Psykologian termit

.
"Miksi psykologiassa pitää puhua kognitiosta, (- -)"

Sanopa muuta! Se on aivan turhaa, mutta yleisöä saa kusetettua hienoilla termeillä.
.

Psykopatologia kirjoitti:

.
"Miksi psykologiassa pitää puhua kognitiosta, (- -)"

Sanopa muuta! Se on aivan turhaa, mutta yleisöä saa kusetettua hienoilla termeillä.
.

.
Toisaalta välillä termien määrittely on paikallaan kommunikaation selkeyden ja lyhyyden vuoksi. Esim.:

t r i a l-a n d-e r r o r -oppiminen,

yritys- ja erehdys -oppiminen, englantilaisen *komparatiivisen psykologin Conwy Lloyd Morgan'in (1852–1936) esittämä termi (1894) oppimisesta, joka on *Thorndiken *instrumentaalisen *ehdollistumisen (1898) alalaji. Esim. kissa pulmalaatikossa painaa kampea umpimähkään, ja ajan kanssa oikeiden *responssien määrä kasvaa, jolloin kissa pääsee nopeammin ulos.

Psykopatologia kirjoitti:

.
"Miksi psykologiassa pitää puhua kognitiosta, (- -)"

Sanopa muuta! Se on aivan turhaa, mutta yleisöä saa kusetettua hienoilla termeillä.
.

kognition sijaan?

Psykopatologia kirjoitti:

.
"Miksi psykologiassa pitää puhua kognitiosta, (- -)"

Sanopa muuta! Se on aivan turhaa, mutta yleisöä saa kusetettua hienoilla termeillä.
.

Silkkaa pätemisen tarvetta...

Psykopatologia kirjoitti:

.
"Miksi psykologiassa pitää puhua kognitiosta, (- -)"

Sanopa muuta! Se on aivan turhaa, mutta yleisöä saa kusetettua hienoilla termeillä.
.

.
k o g n i t i o t,

havaitsemiseen ja tietämiseen liittyvät *älylliset yms. toiminnot (erotuksena *emootioista ja *konaatioista). *kognitiivinen psykologia, *kognitiivinen psykoterapia (CT).
.

.
kognitiivinen psykologia (cognitive),

1960-luvulta osin *responssina *behaviorismiin ja osin sen päälle rakentunut *kognitioita tutkiva sisäisiä prosesseja painottava psykologia, jonka syntyyn olivat vaikuttamassa 1) *konstruktivistinen kehityspsykologia (mm. *Piaget), 2) *kognitiivinen *behaviorismi, varsinkin *sosiaalisen oppimisen teoria (Rotter, Mischel ja *Bandura) sekä 3) informaation prosessointia käsittelevä, myöhemmin *kognitiotieteellinen tutkimusote. Kognitiivinen psykologia on osin *kognitiivisen *psykoterapian taustana. – Mm. *G. *Miller ja yhdysvaltalainen psykologi Jerome Seymor Bruner (1915–) sekä saksalais-yhdysvaltalainen (1931–) Ulrich Richard Gustav Neisser (1928–).
.

.
k o g n i t i o t i e d e

(cognitive science), termin esitti vuonna 1971 brittiläinen kemisti Hugh Christopher Longuet-Higgins (1923–2004). *Epistemologisesti suhteellisen jäsentymätön yleistiede, jossa on mm. *kognitiivista ja *neuropsykologiaa, *neuro-*fysiologiaa, *lingvistiikkaa ja tietokoneoppia ym. *komputationismi, *konnektionismi.
.

Psykopatologia kirjoitti:

.
k o g n i t i o t i e d e

(cognitive science), termin esitti vuonna 1971 brittiläinen kemisti Hugh Christopher Longuet-Higgins (1923–2004). *Epistemologisesti suhteellisen jäsentymätön yleistiede, jossa on mm. *kognitiivista ja *neuropsykologiaa, *neuro-*fysiologiaa, *lingvistiikkaa ja tietokoneoppia ym. *komputationismi, *konnektionismi.
.

Lue lisää

Kauhea sanasuma!

Psykopatologia kirjoitti:

.
k o g n i t i o t i e d e

(cognitive science), termin esitti vuonna 1971 brittiläinen kemisti Hugh Christopher Longuet-Higgins (1923–2004). *Epistemologisesti suhteellisen jäsentymätön yleistiede, jossa on mm. *kognitiivista ja *neuropsykologiaa, *neuro-*fysiologiaa, *lingvistiikkaa ja tietokoneoppia ym. *komputationismi, *konnektionismi.
.

Lue lisää

Ei tarvita syvällistä ymmärtämystä sen käsittämiseen, että kognitiotiede ratkaisee ongelmia tutkittaessa huomaamattomia haittatekijöitä.

http://puppulausegeneraattori.fi/?avainsana=Kognitiotiede

HeppuHej kirjoitti:

Ei tarvita syvällistä ymmärtämystä sen käsittämiseen, että kognitiotiede ratkaisee ongelmia tutkittaessa huomaamattomia haittatekijöitä.

http://puppulausegeneraattori.fi/?avainsana=Kognitiotiede

Lue lisää

Voitaisiinhan ajattelutoiminnat- sana esimerkiksi määritellä niin että siihen kuuluvat kaikki kognitiiviset toiminnot muistista ja havaitsemisesta aina ajatteluun ja älykkyyteen asti. Kysymyshän on ihan sanojen käytöstä ja merkityksestä, ja sehän tieteessä pitää olla tarkkaa, muttei aina välttämättä tarvita ulkomaalaista sanaa. Moniin asioihin on hyvä suomalainen sana, toisiin ei sitten ole.

Ajattelu, tunne, tarpeet ovat ihan hyviä sanoja, kun ne vain määritellään tarkasti tieteellisessä käytössä. Voi tietysti olla ihan hyväkin, että tieteellisessä käytössä käytetään erillisiä tieteellisiä termejä, mutta opiskelijoille ja kansalle olisi hyvä välillä aina selvittää, että psykologiassa on kyse ajattelusta, tunteista ja tarpeista.

Nämä jakaantuvat ala-lajeihin, muisti, oppiminen, älykkyys jne ajattelussa ja muissa omat alalajinsa; ja ennenkaikkea, koko psyyke, minä, persoonallisuus toimii aina kokonaisuutena. Ja on tiedostamattomia toimintoja jne.

.
"Mutta mahtaako psykologit pyrkiä pitämään salaperäisyyden verhoa "tieteensä" edessä mutkikkaita termejä käyttämällä, jolloin he kokevat saavansa (ansiotonta) arvonnousua?"

Kenttä on niin laaja, että varmaan tuollaistakin on. Isompi ongelma kuitenkin saattavat olla puutteelliset, yksipuoliset tai väärät tiedot - termeillä kuin termeillä - mitä julkisuudessa voi olla ammattilaisten antamana.

Psykoterapiassa puhutaan aina tavallista puhekieltä, ei teknisin termein, kuten jotkut saattavat luulla.
.

Olli.S kirjoitti:

Voitaisiinhan ajattelutoiminnat- sana esimerkiksi määritellä niin että siihen kuuluvat kaikki kognitiiviset toiminnot muistista ja havaitsemisesta aina ajatteluun ja älykkyyteen asti. Kysymyshän on ihan sanojen käytöstä ja merkityksestä, ja sehän tieteessä pitää olla tarkkaa, muttei aina välttämättä tarvita ulkomaalaista sanaa. Moniin asioihin on hyvä suomalainen sana, toisiin ei sitten ole.

Ajattelu, tunne, tarpeet ovat ihan hyviä sanoja, kun ne vain määritellään tarkasti tieteellisessä käytössä. Voi tietysti olla ihan hyväkin, että tieteellisessä käytössä käytetään erillisiä tieteellisiä termejä, mutta opiskelijoille ja kansalle olisi hyvä välillä aina selvittää, että psykologiassa on kyse ajattelusta, tunteista ja tarpeista.

Nämä jakaantuvat ala-lajeihin, muisti, oppiminen, älykkyys jne ajattelussa ja muissa omat alalajinsa; ja ennenkaikkea, koko psyyke, minä, persoonallisuus toimii aina kokonaisuutena. Ja on tiedostamattomia toimintoja jne.

Lue lisää

.
"opiskelijoille ja kansalle olisi hyvä välillä aina selvittää, että psykologiassa on kyse ajattelusta, tunteista ja tarpeista."

Nimen omaan näin. Hienot termit eivät tee asioita tieteellisemmmiksi.

Po. ulkomainen. Ulkomaalainen tarkoittaa ihmistä.
Ulkolainen taas olisi sekasikiö.
.

Psykopatologia kirjoitti:

.
"Mutta mahtaako psykologit pyrkiä pitämään salaperäisyyden verhoa "tieteensä" edessä mutkikkaita termejä käyttämällä, jolloin he kokevat saavansa (ansiotonta) arvonnousua?"

Kenttä on niin laaja, että varmaan tuollaistakin on. Isompi ongelma kuitenkin saattavat olla puutteelliset, yksipuoliset tai väärät tiedot - termeillä kuin termeillä - mitä julkisuudessa voi olla ammattilaisten antamana.

Psykoterapiassa puhutaan aina tavallista puhekieltä, ei teknisin termein, kuten jotkut saattavat luulla.
.

Lue lisää

.
Ohessa Freudin termi, jonka englantiin käännettynä "tieteellistyi". Tavallisille termeille, esim. Ich (minä), keksittiin latinalaiset nimet (ego).
.

k a t e k s i

(saks. Besetzung), investointi, varaus, (ehkä toisinaan) representaatio, edustus (subjektiivisessa mielessä intressi, merkitys; *Lewin'illä *valenssi). *Psykoanalyysissä *psyykkisen energian (*minän energioiden tai *vietti-energioiden) kvantitatiivinen investointi kohteeseen (*minään tai sen osaan, ruumiiseen tai sen osaan tai ulkomaailmaan yleisesti tai sen osaan). Surussa menetetty on *hyper-katektoitunut, ulkomaailma taas *hypo-katektoitunut mutta voi rekatektoitua. Homoseksuaaleilla penis on hyperkatektoitunut mutta naiset vietin kohteena *de-katektoituneita. Objekti-kateksin vastakohta on *self-kateksi.

*Breuer ja *Freud esittivät termin kirjassaan "Studien über Hysterie" (1893–95; *Anna O:n tapaus). Strachey (vrt. *S. E.) käänsi vuonna 1922 termin Besetzung englantiin sanalla cathexis (kr. katheksis). Vasta-kateksilla tarkoitetaan viettejä vastustavaa *defensiivistä voimaa, joka *Hartmann’in mukaan toimii neutraloidulla (*sublimaatio) *aggressiivisella energialla.
.

Psykopatologia kirjoitti:

.
Ohessa Freudin termi, jonka englantiin käännettynä "tieteellistyi". Tavallisille termeille, esim. Ich (minä), keksittiin latinalaiset nimet (ego).
.

k a t e k s i

(saks. Besetzung), investointi, varaus, (ehkä toisinaan) representaatio, edustus (subjektiivisessa mielessä intressi, merkitys; *Lewin'illä *valenssi). *Psykoanalyysissä *psyykkisen energian (*minän energioiden tai *vietti-energioiden) kvantitatiivinen investointi kohteeseen (*minään tai sen osaan, ruumiiseen tai sen osaan tai ulkomaailmaan yleisesti tai sen osaan). Surussa menetetty on *hyper-katektoitunut, ulkomaailma taas *hypo-katektoitunut mutta voi rekatektoitua. Homoseksuaaleilla penis on hyperkatektoitunut mutta naiset vietin kohteena *de-katektoituneita. Objekti-kateksin vastakohta on *self-kateksi.

*Breuer ja *Freud esittivät termin kirjassaan "Studien über Hysterie" (1893–95; *Anna O:n tapaus). Strachey (vrt. *S. E.) käänsi vuonna 1922 termin Besetzung englantiin sanalla cathexis (kr. katheksis). Vasta-kateksilla tarkoitetaan viettejä vastustavaa *defensiivistä voimaa, joka *Hartmann’in mukaan toimii neutraloidulla (*sublimaatio) *aggressiivisella energialla.
.

Lue lisää

mitä kateksi tarkoittaa, mutta ensi lukemisella ei auennut. Olisiko jotain tekemista kiinnostuksen tai kiintymyksen kanssa?

Psykologiassa on sama ongelma kuin tietotekniikassa. Asoille ei löydy termejä, joten niitä lainaillaan sitten surutta muualta. Sitten tulee ongelmaksi, että mitä tämä itseasiassa tarkoittaa.