Tässä alkoholisti, entinen salainen sellainen, 53 v 2 aikuisen lapsen äiti. Oma koti ja dogi ja työpaikka (toistaiseksi).
Elämä ns. raiteillaan paitsi on tullut "tissuteltua" sellaiset 10 vuotta ja nyt tuo nautiskelu pitäisi saada loppumaan. En pidä itseäni alkoholistina, vaikka sitä olen, ja myös aikuiset lapseni ovat saaneet sen tietoonsa kauttani.
Raittiita kausia jopa 2 kuukauden jaksoissa mutta sitten taas retkahdus...ei baareissa vaan ihan omissa oloissa kun mieli hyvä.
Sitten eräänä päivänä en saapunut työpaikalle...eka kerta 30 vuoteen...ja soitin esimiehelleni "sairaudestani". Pyysivät tulemaan työterkkarille ja puhalsin 2,7 niitä.
Lyhyesti, olen saanut hoitoonohjaussuunnitelman johon kuuluu myös 28 päivän kuntoutusjakso Kalliolan klinikalla Nurmijärvellä.
Lähden klinikalle työnantajani kehoituksesta ja odotan saavani uudet tuulet elämälleni.
Onko kellään kokemuksia ?
Kokemuksia Kalliolan myllyhoidosta
70
6970
Vastaukset
- tissun-tassun
Ei ole kokemusta, mutta sanoisin näin, jos ei se mitään anna, niin ei otakaan. Melkoisen hyvä työnantaja sinulla jos kustantavat? (niin ymmärsin) hoidon noinkin kivuttomasti. Vai maksatko itse? Sehän on 5.152,40 € hintainen setti. Plus kuukauden palkan menetys.
Itse karsastan noita "myllyhoitoja" kuin ruttoa mutta jos joku maksaisi niin voisin ihan uteliaisuuttani silti mennä kattoo, et mikä meininki siellä oikeen on.
Avoimin mielin kuitenkin sinne vaan, joku tykkää äidistä, joku tyttärestä. Siellä sitten itse muodostaa mielipiteen, sopiiko vai ei :)
Mutta mikään "hoitolaitos" ei anna suuntaa elämällesi, se pitää tehdä ihan itse. Mut hoidot sitten voi kyllä antaa tukea sille omalle ratkaisulle, luulisin.- leena1956
Joo, on sen verran jotain työkokemusta ja osannut hoitaa duunini ok jotta työnantajani haluaa vielä pitää mut töissä ja maksuhommat tulee mun osalle 30% siitä kokonaisjutusta.
Haluan itse myös selvittää mun juomisen syyt...jos ne sielä sitten selviää...olen sellainen "tuuritissuttelija"...jos läheisillä menee asiat ok, niin otanpa lasin viiniä...ja jos taas jollai menee huonosti...niin taas otan lasin (?) viiniä. Olen ehkä liian riipuvainen toisten "tunnoista".
Tiedostan erittäin hyvin oman riippuvuuteni ja haluun päästä eroon alkoholista elämässäni.
- ---+
Itsellä ei ole konkreettista tietoa hoitomenetelmästä, mutta sen tiedän, että sielläkin on ratkaisevana oma motivaatio ja päätös olla juomatta, tai muutoin tulos on nolla.
Kaksi kaveria päätyi Kalliolaan vieläpä työnantajan maksamana.
Toinen oli siellä koppavalla asenteella, että hänen päätä ei käännetä. Ei käännetty, kun itse ei suostunut kääntämään. Piti itseään hyvin viisaana.
Toinen jatkoi nuoralla kävelyään, eli viinan juontiaan, vaikka oli ammatinsa takia seurannassa.
Molemmat kuolivat alta viisikymppisinä.
Ensimmäinen kovin viisas kaatui rapussa umpikännissä taaksepäin. Aivoverenvuoto.
Toinen taiteilija seurantatuloksien vuoksi jouduttuaan pakkolomille harrasti sekakäyttöä, ja haali kaikki mahdolliset rauhottavat ja unilääkkeet mitä irti sai. Hermot oli riekaleina.
Kuoli outoon asentoon kännykkä korvalla. Itse hoitopaikasta mutta sen paikan hoitohenkilökuntaa kävi kotiryhmässäni tässä kerran, fiksua porukkaa ja vaikka ammatiltaan kaveri oli psykologi ja toinen päihdeterapeutti niin heillä molemilla oli myös toinen "koulutus" suoritettuna, he olivat raittiita alkoholisteja eli tiesivät mistä puhuivat.
Onnea ja menestystä uudelle elämäntavalle.- Vieläkin raitis
Olin pari vuotta sitten viikon myllyhoidossa, tekevät senkin kokoisia. Maksoin silloin itse, loma-aikaa kun oli, n. 1.200 €. Säästin jo parissa, kolmassa viikossa rahat takaisi.
Olin juonut siihen mennessä noin 35 vuotta kiihtyvällä vauhdilla. pari kertaa taisin jo olla viinahulluuden rajoilla, veivät kolme kertaa sairaalaan. Ei vain näkynyt, koska en ollut juovuksissa, nousi vasta kolmen, neljän katkaisemiseni jälkeen. Kaksi kramppasi aika ikävästi, mutta diapamilla ne ruiski suuhun ja aamulla taas menoksi. Kotona olin monta, monta kertaa liskojen päivien ja öiden kanssa, piti katkaista sen verran, jotta pystyi lähteä töihin. huh, ei enää.
Menin ajatuksella nyt uskon, en nauraskele. Siellähän päihdeterapeutit itse vanhoja juoppoja, naisia ja miehiä. Aika vakuuttavaa kun kertoivat omia tapahtumiaan. He olivat erittäin hyviä puhumaan, jaksoi kuunnella.
Aika paljon kerittiin käydä jo omaa elämää, meitä oli vain viisi ja siitäkin taisi yksi karata. AA-ryhmä ehti käymään loppuiltana ja osin käytiin sitten vielä AA-n ryhmään.
Kolmise kuukauden jälkeen oli vielä viikonloppu perjantai-sunnuntai, josta sai lisää ryhtiä ja uskoa.
Juominen loppui ainakin tähän asti, alussa oli kolmisen viikkoa vaikeampaa, mutta sitten helpotti. Kunhan oli oppinut siirtämään huikan oton vaikka tunniksi ja sitten taas samoin. AA-ryhmiin kävin neljä, viisi kertaa päivässä. Meillä on onneksi monta ryhmää. Nyt käyn kerran kaksi viikossa. Siellähän on mukava käydä juttelemassa, on tullut uusia tuttuja joku 50-60 kappaletta.
Otahan vain iloiselle mielelle.- leena1956
Olipa kiva lukea mietteitäsi ja kokemuksiasi.
Onnea sinulle tuosta raittiista jaksostasi joka kestänyt jo "tovin".
Toivon itselleni vastaavaa mahdollisuutta päästä kiinni päihteettömään elämään ja saada uuden jakson elämälleni ! - edellinen
leena1956 kirjoitti:
Olipa kiva lukea mietteitäsi ja kokemuksiasi.
Onnea sinulle tuosta raittiista jaksostasi joka kestänyt jo "tovin".
Toivon itselleni vastaavaa mahdollisuutta päästä kiinni päihteettömään elämään ja saada uuden jakson elämälleni !Varmasti nouset ja saat uuden elämän! Sinähän olet ottanut jo sellaisen asenteen, että tästä ei ryssitä! Etkä varmasti teekään.
Ja muutenkaan tämä raittius ei ole mikään raskas, murheellinen olotila. Kyllähän minäkin alussa mietin, enkö tosiaan voi juoda edes kerran tai pari kertaa, edes hiukan. Muistin kuitenkin tarpeeksi hyvin juoma-aikani, ei tullut ikävä. Ja toinen uusi nousu on aina raskaampaa. - leena1956
edellinen kirjoitti:
Varmasti nouset ja saat uuden elämän! Sinähän olet ottanut jo sellaisen asenteen, että tästä ei ryssitä! Etkä varmasti teekään.
Ja muutenkaan tämä raittius ei ole mikään raskas, murheellinen olotila. Kyllähän minäkin alussa mietin, enkö tosiaan voi juoda edes kerran tai pari kertaa, edes hiukan. Muistin kuitenkin tarpeeksi hyvin juoma-aikani, ei tullut ikävä. Ja toinen uusi nousu on aina raskaampaa.Moi,
Nyt 2 viikkoo aikaa "Myllyhoitoon" ja kaikki läheiset "informoitu" mun tilanteesta.
On vedetty "yhtä köyttä" ja turvajoukot kaikki onnellisia mun puolesta.
Tämä sun "tästä ei ryssitä"- tulee mun sydänsanani.
Kiitos. - ***
leena1956 kirjoitti:
Moi,
Nyt 2 viikkoo aikaa "Myllyhoitoon" ja kaikki läheiset "informoitu" mun tilanteesta.
On vedetty "yhtä köyttä" ja turvajoukot kaikki onnellisia mun puolesta.
Tämä sun "tästä ei ryssitä"- tulee mun sydänsanani.
Kiitos.Toivon sulle jaksamista ja kerro tulevaisuudessa miten kävi!
- myllyhoito on ohi
leena1956 kirjoitti:
Moi,
Nyt 2 viikkoo aikaa "Myllyhoitoon" ja kaikki läheiset "informoitu" mun tilanteesta.
On vedetty "yhtä köyttä" ja turvajoukot kaikki onnellisia mun puolesta.
Tämä sun "tästä ei ryssitä"- tulee mun sydänsanani.
Kiitos.että ei se alkoholismi ole poistunut sinusta. Voit kuitenkin siellä oppia sen että sinun ei tarvitse juoda missään tilanteessa. Kuuntele tarkalla korvalla mitä ne on tehneet jotka ovat käyneet siellä joskus hoitojakson ja ovat raittiina vielä vuosien kuluttua.
- leena1956
myllyhoito on ohi kirjoitti:
että ei se alkoholismi ole poistunut sinusta. Voit kuitenkin siellä oppia sen että sinun ei tarvitse juoda missään tilanteessa. Kuuntele tarkalla korvalla mitä ne on tehneet jotka ovat käyneet siellä joskus hoitojakson ja ovat raittiina vielä vuosien kuluttua.
Kiitos , kaikki nämä palautteet vie mua eteenpäin !
- leena1956
myllyhoito on ohi kirjoitti:
että ei se alkoholismi ole poistunut sinusta. Voit kuitenkin siellä oppia sen että sinun ei tarvitse juoda missään tilanteessa. Kuuntele tarkalla korvalla mitä ne on tehneet jotka ovat käyneet siellä joskus hoitojakson ja ovat raittiina vielä vuosien kuluttua.
Tissuttelen taas lauantai-iltana, vaikka olin päättänyt lopettaa eilen. Ja miksi juon, on helpottunut olo kohti 4 viikon tuntematonta jaksoa.
Mietin miten tulen / pystyn kokemaan tuon "pelottavan" uuden jakson elämässäni. Ja mitä lähemmäksi tuo ajankohta tulee, tuntuu siltä että nyt otan viimeisiä viinejä.
Näin toivon. - Raittiutta lisää
leena1956 kirjoitti:
Tissuttelen taas lauantai-iltana, vaikka olin päättänyt lopettaa eilen. Ja miksi juon, on helpottunut olo kohti 4 viikon tuntematonta jaksoa.
Mietin miten tulen / pystyn kokemaan tuon "pelottavan" uuden jakson elämässäni. Ja mitä lähemmäksi tuo ajankohta tulee, tuntuu siltä että nyt otan viimeisiä viinejä.
Näin toivon.nyt näyttää kuuluvan.
- hyvältä
sinä olet jo ymmärtänyt olevasi kusessa alkoholin kanssa eli olet alkoholisti.
siitä on hyvä lähteä oppimaan keinoja ja ajatusmaailmaa, joka mahdollistaa alkottoman elämän.
saat paljon kuultavaa ja mietittävää. jos ja kun sinä itse haluat raitistua niin mikään sitä ei estä.
nyt saat vielä ammattilaisten avun alkuun ja miksei myöhemminkin.
sinä onnistut kyllä ja ajatus, että enkö enää saa juoda muuttuu pian ajatukseksi,
että enää ei tarvitse juoda. sekin on VALTAVA helpotus.
alkoholismi ei sinusta koskaan katoa, päässä pysyy ikuisesti muisto siitä ihanasta ensimmäisestä ryypystä. se muisto kyllä haalenee mutta asia pitää tiedostaa, ettei joskus "hyvin ansaitulla" hetkellä ota sitä ensimmäistä.
nuo kaikki tulee siellä esille.
hienoa, kun olet saamassa uuden elämän. kirjoittele sitten kokemuksista.
terv. unski. raitistunut alkoholisti.- leena1956
Nyt tän viestin luettuani kyyneleet virtaa ja tietysti odotan vähän "pelolla" jaksoani. Olen edelleen rehellinen itselleni ja nytkin mennyt pari lasii viiniä...
Stoppi tulee huomena perjantaina koska haluan olla ilman viiniä enemmän kuin 7 päivää ennen "lomani" alkamista.
Upeeta että te siellä olette olemassa !
- Virdaheboinen
Olin Kalliolassa 20 vuotta sitten. Olin tuolloin 50-vuotias, kymmeniä vuosia humalahakuisesti juonut. Menin Kalliolaan miettimään, miten minusta tulisi kohtuullinen viinaksien käyttäjä - alkoholisihan en missään nimessä ollut.
Hupsista vaan, neljän viikon kuluttua olin alkoholisti enkä ruvennut riskeeraamaan enää kohtuukäytön opettelua, se kun ei siihen mennessä ollut koskaan onnistunut.
Suosittelen lämpimästi myllyhoitoa. Ota nyt nuo 4 viikkoa tosissasi, luota hoitosysteemiin ja rupeat löytämään sinua, todellista itseäsi. Hyvää matkaa!
(Olen rekisteröitynyt Virdahebo-tunnuksella, mutta en päässyt nyt kirjautumaan. Olen muuan vuosi sitten useinkin kirjoitellut täällä, nykyisin vain joskus piipahtelen. Ja nainen sekä äiti olen minäkin. Raittiina olen ollut, viimeisin viinataistoni oli Kalliolassa, josta meinasin lähteä kesken kaiken pois, juomaan - siellä kun ei tätä Suurnaista tarpeeksi arvostettu..."rääkättiin" vain )- leena1956
Kiitos mielipiteestäsi. Saan vaan enemmän voimaa kun luen näitä viestejä ja lähtö Kalliolaan tuntuu helpommalta.
Lähden kuitenkin sillä "otteella" jotta olen jo valmis alkoholisti, mutta ymmärsin myös viestisi sisällön.
Saan varmaankin siellä kertoa vielä avoimin mielin olevani alkoholisti ja myöntää avuntarpeeni.
Nyt vasta läheisjoukot tietävät ongelmastani. Ja nämä joukot koostuvat aikuisista lapsistani, äidistäni ja yhdestä siskostani ja tuo mun koira. Ja tietysti te kaikki siellä.
Olen mielestäni henkisesti valmis saamaan uuden suunnan elämälleni, mutta ikävä tulee tuota dogiani (joka tosin pääsee hyvään hoitoon hoitojaksoni ajaksi) joka on mulle erittäin tärkeä. Pitänee käydä ehkä pehmolelukaupassa etsimässä labbiskoiraa....saankohan ottaa sellaisen sinne Kalliolaan vai pitääkö ne minua vielä enemmän "hulluna"...
Tänään alkaa viinitön jaksoni ennen Kalliolaa ja toivotan taas kerran itselleni tsemppiä ! - Mää vaan
leena1956 kirjoitti:
Kiitos mielipiteestäsi. Saan vaan enemmän voimaa kun luen näitä viestejä ja lähtö Kalliolaan tuntuu helpommalta.
Lähden kuitenkin sillä "otteella" jotta olen jo valmis alkoholisti, mutta ymmärsin myös viestisi sisällön.
Saan varmaankin siellä kertoa vielä avoimin mielin olevani alkoholisti ja myöntää avuntarpeeni.
Nyt vasta läheisjoukot tietävät ongelmastani. Ja nämä joukot koostuvat aikuisista lapsistani, äidistäni ja yhdestä siskostani ja tuo mun koira. Ja tietysti te kaikki siellä.
Olen mielestäni henkisesti valmis saamaan uuden suunnan elämälleni, mutta ikävä tulee tuota dogiani (joka tosin pääsee hyvään hoitoon hoitojaksoni ajaksi) joka on mulle erittäin tärkeä. Pitänee käydä ehkä pehmolelukaupassa etsimässä labbiskoiraa....saankohan ottaa sellaisen sinne Kalliolaan vai pitääkö ne minua vielä enemmän "hulluna"...
Tänään alkaa viinitön jaksoni ennen Kalliolaa ja toivotan taas kerran itselleni tsemppiä !Minä olin Kalliolassa 1 ½ vuotta sitten ja myös työnantjana lähettämänä. menin sinne hyvin vastahakoisesti ja alkoholia en todellakaan ollut valmis jättämään. Ajattelin, että seison siellä vaikka päälläni sen kuukauden ja alan sitten kohtuukäyttäjäksi.
Vaan siellä se mieli muuttui ja raitis elämä alkoi kuulostaa mielekkäältä. Ja sitä se on ollutkin jo sen puolitoista vuotta.
Aika paljon siellä joutuu tekemään töitä itsensä kanssa, mutta se on sen väärti. Pienryhmissä työskennellään paljon, keskustellaan ja tehdään tehtäviä. Työyhteisö on tosi tiivis ja siellä tuntee olevansa omiensa joukossa. Vertaistuki on äärimmäisen hyvä juttu. Sieltä tuli tosi monta uutta ystävää myös. Se vielä pitää mainita, että siellä on myös tosi hauskaa monet kerrat.
Terapeuteilla ja joillain muillakin henkilökunnan jäsenillä on omakohtainen kokemus alkoholismista eli tietävät mistä puhuvat. Hoidossa saa hyvät työkalut raittiiseen elämään, kunhan niitä osaa ja muistaa myös käyttää.
Onnea sinulle. Olet tehnyt elämäsi parhaan päätöksen. Nauti hoidostasi. Melkein käy sinua kateeksi.. ; ) - leena1956
Mää vaan kirjoitti:
Minä olin Kalliolassa 1 ½ vuotta sitten ja myös työnantjana lähettämänä. menin sinne hyvin vastahakoisesti ja alkoholia en todellakaan ollut valmis jättämään. Ajattelin, että seison siellä vaikka päälläni sen kuukauden ja alan sitten kohtuukäyttäjäksi.
Vaan siellä se mieli muuttui ja raitis elämä alkoi kuulostaa mielekkäältä. Ja sitä se on ollutkin jo sen puolitoista vuotta.
Aika paljon siellä joutuu tekemään töitä itsensä kanssa, mutta se on sen väärti. Pienryhmissä työskennellään paljon, keskustellaan ja tehdään tehtäviä. Työyhteisö on tosi tiivis ja siellä tuntee olevansa omiensa joukossa. Vertaistuki on äärimmäisen hyvä juttu. Sieltä tuli tosi monta uutta ystävää myös. Se vielä pitää mainita, että siellä on myös tosi hauskaa monet kerrat.
Terapeuteilla ja joillain muillakin henkilökunnan jäsenillä on omakohtainen kokemus alkoholismista eli tietävät mistä puhuvat. Hoidossa saa hyvät työkalut raittiiseen elämään, kunhan niitä osaa ja muistaa myös käyttää.
Onnea sinulle. Olet tehnyt elämäsi parhaan päätöksen. Nauti hoidostasi. Melkein käy sinua kateeksi.. ; )Näin "julkisena" alkoholistina olen saanut niin paljon positiivisia keskusteluja teiltä jotta mun henkinen tila on enemmän kuin hyvä.
Pelokkuus hoitoon lähtemiseen on laskenut ja ns. häpeän tunne täysin hävinnyt. En ole yksin.
Lisää juttuja ja halaan teitä kaikkia ! - leena1956
Mää vaan kirjoitti:
Minä olin Kalliolassa 1 ½ vuotta sitten ja myös työnantjana lähettämänä. menin sinne hyvin vastahakoisesti ja alkoholia en todellakaan ollut valmis jättämään. Ajattelin, että seison siellä vaikka päälläni sen kuukauden ja alan sitten kohtuukäyttäjäksi.
Vaan siellä se mieli muuttui ja raitis elämä alkoi kuulostaa mielekkäältä. Ja sitä se on ollutkin jo sen puolitoista vuotta.
Aika paljon siellä joutuu tekemään töitä itsensä kanssa, mutta se on sen väärti. Pienryhmissä työskennellään paljon, keskustellaan ja tehdään tehtäviä. Työyhteisö on tosi tiivis ja siellä tuntee olevansa omiensa joukossa. Vertaistuki on äärimmäisen hyvä juttu. Sieltä tuli tosi monta uutta ystävää myös. Se vielä pitää mainita, että siellä on myös tosi hauskaa monet kerrat.
Terapeuteilla ja joillain muillakin henkilökunnan jäsenillä on omakohtainen kokemus alkoholismista eli tietävät mistä puhuvat. Hoidossa saa hyvät työkalut raittiiseen elämään, kunhan niitä osaa ja muistaa myös käyttää.
Onnea sinulle. Olet tehnyt elämäsi parhaan päätöksen. Nauti hoidostasi. Melkein käy sinua kateeksi.. ; )Ei ehkä onnistu multa. mutta tarpeen niin vaatiessa kyllä ! sain taas tsemppiä!
- Kokemuksesta tiedän
Kalliolan henkilökunnalla, kaikilla, on joko omakohtainen tai läheisten juomisen kautta tullut kokemus alkoholismista. Täällä sAAmari, viestinsä viimeisessä kappaleessa, puhuu asiasta asiaa "Omasta kokemuksesta tiedän, että..."
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8349247/39145736 - hoitopaikasta
Ihan samaan tyyliin minäkin (N48v.) sinne "jouduin" kaksi vuotta sitten, mutta valitsin avomyllyn ja sain virkavapaan töistä. Sen verran henkisesti rankkaa oli, että työn teko siinä sivussa olisi ollut minulle mahdotonta (vuoro/yötyö), mutta moni kävi töissäkin siitä ryhmästä.
Kuten moni muukin, kuvittelin, että nyt teen työnantajalleni mieliksi ja käyn tämän kuurin ja olen sitten miten olen, vähennän viinan juontia jne. heh, kun nyt ei kahteen vuoteen ole tehnyt viinaksia mieli :) Se himo vaan hävisi johonkin, eli nyt on elo helppoa ja ihanan vapauttavaa.
Kuuntele, koe, eläydy, osallistu, omaksu, ole utelias, kysy, puhu ja taas puhu. Usko mitä sanotaan, sillä siellä on tietoa ja kokemusta ja hupsis, kun huomasin, etten todellakaan ole yksin ja olenkin ihan samassa veneessä näiden naisten ja miesten kanssa. En olekaan niin erilainen ja omituinen huuruisine ajatuksineni. Kannattaa todellakin olla aktiivinen siinä seurassa ja minulle jäi pari tuttavaakin sieltä. Ei se raitistuminen ole helppoa, mutta palkitsevaa kyllä. Itse sain uuden elämän, johon kuuluu sekin luksus, että on ihanaa herätä aamulla levollisen yön jälkeen.
Enpä tunne muuta kuin kiitollisuutta hoitoni onnistumisesta. Eräskin juova ystävä sanoi, että ne aivopesevät sinut sieltä ja muutut joksikin muuksi. Ainakin sen verran muutuin, että minusta tuli takaisin se minä, joka oikeasti ja aidosti olen. Olisin kyllä voinut mennä ko. hoitoon jo aikaisemminkin, mutta en tajunnut itse tilaani. Meni nimittäin hukkaan monta vuotta tissutellessa, enhän minä mielestäni alkoholisti ollut laisinkaan, kun minulla oli ollut sama työ jo 20 vuotta ja asunnonkin sain maksettua.
Tsemppiä vaan matkaan ja ota sieltä kaikki irti mitä saat, niin hyvä tulee. Toipuminen jatkuu lopun elämän, mutta mihinkäs hyvässä elämässä kiire onkaan!- leena1956
Olen enemmän kuin valmis puhumaan ongelmastani ja kuuntelemaan korvat höröllä ja haluan uskoa muutokseen. Tätä tilaisuutta en halua "ryssiä".
Ja mikä kaikkein huojentavaa on se, että molemmat lapseni ovat "sinut" tilanteeni suhteen ja tämä asia minua myös helpottaa.
Oli aikoinaan (tammikuu 2009) vaikea myöntää juomatilanteeni heille (vaikka olivat tienneet jo vuosia), mutta hoitoonohjauspaperin nähtyään itkettiin yhdessä ilosta !
En halua tässä nyyhkytellä, mutta ihminen joka haluaa muutosta elämäänsä, alkoholistina, tämä keskustelufoorumi vie kiviä pois sydämeltä ! - leena1956
I"tse sain uuden elämän, johon kuuluu sekin luksus, että on ihanaa herätä aamulla levollisen yön jälkeen."
Kiitos ja tähän pyrin ! - leena1956
Upeeta lukea sun kokemuksia.
Taas helpottaa ja ei tule olemaan helppoa ! Mutta avoimin mielin ja otan narun päästä kiinni jos se mulle annetaan. - leena1956
Kiitos sulle !
- leena1956
leena1956 kirjoitti:
Kiitos sulle !
Hei, eli tässä alkoholisti Leena, onkohan kukaan lukijoista tulossa Kalliolaan samaan aikaan kuin minä. Jos, niin olis kiva kuulla "tuntoja" ja pitäis myös yhdessä tsemppailla tämä viikko ilman juomii.
Onko ? - leena956
leena1956 kirjoitti:
Hei, eli tässä alkoholisti Leena, onkohan kukaan lukijoista tulossa Kalliolaan samaan aikaan kuin minä. Jos, niin olis kiva kuulla "tuntoja" ja pitäis myös yhdessä tsemppailla tämä viikko ilman juomii.
Onko ?tässä taas aamuvirkku...6 tuntii nukuttu, toinen päivä alkaa ilman viiniä, mutta nyt painaa päälle pojan valatilaisuus joka sattuu hoitojaksoni aikaan. En varmaan pääse tilaisuuteen, mutta poika ei siitä ottanut paineita. Siskonsa siippaineen ja äitini pääsevät sitten todistamaan Suomen armeijan sotilasvalaa.
Itse olen soppani keittäny ! - kun katson blogiasi
leena956 kirjoitti:
tässä taas aamuvirkku...6 tuntii nukuttu, toinen päivä alkaa ilman viiniä, mutta nyt painaa päälle pojan valatilaisuus joka sattuu hoitojaksoni aikaan. En varmaan pääse tilaisuuteen, mutta poika ei siitä ottanut paineita. Siskonsa siippaineen ja äitini pääsevät sitten todistamaan Suomen armeijan sotilasvalaa.
Itse olen soppani keittäny !Olet melkoista blogia ylläpitänyt yksiksesi, osin selvänä ja osin selvästi kännissä.
Tulee mieleen, että koko päihdekuntoutukseen meno on sinulle vain yksi suuri narsistinen tempaus, tapa tehdä itsekeskeisestä ylisuureksi kasvaneesta egostasi vieläkin näkyvämpi.
Kannattaisiko siirtää sitä hoitoon menoa, nyt kun pojan valakin jo painaa päälle.
Rehellisesti sanottuna, poikasi pelkää tällä hetkellä eniten maailmassa sitä tilannetta, että oma äiti ilmestyy valatilaisuuteen - kännissä.
- leena1956
20 päivää Kalliolasta lähdön jälkeen.
Ote päiväkirjastani oltuani myllytyksessä 2 päivää:
" Runsas vuotuinen alkoholinkäyttö on tullut siihen pisteeseen, että jos jatkan käyttöä ei paluuta ole. En ole yksin onnistunut lopettamaan. Haluaisin nauttia elämästä vielä vuosikymmeniä ja siihen tarvitsen muiden apua jotta oma "minäkuvani" selviäisi tämänhetkisestä tilanteestani...".
Melkoisen toivoton tapaus, siis minä, 10 päivän raittiuden aikaan. Nyt alkamassa 9 viikko ilman nautintojuomia ja "kärvistelen" edelleen itseni kanssa. Raittiina on kuiteskin rauhallista olla ja en halua palata takaisin siihen "mitäänsanomattomaan", epätodelliseen elämääni mitä tässä vuosien varrella olin kovastikin harjoitellut.
Ylämäkeä edessä ja sitä kiivetessä ! - Anonyymi
Myllyhoitoon menin syksyllä hyvällä motivaatiollaitse hakeutuneena.
Huomasin nopeasti kuitenkin kaikkien tietynlaisen painostavan ja ei-toipuvan ilmapiirin kanssaihmisisissä. Pelon ja klikit aisti.
Olin normaalisti muiden mukana sopeutunut hoitoon ja tehden töitä itseni eteen. Jostain syystä kuitenkin eräät naishoidokit ottivat minut silmätikukseen ja alkoivat naljailemaan, kettuilemaan, lyömään ovia edestäni, yskimään aina kun puhuin ja tehden oloani mahdollisimman ikäväksi siellä monin tavoin.
Tämä tietenkin otti päähän, koska olin tullut toipumaan sairaudesta ja löytämään uuden suunnan. Keskustelin asiasta useaan otteeseen henkilökunnan kanssa, mutta asiaan ei otettu kantaa tai huomioitu. Asia vieritettiin minun syykseni eikä tällaista tapahdu.
Huoneestani myös varastettiin tavaraa josta ilmoitin. Ei reaktiota henkilökunnalta.
Lopulta kun kerroin, luottamuksellisessa keskustelussa terapeutille ja sairaanhoitajalle, että jatkuva kiusaaminen ja ivaaminen herättää minussa vihan, tunteita, oli tunnin päästä ovellani kaksi poliisipartiota ja ambulanssi.
Poliisit olivat hämmentyneitä, koska minkäänlaista vaaraa tai uhkaa ei ollut.
Kiusaajat olivat kertoneet että heitä pelottaa, vaikka en ollut samallahan maininnut tunteistani saati näyttänyt niitä julkisesti. Tietty porukka hallitsi yhteisöä, kuten kiusaajat tapaavat toimia.
Heidän tarkoituksensa oli siis päästä minusta eroon, koska joku heistä tiesi minut edellisistä kohtaamisista. Tiesin vain henkilön enkä edes jutellut aiemmin hänen kanssaan. Uskon hänen järjestäneen kiusaajaporukan, jotta voivat naisten kesken ”tervehtyä”
Kyselin vielä jääneitä tavaroitani kun minut oli kuskattu psyykelle, missä ihmettelivät miksi olen siellä ja laittoivat kadulle. Hoitoauhteeni oli katkaistu Kalliolan minulle kertomatta. Jääneet Tavarat oli viety huoneestani, eikä laitoksen johtajaa kiinnostanut asia pätkän vertaa. Ei vastannut viestiini kun kyselin mihin jättämäni tavarat ovat hävinneet.
EN SIIS SUOSITTELE yhteisöhoitoa, tai ainakaan KALLIOLAN MYLLYHOITOA, koska henkilökuntaa kyettiin manipuloimaan kuin pässiä narussa ja objektiivinen näkemys yhteisön vointiin oli olematon.
Lopuksi vielä. Oikea raitistumisprosentti on Kalliolassa 1-3% luokkaa vaikka muuta väitetään. Katsokaa A-klinikan johtajan reaktio myllyhoitoon MOL-dokumentista, mikä löytyy areenasta. Pikavipillä raittiina taisi olla dokkari.
Että sellainen raitistumislaitos. Paikka on osakeyhtiö eli tarkoitus on tehdä rahaa. Sekin kertonee jotain ”hyväntahtoisesta” auttamisesta.
Toivon näille sairaille kiusaajille ja toisen elämän tuhoamiseen omistautuneille henkilöille paljon vetoja ja karma antaa varmasti takaisin. - Anonyymi
Onkohan leena1956 vielä hengissä?
- Anonyymi
Olin samankaltaisessa tilanteessa v.2004.Niin oli katkolla avioliitto kuin työpaikkakin alkoholin vuoksi.Arvostan ja kunnioitan sitä Nukarin Holistilaa niin paljon että käyn yhä AA-palavereissa 2-4 kertaa vuodessa vaikka matkaa tulee n160 km suuntaansa.Siellä kääntyi minunkin,kaikkein kovapäisimmän,ajatus niin että toisenkinlaista elämää(viinatonta) voisi yrittää viettää.En ole mikään mallikansalainen edelleenkään mutta raittiina olen ollut hoidosta lähtien AA:n avulla ja ensi viikolla 40 v. Liittoa vaimon kanssa täyteen.Eläkkeelle pääsin reilu vuosi sitten siitä samasta työstä joka jo kerran oli katkolla.Suosittelen vilpittömästi Myllyhoitoa ja sen jälkeen AA:ta.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 15311031
- 535269
Taas ryssittiin oikein kunnolla
r….ä hyökkäsi Viroon sikaili taas ajattelematta yhtään mitään https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011347289.html452483- 312169
Vanha Suola janottaa Iivarilla
Vanha suola janottaa Siikalatvan kunnanjohtaja Pekka Iivaria. Mies kiertää Kemijärven kyläjuhlia ja kulttuuritapahtumia131731Valtimon Haapajärvellä paatti mäni nurin
Ikävä onnettomuus Haapajärvellä. Vene hörpppi vettä matkalla saaren. Veneessä ol 5 henkilöä, kolme uiskenteli rantaan,421594Tiedän kuka sinä noista olet
Lucky for you, olen rakastunut sinuun joten en reagoi negatiivisesti. Voit kertoa kavereillesi että kyl vaan, rakkautta311280Känniläiset veneessä?
Siinä taas päästiin näyttämään miten tyhmiä känniläiset on. Heh heh "Kaikki osalliset ovat täysi-ikäisiä ja alkoholin v351206Tulemmeko hyvin
Toimeen ja juttuun keskenämme? Luulen, että sopisit hyvin siihen ☀️ympäristöön, paljon kaikkea erilaista.♥️mietin tätä s6956Daniel Nummelan linjapuhe 2025
Kansanlähetyksen toiminnanjohtajan Daniel Nummelan linjapuhe tänään. Rehellistä analyysiä mm. evlut kirkosta ja piispo98952