Mikä on oikeaa tietoa asiasta? Onko Suomen laissa
oikeasti määritelty (ilman tulkinnanvaraisuutta), miten menetellään tilanteessa, kun avioeroa on haettu, pesänjakaja määrätty,aloitettu käsittely, mutta
2v kulunut, eikä jakoa ole suoritettu, eikä
ero ole ollut vireillä enää. (II vaihetta ei siis ole käynnistetty koskaan).
Lakimiehillä ristiriitaisia käsityksiä asiasta ja koskee tietysti kaikkia avioliitossa olevia ihmisiä.
Esim. avioehdon voi siis helposti mitätöidä halutessaan näin.
Jos vastauksia on, niin ehdottomasti myös, kiitos, mihin lakipykäliin tms perustuu.
Pesänjako kun
avioero ei vireillä
29
4381
Vastaukset
- däspfsooooooooo
Ei tuo menettely mitätöi avioehtoa.
Jos avioero on laitettu vireille, se on ositusperuste. Toisin sanoen kaikkeen omaisuuteen, mitä puolisoille tulee avioeron vireille laittamisen jälkeen, suhtaudutaan kuin puolisoilla olisi täydellinen molemminupuolinen toisen avio-oikeuden poissulkeva avioehto. Erohakemuksen jälkeen hankittu omaisuus on vain sen omaisuutta, joka sen on hankkinut eikä siihen ole puolisolla avio-oikeutta. Jos haluaa, että avio-oikeus on, puolisoiden tulee tehdä sitä ksokeva avioehto, jossa sanotaan, että avio-oikeus palautuu. Jos puolisoilla on ennen eron vireille panoa ollut avioehto, se on tietysti edelleen voimassa sen omaisuuden osalta, joka on ollut ennen erohakemusta. Osituksen voi tehdä jo harkinta-aikana. Jos se tehdään, mutta ei avioerota harkita-aikana vaan eroprosessin annetaan raueta (kun 12 kk harkinta-akaa on kulunut), jää ositus silti voimaan ... on siis käytännössä syntynyt avioehtoa vastaavat tilanne. Jos siinä tilanteessa avioliittoaan jatkavat puolisot tahtovat plauttaa avio-oikeuden toisilleen on tehtävä ja reksitreröitävä tavallisuudesta poikkeava avioehto (olen yrittänyt kuvata sitä keksityllä sanalla "antiavioehto"). Kuten yllä jo kerrottiin, ks. AL 107a §.
Ellei aviopari tee ositusta harkinta-aikanaan, eivätkä koskaan hae lopullista avioeroa II-vaiheen hakemuksella ... heidän avioliittonsa ja avio-oikeudet jatkuvat kuin aikaisemminkin.
No teidän tilanne onkin sitten melko erikoinen (ja pesänjakaja hisas liikkeissään). Avioeroprosessinne on rauennut jo lähes vuosi sitten, avioliittonne jatkuu.Teille ei myöskään ole ehditty tehdä ositusta harkinta-aikana, mutta se kiistatta on vireillä. Uskoakseni osituksenne tullaan saattamaan päätökseen jos toinen (tai molemmat) teistä niin edelleen vaatii ... mikä minulle epäselvää on se, miksi annatte tai tahdotte ositusprosessin edetä jos kerran halauatte elää edelleen avioparina?
Mitä tarkoitit kun kirjoitit: "avioehdon voi siis helposti mitätöidä halutessaan näin." ?
Paremminkin aloittamalla harkinta-ajan, vaatimalla osituksen (ja saamalla sen), mutta sitten jatkamalla avioliittoa (jos puoliso edelleen tahtoo myös), saadaan luotua avioehtoa vastaava tilanne. Mutta jos puolisoilla on voimassa oleva avioehto, ei mikään jota sinä yllä kuvasit kumoa sitä, tai muuta sen sisältöä koskien avio-oikeutta josta olette jotakin joskus sopineet.
=============================
107 a § (16.4.1987/411)
Kun ositus on toimitettu, ei kummallakaan puolisolla ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, ellei osituksen jälkeen avioehtosopimuksella toisin määrätä.- ehkä näin?
... Jospa ap tarkoitti, että avio-OIKEUDEN voi mitätöidä tällä tavalla toimien? Ja niin kyllä voikin, jos puoliso siihen suostuu.
Avioehdoton avioliitto: haet I vaiheella eroa ja hoidat osituksen kuntoon vaikka sitten NOPEAN pesänjakajan avustuksella ja jatkat avioliittoa kuitenkin... Siinä se! Oletuksella, että se toinen puolisko sitä liittoa edelleen haluaa jatkaa... eli on siinä riskinsä... ehkä näin? kirjoitti:
... Jospa ap tarkoitti, että avio-OIKEUDEN voi mitätöidä tällä tavalla toimien? Ja niin kyllä voikin, jos puoliso siihen suostuu.
Avioehdoton avioliitto: haet I vaiheella eroa ja hoidat osituksen kuntoon vaikka sitten NOPEAN pesänjakajan avustuksella ja jatkat avioliittoa kuitenkin... Siinä se! Oletuksella, että se toinen puolisko sitä liittoa edelleen haluaa jatkaa... eli on siinä riskinsä...>
Niin, ja tuon minäkin yllä kirjoitin... mutta kun ap. kirjoitti että:
"Esim. avioehdon voi siis helposti mitätöidä halutessaan näin. "
Hän siis pohti tilannetta jos ON avioehto. Silloin ei ole mitään avio-oikeutta jota voisi mitätöidä harkinta-ajan osituksessa... koska avioehdollisessa osituksessa ei avio-oikeutta sovelleta.
>
No tämä menee juuri näin... kuten yllä kirjoitin.- kyllä
kuinka perustelet, että avioero on vireillä tässä tapauksessa, kun se ei ole enää vierillä harkinta-ajan päätyttyä jo vuosi sitten?
pesänjako sensijaan näyttää olevan vielä vireillä pesänjakajan toimesta ja hänen käsityksensä mukaisesti lain suomin mahdollisuuksin, vaikka kumpikaan ei ole avioeroa uudelleenkaan laittanut vireille,
tähän haluaisin vastauksen, mitä Suomen laki tästä asiasta sanoo.
(se on sitten enemmän yksityisasia miksi näin on
tämän avioparin kohdalla)
tällä tavoin, jos menetellään ja suoritetaan jonkinlainen ositus omaisuuden erottelun sijaan vaikka avioero ei ole vireillä (kyseiseessä tapauksessa voi pesänjakajan kannan arvata jo käsittelyn kestosta)
muodostuu tilanne, jossa toinen puolisoista voi näin pakottaa toisen avioehdon purkamiseen kesken avioliiton kyllä kirjoitti:
kuinka perustelet, että avioero on vireillä tässä tapauksessa, kun se ei ole enää vierillä harkinta-ajan päätyttyä jo vuosi sitten?
pesänjako sensijaan näyttää olevan vielä vireillä pesänjakajan toimesta ja hänen käsityksensä mukaisesti lain suomin mahdollisuuksin, vaikka kumpikaan ei ole avioeroa uudelleenkaan laittanut vireille,
tähän haluaisin vastauksen, mitä Suomen laki tästä asiasta sanoo.
(se on sitten enemmän yksityisasia miksi näin on
tämän avioparin kohdalla)
tällä tavoin, jos menetellään ja suoritetaan jonkinlainen ositus omaisuuden erottelun sijaan vaikka avioero ei ole vireillä (kyseiseessä tapauksessa voi pesänjakajan kannan arvata jo käsittelyn kestosta)
muodostuu tilanne, jossa toinen puolisoista voi näin pakottaa toisen avioehdon purkamiseen kesken avioliitonEhkä en yllä riittävän selvästi kirjoittanut, etten tiedä varmaksi tulkitaanko lakia niin, että ositus joka aloitettu harkinta-aikana voidaan saattaa päätökseen vaikka varsinainen avioerojuttu onkin rauennut... arvaukseni oli ja on, että kyllä voi.
>
Pesänjakaja tuntee (tai ainakin hänen pitäisi) lainsäädännön tästä asiasta hyvin ... erikoista jos pesänjakaja jatkaa akamista ellei siihen ole juridista oikeutusta. Ja vaikka olisikin, käsittääkseni te aviopuolisot voitte yhdessä "käskeä" häntä lopettamaan osituksen... eli ilmeisesti toinen teistä tahtoo ositusta vaikka olette avioliitossa (ja oikein pesänjakajan tekemänä).
>
Tämä väittämäsi ei minulle aukene, ei sitten niin millään...
Meinaatko, että pesänjakaja sovittelee avioehdollista ositusta, ja tavallaan mitätöi kohtuuttoman avioehdon?
Koska lähtökohtaisesti pesänjakajakin noudattaa avioehtoa jos sellainen on, eikä ole perusteluja sovittelulle AL 103b pykälästä.
Ja kun ositus saatettu päätökseen, ja jos avioliittonne jatkuu ... silloinkaan teillä kummalla ei ole avio-oikeutta toistenne omaisuuksiin (vaikka ennen ositusta olisi ollut).
Koska asia sinua ilmiselväti vaivaa... eikö mieleesi ole tullut kysyä asiaa "live juristilta"? Ei silti, keskustelu toki mielenkiintoista tästäkin aiheesta...- ilmi siitä
M36 kirjoitti:
Ehkä en yllä riittävän selvästi kirjoittanut, etten tiedä varmaksi tulkitaanko lakia niin, että ositus joka aloitettu harkinta-aikana voidaan saattaa päätökseen vaikka varsinainen avioerojuttu onkin rauennut... arvaukseni oli ja on, että kyllä voi.
>
Pesänjakaja tuntee (tai ainakin hänen pitäisi) lainsäädännön tästä asiasta hyvin ... erikoista jos pesänjakaja jatkaa akamista ellei siihen ole juridista oikeutusta. Ja vaikka olisikin, käsittääkseni te aviopuolisot voitte yhdessä "käskeä" häntä lopettamaan osituksen... eli ilmeisesti toinen teistä tahtoo ositusta vaikka olette avioliitossa (ja oikein pesänjakajan tekemänä).
>
Tämä väittämäsi ei minulle aukene, ei sitten niin millään...
Meinaatko, että pesänjakaja sovittelee avioehdollista ositusta, ja tavallaan mitätöi kohtuuttoman avioehdon?
Koska lähtökohtaisesti pesänjakajakin noudattaa avioehtoa jos sellainen on, eikä ole perusteluja sovittelulle AL 103b pykälästä.
Ja kun ositus saatettu päätökseen, ja jos avioliittonne jatkuu ... silloinkaan teillä kummalla ei ole avio-oikeutta toistenne omaisuuksiin (vaikka ennen ositusta olisi ollut).
Koska asia sinua ilmiselväti vaivaa... eikö mieleesi ole tullut kysyä asiaa "live juristilta"? Ei silti, keskustelu toki mielenkiintoista tästäkin aiheesta...että näin on jo tapahtumassa live juristien kanssa, ei mitään teoreettista keskustelua.
mikä on pykälä AL 103b?
ei ole ollut oikeutta toisen omaisuuteen, mutta tässähän sitä avioehtoa yritetään kumota,
kohta ei ole kyllä enää sitä omaisuuttakaan ilmi siitä kirjoitti:
että näin on jo tapahtumassa live juristien kanssa, ei mitään teoreettista keskustelua.
mikä on pykälä AL 103b?
ei ole ollut oikeutta toisen omaisuuteen, mutta tässähän sitä avioehtoa yritetään kumota,
kohta ei ole kyllä enää sitä omaisuuttakaan... että syy pesänjakjan hakemiseen ositusta tekemään on ollut avioehto jota ilmeisesti sinä et suostunut sovittelemaan.
Pesänjakaja voi "pakkosovitella" (syistä jotka kirjattu AL 103b §:ssä), ja ilmeisesti kun prosessi käynnistynyt, voi toinen puolisoista myös ajaa ositusta edelleen toimitettavaksi (joka aloitettu harkinta-aikana) vaikka avioliittonne jatkuu.
Mikä minua vielä pohdituttaa, miksi ihmeessä tuollaisessa tilanteessa tahdotaan (etenkin sinä) jatkaa avioliittoa kun toinen jaa pesänjakajan kautta ositusta ...
Ellet ole oikeusoppineilta saanut muuta tietoa, niin et kai kuvittele että Suomi24 keskustelupalstalla asia muuttuisi tai merkittävää lisävaloa tulisi?- ollenkaan alalla
M36 kirjoitti:
... että syy pesänjakjan hakemiseen ositusta tekemään on ollut avioehto jota ilmeisesti sinä et suostunut sovittelemaan.
Pesänjakaja voi "pakkosovitella" (syistä jotka kirjattu AL 103b §:ssä), ja ilmeisesti kun prosessi käynnistynyt, voi toinen puolisoista myös ajaa ositusta edelleen toimitettavaksi (joka aloitettu harkinta-aikana) vaikka avioliittonne jatkuu.
Mikä minua vielä pohdituttaa, miksi ihmeessä tuollaisessa tilanteessa tahdotaan (etenkin sinä) jatkaa avioliittoa kun toinen jaa pesänjakajan kautta ositusta ...
Ellet ole oikeusoppineilta saanut muuta tietoa, niin et kai kuvittele että Suomi24 keskustelupalstalla asia muuttuisi tai merkittävää lisävaloa tulisi?ja kun asianajajilla on ristiriitaista tietoa asiasta niin, jos olisi jollain oikeaa tietoa esim. minkä pykälän mukaan näin voidaan menetellä se selventäisi pesänjakajan kannan...
no mutta voihan sitä aina kokeilla, jos jollain olisi tieto, koska on aika kummallista, jos tällaista ei ole laissa määritelty lainkaan
- kantapaan kautta kokenut
Pesänjako lopuu sitten vasta kun oikeuden määrämä pesänjakaja on tyhjentänyt pesän "omiin taskuihinsa"
Näin käy yleensä aina- tämä vastaus
ainakin oikea...
harkinta-aikana ei siis ole tässä tapauksessa tehty edes ositusehdotusta
terv. alkuperäisen kysymyksen esittäjä
- ssssssohvaperuna
Anteeksi, täällä pieni blondi kyselee, että onko tällä "pesänjaolla" tekemistä monikulttuurisella ja palstalla olevilla teksteillä, kun siellä puhutaan paljon pesänjaosta? :-?
Mitä silloin tapahtuu kun jaetaan konkreettisesti pesää? Onjko se sitä ns. huoraamista vai ihan oikkeessti sitä että pjienet linnunpoikaset joutuvat lähtemään erilleen? Kääk. Mä haluan tietää, ettei päivät mene ihan sekaisin...pitäs käydä kaupassakin hakemassa maitoa tolle sohvaperunalle... - Furia
Hei!
Jos muuta ei ole tehty kuin pesänjakaja määrätty, mutta asiassa ei ole mitenkään edetty sen jälkeen, käsitykseni on, että liitto ja aviovarallisuusjärjestelmä jatkuu osapuolten välillä kuin ennenkin. Esimerkiksi avioehtosopimus siis on edelleen voimassa, kun kerran ei ole pesänjakajan jakokirjaa, joka varallisuusjärjestelmän lopettaisi. Eri asia on, että kun ette ole hakeneet jakajamääräyksen peruuttamista, saisitte mahdollisen uuden eron koittaessa tyytyä samaan jakajaan, ellette sitten jompi kumpi silloin haluaisi erottaa häntä.- mitenkähän
en tiedä miten jakajamääräyksen peruuttamisen voi tehdä, ilmeisesti vain yhdessä vai voiko sen tehdä vain toinen osapuoli ja miten (kuten tuo viimeinen vastauksen lause antaisi ymmärtää).
mitenkähän kirjoitti:
en tiedä miten jakajamääräyksen peruuttamisen voi tehdä, ilmeisesti vain yhdessä vai voiko sen tehdä vain toinen osapuoli ja miten (kuten tuo viimeinen vastauksen lause antaisi ymmärtää).
Käsittääkseni vain yhdessä, vaikka sen voi aloittaa yksin avioeroprosessin ollessa käynnissä.
- päätellen
M36 kirjoitti:
Käsittääkseni vain yhdessä, vaikka sen voi aloittaa yksin avioeroprosessin ollessa käynnissä.
mot: ennen avioliittoa tehdyllä avioehdolla ei ole mitään merkitystä, jos toinen puolisoista, mistä tahansa kierostakin syystä, haluaa purkaa sen, niin hän voi tehdä sen ainakin näin pakottamalla, vaikka ei olisi kyse mistään oikeasta kohtuullistamistarpeesta...
päätellen kirjoitti:
mot: ennen avioliittoa tehdyllä avioehdolla ei ole mitään merkitystä, jos toinen puolisoista, mistä tahansa kierostakin syystä, haluaa purkaa sen, niin hän voi tehdä sen ainakin näin pakottamalla, vaikka ei olisi kyse mistään oikeasta kohtuullistamistarpeesta...
Ei se nyt noinkaan ole. Ei avioehto purkaannu, elleivät molemmat puolisot tee uutta avioehtoa jolla avio-oikeus palautetaan.
Avioeron osituksessa puolisot voivat vapaaehtoisesti keskenään sovitella ositustaan hyvin vapaasti... on avioehto tai ei ole.
Jos sitten haetaan "pakkosovittelua" vetoamalla AL 103b §:ään, tarvitsee tosiaan hakea käräjäoikeuden määräämää pesänjakajaa. Ei suinkaan ole sanottua että avioehdon mukaisesta osituksesta poikkeasi. Ja jos avioehdon kirjaimellinen noudattaminen on epäoikeudenmukainen, sitä kuuluukin sovitella. Siis, ei riitä että PJ:n hakija tahtoo kohtuullistamista, PJ:n jaettava se näkemys (sinun ei tarvitse). Eikä PJ:tä voida määrätä ellei avioero ole vireillä.
Mikä sitten on epäoikeudenmukainen tulema? Ei, se ei ole sitä ettei avio-oikeutta ole, eikä tasinkoa makseta (sen puolisot tienneet kun ovat avioehdon tehneet). MUTTA, jos esim. maatila on yksin isännän nimissä ja heillä avioehto, emäntä tehnyt palkatta työtä tilan eteen 20 vuotta ... ja sitten isäntä pistää rouvan "pihalle" tasingotta, niin hyvin todennäköisesti pesänjakaja sovittelisi ositusta emännän eduksi.- on ollut
M36 kirjoitti:
Ei se nyt noinkaan ole. Ei avioehto purkaannu, elleivät molemmat puolisot tee uutta avioehtoa jolla avio-oikeus palautetaan.
Avioeron osituksessa puolisot voivat vapaaehtoisesti keskenään sovitella ositustaan hyvin vapaasti... on avioehto tai ei ole.
Jos sitten haetaan "pakkosovittelua" vetoamalla AL 103b §:ään, tarvitsee tosiaan hakea käräjäoikeuden määräämää pesänjakajaa. Ei suinkaan ole sanottua että avioehdon mukaisesta osituksesta poikkeasi. Ja jos avioehdon kirjaimellinen noudattaminen on epäoikeudenmukainen, sitä kuuluukin sovitella. Siis, ei riitä että PJ:n hakija tahtoo kohtuullistamista, PJ:n jaettava se näkemys (sinun ei tarvitse). Eikä PJ:tä voida määrätä ellei avioero ole vireillä.
Mikä sitten on epäoikeudenmukainen tulema? Ei, se ei ole sitä ettei avio-oikeutta ole, eikä tasinkoa makseta (sen puolisot tienneet kun ovat avioehdon tehneet). MUTTA, jos esim. maatila on yksin isännän nimissä ja heillä avioehto, emäntä tehnyt palkatta työtä tilan eteen 20 vuotta ... ja sitten isäntä pistää rouvan "pihalle" tasingotta, niin hyvin todennäköisesti pesänjakaja sovittelisi ositusta emännän eduksi.kyse nimenomaan siitä, että avioehto oli aikaisemmin selkeästi pätevä ja tämä avioehto tällä vanhalla perusteella ennen avioliittoa otettu kauan sitten ja eletty sen mukaan,
mutta avioehdon sovittelumahdollisuus tullut vasta sen jälkeen eli alla oleva sitaatti ei sovellu tähän caseen:
"Ei, se ei ole sitä ettei avio-oikeutta ole, eikä tasinkoa makseta (sen puolisot tienneet kun ovat avioehdon tehneet)."
Tällainen muutos on tehty vasta 90-luvulla eli yli 10v sen jälkeen kun tämä avioehto on tehty.
Muutos on perusteltu, kuten esimerkkisi:
"MUTTA, jos esim. maatila on yksin isännän nimissä ja heillä avioehto, emäntä tehnyt palkatta työtä tilan eteen 20 vuotta ... ja sitten isäntä pistää rouvan "pihalle" tasingotta, niin hyvin todennäköisesti pesänjakaja sovittelisi ositusta emännän eduksi."
Tässä tapauksessani vaan on asiat kaikin puolin toisin päin kuin edellisessä esimerkissä ja silti pesänjakaja on valmis lähtemään sovittelurumbaan ja vastapuoli on lähtenyt sitä hakemaan kun tällainen epämääräinen mahdollisuus on annettu ja lakimies on saanut houkuteltua siihen "halvalla tarjouksella" (joka nyt johtaakin vain omaisuuden lakimiesten pussiin ja lopettaa ei voi, kun pesänjakaja (yksin) on sitä mieltä).
Avioehtoa tehdessä, ei ole mitenkään voitu ottaa huomioon, että laki muuttuu. Ja sen mukaisesti on vastuut otettu elämää elettäessä.
Ymmärrän, että asia ok, jos on tehnyt avioehdon 90-luvun muutosten jälkeen, niin silloin on itsekin tiennyt tämän jo tehdessään avioehdon ja on voinut elää sen mukaan.
Rekisteröi oma nimimerkki
Liity Suomi24:n jäseneksi ja rekisteröi ikioma nimimerkki!
Uutta: Rekisteröitynyt käyttäjä voi itse poistaa oman rekisteröidyllä nimimerkillä kirjoittamansa viestin.
Rekisteröinti kannattaa, koska sama nimimerkki on käytössäsi sekä chatissa että keskusteluissa eikä kukaan muu voi samaa nimimerkkiä palveluissa käyttää.
Varaa oma nimimerkki on ollut kirjoitti:
kyse nimenomaan siitä, että avioehto oli aikaisemmin selkeästi pätevä ja tämä avioehto tällä vanhalla perusteella ennen avioliittoa otettu kauan sitten ja eletty sen mukaan,
mutta avioehdon sovittelumahdollisuus tullut vasta sen jälkeen eli alla oleva sitaatti ei sovellu tähän caseen:
"Ei, se ei ole sitä ettei avio-oikeutta ole, eikä tasinkoa makseta (sen puolisot tienneet kun ovat avioehdon tehneet)."
Tällainen muutos on tehty vasta 90-luvulla eli yli 10v sen jälkeen kun tämä avioehto on tehty.
Muutos on perusteltu, kuten esimerkkisi:
"MUTTA, jos esim. maatila on yksin isännän nimissä ja heillä avioehto, emäntä tehnyt palkatta työtä tilan eteen 20 vuotta ... ja sitten isäntä pistää rouvan "pihalle" tasingotta, niin hyvin todennäköisesti pesänjakaja sovittelisi ositusta emännän eduksi."
Tässä tapauksessani vaan on asiat kaikin puolin toisin päin kuin edellisessä esimerkissä ja silti pesänjakaja on valmis lähtemään sovittelurumbaan ja vastapuoli on lähtenyt sitä hakemaan kun tällainen epämääräinen mahdollisuus on annettu ja lakimies on saanut houkuteltua siihen "halvalla tarjouksella" (joka nyt johtaakin vain omaisuuden lakimiesten pussiin ja lopettaa ei voi, kun pesänjakaja (yksin) on sitä mieltä).
Avioehtoa tehdessä, ei ole mitenkään voitu ottaa huomioon, että laki muuttuu. Ja sen mukaisesti on vastuut otettu elämää elettäessä.
Ymmärrän, että asia ok, jos on tehnyt avioehdon 90-luvun muutosten jälkeen, niin silloin on itsekin tiennyt tämän jo tehdessään avioehdon ja on voinut elää sen mukaan.
Rekisteröi oma nimimerkki
Liity Suomi24:n jäseneksi ja rekisteröi ikioma nimimerkki!
Uutta: Rekisteröitynyt käyttäjä voi itse poistaa oman rekisteröidyllä nimimerkillä kirjoittamansa viestin.
Rekisteröinti kannattaa, koska sama nimimerkki on käytössäsi sekä chatissa että keskusteluissa eikä kukaan muu voi samaa nimimerkkiä palveluissa käyttää.
Varaa oma nimimerkki... nähtäväksenne jää, sovitteleeko PJ ositustanne vai ei. Ei voi tietää, varmaa on vain se että lasku tulee...
Täällä pohtimalla tulema ei muutu, tai sillä asiaan vaikutusta. Toki keskusteleminen on aina paikallaan.- positiivista vaikutusta
M36 kirjoitti:
... nähtäväksenne jää, sovitteleeko PJ ositustanne vai ei. Ei voi tietää, varmaa on vain se että lasku tulee...
Täällä pohtimalla tulema ei muutu, tai sillä asiaan vaikutusta. Toki keskusteleminen on aina paikallaan.omaan asiaamme, mutta lienee hyvä tuoda julki tällaisia epäkohtia avioehtoa/-liittoa koskevassa laissa,
kun Suomen lakia mitä ilmeisimmin pidetään hyvänä ja oikeudenmukaisena
- asianajaja.tv
Avioeron vireilletulo on yksi neljästä ositusperusteesta. Ositus voidaan toimittaa milloin tahansa avioeron tultua vireille. Toisin sanoen jo harkinta-aikana. Mikäli 2. vaiheen hakemusta ei panna vireille avioliitto jatkuu kuten ennen. Sen sijaan, jos ositus on toimitettu, ei kummallakaan puolisolla ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, ellei osituksen jälkeen avioehtosopimuksella toisin määrätä.
Sinun kohdallasi pesänjakaja on siis ehditty hakea ja määrätä. Mielestäni hänen velvollisuutenaan on toimittaa ositus. Mikäli hän ei siihen suostu, voit hakea uutta pesänjakajaa ja nykyisen pesänjakajan vapauttamista. - asianajaja.tv
Avioeron vireilletulo on yksi neljästä ositusperusteesta. Ositus voidaan toimittaa milloin tahansa avioeron tultua vireille. Toisin sanoen jo harkinta-aikana. Mikäli 2. vaiheen hakemusta ei panna vireille avioliitto jatkuu kuten ennen. Sen sijaan, jos ositus on toimitettu, ei kummallakaan puolisolla ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, ellei osituksen jälkeen avioehtosopimuksella toisin määrätä.
Sinun kohdallasi pesänjakaja on siis ehditty hakea ja määrätä. Mielestäni hänen velvollisuutenaan on toimittaa ositus. Mikäli hän ei siihen suostu, voit hakea uutta pesänjakajaa ja nykyisen pesänjakajan vapauttamista.- nix nax
>>Sinun kohdallasi pesänjakaja on siis ehditty hakea ja määrätä. Mielestäni hänen velvollisuutenaan on toimittaa ositus. Mikäli hän ei siihen suostu, voit hakea uutta pesänjakajaa ja nykyisen pesänjakajan vapauttamista.
- ovat
ne kolme muuta perustetta?
viittaan myös nimimerkin nixnax vastauksen ristiriitaan - on kuten
nix nax kirjoitti:
>>Sinun kohdallasi pesänjakaja on siis ehditty hakea ja määrätä. Mielestäni hänen velvollisuutenaan on toimittaa ositus. Mikäli hän ei siihen suostu, voit hakea uutta pesänjakajaa ja nykyisen pesänjakajan vapauttamista.
toteat.
Tilanne vaikuttaa todella oudolta prof. Aulis Aarnion teoksen mukaan.
Pesänjakaja kuitenkin sanoo selvittäneensä
asian prof. Eva Gottbergin kanssa,että voi jatkaa aina vaan, vaikka avioero ei ole enää ollut vireillä kohta vuoteen, eikä ole tehty ositusta, joten kuka mahtaa nyt sitten olla se hallitseva guru Suomessa, jonka mukaan oikeasti lakia noudatetaan??? - asianajaja.tv
ovat kirjoitti:
ne kolme muuta perustetta?
viittaan myös nimimerkin nixnax vastauksen ristiriitaan- avioero
- kuolema
- ulkomailla hankittu asumusero
- kuolleeksi julistaminen. - nix nax
on kuten kirjoitti:
toteat.
Tilanne vaikuttaa todella oudolta prof. Aulis Aarnion teoksen mukaan.
Pesänjakaja kuitenkin sanoo selvittäneensä
asian prof. Eva Gottbergin kanssa,että voi jatkaa aina vaan, vaikka avioero ei ole enää ollut vireillä kohta vuoteen, eikä ole tehty ositusta, joten kuka mahtaa nyt sitten olla se hallitseva guru Suomessa, jonka mukaan oikeasti lakia noudatetaan???>>Tilanne vaikuttaa todella oudolta prof. Aulis Aarnion teoksen mukaan.>kuka mahtaa nyt sitten olla se hallitseva guru Suomessa
- kyllä on
nix nax kirjoitti:
>>Tilanne vaikuttaa todella oudolta prof. Aulis Aarnion teoksen mukaan.>kuka mahtaa nyt sitten olla se hallitseva guru Suomessa
sitten hankala juttu. Ymmärsit asian ihan oikein, tarkoitin omaa tilannettamme.
Lain laatijien ei pitäisi olettaa asioita itsestään selväksi, kun syntyy tilanteita, joita lakimiehet tulkitsevat ihan eri tavoin??
Kyllä se nyt vaan on mahdollista pesänjakajan mielestä ja laskut 2v:lta vievät jo asunnot alta.
Vanha aviopari voi hyvin asua vaikka erikseen, mutta koko perheen kannalta kuitenkin yhtenäisenä taloudellisena yksikkönä omistuksia koskien, eikä ole tarvetta oikeasti mihinkään osituksiin tai tasinkoihin. - kiittäen
nix nax kirjoitti:
>>Tilanne vaikuttaa todella oudolta prof. Aulis Aarnion teoksen mukaan.>kuka mahtaa nyt sitten olla se hallitseva guru Suomessa
kiitos esiin kaivamistasi tiedoista asiaa koskien
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Jussi Halla-aho huolissaan Sofia Virrasta
Jussihan on vanha vihreä. Onko tässä kyse alkukesän kiimasta, kun aidan toisella puolella oleva vihreä alkaa kiinnostama305110Sofia Virta kadonnut....onko juomassa?
Virran poissaolo eduskunnasta on herättänyt huomiota. Esimerkiksi Ilta-Sanomat kertoi aiemmin, että Virta on ollut tällä644101Julkista rahaa ei tule antaa senttiäkään yksityisille yrityksille
Julkinen raha on meidän yhteistä rahaa, ja se raha on tarkoitettu yhteiseen käyttöön, kuten esimerkiksi tuottamaan palve783676Ensin Henry Novak ja nyt sitten se Irlannin tapaus
jossa mustaihoinen afrikkalainen mieshenkilö puukottaa valkoihoista maassa makaavaa miestä useita kertoa pään alueelle.732728Tytti Tuppurainen: Suomen pakolaiskiintiö pitäisi nostaa 10 000 vuodessa
asia on faktaa, noin Tytti sanoi aiemmin. Kun taas Orpon hallitusohjelman mukaisesti Suomen pakolaiskiintiö on pudotettu1582534Halla-aho sivaltaa edustajantyöstään lintsaavaa Sofia Virtaa
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/937c74d7-f905-4466-b9b4-abd017fe5b63 Kansanedustajan on ilmoitettava poissaolosta602388Islamovasemmistolaisuus - tälläista termiä käytetään
Termi tarkoittaa alunperin äärivasemmiston ja muslimifundamentalistien liittoa, jonka ytimessä oli antisemitismi. Isl792199Mitä tapahtui?
Mitä tapahtui keskiviikkoiltana kun oli paljon hälytysajoneuvoja ja mediheli?272167- 1381695
Martina Aitolehti läpäisi Erikoisjoukot - Tilittää umpirehellisenä kuvauksista
Martina Aitolehti selvisi Erikoisjoukot koulutuksesta. Hän myös malttoi pääosin pitää mölyt mahassaan, vaikka saikin ko401548