Kianto oli täysin arvoton roskakirjailija, jota koskaan ei olisi pitänyt nostaa Suomussalmenkunnan jalustalle.
Kianto
93
4611
Vastaukset
- Lukutoukka...
Kyllä Ilmari Kianto on kirjallisesti ajateltuna laatukirjailija, siis LAATU.
Hän ei ole mikään roskakirjailija.
Jos näin väität, et ymmärrä kirjallisuudesta mitään.Vanhin tätini tiesi kertoa Kiannosta totuuven ja minä olen tuon kaiken kirjoittanut, omiin elämän kerrallisiin kirjoihini.
Kolme kertaa olen lukenut Ryysyrannan Jooseppi romaanin niin en sanoisi sen jälkeen, Kiantoa kirjailijaksi, jota tuli nostaa arvoon arvoomattomaan.- lukijatar
rantaneuvos1 kirjoitti:
Vanhin tätini tiesi kertoa Kiannosta totuuven ja minä olen tuon kaiken kirjoittanut, omiin elämän kerrallisiin kirjoihini.
Kolme kertaa olen lukenut Ryysyrannan Jooseppi romaanin niin en sanoisi sen jälkeen, Kiantoa kirjailijaksi, jota tuli nostaa arvoon arvoomattomaan.Yritettyäni lukae sinun kirjojasi(jäi yritykseksi)voin todeta, että kyllä Kiannolla on kirjailijanlahjoja sinuun verrattuna eri paljon.
Ja joka suvussa(jos joku vaivautuisi kirjoittamaan)on monenlaista kengänkuluttajaa.
Eihän siitä pidä suuttua, jos kirjailija vielä värittää tekstiään.
Lopeta sinä hyvä neuvos kirjojen kirjoittelu,kun taitosi eivät siihen riitä. - tätisi
rantaneuvos1 kirjoitti:
Vanhin tätini tiesi kertoa Kiannosta totuuven ja minä olen tuon kaiken kirjoittanut, omiin elämän kerrallisiin kirjoihini.
Kolme kertaa olen lukenut Ryysyrannan Jooseppi romaanin niin en sanoisi sen jälkeen, Kiantoa kirjailijaksi, jota tuli nostaa arvoon arvoomattomaan.kiannon naisia, vai eikö kelvannut piireihin?
tätisi kirjoitti:
kiannon naisia, vai eikö kelvannut piireihin?
Turha on Kiantoa nostaa jalustalle, ansiot eivät siihen kuitenkaan riittä.
Suomussalmelaiset nostakaamme unhon yöstä K.J.S syntyperäinen Suomussalmelainen, tasavaltamme ensimmäinen presidentti.- ymmärrys hoi
Miten sitä ymmärtää, jos ei osaa lukea. Tai jos osaa, muttei ymmärrä lukemaansa.
- Anonyymi
rantaneuvos1 kirjoitti:
Vanhin tätini tiesi kertoa Kiannosta totuuven ja minä olen tuon kaiken kirjoittanut, omiin elämän kerrallisiin kirjoihini.
Kolme kertaa olen lukenut Ryysyrannan Jooseppi romaanin niin en sanoisi sen jälkeen, Kiantoa kirjailijaksi, jota tuli nostaa arvoon arvoomattomaan.Hyvä, että kolmalla kerralla ymmärsit.
Jotkut osaa lukea. Treenaa.
- farth 10
toimiasi lauantai-iltana työväentalolla. Kuljit viininpunainen takki päälläsi pöydästä pöytään kerjäten huomiota kuin liian suureksi kasvanut pikkupoika, jota ei pidetä vielä miehenä eikä enää lapsena. Joka ei ole saanut tuntea sitä upeaa omanarvon tunnetta, joka meille lähes kaikille on kasvanut toimiemme myötä. Hyvin ymmärrän katkeran mielipiteesi Kiannosta koska et kuulemma kirjoittelustasi ole saanut juuri muuta kuin säälivää naureskelua ja hymähtelyä kuten siellä Pölläsen Pekan ja Veikon 30-vuotistaiteilija juhlassa että, on se jonnin joutava hänkin. Kunpa sinulta edes löytyisi huumoria vaikka promille siitä mitä juhlan juontajalta Veikolta löytyi ko juhlassa niin, sinuahan voisi kuunnella tai lukea pieni nenäliina kädessä, toisesta silmistä välillä vettä pyyhkäisten, mutta ei.
Väärä mies olet Kiantoa tai ketään muutakaan maassamme tunnettua kirjailijaa arvostelemaan. Silti hyvää kesää sinulle rantaneuvos toliittolainen- Kätön Matti
Veikko voisi antaa sinulle ihmisyysneuvoja, kysy ainakin. Kianto on sinulle trauma. Hän oli mestari, sinä olet pelle.
Kätön Matti kirjoitti:
Veikko voisi antaa sinulle ihmisyysneuvoja, kysy ainakin. Kianto on sinulle trauma. Hän oli mestari, sinä olet pelle.
Lyhvesti sanottuna Kianto oli roskakirjailija.
Karihtaniemen ja Ryysyrannan torpan sukujen puolesta.
Vanhat tätimme olivat parhaat, Kianto asiantuntijat, Karihtaniemeläiset olivat Kiannon lähimmät naapurit, aina vuodesta 1915 alkaen, vuoteen 1938 ja vielä senkin jälkeen Kiannot ovat kummitelleet Kokkotaipaleessa, Neuvoksen syntymäkodissa.- Anonyymi
rantaneuvos1 kirjoitti:
Lyhvesti sanottuna Kianto oli roskakirjailija.
Karihtaniemen ja Ryysyrannan torpan sukujen puolesta.
Vanhat tätimme olivat parhaat, Kianto asiantuntijat, Karihtaniemeläiset olivat Kiannon lähimmät naapurit, aina vuodesta 1915 alkaen, vuoteen 1938 ja vielä senkin jälkeen Kiannot ovat kummitelleet Kokkotaipaleessa, Neuvoksen syntymäkodissa.Haista sinä huilu, paraskin sanomaan Kiannosta mitään. Itse raapustelet roskaa vain suoli24-palstalle kun et muuta voi.
- Niettussaaren asukas
Kuuleppas höpöneuvos. Jos puhutaan roskakijailijoista niin taidat itse olla sellainen! Olen kuullut että olet Ryysyrannan Joosepin jälkeläisiä. Taidat olla katkeroitunut kun Iki kirjoitti hyvän kirjan sukulaisestasi?
Neuvokselle tosiasia: Kiannon nostivat MUUT jalustalle hänen omien ansioidensa johdosta.
Neuvos yrittää väen vängällä nostaa itseänsä jalustalle vailla mitään merkittäviä ansioita ja kehtaa vielä nimitellä muita roskakirjailijaksi.
ystävällisin terveisin Jukka KiantoSaat kertoa kaiken, kirjoitti Kiannon poika Uolevi Kianto, mutta ei kertonut kaikkea.
Nyt kertovat jo asianosaiset, kuten Neuvoksen lähi suku, jotka olivat Kiannolle niin läheisiä että Kiantoakin uhkasi, jopa nälkäkuolema.
Käymme keskutelun asiallisessa hengessä Kiannosta, jolle ei Kunnia kukko laula tulevaisuudessakaan.
- Lukutoukka...
Kovasti tällä Rantaneuvosta ryöpytetään, näin yleensä käy joillekin erikoisemmille persoonille ja kirjailijoille, että he herättävät voimakkaita
ja ristiriitaisia tunteita muissa ihmisissä.- elämäntehtävänä...
...tuntuu olevan ilmari kiannon haukkuminen.
elämäntehtävänä... kirjoitti:
...tuntuu olevan ilmari kiannon haukkuminen.
Kyllä sukuni puolesta niin tulen tekemään vastaisuudessakin.
- Bim Bo
rantaneuvos1 kirjoitti:
Kyllä sukuni puolesta niin tulen tekemään vastaisuudessakin.
Ikihän oli aikansa tuote, joka kuvasi rahvaan elämää herrasväen taustallaan. Boheemikin mies oli.
Ryysyrannan perillisten ei kannata ottaa nokkiinsa Ikin kirjoitelmista. Elämä kansan parissa oli yleensäki Ikin kuvaaman kaltaista tuona aikana.
Joka tapauksessa Kianto oli sanaseppä. Siitä ei mihinkään päästä.
Aika näyttää miten Rantaneuvos jää historian kirjoihin. Kovastihan mies koettaa olla esillä, mutta kun edes oikeinkirjoitus ei ota onnistuakseen niin pitkä matka on vielä kuljettavana todellisten sanataiteen mestareiden joukkoon.
- Suomut silmiltä
Miksi Kianto oli niin sairaan kiinnostunut punaisten kaatuneista? Hän kuvailee kirjassaan yksityiskohtaisesti jopa ammuttujen punaisten naisten veren tahrimat "veenuskiharatkin".
Kirjassa on sivulta 199 alkaen luku VIA MORTIS - TUONEN TIE ja siinä kuvataan ruumiita eri asennoissaan ja -paikossaan. Sivulla 202 on tuo kuuluisa "sysimustat, tuuheat veenuskiharat veren tahroissa..." -kuvaus.
Heti perään on sivulta 206 alkaen luku HÄVITYKSEN KAUHISTUS ja sama meno jatkuu. Kuvaukset on 1918 keväältä Raudun ja Antrean rintamalta.
Kirjassa kuvataan moneen otteeseen kuinka valkoiset ampui läjäpäin naisia, lapsia, vanhuksia ja haavoittuneita. Siis kaikkia joita pidettin punaisina.
Kiannon kirja julkaistiin vasta 10 vuotta tapahtumien jälkeen ja sittenkin sitä piti kuulema "siistiä".
Ilmari Kianto Elämän ja kuoleman kentältä.
Sotarunoilija Aarni Suursalon vaikutelmia vapaussodasta, Otava 1928
Vihasiko Ilmari Kianto punaisia?
http://personal.inet.fi/koti/kkoskela/kianto.htm
"Suomen vapaussota, se on nyt päättynyt ja vasta nyt saattaa sanoa, mitä se oli. Se oli kuin koko ilmapiirin valaiseva sähkö, rätisevä pyrstötähti, joka äkkiä sammui. Se oli kuin hurmaava unennäkö elämän ja kuoleman kukkineen. Nyt istumme kaikki pimeässä kuin riitelevät katurakit."
Ilmari Kiannon sisällissodasta kertova kirja Elämän ja kuoleman kentältä julkaistiin vasta sodan kymmenvuotismuistelon yhteydessä. Vielä sotavuonna oli Kustannusyhtiö Kirjan toimitusjohtaja Eino Railo epäillyt kirjailijan menettäneen järkensä tämän piikitellessä sotarunoilija Aarni Suursalon suulla tunnettuja valkoisia ja kuvatessa alastomia punaisia naisvainajia. Railo uskoi teoksen tuhoavan Kiannon kirjailijauran. - Ilmarin Susinartut
Kenties järkyttävin on kirjailija Ilmari Kiannon huhtikuussa 1918
Keskisuomalaisessa julkaistu punakaartin naisiin kohdistunut vaatimus,
joka hakee varmaankin vertaistaan sivistyskansojen historiasta:
Kiannon julma julistus vuodelta 1918:
"Sopii tässä yhteydessä kysyä, miksi sota säästää niitä naisia, joiden
jokainen näkee ja tietää edustavan raainta elementtiä kansalaissodassa.
Eikö olisi oikeaa tuomiotaktiikkaa ottaa joku prosentti vihollisen toisestakin sukupuolesta
– siten siveellisesti varoittaakseen niiden kurjien ammattisisaria. Sudenjahdissa
kelpaa maalitauluksi juuri naarassusi ehkä enemmän kuin uros, sillä metsästäjä
tietää, että naaras synnyttää yhtä pahoja penikoita, joista on oleva ikuinen vastus.
Todistettu on, että Suomen kansalaissodassa punakaartilaiset olivat petoja, monet
heidän naisistaan – susinarttuja, vieläpä naarastiikereitä. Eikö ole hulluutta olla
ampumatta petoja, jotka meitä ahdistavat?”
Punakaartin naisia, missä tehtävissä he olivatkaan, häväistiin ja teloitettiin suruttomasti.
Nykytietämyksen mukaan sodan jälkiselvittelyissä teloitettiin 364 naista, eniten Lahdessa 1918.
Siellä teloitettiin yli sata naista, pääasiassa nuoria tyttöjä.
Aiheesta enemmän
Tuulikki Pekkalainen: Susinartut ja pikku immet
Tammi 2011 - ISBN: 9789513160418
Tuulikki Pekkalainen, Seppo Rustanius: Punavankileirit 1918
Tammi 2008 - ISBN: 9789513135058
Tuulikki Pekkalainen: Lapset sodassa 1918
Tammi 2014 - ISBN:9789513169398
Hieman lisää tästä tuhoisasta kansanmurhaan yllyttävästä kiihottajasta:
http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=680466&mode=print
Punaisia naisia nöyryytettiin
Kaleva 17.9.2007- Aarni Suursalo 1928
Kiantoa kiinnosti kuolema ja hänen kerrotaan jopa harmitelleen, ettei mennyt Viipuriin ampumaan venäläisiä vaikka oli pyydetty mukaankin.
Kianto kertoo Elämän ja kuoleman kentältä -kirjassaan saaneensa oikein Mannerheimilta luvan kiertää etulinjassa katselemassa rintamaa. Saipa vapaan ja rajoittamatoman junankäyttöoikeudenkin. Hän kävi "piikkilanka-aidan sisällä" olevassa junassa puolen tunnin keskustelun ylipäällikön kanssa kun eräs ruotsinkielinen upseeri oli estänyt hänen pääsynsä sotilaskuljetuksen mukana Oulusta etelään päin.
Vahtolan kertoo kuinka Kianto halusi (kokea todellista extremeä vai mitä?) Vienan retkien aikana mennä mukaan ampumaan erään kiinni saadun venäläisen, jota pidettiin vakoojana ja sabotöörinä. Hän halusi kokea miltä ihmisen ampuminen tuntuu. Asiasta on kerrottu, Vahtolan kirjassa Suomi suureksi, Viena vapaaksi.
http://www.oulu.fi/historia/hlokunta/vahtola.htm
Kiantoa kiinnosti kuolema ja hän oli aivan innoissaan 1918 keväällä päästessän 1. kerran katsomaan kolmen venäläissotilaan tuomitsemisen ja teloituksen. Tosin yksi noista onnettomista olikin puolalainen
Ei siis liene ihme, että hän niin kovasti halusi olla "rauhassa" myöhemmällä iällään. Vanhat asiat kalvoi varmasti hautaan saakka, kuten monia muitakin lahtareita. Muistettava on kuinka jo 1920 -luvulla itsemurhien määrä kohosi hurjasti juuri näiden lahtarien keskuudessa. Omatunto kalvoi, eikä jättänyt rauhaan. Moni alkoholisoitui ja surmasi itsensä kauheiden muistojen takia.
Ilmari Kianto Elämän ja kuoleman kentältä.
Sotarunoilija Aarni Suursalon vaikutelmia vapaussodasta, Otava 1928
http://personal.inet.fi/koti/kkoskela/kianto.htm
"Sodan vainajaröykkiöissä kiteytyi Suursalon käsitys sodasta, hyvän ja pahan välisestä taistelusta, johon kuului myös seksuaalinen elementti. "Lisää! Ja vielä vähän lisää! Verisiä ruumiita, murskattuja kalloja, ulosvuotaneita aivoja, käryäviä ruumiita, tapetuita, alastomiksi raastettuja naisia... Tuossa lepää tyttö, kaula puhki, kintut paljaina... Tuossa nuori nainen kyljellään, miehen turkishousut säärissään, sysimustat, tuuheat veenuskiharat veren tahroissa... Tuossa on ilmetty Kristus-tyyppi, mustat kähärät, musta parta - vasen kätensä painaa ikäänkuin suojellen murskattuja sukuelimiä... Monella kaatuneella uroolla ovat häpyosat näkyvissä."
- 1918
Kainuun kommunistit veisaa kakissa tilaisuuksissaan Kiannon pilkkalaulua nälkämaasta unohtaen montako Kajaanin ja Kainuun kommunistia ja Sdp:n jäsentä ammuttin Matinmäen soramontuilla?
- Oulujärvi
Usein noissa "joutavissa" kärhämöissä soatto muutamia ... ja enempikin kommunistia muuta joutavaa väkeä monttuihin joutua.... muistelen kuulleeni, lukeneeni, että tuossa lähirajan takana, ryssissä, neukkulassa, laettovat monttuihin samoja omiaan luokkaa; miljoonia! Van sitä sattuu vaekka minkälaista...
- kysyn vaan
eikö täällä kirjotellä enää muutga kuin jonninjoutavaa p..k..
- p....an jauhantaa
...Aina eivät henkirikosten kohteena olleet vain vastapuolen edustajat. Yksi merkittävimmistä poliittisista murhista – tai oikeastaan kyse oli joukkomurhasta – tehtiin Petrogradissa vuonna 1920. SKP:n oppositio oli tyytymätön puolueen johtoon ja varsinkin sen taloudenpitoon. Tässä tapauksessa, jota yleensä kutsutaan Kuusisen klubin murhiksi, sai surmansa kahdeksan SKP:n jäsentä. Murhatut olivat Tuomas W. Hyrskymurto, Väinö E. Jokinen, Ferdinand T. Kettunen, Konsta Lindqvist, Jukka Rahja, Juho V. Sainio, Liisa Savolainen ja Juha T. Viitasaari. Ampujat antautuivat oma-aloitteisesti. Murhien jälkeen SKP:n avustusta leikattiin ja Pietarin kansainvälisen sotakoulun pääsyehtoja tiukennettiin. Uhrit haudattiin Mars-kentälle, jossa muistolaattaan kirjoitettiin teksti ”Valkosuomalaisten murhaamat”....
- asialinja49
Neuvos kirjoittaa asiaa.
- On se perkele
Saatanan rantaneuvos, mikä sinä oikein luulet olevasi. Mistä nimitys "rantaneuvos" sitä paitsi oikein juontaa juurensa? Painu helvettiin täältä haukkumasta ihmisiä, Kiannolla oli enemmän munaa kuin sinulla ja ukillasi yhteensä. Perkeleen kylähullu.
- Anonyymi
Rantaneuvos kohtasi rannan liepeillä kohtalonsa eli hukkui. Kuolleista ei saisi pahaa sanoa, mutta katkera mies oli, ja katkeruus sairastuttaa.
- osaako
Onko Ranraneuvos lukenut Kiannon kirjoja? Monet väittävät Neuvoksen olevan lukutaidoton.
- jumalauta1
perintömaetasa myöny, sitte ollaan niin olevinaan rantaneuvoksia. tämä on fackta.
- Oulujärvi
Varsinainen kylähullu, Suomussalmen ikioma kylähullu, tämä Seppänen....sanaseppäseppänen...kirjallinen ilmaisukyky jotain aivan käsittämättömän surkeata. Miten ja kuka sen taas herätti? Vaihdettiinko lääkkeet, mitä joku teki? Kukaan ei voi kestää...
- Seksilomien miehelle
Elkää moittiko Seppästä, hän on luonnonlapsi ja kirjottaa ja puhuu mitä mielessä liikkuu.
Kianto oli maan petturi ja sillä siisti, lisäksi hän teki Suomen parhaan maakuntalaulun.
Kiannon elämän tapa oli sellanen, mistä monet urautuneet ihmiset voi vain haaveilla.
Seppäselle voisin vielä antaa ilmaisen neuvon, kirjailia tunnetaan hänen kirjoittamista kirjoistaan.
Kirjoita sinäkin semmoinen kirja josta keskustellaan kouluissa ja helsingin sanomissa, eläkä kaivele vanhoja sukurutsaus juttuja kotikyliltä, niin voisit saaha sitä niin halajamaasi huomiota laajemmaltakin.- lavalle vain
Rantaneuvoksen pitäisi kirjoittaa näytelmä omasta legentaarisesta elämästään. Näytelmää voisi esittää kesäteatterissa ja kerätä hyvät tulot kunnalle.
Voihan olla, että näytelmä on jo kirjoitettu.
- Kyrpäneuvos
Repikää pois se hautakivi sieltä, vittuako sellaisen ihmisen hautakivi tekee hautausmaalla, joka on vielä elävien kirjoissa. Sanoisinpa vielä tähän, että en käyttäisi itsestäni nimeä "rantaneuvos" jos olisin myynyt vanhempieni aikaisemmin omistamat maatilkut. Saisit hävetä. Olet sinäkin tietäjä, missä ne kaksi muuta ovat. Kai he ovat jo menneet Betlehemiin.
- olkoon sitte niin
Elekeä kehatko kiusata Eeroa,eihän se oesi myyny niitä maeta jos pankki ei oesi paenostanut vähäsen.(eikä ihan vähäsenkään).
- roskapankki
Vai sen sortin talousmies pyrki presidentiksi?
- Satunnainen sälääjä
Ei kait se ole Rantaneuvoksen syys jos Ilmari Kianto kiihotti tappamaan naisia, susinarttuja... hyvä että kerrotaan tämäkin puoli siitä Calamniuksen äijästä, jolla oli aina se "punainen viiva" mielessään.
Eikö ole kummallista kuinka nämä "raaimmat rodunjalostajat" tulevatkin aina juuri pappissuvuista!
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmari_Kianto
---
Lauri ja Martti Pihkala olivat entisiä Gummeruksia, pappissukua...
Oliko Tahko Pihkala mukana Harmoisten verilöylyssä?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Harmoisten_sairashuoneen_joukkomurha
http://www.youtube.com/watch?v=vLdMEWyIizs
Lauri Pihkala oli vänrikkinä joukkueenjohtajana "Padasjoen piruina" tunnetussa hiihtokomppaniassa, jonka johtajana oli luutnantti Väinö Teivaala.
Kare Kauko: Tahko Pihkala – Legenda jo eläessään. Porvoo: WSOY, 1975. ISBN 951-0-07282-6.
Sivut 11 ja 207-207
Erkki Palolampi kertoo:
"Täytyykö edes sanoa, että Pihkala - vänrikki ja joukkueenjohtaja - kuului tuohon komppaniaan.
>>Pataljoonan komentaja oli Viron kävijä, everstiluutnantti Hans Kalm. Hän oli koukkaaja kaksikymmentä vuotta ennen Motti-Matteja. Hän operoi saartoliikkeillä, jota taitoa ei valkoisessa armeijassa juuri tunnettu. kalmin pojat ilmestyivät milloin missäkin vastustajien selkäpuolelle.
>>Näissä puuhissa Teivaalan komppania teki aikamoisia temppuja. Ja aina kekseliäs Pihkala oli eräiden temppujen mestari.
>>Ei ollut aina helppoa saada Pihkalaa kertomaan kokemuksistaan. Hän pyrki toisaalta vähättelemään omaa osuuttaan. Toisaalta huomasi selvästi, että kokemus oli ollut hänelle raskas. Hän koki tuon veljessodan järjettömän vihan sotana, syvästi inhimillisenä murhenäytelmänä. Mutta se oli käytävä."
http://www.hs.fi/nyt/artikkeli/Oliko Tahko Pihkala natsi ja 8 muuta kysymystä pesäpallosta /1135249027651
>>Oliko Tahko Pihkala natsi?
Lauri ”Tahko” Pihkala oli äärioikeistolainen jopa 1930-luvun Suomen mittapuulla: Pihkala kannatti rodunjalostusta ja halveksi avoimesti juutalaisia.
Harri Salimäen teoksessa Isänmaan ja urheilu-uskon mies – Lauri Pihkala modernin urheiluaatteen esitaistelijana (SKS, 2000) kuvaillaan Pihkalan suhdetta 1930-luvun aatemaailmaan:
”Tahkolla oli valtava ihailu kansallissosialistista Saksaa kohtaan, koska kansallissosialistinen liike lähti kurista ja järjestyksestä Vertlandin, isänmaan nimessä.”
---
Martti Pihkala, Laurin veli, oli todellinen ROTUSPESIALISTI. Ottikohan natsi-Saksa mallia Suomesta?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Pihkala
>>Vuonna 1918 Pihkala julkaisi kirjan Minkälainen Suomi meidän on luotava? Kirjassaan hän piti kulttuurin suurimpana vihollisena nautinnonhimon yliotetta elämässä suvun jatkuvuuden tavoitteen sijaan. Hän kannatti pakkosterilointeja ja paheellista elämää viettäneiden eristämistä yhteiskunnasta keinona jalostaa suomalaista rotua.- jatsas
Jospa naiset ja neuvos ovat vieneet 7.5 kukkia patsaalle.
- Genealooki
Mutta onko Ilmari Kianto Rantaneuvoksen isä?
- Hoitajasi
Saatana, ensin pankki painostaa myymään ja sitten otetaan rantaneuvoksen epävirallinen titteli. Outoa, eikö?
- enska1
Eikö ole jumalauta helpompaa keinoa kerjätä huomiota, kun haukkua ihmisiä julkisesti? Ota lääkkeet rantis
- janttali
Ei kai Neuvos ole narsisti?
- 12.4.1918
Kenties järkyttävin on kirjailija Ilmari Kiannon 12.4.1918
Keskisuomalaisessa julkaistu punakaartin naisiin kohdistunut vaatimus,
joka hakee varmaankin vertaistaan sivistyskansojen historiasta:
Kirjasta Punavankileirit 1918 sivulta 94-95 täydennetty versio:
Tuulikki Pekkalainen, Seppo Rustanius: Punavankileirit 1918. Suomalainen murhenäytelmä.
Tammi 2008 - ISBN: 9789513135058
"Jumala on suuri, mutta meillä ei ole muita inhimillisiä keinoja käytettävänä kuin kuolemanrangaistus tai joku muu vahingottomaksi tekeminen henkilöiden suhteen, jotka ovat todistetusti syypäät. - -
Sopii tässä yhteydessä kysyä, miksi sota säästää niitä naisia, joiden
jokainen näkee ja tietää edustavan raainta elementtiä kansalaissodassa.
Mutta eikö ole ennakkoluuloa tai oikeastaan sangen lyhytnäköistä, että rankaisematta tulevat ne, jotka jo pelkällä perhelisäyksellä vahvistavat vihollisen voimia?
Eikö olisi oikeaa tuomiotaktiikkaa ottaa joku prosentti vihollisen toisestakin sukupuolesta siten siveellisesti varoittaakseen niiden kurjien ammattisisaria. Sudenjahdissa kelpaa maalitauluksi juuri naarassusi ehkä enemmän kuin uros, sillä metsästäjä tietää, että naaras synnyttää yhtä pahoja penikoita, joista on oleva ikuinen vastus. Todistettu on, että Suomen kansalaissodassa ovat punakaartilaiset petoja, monet heidän naisistaan susinarttuja, vieläpä naarastiikereitä. Eikö ole hulluutta olla ampumatta petoja, jotka meitä ahdistavat?” - Punainen viiva
Kari Tapani Koskelan kirjoittama arvio Kiannosta on hyvin kiinnostava, sillä jutussa on aika laajat lähteet.
Vihasiko Ilmari Kianto punaisia?
http://personal.inet.fi/koti/kkoskela/kianto.htm
"Syksyllä 1918 Kianto vakuttaa kirjeessä äidilleen kuuntelevansa vain omantuntonsa lahjomatonta ääntä: "Minä en kuuntele maailman ja auktoriteetin ja rouvasmoraalin pilkkaa... minä en voi sietää että kumpikaan rakkaistani ottaisi uutta miestä... Pyydän äiti, älä kajoa asiaan. En pidä koskaan syntinä omistaa kaksi naista silloin kun en halua harjoittaa salavuoteutta... Olkoon se Ilmari Kiannon privilegium, josta sopii kirjoittaa tohtoriväitöskirja kuoltuani."
Kun Kiannon sotakirjalle ei löytynytkään kustantajaa, Kianto kirjoitti joulukussa 1918 Eino Railolle, ettei tämä sovellu edes hänen kengännauhojensa solmijaksi. Kiannon mielestä kirjan isänmaallisuus olisi kestänyt vertailun muiden sotakuvausten rinnalla: "Sinä tartuit naisten ruumiisiin ja tahdoit häpäistä minua aivankuin et sinä ikinä olisi syventynyt suurten kirjailijain sodankuvauksiin, kun tahdotaan paljastaa ihmissielun tunteet alastomuudessaan... Sinä sekoitit tähän sotakirjaan paljon persoonallista mielipahaasi minun kaksoisavioliittoani kohtaan."
Kianto näki julkisen maineensa ja sotakirjan kielteisen julkaisupäätöksen välillä yhteyden. Kiannon maine korpimaan donjuanina ajoi hänet korostamaan omaa siveellistä suoruuttaan punaisten eläimellisyyden julistamisen kautta. Kianto kävi kahden rintaman sotaa, jossa hän punaisille kuolemansäkeitä sepitellen tukki häntä arvostelleiden valkoisten paheksuvia suita."
Kari Tapani Koskela
Lähteet (mm):
Ilmari Kianto, Elämän ja kuoleman kentältä, 1928.
Ilmari Kiannon kirjeet 1917-1918 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkistossa.
Jalo Heikkinen, 1996: Jalo Heikkinen, Ilmari Calamnius I, Suomussalmen kulttuurilautakunta, 1996.
Reijo Heikkinen, Fiktiota vai faktaa? Korpikirjailija poliittisen historian dokumenttaristina teoksessa Turun koulu, Juhani Paasivirran 70-vuotisjuhlakirja, Turun yliopisto, 1989.
Maria-Liisa Nevala, Ilmari Kianto, Anarkisti ja ihmisyyden puolustaja, Pieksämäki, 1986.
Matti Pulkkinen, Ilmari Kiannon tuotannon antiklerikaalinen tematiikka, sen tausta ja sen diskurssi vuosina 1896-1918, julkaisematon lisensiaatintyö, Helsingin yliopisto, 1989. - olli--
Aika kovaa puhetta,ettei vain olisi huomion kerjääämistä.
kunnia ja myös sääli täytyy itse ansaita- ollin kurja
Mitähän tämäkin "ollin kurja" tarkoittanee?
- ooto
Olisko Zorro Rantaneuvoksen isä?
- weikko
hyvä rantojen neuvos,että palasit takaisin palstoille.
Vähän väriä tänne ja kiivaita mielipiteitä.
Tapasi aloittaa on tapojesi mukaan aivan järjettömän typerä,haukkua nyt Kiantoa.
Ei noilla sinun meriiteillä vielä pysty barrigaadeille nousemaan" kunigas" Kiantoa vastaan,mutta tuo sinun sumeilematon hyökkäys korpikansaa vastaan on vain pakko ihailla sitä :).
Jatka samaan malliin ja vaikka en allekirjoita montakaan sinun ajatustasi,niin jollain tapaa ehkä vain salaa ymmärrän (ehkä vähän) sinua- reäväperän sulttaani
Sepä on tainna nyt aika ajaa weikosta ohi.. on hyvinni.
Katoppa tarkkaan tuota rantiksen kirjoituksen aikamäärettä. Minusta kuin ihan näyttää että siinä on vuosiluku 2007...
Eipä silti, tämä aihe ei ole aikaan, eikä paikkaankaan sidottu.
Kiannon aikalaiset tunsivat erilaisen Kiannon, kuin mitä tässä ajassa hehkutettu ja korpikansan/suomalaisen luokkayhteiskunnan oloja "oikeassa valossa" kuvaava korpikirjailija nyt näytetään. Nythän häntä silitetään oikein tiheällä täikammalla myötasukaan, eikä valtavirrasta poikkeavampia tulkintoja liioin esitetä tai sallita.
Ihmisillä on monesti myös ne luurankokaapit, niin myös Ilmarilla. Tai ei ne mitään Ilmarin luurankokaappeja ole, hänhän eli julkisesti omaa elämäänsä mielipiteineen, tekoineen ja tapoineen, niinkuin eli.
Jälkipolvet ovat niitä, joiden on ollut tarvetta panna osaa Ikin elämästä kaappiin kolisemaan.
Turha vaiva on kaunistella Ilmarin tekoja ja hakea "tyyppihyväksyntää". Ilmari Kianto eli kuin eli, ajatteli kuin ajatteli, kirjoitti kuin kirjoitti, eikä sitä voida muuksi muuttaa.
Toiset näkevät hänet korkealla jalustalla olevana "oikeamielisenä", toiset eivät edes matalinta lypsinjakkaraa moiselle herjaheikille ja toisten elämän ylenkatsojalle tarjoaisi.
Ja eiköpähäntä lie paljouvessaan jopa niinkin että eräällä tapaa oikeassa kumpikin näkemys - juur'niin
reäväperän sulttaani kirjoitti:
Sepä on tainna nyt aika ajaa weikosta ohi.. on hyvinni.
Katoppa tarkkaan tuota rantiksen kirjoituksen aikamäärettä. Minusta kuin ihan näyttää että siinä on vuosiluku 2007...
Eipä silti, tämä aihe ei ole aikaan, eikä paikkaankaan sidottu.
Kiannon aikalaiset tunsivat erilaisen Kiannon, kuin mitä tässä ajassa hehkutettu ja korpikansan/suomalaisen luokkayhteiskunnan oloja "oikeassa valossa" kuvaava korpikirjailija nyt näytetään. Nythän häntä silitetään oikein tiheällä täikammalla myötasukaan, eikä valtavirrasta poikkeavampia tulkintoja liioin esitetä tai sallita.
Ihmisillä on monesti myös ne luurankokaapit, niin myös Ilmarilla. Tai ei ne mitään Ilmarin luurankokaappeja ole, hänhän eli julkisesti omaa elämäänsä mielipiteineen, tekoineen ja tapoineen, niinkuin eli.
Jälkipolvet ovat niitä, joiden on ollut tarvetta panna osaa Ikin elämästä kaappiin kolisemaan.
Turha vaiva on kaunistella Ilmarin tekoja ja hakea "tyyppihyväksyntää". Ilmari Kianto eli kuin eli, ajatteli kuin ajatteli, kirjoitti kuin kirjoitti, eikä sitä voida muuksi muuttaa.
Toiset näkevät hänet korkealla jalustalla olevana "oikeamielisenä", toiset eivät edes matalinta lypsinjakkaraa moiselle herjaheikille ja toisten elämän ylenkatsojalle tarjoaisi.
Ja eiköpähäntä lie paljouvessaan jopa niinkin että eräällä tapaa oikeassa kumpikin näkemysJuuri niin.
- näläkä
Nälkämaan laulussa on mahtava poljento. Onko nälkäänäkevien muistokivi vielä pystyssä. Kumpi parempi?
- K.Ylläinen
Nälkää näkevien muostokivi marinoitiin, grillattiin ja syötiin pois kuleksimasta
- puurot ja vellit
Jos pelkistä kirjallisista ansioista puhutaan, niin aikansa kärkeä. Muut asiat ovat eri juttuja. Jos kaikki sotketaan mukaan, niin silloin puurot ja vellit menevät sekaisin. Rantoneuvos jo itse tapansa mukaan sotki asiat kirjoittamalla: Kianto roskakirjailija.
- punikkilahtari
Kiannon kirjoitukset vuodelta 1918 olisi nykyään rikoksia ihmisyyttä vastaan.
Ikuinen häpeä.- Könttyrä
Mitäpä se punikkien lahtaaminen haittaa?
- Savon herttua
Kianto on kyllä tuttu kirjojen kautta mutta kuka on rantaneuvos? Ehkäpä tämä ulkopaikkakuntalaisen esittämä kysymys kiteyttää kaiken olennaisen.
- vaalineuvos
Rantaneuvos on entinen presidenttiehdokas, joka jänisti suuren vaalikeskustelun televisiossa.
- Kekkosella oli lasit
Kekkonen ja silmälasit 1918 vuonna. Katso kommentit.
Ihttp://sedis.blogspot.fi/2004/12/milloin-urho-kekkonen-sai-silmlasit.html?m=1
Kiannon kaveri Kekkonen oli myös paha lahtari. - EI KOMMENTOI
VAROKAA KIRJOITUKSIA SAATTAA JOUTUA TUTKINTAAN .ON VISSIIN ENNEN OLLUT JOTAIN ...
- Huoripoika ite
Typerys!
- vuosi kaheksan4?
joo onhan sitä monenlaesta kengänkuluttajjoa ämmässä
liikkunna saan vuojen aekaan...
oman aikansa boheemi porukkaan Kianto eittämättä
kuulluu , jo mariankadun jengin perusteella.
ensi oli pontiakki ja volvo
sitten tuli kutumökit
katuvalot
onko näestä enneä mittää jälellä?
kirjat kuitenkin ainakin ämmänsaaren pääkirjastossa vielä on?
tallessa...
missähän pontiakki luuraa..nykysin - jhf
EVVK
- senattiin tri
taetaa mennä auti louskun puolelle?
- onkotottapuoletkaan
Sain lopultakin Rantaneuvoksen Kiannon huoripentu -kirjan luettavakseni. Erikoinen kirja.
- Anonyymi
OLE HILJAA RUNKKU
- Anonyymi
Tuo neuvoksen kirja " kaappirunkkarin käsikirja" oli mielenkiintonen kuvaus hänen omakohtaisista tempauksistaan.
- Anonyymi
Onko se Kianto siittänyt Neuvoksen?
- Anonyymi
Suomussalmelta taitaa löytyä kokonaan toinen henkilö, joka on itsensä nimittänyt kirjailijaksi ja moneksi muuksikin. Kiannosta ja hänestä ei voi puhua samana päivänäkään. En tunne yhtään ihmistä joka olisi lukenut tämän nyky "kirjailijan" kirjan, mutta Kiannon lähes jokainen vanhempi ihminen
- Anonyymi
Vai että lähes jokainen vanhempi lukenut Kiannon tuotantoa, melko paksu vale.
- Anonyymi
Kiannosta ei ole sellaista taiteilianimeä kuin tämänpäivän julkkisista.
Oiskohan sopiva Mahti sonni.- Anonyymi
No onhan Iki-Kianto taiteilijanimi !!!!!
- Anonyymi
miks ihmeessä rantaneuvos dissaa yhtä suomen tunnetuinta kirjailijaa vai liekkö ees rantaneuvos?
- Anonyymi
Korkeintaan keskinkertainen kirjailija, mitä hänen kirjojaan sinä olet lukenut? Jos Joosepista ei olisi tehty elokuvaa niin Kiannosta ei monikaan tietäisi mitään.
- Anonyymi
Julkaisi 60 kirjaa, montako pystyt nimeämään?
- Anonyymi
Näin sivistyksen ylimpänä jumalattarena sanon jotta höpö höpö. Kukin tulkitkoon kirjan laadun omassa mielessään... Turha näistä on riidellä. Toinen tykkää tytöstä ja toinen äidistä.
- Anonyymi
Kiannon pääteokset ovat Ryysis-Joosu ja punainen viiva. Kianto ei enää mitään huomattvaa kirjallisuutta enää näiden teosten jälkeen tuottanut, oli Kirjapainojen elättinä loppuelämänsä, juopotteli ja huorasi, kuinkas muuten.
- Anonyymi
Vaihtoi nimensäkin kirja myynnin edistämiseksi, Calamnius ei olisi kiinnostanut kainuulaisia, mokomakin kekkeruusi.
- Anonyymi
Ikillä oli tosiaan huvittava tapa kerjätä vanhanakin Otavalta rahaa, ja antoivat Ikille asunnonkin Mariankadulta Helsingistä, kaksio tosin vain mitä Kianto harmitteli. Eikä saanut enää lahjarahaa kolmannen Turjanlinnan rakennuttamiseen.
Kunnioitusta herättää energia, jaksaminen, vielä liki 90-vuotiaanakin, ja naiset kiinnostivat loppuun asti. Istui Helsingissä asuintalonsa alakäytävässä tuolissa kun ei enää jaksanut kävellä ja tiiraili ohi kulkevia nuoria naisia.. Nuoret naiset loivat Ikiin suhteen vielä liki kasikymppisenä, energinen ukko. - Anonyymi
No mites kirjoitat kun talo paloi kahteen kertaan, myös omaisuus. Ei kirjoituskonettakaan jäänyt. Otava avusti hyväsydämisesti. Ilmari oli vaan energinen ukkeli vielä liki 9-kymppisenä, kirjoitti avoimia kirjeitä sanomalehti Kalevaan. Ja nuoria naisia riitti pappanakin! Monillako muilla sellaista???
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No mites kirjoitat kun talo paloi kahteen kertaan, myös omaisuus. Ei kirjoituskonettakaan jäänyt. Otava avusti hyväsydämisesti. Ilmari oli vaan energinen ukkeli vielä liki 9-kymppisenä, kirjoitti avoimia kirjeitä sanomalehti Kalevaan. Ja nuoria naisia riitti pappanakin! Monillako muilla sellaista???
Moniko tuomittiin maanpetturuudesta, no tietenkin juntusrantalaiset järestään, mutta heitä lasketakaan ihmisiksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No mites kirjoitat kun talo paloi kahteen kertaan, myös omaisuus. Ei kirjoituskonettakaan jäänyt. Otava avusti hyväsydämisesti. Ilmari oli vaan energinen ukkeli vielä liki 9-kymppisenä, kirjoitti avoimia kirjeitä sanomalehti Kalevaan. Ja nuoria naisia riitti pappanakin! Monillako muilla sellaista???
Juoppohullu kommunismin ihannoija.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ikillä oli tosiaan huvittava tapa kerjätä vanhanakin Otavalta rahaa, ja antoivat Ikille asunnonkin Mariankadulta Helsingistä, kaksio tosin vain mitä Kianto harmitteli. Eikä saanut enää lahjarahaa kolmannen Turjanlinnan rakennuttamiseen.
Kunnioitusta herättää energia, jaksaminen, vielä liki 90-vuotiaanakin, ja naiset kiinnostivat loppuun asti. Istui Helsingissä asuintalonsa alakäytävässä tuolissa kun ei enää jaksanut kävellä ja tiiraili ohi kulkevia nuoria naisia.. Nuoret naiset loivat Ikiin suhteen vielä liki kasikymppisenä, energinen ukko.Kianto oli aika lähellä tehdä äkkipikaistuksissaan tapon 1950 Helsingissä Munkkiniemessä asustellessaan, silloisen nuoren naiskaveri-sihteerinsä kanssa (joo oli avioliitossa edelleen ja vaimoemäntä asusteli Turjanlinnassa kuin mitään ei olisikaan tapahtunut, sitkeä vaimo!). Kianto tuli mustasukkaiseksi kun ryypiskelivät ravintoloissa ja asunnossa, ja naiskaverin joku miestuttu tuli käymään. Kianto tökkäsi puukolla naiskaveriaan reiteen ja verta tuli, piti mennä tutun lääkärin luokse laittamaan tikkejä. Iki oli jo 76-vuotias tuolloin, meno kuin parikymppisellä. Ajoi Helsingissä runsaasti taksilla.
Kianto piti aina juhlissa rinnuksella kullattua karhunhammasta, sitä moni juhlavieras ihasteli. Yleensä oli mustassa samettitakissa, harvoin sitten frakki.
- Anonyymi
Kysyntää sivistys johtajalta, jotta miten on.
- Anonyymi
Minua hävettää kun Kainuusta nostetaan esille Ilmari Kianto, jonkun kusisen kirjan kirjoittanut mutta muuten ukkohan on joku vitun höpö ja rikollinen. Nykypäivänä tuo olisi jo potkittu hengiltä jonkun toimesta.
Tosin eipä tämä toinenkaan sankari ole mikään muu kuin latvaBkakkonen. Vittu mikä hihhuli. Tuleeko sieltä Suomussalmen nurkilta muita kuin sukulaisten keskenään nussimia talidomeja? - Anonyymi
Onhan hän sanoittanut maakuntalaulun:
Kuulkaa korpeimme kuiskintaa,
jylhien järvien loiskintaa!
Meidänpä mainetta mainivat nuot
koskien ärjyt ja surkeat suot!
Meidänpä vapautta vaarat on nää!
Meidän on laulua lahtien pää!
Meille myös kevätkin keijunsa toi,
rastas ja metso täälläkin soi. - Anonyymi
Ei Sullakaan eväitä, koita jaksaa.
- Anonyymi
On ruokaa, elä murehi.
- Anonyymi
Näytä Rantis näille epäilijöille mallia ja sävellä ja sanoita uusiksi maakuntalaulu.Saisit yhden sulan lisää hattuusi:Säveltäjä/sanoittaja...
- Anonyymi
Arvoton..? Sinä olet lukijana sellainen, koska Olen lukenut "postineidin" monta kertaa.
- Anonyymi
Oon nähny Helga neidin kylvyssä, ah, ihanaa.
- Anonyymi
Eihän täällä ole senkummenpaa kirjailijaa.
- Anonyymi
Eihän se ole ainut!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)544336Haistoin ensin tuoksusi
Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu142209- 251724
- 121468
- 231400
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais51278- 91195
- 131126
- 221076
Martinasta kiva haastattelu Iltalehdessä
Hyvän mielen haastattelu ja Martina kauniina ja raikkaan keväisenä kuvissa.2911004