Lainan takaisinmaksuturva ja sen irtisanominen

Pankin lainaturvavakuutukset ovat nimensä mukaisesti pankin turvaksi. Asiakkaat eivät vakuutuksista käytännössä hyödy mitenkään. Perinteisistä vakuutusyhtiöistä saa paremmat vakuutusturvat halvemmalla esimerkiksi pysyvää työkyvyttömyyttä varten. Jos työttömyyden varalle haluaa turvaa kannattaa liittyä joko liittoon tai työttömyyskassaan. Lainaturvissa työttömyydestä jos maksetaan, maksetaan pientä korvausta kerralla korkeintaan vuoden pätkä ja koko vakuutusaikana korkeintaan kaksi vuotta. Pankin myyntilastoissa suurempi painoarvo on lainaturvien myymisellä kuin varsinaisilla lainoilla. Tämä ihan siitä syystä, että pankki repii näistä lainaturvista pääosin katteensa palvelumaksujen lisäksi.

Tavallisessa henkivakuutuksessa leski saa puolet ilman veroseuraamuksia, vähintään 35 000 euroa ja lisäksi jokainen muu lähiomainen esim lapset saavat jokainen 35 000 euroa. Eli vaikka henkivakuutus olisi 140 000 euroa perinteisestä vakuutusyhtiöstä otettuna, niin kaksilapsinen perhe ei maksa veroa tuosta ollenkaan. 70 000 menee leskelle ja toinen 70 000 menee lapsille puoliksi.

Kuolinpesää ajateltaessa tuo lainaturvavakuutus on harvinaisen huono. Jos lainaa on 100 000 ja lainaturvaa kuoleman varalle sama 100 000. Ajatellaan, että kuolinpesässä on 140 000 euron talo ja vaikka 10 000 euroa muuta omaisuutta koko pesän varojen ollessa 150 000 ja lainan ollessa 100 000. Ilman lainaturva hässäköitä pesän varat olisivat siis 150 000-100 000 eli 50 000 josta sitten maksettaisiin perintöverot. Jos on ottanut lainaturvavakuutuksen, jossa on tarkoitemääräys tai panttaus, niin turva kuittaa tuon lainan pois, koska ehtojen mukaan se pitää käyttää lainan hoitoon. Tämän jälkeen kuolinpesä olisi tässä esimerkissä velaton ja perintöveroja pitääkin maksaa koko täydestä 150 000 summasta. Tässä vaiheessa jos et halua pakkomyydä asuntoa, pankki tarjoaa "auttavan" kätensä ja tarjoaa lainaa perintöveron maksua varten.

Jos tilanne olisi se, että olisi tuo erillinen henkivakuutus ja vaikka se kaksi lasta, niin 100 000 henkivakuutuskorvaus tulisi ohi perintöverotuksen ja ohi lainan omaan käyttöön täytenä ja sen käytöstä saisi edunsaaja itse päättää. Sillä voisi maksaa lainan pois. Tai matalan koron aikana voisi sijoittaa rahat vaikka osakkeisiin tai mihin ikinä haluaa ja jatkaa lainan maksua normaalisti. Jos kyseessä olisi vaikka ensiasunto, niin miksi hukata verovähennysoikeutta maksamalla laina pois.

Pähkinänkuoressa siis. Älkää ottako lainaturvaa, vaan kävelkää omaan vakuutusyhtiöön ja kysykää sieltä tarjousta henkivakuutuksista.

terveisin pankissa töissäoleva, joka ei voi myydä lainaturvaa tuotteen järkyttävien ehtojen vuoksi, vaikka esimies sitä koittaa vaatiakin.

Pankissa töissä kirjoitti:

Pankin lainaturvavakuutukset ovat nimensä mukaisesti pankin turvaksi. Asiakkaat eivät vakuutuksista käytännössä hyödy mitenkään. Perinteisistä vakuutusyhtiöistä saa paremmat vakuutusturvat halvemmalla esimerkiksi pysyvää työkyvyttömyyttä varten. Jos työttömyyden varalle haluaa turvaa kannattaa liittyä joko liittoon tai työttömyyskassaan. Lainaturvissa työttömyydestä jos maksetaan, maksetaan pientä korvausta kerralla korkeintaan vuoden pätkä ja koko vakuutusaikana korkeintaan kaksi vuotta. Pankin myyntilastoissa suurempi painoarvo on lainaturvien myymisellä kuin varsinaisilla lainoilla. Tämä ihan siitä syystä, että pankki repii näistä lainaturvista pääosin katteensa palvelumaksujen lisäksi.

Tavallisessa henkivakuutuksessa leski saa puolet ilman veroseuraamuksia, vähintään 35 000 euroa ja lisäksi jokainen muu lähiomainen esim lapset saavat jokainen 35 000 euroa. Eli vaikka henkivakuutus olisi 140 000 euroa perinteisestä vakuutusyhtiöstä otettuna, niin kaksilapsinen perhe ei maksa veroa tuosta ollenkaan. 70 000 menee leskelle ja toinen 70 000 menee lapsille puoliksi.

Kuolinpesää ajateltaessa tuo lainaturvavakuutus on harvinaisen huono. Jos lainaa on 100 000 ja lainaturvaa kuoleman varalle sama 100 000. Ajatellaan, että kuolinpesässä on 140 000 euron talo ja vaikka 10 000 euroa muuta omaisuutta koko pesän varojen ollessa 150 000 ja lainan ollessa 100 000. Ilman lainaturva hässäköitä pesän varat olisivat siis 150 000-100 000 eli 50 000 josta sitten maksettaisiin perintöverot. Jos on ottanut lainaturvavakuutuksen, jossa on tarkoitemääräys tai panttaus, niin turva kuittaa tuon lainan pois, koska ehtojen mukaan se pitää käyttää lainan hoitoon. Tämän jälkeen kuolinpesä olisi tässä esimerkissä velaton ja perintöveroja pitääkin maksaa koko täydestä 150 000 summasta. Tässä vaiheessa jos et halua pakkomyydä asuntoa, pankki tarjoaa "auttavan" kätensä ja tarjoaa lainaa perintöveron maksua varten.

Jos tilanne olisi se, että olisi tuo erillinen henkivakuutus ja vaikka se kaksi lasta, niin 100 000 henkivakuutuskorvaus tulisi ohi perintöverotuksen ja ohi lainan omaan käyttöön täytenä ja sen käytöstä saisi edunsaaja itse päättää. Sillä voisi maksaa lainan pois. Tai matalan koron aikana voisi sijoittaa rahat vaikka osakkeisiin tai mihin ikinä haluaa ja jatkaa lainan maksua normaalisti. Jos kyseessä olisi vaikka ensiasunto, niin miksi hukata verovähennysoikeutta maksamalla laina pois.

Pähkinänkuoressa siis. Älkää ottako lainaturvaa, vaan kävelkää omaan vakuutusyhtiöön ja kysykää sieltä tarjousta henkivakuutuksista.

terveisin pankissa töissäoleva, joka ei voi myydä lainaturvaa tuotteen järkyttävien ehtojen vuoksi, vaikka esimies sitä koittaa vaatiakin.

Lue lisää

Harkitsemme juuri 200 000 - 250 000 euron asuntolainaa. Melkeinpä jos takaisinmaksutuva ko pankista löytyy, niin siihen lainaneuvottelut pyritään sitomaan. Ensi homma tuntuu ok:lta, mutta kun vähänkin alkaa laskemaan sitä mitä ko lisäpalvelu maksaa ja mitä se oikeasti kattaa jos esimerkiksi työttömäksi joutuu -- kannattaa mieluummin säästää kuin maksaa maltaita. Pienet erot marginaaleissa kuittaantuvat mahdolliset bonukset, joita esim Op tarjoaa. Mitä niillä bonareilla, jos maksat toisaalla enemmän. Laskekaa oi laskekaa !!!

Meillä pyhä tarkoitus pitää noin 10 000 euron puskurirahaa, jos sattuu tulemaan esteitä takaisin maksulle. Ja jos esteitä kovin paljon tulee, niin silloin parempi muuttaa takaisin vuokralle.

Periaatteessa maksat lainaturvan kautta itse pankille sen rahan, jolla pankki maksaa puolestasi lainaa 12 kk, jos sattuu työttömyys / sairaus kohdalle. Kannattaa mieluummin ottaa se 'riski' että säästää ko rahan ja käyttää nekin rahat vaikka lainan lyhentämiseen lainan loppuvaiheessa.

Ja kannattaa pyytää lainatarjoukset eri pankeista samoilla ehdoilla. Jos antaa pankin määritellä tarjouksen sisältöä, niin arvattavasti vertailu tulee kinkkiseksi. Itse tein juuri siten ja nyt tarvii perästä päin pyytää lisäinfoa, jotta vertailu jotensakin onnistuu. Itse en ole aiemmin perehtynyt lainojen maailmaan, niin menee helposti osa infosta ensimmäisellä kerralla ohi.

Ihmettelen sitä että niin monet noita lainaturvia ottaa -- maksaa tavallaan siitä harhaluulosta että kaikki on hoidettu. Ymmärrän tämän pankin puolelta - saa virkailija jonkun bonuksen kk-palkkaan pankille helppoa lisärahaa.

vielä äskeiseen jatkoa otti vielä jalka rahatkin pois mutta sentään maksoi loput sijoitetut rahat pois nyt ollaan sit vakuutus kelvottomia.

Ite sain kyllä ihan edeltä tiedetyn korvauksen ku sairaana, miinus sivutulovero oli kuukausikorvaus ja kaks viikkoa omavastuu. Jos sun tilille tullu raha on ollu noin pieni niin sit on verottaja tullu rankasti väliin tai sitte olis kannattanu lukea sun sopimus ja tehä vähä isompi. Eipä oo voinu olla kovin kaksinen tai kallis sun vakuutus jos sun korvaus on ollu noin pieni, eikä varmaan kauheen iso sun lainanlyhennyskään. Kannattais lukea etukäteen sopimukset ja ehdot. Mulla ei oo mitään pahaa sanottavaa aiheesta. Kaikki toimi.