Miten aikoo ydinvoimateollisuus vastata haasteeseen?

eli mihin hintaan se Olkiluodon joskus valmistuvan voimalan sähkö asettuu?

Jos ja jos...
Uusissa ydinvoimaloissa on paineenkestävä, kaasutiivis suojakuori. Vakavissakin ydinonnettomuuksissa vain vähäinen osa radioaktiivisuudesta voi päästä ympäristöön. Suurimmat kustannukset ydinvoimalaonnettomuudessa aiheutuvat siitä, että ydinreaktori tuhoutuu käyttökelvottomaksi. Voimalan ulkopuolelle aiheuutuu vain vähäisiä taloudellisa menetyksiä, jotka ydinvoimaloilta vaadittavat vakuudet riittävät korvaamaan.

Jos ja jos kirjoitti:

Jos ja jos...
Uusissa ydinvoimaloissa on paineenkestävä, kaasutiivis suojakuori. Vakavissakin ydinonnettomuuksissa vain vähäinen osa radioaktiivisuudesta voi päästä ympäristöön. Suurimmat kustannukset ydinvoimalaonnettomuudessa aiheutuvat siitä, että ydinreaktori tuhoutuu käyttökelvottomaksi. Voimalan ulkopuolelle aiheuutuu vain vähäisiä taloudellisa menetyksiä, jotka ydinvoimaloilta vaadittavat vakuudet riittävät korvaamaan.

Lue lisää

ovat hinnoissa mukana?

Jos ja jos kirjoitti:

Jos ja jos...
Uusissa ydinvoimaloissa on paineenkestävä, kaasutiivis suojakuori. Vakavissakin ydinonnettomuuksissa vain vähäinen osa radioaktiivisuudesta voi päästä ympäristöön. Suurimmat kustannukset ydinvoimalaonnettomuudessa aiheutuvat siitä, että ydinreaktori tuhoutuu käyttökelvottomaksi. Voimalan ulkopuolelle aiheuutuu vain vähäisiä taloudellisa menetyksiä, jotka ydinvoimaloilta vaadittavat vakuudet riittävät korvaamaan.

Lue lisää

Jos ydinvoimayhtiöt olisi yhtä varmoja onnettomuuden mahdottomuudesta ja sen korvauksista kuin sinä olet, ne varmaankin suostuisivat täyteen korvausvastuuseen. Nyt niiden korvausvastuu on korkeintaan noin 200 miljoonaa euroa.

Onko Vai Ei kirjoitti:

ovat hinnoissa mukana?

Ydinvoimayhtiöiden korvausvastuu, noin 200 miljoonaa euroa, katetaan vakuutuspoolilla. Muiden maiden, joilla on yhteinen sopimus, korvausvastuu on myös noin 200 miljoonaa euroa, ja ne on luullakseni vakuuksilla. Viimeisenä korvaajana on valtio noin 100 miljoonan euron korvausvastuulla, eikä sille ole vakuutta. Jos ydinvoimaonnettomuus tapahtuu jossain sopimusmaassa, myös Suomi on korvausvelvollinen jollakin summalla.

skyshine kirjoitti:

Jos ydinvoimayhtiöt olisi yhtä varmoja onnettomuuden mahdottomuudesta ja sen korvauksista kuin sinä olet, ne varmaankin suostuisivat täyteen korvausvastuuseen. Nyt niiden korvausvastuu on korkeintaan noin 200 miljoonaa euroa.

Lue lisää

Toiveesi on kuultu !

http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100297

Esityksessä ehdotetaan, että Suomessa sijaitsevien ydinlaitosten vahingonkorvausvastuun rajoittamisesta vakuutuksella tai muulla taloudellisella takuulla katettavaan määrän luovuttaisiin odottamatta vuonna 2005 säädetyn samaa asiaa koskevan lain voimaantuloa.

Koska ratifiointiedellytysten täyttymysajankohdasta ei ole varmuutta, tarkoituksena on saattaa rajoittamaton vastuu Suomessa voimaan ilman viivytystä.

Samassa yhteydessä toteutettaisiin laitoksenhaltijan vakuutettavan vastuumäärän korottaminen nykyisestä 175 miljoonasta Kansainvälisen Valuuttarahaston erityisnosto-oikeudesta (noin 205 miljoonaa euroa) 600 miljoonaan erityisnosto-oikeuteen (noin 700 miljoonaa euroa). Edellä tarkoitetussa voimaantuloa odottavassa laissa vastuumäärä on säädetty samantasoiseksi.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2012.


--------------------------------------------------------------------------------

17+17 kirjoitti:

Toiveesi on kuultu !

http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100297

Esityksessä ehdotetaan, että Suomessa sijaitsevien ydinlaitosten vahingonkorvausvastuun rajoittamisesta vakuutuksella tai muulla taloudellisella takuulla katettavaan määrän luovuttaisiin odottamatta vuonna 2005 säädetyn samaa asiaa koskevan lain voimaantuloa.

Koska ratifiointiedellytysten täyttymysajankohdasta ei ole varmuutta, tarkoituksena on saattaa rajoittamaton vastuu Suomessa voimaan ilman viivytystä.

Samassa yhteydessä toteutettaisiin laitoksenhaltijan vakuutettavan vastuumäärän korottaminen nykyisestä 175 miljoonasta Kansainvälisen Valuuttarahaston erityisnosto-oikeudesta (noin 205 miljoonaa euroa) 600 miljoonaan erityisnosto-oikeuteen (noin 700 miljoonaa euroa). Edellä tarkoitetussa voimaantuloa odottavassa laissa vastuumäärä on säädetty samantasoiseksi.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2012.


--------------------------------------------------------------------------------

Lue lisää

Täysi korvaus ja kattava korvaus on kaksi eri asiaa. Jos siis ydinvoima olisi niin turvallista kuin Jos ja jos kirjoituksessaan väitti, ydinvoimayhtiöillä ei olisi mitään tarvetta kieltäytyä täysimääräisestä korvauksesta. Vitkuttelu ydinvastuulain käsittämättömiien vääryyksien korjaamisesta on tuttua tohinaa, sillä mätäpaiseen korjaamiseksi tehty esitys vuonna 2005 on hyväksytty, mutta ei ole astunut voimaan.

skyshine kirjoitti:

Täysi korvaus ja kattava korvaus on kaksi eri asiaa. Jos siis ydinvoima olisi niin turvallista kuin Jos ja jos kirjoituksessaan väitti, ydinvoimayhtiöillä ei olisi mitään tarvetta kieltäytyä täysimääräisestä korvauksesta. Vitkuttelu ydinvastuulain käsittämättömiien vääryyksien korjaamisesta on tuttua tohinaa, sillä mätäpaiseen korjaamiseksi tehty esitys vuonna 2005 on hyväksytty, mutta ei ole astunut voimaan.

Lue lisää

" Täysi korvaus ja kattava korvaus on kaksi eri asiaa."
Mitä tuolla tarkoitat, millä tavalla ovat kaksi eri asiaa ?

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2012., siis vajaa vuoden päästä. Tarkoituksena on saattaa rajoittamaton vastuu Suomessa voimaan ilman viivytystä.

Ydinvoimaonnettomuuden korvausvastuita ydinvoimayhtiöille eri maissa: Suomi 200Me, Saksa 1500Me ja USA 10 mrd USA$. Jopa Tanskalla se oli muutaman kymmen Me, ehkä 80. Siellä on jokin tutkimusreaktori tai ainakin ollut.

skyshine kirjoitti:

Täysi korvaus ja kattava korvaus on kaksi eri asiaa. Jos siis ydinvoima olisi niin turvallista kuin Jos ja jos kirjoituksessaan väitti, ydinvoimayhtiöillä ei olisi mitään tarvetta kieltäytyä täysimääräisestä korvauksesta. Vitkuttelu ydinvastuulain käsittämättömiien vääryyksien korjaamisesta on tuttua tohinaa, sillä mätäpaiseen korjaamiseksi tehty esitys vuonna 2005 on hyväksytty, mutta ei ole astunut voimaan.

Lue lisää

käytössä olevia, rakenteilla olevia, ja periaatepäätöksellä rakennusluvan jo saaneita yhtiöitä? Jos ei koske vanhoja voimaloita, ne pitäisi kiireen vilkkaa sulkea.

eri maissa kirjoitti:

Ydinvoimaonnettomuuden korvausvastuita ydinvoimayhtiöille eri maissa: Suomi 200Me, Saksa 1500Me ja USA 10 mrd USA$. Jopa Tanskalla se oli muutaman kymmen Me, ehkä 80. Siellä on jokin tutkimusreaktori tai ainakin ollut.

Lue lisää

1.1. 2012 alkaen Suomen ydinlaitosten vahingonkorvausvastuu on rajoittamaton. Hyvä Suomi !

Jos ja jos kirjoitti:

1.1. 2012 alkaen Suomen ydinlaitosten vahingonkorvausvastuu on rajoittamaton. Hyvä Suomi !

vitkuttelussa!? Ja johan sitä luvattiin vuonna 2005, niin että älä usko mitään ennenkuin laki on voimassa. Jenkeissä se on ollut jo kauan ja muistaakseni saksassakin. Mitä helkutin hyvää siinä on, että riskin päälle vitkutellaan vuositolkulla.

Mahdatkohan edes tietää, mitä tarkoittaa rajoittamaton korvausvastuu. Jos et ole varma tiedätkö, ota selvää, niin taputukset melko varmasti hiljenee. Ymmöärrät, että Suomi on hyvä esimerkki siitä, miten ydinvoimayhtiöt höynäyttävät kansaa.

skyshine kirjoitti:

Täysi korvaus ja kattava korvaus on kaksi eri asiaa. Jos siis ydinvoima olisi niin turvallista kuin Jos ja jos kirjoituksessaan väitti, ydinvoimayhtiöillä ei olisi mitään tarvetta kieltäytyä täysimääräisestä korvauksesta. Vitkuttelu ydinvastuulain käsittämättömiien vääryyksien korjaamisesta on tuttua tohinaa, sillä mätäpaiseen korjaamiseksi tehty esitys vuonna 2005 on hyväksytty, mutta ei ole astunut voimaan.

Lue lisää

koskapa eivät suostu korvaamaan kaikkia aiheuttamiaan vahinkoja.

vuosikymmenien kirjoitti:

vitkuttelussa!? Ja johan sitä luvattiin vuonna 2005, niin että älä usko mitään ennenkuin laki on voimassa. Jenkeissä se on ollut jo kauan ja muistaakseni saksassakin. Mitä helkutin hyvää siinä on, että riskin päälle vitkutellaan vuositolkulla.

Mahdatkohan edes tietää, mitä tarkoittaa rajoittamaton korvausvastuu. Jos et ole varma tiedätkö, ota selvää, niin taputukset melko varmasti hiljenee. Ymmöärrät, että Suomi on hyvä esimerkki siitä, miten ydinvoimayhtiöt höynäyttävät kansaa.

Lue lisää

" Vuosikymmenien vitkuttelussa!?"
Vuodesta 2005 ei ole kulunut vielä yhtäkään vuosikymmentä. Siitä huolimatta Suomi ei enää odota muiden maiden toimia. Meillä saatetaan ensi vuoden alusta voimaan laki, jolla Suomen ydinlaitosten vahingonkorvausvastuu on rajoittamaton. Siinäpä oiva esimerkki muille maille!

Jos ja jos kirjoitti:

" Vuosikymmenien vitkuttelussa!?"
Vuodesta 2005 ei ole kulunut vielä yhtäkään vuosikymmentä. Siitä huolimatta Suomi ei enää odota muiden maiden toimia. Meillä saatetaan ensi vuoden alusta voimaan laki, jolla Suomen ydinlaitosten vahingonkorvausvastuu on rajoittamaton. Siinäpä oiva esimerkki muille maille!

Lue lisää

Tutki Suonmen ydinvoimahistoriaa.

vuosikymmenien kirjoitti:

vitkuttelussa!? Ja johan sitä luvattiin vuonna 2005, niin että älä usko mitään ennenkuin laki on voimassa. Jenkeissä se on ollut jo kauan ja muistaakseni saksassakin. Mitä helkutin hyvää siinä on, että riskin päälle vitkutellaan vuositolkulla.

Mahdatkohan edes tietää, mitä tarkoittaa rajoittamaton korvausvastuu. Jos et ole varma tiedätkö, ota selvää, niin taputukset melko varmasti hiljenee. Ymmöärrät, että Suomi on hyvä esimerkki siitä, miten ydinvoimayhtiöt höynäyttävät kansaa.

Lue lisää

"Mahdatkohan edes tietää, mitä tarkoittaa rajoittamaton korvausvastuu. Jos et ole varma tiedätkö, ota selvää, niin taputukset melko varmasti hiljenee. Ymmöärrät, että Suomi on hyvä esimerkki siitä, miten ydinvoimayhtiöt höynäyttävät kansaa. "

Rajaton korvausvastuu ei todellakaan tarkoita välttämättä siitä, että kaikki aiheutetut korvataan. Mutta katsopas tämä tilanne, vaikka rajaton korvausvastuu olisikin voimassa:

Yksi Olkikuodon ydinreaktoreista posahtaa taivaan tuuliin ja aiheuttaa 10 mijardin euron vahingot ulkopuolisille. Koska Teollisuuden Voimalla on rajaton korvausvastuu, yhtiön koko omaisuus käytetään vahinkojen korvaamiseen vuosikymmenien ajan. Mikä on yhtiön omaisuus? Yksi räjähtänyt ydinreaktori, joka työllistää useita vuosikymmeniä tuottamatta mitään, yksi vanha reaktori ja yksi ehkä keskeneräinen prototyyppivoimala velkoineen. Ydinjätehuoltorahastosta on lainattu rahaa, ja sekin velka pitäisi maksaa. Sitten on saastuneita rakennuksia Olkiluodossa ja Porissa hiilivoimalasta osuus. Yhtiö ei kykene korvaamaan aiheuttamiaan vahinkoja, joten valtion on ostettava koko p****kasa. Korvausvastuu koskee yhtiötä, ei osakkaita. Niinpä esimerkiksi Pohjolan Voiman pomot voivat paukutella henkseleitään, koska Pohjolan Voima ei ole velvollinen korvaamaan Teollisuuden Voiman aiheuttamista vahingoista yhtään mitään. Näin nykylain mukaan. Tarkkaile Fortumin yhtiöjärjestelyjä. sillä Fortumin ydinvoimala on Fortumin yhtiön omistuksessa, ja jos se irrotetaan omaksi yhtiökseen, tyhmän kansan kusetus jatkuu aina vaan täydellä rintamalla.

skyshine kirjoitti:

"Mahdatkohan edes tietää, mitä tarkoittaa rajoittamaton korvausvastuu. Jos et ole varma tiedätkö, ota selvää, niin taputukset melko varmasti hiljenee. Ymmöärrät, että Suomi on hyvä esimerkki siitä, miten ydinvoimayhtiöt höynäyttävät kansaa. "

Rajaton korvausvastuu ei todellakaan tarkoita välttämättä siitä, että kaikki aiheutetut korvataan. Mutta katsopas tämä tilanne, vaikka rajaton korvausvastuu olisikin voimassa:

Yksi Olkikuodon ydinreaktoreista posahtaa taivaan tuuliin ja aiheuttaa 10 mijardin euron vahingot ulkopuolisille. Koska Teollisuuden Voimalla on rajaton korvausvastuu, yhtiön koko omaisuus käytetään vahinkojen korvaamiseen vuosikymmenien ajan. Mikä on yhtiön omaisuus? Yksi räjähtänyt ydinreaktori, joka työllistää useita vuosikymmeniä tuottamatta mitään, yksi vanha reaktori ja yksi ehkä keskeneräinen prototyyppivoimala velkoineen. Ydinjätehuoltorahastosta on lainattu rahaa, ja sekin velka pitäisi maksaa. Sitten on saastuneita rakennuksia Olkiluodossa ja Porissa hiilivoimalasta osuus. Yhtiö ei kykene korvaamaan aiheuttamiaan vahinkoja, joten valtion on ostettava koko p****kasa. Korvausvastuu koskee yhtiötä, ei osakkaita. Niinpä esimerkiksi Pohjolan Voiman pomot voivat paukutella henkseleitään, koska Pohjolan Voima ei ole velvollinen korvaamaan Teollisuuden Voiman aiheuttamista vahingoista yhtään mitään. Näin nykylain mukaan. Tarkkaile Fortumin yhtiöjärjestelyjä. sillä Fortumin ydinvoimala on Fortumin yhtiön omistuksessa, ja jos se irrotetaan omaksi yhtiökseen, tyhmän kansan kusetus jatkuu aina vaan täydellä rintamalla.

Lue lisää

Tätä pitää korjata: "Ydinjätehuoltorahastosta on lainattu rahaa, ja sekin velka pitäisi maksaa."

Yhtiöiden lainaamalla summalla on vakuudet, luullakseni sijoituksina. Sijoituksen arvo on epäselvä sitten kun ne myydään edelleen. Korvauksiin sijoituksia ei käsittääkseni voi käyttää ennenkuin koko laina ydinjätehuoltorahastostosta on maksettu. Taloutta tuntevat voivat selittää tarkemmin.

skyshine kirjoitti:

Tätä pitää korjata: "Ydinjätehuoltorahastosta on lainattu rahaa, ja sekin velka pitäisi maksaa."

Yhtiöiden lainaamalla summalla on vakuudet, luullakseni sijoituksina. Sijoituksen arvo on epäselvä sitten kun ne myydään edelleen. Korvauksiin sijoituksia ei käsittääkseni voi käyttää ennenkuin koko laina ydinjätehuoltorahastostosta on maksettu. Taloutta tuntevat voivat selittää tarkemmin.

Lue lisää

Vakuudet ei ole sijoituksina, vaan;

Ydinenergialaki, 45 §, Vakuudet
Vakuudeksi kauppa- ja teollisuusministeriö voi hyväksyä vain:
1) vakuutusyhtiölain (1062/79) 1 §:ssä tarkoitetun vakuutusyhtiön antaman luottovakuutuksen;
2) suomalaisen talletuspankin antaman omavelkaisen takauksen; tai (20.4.2000/396)
3) sellaisen kiinteistökiinnityksen tai suomalaisen yhteisön antaman omavelkaisen takauksen, jonka valtioneuvosto on hyväksynyt luotettavuudeltaan 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun vakuuden veroiseksi.
Lisäksi Ydinenergia-asetus määrää:
Ydinenergialain 45 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaiseksi vakuudeksi ei voida hyväksyä kiinteistökiinnitystä, joka on vahvistettu ydinlaitoskiinteistöön.

Jos ja jos kirjoitti:

Vakuudet ei ole sijoituksina, vaan;

Ydinenergialaki, 45 §, Vakuudet
Vakuudeksi kauppa- ja teollisuusministeriö voi hyväksyä vain:
1) vakuutusyhtiölain (1062/79) 1 §:ssä tarkoitetun vakuutusyhtiön antaman luottovakuutuksen;
2) suomalaisen talletuspankin antaman omavelkaisen takauksen; tai (20.4.2000/396)
3) sellaisen kiinteistökiinnityksen tai suomalaisen yhteisön antaman omavelkaisen takauksen, jonka valtioneuvosto on hyväksynyt luotettavuudeltaan 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun vakuuden veroiseksi.
Lisäksi Ydinenergia-asetus määrää:
Ydinenergialain 45 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaiseksi vakuudeksi ei voida hyväksyä kiinteistökiinnitystä, joka on vahvistettu ydinlaitoskiinteistöön.

Lue lisää

Käsittääkseni vain se vakuus, minkä kirjoitit lisäksi, koskee ydinvoimayhtiön ydinhuoltorahastolta lainaamiensa (sinne itse sijoittamistaan rahoista enintään 75%) rahojen vakuuksia. Muu lätinäsi taitaa koskea ydinjätehuoltorahastoon talletusta. Elikkä lainauksiin rahastosta käy vakuudeksi miltei mikä tahansa mutta ei ydinlaitoskiinteistö Koska olet noin innokas lainaamaan tekstiä, niin anna samantien linkki niihin lainauksiin, että kaikki voi tarkistaa lätinäsi.

skyshine kirjoitti:

Käsittääkseni vain se vakuus, minkä kirjoitit lisäksi, koskee ydinvoimayhtiön ydinhuoltorahastolta lainaamiensa (sinne itse sijoittamistaan rahoista enintään 75%) rahojen vakuuksia. Muu lätinäsi taitaa koskea ydinjätehuoltorahastoon talletusta. Elikkä lainauksiin rahastosta käy vakuudeksi miltei mikä tahansa mutta ei ydinlaitoskiinteistö Koska olet noin innokas lainaamaan tekstiä, niin anna samantien linkki niihin lainauksiin, että kaikki voi tarkistaa lätinäsi.

Lue lisää

Lätinäksi kutsumasi on suoraa lainausta lakitekstistä. Jos et kiihkoltasi huomannut, lähteet (Ydinenergialaki, Ydinenergia-asetus) on mainittu selvästi viestissäni.
Lakiteksteihin kokonaisuudessaan löytyyy netistä hakusanoilla 'Ydinenergialaki' ja 'Ydinenergia-asetus'. Jos et osaa etsiä näillä hakusanoilla, laita viestiä, niin voin opastaa sinua lisää.

" Elikkä lainauksiin rahastosta käy vakuudeksi miltei mikä tahansa mutta ei ydinlaitoskiinteistö"
Lue viestini uudellen ja ehkä sinulle selviää, että miltei mikä tahansa ei käy lainan vakuudeksi.

Jos ja jos kirjoitti:

Lätinäksi kutsumasi on suoraa lainausta lakitekstistä. Jos et kiihkoltasi huomannut, lähteet (Ydinenergialaki, Ydinenergia-asetus) on mainittu selvästi viestissäni.
Lakiteksteihin kokonaisuudessaan löytyyy netistä hakusanoilla 'Ydinenergialaki' ja 'Ydinenergia-asetus'. Jos et osaa etsiä näillä hakusanoilla, laita viestiä, niin voin opastaa sinua lisää.

" Elikkä lainauksiin rahastosta käy vakuudeksi miltei mikä tahansa mutta ei ydinlaitoskiinteistö"
Lue viestini uudellen ja ehkä sinulle selviää, että miltei mikä tahansa ei käy lainan vakuudeksi.

Lue lisää

voisin osoittaa mitä et ole ymmärtänyt tai mitä et halua muiden lukijoiden tietävän. Muiden velvollisuus ei ole etsiä lähdettä, jota olet yrittänyt ymmärtää.

skyshine kirjoitti:

voisin osoittaa mitä et ole ymmärtänyt tai mitä et halua muiden lukijoiden tietävän. Muiden velvollisuus ei ole etsiä lähdettä, jota olet yrittänyt ymmärtää.

http://www.edilex.fi/stuklex/fi/lainsaadanto/19870990
http://www.edilex.fi/stuklex/fi/lainsaadanto/20100083

Jos ja jos kirjoitti:

http://www.edilex.fi/stuklex/fi/lainsaadanto/19870990
http://www.edilex.fi/stuklex/fi/lainsaadanto/20100083

Lue lisää

Eka linkissä sanotaan näin:
"Vakuusjärjestelyt

Jätehuoltovelvollisen on luovutettava valtiolle 45 §:ssä säädetyt ehdot täyttäviä vakuuksia ennen jätteitä tuottavan toiminnan aloittamista ja muutoin aina kesäkuun loppuun mennessä siten, että valtiolla tuolloin olevien vakuuksien yhteismäärä vastaa kalenterivuoden lopun vastuumäärän ja rahastotavoitteen erotusta. (23.5.2008/342)

Jos perusteet, joiden mukaan vastuumäärä on arvioitu, olennaisesti muuttuvat, kauppa- ja teollisuusministeriö voi arvioida vastuumäärän uudelleen. Jos uudelleen arvioitu vastuumäärä on aikaisempaa suurempi, on tarvittavat lisävakuudet luovutettava kolmen kuukauden kuluessa vastuumäärän vahvistamisesta.

Valtioneuvoston on ennalta arvaamattomien ydinjätehuollon menojen varalta määrättävä tässä pykälässä säädetyn mukaan luovutettavien vakuuksien määrää korotettavaksi. Vakuuksien määrää saadaan korottaa enintään määrällä, joka on 10 prosenttia jätehuoltovelvollisen tämän pykälän mukaan arvioidusta vastuumäärästä."
http://www.edilex.fi/stuklex/fi/lainsaadanto/19870990

Olin oikeassa. Sinä et ymmärtänyt, että lainauksesi vakuuksista koski ydinjäterahastoon sijoitettuja varoja, ei sieltä lainaamista, josta oli puhetta.

"Sekoilet lainoissa ja vakuuksissa skyshineKäyttäjän viestit13.2.2011 10:11
Käsittääkseni vain se vakuus, minkä kirjoitit lisäksi, koskee ydinvoimayhtiön ydinhuoltorahastolta lainaamiensa (sinne itse sijoittamistaan rahoista enintään 75%) rahojen vakuuksia. Muu lätinäsi taitaa koskea ydinjätehuoltorahastoon talletusta. Elikkä lainauksiin rahastosta käy vakuudeksi miltei mikä tahansa mutta ei ydinlaitoskiinteistö Koska olet noin innokas lainaamaan tekstiä, niin anna samantien linkki niihin lainauksiin, että kaikki voi tarkistaa lätinäsi. "

Äläkä enää jätä lainauksista linkkiä pois, ettei kukaan ala epäilemään sitä ettet ymmrrä asiaa oikein tai että haluat salata jotain.

skyshine kirjoitti:

Eka linkissä sanotaan näin:
"Vakuusjärjestelyt

Jätehuoltovelvollisen on luovutettava valtiolle 45 §:ssä säädetyt ehdot täyttäviä vakuuksia ennen jätteitä tuottavan toiminnan aloittamista ja muutoin aina kesäkuun loppuun mennessä siten, että valtiolla tuolloin olevien vakuuksien yhteismäärä vastaa kalenterivuoden lopun vastuumäärän ja rahastotavoitteen erotusta. (23.5.2008/342)

Jos perusteet, joiden mukaan vastuumäärä on arvioitu, olennaisesti muuttuvat, kauppa- ja teollisuusministeriö voi arvioida vastuumäärän uudelleen. Jos uudelleen arvioitu vastuumäärä on aikaisempaa suurempi, on tarvittavat lisävakuudet luovutettava kolmen kuukauden kuluessa vastuumäärän vahvistamisesta.

Valtioneuvoston on ennalta arvaamattomien ydinjätehuollon menojen varalta määrättävä tässä pykälässä säädetyn mukaan luovutettavien vakuuksien määrää korotettavaksi. Vakuuksien määrää saadaan korottaa enintään määrällä, joka on 10 prosenttia jätehuoltovelvollisen tämän pykälän mukaan arvioidusta vastuumäärästä."
http://www.edilex.fi/stuklex/fi/lainsaadanto/19870990

Olin oikeassa. Sinä et ymmärtänyt, että lainauksesi vakuuksista koski ydinjäterahastoon sijoitettuja varoja, ei sieltä lainaamista, josta oli puhetta.

"Sekoilet lainoissa ja vakuuksissa skyshineKäyttäjän viestit13.2.2011 10:11
Käsittääkseni vain se vakuus, minkä kirjoitit lisäksi, koskee ydinvoimayhtiön ydinhuoltorahastolta lainaamiensa (sinne itse sijoittamistaan rahoista enintään 75%) rahojen vakuuksia. Muu lätinäsi taitaa koskea ydinjätehuoltorahastoon talletusta. Elikkä lainauksiin rahastosta käy vakuudeksi miltei mikä tahansa mutta ei ydinlaitoskiinteistö Koska olet noin innokas lainaamaan tekstiä, niin anna samantien linkki niihin lainauksiin, että kaikki voi tarkistaa lätinäsi. "

Äläkä enää jätä lainauksista linkkiä pois, ettei kukaan ala epäilemään sitä ettet ymmrrä asiaa oikein tai että haluat salata jotain.

Lue lisää

Ydinenergialaki 52 §
" Kullakin jätehuoltovelvollisella on oikeus saada turvaavia vakuuksia vastaan lainaa määräajaksi valtion ydinjätehuoltorahastosta."

Ydinenergialaki 45 § määrää, mitkä ovat hyväksyttäviä vakuuksia.
Sama menettely koskee tietysti myös vakuuksia, joilla jätehuoltovelvollinen voi saada lainaa ydinjätehuoltorahastosta. Lainaukselle rahastosta on lisäehtona, että kiinnitys ydinlaitoskiinteistöön ei käy vakuudeksi.

Väitteesi " Elikkä lainauksiin rahastosta käy vakuudeksi miltei mikä tahansa mutta ei ydinlaitoskiinteistö", on väärä.

Jos ja jos kirjoitti:

Ydinenergialaki 52 §
" Kullakin jätehuoltovelvollisella on oikeus saada turvaavia vakuuksia vastaan lainaa määräajaksi valtion ydinjätehuoltorahastosta."

Ydinenergialaki 45 § määrää, mitkä ovat hyväksyttäviä vakuuksia.
Sama menettely koskee tietysti myös vakuuksia, joilla jätehuoltovelvollinen voi saada lainaa ydinjätehuoltorahastosta. Lainaukselle rahastosta on lisäehtona, että kiinnitys ydinlaitoskiinteistöön ei käy vakuudeksi.

Väitteesi " Elikkä lainauksiin rahastosta käy vakuudeksi miltei mikä tahansa mutta ei ydinlaitoskiinteistö", on väärä.

Lue lisää

Ydinjätehuoltorahaston yleiset lainausehdot määrittelee valtioneuvosto. Laki määrittelee lainojen vakuuksille vain yhden ehdon:
" 8 §
Lainojen vakuudet

Valtion ydinjätehuoltorahastosta myönnettävien lainojen vakuudeksi ei voida hyväksyä kiinteistökiinnitystä, joka on vahvistettu ydinlaitoskiinteistöön."

Oikeaa tietoa löytyy antamasi ydinenergialakilinkin pykälän 52 perusteella.

Se riittää.

"tyypillisesti sydänvauriotaajuus on luokkaa 1 E-6 - 1E-7/yr "

No ei tuo luku ole mitenkään tyypillinen tai edes toteennäytetty, vaan se on arvio 3. sukupolven reaktoreille. Lähes kaikki toiminnassa olevat reaktorit ovat 1. tai 2. sukupolven vehkeitä, joille oikea vakavan onnettomuuden todennäköisyys löytyisi ehkä Wash 1400 raportista, eli sydämmen sulaminen kerran 10 000 tuhanteen reaktorivuoteen, nykyisellä lukumääräällä siis noin 20 vuoden välein.

Turha muuten uskotella kansalle, ettei vakava onnettomuus, siis lähinnä sydämen sulaminen johtaisi esimerkiksi radioaktiiviseen päästöön, koska sellainen seuraus olisi kuitenkin kaikkein todennäköisin.

kaksvaan kirjoitti:

"tyypillisesti sydänvauriotaajuus on luokkaa 1 E-6 - 1E-7/yr "

No ei tuo luku ole mitenkään tyypillinen tai edes toteennäytetty, vaan se on arvio 3. sukupolven reaktoreille. Lähes kaikki toiminnassa olevat reaktorit ovat 1. tai 2. sukupolven vehkeitä, joille oikea vakavan onnettomuuden todennäköisyys löytyisi ehkä Wash 1400 raportista, eli sydämmen sulaminen kerran 10 000 tuhanteen reaktorivuoteen, nykyisellä lukumääräällä siis noin 20 vuoden välein.

Turha muuten uskotella kansalle, ettei vakava onnettomuus, siis lähinnä sydämen sulaminen johtaisi esimerkiksi radioaktiiviseen päästöön, koska sellainen seuraus olisi kuitenkin kaikkein todennäköisin.

Lue lisää

reaktorille, joka on ollut käytössä miljoona vuotta!! Olen melkein varma siitä, että ne kaikki tapahtuu alle sadan vuoden käytössä olleelle reaktorille :)

kaksvaan kirjoitti:

"tyypillisesti sydänvauriotaajuus on luokkaa 1 E-6 - 1E-7/yr "

No ei tuo luku ole mitenkään tyypillinen tai edes toteennäytetty, vaan se on arvio 3. sukupolven reaktoreille. Lähes kaikki toiminnassa olevat reaktorit ovat 1. tai 2. sukupolven vehkeitä, joille oikea vakavan onnettomuuden todennäköisyys löytyisi ehkä Wash 1400 raportista, eli sydämmen sulaminen kerran 10 000 tuhanteen reaktorivuoteen, nykyisellä lukumääräällä siis noin 20 vuoden välein.

Turha muuten uskotella kansalle, ettei vakava onnettomuus, siis lähinnä sydämen sulaminen johtaisi esimerkiksi radioaktiiviseen päästöön, koska sellainen seuraus olisi kuitenkin kaikkein todennäköisin.

Lue lisää

Kevytvesireaktoreiden onnettomuudet on vaan skaalaltaan vähän sellaisia että ne ei ihan hirveästi merkitse mitään. Mitään "Kiina ilmiötä" ei edes voi tapahtua.

Isoin ongelma on lähinnä se että voimala menee käyttökelvottomaksi.

no use for a name kirjoitti:

Kevytvesireaktoreiden onnettomuudet on vaan skaalaltaan vähän sellaisia että ne ei ihan hirveästi merkitse mitään. Mitään "Kiina ilmiötä" ei edes voi tapahtua.

Isoin ongelma on lähinnä se että voimala menee käyttökelvottomaksi.

Lue lisää

"Kevytvesireaktoreiden onnettomuudet on vaan skaalaltaan vähän sellaisia että ne ei ihan hirveästi merkitse mitään"

Viranomaiset ovat kyllä ihan eri mieltä tuosta. Pidä silti pääsii pensaassa, jos olosi siitä helpottuu.

skyshine kirjoitti:

"Kevytvesireaktoreiden onnettomuudet on vaan skaalaltaan vähän sellaisia että ne ei ihan hirveästi merkitse mitään"

Viranomaiset ovat kyllä ihan eri mieltä tuosta. Pidä silti pääsii pensaassa, jos olosi siitä helpottuu.

Lue lisää

Mitkä viranomaiset ihan tarkalleen? Ja missä tämä tieto on olemassa?

Meinaatko heittää jonkun paskan onelinerin taas ja höystää sen jollain epämääräisellä vittuilulla?

skyshine kirjoitti:

"Kevytvesireaktoreiden onnettomuudet on vaan skaalaltaan vähän sellaisia että ne ei ihan hirveästi merkitse mitään"

Viranomaiset ovat kyllä ihan eri mieltä tuosta. Pidä silti pääsii pensaassa, jos olosi siitä helpottuu.

Lue lisää

Sen muistan ainakin, että Suomen talous ja oma elintarviketuotanto voisi romahtaa ja suuri osa väestöä voisi joutua evakkoon.

no use for a name kirjoitti:

Kevytvesireaktoreiden onnettomuudet on vaan skaalaltaan vähän sellaisia että ne ei ihan hirveästi merkitse mitään. Mitään "Kiina ilmiötä" ei edes voi tapahtua.

Isoin ongelma on lähinnä se että voimala menee käyttökelvottomaksi.

Lue lisää

"Kevytvesireaktoreiden onnettomuudet on vaan skaalaltaan vähän sellaisia että ne ei ihan hirveästi merkitse mitään.

Et voi olla tosissasi. Onnettomuus voi aiheuttaa ulkopuolisille jopa 10 mijardin euron vahingot ja suunnattomasti kärsimyksiä kymmeniksi vuoksi.

antiydinterroristi kirjoitti:

"Kevytvesireaktoreiden onnettomuudet on vaan skaalaltaan vähän sellaisia että ne ei ihan hirveästi merkitse mitään.

Et voi olla tosissasi. Onnettomuus voi aiheuttaa ulkopuolisille jopa 10 mijardin euron vahingot ja suunnattomasti kärsimyksiä kymmeniksi vuoksi.

Lue lisää

Tuo nimenomaan on skaalaltaan sellainen että se ei yhtään millään tasolla oikeuta sitä massahysteriaa mikä sitä kohtaan joillain ihmisillä kokoajan on. Esim Suomen hallituksen normaali toiminta aiheuttaa melkein joka vuosi tuon saman vaikutuksen.

Ydinvoimaloiden aiheuttamat onnettomuuskustannukset ja kuolonuhrit on todella matalia oikeasti jos otat huomioon mille ihmismäärälle sillä tehdään sähköä.

antiydinterroristi kirjoitti:

Sen muistan ainakin, että Suomen talous ja oma elintarviketuotanto voisi romahtaa ja suuri osa väestöä voisi joutua evakkoon.

Suomen talous romahtaa ihan varmasti jos sillä ei ole riittävästi sähköä (tosin venäläistä ydinsähköä voi useimmiten ostaa jos oma loppuu).

Noi elintarvike tuotannot ja evakot liittyy taas onnettomuuden skaalaan ja kevytvesireaktorit ei ihan oikeasti mitään Tsernobyl tilanteita aiheuta.

no use for a name kirjoitti:

Tuo nimenomaan on skaalaltaan sellainen että se ei yhtään millään tasolla oikeuta sitä massahysteriaa mikä sitä kohtaan joillain ihmisillä kokoajan on. Esim Suomen hallituksen normaali toiminta aiheuttaa melkein joka vuosi tuon saman vaikutuksen.

Ydinvoimaloiden aiheuttamat onnettomuuskustannukset ja kuolonuhrit on todella matalia oikeasti jos otat huomioon mille ihmismäärälle sillä tehdään sähköä.

Lue lisää

ja Irlantiin upposikaan ja vielä joku lisärahasto haukkaa ison kakun.Eikä hallitus hermoile yhtään.Vertailun vuoksi vain.

no use for a name kirjoitti:

Tuo nimenomaan on skaalaltaan sellainen että se ei yhtään millään tasolla oikeuta sitä massahysteriaa mikä sitä kohtaan joillain ihmisillä kokoajan on. Esim Suomen hallituksen normaali toiminta aiheuttaa melkein joka vuosi tuon saman vaikutuksen.

Ydinvoimaloiden aiheuttamat onnettomuuskustannukset ja kuolonuhrit on todella matalia oikeasti jos otat huomioon mille ihmismäärälle sillä tehdään sähköä.

Lue lisää

"Tuo nimenomaan on skaalaltaan sellainen että se ei yhtään millään tasolla oikeuta sitä massahysteriaa mikä sitä kohtaan joillain ihmisillä kokoajan on. Esim Suomen hallituksen normaali toiminta aiheuttaa melkein joka vuosi tuon saman vaikutuksen.

Onko ydinvoiman kannattajien mielipide se, että vaikutuksiltaan yksi Tshernobylin kaltainen ydinvonnettomuus ei juuri hetkauttaisi ketään tai mitään, ja vaikutukset voitaisiin korvata jättämällä joku muu ääliöjuttu tekemättä, ja sen voi kuitata sanomalla "So What?".

antiydinterroristi kirjoitti:

"Tuo nimenomaan on skaalaltaan sellainen että se ei yhtään millään tasolla oikeuta sitä massahysteriaa mikä sitä kohtaan joillain ihmisillä kokoajan on. Esim Suomen hallituksen normaali toiminta aiheuttaa melkein joka vuosi tuon saman vaikutuksen.

Onko ydinvoiman kannattajien mielipide se, että vaikutuksiltaan yksi Tshernobylin kaltainen ydinvonnettomuus ei juuri hetkauttaisi ketään tai mitään, ja vaikutukset voitaisiin korvata jättämällä joku muu ääliöjuttu tekemättä, ja sen voi kuitata sanomalla "So What?".

Lue lisää

Pitääkö minun kokoajan toistaa että kevytvesireaktorit ei voi aiheuttaa Tsernobylin kaltaista onnettomuutta.

Eli onnettomuus joka ei päästä lähellekkään yhtä paljon säteilevää materiaalia ympäristöön on kylläkin pienempi kuin Tsernobyl. Tottakai tuollaiset onnettomuudet hetkauttaa ja maksaa, mutta ei siitä maailma eikä Suomi oikeasti tuhoudu.

Toistetaan: Ydinvoimaloiden aiheuttamat onnettomuuskustannukset ja kuolonuhrit on todella matalia oikeasti jos otat huomioon mille ihmismäärälle sillä tehdään sähköä.

no use for a name kirjoitti:

Mitkä viranomaiset ihan tarkalleen? Ja missä tämä tieto on olemassa?

Meinaatko heittää jonkun paskan onelinerin taas ja höystää sen jollain epämääräisellä vittuilulla?

Lue lisää

Kuten olet havainnut, keskustelu vakavista ydinvoiman uhkavista on tällä vitsikkäästi Ydinvoima-nimen saaneella palstalla kielletty, joten ei kenenkään kannata niistä jutuista mitään pitkää kirjoitusta laatia. Viekä vähän aikaa sitten palstalla oli esimerkiksi kirjoitus ydinterrorismin kustannuksista, ja nyt kun oli aikaa sitä kommentoida, sitä ei enää ollutkaan! Kirjoitin kuitenkin aiheesta jotain jota olin jo suunnitellut. Ydinvoiman uhkakuvista kertovia juttuja sensuroidaan, mutta vessanseinäargumentointi on suuressa arvossa.

kaksvaan kirjoitti:

"tyypillisesti sydänvauriotaajuus on luokkaa 1 E-6 - 1E-7/yr "

No ei tuo luku ole mitenkään tyypillinen tai edes toteennäytetty, vaan se on arvio 3. sukupolven reaktoreille. Lähes kaikki toiminnassa olevat reaktorit ovat 1. tai 2. sukupolven vehkeitä, joille oikea vakavan onnettomuuden todennäköisyys löytyisi ehkä Wash 1400 raportista, eli sydämmen sulaminen kerran 10 000 tuhanteen reaktorivuoteen, nykyisellä lukumääräällä siis noin 20 vuoden välein.

Turha muuten uskotella kansalle, ettei vakava onnettomuus, siis lähinnä sydämen sulaminen johtaisi esimerkiksi radioaktiiviseen päästöön, koska sellainen seuraus olisi kuitenkin kaikkein todennäköisin.

Lue lisää

sydänvaurioon johtavat onnettomuudet ovat luokkaa 1E-5- 1E-6 /reaktorivuosi. Noissa alkutapahtumissa ei vielä tapahdu ympäristöpäästöä. Suuren pääsötn todennäköisyys on 2-3 degadia pienempi, eli puhutaan todennäköisyyksistä 1E-8 /yr tai pienempi.

Wash 1400 raportin mukaiset todennäköisyydet edustavat 1970 luvulla rakennettujen sydänvauriotaajuutta (keskimäärin) ja yleisellä tasolla 70-luvulla.

Wash-1400 raportissa tehty riskiarvio ei ollut minkään oikean laitoksen riskiarvio vaan siinä katsottiin ilmiöitä yleisellä tasolla. Toki se antaa hyvän kyvän 70-luvulla suunnitellun laitoksen turvallisuustasosta.

Tuon jalkeen ja paljolti myös WASH-1400 raportin ansiosta laitosten turvallisuusparannuksia alettiin tekemään/suunnittelemaan riskipohjaisesti ja turvallisuus on parantunut ja riskiluvut pienentyneet nykyiselle 1E-5 tai vähemmän myös vanhoissa reaktoreissa.

skyshine kirjoitti:

Kuten olet havainnut, keskustelu vakavista ydinvoiman uhkavista on tällä vitsikkäästi Ydinvoima-nimen saaneella palstalla kielletty, joten ei kenenkään kannata niistä jutuista mitään pitkää kirjoitusta laatia. Viekä vähän aikaa sitten palstalla oli esimerkiksi kirjoitus ydinterrorismin kustannuksista, ja nyt kun oli aikaa sitä kommentoida, sitä ei enää ollutkaan! Kirjoitin kuitenkin aiheesta jotain jota olin jo suunnitellut. Ydinvoiman uhkakuvista kertovia juttuja sensuroidaan, mutta vessanseinäargumentointi on suuressa arvossa.

Lue lisää

Kannattaa harjoittaa pieniä tietoiskuja niistä ydinvoiman uhkakuvista, joita sensuroidaan. Kun niin tekee, ei ihmisille pääse tulemaan sellainen väärä luulo, että ydinvoimalla ei ole mitään uhkakuvia :D

no use for a name kirjoitti:

Pitääkö minun kokoajan toistaa että kevytvesireaktorit ei voi aiheuttaa Tsernobylin kaltaista onnettomuutta.

Eli onnettomuus joka ei päästä lähellekkään yhtä paljon säteilevää materiaalia ympäristöön on kylläkin pienempi kuin Tsernobyl. Tottakai tuollaiset onnettomuudet hetkauttaa ja maksaa, mutta ei siitä maailma eikä Suomi oikeasti tuhoudu.

Toistetaan: Ydinvoimaloiden aiheuttamat onnettomuuskustannukset ja kuolonuhrit on todella matalia oikeasti jos otat huomioon mille ihmismäärälle sillä tehdään sähköä.

Lue lisää

"Ydinvoimaloiden aiheuttamat onnettomuuskustannukset ja kuolonuhrit on todella matalia oikeasti jos otat huomioon mille ihmismäärälle sillä tehdään sähköä.

Tarkenna vähän selittävillä arvoilla tuota hauskaa juttua. Onnettomuuskustannukset ulkopuolisille on jo tutkittu, että voi olla luokkaa 10mrd euroa, ei mikään yläraja sekään, ja jos viisi miljoonaa suomalaista kärsii siitä vahinkoja, niitä tulee 2000 euroa joka nupille. Ydinvoimayhtiö itse korvaa vain 200miljoonaa euroa, joka tekee 40euroa/nuppi, jolla käy pari kertaa terveyskeskuksessa. Ydinonnettomuuden uhreja syntyy vielä kymmeniä vuosia onnettomuuden jälkeenkin, niin että korvattavaa riittää. Ja mikä on vertailukohteesi vielä kamalammalle onnettomuudelle?

antiydinterroristi kirjoitti:

"Kevytvesireaktoreiden onnettomuudet on vaan skaalaltaan vähän sellaisia että ne ei ihan hirveästi merkitse mitään.

Et voi olla tosissasi. Onnettomuus voi aiheuttaa ulkopuolisille jopa 10 mijardin euron vahingot ja suunnattomasti kärsimyksiä kymmeniksi vuoksi.

Lue lisää

skyshine"
" anna samantien linkki niihin lainauksiin, että kaikki voi tarkistaa lätinäsi."
" Äläkä enää jätä lainauksista linkkiä pois, ettei kukaan ala epäilemään sitä ettet ymmrrä asiaa oikein tai että haluat salata jotain."

Nimimerkille "antiydinterroristi " :
Skyshinen ylläoleviin mielipiteisiin yhtyen, anna linkki seuraavaan väitteeseesi, että jokainen voi tarkistaa lätinäsi ja, että olet ymmärtänyt asian oikein.

antiydinterroristi
" Onnettomuus voi aiheuttaa ulkopuolisille jopa 10 mijardin euron vahingot ja suunnattomasti kärsimyksiä kymmeniksi vuoksi."

korvauslaskuri kirjoitti:

"Ydinvoimaloiden aiheuttamat onnettomuuskustannukset ja kuolonuhrit on todella matalia oikeasti jos otat huomioon mille ihmismäärälle sillä tehdään sähköä.

Tarkenna vähän selittävillä arvoilla tuota hauskaa juttua. Onnettomuuskustannukset ulkopuolisille on jo tutkittu, että voi olla luokkaa 10mrd euroa, ei mikään yläraja sekään, ja jos viisi miljoonaa suomalaista kärsii siitä vahinkoja, niitä tulee 2000 euroa joka nupille. Ydinvoimayhtiö itse korvaa vain 200miljoonaa euroa, joka tekee 40euroa/nuppi, jolla käy pari kertaa terveyskeskuksessa. Ydinonnettomuuden uhreja syntyy vielä kymmeniä vuosia onnettomuuden jälkeenkin, niin että korvattavaa riittää. Ja mikä on vertailukohteesi vielä kamalammalle onnettomuudelle?

Lue lisää

Voin selittää joo. Toisaalta minkään asian selittäminen sinunkaltaisille tyypeille on yhtä rakentavaa kuin pään hakkaaminen seinään.

Eninnäkin Tsernobyliä vastaava onnettomuus on jo tapahtunut moderneja vastaavassa laitoksessa. Joten voidaan tutkia vaikka sitä tapausta.

Lainaus wikipediasta:

"
Three Mile Islandin ydinvoimalaonnettomuus 28. maaliskuuta 1979 on toiseksi pahin onnettomuus ydinvoiman historiassa Tšernobylin jälkeen. Se on sijoitettu luokkaan 5 kansainvälisellä ydinlaitostapahtumien INES-asteikolla laitokselle aiheutuneen merkittävän materiaalisen vahingon takia[2]. Onnettomuudessa ydinvoimalan kakkosyksikön (TMI-2) sydän osittain suli. Onnettomuus tapahtui Three Mile Islandin ydinvoimalassa lähellä Harrisburgin kaupunkia Pennsylvanian osavaltiossa, Yhdysvalloissa.

Onnettomuudessa vapautui radioaktiivisuutta arviolta 43 000 curia kryptonia[3] (1,59 PBq), mutta vain alle 20 curia (740 GBq) biologisilta vaikutuksiltaan merkittävää jodi-131a.[4] Ympäristöön vapautuneet määrät olivat kuitenkin pieniä koska voimalaitoksen suojarakennus toimi suunnitellusti estäen merkittävät päästöt[1]. Onnettomuus ei aiheuttanut henkilövahinkoja eikä merkittäviä ympäristövaikutuksia.
"

Nykyiset laitokset ei ole edes noin huonoja. Mutta mietitäämpä vaikka tilannetta jossa noi saasteet olis levinnyt johonkin, mitä ne eivät tehneet ja sellainen tilanne jossa ne edes voisivat levitä moderneista laitoksista on todella teoreettinen.

Toi krypton on jalokaasu joka siis ei reagoi paljon minkään kanssa joten sen aiheuttama radioaktiivisuus vaikuttaa ainoastaan jos tota ainetta on alueella jossa on ihmisiä. Eli sen leviäminen merkitsee.

Mutta otetaanpa vielä tämä huomioon:
http://www.stuk.fi/sateilytietoa/mitaonsateily/fi_FI/ionisoiva/
"Esimerkiksi kaasumainen krypton-94 puoliintuu 1,4 sekunnissa. Jodi-131 puoliintuu noin kahdeksassa päivässä."

Eli ota ensinnäkin huomioon että ton kryptonin säteilymäärä on keskimäärin puolet 1,4 sekunnin kuluttua päästöstä. 2,8 sekunnin päästä neljäsosa. Minuutin päästä koko homma ei enää kiinnosta ketään.

Jodi varastoituu ihmisessä kilpirauhaseen ja silloin toi radioaktiivinen jodi voisi aiheuttaa pitkäaikaista altistumista säteilylle ja esim. kilpirauhassyövän. Sen varastoitumisen voi estää syömällä joditabletteja. Jos niitä syö, niin toi jodi ei vaíkuta mitään.

Tsernobylissä tuotakin vapautui mutta ihmisten kilpirauhassyövät eivät lisääntyneet niinkuin pelättiin.



Eli mennään vielä noihin sun korvaushintoihin: Ensinnäkään 10mrd ei ole iso hinta, Suomi ottaa sen verran velkaa joka vuosi muutenkin hallituksen puuhailujen seurauksena. 5 miljoonaa suomalaista ei joudu säteilylle alttiiksi mitenkään. Sun pitää levittää jotain säteilevää ainetta koko Suomen pinta-alalle jotta se edes olisi mahdollista.

Voitko nyt esittää että mistä olet edes taikonut ton 10mrd haittahinnan? Millainen onnettomuusskenaario edes voi aiheuttaa sen?

skyshine kirjoitti:

Se riittää.

voidaan sitten kieltää kaikki yhteiskunnan toiminta. ei voi lähteä ulos ruokakauppaan ostamaan ruokaa, koska on olemassa riski, joskin hyvin pieni, että kuolet liikenne onnettomuuteen tai toimillasi liikenteessä aiheutat useamman ihmisen kuoleman. Tosin, jos et lähde ruokakauppaan kuolet jokatapaukaseesa. Joten kumman valitset? otat pienen pienen riskin että lähdet kauppaan ja kuolet matkalla vai otat nollariksin kauppamatkan kuolemalle mutta sen sijaan päätätkin kuolla nälkään kotona? Vai olisiko sittenkin järkevää ottaa se pienen pieni, häviävä kuoleman riski, käydä ostamassa ruokaa jolloin vältät liki varman nälkäkuoleman riskin?

Ihminen tekee omassa elämässään valintoja jotka perustuvat käsityksiin riskeistä, aina ei välttämättä ole kyse kuolemaan johtavista todennäköisyyksien vertailuista vaan ihan muistakin asioista. Samaa periaatetta käyttäen, tosin paljon analyyttisemmin, lähestytään ydinvoimaloiden turvallisuutta. riskipohjainen lähestyminen ei kuitenkaan ole se ainoa vaan sen lisäksi on muitakin kuten deterministinen turvallisuusajattelu.

Jotta saataisiin edes jonkinlainen käsitys erilaisten asioiden vaarallisuudesta, niin riskiarvio on hyvä lähestymistapa. WASH-1400 raportissa pyrittiin vertaamaan ydinvoimaa muihin yhteiskunnan oleellisiin asioihin kuten lentomatkustukseen, autoiluun, yms. Tämä vertailu antaa hyvän kuvan ja käsityksen eri asioiden vaaroista ja riskeistä.

no use for a name kirjoitti:

Voin selittää joo. Toisaalta minkään asian selittäminen sinunkaltaisille tyypeille on yhtä rakentavaa kuin pään hakkaaminen seinään.

Eninnäkin Tsernobyliä vastaava onnettomuus on jo tapahtunut moderneja vastaavassa laitoksessa. Joten voidaan tutkia vaikka sitä tapausta.

Lainaus wikipediasta:

"
Three Mile Islandin ydinvoimalaonnettomuus 28. maaliskuuta 1979 on toiseksi pahin onnettomuus ydinvoiman historiassa Tšernobylin jälkeen. Se on sijoitettu luokkaan 5 kansainvälisellä ydinlaitostapahtumien INES-asteikolla laitokselle aiheutuneen merkittävän materiaalisen vahingon takia[2]. Onnettomuudessa ydinvoimalan kakkosyksikön (TMI-2) sydän osittain suli. Onnettomuus tapahtui Three Mile Islandin ydinvoimalassa lähellä Harrisburgin kaupunkia Pennsylvanian osavaltiossa, Yhdysvalloissa.

Onnettomuudessa vapautui radioaktiivisuutta arviolta 43 000 curia kryptonia[3] (1,59 PBq), mutta vain alle 20 curia (740 GBq) biologisilta vaikutuksiltaan merkittävää jodi-131a.[4] Ympäristöön vapautuneet määrät olivat kuitenkin pieniä koska voimalaitoksen suojarakennus toimi suunnitellusti estäen merkittävät päästöt[1]. Onnettomuus ei aiheuttanut henkilövahinkoja eikä merkittäviä ympäristövaikutuksia.
"

Nykyiset laitokset ei ole edes noin huonoja. Mutta mietitäämpä vaikka tilannetta jossa noi saasteet olis levinnyt johonkin, mitä ne eivät tehneet ja sellainen tilanne jossa ne edes voisivat levitä moderneista laitoksista on todella teoreettinen.

Toi krypton on jalokaasu joka siis ei reagoi paljon minkään kanssa joten sen aiheuttama radioaktiivisuus vaikuttaa ainoastaan jos tota ainetta on alueella jossa on ihmisiä. Eli sen leviäminen merkitsee.

Mutta otetaanpa vielä tämä huomioon:
http://www.stuk.fi/sateilytietoa/mitaonsateily/fi_FI/ionisoiva/
"Esimerkiksi kaasumainen krypton-94 puoliintuu 1,4 sekunnissa. Jodi-131 puoliintuu noin kahdeksassa päivässä."

Eli ota ensinnäkin huomioon että ton kryptonin säteilymäärä on keskimäärin puolet 1,4 sekunnin kuluttua päästöstä. 2,8 sekunnin päästä neljäsosa. Minuutin päästä koko homma ei enää kiinnosta ketään.

Jodi varastoituu ihmisessä kilpirauhaseen ja silloin toi radioaktiivinen jodi voisi aiheuttaa pitkäaikaista altistumista säteilylle ja esim. kilpirauhassyövän. Sen varastoitumisen voi estää syömällä joditabletteja. Jos niitä syö, niin toi jodi ei vaíkuta mitään.

Tsernobylissä tuotakin vapautui mutta ihmisten kilpirauhassyövät eivät lisääntyneet niinkuin pelättiin.



Eli mennään vielä noihin sun korvaushintoihin: Ensinnäkään 10mrd ei ole iso hinta, Suomi ottaa sen verran velkaa joka vuosi muutenkin hallituksen puuhailujen seurauksena. 5 miljoonaa suomalaista ei joudu säteilylle alttiiksi mitenkään. Sun pitää levittää jotain säteilevää ainetta koko Suomen pinta-alalle jotta se edes olisi mahdollista.

Voitko nyt esittää että mistä olet edes taikonut ton 10mrd haittahinnan? Millainen onnettomuusskenaario edes voi aiheuttaa sen?

Lue lisää

Pitää vähän korjata. Tämä ei pidä paikkaansa se perustuu paskoihin lähteisiin: "Tsernobylissä tuotakin vapautui mutta ihmisten kilpirauhassyövät eivät lisääntyneet niinkuin pelättiin."

Lapsille tuli noin 2000 tapausta mutta ne tuli viiveellä. Tossakin oli joku ikähaarukka minkä ikäisille. Se vaikuttaa lähinnä siinä vaiheessa kun kilpirauhanen kasvaa nopeiten.

no use for a name kirjoitti:

Pitää vähän korjata. Tämä ei pidä paikkaansa se perustuu paskoihin lähteisiin: "Tsernobylissä tuotakin vapautui mutta ihmisten kilpirauhassyövät eivät lisääntyneet niinkuin pelättiin."

Lapsille tuli noin 2000 tapausta mutta ne tuli viiveellä. Tossakin oli joku ikähaarukka minkä ikäisille. Se vaikuttaa lähinnä siinä vaiheessa kun kilpirauhanen kasvaa nopeiten.

Lue lisää

Kirjoitin jo, että
"Esimerkiksi ydinterrorismi skyshineKäyttäjän viestit20.2.2011 10:17
voi olla sellaisen onnettomuuden,, jossa ilmaan vapautuu suunnilleen sama määrä radioaktiivisia päästöjä kuin Tshernobylin ydinvoimalasta 1986, aiheuttaja.

ei tuosta tosiaan selviä ihan heti se, mitä tarkoitin, siis että Tshernobylin kaltainen onnettomuus on sellainen onnettomuus, jossa ilmaan vapautuu yhtä paljon radioaktiivisia päästöjä kuin Tshernionylissä 1986. Kysymyshän on siitä, mistä näkökulmasta onnettomuutta tarkastelee.

Tässä yhteydessä en katso aiheelliseksi jatkaa päättymätöntä väittelyä Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden vaikutuksista paiisi ehkä siltä osin, että suuresti lisääntynyt lasten kilpirauhasyöpätapausten lukumäärä yllätti kaikki asiantuntijat, eikä siitä kertovia raportteja ensin meinattu ensin uskoa ollenkaan.

laitosten kirjoitti:

sydänvaurioon johtavat onnettomuudet ovat luokkaa 1E-5- 1E-6 /reaktorivuosi. Noissa alkutapahtumissa ei vielä tapahdu ympäristöpäästöä. Suuren pääsötn todennäköisyys on 2-3 degadia pienempi, eli puhutaan todennäköisyyksistä 1E-8 /yr tai pienempi.

Wash 1400 raportin mukaiset todennäköisyydet edustavat 1970 luvulla rakennettujen sydänvauriotaajuutta (keskimäärin) ja yleisellä tasolla 70-luvulla.

Wash-1400 raportissa tehty riskiarvio ei ollut minkään oikean laitoksen riskiarvio vaan siinä katsottiin ilmiöitä yleisellä tasolla. Toki se antaa hyvän kyvän 70-luvulla suunnitellun laitoksen turvallisuustasosta.

Tuon jalkeen ja paljolti myös WASH-1400 raportin ansiosta laitosten turvallisuusparannuksia alettiin tekemään/suunnittelemaan riskipohjaisesti ja turvallisuus on parantunut ja riskiluvut pienentyneet nykyiselle 1E-5 tai vähemmän myös vanhoissa reaktoreissa.

Lue lisää

"olemassa olevien laitosten20.2.2011 11:17
sydänvaurioon johtavat onnettomuudet ovat luokkaa 1E-5- 1E-6 /reaktorivuosi. "

Sinällään hienoa, että niitä "ei olemassa olevia laitoksia" on olemassa, sillä ne kertoo lahjomattomasti sen, että yksikään niistä ei ei yltänyt miljoonan vuoden käyttöikään, joka on jonkinlainen riskiarvio yhden reaktorin vakavalle onnettomuudelle. Miten uskot käyvän rällä hetkellä "olemassa oleville" laitoksille? Uskostahan se om paljolti kiinni niin kauan, kuin todellisuus kertoo toista. Se on on jo nähty.

skyshine kirjoitti:

Kirjoitin jo, että
"Esimerkiksi ydinterrorismi skyshineKäyttäjän viestit20.2.2011 10:17
voi olla sellaisen onnettomuuden,, jossa ilmaan vapautuu suunnilleen sama määrä radioaktiivisia päästöjä kuin Tshernobylin ydinvoimalasta 1986, aiheuttaja.

ei tuosta tosiaan selviä ihan heti se, mitä tarkoitin, siis että Tshernobylin kaltainen onnettomuus on sellainen onnettomuus, jossa ilmaan vapautuu yhtä paljon radioaktiivisia päästöjä kuin Tshernionylissä 1986. Kysymyshän on siitä, mistä näkökulmasta onnettomuutta tarkastelee.

Tässä yhteydessä en katso aiheelliseksi jatkaa päättymätöntä väittelyä Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden vaikutuksista paiisi ehkä siltä osin, että suuresti lisääntynyt lasten kilpirauhasyöpätapausten lukumäärä yllätti kaikki asiantuntijat, eikä siitä kertovia raportteja ensin meinattu ensin uskoa ollenkaan.

Lue lisää

No joo. Ei minusta Tsernobyl tai sen vaikutukset ole kovin relevantteja nykyään. Luulen että toi lasten kilpirauhas homma sitten yllätti kun se kai aluksi arvioitiin että kaikilla pitäisi lisääntyä. Kuitenkin aikuisilla se ei oikeastaan lisääntynyt.

Mutta toi TMI onnettomuus on aika oleellinen mitä tulee nykyisiin reaktoreihin. Se mitä olen väittänyt onnettomuuden skaalasta niin se on vaikea saada tota isommaksi. FCI efekti on mahdollinen mutta ei sekään ihan helposti tapahdu.

Jos ja jos kirjoitti:

skyshine"
" anna samantien linkki niihin lainauksiin, että kaikki voi tarkistaa lätinäsi."
" Äläkä enää jätä lainauksista linkkiä pois, ettei kukaan ala epäilemään sitä ettet ymmrrä asiaa oikein tai että haluat salata jotain."

Nimimerkille "antiydinterroristi " :
Skyshinen ylläoleviin mielipiteisiin yhtyen, anna linkki seuraavaan väitteeseesi, että jokainen voi tarkistaa lätinäsi ja, että olet ymmärtänyt asian oikein.

antiydinterroristi
" Onnettomuus voi aiheuttaa ulkopuolisille jopa 10 mijardin euron vahingot ja suunnattomasti kärsimyksiä kymmeniksi vuoksi."

Lue lisää

Ei tipu linkkiä!

skyshine kirjoitti:

"olemassa olevien laitosten20.2.2011 11:17
sydänvaurioon johtavat onnettomuudet ovat luokkaa 1E-5- 1E-6 /reaktorivuosi. "

Sinällään hienoa, että niitä "ei olemassa olevia laitoksia" on olemassa, sillä ne kertoo lahjomattomasti sen, että yksikään niistä ei ei yltänyt miljoonan vuoden käyttöikään, joka on jonkinlainen riskiarvio yhden reaktorin vakavalle onnettomuudelle. Miten uskot käyvän rällä hetkellä "olemassa oleville" laitoksille? Uskostahan se om paljolti kiinni niin kauan, kuin todellisuus kertoo toista. Se on on jo nähty.

Lue lisää

laitoksen eliniästä vaan todennäköisyydestä joka ilmaistaan tapahtuman todennäköisyys per reaktorivuosi, jos maailmassa olisi miljoona ydinreaktoria ja reaktorin sydänvaurion taajuus olisi 1E-6 niin sydänvaurioon johtava onnettomuus tapahtuisi kerran vudodessa jossakin reaktorissa.

Nyt reaktoreita on n 500 kpl joiden sydänvauriotaajuus liene luokkaa 1E-5. Tämä tarkoittaa sitä että sydänvaurioon johtava reaktorionnettomuus pitäisi tilastollisesti tapahtua n 200 vuoden välein. 70-luvulla sydänvauriotaajuus oli luokkaa 1E-4 ja laitoksia oli samaa luokkaa . Tällöin reaktorionnettomuuksia tapahtui keskimäärin 20 v välein (esim TMI). Alkuperäsiten RBMK-reaktoreiden sydänvauriotaajuudeksi on laskettu jossain suuruusluokkaa 1E-3.Vanhan neuvostoliiton aikaan RBMK-reaktoreita oli liene luokkaa 15 kpl sekä varmaan muutama RBMK-tyyppinen aseuraanin tuotantoreaktori, siis luokkaa 20 laitosta. Jolloin tämän tyyppisten reaktoreiden sydänvaurioon johtava onnettomuus laskennallisesti tapahtuisi kerran 50 vuodessa.

no use for a name kirjoitti:

No joo. Ei minusta Tsernobyl tai sen vaikutukset ole kovin relevantteja nykyään. Luulen että toi lasten kilpirauhas homma sitten yllätti kun se kai aluksi arvioitiin että kaikilla pitäisi lisääntyä. Kuitenkin aikuisilla se ei oikeastaan lisääntynyt.

Mutta toi TMI onnettomuus on aika oleellinen mitä tulee nykyisiin reaktoreihin. Se mitä olen väittänyt onnettomuuden skaalasta niin se on vaikea saada tota isommaksi. FCI efekti on mahdollinen mutta ei sekään ihan helposti tapahdu.

Lue lisää

TMI:ssä oli Tshernobyliäkin suurempi katastrofi tosi lähellä, johtuen siitä, että liki kaikki suojaukset oli menetetty. Näin siitä Säteilyturvakeskuksen kurssidokumentista juttua täällä, mutta en nyt löydä sitä. Voi olla, että se oli liian pelottavaa luettavaa täällä. Yritän hankkia sen lähdetiedon. Jos oikein muistan, niin jäähdyte oli jo menetetty, suojakuoressa halkeama, ja jotain muuta vielä. Sekä Tshernobyl että TMI auttoivat ydinvoimaloiden turvallisuuden kehittämisessä, ja onneksi, sillä piirustuspöydällä olleet yli 1000 ydinvoiman hankkeet peruuntui.

skyshine kirjoitti:

TMI:ssä oli Tshernobyliäkin suurempi katastrofi tosi lähellä, johtuen siitä, että liki kaikki suojaukset oli menetetty. Näin siitä Säteilyturvakeskuksen kurssidokumentista juttua täällä, mutta en nyt löydä sitä. Voi olla, että se oli liian pelottavaa luettavaa täällä. Yritän hankkia sen lähdetiedon. Jos oikein muistan, niin jäähdyte oli jo menetetty, suojakuoressa halkeama, ja jotain muuta vielä. Sekä Tshernobyl että TMI auttoivat ydinvoimaloiden turvallisuuden kehittämisessä, ja onneksi, sillä piirustuspöydällä olleet yli 1000 ydinvoiman hankkeet peruuntui.

Lue lisää

Se suurkatastrofin partaalla ollut ydinvoimala olikin Davis Besse, ei TMI. Sori.

ei ole kirjoitti:

laitoksen eliniästä vaan todennäköisyydestä joka ilmaistaan tapahtuman todennäköisyys per reaktorivuosi, jos maailmassa olisi miljoona ydinreaktoria ja reaktorin sydänvaurion taajuus olisi 1E-6 niin sydänvaurioon johtava onnettomuus tapahtuisi kerran vudodessa jossakin reaktorissa.

Nyt reaktoreita on n 500 kpl joiden sydänvauriotaajuus liene luokkaa 1E-5. Tämä tarkoittaa sitä että sydänvaurioon johtava reaktorionnettomuus pitäisi tilastollisesti tapahtua n 200 vuoden välein. 70-luvulla sydänvauriotaajuus oli luokkaa 1E-4 ja laitoksia oli samaa luokkaa . Tällöin reaktorionnettomuuksia tapahtui keskimäärin 20 v välein (esim TMI). Alkuperäsiten RBMK-reaktoreiden sydänvauriotaajuudeksi on laskettu jossain suuruusluokkaa 1E-3.Vanhan neuvostoliiton aikaan RBMK-reaktoreita oli liene luokkaa 15 kpl sekä varmaan muutama RBMK-tyyppinen aseuraanin tuotantoreaktori, siis luokkaa 20 laitosta. Jolloin tämän tyyppisten reaktoreiden sydänvaurioon johtava onnettomuus laskennallisesti tapahtuisi kerran 50 vuodessa.

Lue lisää

miljoonan vuoden kuluttua käyttöönotosta. Sanoin hiljattain, että sellainen todennäköisesti tapahtuu alle sadan vuoden kuluttua käyttöönotosta, mutta lisätään siihen vielä 50 vuotta, niin se on jo melko varmaa, että sen jälkeen ei vakavaa ydinonnettomuutta sille reaktorille enää tapahdu.

skyshine kirjoitti:

TMI:ssä oli Tshernobyliäkin suurempi katastrofi tosi lähellä, johtuen siitä, että liki kaikki suojaukset oli menetetty. Näin siitä Säteilyturvakeskuksen kurssidokumentista juttua täällä, mutta en nyt löydä sitä. Voi olla, että se oli liian pelottavaa luettavaa täällä. Yritän hankkia sen lähdetiedon. Jos oikein muistan, niin jäähdyte oli jo menetetty, suojakuoressa halkeama, ja jotain muuta vielä. Sekä Tshernobyl että TMI auttoivat ydinvoimaloiden turvallisuuden kehittämisessä, ja onneksi, sillä piirustuspöydällä olleet yli 1000 ydinvoiman hankkeet peruuntui.

Lue lisää

Kun muistin ydinvoimalan nimen oikein, löysin jutunkin. Tämä riittänee tähän viestiketjuun siitä:

"
•

Kolme tärkeintä turvallisuustoimintoa:

1. Ketjureaktion/reaktiivisuuden hallinta
2. Polttoaineen jäähdytys
3. Suojarakennustoiminto

•
Kaikki 3 olisivat olleet kerralla uhattuina!
"
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9178532/45014256

Lähteeksi kerrotaan Stuk:n laatima TKK:n luentomoniste, Kirsi Alm-Lytz 17.11.2009, ketjun viestissä "Lausujana Stuk"

skyshine kirjoitti:

miljoonan vuoden kuluttua käyttöönotosta. Sanoin hiljattain, että sellainen todennäköisesti tapahtuu alle sadan vuoden kuluttua käyttöönotosta, mutta lisätään siihen vielä 50 vuotta, niin se on jo melko varmaa, että sen jälkeen ei vakavaa ydinonnettomuutta sille reaktorille enää tapahdu.

Lue lisää

Onnettomuusriski nykyaikaisissa ydinreaktoreissa on luokkaa yksi vakava onnettomuus miljoonaa käyttövuotta kohti. Kun käytössä on noin 500 reaktoria, vakava onnettomuus sattuu keskimäärin 2000 vuoden välein. Voit nukkua yösi rauhassa, sinun elinaikanasi tuskin sattuu vakavaa ydinvoimalaonnettomuutta. Ja vaikka sattuisi, vahingot rajoittuvat voimalan lähialueelle ja vaikutukset väestölle ovat pienet ja nopeasti ohimenevät.

skyshine kirjoitti:

miljoonan vuoden kuluttua käyttöönotosta. Sanoin hiljattain, että sellainen todennäköisesti tapahtuu alle sadan vuoden kuluttua käyttöönotosta, mutta lisätään siihen vielä 50 vuotta, niin se on jo melko varmaa, että sen jälkeen ei vakavaa ydinonnettomuutta sille reaktorille enää tapahdu.

Lue lisää

jos maailmassa on n 500 laitosta jonka sydänvauriotodennäköisyys on 1E-5 1/yr niin onnettomuus tapahtuu 500/1E-5 niin laskennallisesti reaktorionnettomuus tapahtuu sillon n 200 v välein. 70-luvulla tuo sydänvauriotaajuus oli 1E-4 tasoa jolloin sydänvauriioon johtava onnettomuustaajuus oli n 20 v. Joka näyttää suuruusluokaltaan pitävän paikkansakin.

skyshine kirjoitti:

TMI:ssä oli Tshernobyliäkin suurempi katastrofi tosi lähellä, johtuen siitä, että liki kaikki suojaukset oli menetetty. Näin siitä Säteilyturvakeskuksen kurssidokumentista juttua täällä, mutta en nyt löydä sitä. Voi olla, että se oli liian pelottavaa luettavaa täällä. Yritän hankkia sen lähdetiedon. Jos oikein muistan, niin jäähdyte oli jo menetetty, suojakuoressa halkeama, ja jotain muuta vielä. Sekä Tshernobyl että TMI auttoivat ydinvoimaloiden turvallisuuden kehittämisessä, ja onneksi, sillä piirustuspöydällä olleet yli 1000 ydinvoiman hankkeet peruuntui.

Lue lisää

ei ollut kyse kriittisyysonnettomuudesta ja sekä paineastia että suojarakennuksen tiiveys pystyttiin hallitsemaan.

Tsernossa taa reaktori oli hallitsemattomassa tilassa laitoksen ominaisuuksien takia eikä koetta johtanut henkilö ymmärtänyt sitä, vaan ajatti reaktoria suunnitteluperusteiden vastaisesti. Tsernossa ei myöskään ollut käytännössä minkäänlaista suojarakennusta.

Molempia onnettomuuksia yhdistää muutama tekijä:

- suunnittelusta johtuvia heikkouksia (TMI:ssä höyristinrakenne joka teki laitoksesta hyvin herkän syöttöveden menetystilanteisiin ja TMI:ssä positiivinen tehokerroin)
- deterministiset suunnitteluperusteet ilman PRA pohjaista tarkastelua
- ohjeisto ja hätäilanteiden hallintapuutteet (johtuen PRA:n puuttumisesta)
- vaillinainen instrumentointi (johtuen PRA:n puuttumisesta)

esimerkkinä esittää kirjoitti:

jos maailmassa on n 500 laitosta jonka sydänvauriotodennäköisyys on 1E-5 1/yr niin onnettomuus tapahtuu 500/1E-5 niin laskennallisesti reaktorionnettomuus tapahtuu sillon n 200 v välein. 70-luvulla tuo sydänvauriotaajuus oli 1E-4 tasoa jolloin sydänvauriioon johtava onnettomuustaajuus oli n 20 v. Joka näyttää suuruusluokaltaan pitävän paikkansakin.

Lue lisää

"0lemassa olevien laitosten20.2.2011 11:17
sydänvaurioon johtavat onnettomuudet ovat luokkaa 1E-5- 1E-6 /reaktorivuosi. Noissa alkutapahtumissa ei vielä tapahdu ympäristöpäästöä. Suuren pääsötn todennäköisyys on 2-3 degadia pienempi, eli puhutaan todennäköisyyksistä 1E-8 /yr tai pienempi."

Kirjoitin omassa viestissäni
"Onnettomuusriski nykyaikaisissa ydinreaktoreissa on luokkaa yksi vakava onnettomuus miljoonaa käyttövuotta kohti."

Laskuesimerkeissämme ei ole ristiriitaa. Vastaus riippuu siitä, mitä todennäköisyyttä käyttää
lähtöarvona.

koska TMI:ssä kirjoitti:

ei ollut kyse kriittisyysonnettomuudesta ja sekä paineastia että suojarakennuksen tiiveys pystyttiin hallitsemaan.

Tsernossa taa reaktori oli hallitsemattomassa tilassa laitoksen ominaisuuksien takia eikä koetta johtanut henkilö ymmärtänyt sitä, vaan ajatti reaktoria suunnitteluperusteiden vastaisesti. Tsernossa ei myöskään ollut käytännössä minkäänlaista suojarakennusta.

Molempia onnettomuuksia yhdistää muutama tekijä:

- suunnittelusta johtuvia heikkouksia (TMI:ssä höyristinrakenne joka teki laitoksesta hyvin herkän syöttöveden menetystilanteisiin ja TMI:ssä positiivinen tehokerroin)
- deterministiset suunnitteluperusteet ilman PRA pohjaista tarkastelua
- ohjeisto ja hätäilanteiden hallintapuutteet (johtuen PRA:n puuttumisesta)
- vaillinainen instrumentointi (johtuen PRA:n puuttumisesta)

Lue lisää

katso otsikot davis besse

esimerkkinä esittää kirjoitti:

jos maailmassa on n 500 laitosta jonka sydänvauriotodennäköisyys on 1E-5 1/yr niin onnettomuus tapahtuu 500/1E-5 niin laskennallisesti reaktorionnettomuus tapahtuu sillon n 200 v välein. 70-luvulla tuo sydänvauriotaajuus oli 1E-4 tasoa jolloin sydänvauriioon johtava onnettomuustaajuus oli n 20 v. Joka näyttää suuruusluokaltaan pitävän paikkansakin.

Lue lisää

että jos esimerkiksi ol3 posahtaa, se ei tapahdu miljoonan vuoden kuluttua vaan alle 150 vuoden kuluttua, ihan riippiumatta mistään todenäköisyyksistä.

skyshine kirjoitti:

että jos esimerkiksi ol3 posahtaa, se ei tapahdu miljoonan vuoden kuluttua vaan alle 150 vuoden kuluttua, ihan riippiumatta mistään todenäköisyyksistä.

jos, pitää ymmärtää alkutapahtumaan liittyvä todennäköisyys. Olkiluodon tapauksessa se on lienee 1E-6 1/yr.

onnettomuus ketjut jotka johtavat vain sydän vaurioon ovat TVOn taloudellista tappiota. Onnettomuusketjut jotka taas johtaisivat suureen ympäristöpäästöön ovat taas suuruusluokkaa 1E-8 - 1E-9 1/yr.

skyshine kirjoitti:

että jos esimerkiksi ol3 posahtaa, se ei tapahdu miljoonan vuoden kuluttua vaan alle 150 vuoden kuluttua, ihan riippiumatta mistään todenäköisyyksistä.

Kuinka monella eri nimimerkillä kirjoitat tälle palstalle ja miksi eri nimimerkeillä Vastaaja/skyshine ? Miksi käytit esimerkiksi, nimimerkkiä "esimerkkinä esittää"

OL 3 ehkä poksahtaa keran miljoonassa vuodessa tai sitten ei. Ja, jos poksahtaa, radioaktiiviset päästöt jäävät reaktorihallin suojakuoren sisäpuolelle. Taloudellinen tappio on reaktorin menetys.

kun sanot sanan kirjoitti:

jos, pitää ymmärtää alkutapahtumaan liittyvä todennäköisyys. Olkiluodon tapauksessa se on lienee 1E-6 1/yr.

onnettomuus ketjut jotka johtavat vain sydän vaurioon ovat TVOn taloudellista tappiota. Onnettomuusketjut jotka taas johtaisivat suureen ympäristöpäästöön ovat taas suuruusluokkaa 1E-8 - 1E-9 1/yr.

Lue lisää

on syytä unohtaa todennäköisyyslaskelmat. nykyisillä suomen reaktoreilla alkutapahtumasta siihen hetkeen, kun radioaktiiviset päästöt alkaa levitä ympäristöön, on pahimmillaan alle puoli tuntia.

skyshine kirjoitti:

on syytä unohtaa todennäköisyyslaskelmat. nykyisillä suomen reaktoreilla alkutapahtumasta siihen hetkeen, kun radioaktiiviset päästöt alkaa levitä ympäristöön, on pahimmillaan alle puoli tuntia.

Lue lisää

etenemispolut noudattavat myös todennäköisyyden lainalaisuuksia. Näinhän myös WASH-140 raportissa on asia kuvattu.

Jos ja jos kirjoitti:

Kuinka monella eri nimimerkillä kirjoitat tälle palstalle ja miksi eri nimimerkeillä Vastaaja/skyshine ? Miksi käytit esimerkiksi, nimimerkkiä "esimerkkinä esittää"

OL 3 ehkä poksahtaa keran miljoonassa vuodessa tai sitten ei. Ja, jos poksahtaa, radioaktiiviset päästöt jäävät reaktorihallin suojakuoren sisäpuolelle. Taloudellinen tappio on reaktorin menetys.

Lue lisää

ja meidän on pakko pitää meteliä.

onnettomuuden mahdol kirjoitti:

etenemispolut noudattavat myös todennäköisyyden lainalaisuuksia. Näinhän myös WASH-140 raportissa on asia kuvattu.

Ei siinä ajassa ehdi oikein pillejäkään pistää soimaan.

laitosten kirjoitti:

sydänvaurioon johtavat onnettomuudet ovat luokkaa 1E-5- 1E-6 /reaktorivuosi. Noissa alkutapahtumissa ei vielä tapahdu ympäristöpäästöä. Suuren pääsötn todennäköisyys on 2-3 degadia pienempi, eli puhutaan todennäköisyyksistä 1E-8 /yr tai pienempi.

Wash 1400 raportin mukaiset todennäköisyydet edustavat 1970 luvulla rakennettujen sydänvauriotaajuutta (keskimäärin) ja yleisellä tasolla 70-luvulla.

Wash-1400 raportissa tehty riskiarvio ei ollut minkään oikean laitoksen riskiarvio vaan siinä katsottiin ilmiöitä yleisellä tasolla. Toki se antaa hyvän kyvän 70-luvulla suunnitellun laitoksen turvallisuustasosta.

Tuon jalkeen ja paljolti myös WASH-1400 raportin ansiosta laitosten turvallisuusparannuksia alettiin tekemään/suunnittelemaan riskipohjaisesti ja turvallisuus on parantunut ja riskiluvut pienentyneet nykyiselle 1E-5 tai vähemmän myös vanhoissa reaktoreissa.

Lue lisää

suoraan voimalan päälle.Todennäköistäkö?

skyshine kirjoitti:

Ei siinä ajassa ehdi oikein pillejäkään pistää soimaan.

alkutapahtumissa joihin liittyy vielä lisäveikoja saattaa olla aikaa päästöön (eikä silloinkaan suureen päästöön) luokkaa 30 min mutta ne eivät ole todennäköisimpiä.