Yhteisökantelu per 16.8.2010

Laki transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta (563/2002)

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §
Vahvistamisedellytykset
Henkilö vahvistetaan kuuluvaksi vastakkaiseen sukupuoleen kuin mihin hänet on väestötietolaissa (507/1993) tarkoitettuun väestötietojärjestelmään merkitty, jos hän:

1) esittää lääketieteellisen selvityksen siitä, että hän pysyvästi kokee kuuluvansa vastakkaiseen sukupuoleen ja että hän elää tämän mukaisessa sukupuoliroolissa sekä siitä, että hänet on steriloitu tai että hän muusta syystä on lisääntymiskyvytön;

2) on täysi-ikäinen;

3) ei ole avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa; ja

4) on Suomen kansalainen tai hänellä on asuinpaikka Suomessa.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus sukupuolen muuttamiseen tähtäävän tutkimuksen ja hoidon järjestämisestä sekä lääketieteellisestä selvityksestä transseksuaalin sukupuolen vahvistamista varten (1053/2002):

6 §
Lääketieteellinen selvitys transseksuaalin sukupuolen vahvistamista varten
Transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain 1 §:ssä tarkoitetussa selvityksessä henkilön vahvistamiseksi kuuluvaksi vastakkaiseen sukupuoleen kuin mihin hänet on väestötietojärjestelmässä merkitty kuuluvaksi tulee olla perusteltu lausunto siitä että:

1) henkilö kokee pysyvästi kuuluvansa vastakkaiseen sukupuoleen;

2) hän elää tämän sukupuolen mukaisessa sukupuoliroolissa; ja

3) hänet on steriloitu tai hän on muusta syystä lisääntymiskyvytön.

Lääketieteellisen selvityksen antaa 3 §:ssä tarkoitetun työryhmän psykiatrian erikoislääkäri. Lisäksi toisen 3 §:ssä tarkoitetun työryhmän psykiatrian erikoislääkärin tulee tapaamalla potilas henkilökohtaisesti selvittää, että sukupuolen vahvistamisen lääketieteelliset edellytykset täyttyvät. Kummankin psykiatrian erikoislääkärin selvityksestä tulee käydä yksiselitteisesti ilmi, täyttyvätkö kaikki edellä mainitut sukupuolen vahvistamisen lääketieteelliset edellytykset.

Ja uusi väestörekisterilaki (661/2009)

79 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2010.

Tällä lailla kumotaan 11 päivänä kesäkuuta 1993 annettu väestötietolaki (507/1993) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

...

80 §
Siirtymäsäännökset

5. Jos muussa laissa tai asetuksessa viitataan tällä lailla kumotun väestötietolain säännöksiin, viittauksen on katsottava tarkoittavan tämän lain vastaavaa lainkohtaa.

...

12 §
Henkilötunnuksen korjaaminen ja muuttaminen

Henkilötunnuksen korjaaminen ja muuttaminen
Väestötietojärjestelmään talletettu henkilötunnus on korjattava, jos tunnus on teknisesti virheellinen tai tieto tunnukseen sisältyvästä syntymäajasta tai sukupuolesta on virheellinen. Korjaamisesta päättää se maistraatti, jonka toimialueella henkilö asuu. Maistraatin on varattava sille henkilölle, jota asia koskee, tai hänen lailliselle edustajalleen tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta. Korjaamisesta on ilmoitettava edellä mainitulle henkilölle.

Väestötietojärjestelmään talletettu henkilötunnus voidaan muuttaa, jos:

1) muuttaminen on ehdottoman välttämätöntä henkilön suojelemiseksi sellaisissa tilanteissa, joissa hänen terveyteensä tai turvallisuuteensa kohdistuu ilmeinen ja pysyvä uhka;

2) muu kuin henkilötunnuksen haltija on toistuvasti väärinkäyttänyt tunnusta ja käytöstä on aiheutunut merkittävää taloudellista tai muuta haittaa tunnuksen oikealle haltijalle ja henkilötunnuksen muuttamisella voidaan tosiasiallisesti estää väärinkäytön haitallisten seurausten jatkuminen;

3) henkilö on transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain (563/2002) mukaisesti vahvistettu vastakkaiseen sukupuoleen kuuluvaksi.

Henkilötunnuksen muuttamisesta päättää 2 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa Väestörekisterikeskus ja 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetussa laissa tarkoitettu maistraatti. Asianosaisen on haettava henkilötunnuksen muuttamista kirjallisesti edellä mainitulta viranomaiselta.

13 §
Henkilöstä järjestelmään talletettavat tiedot
Väestötietojärjestelmään talletetaan rekisteröinnin kohteena olevasta henkilöstä seuraavat tiedot:

...

15) transseksuaalin sukupuolen vahvistamista koskeva tieto;

...

40 §
Sukupuolen vahvistamista koskevan tiedon luovuttamisen rajoitukset
Väestötietojärjestelmään talletettu transseksuaalin sukupuolen vahvistamista koskeva tieto sekä tieto hänellä välittömästi ennen sukupuolen vahvistamista olleesta entisestä henkilötunnuksesta ja mahdollisesta entisestä etunimestä voidaan luovuttaa vain:

1) sellaiselle viranomaiselle, jonka oikeus näiden tietojen käsittelyyn perustuu lain tai sen nojalla säädetyn tai määrätyn kyseisen henkilön oikeutta tai velvollisuutta koskevan tehtävän, toimenpiteen tai toimeksiannon hoitamiseen; sekä

2) muulle yksilöidyssä asiassa tietoja pyytävälle henkilölle, yritykselle tai yhteisölle, joka välttämättä tarvitsee tiedot kyseisen henkilön yksilöintiä taikka hänen henkilö- ja perheoikeudellisen asemansa tai toimintakelpoisuutensa selvittämistä varten.

Valiokuntakäsittely sekä hallituksen esitys

Perustuslakivaliokunta ei lausunnossaan sivunnut transsukupuolisia. Hallintovaliokunta käsitteli myös esitystä. ”Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä tästä mietinnöstä ilmenevin huomautuksin ja muutosehdotuksin.”

Hallituksen esityksen yleisperustelut olivat:

"Väestötietojärjestelmään talletettavia tietoja koskevat uudistusehdotukset

Uudistuksena voimassa olevaan väestötietolakiin verrattuna esityksessä on pyritty väestötietojärjestelmään talletettavat henkilö-, kiinteistö-, rakennus- ja huoneistotiedot luettelemaan ja kuvaamaan laintasolla mahdollisimman tarkasti. Nämä kuvaukset ovat joko tieto- tai tietoryhmätasoisia riippuen siitä, kuinka täsmällisesti kyseinen tieto on kuvauksen perusteella selvitettävissä sekä myös siitä onko kysymys henkilöä välittömästi koskevasta tiedosta. Tietojen tai tietoryhmien yksityiskohtaisesta sisällöstä säädettäisiin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Esityksessä ei ehdoteta tehtäväksi merkittäviä muutoksia Väestötietojärjestelmään talletettaviin tietoihin. Täysin uutena tietona järjestelmään ehdotetaan kuitenkin talletettavaksi tieto siitä, että henkilön sukupuoli on transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain mukaan vahvistettu vastakkaiseen sukupuoleen kuuluvaksi. Tämän tiedon lisääminen järjestelmään olisi tarpeellista kyseisen henkilön yksilöintiä sekä henkilöllisyyden selvittämistä ja hallintaa varten. Se olisi tarpeellista myös sen vuoksi, että asianomaista henkilöä koskevien aikaisempien tietojen suoja voitaisiin eri palvelumuodoissa varmistaa asianmukaisesti ja riittävästi. Lisäksi järjestelmään ehdotetaan talletettavaksi uusina tietoina ulkomaan kansalaisen oleskeluluvan lajia ja kestoa sekä kuolinpesän edustajaa tai muuta yhteyshenkilöä koskevia tietoja. "

On huomattavaa, että väestötietolain (661/2009) 13§:n 1. momentin mukainen tallennettava tieto koskee 12§:n 2. momentin 3 kohtaa, siis transsukupuolisia, mutta ei muita 12§:n 2. momentin kohtia. Siis, jos henkilö saa uuden henkilötunnuksen henkilöön kohdistuvan uhan tai henkilötunnuksen väärinkäytön vuoksi, vastaavaa 13§:n 1. momentin mukaista merkintää ei tehdäkään. Näin ollen hallituksen perustelut ontuvat; transsukupuolisuustiedon lisääminen järjestelmään olisi tarpeellista kyseisen henkilön yksilöintiä sekä henkilöllisyyden selvittämistä ja hallintaa varten. Se olisi tarpeellista myös sen vuoksi, että asianomaista henkilöä koskevien aikaisempien tietojen suoja voitaisiin eri palvelumuodoissa varmistaa asianmukaisesti ja riittävästi. Mutta vastaavasti muiden henkilötunnustaan muuttavien osalta tällaista järjestelyä ei tarvitakaan.

9. Jos mahdollista, ilmoittakaa yhteisön oikeuden määräys tai määräykset taikka säännös tai säännökset (perustamissopimukset, asetukset, direktiivit, päätökset jne.), joita asianomainen jäsenvaltio on mielestänne rikkonut:

Lissabonin sopimuksen myötä perusoikeuskirja tuli velvoittavaksi. Tietojen luovutus väestötietojärjestelmästä rikkoo perusoikeussopimuksen 8 artiklaa, jonka perusteella jokaisella on oikeus henkilötietojensa suojaan. Sääntöjä ei ole lakitasolla edes määritetty vaan asia on annettu väestörekisterikeskuksen harkittavaksi.

Transsukupuolisuus on ainakin toistaiseksi lääketieteellinen tila ja se merkintänä on historiallinen potilastieto. Käytyään läpi sukupuolen korjauksen, psykiatrisen diagnoosin merkintä väestörekisterissä ei ole asianmukainen.

Sopimuksen 3 artikla kattaa myös henkisen koskemattomuuden. Psykiatrisen diagnoosin merkitseminen ihmisestä väestötietojärjestelmään on puuttumista hänen henkiseen koskemattomuuteensa.

Järjestely rikkoo myös tietosuojadirektiivin, 95/46/EY, 8 artiklaa arkaluontoisten tietojen käsittelystä.

Relevantti yhteisöoikeus

EUROOPAN UNIONIN PERUSOIKEUSKIRJA
(2000/C 364/01)

8 artikla
Henkilötietojen suoja
1. Jokaisella on oikeus henkilötietojensa suojaan.
2. Tietojen käsittelyn on oltava asianmukaista ja sen on tapahduttava tiettyä tarkoitusta varten ja asianomaisen henkilön suostumuksella tai muun laissa säädetyn oikeuttavan perusteen nojalla. Jokaisella on oikeus tutustua niihin tietoihin, joita hänestä on kerätty, ja saada ne oikaistuksi.
3. Riippumaton viranomainen valvoo näiden sääntöjen noudattamista.

Tietosuojadirektiivi 95/46/EY

I LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Direktiivin tavoite

1. Tämän direktiivin mukaisesti jäsenvaltioiden on henkilötietojen käsittelyssä turvattava yksilöille heidän perusoikeutensa ja -vapautensa ja erityisesti heidän oikeutensa yksityisyyteen.

2. Jäsenvaltiot eivät voi rajoittaa tai kieltää henkilötietojen vapaata liikkuvuutta jäsenvaltioiden välillä syistä, jotka liittyvät 1 kohdan mukaisesti turvattavaan suojaan.

II JAKSO TIETOJENKÄSITTELYN LAILLISUUTTA KOSKEVAT PERIAATTEET

7 artikla

Jäsenvaltioden on säädettävä siitä, että henkilötietoja voidaan käsitellä ainoastaan,

a) jos rekisteröity on yksiselitteisesti antanut suostumuksensa, tai

b) jos käsittely on tarpeen sellaisen sopimuksen täytäntöön panemiseksi, jossa rekisteröity on osallisena, tai sopimusta edeltävien toimenpiteiden toteuttamiseksi rekisteröidyn pyynnöstä, tai

c) jos käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän laillisen velvoitteen noudattamiseksi, tai

d) jos käsittely on tarpeen rekisteröidyn elintärkeän edun suojaamiseksi, tai

e) jos käsittely on tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi tai sellaisen julkisen vallan käyttämiseksi, joka kuuluu rekisterinpitäjälle tai sivulliselle, jolle tiedot luovutetaan, tai

f) jos käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän tai tiedot saavan sivullisen oikeutetun intressin toteuttamiseksi, paitsi milloin tämän intressin syrjäyttävät rekisteröidyn 1 artiklan 1 kohdan perusteella suojaa tarvitsevat intressit ja perusoikeudet ja -vapaudet.

III JAKSO TIETOJENKÄSITTELYN ERITYISET RYHMÄT

8 artikla

Erityisiä tietoryhmiä koskeva tietojenkäsittely

1. Jäsenvaltioiden on kiellettävä sellaisten henkilötietojen käsittely, jotka koskevat rotua tai etnistä alkuperää, poliittisia mielipiteitä, uskonnollista tai filosofista vakaumusta tai ammattiliittoon kuulumista, sekä terveyteen ja seksuaaliseen käyttäytymiseen liittyvien tietojen käsittely.

2. Edellä 1 kohtaa ei sovelleta, jos

a) rekisteröity on antanut nimenomaisen suostumuksensa kyseiseen käsittelyyn, paitsi jos jäsenvaltion lainsäädännössä säädetään, että 1 kohdassa tarkoitettua kieltoa ei voida poistaa rekisteröidyn suostumuksella, tai

b) käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän erityisten oikeuksien ja velvoitteiden noudattamiseksi työoikeuden alalla, siltä osin kuin se sallitaan kansallisessa lainsäädännössä, jolla säädetään riittävistä suojatoimista, tai

c) käsittely on tarpeen rekisteröidyn tai jonkun toisen henkilön elintärkeiden etujen suojaamiseksi, jos rekisteröity on fyysisesti tai juridisesti estynyt antamasta suostumustaan, tai

d) käsittely suoritetaan poliittisen, filosofisen, uskonnollisen tai ammattiliittotoimintaan liittyvän säätiön, yhdistyksen tai muun voittoa tavoittelemattoman yhteisön laillisen toiminnan yhteydessä ja asianmukaisin suojatoimin, sillä edellytyksellä, että käsittely koskee ainoastaan näiden yhteisöjen jäseniä tai henkilöitä, joilla on yhteisöihin säännölliset, yhteisöjen tarkoituksiin liittyvät yhteydet, ja että tietoja ei luovuteta sivullisille ilman rekisteröityjen suostumusta, tai

e) käsittely koskee tietoja, jotka rekisteröity on nimenomaisesti saattanut julkisiksi, tai jos käsittely on tarpeen oikeusvaateen laatimiseksi, esittämiseksi tai puolustamiseksi.

3. Sitä, mitä 1 kohdassa säädetään, ei sovelleta, jos tietojenkäsittely on tarpeen ennalta ehkäisevää lääketiedettä tai lääketieteellisiä diagnooseja koskevia tarkoituksia varten, hoidon tai käsittelyn suorittamista varten taikka terveydenhuollon palvelujen hallintoa varten ja jos näitä tietoja käsittelee terveydenhuollon ammattikoulutuksen saanut henkilö, jota kansallinen lainsäädäntö tai toimivaltaisten kansallisten viranomaisten asettama salassapitovelvollisuus koskee, tai jos tietoja käsittelee muu henkilö, jolla on vastaava velvoite.

4. Ottaen huomioon tarvittavat suojatoimet jäsenvaltiot voivat, tärkeää yleistä etua koskevasta syystä, toteuttaa muita kuin 2 kohdassa säädettyjä poikkeuksia joko kansallisella lailla tai valvontaviranomaisen päätöksellä.

5. Rikoksiin, tuomioihin tai turvallisuutta koskeviin toimenpiteisiin liittyvää tietojenkäsittelyä voidaan suorittaa ainoastaan julkisen viranomaisen valvonnassa tai, jos kansallisessa lainsäädännössä säädetään erityisistä tarpeellisista suojatoimista, jäsenvaltion myöntämissä näiden suojatoimien kattamissa poikkeuksissa. Täydellistä rikosrekisteriä ei kuitenkaan saa pitää kuin julkisen viranomaisen valvonnassa.

Jäsenvaltiot voivat säätää siitä, että myös hallinnollisiin sanktioihin tai siviiliprosesseihin liittyviä tietoja on käsiteltävä julkisen viranomaisen valvonnassa.

6. Komissiolle on ilmoitettava 4 ja 5 kohdan nojalla toteutetuista 1 kohdan poikkeuksista.

7. Jäsenvaltioiden on määriteltävä olosuhteet, joiden vallitessa henkilönumeroa tai muuta yleistä tunnistetta voidaan käsitellä.

10. Ilmoittakaa tarvittaessa, saako asianomainen jäsenvaltio tai voiko se saada yhteisön rahoitustukea kantelun kohteena olevaan toimintaan (mainitkaa viite, jos mahdollista):

-

11. Mahdolliset aiemmat yhteydenotot komission yksiköihin (liittäkää mukaan jäljennökset kirjeenvaihdosta, jos mahdollista):


-

12. Mahdolliset aiemmat yhteydenotot yhteisön muihin toimielimiin tai elimiin (esim. Euroopan parlamentin vetoomusvaliokuntaan tai Euroopan oikeusasia-mieheen). Jos mahdollista, ilmoittakaa edellä mainittujen antama viitenumero esittämäänne asiaan:

-


13. Mahdolliset aiemmat yhteydenotot jäsenvaltion keskushallintoon, alue- tai paikallisviranomaisiin (jäljennökset kirjeenvaihdosta pyydetään oheistamaan liitteeksi, jos mahdollista):

13.1 Yhteydenotot hallintoviranomaisiin (esim. jäsenvaltion toimivaltaiselle keskushallinnolle, toimivaltaisille alue- tai paikallisviranomaisille tehty oikaisuvaatimus ja/tai kansalliselle tai alueelliselle oikeusasiamiehelle tehty kantelu):


13.2 Kanteet jäsenvaltion tuomioistuimissa tai muut menettelyt (esim. sovinto- tai välimiesmenettely). (Mainitkaa, jos asiassa on annettu, päätös tai tuomio ja oheistakaa se liitteenä):

14. Luetelkaa kantelua tukevat asiakirjat ja todisteet ja liittäkää ne tämän lomakkeen mukaan, mukaan lukien asiaa koskevat kansalliset säännökset:

katso kohta 8
661/2009
563/2002
1053/2002

15. Luottamuksellisuus (rasti valitsemaanne ruutuun) 3:

! “Annan komissiolle luvan paljastaa henkilöllisyyteni sen ottaessa yhteyttä kantelun kohteena olevan jäsenvaltion viranomaisiin.”

X! “Kiellän komissiota paljastamasta henkilöllisyyttäni sen ottaessa yhteyttä kantelun kohteena olevan jäsenvaltion viranomaisiin.”

16. Paikka, päiväys ja kantelijan tai tämän edustajan allekirjoitus:


Helsingissä 16.8.2010



Heli xxxxxxxxxx

(Kantelulomakkeen kääntöpuolelle painettava selvitys)

Jokainen jäsenvaltio on vastuussa yhteisön oikeuden määräaikaisesta ja yhdenmukaisesta sisällyttämisestä valtion sisäiseen oikeuteensa ja moitteetomasta soveltamisesta. Euroopan yhteisöjen komissio valvoo perustamissopimusten nojalla yhteisön oikeuden moitteetonta soveltamista. Tämän vuoksi, jos jäsenvaltio rikkoo sitä, komissiolla on toimivalta yrittää saada jäsenvaltio noudattamaan yhteisön oikeutta saattamalla asia tarvittaessa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi (kanne jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisestä). Komissio ryhtyy asianmukaisiksi katsomiinsa toimenpiteisiin joko kantelun tai komission itse havaitsemien rikkomusepäilyjen perusteella.

Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen tarkoittaa sitä, että jäsenvaltio ei noudata yhteisön oikeudesta johtuvia velvollisuuksiaan. Tämä voi johtua joko tietystä toiminnasta tai toiminnan laiminlyönnistä. Valtiolla tarkoitetaan yhteisön oikeuden vastaisesti toimivaa jäsenvaltiota riippumatta siitä, johtuuko jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen keskus-, alue- tai paikallishallinnon viranomaisten toimista tai laiminlyönneistä.

Jokainen voi esittää jäsenvaltiota vastaan valituksia lähettämällä komissiolle kantelun jäsenvaltion hallintokäytännöstä tai (lakeihin, asetuksiin tai hallinnollisiin määräyksiin liittyvästä) toimenpiteestä, jonka kantelija katsoo yhteisön oikeuteen kuuluvan säädöksen tai periaatteen vastaiseksi. Kantelijan ei tarvitse osoittaa, että asia koskee hänen etuaan; hänen ei myöskään tarvitse todistaa, että kantelun kohteena oleva rikkomistapaus kohdistuu pääasiassa ja välittömästi hänen etuihinsa. Jotta kantelu voidaan ottaa käsiteltäväksi, sen täytyy kohdistua siihen, että jäsenvaltio on toiminut yhteisön oikeuden vastaisesti. Komissio harkitsee rikkomisesta johtuvien menettelyjen aloittamista ja jatkamista koskevien sääntöjen ja painopisteiden perusteella, johtaako kantelu jatkotoimiin vai ei.

Jokaista, joka katsoo, että jokin kansallinen säädös (laki, asetus tai hallinnollinen määräys) tai hallintokäytäntö on yhteisön oikeuden vastainen, kehotetaan kääntymään ensin tai samanaikaisesti oman maansa hallinto- tai oikeusviranomaisten puoleen (mukaan lukien maan tai alueen oikeusasiamies) ja/tai käytettävissä oleviin sovinto- tai välimiesmenettelyihin ennen kantelun tekemistä komissiolle. Kantelijan oman edun mukaista on käyttää kansallisessa hallinto- ja lainkäyttömenettelyssä sovellettavia ja muita oikeuskeinoja, minkä vuoksi komissio suosittelee tätä ennen kantelun tekemistä komissiolle.

Kansallisia oikeuskeinoja käyttämällä kantelija saa yleensä oikeutta välittömästi ja henkilökohtaisesti (hallintoelimelle osoitettu määräys, kansalliseen lainsäädäntöön perustuvan päätöksen kumoaminen, vahingonkorvaukset) sen sijaan komission aloittamassa valvontamenettelyssä, myönteisenkin lopputuloksen saavuttaminen saattaa kestää pitkään. Ennen kuin komissio voi viedä asian yhteisöjen tuomioistuimeen, sen on neuvoteltava asianomaisen jäsenvaltion kanssa saadakseen tämän noudattamaan yhteisön oikeutta.

Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio, jossa jäsenvaltion todetaan laiminlyöneen jäsenyysvelvoitteensa, ei vaikuta kantelijan oikeuksiin, sillä tuomion tarkoituksena ei ole ratkaista yksittäistapausta. Tuomiossa ainoastaan määrätään jäsenvaltio noudattamaan yhteisön oikeutta. Saadakseen oikeutta henkilökohtaisesti, kantelijan on käännyttävä kansallisten tuomioistuinten puoleen.

Kantelijalla on seuraavat hallinnolliset takeet:

a) Kun kantelut on kirjattu saapuneeksi komission pääsihteeristöön, kaikille kanteluille, jotka voidaan ottaa tutkittaviksi, annetaan virallinen viitenumero. Tämän jälkeen kantelijalle lähetetään vastaanottoilmoitus, johon kyseinen viitenumero on merkitty. Viitenumero on mainittava kaikessa kantelua koskevassa kirjeenvaihdossa. Viitenumeron antaminen ei vielä välttämättä tarkoita sitä, että asianomaista jäsenvaltiota vastaan aloitettaisiin rikkomisesta johtuva valvontamenettely.

b) Jos komission yksiköt katsovat tarpeelliseksi ottaa yhteyttä kantelun kohteena olevan jäsenvaltion viranomaisiin, ne noudattavat kantelijan tämän lomakkeen kohdassa 15 tekemää valintaa.

c) Komissio pyrkii tekemään kantelun kohteena olevasta asiasta päätöksen (aloittaa rikkomisesta johtuva valvontamenettely tai lopettaa kantelun käsittely ilman jatkotoimia) 12 kuukauden kuluessa siitä, kun kantelu on kirjattu pääsihteeristössä.

d) Jos asianomainen komission yksikkö aikoo ehdottaa, että asian käsittely komissiossa lopetetaan ilman jatkotoimia, se antaa tästä kantelijalle etukäteen tiedon. Komission yksiköt pitävät myös kantelijan ajan tasalla mahdollisen rikkomisesta johtuvan valvontamenettelyn etenemisestä.

Miten edistyy?

Ketä kiinnostaa?

Siinäpä kaikki mitä nuo toistensa peräreikiä hoonaavat vanhat pierut ovat saaneet aikaiseksi.