Parin viikon kuluttua on erään vanhemmanpuoleisen setäni hautajaiset, en ollut hänen kanssaan kovin läheinen mutta tietenkin aion osallistua tilaisuuteen. En pidä mistään kovin juhlallisesta tyylistä, ja kaikenlaisiin virallisiin tilaisuuksiin pukeutuminen hieman hermostuttaa minua. Asuni on todennäköisesti musta pitkähihainen pusero ja mustat housut/farkut. Tapanani on arkena käyttää hyvin paljon koruja ja välillä myös muita asusteita, onko siis rannekorujen/sormusten/suurten kaulakorujen tms. käyttäminen hautajaisissa soveliasta? Myös hieman käyttäytymisestä hautajaisissa, miten vainajan ystävien ja muiden sukulaisten mahdollisiin surunvalitteluihin tulisi vastata, kun en kuitenkaan itse tuntenut vainajaa kovin hyvin.
Sukulaisen hautajaiset?
annaliisa k.
60
28261
Vastaukset
- vinkkki
Farkut ei ole sovelias asu hautajaisiin. Suorat mustat housut käyvät kyllä ja musta pusero (kunhan ei mikään kulahtanut trikoopusero ole). Suurten korujen käyttö ei käsittääkseni ole ihan etiketin mukaista, riippuu tietysti suvusta, mutta itse hillitsisin korujen kanssa... Jokunen pienempi koru on ihan ok, ei mitään räikeitä. Itse pidän hautajaisissa tyylin ns. varman päälle, eli yksinkertainen ja hillitty, silloin ei ainakaan mene pieleen. Poikkeuksena tietysti jos vainaja itse on ollut räväkkä persoona ja käyttänyt itse sellaisia asusteita!
Jos olit "vain" hänen veljensä lapsi etkä tiettävästi läheinen niin ei sulle niitä surunvalitteluja esitellä. Surunvalittelut osoitetaan leskelle, lapsille ja vanhemmille. Muutenhan kaikki esittelisivät niitä vain toisilleen.- annaliisa k.
Kiitos paljon neuvoista! Unohdin kysyä aloitusviestissä, miten on meikin tai kynsilakan laita? Itsellä tulee etenkin tuota jälkimmäistä käytettyä paljon, onko jokin huomaamaton punaisen/vaaleanpunaisen sävy hyväksyttävä vai onko parempi olla laittamatta mitään?
- surujuhlissa
annaliisa k. kirjoitti:
Kiitos paljon neuvoista! Unohdin kysyä aloitusviestissä, miten on meikin tai kynsilakan laita? Itsellä tulee etenkin tuota jälkimmäistä käytettyä paljon, onko jokin huomaamaton punaisen/vaaleanpunaisen sävy hyväksyttävä vai onko parempi olla laittamatta mitään?
Meikkiä voit laittaa, jos pidät sen hyvin huomaamattomana ja hillittynä. Kyllä naaman voi pohjustaa ja laittaa vaikka vähän ripsiväriäkin (jos et ole tunteellista ja helposti pillittävää lajiketta, itse en hautajaisiin laittaisi edes sitä ripsaria, jos sattuu tulemaan tunteellinen hetki), mutta isommat pakkelit ja muut kuin melkein-nude-sävyiset huulipunat ovat muihin tilanteisiin. Kynsilakan jättäisin kokonaan pois, ellei varastoistasi löydy väritöntä lakkaa. Punaiset sävyt jättäisin kokonaan kotiin. Hautajaiset eivät ole koreilutilaisuus, niin on ihan turha kerätä paheksuvia katseita. Joku karjaisee kohta, ettei niistä pidä välittää, mutta kannattaa muistaa, että hautajaiset ovat kaikista perhejuhlista arkaluonteisimmat siinä mielessä, että jollakulla on suuri suru. Joten on turha kerätä huomiota itseensä.
- vinkkki
annaliisa k. kirjoitti:
Kiitos paljon neuvoista! Unohdin kysyä aloitusviestissä, miten on meikin tai kynsilakan laita? Itsellä tulee etenkin tuota jälkimmäistä käytettyä paljon, onko jokin huomaamaton punaisen/vaaleanpunaisen sävy hyväksyttävä vai onko parempi olla laittamatta mitään?
Joko väritön tai ei mitään kynsilakkaa, yhden päivän voit kyllä olla sitä ilman. Meikin suhteen sama kuin pukeutumisessa ja koruissa; yksinkertainen ja hillitty. Tällöin et loukkaa ketään. Hautajaisissa on läheisillä niin tunteet pinnassa että kannattaa siksi ennemmin olla liian varovainen kuin ottaa riskejä.
Musta hame on myös hyvä, itselläni on yksi musta pitkä hame jota en muulloin käytä mutta valitettavasti viime vuosina on ollut suvussa useammat hautajaiset niin käyttöä on sille tullut. Sama juttu mustan jakun kanssa. - naapurin eukko
surujuhlissa kirjoitti:
Meikkiä voit laittaa, jos pidät sen hyvin huomaamattomana ja hillittynä. Kyllä naaman voi pohjustaa ja laittaa vaikka vähän ripsiväriäkin (jos et ole tunteellista ja helposti pillittävää lajiketta, itse en hautajaisiin laittaisi edes sitä ripsaria, jos sattuu tulemaan tunteellinen hetki), mutta isommat pakkelit ja muut kuin melkein-nude-sävyiset huulipunat ovat muihin tilanteisiin. Kynsilakan jättäisin kokonaan pois, ellei varastoistasi löydy väritöntä lakkaa. Punaiset sävyt jättäisin kokonaan kotiin. Hautajaiset eivät ole koreilutilaisuus, niin on ihan turha kerätä paheksuvia katseita. Joku karjaisee kohta, ettei niistä pidä välittää, mutta kannattaa muistaa, että hautajaiset ovat kaikista perhejuhlista arkaluonteisimmat siinä mielessä, että jollakulla on suuri suru. Joten on turha kerätä huomiota itseensä.
Olinpa kerran hautajaisissa. Vainajan miniä oli venäläinen, asunut suomessa jo muutaman vuoden. Muu saattoväki vähän ihmetteli kun hieno nuori nainen oli pukeutunut tulipunaisiin vaatteisiin ja oli naamansa paklannut paksusti ja turpeat tulipunaiset huulet loistivat ja silmät sutattu mustiksi. Saatoväki ihmetteli. pitäisi olla vähän niinkuin maassa maan tavalla. Keskustelua ainakin aiheutti.
- manu61
naapurin eukko kirjoitti:
Olinpa kerran hautajaisissa. Vainajan miniä oli venäläinen, asunut suomessa jo muutaman vuoden. Muu saattoväki vähän ihmetteli kun hieno nuori nainen oli pukeutunut tulipunaisiin vaatteisiin ja oli naamansa paklannut paksusti ja turpeat tulipunaiset huulet loistivat ja silmät sutattu mustiksi. Saatoväki ihmetteli. pitäisi olla vähän niinkuin maassa maan tavalla. Keskustelua ainakin aiheutti.
mitä tuo haittaa,ryssillä omat tavat.
- Sotis
Karsi ne korut minimiin. Mieluiten suorat housut. Pukeutuminen on aina kunnianosoitus tilaisuutta kohtaan ja hautajaiset ovat näistä ehkä se herkin alue, joten kannattaa pysyttäytyä perinteissä.
Sinun tuskin tarvitsee ottaa vastaan mitään surunvalitteluja, nehän osoitetaan perheelle. Oleellisempaa on se, miten itse esität omasi. - suomimummo
pukeutuu sellaiseen suruasuun, johon on varaa. Jos ei ole varaa ostaa mustia suruvaatteita, itse olen pukeutunut jopa tummansiniseen.
Lila on hautajausten ns. epävirallinen tai virallinen väri esim. surunauhoissa, korteissa jne. Miksei sitä voisi myös pukeutua lilaan?
Istumisjärjestys on se, jota itse mietin, kummalla puolella istuvat miespuolisen vainajan sukulaiset ja kummalla puolen naispuolisen vainajan sukulaiset. Onko se päinvastainen järjestys kuin häissä? Häissähän morsiamen omaiset istuvat vasemmalla puolen ja päinvastoin. Se järjestys on keksitty luultavasti siksi, että papit tietävät, ketä omaisia kätellä. Oman äitini hautajausissa pappi kätteli väärällä eli vasemmalla puolella istuvia, vai istuimmeko me "lapset" väärällä puolella? Joku meidät sinne ohjasi. En muista, olin niin järkyttyneessä mielentilassa.- cissal
kirkossa on niin että lähimmät omaiset, leski, lapset, vanhemmat ym.....istuu vainajan sydämen puolella, eli juuri papista katsottuna vasemmalla puolella. Pukeutumisesta vielä....nykyään tumman sävyiset vaattee ovat ok....hautajaisissa käsivarret tulisi olla piilossa, ei siis lyhythihaisia paitoja tai mekkoja
- lemska
cissal kirjoitti:
kirkossa on niin että lähimmät omaiset, leski, lapset, vanhemmat ym.....istuu vainajan sydämen puolella, eli juuri papista katsottuna vasemmalla puolella. Pukeutumisesta vielä....nykyään tumman sävyiset vaattee ovat ok....hautajaisissa käsivarret tulisi olla piilossa, ei siis lyhythihaisia paitoja tai mekkoja
Mieheni äiti kuoli hiljattain ja sukua askarrutti mihin kohtaan kuuluu pojan leskeksi jäänyt vaimo kukkien laskujärjestyksessä. Menikö sukulaisuus leskeksi jäämisen myötä? Surijoina olivat mm.lapset perheineen, vainajan sisaret, sisarten lapset, leskeksi jäänyt miniä
- .....
lemska kirjoitti:
Mieheni äiti kuoli hiljattain ja sukua askarrutti mihin kohtaan kuuluu pojan leskeksi jäänyt vaimo kukkien laskujärjestyksessä. Menikö sukulaisuus leskeksi jäämisen myötä? Surijoina olivat mm.lapset perheineen, vainajan sisaret, sisarten lapset, leskeksi jäänyt miniä
Yleensä edesmenneen mahdollinen puoliso ja/tai lapset laskevat ensiksi kukkalaitteensa. Sen jälkeen edesmenneen vanhemmat, ja sen jälkeen sisaruksensa ikäjärjestyksessä. Muut (tädit, serkut, kummitädit, appivanhemmat) laskevat niin, että vainajan puolelta ensiksi, sitten lesken puolen sukulaiset
TAI MISTÄ MINÄ TIEDÄN
mutta näin on menty monissa meidän suvun hautajaisissa, ja välillä on tehty toisinkin, jos tuntuu että joku ei pysty sinne arkulle yksin menemään ja tarvitsee tukea vierelleen. Tähän asti sukua on piisannut arkunkantajiksikin.
- tyytyytiti
vielä... Vanha tätini, joka on hyvin tarkka etikettiasioista, tähdensi, että isot kultakorut ja ns "rihkama" eli isokiviset korut, ovatpa sitten aitoja tai eivät, eivät sovi hautajaisiin. Siispä hopeaa, valkokultaa tai helmiä. Vanhemmilla tädeille on omassa suvussani ollut tapana käyttää helminauhaa ns mustan puvun = pitkähihainen leninki tai jakkupuku kanssa.
Mitä väreihin tulee, perinteisen mustan ohella tumma liila, harmaa tai sininen ovat ok - sen mukaan, onko vainaja läheinen vai kaukaisempi. Farkut, vaikka mustatkin, menevät vähän tyylirikon puolelle, enemmin sitten suorat housut.- op.
Kyllä mustat farkut kelpaavat, kun ovat puhtaat ja siistit, eikä kuluneen näköiset tai oikeesti kuluneet. Ei siitä ole mitään säädöksiä. Kangastahan farkut ovat siinä kuin muutkin vaatteet. Farkkujen vastustaminen on joillakin vain henkilökohtainen asennekysymys.
Pukeutuminen on yleensä tunnekysymys. Jos suru on läheinen ja koskettava, silloin ihminen ei voi/halua pukeutua kovin näyttävästi, mikä luonnostaan karsii esim. korujen käyttöä. Toisekseen jos on kaukaisempi sukulainen eikä suru ole niin raskas, silloin otetaan huomioon vainajan lähiomaiset ja kunnioitetaan heidän tilannettaan olemalla mitenkään provosoiva tai erottumalla joukosta. - Moi=)
Hautajaisissa yleisimmät värit ovat musta ja valkoinen..? Vaikka pitää olla hillitty, ei sse tarkoita, että pitää olla tylsä.Kyllä voit käyttää mielestäni koruja, kunhan et mitään isoa barbiekaulakorua kaulaasi laita, tai muuta räikeää. :) Mutta tuo asu kuullostaa hyvältä!
- koökåk
op. kirjoitti:
Kyllä mustat farkut kelpaavat, kun ovat puhtaat ja siistit, eikä kuluneen näköiset tai oikeesti kuluneet. Ei siitä ole mitään säädöksiä. Kangastahan farkut ovat siinä kuin muutkin vaatteet. Farkkujen vastustaminen on joillakin vain henkilökohtainen asennekysymys.
Pukeutuminen on yleensä tunnekysymys. Jos suru on läheinen ja koskettava, silloin ihminen ei voi/halua pukeutua kovin näyttävästi, mikä luonnostaan karsii esim. korujen käyttöä. Toisekseen jos on kaukaisempi sukulainen eikä suru ole niin raskas, silloin otetaan huomioon vainajan lähiomaiset ja kunnioitetaan heidän tilannettaan olemalla mitenkään provosoiva tai erottumalla joukosta.mutta etiketistä tässä käsittääkseni olikin kysymys?
- 4+q16
koökåk kirjoitti:
mutta etiketistä tässä käsittääkseni olikin kysymys?
Farmarihousut eli farkut ovat alunperin työvaate (korkeampi työ kuten maatalous ja kullankaivaminen) joka sopii nykyään myös kaikkiin arkisiin tilaisuuksiin. Hautajaiset eivät ole arkinen tilanne ja sinne ei mennä työvaatteissa. Univormut ovat asia erikseen.
- oppeliini
Musta pusero tai pitkähihainen t-paita musta EI-Mini hame tai suorat housut, mustat tai tummat kengat tai snadaalit. Mustat sukat sandaalien kanssa tässä tapauoksessa ok.
Koruina helmet sopivimmat. Vaikka tyylisi olisi kuinka koristeellinen, kunnioittaaksesi vainajan muistoa voi aina kestää sen parituntisen ilman tavallista korupainoa ja kirkasta meikkiä. Tuo tilaisuus kestää VAIN pari tuntia max. Sen jälkeen voi valon nopeudella paneutua takaisin entiseen tyyliin.
Ystävien esittäessä sinulle osanottonsa suruunne, Pelkka "Kiitos" riittää. Muuten ole vain oma itsesi, hautajaiset yleensä länsimaissa ovat hillittyjä tilaisuuksia ja jokainen käyttäytyy sen mukaan. - asehtalkhtke
oman isäni hautajaisissa itselläni ei ollut koruja, eikä ollut äidillänikään. en silti pistänyt pahaksi vaikka muulla saattoväellä koruja olikin. toki edustan tässä erittäin nuoren aikuisen mielipidettä, mutta silti... pitikin oikein kuvista tarkistaa, minkäläista korua siellä kenelläkin oli... löytyi yhdet mustat helmet ja sitten hillittyjä (aika ohuita) kaulaketjuja ja niissä mahdollisesti jotain riipuksia, ja sitten oli niitä joilla ei ollut koruja. ranneketjuja tai -renkaita en nähnyt, joko olivat pitkien hihojen alla piilossa tai niitä ei ollut ollenkaan. kynsilakkaa ei kyllä ollut kellään joten ehkä neuvoisin sen jättämään tässä tapauksessa pois. meikkiä saa olla hillitysti. ei mitään "sotamaalausta". vaatteista sen verran, että kaikilla naisilla oli pitkähihaista. joko musta pusero/kauluspaita ja mustat suorat housut tai hame tai sitten valkoinen kauluspaita ja päällä joku musta bleiseri/jakku/muu vastaava. ne farkut ei oikein ole soveliaat. mustat farkut hautajaisissa hyväksyisin vain alle 16-v pojilta.
jos sinulle esitetään osanottoja, vastaat vain yksinkertaisesti "kiitos". ei ole siinä kohdin tarpeen alkaa eritellä omaa suhdettaan vainajaan, oli se sitten etäinen tai läheinen. - ja ikävä on
googlaa hautajaiset, etiketti
hautaustoimistoista saa apua, mä sain todellakin paljon hienoja etiketti-sääntöjä.
Yllätyin eniten siitä että lähin omainen kantaa sydämen puolella.
Siellä on aika kauniitakin tapoja.
Muuten olen vähän, että kääk, noita etikettejä, kaikki ei voi tietää kaikkia, ja siks sinne tulee ällö sukulais-ämmiä, etsii virheellisiä tapoja joita voi sitten hautajaisten jälkeen juoruta pitkin sukua.
Mulla oli niin suru vuosi sitten, etten jaksanu ajatella mitään tapoja. Saipahan suku taas haukuttavaa. Arvaa kiinostaako? Suku on pahin ainakin meillä, enkä mene enää koskaan kenenkään hautajaisiin.
Meidän suvussa yks valittaja ämmä puhuu aina juhlista, se ällöttää.
Oikea nimi on muistotilaisuus.- evettis
Hautajaiset eivät ole pukujuhla ja itseään esiin tuominen, vaan vainajan kunnioittaminen, viimeinen tilaisuus hänen kanssaan, arvokas saattohetki tuonpuoleiseen. Musta surunväri on musta.
- asu.
evettis kirjoitti:
Hautajaiset eivät ole pukujuhla ja itseään esiin tuominen, vaan vainajan kunnioittaminen, viimeinen tilaisuus hänen kanssaan, arvokas saattohetki tuonpuoleiseen. Musta surunväri on musta.
On hautajaisissa in. Korut ja liiallinen meikkaaminen taas out.Hillitty käytös on myös suotavaa. Itse tilaisuudessa kunnioitetaan vainajan muistoa ja kahvitilaisuudessa taas höpistään niitä näitä omaisten kesken.
- hillitty
asu. kirjoitti:
On hautajaisissa in. Korut ja liiallinen meikkaaminen taas out.Hillitty käytös on myös suotavaa. Itse tilaisuudessa kunnioitetaan vainajan muistoa ja kahvitilaisuudessa taas höpistään niitä näitä omaisten kesken.
Asu voi olla musta tai harmaa hame tai housut ja pusero,myös valkoinen kauluspaita sopii hyvin esim .tumman jakun kanssa tai ilman.Nuoren ihmisen hautajaisiin yleensä pukeudutaan vaaleisiin.
- oli kiva ukko
ei sinne kannata mennä ku jatkoille syömään...
- 16
Mene hautajaisiin omana itsenäsi.
Älä pukeudu huomiota herättävästi, sillä tilaisuudessa setäsi on tärkeä. Et sinä.
Vastaa ihmisten kysymyksiin rehellisesti.
P.S. Olen ollut isäni, mummoni ja pappani, aviomieheni, appeni, anoppini ja lukuisten ystävieni hautaustilaisuuksissa.
Teeskentely ja esittäminen, valheelliset puheet. Unohda ne. Ne vain loukkaa.
Ole vain oma itsesi. Käyttäydy niin kuin sinusta tuntuu oikealta.
Ei ole väärää tapaa muistaa vainajaa! - Surupukuun
Sisareni hautasimme viime vuonna. Hautajaiset eivät ole muotinäytös. Laitat päälle siistit, mutta ei mitään turhan räikeet. Tosin jokainen kunnioittaa tavallaan. Koruissa ei mitään vikaa, mutta suosittelisin hillitsemään. Eli ei ihan jokaista timanttia kannata kaivaa esille, ne mitä pidät sopivina käy varmasti.
"Surunvalittelut osoitetaan leskelle, lapsille ja vanhemmille. Muutenhan kaikki esittelisivät niitä vain toisilleen. " Kyllä ne suruvalittelut tulevat kaikille omaisille. Ainakin omalla kohdallani sain suruvalittelut.
Itselläni oli mustapuku, valkoinen kauluspaita ja mustathousut. (Kyllä, tässä taidettiin naisien asusteista puhua) ja jokaisella naisella oli hillitty mustamekko, tai "juhlava" jakkupuku. Poikkeuksia tästäkin sakista löytyi, mutta voin sanoa että se on tilaisuus, jossa ei ole kenellekkään sopivaa alkaa huomautella toisten pukeutumisesta.- suomimummo
se (vaikka nimi kuulostaakin vähän oudolta), jos haluat toimia kohteliaalla tavalla, niin luettuasi adressin arkun äärellä, ennen poistumistasi voi kohteliaasti nyökätä vainajan omaisille. Surun valituksen voi siis tehdä näinkin, jos ei ole muutoin tilaisuutta keskusteluun.
- Lalli
Jokainen pukeutuu niin kuin ajattelee.
Läheiset surevat kuollutta sukulaistaan,´se on ihan sama, miltä tädit tantoissaan näyttävät neljännessä rivissä, tai viimeistä tervehdystään vainajalle toivottaessaan.
Kuolema on tärkein elementti hautajaisissa.
Ihan sama, mitkä loimet vetää niskaan.->Se mitä muut sanovat on aivan sama->Sen verran itsetuntoa kuuluu olla jokaisella, ettei siitä säikähdä.
Voi teitä körttiläisiä.- Todetar
No ei se nyt ihan sama ole mitkä "vermeet" vedetään niskaan - kyllä hautajaisvieraan pitää sen verran jaksaa kunnioittaa kuolleen läheisiä, että siksi parituntiseksi pukeutuu tummiin ja siististi. Ei tarvi olla körttiläinen. Muutamat lähisukulaisen hautajaiset oli ihan peräkkäin, ja mietitytti mistä tällainen köyhä hankkii vaatteet sinne. No, kirpputorilta löytyi minulle (nainen) musta jakku ja mustat pitkät housut, vaalea beige paita olikin jo omasta takaa. Helmet laitoin kaulaan, muita koruja ei ollut. Kirpparilta jo aiemmin ostettu tumma pitkä villakangastakki.
Pojalle löytyi kirpparilta myös musta puku ja valkoinen paita, edullisesti nekin. Tuo edullisuus tässä oli se kynnyskysymys, kun työttömiä ollaan. Kyllä hautajaisväen pukeutuminen oli toisaalta värikästäkin, muttei sentään punaista tai vihreää kellään näkynyt, paitsi nyt päällysvaatteissa ehkä. Naisilla oli lyhyitä mustia hameita, harmaita bleisereitä jne.
Itse googlasin kaikki etikettijutut netistä ja näytin niitä pojallekin. Kravatti meinas unohtua, no se ehdittiin hakea - mutta kuka tekee solmun? - onneksi kundi googletti itse netistä ohjeet ja kokeili jopa kumpaakin solmua, päätyi kuitenkin siihen yksinkertaiseen ;)
Siistit, koreilemattomat vaatteet, luonnollinen meikki, hillitysti koruja - minusta se riittää. Olet kohtelias, kiität, muistat olla ystävällinen kaikille, tarvitaanko sitä muuta?
Jos vainaja ei eläessään ollut mitään toivomuksia esittänyt hautajaisväen pukeutumisesta, niin sitten pukeudutaan etiketin mukaan. Omalla kohdallani olen miettinyt, että annan ohjeet jo etukäteen perillisille, niin tietävät sitten mitä halusin. Ei mustaa eikä valkoista....surra saa ja muistella ihan vapaasti, niin hyviä kuin huonojakin puoliani. Nauraakin! Enkä usko sen sitten ketään haittaavan, kun tietävät toiveeni jo etukäteen. - Kalsa skrupu
Saada testamentilla?Silloin pukeudu tyhjään lompsaan niin,kuin tähänkin asti olet tehnyt.
- ankkuriköysi
Todetar kirjoitti:
No ei se nyt ihan sama ole mitkä "vermeet" vedetään niskaan - kyllä hautajaisvieraan pitää sen verran jaksaa kunnioittaa kuolleen läheisiä, että siksi parituntiseksi pukeutuu tummiin ja siististi. Ei tarvi olla körttiläinen. Muutamat lähisukulaisen hautajaiset oli ihan peräkkäin, ja mietitytti mistä tällainen köyhä hankkii vaatteet sinne. No, kirpputorilta löytyi minulle (nainen) musta jakku ja mustat pitkät housut, vaalea beige paita olikin jo omasta takaa. Helmet laitoin kaulaan, muita koruja ei ollut. Kirpparilta jo aiemmin ostettu tumma pitkä villakangastakki.
Pojalle löytyi kirpparilta myös musta puku ja valkoinen paita, edullisesti nekin. Tuo edullisuus tässä oli se kynnyskysymys, kun työttömiä ollaan. Kyllä hautajaisväen pukeutuminen oli toisaalta värikästäkin, muttei sentään punaista tai vihreää kellään näkynyt, paitsi nyt päällysvaatteissa ehkä. Naisilla oli lyhyitä mustia hameita, harmaita bleisereitä jne.
Itse googlasin kaikki etikettijutut netistä ja näytin niitä pojallekin. Kravatti meinas unohtua, no se ehdittiin hakea - mutta kuka tekee solmun? - onneksi kundi googletti itse netistä ohjeet ja kokeili jopa kumpaakin solmua, päätyi kuitenkin siihen yksinkertaiseen ;)
Siistit, koreilemattomat vaatteet, luonnollinen meikki, hillitysti koruja - minusta se riittää. Olet kohtelias, kiität, muistat olla ystävällinen kaikille, tarvitaanko sitä muuta?
Jos vainaja ei eläessään ollut mitään toivomuksia esittänyt hautajaisväen pukeutumisesta, niin sitten pukeudutaan etiketin mukaan. Omalla kohdallani olen miettinyt, että annan ohjeet jo etukäteen perillisille, niin tietävät sitten mitä halusin. Ei mustaa eikä valkoista....surra saa ja muistella ihan vapaasti, niin hyviä kuin huonojakin puoliani. Nauraakin! Enkä usko sen sitten ketään haittaavan, kun tietävät toiveeni jo etukäteen.on mun aatteet. Voi teitä?!? Sielu on ikuinen, joten kuolleen lähiomaisen sielu tuskin ajattelee, mitä surija laittaa päällensä siunaustilaisuudessa. Kaikkein tärkein asia on olla läsnä ns. hautajaisissa (jos kuollut on sitä toivonut), vaikka olisi alastin... ei meinaa mitään ulkoiset seikat. Jos minun olisi pakko valita jonkinlainen väri vaatetukselle, niin olkoon sitten valkoinen. Taitaa vaatetus ja siihen kuuluva väri olla vain jotain suomalaista traditiota ja mitä sukulaiset ajattelee loppujen lopuksi hautajaisiin osallistujasta. Todellinen 'surija' ei todellakaan varmaan jaksa sillä hetkellä ajatella jotain vaatetusta. Kyseessä on tärkeämmät sielulliset asiat! Tämä on vain minun mielipiteeni ja se riittää minulle.
- seilori666
Kalsa skrupu kirjoitti:
Saada testamentilla?Silloin pukeudu tyhjään lompsaan niin,kuin tähänkin asti olet tehnyt.
iso-veikka tuli uurnassa malmösta siskon sylissä 30 vuoden maailmalla pyörimisen jälkeen kotiin
maalle!vielä oli vanha rippi-pappinsakin hengissä,sanoi että heikki tuli maailmalta viimein kotiin.
olin kyllä puku päällä,mut en uskonut veikkaa välittävän,lähinnä huvittavan!
Perintöä ei valitettavasti ollu muuta kuin hyvät muistot!
Jätkänhän näin 3 kertaa 30 vuoden aiana,kun sattui koti muistumaan mieleen välillä! - Röijy
Olin yli 90-vuotiaan henkilön hautajaisissa. Tunsin suoranaista myötähäpeää, kun vanhuksen ikätoverit ja nuoremmat sukulaiset olivat pukeutuneet hillitysti, vaikka ei ehkä kaikki mustiin, niin kuitenkin "parempiin" asuihin, mutta miniä, joka ei ollut paljonkaan miehensä suvun kanssa tekemisissä, oli pannut jalkaansa mustat housut, jonkun puseron ja sen päälle valkoisen villatakin, joka oli jo parhaat päivänsä nähnyt monta pesua sitten. Huomasi, että tilaisuus oli hänelle "pakkopulla". No kukapa muukaan siinä olisi iloinnut!
Tietysti aina voidaan sanoa, että ei vaatteilla surra, mutta vaatetuksella osoitetaan, että annetaan arvo tilaisuudelle. Miniällä oli ihan varmasti tuoreampiakin vaatteita, vaikka eivät ehkä juuri mustia.
Monelle on vaikea hankkia mustaa vaatetta, jos ei sitä yleensä käytä. Mutta kannattaisi silmäillä vaikka mustaa bleiseriä tms jakkua, jota voisi käyttää tällaisissa tilaisuuksissa.
Itselläni on äkillisiä perhetilaisuuksia varten musta suora leninki ja siihen jakku. Jos menen iloisempaan tilaisuuteen, voin ottaa värillisen jakun, hautajaisiin mustan.
Asu on kelvannut jo useammassa tilaisuudessa. Kukapa painaisi mieleensä toisten suruasut! Ei ole ainakaan kukaan minulle tullut sanomaan, että olisi nähnyt minut ennenkin tuossa kostyymissä. - Ei muuten sovi.
Todetar kirjoitti:
No ei se nyt ihan sama ole mitkä "vermeet" vedetään niskaan - kyllä hautajaisvieraan pitää sen verran jaksaa kunnioittaa kuolleen läheisiä, että siksi parituntiseksi pukeutuu tummiin ja siististi. Ei tarvi olla körttiläinen. Muutamat lähisukulaisen hautajaiset oli ihan peräkkäin, ja mietitytti mistä tällainen köyhä hankkii vaatteet sinne. No, kirpputorilta löytyi minulle (nainen) musta jakku ja mustat pitkät housut, vaalea beige paita olikin jo omasta takaa. Helmet laitoin kaulaan, muita koruja ei ollut. Kirpparilta jo aiemmin ostettu tumma pitkä villakangastakki.
Pojalle löytyi kirpparilta myös musta puku ja valkoinen paita, edullisesti nekin. Tuo edullisuus tässä oli se kynnyskysymys, kun työttömiä ollaan. Kyllä hautajaisväen pukeutuminen oli toisaalta värikästäkin, muttei sentään punaista tai vihreää kellään näkynyt, paitsi nyt päällysvaatteissa ehkä. Naisilla oli lyhyitä mustia hameita, harmaita bleisereitä jne.
Itse googlasin kaikki etikettijutut netistä ja näytin niitä pojallekin. Kravatti meinas unohtua, no se ehdittiin hakea - mutta kuka tekee solmun? - onneksi kundi googletti itse netistä ohjeet ja kokeili jopa kumpaakin solmua, päätyi kuitenkin siihen yksinkertaiseen ;)
Siistit, koreilemattomat vaatteet, luonnollinen meikki, hillitysti koruja - minusta se riittää. Olet kohtelias, kiität, muistat olla ystävällinen kaikille, tarvitaanko sitä muuta?
Jos vainaja ei eläessään ollut mitään toivomuksia esittänyt hautajaisväen pukeutumisesta, niin sitten pukeudutaan etiketin mukaan. Omalla kohdallani olen miettinyt, että annan ohjeet jo etukäteen perillisille, niin tietävät sitten mitä halusin. Ei mustaa eikä valkoista....surra saa ja muistella ihan vapaasti, niin hyviä kuin huonojakin puoliani. Nauraakin! Enkä usko sen sitten ketään haittaavan, kun tietävät toiveeni jo etukäteen.tsot, tsot, tsot.
- Tryruoho
Susta tulee mieleen tyyppi jota ei milloinkaan pitäisi päästää muualle kuin akvaariokalan synttäreille. Sellainen tyyppi ei 'luovu' koruistaan koskaan ja ne usein näyttävätkin siltä että ne ovat keränneet kokemusta perunannostossa ja ryhmäseksissä. Hautajaiset nimenomaan on tilaisuus jossa jätetään kaikki taiteelliset roolit kotiin ja annetaan tilaa vainajalle ja hänen rituaalimuistelulleen ja kunnioitukselle.
Lesbohäät Halloween-iltana ovat oikea paikka jos ei ' pidä juhlallisesta tyylistä'. - New Age
Farkut on todellakin ihan sovelias asu hautajaisiiin, etenkin jos ne mustat tai muuten siistit. Korujakin saa olla, etiketti ei kiellä tätä. Hautajaisiin tulisi pukeutua arvokkaasti ja juhlavasti, kunnioittaen vainajaa näin myös pukeutumisellaan. Joten ehdottomasti siistit vaatteet, välttäen kovin räikeitä värejä.
Tämä on tapa ja etiketti 2000-luvulla ja vuoden 70-luvulla syntyneiden tai nuorempien keskuudessa.
Vanhempi ja vanhoillinen väestö suosii hautajaisissa edelleen täysmustia vaatteita, naiset jopa päähineitä, miehet mustaa ulsteria ja valkoista kasmir-huivia. Onneksi tämä sukupolvi on jo väistymässä itse haudan puolelle ja moninaisuus sekä jokaisen yksilöllinen tapa pukeutua tulee tätä kautta hyväksyttävämmäksi. Omasta mielestäni pukeutumista tärkeämpi on käytös, jonka tulisi olla hillittyä ja arvokasta.
Joten kun saat surunvalitteluja, turha tehdä siitä numeroa, kiität vain hiljaa päätäsi nyökäten.- joku roti hautajaisi
Moukille toki käyvät. Hyvä kun on housut jalassa. Mutta hautajaisvaate ne todellakaan eivät ole. Olet tietty mauton arkielämässäsikin.
Tyylikkääksihän ei yhdet juhlat moukkaa tee. Tottahan on, etteivät kaikki moukat edes omista suoria housuja, saati että olisivat edes joskus krakaa kaulaansa arkena laittaneet. Moukka mikä moukka. Mitä sitä kaunistelemaan. Heh. ja oman hupinsa antavat ne rippipukuun pukeutuvat .... - Ethän provosoidu
joku roti hautajaisi kirjoitti:
Moukille toki käyvät. Hyvä kun on housut jalassa. Mutta hautajaisvaate ne todellakaan eivät ole. Olet tietty mauton arkielämässäsikin.
Tyylikkääksihän ei yhdet juhlat moukkaa tee. Tottahan on, etteivät kaikki moukat edes omista suoria housuja, saati että olisivat edes joskus krakaa kaulaansa arkena laittaneet. Moukka mikä moukka. Mitä sitä kaunistelemaan. Heh. ja oman hupinsa antavat ne rippipukuun pukeutuvat ...."Moukka" -sana varmastikin kuuluu köyhässä sanavarastossasi niistä yleisimpiin. Älä liikaa käytä, ettei tartu.......
- Hautajaisten maratoo
Pukeudu oman persoonasi mukaisesti.
Ei omaa persoonaa tarvitse kätkeä, mutta ota muutkin vieraat huomioon ja "hivuta" omaa tyyliäsi heitä kohti.
Mustat, pelkistetyt ja siistit farkut ja oman mittapuusi mukaan hillitty meikki ok.
Pahinta mitä hautajaisissa voit tehdä on teeskentely.
Jos ei itketä, niin älä itke. Olet vain asiallinen, vaisu ja hillitty. Eikä kauheasti tarvitse puhua.
Itse sanoin kiusallisissa -biologisesti läheisen ihmisen- hautajaisissa vain hiljaisella äänellä surunvalittelijoille, että anteeksi, kun oikein osaa nyt puhua mitään.. Sen voi tulkita monella tapaa, eikä loukkaa ketään. Ja pääsee eroon ihmisistä.
Arkun äärellä kukkia laskiessa sanoin vain taas, että en minä kyllä osaa nyt mitään sanoa. Laskin kukat ja katsoin hetken arkkua ja poistuin, kukaan ei tuntunut ihmettelevän.
Se paistaa usein niin kamalan selvästi läpi, kun ihmiset keksivät värssyjä ja lausuvat niitä sitten juhlallisina vaikka eivät oikeasti edes sure.
Ei arkun äärellä tarvitse runoilla. Itse teen ristinmerkin (olen katolilainen) enkä puhu mitään, jos ei tee mieli puhua.
Kerran yhden nuoren ihmisen hautajaisssa me myös seistiin nuorten kanssa hetki arkun äärellä ja kukaan ei sanonut mitään. Minultakin pääsi vain syvä huokaus.
En olisi siinä tilanteessa osannut lausua mitään ylevää, kun arkussa oli oman lapseni ikäinen vainaja..
Arkulta pois astuessa käännähdin ihan spontaanisti eturivissä istuvaa vainajan tyttöystävää halaamaan ja parkaisin vain surkeana "Voi, Xxxx!"
Hautajaisissa saa olla oma itsensä. Aina tilanteen mukaan.
Jos suree, niin saa vaikka parkua kuin sireeni. Jos ei sure, niin käyttäytyy vain vaisusti, muttei teeskentele. - Surtu on
Olen itse ollut läsnä niin useissa hautajaisissa tähän ikääni mennessä, joten voin antaa pienet omat vinkkini, joita ei tietenkään tarvitse noudattaa, jos neuvoni eivät siltä tunnu.
Mielestäni pukeutumisen värin hautajaisissa kuuluu olla tumma, mielellään väreistä musta. Valkoista voi olla esim. jakun alla olevassa esim. pikkutopissa, mutta silloin pitää jaksaa pitää jakku päällään koko tilaisuuden ajan. Naisena olen pukeutunut niin mustiin housuihin kuin asiallisen mittaiseen hameeseenkiin; mielestäni polvipituinen hame on tyylikäs, tai sitten koko leninki, mutta yläosa pitää olla pitkähihainen, ei lyhythihainen, ei edes kesäaikaan vietetyissä hautajaisissa. Musta jakkupuku on siis sopiva hautajaistilaisuuden asuste. Eikä sitten mitään hörselöitä puserossa, tai hameen helmassa, vaan sileä linjaus. Mustat sukkahousut, mutta vähintään 20 deminin neuloksiset, jos hame; ja talvella sukkahousut voivat olla paksummatkin. Mustat kengät ja musta laukku tai ylipäätänsä tumma laukku ja kengät. Ulkotakkina, jos tarpeen tummahko, ei välttämättä tarvitse olla sysimusta villakangastakki. Musta/tummavärinen hattu, jos on niin naisilla kuin miehilläkin. Miesten pukeutuminen on mielestäni tumma/musta koko puku, valkoinen paita ja tumma solmio. Mustat nilkkasukat ja mustat kengät, ulkotakki voi olla mielestäni miespuolisilla muunkin värinen kuin musta, pitkämallinen villakangastakki, kunhan on tummahko ulkotakki, se riittää. Kesäaikaanhan ei miehet takkia tarvitsekaan, koska heillä on kokopuku. Farkut ja villapaita/teepaita eivät ole hautajaisasuste, ei miehellä kuin ei naisellakaan.
Näyttävät korut eivät kuulu hautajaisasusteisiin, naisilla nyt voi olla hillityt pienet asusteen väriin sopivat pienikokoiset korvikset ja joku hillitty riipus, ei helmiä. Rannekoruina hyvin hillityt kultaiset tai hopeiset ketjut tai renkaat ja rannekello. Meikkaukseksi naisille riittää vain peitevoiteen ja puuterin yhdistelmä ja silmäripsiväri, mutta ei irtoripsiä jne. ja kevyt vaaleahko huulipuna tai pelkästään huulirasva/-kiille. Meikin ei tarvitse todellakaan siunaustilaisuudessa olla mikään ilojuhlamaski, ei siis poskipunaa tai kultahippusia silmäluomiväreineen. Hiukset kammattuina, ja kampaus voi olla melkolailla luonnollisen normiarkinen, ei näyttäviä nutturoita, eikä irtolettejä, eikä kiharapilveä tarvitse laittauttaa, jos ei ole luonnostaan sitten luonnonkiharat hiukset.
Käytös tietenkin hautajaisiin kuuluva asiallisen hillitty, ja osaaottavien omaisten sanallisiin valitteluihin voi vastata vain nyökkäämälläkin ja kättelemällä/halaamallakin, ei tarvitse välttämättä sanoa mitään, jos ei halua. Jos olet kaukainen sukulainen vainajaan nähden, tuskin kukaan tulee ottamaankaan sen kummemmin osaa suruusi, ei ainakaan halaamalla. Jos taasen et tuntenut vainajaa tai ollut tekemisissä vainajan kanssa paljon, vaikka hän olisikin setäsi tmvst sukulainen, ei osanottojen vastaanottamiseksi tarvitse sen kummemmin pokkuroida, kättelet ja se on siinä.- Surtu on
...jatkoksi vielä tuohon edelliseen, että kännykkä sitten kokonaan äännettömälle tai suljetuksi ja mielellään koko hautajaisten ajaksi, ainakin siunaustilaisuuden ja hautaan laskemisseremonian aikana.
- Surtu on
Mut joskus oikein huonokuntoisen ihmisen hautajaisissa on ollut toisaalta (paha mainita), mut suorastaan iloinen vainajan puolesta, että pääsi jo pois ns."kitumasta" täältä; etenkin jos vainaja itse on jo eläessään toivonut itsekin poispääsyään elämästä. Senpä vuoksi voisi laitellakin vaikkapa kirkkaan keltaiset tai punaiset hautajaiskuteet päälleen, ja toivottaa vainajalle todellakin rauhallista oloa SUUREEN tuntemattomuuteen.
- black is black
Surtu on kirjoitti:
Mut joskus oikein huonokuntoisen ihmisen hautajaisissa on ollut toisaalta (paha mainita), mut suorastaan iloinen vainajan puolesta, että pääsi jo pois ns."kitumasta" täältä; etenkin jos vainaja itse on jo eläessään toivonut itsekin poispääsyään elämästä. Senpä vuoksi voisi laitellakin vaikkapa kirkkaan keltaiset tai punaiset hautajaiskuteet päälleen, ja toivottaa vainajalle todellakin rauhallista oloa SUUREEN tuntemattomuuteen.
hautajaisissa olin muutama viikko sitten. En ole pukumiehiä. Mustat kävelykengät, mustat farkut uudet, musta kauluspaita ja vyö sekä musta puolipitkä nahkatakki. Yleensä musta on hautajaisiin sopivin.
- Otan osaa
No jopa tuli tyylikonsultilta tekstiä!
Ainoastaan tuo "Käytös tietenkin hautajaisiin kuuluva asiallisen hillitty" - kohta olisi syytä lukea - ei muuta.
- minä vaaan
itse olin jokin aika sitten hyvin rakkaan tätini hautajaisissa, ja täti oli itse luonteeltaan hyvin rento ja nuorekas ja piti esimerkiksi koruista, joten mulla oli hillityn punaiset korut, kaulakoru vaatimaton mutta korvakorut pitkät riippumalliset. opiskelijana ei kummemmin varaa ole, niin lainasin puvun ystävältä. puku itsessään oli lyhythihainen, mutta pidin sen päällä neuletakkia.
meikkiin, koruihin ja kynsilakkaan sanoisin, että riippuu hirveän paljon vainajasta. mene sen näköisenä, kuin uskoisit vainajan toivovan ja arvostavan. toisaalta jos tyyliisi kuuluu arkisinkin voimakas meikki, olisi typerää ettet menisi itsesi näköisenä. kynsilakasta sanoisin, että väritön, mahdollisimman neutraali, tai hillitty tumma, kunhan ei mitään räikeää. esimerkiksi tummanpunainen saattaa olla ihan tyylikäs.
ja kyllä se on niin että jos joku erehtyy sinulle suruvalitteluitaan osoittamaan, niin nyökkäät vaan nätisti ja toteat vaan että kiitos. ennemmin kyllä tulisi sinun niitä kaikista läheisimmille osoittaa, kuten perheelle. voit todeta vaan lyhyesti että otan osaa, ei sekään vaadi sen kummempia. väleistä riippuen joskus ei tarvita sanoja ollenkaan, joskus halaus kertoo paljon enemmän.
ehdoton ei farkuille. olen itsekin vasta täyttänyt 18 ja farkut on yleisin arkivaatteeni, mutta ei tulisi mieleenikään laittaa farkkuja hautajaisiin. tummat, suorat housut, suora hame tai mekko, senkin voi tehdä ei-juhlavasti.- Hermeliini 100
Minulla oli pitkät helmet kaulassa hautajaisissa, koska olin ne vainajalta saanut lahjaksi.
Näin naisena olin valinnut mustan röyhelöpuseron ja mustaa kynsilakkaa.
Ehkä se käytös on kuitenkin tärkeintä, olla hillitty ja niinpoispäin. Kuuntelin takanani olevaa seuruetta jolla oli kyllä jutut! Verotuksesta, autoista jne. Naurua piisasi.
Voisko ne jutut odottaa siihen kun edes pappi ja kumppanit ovat poistuneet?
Vainajalle juhlat pidetään. - käytös ja kunnia
Hermeliini 100 kirjoitti:
Minulla oli pitkät helmet kaulassa hautajaisissa, koska olin ne vainajalta saanut lahjaksi.
Näin naisena olin valinnut mustan röyhelöpuseron ja mustaa kynsilakkaa.
Ehkä se käytös on kuitenkin tärkeintä, olla hillitty ja niinpoispäin. Kuuntelin takanani olevaa seuruetta jolla oli kyllä jutut! Verotuksesta, autoista jne. Naurua piisasi.
Voisko ne jutut odottaa siihen kun edes pappi ja kumppanit ovat poistuneet?
Vainajalle juhlat pidetään.Muistathan muistuttaa mahdollista poikakaveriasi ottamaan pipon tai tyhmästi viinoon törröttävän lippalakin pois päästänsä siellä hautajaisissa.
- Kunnioitus
käytös ja kunnia kirjoitti:
Muistathan muistuttaa mahdollista poikakaveriasi ottamaan pipon tai tyhmästi viinoon törröttävän lippalakin pois päästänsä siellä hautajaisissa.
Aivan oikein. Lippis ei sovi hautajaisiin tai pipo ollenkaan. Avopäin tai hienompi hattu päähän.
Sitten noin yleensä hautajais pukeutumisesta. Isot korut ei sovi hautajaisiin eikä kimalteiset
vaatteet. Ei liian avonaiset vaatteet naisilla. Veden kestävä ripsiväri hyvä jos haluaa ja huulipuna luonnollisen väristä. Kynsiin väritöntä lakkaa. Lähiomaiset pukeutuu aina mustaan sukkia myöten.
Miehillä tumma puku ja kengät ja musta solmio. Jos kaulaliina se on tumma tai valkoinen.
Lisäksi seppeleen laskussa kappelissa/kirkossa jätetään päällysvaatteet naulakkoon tai penkille siksi aikaa. Kun seppele on laskettu ja muistolause luettu ollaan hetki hiljaa paikoillaan. Sitten kumarretaan omaisille osoittaakseen osanottoa. Vainajan muistelu on pääosassa hautajaisissa.
Ei lähiomaiset voi pukeutua tummiin tai muuhunkin mustaan. Lapset lisäksi voi olla värikkäissä vaatteissa.
ei meikkejä eikä kovin koruja jos vähäänkän kunnioitat saatto väkee ja kuollutta..tumma vaate.minä menen enon hautajaisiin ja mulla on mustat suorat housut kun on talvi ja harmaa pusero jonka päällä hartia huivi..ei koruja ja meikkikin vähäistä
- KiKi.
Hautajaisiin on seuraava: paketti hiivaa, sokeria kuutisen kiloa, siitä tekijälle paljon iloa, luritetaa litku puulloon, pulo pankolle, ja hyvää tulloo.
- boot...
siitä vaan, olin sukulaiseni hautajaisissa mustissa farkuissa ja bootsit jalassa eikä kukaan kysynyt mitään. Meillä orttodoksi kirkossa ei katota kieroon missä vaatteissa tule kohan on vain puhtaa kuteet päällä, ei se vaatteilla komistelu tuo ketään takas.
- Vaatteilla ei surra
Mistähän on syntynyt sellainen käsitys, että helmet ovat jotenkin soveliaampi koru hautajiaisiin kuin jokin muu koru? Jos ei muulloinkaan koristaudu helmillä, niin miksi sitten hautajaisiin? Mitä punaisiin kynsiin tulee, niin jos ne kuuluvat habitukseesi, ei todellakaan ole tarpeen vaihtaa väriä. Se nyt on jokseenkin teeskentelyä.
Itse olen haudannu isäni ja veljeni mustassa housuasussa ja valkoisessa paidassa ja kasvoilla juuri niin paljon meikkiä kun normaalisti käytän ja hiukset huolitellusti - kuten aina. Huulipunakin tulipunaista kuten aina käytän. Paidan alla katseilta piilossa oli ketjussa pieni kultainen risti. Rippilahja isältäni.
Tummat vaatteet ovat suomalainen tapa, joten sitä on kai syytä noudattaa, ellei vainaja ole erityisesti toivonut värikkäitä peijaisia. Enoni hautajaisissa yhdellä arkun kantajalla oli punainen takki (mies 50 v). Siinä kohtaa kyllä ajattelin, että arvostelukyky oli pettänyt, mutta tämä äijä oli vain oma itsensä.
Se että pohdit pukeutumista ja käytöstä osoittaa, että haluat kunnioittaa vainajaa ja hänen lähiomaisiaan. Kaikki menee varmasti hyvin. - Evil_daughter
Minä pukeuduin mustaan paitaan, mustiin farkkuihin, mustiin maihareihin sekä pitkään mustaan nahkatakkiin.
Tilaisuudessahan on tarkoitus kunnioittaa vainajaa sekä hänen poismenoaan, joten asun on oltava hillitty ja siisti.
Lähisukulaisille on tapana sanoa; suruvalitteluni.. että ottaa osaa heidän suruunsa. - Yuelle
Voiko osallistua siunaus- ja muistotilaisuuteen ilman kukkasydeemiä? Ajattelin muistamisen hoitaa pelkällä adressilla...
- lkjdslkjflkjfladskjf
Hautajaisissa kaikki käyvät yleensä vuorollaan arkun ääressä jättämässä jäähyväiset vainajalle ja laskemassa kukkalaitteen/-kimpun/seppelen. Kimppu ei paljoa kustanna. Ovatko vanhempasi tulossa hautajaisiin? Voisitko osallistua heidän tai jonkun muun lähisukulaisen hautavihkoon, jos et halua omaa muistokukkaa laittaa? Tai tietysti voit vain istua tiukasti penkissä, eihän vainajaa ole pakko käydä muistamassa arkun äärellä...Mutta ihmetystä se saattaa herättää, etenkin kun alkuperäisestä tekstistäsi päätellen (oletat saavasi surunvallitteluita) muut pitävät sinua vainajan läheisenä.
Adressin laittavat yleensä sellaiset, jotka eivät pääse tai ole kutsuttu hautajaisiin (osanotto omaisten suruun, lähetetään etukäteen surukotiin tai toimitetaan muistotilaisuuteen luettavaksi), erilaiset järjestöt ja yhdistykset, mihin vainaja on kuulunut jne. Tosin nykyisin olen nähnyt myös sellaisen käytännön, että läsnäolevat laittavat sekä kukkalaitteen että adressin. Kukkalaitehan ja henkilökohtainen hyvästely arkun äärellä on ikäänkuin vainajalle, kun taas adressit osoitetaan omaisille (Kuoreenkin merkitään "Maija Möttösen" omaisille). Adressithan luetaan vasta muisto/kahvitilaisuudessa siunauksen ja hautauksen jälkeen, ei arkun äärellä.
Näin on ainakin ollut niissä n. 20 hautajaisissa, missä olen ollut läsnä.
- Munstoorini
Hei Annaliisa!
En ole ketjua käynyt läpi, joten kommentoin avaukseesi ihan suoraan.
Vaihtelee hyvin paljon, minkälainen sulla oli suhde vainajaan, vainajan teot hyvine/huonoine asioineen. Sukulaissuhteet.
Kerron oman kokemukseni "epäsovinnaisesta" pukeutumisestani eräissä hautajaisissa. Kasvatusperheeni ystäväpiirissä oli eräs yksinäinen selkävammainen (polio lapsena) mies Turusta joskus 60-luvulta lähtien itse hänet ensi kertaa tapasin. Hän kuvasi minua mielellään mahdollisimman vähissä vaatteissa. Sitten kerran Konalassa sijaitsevassa omakotitalon saunassa hän (olimme kahden) pyysi minua suihkutilassa...tarttumaan...
Jos joku epäilee tätä juttua, niin olkoot. Minun viattomuuteni kaikkosi sen hetken jälkeen ihan välittömästi. Ongelma vielä jatkui siten, etten kehdannut kertoa tästä kasvatusperheelleni. Tuota vammaista (taisi olla myös henkisesti) en tavannut aikustuttuani "perhepiirissä" kuin vasta vuosien kuluttua. Kyllä voitte arvata, minulla oli siinä tapaamisessa niin vaivautunut olo, mutta tuo äijä vaan paistatteli hyvää asemaansa perheen vieraana! Yöks, valokuvakin on siitä paistattelusta tallella.
Sitten asiaan, anteeksi pitkä alustus. Tuli kutsu Turkuun tämän kyseisen henkilön hautajaisiin. Kaikki oli niin viimeisen päälle. Kasvatusäitini liihotti siellä mustissaan, kuten koko muukin porukka. Paitsi minä. Minulla oli vaaleanpunainen lyhyt takki ja muutenkin ihan arkityyppi-pukeutuminen. Siis en todellakaan kokenut tai näytellyt mitään "kunnioitusta" vainajaa kohtaan, miksi olisikaan?
Olihan siellä monttubileissä hyvää ruokaa ja hyvä pianistikin. :)
Vaiettu on näistä asioista hamaan...paitsi täällä rohkenin anonyyminä avautua, kiitos kun luitte. - Mustapuku
Hautajaisten pukeutumis ja etikettisäännöt useammassakin paikassa niiden mukaan pukeutuu ei aiheuta häpeää toisille ja itselle nolostumista.
- monet on järjestetty
Kyllä mustat farkut käy jos ei ole aivan lähisukulainen, musta bleiseri tai joku jakku voisi olla paikallaan, olen monet hautajaiset läpikäynyt, ja varsinkin nuorilla on ollut mustaa farkkuakin, en ole pahastanut, jokainen laittaa itsensä niinkuin on varaa. Itse olen näitä hautajaisia laitellut.
Vaaleanpunainen kynsilakka ei ketään haittaa. Korvakorut on paikallaan, ja ristiketjut, muut helmet ym. voi jättää kotiin.,
Istutaan kappelissa, vainajan lähisuku istuu oikealla puolella, eturivissä lähimmät omaiset, muut tutut ja naapurit ym. istuu vasemmalle puolen kappelia.
Viimeksi oli eräällä nuorella pojalla mustat farkut, valkoinen paita, ja tummansininen puvuntakki, oli aivan siistin näköinen ja jos on kesä voi käyttää muutakin kuin mustaa, miehet esim. harmaa puku ym.
jos ei ole nyt kyse aivan mahtihautajaisista, esim. joku vuorineuvos ym. - ewfwe2
monet on järjestetty kirjoitti:
Kyllä mustat farkut käy jos ei ole aivan lähisukulainen, musta bleiseri tai joku jakku voisi olla paikallaan, olen monet hautajaiset läpikäynyt, ja varsinkin nuorilla on ollut mustaa farkkuakin, en ole pahastanut, jokainen laittaa itsensä niinkuin on varaa. Itse olen näitä hautajaisia laitellut.
Vaaleanpunainen kynsilakka ei ketään haittaa. Korvakorut on paikallaan, ja ristiketjut, muut helmet ym. voi jättää kotiin.,
Istutaan kappelissa, vainajan lähisuku istuu oikealla puolella, eturivissä lähimmät omaiset, muut tutut ja naapurit ym. istuu vasemmalle puolen kappelia.
Viimeksi oli eräällä nuorella pojalla mustat farkut, valkoinen paita, ja tummansininen puvuntakki, oli aivan siistin näköinen ja jos on kesä voi käyttää muutakin kuin mustaa, miehet esim. harmaa puku ym.
jos ei ole nyt kyse aivan mahtihautajaisista, esim. joku vuorineuvos ym.Aasiassa pukeudutaan valkoiseen surujuhlien yhteydessä.
Pukeudut kuten parhaaksi näet. Itse olen pitänyt mustaa pukua ja mustaa aluspaitaa ja kravattia. TUllut hieman rikollisliigalainen olo. Mutta toimii.
- diogeneskynosjr
Korut, ainakin kaulakorut, on kohteliasta rajoittaa siihen määrään, millä minimissään tulet toimeen. Mustat housut ovat ok, farkut kuuluvat vähemmän juhlallisiin pitoihin. Ota rennosti. Vastaat kohteliaasti surunvalitteluihin ja esität itse surunvalittelut vainajan mahdolliselle puolisolle ja lapsille. Riittää, kun sanot; "Otan osaa". Koska olet melko lähisukulainen, niin pienen kukkalaitteen laskeminen hautajaistilaisuudessa kirkossa tai muussa siunauspaikassa arkulle on sopivaa ja varmasti omaisten toivomaa.
- eimustaa
No voi helvetti. Hautajaisetkin pilattu jollain ikiaikaisilla pukukoodeilla. Pitikin eksyä tänne tarkistamaan mitä jengi laittaa päälle ja kun huomasin, että laitan joka tapauksessa aivan väärät vaatteet, niin enpäs taida välittää sen enempää ja menen sillä suunnitelmalla minkä olin jo laatinut. Pukeuduin yli 30 vuotta mustaan kesät talvet ja enää en kokomustaa suostu laittamaan päälle edes hautajaisiin, joten mielensäpahoittajat sietäköön. Minäkin siedän muiden kurjuutta ja synkistelyä nyt sen yhden päivän ja mulla tosiaan meni 30 vuotta synkistellessä ilman hautajaisia, niin ei onnistu enää.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.1502451- 271968
Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha231948Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.881759Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?671520Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se201296Avaa sydämesi mulle
❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo381200- 111188
Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan361188Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k101167