Sain uuden digijärjestelmäkameran joululahjaksi ja olen nyt kulkenut ja kuvannut pari kertaa ulkona. Olen lukenut nyt jälkeen päin siitä kuinka ulkona kameran kanssa liikkuessa ja sisätiloihin tultaessa pitäisi kamera laittaa muovipussiin kondensoitumaan tai jotain tähän suuntaan. En ole siis pitänyt kameraani missään pusseissa joten pitäisikö minun jatkossa pitää sitä pussissa ja mitä vahinkoa voi aiheutua jos en pidä?
kamera ulkona
valokuvaajavakaaja
28
1093
Vastaukset
- laittaa se kamera
ulkona tiiviiseen muovipussiin. Ja pitää se siellä pussissa kunnes kameran lämpötila on tasaantunut huoneenlämpöön.
Ongelma on kameran sisään tiivistyvä kosteus. Mutta kun siellä pussissa on vain kuivaa ulkoilmaa, tiivistymistä ei tapahdu. Sinänsä pieni määrä kosteutta ei ole varsin vahingollsta, mutta vaurioita voi syntyä, jos vedeksi tiivistynyt kosteus ei ole täysin haihtunut kameran sisältä (varsinkaan sulkimesta), ja kamera viedään uudelleen ulos pakkaseen, jolloin muodostuu jäätä.- valokuvaajavakaaja
Kiitos suhtnopeasta vastauksesta ! Eli silica pusseja sisälle muovipussiin ja varovaisuutta
- tietenkään:
”Ongelma on kameran sisään tiivistyvä kosteus.”
—sisään tuotaessa ei kameran sisään tiivisty kosteutta kun siellä on vain kuivaa kylmää ilmaa kunhan et irroita objektiivia.
Jos haluat kondensssivettä kameran sisälle niin:
– irroita objektiivi sisäilmassa
– kiinnitä objektiivi takaisin kameraan sisällä ennen ulosvientiä, näin kameran sisälle jää kosteaa sisäilmaa jonka kosteus tiivistyy kameran sisäpinnoille ulosvietäessä.
- jhjhvjh
Kun kamera viedään huoneenlämmöstä pakkaseen, sillä voi siis kuvata ihan normaalisti, kunhan kamera toimii? Ongelma tulee siis mahdollisesti vasta sisääntuontivaiheessa? Onko näin?
- 02o
Onko näin?”
—on niin, että kaikkien kylmien esineiden pinnalle tiivistyy vesipisaroita kosteassa sisäilmassa. Riippumatta siitä missä kappale on jäähtynyt.
Ihan sama ilmiä esiintyy mm pakasteissa
– jos pakastepussii jää huoneilmaa niin pakastaessa pussiin tulee jäätä sisälle
– pakastetta sulatettaessa sen ulkopinnalle tiivistyy huurretta (vesipisaroita huoneilmasta)
Vesipisarat tulevat siitä että kostean ilman jäähtyessä sen suhteellinen kosteus lisääntyy. Ihan samasta syystä mm. silmäjasit huurtuvat pakkasesta sisälle tultaessa.
Se kosteus tulee siis siitä huoneilmasta, ei kylmästä esineestä.
Sama ilmiö tapahtuu siis jos viet sisäilmaa ulos jäähtymään esim kameran sisällä.
Voit vaikka testata asiaa esim minigrip-pussilla:
– jos viet lämmintä kosteaa sisäilmaa pussissa ulos kylmään niin ulkona pussi kutistuu ja sen sisäpinnalle muodostuu vesipisaroita
– jos tuot kuivaa pakkasilmaa pussissa lämpimään huoneeseen niin pussi pullistuu ja sen ulkopinnalle tiivistyy vesipisaroita sisäilman kosteudesta
Mulla on kameralaukussa minigrip pussi johon laitan kameran (ilman muistikorttia ja akkua) ulkona, ennen sisälletuloa (kameraa ei kannata ottaa pois pussista eikä laukusta jos ei kuvaa sisällä).
- asthmaskier
tarkoittaa sitä, että tavara laitetaan muovipussiin, suulla imetään ilma pois pussista ja suljetaan pussin suu tiiviisti.
- asthmaskier
jutussa oli jotain naapurihuumoria, kun tuo saattoi olla jossain Lisa Sundströmin (etc) (SWE) kokkiohjelmassa. Keino on kuitenkin hyvä esim. pakastettaessa epämääräisen muotoisia kappaleita pusseihin.
Tuo Lisa Sundström saattoi olla myös vaikkapa Tina Nordström. En tiiä. - tarpeen
imeä pois pussista, se on kuivaa.
Jos olisi mahdollista niin kostea huoneilma kannattaisi imeä pois kameran sisältä ulos mentäessä. - Kosteus%
tarpeen kirjoitti:
imeä pois pussista, se on kuivaa.
Jos olisi mahdollista niin kostea huoneilma kannattaisi imeä pois kameran sisältä ulos mentäessä.Ja mites sä selität sen kun "kuivan" ulkoilmankosteus on esimerkiks jotain 85% pakkassäällä ja sen "kostean" sisäilmankosteus vaan 35%, häh?
- selkvitä
Kosteus% kirjoitti:
Ja mites sä selität sen kun "kuivan" ulkoilmankosteus on esimerkiks jotain 85% pakkassäällä ja sen "kostean" sisäilmankosteus vaan 35%, häh?
Selvitin asiaa 9. pvä otsikolla Voi hyvät hyssykät. Olsit lukenu.
Sanotaan asia esimerkein: Saunassa saat heitää kiukaalle vettä kippokaupalla. Mitä kuumempi kiuas, sitä enemmän vesi höyrystyy, muuttuu höyryksi, ja sekoittuu saunassa olevaan ilmaan, höyryä sekin.
Kun heität kylmälle kiukaalle vettä, valuu lähes kaikki vesi kiukaan läpi lattialle. Kuumaan ilmaan mahtuu siis tilavuudeltaan enemmän vettä kuin kylmään - samaan tilavuuteen. Mitä kylmempi ilma, sitä vähemän vesihöyryä mahtuu siihen, vastaavaan tilavuuteen. On muitakin tekijöitä, kuten paine, jotka vaikuttaa. Pierukaasun määräkin siellä kilpailee tilasta.
Ilmankosteus on suhteellinen luku. Se ei yksinään kerro mitään, mutta kun kerrot, missä lämpötilassa ilmankosteus on sitä ja tätä, muuttuu asia. Pakkassäällä ilmankosteus voi olla 85%, samoin sisäilman esim. kasvihuoneessa. Sisäilmassa on enemmän vesihöyryä tilavuutena kuin vastaavan ilmankosteuden sisältävässä kylmässä ulkoilmassa (teelusikan kärjellinen). Sun esimerkissä esim. 20 asteisesssa sisäsilmassa, jonka ilmankosteus on 35%, on huomattavasti enemmän vettä vesihöyrynä, kuin pakkasilmassa, jossa ilmankosteus on 85%. Kun ilmankosteus saavuttaa 100 % , muuttuu ylimäärä vesihöyrystä vedeksi. - niin mittayksikkö
Kosteus% kirjoitti:
Ja mites sä selität sen kun "kuivan" ulkoilmankosteus on esimerkiks jotain 85% pakkassäällä ja sen "kostean" sisäilmankosteus vaan 35%, häh?
on prosentti [%].
Suhteelinen kosteus 100% tarkoittaa sitä maksimi määrää kosteutta mitä ilma pystyy kyseisessä lämpötilassa ja paineessa sitomaan itseensä ilman kosteuden tiivistymistä. Tämä on aivan eri asia kuin absoluuttinen kosteus joka tarkoittaa ilman sisältämää vesimäärää g/m3.
Kylmä pakkasilma pystyy sitomaan hyvin vähän kosteutta, joten sen suhteellinen kosteus voi olla hyvin lähellä 100% (eli sitä pistettä jossa kosteus tiivistyy, ns. kastepistettä). Tällöin kuitenkin ilman absoluuttinen kosteus (grammaa vettä / kuutiometri ilmaa) on hyvin pieni.
Lämpiman huoneilman suhteellinen kosteus taas voi olla aika pieni, alle 30% (siis siitä määrästä mitä ilma voisi kyseisessä lämpötilassaan sitoa). Kuitenkin ilman absoluuttinen kosteus on paljon suurempi kuin kylmän pakkasilman.
Eli siinä lämpimässä ilmassa on paljon vettä, joka tiivistyy kohdatessaan kylmän pinnan.
Kantsii katsoa täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kosteus
- Nikon D90
niin järkkäriä kuin pokkaria sekä bridgeä vuosikausia ulkona ja sisällä ilman ongelmia ja ilman muovipussia. Ongelmia en ole huomannut, tosin kamera yleensä on saanut olla repussaan tuntikaupalla sisällä ennen kuin olen siihen puuttunut. Ehkä se reppu/laukku on suojellut arvokamaa sisällään.
Joskus tuntuu siltä, että joitain asioita nostetaan ongelmaksi asti vaikka siitä ei todellisuudessa sen suurempaa ongelmaa olisikaan. Voin kuvitella tilanteen vaikka hääjuhlissa jonne on kerääntynyt 50 ihmistä johonkin saliin jossa talvella pidetään lämmön vuoksi ikkunat kiinni ja ilmastointiakin rajoitetaan, kun itse saavut kameroinesi hieman myöhässä ja kamerasi on päässyt jäähtymään -20 asteeseen niin on ongelmana aloittaa kuvaus välittömästi mutta siinä ei muovipussitemppukaan auta vaan on odotettava kunnes kameran lämpö on yli kastepisteen jonka jälkeen ei ole enää ongelmaa.
Kuluva aika riippunee kameran massasta ja suojakotelon eristyskyvystä. Homma voi olla nopeampi jos otat kameran pois pussista ja annat sen lämmitä ilman virtaa kunnes linssissä ei enää näy tiivistynyttä sumua. Yhdellä koekuvalla näet onko sitä kertynyt sisempiin linsseihin. Jos on odota edelleen. Vesimäärä joka näin pääsee kameraan on varsin pieni, vettä kun kuutiossa (m3) ilmaa on vain muutama gramma ja tuskin kamerasi on kovin monen kuutiometrin tilavuinen. Jos kuvittelet sinne päässeen kosteutta niin voit silti kuvata mutta juhlan jälkeen jätä kamera pariksi päiväksi jonnekin kuivumaan.
"Pumppaavat" optiikat imevät ilmaa kameran sisään muuttaessaan asentoaan joko tarkennuksen tai zoomauksen yhteydessä, siksi optiikat joissa on sisäinen tarkennus ja zoomaus ovat tässä mielessä parhaita. Tosin ne ovat yleensä kookkaampia kuin pumppaavat minimiasennossaan, vaan kuka arvostaa mitäkin. Minulla on molempia ja eniten käyttämäni on "pumppaava", olen sitä käyttänyt ulkona talvella enkä ole suuria ongelmia kokenut jos lainkaan.- satuilla
”"Pumppaavat" optiikat imevät ilmaa kameran sisään muuttaessaan asentoaan joko tarkennuksen tai zoomauksen yhteydessä, siksi optiikat joissa on sisäinen tarkennus ja zoomaus ovat tässä mielessä parhaita. Tosin ne ovat yleensä kookkaampia kuin pumppaavat minimiasennossaan, vaan kuka arvostaa mitäkin. Minulla on molempia ja eniten käyttämäni on "pumppaava", olen sitä käyttänyt ulkona talvella enkä ole suuria ongelmia kokenut jos lainkaan.”
—tuohan on täysin höpö juttu, miksi ihmeessä tuollaista tänne satuilet!
Eivät ”optiikat” mitääm pumppaa kameran sisälle eikä uloskaan. Kameran sisälle pumpaamista tapahtuu vain jos objektiivin taaimmainen linssi liikkuu.
Pumppaamista tapahtuu vain objektiivin sisälle (ei kameran sisälle) jos sen pituus muuttuu. Sama koskee sekä kiinteäpolttovälisiä (tarkennettaessa), että zoom objektiiveja.
Sinun pitää hankkia ns. paljekamera t. palkkikamera jos haluat ”pumpata” ilmaa kameran sisälle
»ovat yleensä kookkaampia kuin pumppaavat» :—) - mutta kuvaan
”Jos kuvittelet … jätä kamera pariksi päiväksi jonnekin kuivumaan.”
—pitääkö siis hankkia kolme kameraa jos kuvittelee ja haluaa kuvata joka päivä (yksi käytössä ja kaksi aina kuivumassa)? - ymmärtää mitään
koko asiasta
”eniten käyttämäni on "pumppaava", olen sitä käyttänyt ulkona”
Koko homman ajatus on siinä, että sinun pitää pumpata kylmällä ”optiikan putkella” lämpimässä kosteassa sisäilmassa, ei ulkona! - ulkona?
lainaus: "Pumppaavat" optiikat imevät ilmaa kameran sisään”
Onko pumpatusta ilmasta jotakin haittaa?
Jos pumppaa paljon ulkona niin onko vaaraa, että kamera alkaa pullistua?
Pitääkö optiikan putki irroittaa välillä, että pumpattu ilma pääsee pois kamerasta? - Nikon D90
satuilla kirjoitti:
”"Pumppaavat" optiikat imevät ilmaa kameran sisään muuttaessaan asentoaan joko tarkennuksen tai zoomauksen yhteydessä, siksi optiikat joissa on sisäinen tarkennus ja zoomaus ovat tässä mielessä parhaita. Tosin ne ovat yleensä kookkaampia kuin pumppaavat minimiasennossaan, vaan kuka arvostaa mitäkin. Minulla on molempia ja eniten käyttämäni on "pumppaava", olen sitä käyttänyt ulkona talvella enkä ole suuria ongelmia kokenut jos lainkaan.”
—tuohan on täysin höpö juttu, miksi ihmeessä tuollaista tänne satuilet!
Eivät ”optiikat” mitääm pumppaa kameran sisälle eikä uloskaan. Kameran sisälle pumpaamista tapahtuu vain jos objektiivin taaimmainen linssi liikkuu.
Pumppaamista tapahtuu vain objektiivin sisälle (ei kameran sisälle) jos sen pituus muuttuu. Sama koskee sekä kiinteäpolttovälisiä (tarkennettaessa), että zoom objektiiveja.
Sinun pitää hankkia ns. paljekamera t. palkkikamera jos haluat ”pumpata” ilmaa kameran sisälle
»ovat yleensä kookkaampia kuin pumppaavat» :—)Jos nyt oikein järkeillään niin valokuvauksen kannalta optiikan sisällä on samaa kuin kameran sisällä. Jos linssit menevät huuraan missä kohden hyvänsä niin kuvais kärsii oleellisesti. Joten mitä sinä oikeastaan halusit sanoa?
Se mitä minä halusin sanoa on, kun ei kiirehdi niin ongelmia ei ainakaan minulle ole tullut. Ei vaikka kylmimmät kelit ovat olleet lähes -30C 2009 tammikuussa Lapissa.
Huurtumisen suuri vaarahan on vasta sisään tullessa jos alkaa kuvaamisen ennen lämpötilojen tasaantumista.
- 2+7
Lyhyesti. Ei sun, aloittaja, tarvitse käyttää mitään muovipusseja. Pidä vain kamerasi kameralaukussa, kunnes sisällön lämpötila on arviolta palannut huoneen lämpötilaan. Sitten voi täysin turvallisesti ottaa kameran käyttöön sisällä, irrottaa obiskat yms.. Ja piste. Itse käytän samaa konstia, mutten ole huomannut sähköisiä ongelmia tms., vaikka olen heti ottanut kameran sisällä kameralaukusta. Kameraa ei ole, ilman upotusrasitussuojausta, tarjoitettu sateeseen tai uima-altaaseen.
Tämä suuri mysteeri, josta täälllä annetaan mututietoa, on vesihöyry. Ilma on kaasua, ja kaikissa lämpötiloissa ilmassa on vesihöyryä (=kaasu, H20-molekyylejä). Selvimmin asia nähdään, kun vesi kiehuu, mutta pakkasilmassakin on vesihöyryä. Pyykki kuivuu pakkasella. Kattilan vesipinnan ja ilman rajapinnassa on jatkuvaa vesimolekyylien liikettä, kun vesimolekyyli vaihtaa olotilaansa vedestä höyryksi ja takaisin. Lämpö lisäenegiana kattilan alla edistää höyrystymistä. Vesihöyryn määrä ilmassa riippuu ilmanpaineesta ja lämpötilasta, pV/T = vakio
Mitä lämpöisempää ilmaa, sitä enemmän siihen mahtuu vesihöyryä per tilavuusyksikkö ja vakiopaine. Saunassa kuumaan ilmaan mahtuu siten merkittävästi enemmän vesihöyryä kuin esim. pakkasilmaan. Kun vesihöyryä on niin paljon kuin ilmassa tietyssä lämpötilassa ja paineessa voi olla, saavutetaan kastepiste. Lisähöyry muuttuu vedeksi ja päin vastoin vastakkaisessa reaktiossa. Syksyaamuisin lämpöisen järviveden pintaan näyttää nousevan sumua, kun vettä kylmempään ilman tiivistyy järvestä vapautunutta vesihöyryä. Sama ilmiö kuin vettä keitettäessä, mutta alemmassa lämpötilassa. Auringon lämmittäessä ilmaa vesihöyry näyttää katoavan johonkin. Se vaan "katoaa" höyrystyneenä ilmaan.
Sisäilma on periaatteessa vakiolämpöistä, jolloin siinä on peraatteessa vakiomäärä vesihöyryä. Samat säännöt vaikuttaa edelleen kuin edellä kerrottu. Jos olet vienyt 1,5 l juomapulloja kauppaan, ja pitänyt niitä, korkki kiinni, auton takaluukussa pakkasessa yön yli, olet huomannut, että pullo on lommahtanut sisäänpäin. Kaavasta edellä saadaan: (ps)Vs/Ts pitää olla yhtä suuri kuin (pu)Vu/Tu. Ilman tilavuus siäsällä Vs ja ulkona Vu on sama, kun korkki on kiinni. Paineen pitää pienentyä, kun lämpötila pienenee, eli pulloon syntyy alempi paine ulkoilmaan nähden. Vesihöyry tiivistyi ja paine pieneni. Heti kun avaat korkin palautusautomaatilla, pullon muoto palautuu.
Kun viet kameran sisältä ulos ja ulkona on kylmempi kuin siäsällä, ei näytä tapahtuvan mitään tiivistymistä. Kameran lämpötila laskee tasaisesti. Kun tuot kameran sitten sisään, tiivistyy kameran pintaan heti kosteutta. Kameran ja rungon rajapinnassa lämpötila laskee voimakkasti, jolloin ilman vesihöyry tiivistyy kylmään pintaan. Ei tätä kannata muuten ajatella, kuin että pidä se kamera kameralaukussa, kuten edellä kerroin.
Zoom-objektiivi toimii mekaanisesti samalla tavalla kuin polkupyörän pumppu tai auton moottori. Kun männän purista syvälle sylinteriin, pyrkii ilma pakenemaan pienenevästä tilasta. Jos ilma ei pääse pois, nousee ilman lämpötila. Kun sylinterin sisältä vedetään mäntä pois, ilma harvenee ja syntyy alipaine. Erisuuruiset paineet pyrivät tasoittumaan, jolloin sylinteriin pääsee normaalipaineista ilmaa. Obiskalla liikkeet ovat hitaita ja harvoja, ja kylmän ilman sisältämä ilmamääräkin on pieni, joten kostumisvaara on olematon, vaikka åutkien välykset olis harvat. Hyvät nuoret miehet. Keskittykää rauhassa näihin liikkeisiin muuten, ja opiskelkaa termodynamiikkaa turhan väittelyn sijasta.- Obiskalla
”pidä se kamera kameralaukussa, kuten edellä kerroin”
—joo noinhan se sisällä kuvaaminen talvella hoituu, pidät vaan kameran laukussa ja opiskelet ”termodynamiikkaa turhan väittelyn sijasta”.
Kun kameran pitää laukussa niin jää turhat hää ja hautajaiskuvat yms. ottamatta.
”että pidä se kamera kameralaukussa, kuten edellä kerroin”
Tai sitten voi viedä kameran laukussa kirkkoon lämpenemään pari päivää ennen häitä, niin sitten voi pumpata optiikan putkella ”vaan kuka arvostaa mitäkin” - kokeillaas...
Obiskalla kirjoitti:
”pidä se kamera kameralaukussa, kuten edellä kerroin”
—joo noinhan se sisällä kuvaaminen talvella hoituu, pidät vaan kameran laukussa ja opiskelet ”termodynamiikkaa turhan väittelyn sijasta”.
Kun kameran pitää laukussa niin jää turhat hää ja hautajaiskuvat yms. ottamatta.
”että pidä se kamera kameralaukussa, kuten edellä kerroin”
Tai sitten voi viedä kameran laukussa kirkkoon lämpenemään pari päivää ennen häitä, niin sitten voi pumpata optiikan putkella ”vaan kuka arvostaa mitäkin”"Tai sitten voi viedä kameran laukussa kirkkoon lämpenemään"
Joo viä sää kameras kirkkoon ripittäytymään sunnuntaisin. Saat ainakin puhtaamman kennon - kokeillaas...
Kokeilu kohdillaan tähän, kun osalla tuo juttusi tuntuu menevän hieman yli.
1. Otetaan pakkasesta vaikkapa 3 kpl. jääpaloja ja pistetään ne lasiin.
2. Loput lasista täytetään kylmällä juotavalla.(Ei, älä pilaa olutta jääpaloilla) ->Kylmyys siirtyy lasin pintaan.
3. Tee koe sisällä lämpimässä ja ulkona -10 asteen pakkasessa. Huomaatko eroja lasin ulkopinnalla. - pahassääskuvaaja
Käytännössä vesi kondensoituu lämpimän ja kylmän rajamaille fysiikanlakien mukaisesti mutta myyntikikkana
on myydä "koskeudenkestävä" tiivistetty kamera johon ei auta hepookaan jos se saa vettä henkeensä ihan sama onks D300S tai D90 käsillä jos linssit on huurus ei sekään oo halpa rannekello joka kestää 100M syvyydes jossa tuleekin jo sukeltajan tauti tai vähintään hulluksi jos nii syvälle kameran kanssa äkisti
menee. Käytännössä minulta ei ole hajonnut ees sääsuojaamaton kamera missään luontokuvaus olosuhteissa kun en oo pahemmin kompuroinut niitten kanssa kallioilla enkä kuvaa todella kehnois
olois koska siinä ei oo enään mitään järkee kun kuvaa ei saa säältä. Haluaisinkin kuulla et kenen kamera
on muka mennyt rikki pikkukosteuden vuoksi? Taikka pakkasessa? Oudolta kuullostaa? Minun omien kokemuksieni mukaan kamera kestää ellei sitä riko kans huonos säässä ja sääsuojattukkin kamera särkyy helposti liukkaalla kelillä. - tajua:
kokeillaas... kirjoitti:
"Tai sitten voi viedä kameran laukussa kirkkoon lämpenemään"
Joo viä sää kameras kirkkoon ripittäytymään sunnuntaisin. Saat ainakin puhtaamman kennon”Saat ainakin puhtaamman kennon”
taitaa tuo sarkasmi olla vaikea laji ja joillekin ihan mahdoton ymmärtää?
- A700 nyt
kestää pakkaskuvaustakin jos on muuten hyvä. Männä uutena vuotena kamera 20 minuuttia ulkona jolloin lämpötila < -10 °C, ton jälkeen Sony A700:n sisälle Tamron 17-50/2.8:n kera paljaaltaan ja kuvat 10 minuutin päästä tietokoneelle, No Problem! Muuten nuo ilotulituskuvat män persseelleen, kun netissä sanottiin että polttoväli alle 20 mm olis passseli.
- mie täältä
Veikkaisin että kamera kuin kamera tuollaisen kyllä kestää. Tuossa uudenvuoden jälkipäivinä tuli ylälapin maisemissa jäädyteltyä Olyn e-410:ä kolmena päivänä. Pakkasta -25C - -30C ja tunnin-parin lenkkejä tuli tehtyä, oli sen verran komean näköiset kelit että ajattelin ettei paljoa edes harmittaisi jos Olyvanhus ei reissuista selviäisikään.
Täydellä akulla liikenteeseen ja virrat päällä koko ajan, piti vaan päättää etukäteen minkälaisen lasin keulille laittaa ettei tarvi alkaa näppejään hyydyttämään kesken kaiken, ja ainakin muovinen mekaniikka ymmärrettävästi on lujilla noissa lukemissa. Lisäksi perusasetukset kamerassa kohdilleen ennen lähtöä, kas kun kameran näytön joutaa sammuttaa kun se hyytyy aika nopeasti ja vie vielä arvokasta virtaakin.
Kamera kesti ja enkä saanut edes muovizoomia rikottua. Eniten kuitenkin yllätti akunkesto, pisin reissu kesti tosiaan sen pari tuntia ja about viitisenkymmentä kuvaa tuli otettua, eikä virransaannin puolesta ollut mitään ongelmaa!
Eräs mielenkiintoinen ilmiö tuli havaittua tosiaan siinä 14-42 kittizoomissa, nimittäin viimeisiin pariinkymmeneen kuvaan alkoi tulla vinjettiä enenevissä määrin, olisi mielenkiintoista selvittää mistä moinen johtuu? Ja toinen käytännön ongelma oli muuten hengitysilman kosteus, ja sen tiivistyminen objektiivin linssille..=)
Takaisin tullessa akku ja kortti pois ja kamera pussiin ja sisälle. Yleensä pikkupakkasilla en ala pussien kanssa leikkimään, mutta kovemmilla pakkasilla tulee yleensä jätettyä kone reppuun lämpenemään ja vielä kovemmilla pakkasilla sitten tuo pussitus, varsinkin jos sisätilojen kosteus on tavallista korkeampi.
Sen verran tulee vehkeitä säälittyä, mutta tosiaan, järki käteen..=)
- Leluja mitä leluja
Oleellisinta on, että lämpötila vaihtuu hitaasti, niin ulos viedessä, kuin sisään tuodessa. Muuten käy niin, kuin eräälle "ykkösen" omistajalle, että kamera homehtui sisältä, vaikka piti olla säänkestävä.
Kyllä kameran saa käyttökelvottomaksi pienessäkin pakkasessa ja äkkiä. Eilen kuvattiin "täpliksiä" noin kolmen asteen pakkasessa. Kaverin kamera huurtui läpnäkymättömäksi kuvaajan lämmöstä, kun piti sitä koko ajan käsissä. Kyseessä oli yli 2 K€:n kamera.
Itse olen saanut kameran täysin toimimattomaan kuntoon samalla menetelmällä 10 asteen pakkasessa.
Alkoi toimia vasta lämmettyään ja kuivuttuaan kotona.
Kamera ei tuosta heti tuhoudu, mutta siihen alkaa pian tulla toiminta häiriöitä. - kuvaamalla paljon
ulkona pakkasessa.
Nimittäin oppii olemaan hönkimättä siihen etsimeen, ettei se huurru läpinäkymättömäksi ;)- Ja jumi tulee
Joskus riittää, että pidät kameraa vain paljaassa kädessä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tällä kertaa Marinia kadehtii Minäminä Päivärinta
Kokoomuksen tyhjäntoimittelija itkeä tuhertaa, kun kansainvälinen superstaramme ei leiki hänen kanssaan. Oikean puoluee3861512- 1051288
Miksi koulut pakottavat
Lapset uimaan sekaryhmänä? Murrosikäiset tunnetusti häpeilevät vartalossa tapahtuvia muutoksia. Tulee turhia poissaoloja1161210Miksi jollain jää "talvi päälle"
Huvittaa kastoa ullkona jotain vahempaa äijää joka pukeutuu edelleen kun olisi +5 astetta lämmittä vaikka on helle keli1641139- 44987
- 63906
Se katse silloin
Oli hetki, jolloin katseemme kohtasivat. Oli talvi vielä. Kerta toisensa jälkeen palaan tuohon jaettuun katseeseen. Tunt32816Suomen Pallolitto: Tasoryhmät lasten jalkapallossa - Erätauko-tilaisuus ma 20.5.2024
Tasoryhmät lasten ja nuorten jalkapallossa herättävät paljon keskustelua. Mitä tasoryhmät ovat ja mikä on niiden tarkoit0810Susanne Päivärinta kirjassaan: Sannalla nousi valta päähän, Big Time!
Päivärinta toteaa ettei ole nähnyt kenenkään muuttuvan niin totaalisesti kuin Marinin, eikä siis todellakaan parempaan s91804Tuhdit oluet kauppoihin. Miksi vastustaa?
8% oluet kauppoihin mutta mikä siinä on että osa politikoista vstustaa ? Kauppa kuitenkin hinnoittelee vahvan oluen ni167691