erikoislääkäreiden.
Kombikoulutetut vakuutuslääketieteelliset erikoislääkärit ovat siis jostain syystä mielestään kykeneviä ja päteviä peippaamaan asiakkaita aivan aitojen asiantuntijoiden hoteisiin, kun taas näistä käytännössä vain lääkärit voivat panna potilaansa paluupostissa taas takaisin - niin siihen vakuutuskäsittelyputkeen.
Järjestelmän rakenne jo osoittaa, että kyse on jostain muusta, kuin lääketieteestä tai edes oikeudenmukaisuudesta. Asian lähempi tarkastelu kannattaa perustaa sen kysymyksen pohjalle, ketkä tuossa viivyttelypelissä lopulta kantavat raskaimman kustannusvastuun. Vastaus on helppo ja yksinkertainen, Kela ja varsinkin kuntien sosiaali- terveystoimen budjetit. Vakuutuslääketiede siis toimii vakuutusyhtiöiden pikku apurina viivyttämällä ja estelemällä vakuutettuja saamasta näille kuuluvia vakuutuskorvauksia ja eläkkeitä. Ja se tehdään niin, että maksajaksi joutuu yhteiskunta.
Nimimerkki "faktatietoa!" taas puolestaan ikään kuin korjaa nimimerkin "plutis" luomaa mielikuvaa tuomalla esille Lääkäriliiton koulutusvaatimukset vakuutuslääkärinä toimimiselle. Siinä juridiikkaa näyttää olevan se poikkitieteellinen lisä, jonka vedätysvoimaan vakuutuslääketieteen arvovallan mielikuvan ilmeisesti haluttaisiin enemmänkin suuntautuvan. Siis etääntyvän vielä entisestäänkin peruslääketieteestä.
Vakuutuslääkäreille toimiminen sosiaalitoimen ja juridiikan sektoreilla tuo varmasti piristävät lisänsä työn arkeen. Mutta kuitenkin perustotuudeksi jää, että nämä vakuutuslääketieteen erikoismiehet ja naiset ovat kykeneviä toimimaan pelkästään omassa rajatussa vakuutusasioita käsittelevässä, vakuutusyhtiöiden ylläpitämässä ja muilta suljetussa viitekehyksessään, missä heihin kohdistuva suora lääketieteellinen kritiikki on täysin estetty.
Lisäksi on kyseenalaista ja melkeinpä mystistä, mistä nuo vakuutusyhtiöt ja vakuutuslääkärit ne päätöksiensä perusteina käyttämänsä, ja lausunnoista kuitenkin näkymättömiin jäävät lisätietonsa saavat. Sillä sen verranhan sentään vakuutuslääketieteelliseen tietotaitoon ja sanakäytönkin keskinkertaisuuteen olemme saaneet jo tutustua, ettei tuon "vakuutuslääketieteellisen" osaamisen mihinkään erityiseen lahjakkuudelliseen konsentroitumiseenkaan voi olettaa perustuvan, telepatiasta nyt puhumatta.
Nyt vuonna 2007 näyttää siltä, että vakuutuslääketiede pyrkii luomaan nahkaansa ja samalla etsimään itselleen uuden tyyppistä uskottavuutta. Ketjussa jo aiemmin mainittu Mattilan ja Juntusen moralistinen ulostulo julkisuuteen, jossa kyseiset vakuutuslääkärit joltisenkin koomisesti pyrkivät määrittämään omaa asemaansa muka puolueettomiksi sellaisissa tapauksissa, että työntekijöiden vakuuttamissopimuksen päätösvaltainen tekijä, työnantaja, ei pidä yhtiön vakuutuslääkäreiden vakuutuslääketieteellisestä linjasta, kuvaa hyvin vakuutuslääkäreiden piirissä vallitsevaa hysteriaa. Sillä niinhän siinä on käynyt, että vakuutuslääketiede on onnistunut lautakunta- ja Vakuutusoikeusputkensa avulla ja järjestövallan myötävaikutuksella saamaan kamalan sotkun ja umpikujan aikaiseksi. 200 000 on jo aivan liian paljon. 20 000 kun sekin olisi jo hyvin suuri määrä petettyjä ihmisiä.
Mattilan ja Juntusen heittoon kansanedustajista jonkinlaisina "painostajina" en tässä viitsi puuttua. Sillä ei niitä kansanedustajia siitä erikseen enää tarvitse muistuttaa. - Kansanmaisteri Magnusson
plutis kirjoitti:
Aika asiantuntmattomia kommentteja! Väite siitä, että vakuutusyhtiöt olisivat keksineet vakuutuslääketieteen, on väärä ja naurettava. Vakuutuslääketiede on eräs lääketiteellisen koulutuksen suppea erikoistumisala, jossa perehdytään koko sosiaali- , eläke- ja vakuutusjärjestelmään. On tärkeää, että lääkärit tuntevat vahingonkorvauoikeudelliseen systematiikkaan perustuvan järjestelmän, jotta osaavat arvioida potilaansa tilannetta tästä näkökulmasta. Kuka tahansa lääkäri voi suorittaa vakuutuslääketiteen erikoistumisen eikä se tarkoita sitä, että ko lääkäri olisi töissä vakuutuslaitoksessa. Itse asiassa harvat vakuutuslääketieteen erikoispätevyyden suorittaneista työskentelevät sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Tietysti vakuutusyhtiöissäkin työskentelee lääkäreitä, joista osa on suorittanut erikoistumisen, osa ei. Eikö olisi aika onnetonta, jos yhtiöissä ei olisi lainkaan lääkäreitä töissä? Juristitko sitten lukisivat hoitavien lääkäreiden lausuntoja? Täytyy muistaa, ettei lääkäri vakuutusyhtiössä koskaan tee korvausratkaisua. Hän kertoo ainoastaan lääketieteelliset faktat. On tärkeää, että on olemassa vakuutuslääketiede, jotta eri osapuolet puhuvat samaa kieltä.
Siis sehän on selvä, että jokaisen ammattikunnan tulee tuntea oman alansa lainsäädäntö. Sen oikeudet ja velvoitteet.
Jos niitä lainsäädäntöön on päässyt putkahtamaan.
Tavallista lääkäriähän toimissaan valvovat STM, TEO ja lääninhallitukset.
Vaan nyt ei tule ihan heti mieleen, kuka valvoo vakuutuslääkärin toimien laillisuutta...?
Yliopistokoulutustahan annetaan vakuutuslääketieteen kurssien muodossa näköjään ainakin Helsingin ja Kuopion yliopistoissa.
Miksi peitellä turhaan kytköksiä vakuutusyhtöihin kun ne ovat kerran suoraan olemassa?
Hakukoneiden kautta löytyy sitten helposti tietoa, jonka valossa täytyy ihmetellä, mikseivät vakuutuslääkärit voi olla ylpeitä ammatistaan ja edustamastaan tieteestään?
Kuopion yliopiston alaisuudesta löytyy dosentti Ilkka Torstila.
Vaan ei sitä tietoa, että kyseessä on Pohjolan entinen ja Tapiolan nykyinen ylilääkäri.
Helsingin yliopistosta löytyy vakuutuslääketieteen alalta dosentti Esko Matikainen.
Muttei mainintaa siitä, että hän on myös johtavaylilääkäri Kuntien eläkevakuutuksessa, joka kuuluu hallinnollisesti sisäasiainministeriön alaisuuteen. Samoin hän toimii hakukoneiden tietojen mukaan vakuutuslääkärinä Eläke-Fenniassa.
Eikä tässä kaikki. Niin kuin jossakin mainoksessa muistaakseni sanotaan.
Helsingin yliopiston kansantieteen laitoksella mm. vakuutuslääketieteen koulutuksen parissa vaikutti pitkään professori Matti Klockars.
Vaan missään yliopiston sivuilta ei löytynyt mainintaa, että hän on pitkään toiminut eläkeyhtiö Varman sivutoimisena vakuutuslääkärinä.
Joten reilusti vaan esiin vakuutuslääkärit, jos kerran vakuutuslääketieteen toimissa ei ole mitään hävettävää. - että vakuutusyhtiöt
Kansanmaisteri Magnusson kirjoitti:
Siis sehän on selvä, että jokaisen ammattikunnan tulee tuntea oman alansa lainsäädäntö. Sen oikeudet ja velvoitteet.
Jos niitä lainsäädäntöön on päässyt putkahtamaan.
Tavallista lääkäriähän toimissaan valvovat STM, TEO ja lääninhallitukset.
Vaan nyt ei tule ihan heti mieleen, kuka valvoo vakuutuslääkärin toimien laillisuutta...?
Yliopistokoulutustahan annetaan vakuutuslääketieteen kurssien muodossa näköjään ainakin Helsingin ja Kuopion yliopistoissa.
Miksi peitellä turhaan kytköksiä vakuutusyhtöihin kun ne ovat kerran suoraan olemassa?
Hakukoneiden kautta löytyy sitten helposti tietoa, jonka valossa täytyy ihmetellä, mikseivät vakuutuslääkärit voi olla ylpeitä ammatistaan ja edustamastaan tieteestään?
Kuopion yliopiston alaisuudesta löytyy dosentti Ilkka Torstila.
Vaan ei sitä tietoa, että kyseessä on Pohjolan entinen ja Tapiolan nykyinen ylilääkäri.
Helsingin yliopistosta löytyy vakuutuslääketieteen alalta dosentti Esko Matikainen.
Muttei mainintaa siitä, että hän on myös johtavaylilääkäri Kuntien eläkevakuutuksessa, joka kuuluu hallinnollisesti sisäasiainministeriön alaisuuteen. Samoin hän toimii hakukoneiden tietojen mukaan vakuutuslääkärinä Eläke-Fenniassa.
Eikä tässä kaikki. Niin kuin jossakin mainoksessa muistaakseni sanotaan.
Helsingin yliopiston kansantieteen laitoksella mm. vakuutuslääketieteen koulutuksen parissa vaikutti pitkään professori Matti Klockars.
Vaan missään yliopiston sivuilta ei löytynyt mainintaa, että hän on pitkään toiminut eläkeyhtiö Varman sivutoimisena vakuutuslääkärinä.
Joten reilusti vaan esiin vakuutuslääkärit, jos kerran vakuutuslääketieteen toimissa ei ole mitään hävettävää.rahoittavat nyt myös yliopistojen toimintaa, maksamalla tästä vakuutuslääketieteen kurssien opetuksesta.
Eli vakuutusyhtiöt käytännössä hallinnoivat ns. ensiasteen valituslautakuntien tekemiä päätöksiä, maksamalla näiden oikeusasteiden vuotuiset kulut ja pitämällä huolen siitä, että niiden kouluttamat vakuutuslääkärit antavat näissä oikeuksissa vakuutuslääketieteeseen perustuvia lausuntoja.
Vakuutusoikeutta ja Kelaa sekä Terveydenhuollon oikeusturvakeskusta( TEO) vakuutusyhtiöt myös hallinnoivat, onhan Kelan ylilääkäri Raili Pirttimäki Suomen vakuutuslääkäreiden yhdistyksen sihteeri, eli istuu kahdella pallilla yhtäaikaa!!!
Ei ole ihme, jos/kun näitä lääkäreitä, eli käytännössä yhteiskunnan syöpäläisiä uhkaillaan, ihme ettei heille tehdä mitään muuta radikaalimpaa. - Mr. Dee
faktatietoa! kirjoitti:
Vakuutuslääketieteen erityispätevyys
hyväksytty Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa 17.3.1994, tarkistettu 29.1.2007
Vakuutuslääketiede on lääketieteen osa-alue, jossa lääkäri soveltaa asiantuntijana kliinisen lääketieteen tietoja sosiaalivakuutuksen tai yksityisvakuutuksen säädöksiin. Vakuutuslääketieteen tavallisimmat tehtäväalueet ovat eläkevakuutus, henki- ja sairauskuluvakuutus, liikenne- ja tapaturmavakuutus sekä yleinen sairausvakuutus. Vakuutuslääketieteen asiantuntemusta tarvitaan myös muissa vakuutuslajeissa, kuten potilasvakuutus, matkavakuutus ja vastuuvakuutus, sekä muutoksenhakuasteissa.
Koulutuksen tavoitteet
Erityispätevyyteen johtavan koulutuksen tulee muodostaa mielekäs kokonaisuus. Erityispätevyys edellyttää oman tehtäväalueen hyvän hallinnan lisäksi muiden tehtäväalueiden keskeisten periaatteiden tuntemista.
Vakuutuslääketieteen erityispätevyyden saaneen lääkärin tulee
* olla perehtynyt vakuutuslääketieteeseen liittyvään teoreettiseen tietoon ja alan sisäisiin menettelytapoihin
* kyetä toimimaan itsenäisenä asiantuntijalausunnon antajana käytännön ratkaisutoiminnassa
* kyetä toimimaan asiantuntijana alan tiedotus- ja koulutustehtävissä
Pätevöityjiltä vaaditaan tehtävään soveltuva erikoislääkäritutkinto. Kliininen kokemus ja epidemiologian tuntemus katsotaan eduksi kaikilla tehtäväalueilla.
Pätevöitymisohjelma
Koulutukseen sisältyy käytännön palvelua omalla tehtäväalueella, teoreettista koulutusta, kirjallisuuteen tutustumista sekä päättökeskustelu. Lisäksi on suositeltavaa hankkia käytännön palvelua myös oman tehtäväalueen ulkopuolelta. Pätevöityjän on myös esitettävä hyväksyttävä näyttö muiden vakuutuslääketieteen tehtäväalueiden riittävästä hallitsemisesta.
Käytännön palvelu
Vakuutuslääketieteen erityispätevyys edellyttää kolmen vuoden palvelua puolipäivätoimisessa (20 t/vk) tehtävässä, jossa pätevöityjä osallistuu käytännön ratkaisutoimintaan lääketieteellisenä asiantuntijana. Kokopäiväisessä (vähintään 30 t/vk) vaaditaan kahden vuoden palvelu ja osa-aikaisissa työtehtävissä vastaavasti pidempi koulutusaika, esim. 15 viikkotunnin työsuhteessa neljän vuoden koulutusaika. Alle kuuden viikkotunnin työsuhteet otetaan huomioon vain poikkeustapauksissa oman tehtäväalueen koulutuksessa.
Käytännön palvelun yhteydessä pätevöityjän tulee osallistua toimipaikka- ja alan muuhun koulutukseen. Palveluun tulee liittyä kiinteä yhteistyökontakti etuuden käsittelyyn osallistuvaan juridisen yms. henkilöstön kanssa. Käytännön palvelusta puolet on tapahduttava toimessa, jossa on kiinteä mahdollisuus seniorilääkärin opastukseen.
Käytännön palveluun suositellaan sisältyvän palvelua vähintään kahdella vakuutuslääketieteen tehtäväalueella. Oman tehtäväalueen lisäksi suoritettavan sivualueen palvelussa otetaan huomioon em. viikkotuntimääriä pienemmätkin tuntimäärät. Mikäli em. sivualueen palvelua ei ole, pätevöityjän on muulla tavoin hankittava osaamista muista vakuutuslääketieteen tehtäväalueista. Käytännön palvelusta kuusi kuukautta voidaan korvata palvelulla ammatillisen kuntoutuksen alueella. Samaten vakuutuslääketieteeseen liittyvä tutkimustyö voi korvata enintään kuusi kuukautta käytännön palvelusta.
Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus
Vakuutuslääketieteen muiden tehtäväalueiden tuntemus osoitetaan suoritetulla palvelulla, teoreettisella koulutuksella tai alan tieteellisellä tai muulla julkaisutoiminnalla. Teoreettista koulutusta ohjelmaan tulee sisältyä vähintään 60 tuntia.
Koulutustilaisuuksina tulevat kyseeseen esimerkiksi Suomen Vakuutuslääkärien yhdistyksen koulutus, vakuutuslaitosten oma koulutus, Lääkäripäivät soveltuvin osin, työeläkepäivä, kuntoutuspäivät, työterveyspäivät, yliopistojen järjestämä koulutus ja erikoislääkäriyhdistysten koulutus soveltuvin osin sekä muu koulutusvaliokunnan hyväksymä soveltuva koulutus.
Kirjallisuus
Pätevöityjän tulee koulutuksensa aikana hankkia hyvät tiedot oman tehtäväalueensa vakuutuslääketieteellisistä, vakuutusjuridisista ja vakuutuseettisistä erityiskysymyksistä. Muiden tehtäväalueiden osalta edellytetään em. kysymysten keskeisten periaatteiden hallintaa.
Erityispätevyyden saamiseksi tulee perehtyä ajankohtaiseen ratkaisutoiminnan perusteena olevaan kirjallisuuteen. Oheisessa luettelossa on kirjallisuus jaettu kahteen ryhmään. Ensisijaisten tietolähteiden osalta edellytetään yksityiskohtaista perehtymistä ja lisätietolähteiden osalta yleisluoteista perehtymistä.
Kirjat, ensijaiset
* Aro T., Huunan-Seppälä A., Kivekäs J, Torstila I: Vakuutuslääketiede
* Antila V-A, Erwe O., Lohi I., Salminen J.: Vapaaehtoinen henkilövakuutus
* Matikainen E., Aro T., Huunan-Seppälä A., Kivekäs J, Kujala S., Torstila I.: Toimintakyky
Lisätietolähteet
* Kukkonen S, Karmavalo T.:Työtapaturmakirja
* Eskuri S., Mikkonen M.:Liikennevakuutus
* Hällström E., Ijäs H.: Vastuuvakuutus
* Kukkonen S., Mikkola J., Siitonen T., Vuorinen M: Kuntoutus ja vakuutus
* Rantala J., Pentikäinen T., Vakuutusoppi (soveltuvin osin)
* Aro T., Nokelainen E. ja Ansamaa S.: Yrityksen työeläkekäsikirja
Verkkotietolähteet
* www.kela.fi > yritykset ja yhteisot
* www.tvl.fi
* www.lvk.fi
* www.vkk.fi
* www.vakuutusneuvonta.fi
Lehdet
(Kolme uusinta vuosikertaa soveltuvin osin)
* Duodecim
* Lancet
* Scandinavian Journal of Work, Environment & Health
* Sosiaalivakuutus
* Suomen Lääkärilehti
* Työterveyslääkäri
Erityispätevyyden myöntäminen
Pätevöityjän tulee rekisteröityä erityispätevyyteen oikeuttavan pätevöitymisohjelman opiskelijaksi. Rekisteröinti tehdään erillisellä lomakkeella, joka toimitetaan Jukka Kivekkäälle, Suomen Vakuutuslääkärien Yhdistyksen koulutusvaliokunnan sihteerille allaolevaan osoitteeseen. Lomakkeen saa myös liiton yhteyshenkilö Ulla Anttilalta. Rekisteröintihakemuksessa pätevöityjän tulee kuvata toteutunut vakuutuslääketieteen palvelu sekä suunnitelmansa jatkopalvelun suhteen. Hakemuksessa tulee myös esittää, kuka toimii pätevöityjän opastajana.
Koulutusvaliokunta käsittelee hakemukset ja arvioi siinä esitetyn palvelun riittävyyden ja hakijan jatkosuunnitelman tarkoituksenmukaisuuden. Koulutusvaliokunta esittää hakijalle tarvittaessa, mitä palvelua tai osaamista hänen tulisi vielä hankkia saadakseen erityispätevyyden.
Hakemuksessa käytännön palvelu tulee todistaa työnantajan antamalla työtodistuksella, josta on käytävä ilmi palvelun kesto ja luonne. Teoreettisen koulutuksen osalta koulutusvaliokunta käsittelee yksilöllisesti hakijoiden esittämät koulutustilaisuudet.
Palveluita ja koulutustilaisuuksia arvioidessaan koulutusvaliokunta kiinnittää erityisesti huomiota pätevöitymisohjelman muodostaman kokonaisuuden tarkoituksenmukaisuuteen ja monipuolisuuteen.
Koulutusvaliokunta arvioi myös hakijan erikoislääkäritutkinnon soveltuvuuden tapauskohtaisesti periaatteenaan yleisen lääketieteellisen osaamisen korostaminen.
Koulutusvaliokunta järjestää tarvittaessa vuosittain tilaisuuden (päättökuulustelu), jossa pätevöityjät voivat osoittaa koulutusvaliokunnalle osaamisensa.
Oikeutta vakuutuslääketieteen erityispätevyyteen haetaan Suomen Lääkäriliitolta. Erityispätevyyden myöntäminen edellyttää liiton jäsenyyttä. Suomen Vakuutuslääkärien yhdistyksen koulutusvaliokunta antaa asiasta lausunnon, kun hakija on antanut rekisteröintivaiheessa tarpeellisiksi katsotut lisänäytöt.
Koulutusvaliokunnassa on vähintään kolme jäsentä, joista vähintään kahdella on oltava yliopiston dosentin pätevyys tehtävään soveltuvalla alalla. Valiokunnan jäsenistä yhden on oltava yhdistyksen hallituksen jäsen.
Yhdyshenkilö
Erityispätevyysohjelman yhteyshenkilönä ja Suomen Vakuutuslääkärien yhdistyksen koulutusvaliokunnan sihteerinä toimii Jukka Kivekäs, [email protected]
Vakuutuskuntoutus VKK ry, Hämeentie 15, 00500 Helsinki, puh. (09) 2312 2000
Päivitetty 2.2.2007 klo 16:31Lääkärin etiikka muuttuu kuulemma vakuutuslääkäreiden kohdalla etikaksi.
Toivotaan, että Suomen Lääkäriliitto tarttuu vastaavalla tarmolla vakuutuslääkäreiden harjoittaman ammatin epäkohtiin.
Ne kun ovat kuin sattumalta lähestulkoon identttiset kuin seuraavassa Turun Sanomien uutisessa:
TURUN SANOMAT
Kotimaa
Uskomushoitoja vaaditaan kuriin
Uskomushoitojen antamista lapsille ja vakavasti sairaille potilaille pitäisi rajoittaa lailla, toteaa Lääkäriliitto.
Liitto vaatii myös uskomushoitoja suorittavia antamaan totuudenmukaisen kuvan hoitojensa tehosta.
Lisäksi liitto haluaa uskomushoitajat korvausvastuuseen, jos hoito aiheuttaa vahinkoa tai vaikeuttaa potilaan hakeutumista lääketieteelliseen hoitoon.
Liiton kannan mukaan uskomushoitoa koskeva lainsäädäntö ei saisi lisätä rekisteröityjen hoidontarjoajien määrää.
Tämä antaisi väärän viestin hoitojen turvallisuudesta ja hoitajien ammattitaidosta.
Julkaistu 28.6.2007 8:51:00 - ärtynyt
plutis kirjoitti:
Aika asiantuntmattomia kommentteja! Väite siitä, että vakuutusyhtiöt olisivat keksineet vakuutuslääketieteen, on väärä ja naurettava. Vakuutuslääketiede on eräs lääketiteellisen koulutuksen suppea erikoistumisala, jossa perehdytään koko sosiaali- , eläke- ja vakuutusjärjestelmään. On tärkeää, että lääkärit tuntevat vahingonkorvauoikeudelliseen systematiikkaan perustuvan järjestelmän, jotta osaavat arvioida potilaansa tilannetta tästä näkökulmasta. Kuka tahansa lääkäri voi suorittaa vakuutuslääketiteen erikoistumisen eikä se tarkoita sitä, että ko lääkäri olisi töissä vakuutuslaitoksessa. Itse asiassa harvat vakuutuslääketieteen erikoispätevyyden suorittaneista työskentelevät sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Tietysti vakuutusyhtiöissäkin työskentelee lääkäreitä, joista osa on suorittanut erikoistumisen, osa ei. Eikö olisi aika onnetonta, jos yhtiöissä ei olisi lainkaan lääkäreitä töissä? Juristitko sitten lukisivat hoitavien lääkäreiden lausuntoja? Täytyy muistaa, ettei lääkäri vakuutusyhtiössä koskaan tee korvausratkaisua. Hän kertoo ainoastaan lääketieteelliset faktat. On tärkeää, että on olemassa vakuutuslääketiede, jotta eri osapuolet puhuvat samaa kieltä.
Huh Huh vaan ! Faktaa on se että vakuutusyhtiöt eivät suostu maksaan korvauksia tai hoitokuluja pitkäaikaisilla tapaturmilla , itselläni on valitus tl:ssä ja kaiken huipuksi siirretään vaiva ihan muualle , kuin missä vaiva edelleen on . tarkempia tietoja en laita koska asia on kesken vielä . sekö on lääkäri etiikkaa että kaikin mahdollisin tavoin yritetään väistää korvausvelvollisuus . jos työpaikka lääkärit , ortopedit ym toteavat vaivan mikä on tapaturman aiheuttama , niin vakuutusyhtiön lääkärit kääntävät asian aivan muualle . sekö on kunniallista lääkärin toimintaa ? aivan takuulla laitan asian kuningaskuluttajaan , 45 min ohjelmaan ym. asiaan , kun asia on saatettu päätökseen , lautakunnassa tai oikeudessa
- Si
Vakuutuslääkärit puhuvat ja kirjoittavat vakuutuslääketieteellisestä arviosta. Testatkaapa omista vakuutusehdoistanne ja vakuutusyhtiönne kotisivuilta mitä siitä kerrotaan?
Osaatteko muuten kuka viranomainen valvoo vakuutuslääkäreiden toimien laillisuutta ja miten? Voinko varmistaa jonkun rekisterin kautta, ettei minulle uusi hoitava lääkäri ole myös vakuutuslääkäri? - kummaaon
ei löytynyt vieläkään. suomen akatemia ilmoitti. tieteen ylin koordinaattori. vakuutuslääketiede ei listoilla. pitää kuulemma soittaa johonkin ko. tiedettä opettavaan yliopistoon. ja kas kummaa... ilkka torstilahan se sielläkin...
- S. Eivo
Nyt on nähtävästi tapahtumassa vakuutuslääketieteen parissa. Mikäli ymmärsin oikein, niin vakuutuslääketiede ja vakuutuslääkärit toimivat Suomessa ilman laillisuuspohjaa?
tiistaina, elokuuta 21, 2012 - Hyviä uutisia
http://ajankuva.blogspot.fi/2012/08/hyvia-uutisia.html
Uskaltaako mikään media uutisoida asiaa ja ottaa päättäjät tiukan pommituksen kohteeksi? - Kr. 2012
Kiitos edelliselle vinkkaajalle.
Ymmärsinkö oikein? Valoa tunnelin päässä näkyvissä? Vakuutuslääketiede tulossa isosti päivän valoon?
keskiviikkona, lokakuuta 17, 2012
Vakuutuslääkärijärjestelmän läpivalaisu jatkuu
Kirjoitimme vuoden 2007 helmikuusta otsikon aiheesta avointa ajankuvaa > Katsaus vakuutuslääkärijärjestelmän ytimiin.
Tiedossa olevien lukuisten lakisääteisen vakuutusturvan epäkohtien sekä perustuslain vastaisuuksien tunnustaminen, korjaaminen ja > korvaaminen perustuslain 88§ mukaisesti – tulee olemaan Suomen historiassa erittäin mielenkiintoinen ajanjakso.
http://ajankuva.blogspot.fi/2012/10/vakuutuslaakarijarjestelman-lapivalaisu.html - H. Kar
Hitaasti tuntuu tämän vakuutuslääketieteen salat tulevan päivänvaloon. Jos olen oikein ymmärtänyt oikein. niin suomalaiset tiedotusvälineet tarvitsevat Hymyn kaltaisen kirittäjän. Hymy porautuu taas kerran lakisääteisen vakuutusalan ytimiin.
keskiviikkona, maaliskuuta 06, 2013
- Hymy -
"Nyt Lehtipisteissä kautta maan. Uusin Hymy 3/2013 kertoo ministeri Risikon vakuutuslääkärijärjestelmää valaisevan työryhmän tilanteista ja katvealueista.
> Vakuutuslääkärijärjestelmää avaava työryhmä -
Vakuutusongelmaisten liitto ry pitää tärkeänä myös vakuutuslakimiesten sidonnaisuuksien ja kytkentöjen esille saamista. Tästä linkistä Oikeusturvan VOLF-työryhmän katsaukseen aiheesta
> Vakuutuslakimiehet -
> Hymyn (numero 6/2012) kahden aukeaman juttu - suomalaisesta vakuutuslääkärijärjestelmästä yllätti annillaan myönteisesti. Reportaasi oli journalistisesti korkeatasoinen.
Kesän ja syksyn aikana muutkin tiedotusvälineet uskalsivat seurata Hymyn mallia. Muun muassa valtakunnallisista tiedotusvälineistä; Helsingin Sanomat ja Yleisradio tarttuivat aiheeseen.
Muistathan, että yksi suoran toiminnan vaikutuskanava on hyvä tiedostaa. Vuosikymmeniä tiedossa olevien epäkohtien esille saamiseen yksi vaikutuskanava ovat vakuutusalan yhtiökokoukset."
http://ajankuva.blogspot.fi/2013/03/hymy.html - Rahis vapaa
Lakisääteisen tapaturmavakuutusjärjestelmän ja liikennevakuutuksen piirissä merkittävin ulostulo; vakuutuslääkärin roolista, on ollut tähän mennessä tässä:
”Suurin osa vakuutuslääkärin ajasta menee korvauspäätösten tekoon. Päätökset syntyvät ihan paperien perusteella, toteaa Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjolan ylilääkäri Esa Rahkonen”
Lähde: Tapaturmavakuutus – lehti 4/2007
Tuohon se olisi nähtäväksi jäänytkin, ellei muutama rohkea (aidon) kansalaisjärjestön edustaja olisi uskaltanut lähteä peräämään avoimuutta julkisen vallan käyttöön. Ja nimenomaisesti yksityisissä vakuutusyhtiöissä.
"Korkein hallinto – oikeus | Osa 4/5"
Posted on heinäkuu 20, 2014
by Suomi 2017 - Suomi 2.0
"Tasan kaksi (2) kuukautta sitten tähän aikaan; tiistaina 20.5.2014, kello 9:02, korkein hallinto-oikeus julkaisi nettisivuillaan vuosikirjapäätöksen. Erittäin merkittävän sellaisen." http://suomi2017.wordpress.com/2014/07/20/korkein-hallinto-oikeus-osa-45/
.... loppu on sitten hyvin pitkälle puolueista ja aidoista kansan edustajista. Riippumattomia ja vakuutusyhtiöiden propangasta vapaita olevia tiedotusvälineitä unohtamatta. Jos sellaisia Suomessa vieläkään on? - piruharakka
Toivottavasti eivät tule minua vastaanottamaan.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p561876Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,481638- 521574
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.51517Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis61495Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin61405Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä81306Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta121281Revi siitä ja revi siitä
Enkä revi, ei kiinnosta hevon vittua teidän asiat ja elämä. Revi itte vaan sitä emborullaas istuessas Aamupaskalla41163Kello on puoliyö - aika lopettaa netin käyttö tältä päivältä
Kello on 12, on aika laittaa luurit pöydälle ja sallia yörauha kaupungin asukkaille ja työntekijöille. It is past midni41138