maataloustuki ei rasita veronmaksajaa, maataloustuki on 1.9 miljardia josta EU maksaa karkeasti puolet. Maataloudenharjoittajat maksavat veroja ja veroluonteisia maksuja 1.5 miljardia. joten plussaa veronmaksajalle 0.5 miljardia on huomattava että maataloustuki alentaa kuluttajan ruokalaskua suoraa tuon 1,9 miljaria ja kun nuo lasketaan yhteen veronmaksaja on plussalla 2.4 miljardia. Viljelijät, hyvä sijoitus kuluttajalle.
Maataloustuki ei rasita
veronmaksajaa.
82
160
Vastaukset
- Miten joku jaksaa???
Aina laittaa tämän saman harhatiedon tänne??? Maatalouden harjoittajat maksavat veroja noin 1,5 miljardia mutta kyseessä on tilastoharha. Maataloustulo on vain noin 0,7 miljardia josta verot noin 0,3 miljardia. Loppu 1,2 miljardia tulee sitten maatalouden harjoittajiksi tilastoitujen kotitalouksien muista tuloista, mm sen lääkärivaimon palkkatuloista. Eli raskaasti tappiollista kun 1,1 miljardin sijoituksella saadan 0,3 miljardin verotulot.
- Hölö pölö
maataloudessa pyörii 10-20 miljardin rahavirrat ja veroa maksetaan joka käänteessä, maataloustulo on tällä hetkellä 0,7-8 miljardia. Tappiollista ??? voittoahan tuo tuottaa miljardi kaupalla.
- Mikä 10 miljardia???
Hölö pölö kirjoitti:
maataloudessa pyörii 10-20 miljardin rahavirrat ja veroa maksetaan joka käänteessä, maataloustulo on tällä hetkellä 0,7-8 miljardia. Tappiollista ??? voittoahan tuo tuottaa miljardi kaupalla.
Kun tiedetään tuolta
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/ajankohtaista/uutiset/2009/Maataloustulo nousee
että
"Maa- ja puutarhatalouden kokonaistuotto on tänä vuonna 4,3 miljardia ja kokonaiskustannukset 3,4 miljardia euroa."
ja että
"MTT arvioi, että maa- ja puutarhataloustuotteiden myyntituloista kertyy tänä vuonna 2,3 miljardia euroa, mikä on lähes yhdeksän prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Kotieläintuotannon osuus myyntituloista on runsaat 68 prosenttia, kasvinviljelyn vajaat 14 prosenttia ja puutarhatalouden vajaat 18 prosenttia. Maa- ja puutarhatalouden saama tukisumma pysyy lähes viime vuoden tasolla noin 1,9 miljardissa eurossa. "
niin tajuamme että maataloudessa pyörii ilman tukia vain noin 2,5 miljardia euroa ja tukien kera noin 4,3 miljardia euroa.
Tuohon 10 miljardiin on kyllä laskettu koko elintarvikeketju mukaanlukien jokainen varastomies ja kaupan myyjäkin... - Ja vain
Mikä 10 miljardia??? kirjoitti:
Kun tiedetään tuolta
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/ajankohtaista/uutiset/2009/Maataloustulo nousee
että
"Maa- ja puutarhatalouden kokonaistuotto on tänä vuonna 4,3 miljardia ja kokonaiskustannukset 3,4 miljardia euroa."
ja että
"MTT arvioi, että maa- ja puutarhataloustuotteiden myyntituloista kertyy tänä vuonna 2,3 miljardia euroa, mikä on lähes yhdeksän prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Kotieläintuotannon osuus myyntituloista on runsaat 68 prosenttia, kasvinviljelyn vajaat 14 prosenttia ja puutarhatalouden vajaat 18 prosenttia. Maa- ja puutarhatalouden saama tukisumma pysyy lähes viime vuoden tasolla noin 1,9 miljardissa eurossa. "
niin tajuamme että maataloudessa pyörii ilman tukia vain noin 2,5 miljardia euroa ja tukien kera noin 4,3 miljardia euroa.
Tuohon 10 miljardiin on kyllä laskettu koko elintarvikeketju mukaanlukien jokainen varastomies ja kaupan myyjäkin...Maataloustuotteiden tukkumyyntiarvo on n. 10 miljardia ja kauppa ja valtio vielä tupaa n 20 miljardiin ja vielä ALVIA n. 4 miljardia päälle..
- Jo Vain
Ilman megalomaanisia maataloustukiaisiakin ns. maatalousyrittäjistä
yhteiskunnalle koituvat kulut: koulutus, terveydenhoito ja infrastrukstuuri
yleensä ja sadan megan laajakaista erikseen sekä kaiken maailman
leader-projektit, unohtamatta lomarahoja, valtion maksamia tapaturmavakuutuskorvauksia ja
yli 530 miljoonaan yltävää osuutta tukijussien eläkkeestä,
ylittävät rapsakkaasti heidän maksamansa verot, vaikka
verokertymään laskettaisiinkin mukaan myös maatilan ulkopuolelta
saadut verolliset tulot.- Ja vain
mihin unohdit tulopuolen, sentään megalomaaniset 10 miljardia kansantalouteen ruokana, työna, varmuutena niitä verotulojakaan unohtamatta.
- Kenen taskusta arvel
Kenen taskusta arvelet menevän Suomen euro-osuuden EU:lle?
Pieni jelppi sinulle...veronmaksajan taskusta- Kenen laarista
ruoka tulee et kai nyt maksamatta aio syödä, joku lakikin sen jo kieltää.
- M......
Niin mehän elämme suomi nimisessä valtiossa jossa, yllätys yllätys, myös meille maataloustuottajille kuuluu kaikki yhteiskunnan palvelun niinkuin vaikkapa korkean teknologian yritykseen jossa on yhteiskunnan kouluttamia insinööreja tai vaikkapa yksityiseen sairaalaan jossa sairaala ei ole maksanut palkkamiensa professoreiden ja erikoislääkäriensä koulutuksesta. Yksityisiä sairaaloitakin yhteiskunta tukee kun maksaa potilaiden maksuista osan.
"Maatalousyrittäjien MYEL-eläkejärjestelmä todellakin eroaa palkansaajien TyEL-eläkejärjestelmästä. Erilaisuuden syynä on se, että maatalous on käynyt läpi valtavan rakennemuutoksen viimeisten vuosikymmenien aikana. Vuonna 1970 maatiloja oli 300 000, nyt enää 65 000.
Maatilojen lukumäärän voimakas väheneminen on johtanut siihen, että tällä hetkellä yhtä aktiiviviljelijää kohden on kaksi eläkkeelle olevaa viljelijää. Koko yhteiskunnassa eläkeläisten ja työssäkäyvien suhde on päinvastainen: kahta työssä käyvää kohden on yksi eläkeläinen.
Koska maatalouden ”huoltosuhde” on muuhun yhteiskuntaan nähden käänteinen, on välttämätöntä, että valtio on osaltaan rahoittamassa maatalousyrittäjien eläketurvaa. Nykyiset aktiiviviljelijät eivät ole syyllisiä maatalouden voimakkaaseen rakennemuutokseen, eikä heidän harteilleen voi laittaa muihin kansalaisiin nähden kaksinkertaista eläkemaksuvelvoitetta. Tilanne jatkuu samankaltaisena vielä vuosikymmeniä eteenpäin.
Havin kysyy, mistä puuttuvat MYEL-eläkerahat tulevat. Vastaus on, että ne tulevat valtion budjetista.
Havin toivoo, että viljelijät maksaisivat eläkemaksuja samoin periaattein kuin palkansaajat. Palkansaajat maksavat eläkevakuutusmaksua keskimäärin viisi prosenttia palkastaan. Kolme neljäsosaa palkansaajien eläkemaksusta maksaa työnantaja. Viljelijät maksavat vakuutusmaksua keskimäärin 11 prosenttia yrittäjätulostaan, siis tuplasti palkansaajiin nähden.
Tällä hetkellä viljelijöiden alkavat vanhuuseläkkeet ovat keskimäärin 750 euroa kuukaudessa, kun palkansaajien keskimääräinen eläke on 1 300 euroa kuukaudessa. Suuria syitä viljelijöiden eläkejärjestelmän kadehtimiseen ei siten ole.
Viestintäpäällikkö
Maatalousyrittäjien eläkelaitos
Markku Pulkkinen".- Maausko,
Onko siis JoVainin mielestä oltava muualla töissä että pystyisi rahoittamaan maatalouden eläkkeet, entä ne esimerkiksi karjatilaliset jotka eivät ole muualla töissä. pitäisikö heidänkin ekäkemaksunsa korottaa nelinkertaiseksi.
Miksi sinun mielestäsi maaseua pitäisi rankaista vaikkapa kustantamalla maalla asujien itsensä tietoliikenneyhteydet mutta kaupugeissa ne rakennettaisiin yhteiskunna varoilla, tai miksi viljelijöiden pitäisi maksaa koulutus, terveydenhoito ja infrastrukstuuri itse.
Sinulla on aivan käsittämättömiä mielipiteitä. Mitä pahaa viljelijät ovat sinulle tehneet kun noin meitä vihaat. Jos uusi hallitus katsoo että esimerkiksi kansallinen tuki poistetaan, vaikka se johtaisi maatalouden loppumiseen suomesta niin silloinhan niin tapahtuu. Itse en siihen usko, kun ei kansallisia tukia ole tähänkään asti poistettu niin miksi sitten nyt, onhan ollut hallituksia joissa on enenmistönä muut kuin keskustapuolue.
En nyt aio enempää vastailla sinun sytöksiisi ties mistä. - Jo Vain
Maausko, kirjoitti:
Onko siis JoVainin mielestä oltava muualla töissä että pystyisi rahoittamaan maatalouden eläkkeet, entä ne esimerkiksi karjatilaliset jotka eivät ole muualla töissä. pitäisikö heidänkin ekäkemaksunsa korottaa nelinkertaiseksi.
Miksi sinun mielestäsi maaseua pitäisi rankaista vaikkapa kustantamalla maalla asujien itsensä tietoliikenneyhteydet mutta kaupugeissa ne rakennettaisiin yhteiskunna varoilla, tai miksi viljelijöiden pitäisi maksaa koulutus, terveydenhoito ja infrastrukstuuri itse.
Sinulla on aivan käsittämättömiä mielipiteitä. Mitä pahaa viljelijät ovat sinulle tehneet kun noin meitä vihaat. Jos uusi hallitus katsoo että esimerkiksi kansallinen tuki poistetaan, vaikka se johtaisi maatalouden loppumiseen suomesta niin silloinhan niin tapahtuu. Itse en siihen usko, kun ei kansallisia tukia ole tähänkään asti poistettu niin miksi sitten nyt, onhan ollut hallituksia joissa on enenmistönä muut kuin keskustapuolue.
En nyt aio enempää vastailla sinun sytöksiisi ties mistä.Ei tosiasioiden esittäminen vihaa ole, vaikka
sellaiset räikeät epäoikeuden mukaisuudet, kuten
miljardiluokkainen maataloustuet välillä hieman
harmittavatkin.
Tuon viljelijöiden suhtautuminen tosiasioihin
tunteenomaisesti on sekin osoitus, että maataloussektorilla
eivät ole asiat siinä hyvässä jamassa, missä ne voisivat
professionaalisesti toteutettuina olla. Se on kansakunnan
talouden kannalta suuri rasite.
Se, että tosiaioiden esiintuominen koetaan syytöksenä,
herättää mielenkiintoisia ajatuksia. - Yhteiskunnan???
Maausko, kirjoitti:
Onko siis JoVainin mielestä oltava muualla töissä että pystyisi rahoittamaan maatalouden eläkkeet, entä ne esimerkiksi karjatilaliset jotka eivät ole muualla töissä. pitäisikö heidänkin ekäkemaksunsa korottaa nelinkertaiseksi.
Miksi sinun mielestäsi maaseua pitäisi rankaista vaikkapa kustantamalla maalla asujien itsensä tietoliikenneyhteydet mutta kaupugeissa ne rakennettaisiin yhteiskunna varoilla, tai miksi viljelijöiden pitäisi maksaa koulutus, terveydenhoito ja infrastrukstuuri itse.
Sinulla on aivan käsittämättömiä mielipiteitä. Mitä pahaa viljelijät ovat sinulle tehneet kun noin meitä vihaat. Jos uusi hallitus katsoo että esimerkiksi kansallinen tuki poistetaan, vaikka se johtaisi maatalouden loppumiseen suomesta niin silloinhan niin tapahtuu. Itse en siihen usko, kun ei kansallisia tukia ole tähänkään asti poistettu niin miksi sitten nyt, onhan ollut hallituksia joissa on enenmistönä muut kuin keskustapuolue.
En nyt aio enempää vastailla sinun sytöksiisi ties mistä."maaseua pitäisi rankaista vaikkapa kustantamalla maalla asujien itsensä tietoliikenneyhteydet mutta kaupugeissa ne rakennettaisiin yhteiskunna varoilla"
Hei haloo??? Ei ainakaan täällä päin ole rakennettu mitään yhteiskunnan varoilla!!! Sekä sähkö että puhelin / tietoliikenne on rakennettu joko osuuskunnan tai yrityksen varoilla ja osuuskunta / yritys on perinyt maksut täysimääräisinä asiakkailtaan.
Se vaan voi olla vaikea ymmärtää tuota liiketaloutta? Jos on tie jonka pituus on 5 kilometriä ja sen varrella on 50 taloutta jotka ottavat liittymän joista jokainen maksaa sen vaikkapa 30 euroa kuussa ja on tie 5 kilometriä ja sen varrella yksi talous niin miten on? Missä ajassa kaapelinvedon kustannukset tukevat katettua??? Tuossa ensimmäisessä aika piankin, jälkimmäisessä tapauksessa ei riitä 20 vuotta.
Mutta että ainakin täällä etelän taajamissa on turha tulla sanomaan että "yhteiskunnan varoilla" jotain kaapeleita vedettäisiin. Kyllä ne ovat liiketaloudellisesti toimivat yritykset jotka ne kaapelit vetävät. Ja perivät kustannukset asiakkailtaan.
Mutta jotenkin tuntuu että halutaan asua siellä kaukana maalla omassa rauhassa mutta sitten mm noi tietoliikennekaapelit pitäisi saada samaan hintaan kuin taajamassakin vaikka kustannus ja kustannusvastaavuus on aivan toinen? Kustannuksia vastaavaa hintaa ei saisi periä vaan muiden pitää subventoida sitä maalla asumista. - Ruokaan voisi
aivan hyvin lisästä eläke ja loma maksun niin loppuisi tämä huutaminen, eläkkeet ja lomat kuuluvat viljelijöille auvan smaan tapaan kuin muillekin.
- Haloo itsellesi,
Yhteiskunnan??? kirjoitti:
"maaseua pitäisi rankaista vaikkapa kustantamalla maalla asujien itsensä tietoliikenneyhteydet mutta kaupugeissa ne rakennettaisiin yhteiskunna varoilla"
Hei haloo??? Ei ainakaan täällä päin ole rakennettu mitään yhteiskunnan varoilla!!! Sekä sähkö että puhelin / tietoliikenne on rakennettu joko osuuskunnan tai yrityksen varoilla ja osuuskunta / yritys on perinyt maksut täysimääräisinä asiakkailtaan.
Se vaan voi olla vaikea ymmärtää tuota liiketaloutta? Jos on tie jonka pituus on 5 kilometriä ja sen varrella on 50 taloutta jotka ottavat liittymän joista jokainen maksaa sen vaikkapa 30 euroa kuussa ja on tie 5 kilometriä ja sen varrella yksi talous niin miten on? Missä ajassa kaapelinvedon kustannukset tukevat katettua??? Tuossa ensimmäisessä aika piankin, jälkimmäisessä tapauksessa ei riitä 20 vuotta.
Mutta että ainakin täällä etelän taajamissa on turha tulla sanomaan että "yhteiskunnan varoilla" jotain kaapeleita vedettäisiin. Kyllä ne ovat liiketaloudellisesti toimivat yritykset jotka ne kaapelit vetävät. Ja perivät kustannukset asiakkailtaan.
Mutta jotenkin tuntuu että halutaan asua siellä kaukana maalla omassa rauhassa mutta sitten mm noi tietoliikennekaapelit pitäisi saada samaan hintaan kuin taajamassakin vaikka kustannus ja kustannusvastaavuus on aivan toinen? Kustannuksia vastaavaa hintaa ei saisi periä vaan muiden pitää subventoida sitä maalla asumista.elämme järjestäytyneess yhteikunnassa ja yhteiskunnan tehtävä on huolehtia perus infrasta, mikään ei toki ole ilmaista ja verojakin maksetaan ja esim. maaseudulla taitaa mökkiläiset olla suurin tietoliikenne yhteyksien käyttäjä.
- Kysymys kuuluukin...
Haloo itsellesi, kirjoitti:
elämme järjestäytyneess yhteikunnassa ja yhteiskunnan tehtävä on huolehtia perus infrasta, mikään ei toki ole ilmaista ja verojakin maksetaan ja esim. maaseudulla taitaa mökkiläiset olla suurin tietoliikenne yhteyksien käyttäjä.
Että mihin raja vedetään??? Pitääkö sen olla se valokuitu joka torppaan? On muuten julmetun kallista lystiä... Veronmaksajille... Jos tuosta lähdetään että taajamat rahoittavat markkinaehtoisesti itse omat yhteytensä maksaen ne täysimääräisesti ja yhteiskunta (=veronmaksajat) sitten rahoittaa sen lopun niin mitä tasa-arvoa se sellainen on??? Tämä on sitä kuuluisaa "siltarumpupolitiikkaa" josta näkyy viitteitä aina kun maassamme kulkee. Asvaltinpätkä siellä, katuvalot täällä, siltaa tuolla. Jos lasketaan liikennesuoritteilla niin esimerkiksi valtion panostukset vaikkapa Uudenmaan liikennehankkeisiin ovat täysin alimitoitettuja.
Mutta että pitääkö yhteiskunnan maksaa se valokuitu joka torppaan? Tiedän tapauksia joissa markkinaehtoinen kustannus sille on luokkaa 40.000 euroa per talous. Onko oikein että tämän kaltainen asia kuuluu yhteiskunnan perustehtäviin??? Eikös tässä juuri ole se arvokeskustelun paikka? Että käytetäänkö rahat vaikkapa vanhustenhuoltoon? Vai valokuidun vetämiseen ympäri korpia? Raha kun ei riitä jatkossa kaikkeen "kivaan"... - Valehtelet paljon
Kysymys kuuluukin... kirjoitti:
Että mihin raja vedetään??? Pitääkö sen olla se valokuitu joka torppaan? On muuten julmetun kallista lystiä... Veronmaksajille... Jos tuosta lähdetään että taajamat rahoittavat markkinaehtoisesti itse omat yhteytensä maksaen ne täysimääräisesti ja yhteiskunta (=veronmaksajat) sitten rahoittaa sen lopun niin mitä tasa-arvoa se sellainen on??? Tämä on sitä kuuluisaa "siltarumpupolitiikkaa" josta näkyy viitteitä aina kun maassamme kulkee. Asvaltinpätkä siellä, katuvalot täällä, siltaa tuolla. Jos lasketaan liikennesuoritteilla niin esimerkiksi valtion panostukset vaikkapa Uudenmaan liikennehankkeisiin ovat täysin alimitoitettuja.
Mutta että pitääkö yhteiskunnan maksaa se valokuitu joka torppaan? Tiedän tapauksia joissa markkinaehtoinen kustannus sille on luokkaa 40.000 euroa per talous. Onko oikein että tämän kaltainen asia kuuluu yhteiskunnan perustehtäviin??? Eikös tässä juuri ole se arvokeskustelun paikka? Että käytetäänkö rahat vaikkapa vanhustenhuoltoon? Vai valokuidun vetämiseen ympäri korpia? Raha kun ei riitä jatkossa kaikkeen "kivaan"...ei valojuitua vedetä joka torppaan ja eikä se ole ilmaista ja maksaa ajan oloon itsensä kuten ns. mummoliittymätkin ovat tehneet. Rakennetaan silta jota pitkin mökkiläiset hurauttaa mökeilleen, maaseudun tukea, niinpä niin, verot kyllä kelpaa mutta jos jotain saa vastineeksi alkaa suun soitto tukemisesta.
- Maksaa itsensä?
Valehtelet paljon kirjoitti:
ei valojuitua vedetä joka torppaan ja eikä se ole ilmaista ja maksaa ajan oloon itsensä kuten ns. mummoliittymätkin ovat tehneet. Rakennetaan silta jota pitkin mökkiläiset hurauttaa mökeilleen, maaseudun tukea, niinpä niin, verot kyllä kelpaa mutta jos jotain saa vastineeksi alkaa suun soitto tukemisesta.
"ei valojuitua vedetä joka torppaan ja eikä se ole ilmaista ja maksaa ajan oloon itsensä kuten ns. mummoliittymätkin ovat tehneet."
Mitenköhän lienee? Varmaan joo. Mutta aika on pitkä... Oli tuossa juuri tilanne että eräs maakunnassa oleva yritys olisi halunnut / tarvinnut valokuituliittymän kun vanhat kuparit vähän hitaat. Tarjoajia tuli yksi, olisi ollut kolmen vuoden sopimus ja kehuivat että ns omakustannushintaan ja olisi ollut 30.000 euroa. Olisi kattanut kuitukaapelin vedon (noin 6 kilometriä), tarvittavat päätelaitteet jne sekä kolmen vuoden ylläpidon. Jos tuosta vähän ajatellaan että ns nettiliittymän hinta noin 30 euroa kuussa kuluttajille niin olisihan tuo tietty maksanut itsensä. Noin 80 vuodessa...
- Jo Vain
Todellisuudessa palkansaajan työeläkemaksut ovat 22% bruttopalkasta. Sen maksavat palkansaaja ja hänen työnantajansa yhdessä. Myös oikeat yrittäjät maksavat 22 %. Oikeille yrittäjille valtio maksaa tässä vaiheessa vielä jonkin, koko ajan vähenevän osuuden maksuuntulevista eläkkeistä.
Niin kauan kuin vijelijät eivät maksa kuin 11%, jatkuu tilanne, että muiden veronmaksajien on heidän eläkkeistään maailman tappiin suurin osa maksettava.
Pointti on, että palkansaajien työeläkkeitä ei valtio kustanna sentilläkään. Juuri siinä kohti tapahtuu se räikeä eriarvoisuus verrattuna viljelijöihin.
Kun ei ole näköpiirissä, että viljelijöiden työeläkemaksuissa kohoasivat niin paljon, että ne riittäisivät eläkemaksut kattamaan, olisi kansakunnan kannalta oikealta lakkauttaa MELA kokonaan ja siirtyä maksamaan viljelijöille kansaneläkettä samalla tavoin, kuin muillekin maksukyvyttömille.
Alkeellista on viestintäpäällikön propaganda - jos nyt totta lieneekään.- Ja vain
Viljelijöiden eläköitymisestä on ihmeellistä vääntöä eduskuntaa myöten, tosiasiassa viljelijöillä ei ole mitään erikoisetuja eläkkeelle jäämisen suhteen. Viljelijät maksaa itse eläkkeensä ja valtion osallistuminen eläkkeisiin johtuu valtion toimista ja on siirtymäkauden ilmiö. joka poistuu hyvinkin nopeasti. Erikoiseläke järjestelyjä on joka alalla, myös viljelijöillä.
Maanviljelijät jäävät silti eläkkeelle kaksi vuotta muita suomalaisia myöhemmin. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen torstaina julkistaman tiedon mukaan viljelijät työskentelevät keskimäärin 60,2 vuotiaiksi, kun kaikkien suomalaisten eläkkeelle siirtymisikä oli 58,4 vuotta. Emännät siirtyivät eläkkeelle vielä puoli vuotta isäntiä myöhemmin.
Maanviljelijät voivat siirtyä vanhuuseläkkeelle 63 ja 68 ikävuoden välillä samaan tapaan kuin palkansaajatkin. - Valhehtelet,
valtio maksaa liki 3 kolme erilaisia miljardia eläkkeitä.
- -
-
- Jo Vain
"Viljelijät maksaa itse eläkkeensä ja valtion osallistuminen eläkkeisiin johtuu valtion toimista ja on siirtymäkauden ilmiö. joka poistuu hyvinkin nopeasti."
Tuo yllä esitetty väittämä vaatisi perusteluja ollakseen uskottava. Niin kauan, kun
ns. maatalousyrittäjä maksaa vain 11% työeläkemaksuaan, ei ns. 'siirtymäkauden ilmiö' lakkaa vaikuttamasta. Olisikin hyvä jo tässä vaiheessa todeta, että maksukyvyttömyys on niin suurta, että MELAn olemassa olo alkaa olla turhaakin turhempi rasite. MELA kannattaisi lakkauttaa ja siirtää työeläkkeenmaksukyvyttömät kansaneläkkeen piiriin.- Ja vain
Nykyiset aktiiviviljelijät jotka maksavat täysin omat eläkkeensä,eivät ole syyllisiä maatalouden voimakkaaseen rakennemuutokseen, eikä heidän harteilleen voi laittaa muihin kansalaisiin nähden kaksinkertaista eläkemaksuvelvoitetta. Tilanne jatkuu samankaltaisena vielä vuosikymmeniä eteenpäin.
Palkansaajat maksavat eläkevakuutusmaksua keskimäärin viisi prosenttia palkastaan. Kolme neljäsosaa palkansaajien eläkemaksusta maksaa työnantaja. Viljelijät maksavat vakuutusmaksua keskimäärin 11 prosenttia yrittäjätulostaan, siis tuplasti palkansaajiin nähden.
Tällä hetkellä viljelijöiden alkavat vanhuuseläkkeet ovat keskimäärin 750 euroa kuukaudessa, kun palkansaajien keskimääräinen eläke on 1?300 euroa kuukaudessa. Suuria syitä viljelijöiden eläkejärjestelmän kadehtimiseen ei siten ole.
- Jo Vain
Kun uusien MYEL -vakuutettujen keskimääräinen tulo on 1.178€/kk ja
kaikkien vakuutusta tällä hetkellä maksavien 77592 henkilön keskimääräinen
työtulo on 1.508€/kk eli vuodessa 18.096€ ja MELA sanoo, että:
"Vakuutusmaksu alle 24 160,65 euron työtulosta on 10,584 prosenttia", voimme
todeta, että tänäkään päivänä vain muutama harva, jos kukaan viljelijä maksa
työeläkettään tulostaan 11 % enempää.
Tuo 77.592 henkilön yhteinen vuositulo on 1.404.104.832€ ja siitä
11 % tekee 154.451.531,5€. Kun tuo vuotuinen eläkemaksu jaetaan
luvulla 77.592 saadaan vuosieläkkeen suuruudeksi 1990,56€ ja
kuukausieläkkeen kooksi 165,88€. Tästä laskelmasta vääjäämättä
näkyy, että sellaista tilannetta ei ole vuosikymmeniin näkyvissä,
että tukijussi selviytyisi työeläkemaksuistaan oman porukan kesken.
Todellisuudessa tilanne on vielä katastrofaalisempi, koska maksajien
määrä vähenee päivä päivältä vielä vuosikymmenten ajan.
Olisi todella syytä alas ajaa leikkivakuutusyhtiö MELA mitä pikimmin ja
tunnustaa kansakuntana, että maanviljelijät kuuluvat siihen vähäosaisten joukkoon, jolle olemme velvollisia kustantamaan kansaneläkkeen. MELAn olemassaololle ei ole oikeutusta.- Ja vain
19000€ vuodessa ansaitseva viljelijä maksaa tuon 10,2% prosentin mukaan MYEL maksuja vuodessa 2000€, ja jos hän olisi maatalousyrittäjänä 40 vuotta, siitä kertyisi 80000€. Jos nyt tuo MYEL eläke olis tuo380€/kk, ja vuodessa se tekisi 4500€, kestäisi hänen maksamansa eläkemaksut saada eläkkeenä takaisin noin 18 vuotta. Jos ikä on 61 vuotta, olisi hän 79 vuotias, joka taitaa olla suomessa aika lähellä keskimääräistä elinikää.
Tuon viljelijän keskimääräisen eläköitymisiän voi tarkistaa melan sivuilta.
- ...
miten päädyin tuohon 1.508€/k tuloon.
Mikä on perusteesi että viljelijälle ei kuulu matalousyritäjäeläke. Olemmeko mielestäsi jotenkin yhteiskunnan ulkopuolella jolle ei kuuluisi maksaa työeläkettä kuten muulle kansanosalle. Mutta kerropa mistä sait tuon työeläke tulon.
"Maatalousyrittäjien MYEL-eläkejärjestelmä todellakin eroaa palkansaajien TyEL-eläkejärjestelmästä. Erilaisuuden syynä on se, että maatalous on käynyt läpi valtavan rakennemuutoksen viimeisten vuosikymmenien aikana. Vuonna 1970 maatiloja oli 300 000, nyt enää 65 000.
Maatilojen lukumäärän voimakas väheneminen on johtanut siihen, että tällä hetkellä yhtä aktiiviviljelijää kohden on kaksi eläkkeelle olevaa viljelijää. Koko yhteiskunnassa eläkeläisten ja työssäkäyvien suhde on päinvastainen: kahta työssä käyvää kohden on yksi eläkeläinen.
Koska maatalouden ”huoltosuhde” on muuhun yhteiskuntaan nähden käänteinen, on välttämätöntä, että valtio on osaltaan rahoittamassa maatalousyrittäjien eläketurvaa. Nykyiset aktiiviviljelijät eivät ole syyllisiä maatalouden voimakkaaseen rakennemuutokseen, eikä heidän harteilleen voi laittaa muihin kansalaisiin nähden kaksinkertaista eläkemaksuvelvoitetta. Tilanne jatkuu samankaltaisena vielä vuosikymmeniä eteenpäin.
Havin kysyy, mistä puuttuvat MYEL-eläkerahat tulevat. Vastaus on, että ne tulevat valtion budjetista.
Havin toivoo, että viljelijät maksaisivat eläkemaksuja samoin periaattein kuin palkansaajat. Palkansaajat maksavat eläkevakuutusmaksua keskimäärin viisi prosenttia palkastaan. Kolme neljäsosaa palkansaajien eläkemaksusta maksaa työnantaja. Viljelijät maksavat vakuutusmaksua keskimäärin 11 prosenttia yrittäjätulostaan, siis tuplasti palkansaajiin nähden.
Tällä hetkellä viljelijöiden alkavat vanhuuseläkkeet ovat keskimäärin 750 euroa kuukaudessa, kun palkansaajien keskimääräinen eläke on 1 300 euroa kuukaudessa. Suuria syitä viljelijöiden eläkejärjestelmän kadehtimiseen ei siten ole.
Viestintäpäällikkö
Maatalousyrittäjien eläkelaitos
Markku Pulkkinen".- Tietoja Melasta
Tuon
http://www.mela.fi/Tietoa-Melasta/Esittely/Rahoitus
mukaan
"# valtio myöntää eläkkeiden ja muiden etuuksien hoitamiseen 651 miljoonaa euroa
# valtio myöntää maatalouslomituksen hoitamiseen 210 miljoonaa euroa
# maatalousyrittäjät maksavat vakuutusmaksuina 180 miljoonaa euroa"
- Jegyl,
http://www.mela.fi/Vakuutusturva/Laskurit/Vanhuuselakelaskuri
Kun laittaa tuohon laskuriin 18000€ vuositulon on kuukausi eläke 195€/kk.
http://www.mela.fi/Vakuutusturva/Laskurit/Tyotulolaskuri
Tuohon kun laittaa 14ha, laskuri laskee työtuloksi 18868 € / vuosi eli hehtaarin tuotto olisi silloin 13477€.
https://portal.mtt.fi/portal/pls/portal/tt_mtt.tt_mtt_kankir_pack.laheta
Tuolta taas näkee että keskimääräisen 47ha tilan työtulo on 18437€/vuosi.
14ha tilan todelliset tulot ovat siis kolmasosa tuosta, eli noin 2100€.
Kaikki voi laskea itsekin noista laskureista ja katsoa taloustohtorin sivulta mitä on tuon esimerkkitilan todellinen vuositulo.
Yhteenvenona 14ha tilan 6145€/vuosituotosta maksaa viljelijä - Jo Vain
Vuositulo oli kirjoituksessani MELA:n tilastoista napattu, kuten kaikki muutkin luvut. Noilla lukemilla on todellakin naurettavaa puhua oikeudesta työeläkkeeseen. Mitä työeläkettä se on jos maksamme verovaroistamme
77 %. Parasta olisi, että MELA lakkautettaisiin ja köyhälistö siirettäisiin vertaistensa joukkoon kansaneläkkeelle.- Valehtelet,
viljelijät maksavat kyllä aivan itse eläkkeensä tällä hetkellä alla laskelma ja siitä puuttuvat vielä tulopuolelta esim. sijoityusten tuotot ja korot..
"19000€ vuodessa ansaitseva viljelijä maksaa tuon 10,2% prosentin mukaan MYEL maksuja vuodessa 2000€, ja jos hän olisi maatalousyrittäjänä 40 vuotta, siitä kertyisi 80000€. Jos nyt tuo MYEL eläke olis tuo380€/kk, ja vuodessa se tekisi 4500€, kestäisi hänen maksamansa eläkemaksut saada eläkkeenä takaisin noin 18 vuotta. Jos ikä on 61 vuotta, olisi hän 79 vuotias, joka taitaa olla suomessa aika lähellä keskimääräistä elinikää.
Tuon viljelijän keskimääräisen eläköitymisiän voi tarkistaa melan sivuilta."
- Jo Vain
MELA taitaa olla sellainen työeläkevakuutusyhtiö, että joka vuosi kaikki maksutuloina tulevat eurot menevät nyt eläkkeellä olevien eläkkeiden maksuun, eivätkä piisaa siihenkään kun 23 % verran, joten 40 vuodenkin jälkeen kertymä on todellisuudessa 0€.
Se on tiedossa, että ahne, suomalainen talonpoika on kova valehtelemaan, mutta se, että hän uskottelee itselleen eläkevakuutusmaksunsa olevan kunnossa ja täysikatteinen on jotakin aivan erikoista.
23% totuuden hokeminen eläkemaksujen riittävyydestä on samalla 77% valhe ja itsepetos.
Eduskunnan tulisi viheltää peli poikki tässä MELA-farssissa. Se kilpailee tällä hetkellä täysin kreikkalaisten draamojen kanssa tasavertaisesti.- Lopeta paskajutut
tai kumoa laskelma.
"19000€ vuodessa ansaitseva viljelijä maksaa tuon 10,2% prosentin mukaan MYEL maksuja vuodessa 2000€, ja jos hän olisi maatalousyrittäjänä 40 vuotta, siitä kertyisi 80000€. Jos nyt tuo MYEL eläke olis tuo380€/kk, ja vuodessa se tekisi 4500€, kestäisi hänen maksamansa eläkemaksut saada eläkkeenä takaisin noin 18 vuotta. Jos ikä on 61 vuotta, olisi hän 79 vuotias, joka taitaa olla suomessa aika lähellä keskimääräistä elinikää.
Tuon viljelijän keskimääräisen eläköitymisiän voi tarkistaa melan sivuilta."
- Jegyl,
Laitan kerran vielä tuon yhteenvedon kun osa jäi pois.
14ha tilan todellisesta muutaman tuhannen euron tuloista viljelijä maksaa 2100€ vuodessa vakuutusmaksua, onko se sinusta JoVain liian vähän että maksaa tuloistaan kolmasosan työeläkemaksuja.
Tutustu linkeissä löytyviin työtulo-, vakutusmaksu, ja elakemäärälaskuriin, kun maksaa 2100€ vuodessa vakuutusmaksuja saa 295€ maatalousyrittäjäeläkkeen. Mitä muuta sen on kuin köyhälistöä kun 295€ lisätääm kansaneläke.
"Täyttä kansaneläkettä voit saada vain silloin, kun sinulla ei ole lainkaan työeläkkeitä tai niiden bruttoyhteismäärä on enintään 51,79 euroa kuukaudessa. Kansaneläkkeen täysi määrä on 586,46 euroa kuukaudessa.
maanviljelijän joka on saanut tuota keskimääräista 18000€ kuukausituloa saa siis295€ työeläkettä ja täytestä kansaneläkkeestä vähennetään siksi ehkä 100€, on yhteenlaskettu eläke 495€/kk.
Tätä JoVain kadehtii ja kirjoittaa että se on liikaa ehkä koko ikänstöitä tehneelle ihmiselle.- jegyl.
No tuohon kokonaiseläkkeesen tuli virhe, eli myel ja kansaneläke voisi yhteensä olla 670€/kk.
Mutta tutustu JoVain laskureihin niistä saat todellisen vakutusmaksusummat
todellisiin työtuloihin, tuo vakuutusmaksuhan lasketaan laskennallisesta hehtaarimäärin työtulosta eikä 14ha työtulo todellakaan ole 18000€, tai sitten saat kumota kirjoituksesi maatalouden huonosta kannattavuudesta. Linkistä löytyy laskuri, laita "peltoa" sarakkeesen 14 ja klikkaa painiketta "laske" niin työtulo on 18868 € / vuosi. - jegyl,
jegyl. kirjoitti:
No tuohon kokonaiseläkkeesen tuli virhe, eli myel ja kansaneläke voisi yhteensä olla 670€/kk.
Mutta tutustu JoVain laskureihin niistä saat todellisen vakutusmaksusummat
todellisiin työtuloihin, tuo vakuutusmaksuhan lasketaan laskennallisesta hehtaarimäärin työtulosta eikä 14ha työtulo todellakaan ole 18000€, tai sitten saat kumota kirjoituksesi maatalouden huonosta kannattavuudesta. Linkistä löytyy laskuri, laita "peltoa" sarakkeesen 14 ja klikkaa painiketta "laske" niin työtulo on 18868 € / vuosi.https://portal.mtt.fi/portal/pls/portal/tt_mtt.tt_mtt_kankir_pack.laheta
Tuossa vielä todellisia, toteutuneita työtuloja josta voi arvioida tuon esimerkissä olevan 14ha vuositulon.
- Jo Vain
Lakurit ovat höpöhöpöä. Vain suuntaa antavia.
Tässä tarjolla ydinfaktaa, olkaa hyvä.
MELAn TULOSLASKELMA v. 2010
Vakuutusmaksutulo_______ 180082230,1
V a l t i o n o s u u s______ 851410367,7
KELA:n osuus____________ 11637274,96
Yhteensä________________ 843129872,7
Sijoitustoiminnan tuotot___ 8907841,96
Maksetut korvaukset_____ -824181224,4
Vastuuvelan muutos_______ -15055308,53
L i i k e k u l u t__________ -11055308,53
Sijoitustoiminnan kulut_______ -489951,91
VAKUUTUSTOIMINNAN TULOS_ 642901,59
Lomitustoiminnan tuotot_____ 209568909,5
Lomitustoiminnan kulut______ 209494051,8
Työturvallisuustoiminnan kulut ___ 717759,2
TILIKAUDEN TULOS 0,0
===========================================
Kysyn paljonko jäi v.2010 vuoden toiminnasta talteen
euroja maksaneiden eläkkeen varalta?
Ja vastaan itse: Nolla pilkku nolla nolla euroa (0,00).
Kaik mänt eikä piisantkaa. Meidän veronmaksajien maksamaa
verorahaa laskelmassa on 651.410.367,7€:n lisäksi myös
Lomitustoiminnan tuotot_ 209.568.909,50€ eli
yhteensä 860.979.277,10€.
Tämähän on yksi pellefirma tämä MELA.
Tämän rinnalla kreikkalaisetkin ketkuilijat kalpenevat.
Muuten kun tuo vakuutusmaksutulo 180.082.230,10€ jaetaan vakuutettujen määrällä saadaan vakuutusmaksun vuosisummaksi 2320€. Siis reipas 10% vuosituloista. Puheet k o l m a s o s a s t a ovat täten muunneltua totuutta.- Täysi posilö,
Nykyiset aktiiviviljelijät jotka maksavat täysin omat eläkkeensä,eivät ole syyllisiä maatalouden voimakkaaseen rakennemuutokseen, eikä heidän harteilleen voi laittaa muihin kansalaisiin nähden kaksinkertaista eläkemaksuvelvoitetta.
Kumoa laskelma tai tuki suusi.
"19000€ vuodessa ansaitseva viljelijä maksaa tuon 10,2% prosentin mukaan MYEL maksuja vuodessa 2000€, ja jos hän olisi maatalousyrittäjänä 40 vuotta, siitä kertyisi 80000€. Jos nyt tuo MYEL eläke olis tuo380€/kk, ja vuodessa se tekisi 4500€, kestäisi hänen maksamansa eläkemaksut saada eläkkeenä takaisin noin 18 vuotta. Jos ikä on 61 vuotta, olisi hän 79 vuotias, joka taitaa olla suomessa aika lähellä keskimääräistä elinikää.
Tuon viljelijän keskimääräisen eläköitymisiän voi tarkistaa melan sivuilta. "
- Jo Vain
Jegyl kirjoitti: "Tätä JoVain kadehtii ja kirjoittaa että se on liikaa ehkä koko ikänstöitä tehneelle ihmiselle."
En vaineskaan kadehdi. Jos luet aikaisemmat viestini, huomaat että olen esittänyt, että: "Parasta olisi, että MELA lakkautettaisiin ja köyhälistö siirettäisiin vertaistensa joukkoon kansaneläkkeelle."
Nykytyylillä lopputulos eläkeläisviljelijälle on rahallisesti suurin piirtein
samaa luokkaa. Kansakunta säästäisi, kun jäisi kaikenlainen vakuutusmaksulaskureiden kanssa sähläily ja vakuutusmaksujen kanssa itkeminen pois. Todettaisiin, että maanviljelijä on kykenemätön työeläkettään kokonaan maksamaan, älköön sitä yrittäkökään, kansaneläke nasahtaa kuin Manulle illallinen. Säästyisi muuten 11 miljoonaa euroja noita MELAn liikekulujakin.- Ja vain
et kadehdi, olet ammatti provoilija, sano yksikin syy miksi ei viljelijöille kuulu samat eläkeet kuin muillekkin, ruuan hintaan eläkemaksu silla se on hoidettu.
- Olisiko tätä,
Ja vain kirjoitti:
et kadehdi, olet ammatti provoilija, sano yksikin syy miksi ei viljelijöille kuulu samat eläkeet kuin muillekkin, ruuan hintaan eläkemaksu silla se on hoidettu.
paranoia
Varsinaisen harhaluuloisuushäiriön tärkein oire on pysyvä harhaluulo, joka muistuttaa lähinnä päähänpinttymää. Häiriö on psykoottinen tila, koska mitkään vastakkaiset todistelut eivät voi horjuttaa uskoa harhaluuloon, ja havainnot tulkitaan aina tukemaan harhaluuloa. Harhaluuloisuushäiriössä harhaluulot ovat varsin erilaisia kuin skitsofreniaan liittyvät harhaluulot. Skitsofreniassa harhaluulot ovat yleensä kummallisia ja absurdeja, harhaluuloisuushäiriössä ne saattaisivat sinänsä olla jotenkin mahdollisia, mutta luultavasti epätodennäköisiä. Ongelmana on etenkin se, ettei aina voida olla varmoja siitä onko harhaluulossa perää vai ei - salattu tieto on yleisesti tunnettua ja monilla ihmisillä on tarvetta purkaa tietojaan muille; yleisimpiä todennäköisesti "ufoihin" ja salaliittoteorioihin liittyvät havainnot.
- Jo Vain
Syy nro 1) Viljelijät eivät maksa kuin keskimäärin 11 % työeläkevakuutusmaksuaan. Palkansaajat yhdessä tyänantajansa kanssa maksavat 22 %. Samoin oikeat yrittäjät.
Syy nro 2) Vaikka viljelijät maksaisivatkin 22 %, sekään ei riittäisi. Siitä taas seuraa, että MELA ei tule koskaan tulemaan toimeen omillaan ja olisi turhan byrokratian välttämiseksi parasta lopetettaa. Viljelijöille kansaeläke kuten muullekin köyhälistölle. Kuin Manulle illallinen. Verovaroista. - jahas,
Miksi sitten yhteiskunnan periaate menojen tasauksesta ei kuuluisi viljelijöille.
"Maatilojen lukumäärän voimakas väheneminen on johtanut siihen, että tällä hetkellä yhtä aktiiviviljelijää kohden on kaksi eläkkeelle olevaa viljelijää. Koko yhteiskunnassa eläkeläisten ja työssäkäyvien suhde on päinvastainen: kahta työssä käyvää kohden on yksi eläkeläinen.
Koska maatalouden ”huoltosuhde” on muuhun yhteiskuntaan nähden käänteinen, on välttämätöntä, että valtio on osaltaan rahoittamassa maatalousyrittäjien eläketurvaa".- Jaahas,
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/11/fi_FI/Tyoelakemaksu/
Myel-vakuutettu maksaa ensi vuonna yhteensä 2 100 euron verran työeläkemaksuja. Korotus on satanen tämänvuotisesta.
Kaikki MYEL-vakuutetut 77 592
http://asp.hci.fi/mela/tilastot.nsf/Melatilastot/tilastotpkuor
2100€ kertaa 77592 vakuutettua on noin 163miljoonaa.
2009 maataloustulo on noin 0,84 miljardia euroa
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/ajankohtaista/uutiset/2009/Maataloustulo%20nousee
2009 maataloustulo 840milj ,vakuutusten yhteinen euromäärä 163milj, vakuususmaksut ovat 19% maataloustulosta, yrittäjillä eläkemaksu on 21,5% mutta en löytänyt samanlaista taulukkoa mikä se todellisuudessa olisi, saavathan yrittäjät myös alennuksia vakuutusmaksuihin:
"Alkavan yrittäjän YEL-maksu on
•16,2 % työtulosta alle 53-vuotiaalla yrittäjällä
•17,175 % työtulosta 53 vuoden iän täyttämistä seuraavan vuoden alusta.
Jos ensimmäinen yrittäjäjakso kestää alle 48 kuukautta, alennuksen voi saada vielä toiseen jaksoon. Vakuutuksen on tällöin pitänyt alkaa vuonna 2001 tai sen jälkeen.
Yrittäjä ei voi saada maksualennusta, jos hän on saanut YEL:stä vapautuksen tai hänellä on ollut YEL-vakuutus ennen vuotta 2001". - Maausko,
Jaahas, kirjoitti:
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/11/fi_FI/Tyoelakemaksu/
Myel-vakuutettu maksaa ensi vuonna yhteensä 2 100 euron verran työeläkemaksuja. Korotus on satanen tämänvuotisesta.
Kaikki MYEL-vakuutetut 77 592
http://asp.hci.fi/mela/tilastot.nsf/Melatilastot/tilastotpkuor
2100€ kertaa 77592 vakuutettua on noin 163miljoonaa.
2009 maataloustulo on noin 0,84 miljardia euroa
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/ajankohtaista/uutiset/2009/Maataloustulo%20nousee
2009 maataloustulo 840milj ,vakuutusten yhteinen euromäärä 163milj, vakuususmaksut ovat 19% maataloustulosta, yrittäjillä eläkemaksu on 21,5% mutta en löytänyt samanlaista taulukkoa mikä se todellisuudessa olisi, saavathan yrittäjät myös alennuksia vakuutusmaksuihin:
"Alkavan yrittäjän YEL-maksu on
•16,2 % työtulosta alle 53-vuotiaalla yrittäjällä
•17,175 % työtulosta 53 vuoden iän täyttämistä seuraavan vuoden alusta.
Jos ensimmäinen yrittäjäjakso kestää alle 48 kuukautta, alennuksen voi saada vielä toiseen jaksoon. Vakuutuksen on tällöin pitänyt alkaa vuonna 2001 tai sen jälkeen.
Yrittäjä ei voi saada maksualennusta, jos hän on saanut YEL:stä vapautuksen tai hänellä on ollut YEL-vakuutus ennen vuotta 2001"."Vaikka viljelijät maksaisivatkin 22 %, sekään ei riittäisi. Siitä taas seuraa, että MELA ei tule koskaan tulemaan toimeen omillaan ja olisi turhan byrokratian välttämiseksi parasta lopetettaa".
Sitten pitää lopettaa kyllä kaikki muutkin yhteiskunnan menojentasaus kulut, vähävaraisille maksettava koulutus, sairaanhoito, asumistuki, yms joka ylittää vähävaraisilta veroina yhteikunnan saaman rahamäärän, yhteiskunta kustantaisi palveluja vain niin paljon kun ketäkin veromaksaja maksaa veroja.
1200€ tuloista menee ehkä 350€ veroa, sillä määrällä saisi yhteiskunnalta palveluja. silloinhan se olisi sama asia kuin että yhteiskunta ei maksa viljelijän eläkettä enempää kuin mitä hän maksaa eläkemaksuja. Näinkö olisi sinusta hyvä.
- Jo Vain
Valtio voisi aivan hyvin maksaa kansaeläkkeenä viljelijän eläkkeen kokonaan.
MELA-meininki on turhaa byrokratiaa. Tuolla edellä joku laski, että nykyisen
aktiiviviljelijän eläke nykyisellä 11 % maksulla olisi 380€/kk. Byrokratian välttämiseksi (pelkät MELAn kulu vuodessa 11 milj.€) olisi syytä yksinkertaisesti vain todeta, että maanviljelijälle kuuluu kansaeläke (takuueläke). Turha leikkiminen mihinkään riittämättömällä eläkemaksulla jäisi kuviosta pois.
Lopputulos olisi viljelijäeläkeläisen kannalta sama ellei peräti parempi.
Maanviljelijä, jonka toiminta olisi kannattavuudeltaan yli köyhälistön voisi tietysti liittyä YEL- järjestelmään.- naiV oJ
Yyhteiskunnalta saisi siis vain niin paljon palveluja mitä sinne itse maksaa, eli pienituloiset eivät paljon mitään mutta suurituloiset jotka maksavat paljon veroja saisivat myös paljon yhteikunnan paljeluja. Hiiteen vanha hyvinvointivaltio ja otetaisiin malliksi vaikka usa jossa kukin maksaa varojensa mukaan esimerkiksi sairausvakuutus maksuja ja saa sen mukaan sairaanhoitoa. No, Obama on muuttanut tuota järjestelmää suomen järjestelmän suuntaan jossa vähävaraiset saavat yhteiskunnalta sairaanhoitopalveluja vaikka eivät maksaisikaan paljon tai ei lainkaan veroja.
- Jo Vain
naiV oJ kirjoitti:
Yyhteiskunnalta saisi siis vain niin paljon palveluja mitä sinne itse maksaa, eli pienituloiset eivät paljon mitään mutta suurituloiset jotka maksavat paljon veroja saisivat myös paljon yhteikunnan paljeluja. Hiiteen vanha hyvinvointivaltio ja otetaisiin malliksi vaikka usa jossa kukin maksaa varojensa mukaan esimerkiksi sairausvakuutus maksuja ja saa sen mukaan sairaanhoitoa. No, Obama on muuttanut tuota järjestelmää suomen järjestelmän suuntaan jossa vähävaraiset saavat yhteiskunnalta sairaanhoitopalveluja vaikka eivät maksaisikaan paljon tai ei lainkaan veroja.
naiV oJ kirjoitti: "Yyhteiskunnalta saisi siis vain niin paljon palveluja mitä sinne itse maksaa, eli pienituloiset eivät paljon mitään mutta suurituloiset jotka maksavat paljon veroja saisivat myös paljon yhteikunnan paljeluja. "
Työeläkkeet (siis oikeiden yrittäjien ja palkansaajien) eivät ole yhteiskunnalta saatua palvelua, vaan yksityistä eläkevakuutustoimintaa, johon ei yhteiskunta muuten liity paitsi perimällä maksetuista eläkkeistä tuloveroa.
Kansaneläke on 100%:sti yhteiskunnalta saatua köyhäinapu, joten hyvinvointivaltio on hyvinkin voimissaan. Tulipa tämän vuoden maaliskuussa voimaan jopa takuueläke. Kysy vaikka kepulaisilta. - Ja vain
Jo Vain kirjoitti:
naiV oJ kirjoitti: "Yyhteiskunnalta saisi siis vain niin paljon palveluja mitä sinne itse maksaa, eli pienituloiset eivät paljon mitään mutta suurituloiset jotka maksavat paljon veroja saisivat myös paljon yhteikunnan paljeluja. "
Työeläkkeet (siis oikeiden yrittäjien ja palkansaajien) eivät ole yhteiskunnalta saatua palvelua, vaan yksityistä eläkevakuutustoimintaa, johon ei yhteiskunta muuten liity paitsi perimällä maksetuista eläkkeistä tuloveroa.
Kansaneläke on 100%:sti yhteiskunnalta saatua köyhäinapu, joten hyvinvointivaltio on hyvinkin voimissaan. Tulipa tämän vuoden maaliskuussa voimaan jopa takuueläke. Kysy vaikka kepulaisilta.odotamme yhä laskelman kumoamista..
"19000€ vuodessa ansaitseva viljelijä maksaa tuon 10,2% prosentin mukaan MYEL maksuja vuodessa 2000€, ja jos hän olisi maatalousyrittäjänä 40 vuotta, siitä kertyisi 80000€. Jos nyt tuo MYEL eläke olis tuo380€/kk, ja vuodessa se tekisi 4500€, kestäisi hänen maksamansa eläkemaksut saada eläkkeenä takaisin noin 18 vuotta. Jos ikä on 61 vuotta, olisi hän 79 vuotias, joka taitaa olla suomessa aika lähellä keskimääräistä elinikää.
Tuon viljelijän keskimääräisen eläköitymisiän voi tarkistaa melan sivuilta."
- Jo Vain
Tuskin yhdelläkään viljelijällä vakuutusmaksu yltää 19 %:iin.
Laskennallinen maataloustulo 840 milj.€ ei ole tässä kohdin laskennan perustaksi lainkaan sovelias lukema.
Nimittäin MELA:n on pelattava sillä tulolla, minkä vakuutettu
sille tulokseen ilmoittaa oli se sitten totuuden mukainen tai ei.
MELAlle ei ole sillä merkitystä. Se perii maksua ja maksaa eläkettä
saamansa ilmoituksen pohjalta.
MELA ilmoittaa tilastoissaan, että 30.4.2011 MYEL-vakuutettuja oli kaiken
kaikkiaan 77.592 henkilöä ja keskimääräinen työtulo oli 1.508€/kk.
Vuodessa tuosta tulee tulokertymää 1.404.104.832€. Kun tästä
summasta otetaan 13 %, päästään lukemaan 182.533.628€:oon, joka
on liki pitäen sama, minkä MELA ilmoitti vakuutusmaksutuloikseen
v. 2010.
On huomattava, että tuossa tulosummassa ovat viljelijöiden lisäksi
myös tutkijat, joten se saattaa nostaa prosenttia. Vaikka MELAn
viestintäpäällikkö (jos se nyt hän todellisuudessa oli) tuossa
ylempänä oli melkoisesti Goebbels-kylki edellä, niin hänen mainitsemansa
keskimääräinen maksuprosentti 11%, saattoi olla tottakin.- Valehtelet liikaa,
Maatilatalouden työtulo muodostuu viljellyn maatalousmaan ja metsän pinta-alasta ja työtulosta tietyn "putken"sisällä ja tämän päivä viljelijät maksaa itse eläkkeensä.
"19000€ vuodessa ansaitseva viljelijä maksaa tuon 10,2% prosentin mukaan MYEL maksuja vuodessa 2000€, ja jos hän olisi maatalousyrittäjänä 40 vuotta, siitä kertyisi 80000€. Jos nyt tuo MYEL eläke olis tuo380€/kk, ja vuodessa se tekisi 4500€, kestäisi hänen maksamansa eläkemaksut saada eläkkeenä takaisin noin 18 vuotta. Jos ikä on 61 vuotta, olisi hän 79 vuotias, joka taitaa olla suomessa aika lähellä keskimääräistä elinikää.
Tuon viljelijän keskimääräisen eläköitymisiän voi tarkistaa melan sivuilta."
- ...
Ei 840milj, olekaan laskennallinan vaan todellinen:
"Vuoden 2009 maataloustulo on noin 0,84 miljardia euroa".
http://www.tukinetti.net/tutkimus/43-talous/270-kustannusten-lasku-avitti-maataloustulon-nousuun-vuonna-2009.html
Samoin 2100 oli keskimääräinen vakuutusmaksu: Myel-vakuutettu maksaa ensi vuonna yhteensä 2 100 euron verran työeläkemaksuja. Korotus on satanen tämänvuotisesta".
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/11/fi_FI/Tyoelakemaksu/
Etkö huomaa MELA,n laskennallinen työtulo 1.404.104.832€, todellinen 840000000€.
Todellisista työtuloista vakuutusmaksut ovat noin 19% mutta laskennallisista tuo 11%.
http://www.mela.fi/Tietoa-Melasta/Esittely/Organisaatio/Johtoryhma - Kysymys?
Miksiköhän on olemassa tuollainen laskennallinen työtulo? Jos se on korkeampi kuin todellinen? Ikös se nosta paitsi maksuja myös tulevaa eläkettä? Josta siis valtio maksaa 73% ja itselle jää tuo 27%? Saa siis 27% osuudella sijoitukselleen vasin hyvän tuoton?
Lisäksi jos oikein muistan niin järjestelmän ongelmana on vähän aina ollut se että tulopuoli ja sitä kautta maksut on minimoitu eli yritetty pärjätä pienellä maksulla? Ja sitten aikanaan ihmetelty pientä eläkettä? Tätä varten on luotu tuo laskennallinen työtulo että edes jotain maksuja kertyisi? - Jo Vain
Poimintoja MELA:n tuloslaskelmista vuosilta 2001,2002,2009,2010.
2001
Vakuutusmaksutulo____136.820.450,47
Valtion osuus________ 528.236.503,36
Lomitustoiminnan tuotot 181.627.949,84
Verorahaa käytetty_____ 709.864.453,20
2002
Vakuutusmaksutulo____142.559.361,41
Valtion osuus_________545.562.523,39
Lomitustoiminnan tuotot 184.380.827,81
Verorahaa käytetty_____ 729.943.351,20
2009
Vakuutusmaksutulo___ 167.380.883,49
Valtion osuus________ 652.248.824,32
Lomitustoiminnan tuotot 205.692.328,19
Verorahaa käytetty____ 857.941.152,51
2010
Vakuutusmaksutulo____180.082.230,06
Valtion osuus_________651.410.367,68
Lomitustoiminnan tuotot 209.568.909,45
Verorahaa käytetty_____ 860.979.277,13
Kymmenessä vuodessa valtion menot ovat lisääntyneet
tämän irvokkaan MELA-farssin osalta 151,15 milj. euroa,
herra paratkoon.
Samaan aikaan, kun Suomen tasavalta ottaa 10 mrd€
lainaa vuodessa, rahaa syydetään tällä tavoin
täysin perusteettomasti yhdelle pienelle (< 4%) kansanosalle.
Olisi todella syytä alas ajaa feikkivakuutusyhtiö MELA
mitä pikimmin ja tunnustaa kansakuntana, että
maanviljelijät kuuluvat siihen köyhälistön joukkoon,
jolle olemme velvollisia kustantamaan kansaneläkkeen.
MELAn olemassaololle ei ole oikeutusta. Se on
pelkkää pelleilyä.
Tämä tiedoksi Smolnaan hallitusneuvottelijoille.
MELAn suhteen ei leikkaussaksia tarvita. Tasaiseksi
vaan kertaheitolla koko pulju.- Ja vain
viljelijät maksaa itse eläkkeensä, palkkapuolella voisi siirtyä suoraan palkasta pidätettyyn eläkemasuun eikä maksattaa eläkkeitään esim. viljelijöillä.
"19000€ vuodessa ansaitseva viljelijä maksaa tuon 10,2% prosentin mukaan MYEL maksuja vuodessa 2000€, ja jos hän olisi maatalousyrittäjänä 40 vuotta, siitä kertyisi 80000€. Jos nyt tuo MYEL eläke olis tuo380€/kk, ja vuodessa se tekisi 4500€, kestäisi hänen maksamansa eläkemaksut saada eläkkeenä takaisin noin 18 vuotta. Jos ikä on 61 vuotta, olisi hän 79 vuotias, joka taitaa olla suomessa aika lähellä keskimääräistä elinikää.
Tuon viljelijän keskimääräisen eläköitymisiän voi tarkistaa melan sivuilta."
- Misiip
Eiköhän siis laiteta samanlaiset ehdot kaikille!!??
"Pyykinpesusta" saadaan varmaan puolet EU:sta ja lopun maksaa ko. pyykinpesijät!
Hieno automaatti, jota ennen sinua ei kukaan talousoppinut olekaan huomannut.
Sitenhän Suomi nousee ja kansakunta voi hyvin!
Jaettavaa riittää niin paljon, että kukaan ei voi nyt ymmärtää:)!!
Tai sitten vaan keskustalaista "ajattelua"...?- Minunkin mielestäni
palkansaajat voisivat maksaa itse eläkkeensä eikä maksattaa niitä esim, viljelijöillä.
- Jegyl,
"Kymmenessä vuodessa valtion menot ovat lisääntyneet
tämän irvokkaan MELA-farssin osalta151,15 milj. euroa ,
herra paratkoon".
Ja lisää valtion säästökohteita.
"Verotuista kertyy 18 miljardin jättipotti
Asuntolainan korkojen vähennysoikeus aiheuttaa verokassaan 540 miljoonan euron loven. Ison potin vie myös oman asunnon myyntivoiton verovapaus - 1,2 miljardia euroa.
Teollisuuden ja elinkeinojen tukea kasvatti 2 miljardilla eurolla arvopapereitten vapauttaminen varainsiirtoverosta".
http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2010/11/verotuista_kertyy_18_miljardin_jattipotti_2118450.html
Minusta 151miljoonaa viljelijöiden eläkkeesseen ja teollisuuden ja elinkeinojen 2 miljardin euron arvopapereitten vapauttaminen varainsiirtoverosta vertaaminen keskenään tuntuu ainakin minusta että koko ikänsä maataloustyötä tehneille viidesosa siitä eläkkeeseen mitä osakkeilla pelaavat on aika pieni raha. Mutta jos tuo viljelijöiden 151 miljoonaa halutaan säästää pitää kyllä tuo koko 18miljardiakin säästää.- Tuumaustuokio?
Tuumaas vähän uudestaan noita säästökohteitas... Vaikkapa tuo asuntolainan korot. Varmaan 98% viljelijöistä asuu tilalla siinä omistusasunnossa ja höytyy tuosta vähennyksestä, duunareita asuu paljon vuokrallakin ja eivät hyödy tuosta. Poisto osuisi siis viljelijöihin pahemmin kuin duunareihin.
Vapauttaminen varainsiirtoverosta? Mites on? Noi sukupolvenvaihdoskaupat? Ovat muistaakseni vapautetut varainsiirtoverosta tiettyjen ehtojen täyttyessä? Lätkäistäänkö niihinkin? Joku on laskenut että tällaisista pienistä puroista maatalous saisi 7 miljardin tuen vuosittain mutta itse on usko että päästään kuin johonkin 3,5 miljardiin eli ensin perustuet 1.900 ja siihen eläkkeet (600) lomitus (200) ja Makera ja sitten näitä verovapauksia varainsiirtoverosta yms yms niin luku lienee jossakin 3-3,5 miljardin välissä. Ottaen huomioon että koskee vain noin 4% väestöstä ja summa on kuitenkin noin 7% budjetista? - 25 miljardia
Tuumaustuokio? kirjoitti:
Tuumaas vähän uudestaan noita säästökohteitas... Vaikkapa tuo asuntolainan korot. Varmaan 98% viljelijöistä asuu tilalla siinä omistusasunnossa ja höytyy tuosta vähennyksestä, duunareita asuu paljon vuokrallakin ja eivät hyödy tuosta. Poisto osuisi siis viljelijöihin pahemmin kuin duunareihin.
Vapauttaminen varainsiirtoverosta? Mites on? Noi sukupolvenvaihdoskaupat? Ovat muistaakseni vapautetut varainsiirtoverosta tiettyjen ehtojen täyttyessä? Lätkäistäänkö niihinkin? Joku on laskenut että tällaisista pienistä puroista maatalous saisi 7 miljardin tuen vuosittain mutta itse on usko että päästään kuin johonkin 3,5 miljardiin eli ensin perustuet 1.900 ja siihen eläkkeet (600) lomitus (200) ja Makera ja sitten näitä verovapauksia varainsiirtoverosta yms yms niin luku lienee jossakin 3-3,5 miljardin välissä. Ottaen huomioon että koskee vain noin 4% väestöstä ja summa on kuitenkin noin 7% budjetista?verovähennyksiä, näihin tuleva hallitus iskee..
"Vähennyksiä tulonsaajat saivat ansiotuloista valtionverotuksessa 7,8 miljardia ja kunnallisverotuksessa 18,6
miljardia euroa. Tulonhankkimiskuluina vähennettiin työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuja 534 miljoonaa,
matkakuluja 1,3 miljardia ja pakollisia eläkevakuutusmaksuja 3,4 miljardia euroa. Kunnallisverotuksessa
merkittävimmät olivat eläketulovähennys, 3,5 miljardia ja ansiotulovähennys 6,2 miljardia euroa. Asunto-,
opinto- ja tulonhakkimislainojen korkoja tulonsaajilla oli 2,9 miljardia euroa, ne kasvoivat edellisvuodesta 48
prosenttia. Alijäämähyvitystä niistä kertyi 659 miljoonaa euroa. Valtionverotuksen ansiotulovähennys alensi
veroja 817 miljoonalla eurolla.
Kotitalousvähennystä käytti hyväkseen 260 900 henkeä, 7,3 prosenttia edellisvuotista useampi. Määrällisesti
se kasvoi 165 miljoonasta 182 miljoonaan euroon. Eniten vähennystä hyödynnettiin asunnon kunnossapito- ja
parannustöihin, 223 000 kertaa, seuraavaksi eniten kotitaloustyöhön, 76 000 kertaa ja vähiten hoiva- tai
hoitotyöhön, 4 700 kertaa. Sama henkilö saattaa hyödyntää vähennystä useampaan kertaan vuoden aikana.
Kahdesti sitä hyödynsi 36 900 henkeä, kolmasti 13 900 henkeä ja sitä useammin 8 700 henkeä"
- jos jussukalla on
noin vaikeaa hae naru tai haulikko siitä saatte helpotuksen.
- Jaahas,
"Tuumaas vähän uudestaan noita säästökohteitas".
Tuumaan...
Jos kerran viljelijöiden eläkkeistä ei valtio maksaisi sitä osuutta minkä pieni määrä maksajia ja suuri määrä saajia aiheuttaa niin ei muillekaan sitten maksettaisi, kuten esimerkiksi jo pelkästään teollisuuden ja elinkeinojen 2 miljardin euron arvopapereitten vapauttaminen varainsiirtoverosta.
En minä ole vaatimassa mitään mutta jos viljelijöille ei valtio kompensoisi sitä että yhden viljelijän pitää maksaa yli kahden eläkeläisensä eläke kun esimerkiksi yrittäjä maksaa pulikkaan eläkeläisensä eläkkeen niin kyllä sitten pitää muidenkin osallistua verotukien pienentämiseen. Kysymys oli nyt vaatimuksesta viljelijöiden yrittäjäeläkkeen tukikompensoinnin poistosta joka johtaisi eläkemaksujen ehkä nelinkertaistumiseen kun ne tällä hetkellä ovat noin 19% todellisistä työtuloista. - Jo Vain
Kysymys ei ole tukijussien eläkkeiden kohdalla todellakaan 151 miljoonasta eurosta vaan yli 860 miljoonasta eurosta. Hallituksen tulisi kylmän viileästi todeta se seikka, että maanviljelijät ovat köyhälistöä, eivätkä kuuna päivänä pysty työeläkkeitään itse maksamaan kuin viidesosalta, joten miksi leikkiä. Pelleyhtiö MELA tulisi lakkauttaa ja siirtää maanviljelijät kansaneläkkeen piiriin.
Smolnan neuvottelijoille ja leikkauslistojen laatijoille tiedoksi: myös kansallinen maataloustuki kannattaa lakkauttaa. Se on iso raha millä saataisiin yhtä ja toista hyvää aikaiseksi oikein kohdentamalla.- Valehtelet,
tämän päivän viljelijät maksavat itse eläkkeensä ja hullukaan ei ehdota kansallisista tuista luopumista niin edullista se on Suomalaisille.
"19000€ vuodessa ansaitseva viljelijä maksaa tuon 10,2% prosentin mukaan MYEL maksuja vuodessa 2000€, ja jos hän olisi maatalousyrittäjänä 40 vuotta, siitä kertyisi 80000€. Jos nyt tuo MYEL eläke olis tuo380€/kk, ja vuodessa se tekisi 4500€, kestäisi hänen maksamansa eläkemaksut saada eläkkeenä takaisin noin 18 vuotta. Jos ikä on 61 vuotta, olisi hän 79 vuotias, joka taitaa olla suomessa aika lähellä keskimääräistä elinikää.
Tuon viljelijän keskimääräisen eläköitymisiän voi tarkistaa melan sivuilta."
- Jaahas,
Jos uusi hallitus katsoo että maatalousyrittäjät eivät tarvitse yrittäjäeläkettä niin sitten se poistetaan, ei siitä ainakaan kepua voi syyttää jos ei niin tapahtuisikaan.
Jos kansallisten tukien poisto taas aiheuttaa maatalouden miltei täydellisen loppumisen maassamme ja siitä olisi kokonaistaloudellisista hyöty, silloin kansalliset tuet poistetaan, niin yksinkertaista se on.
"Valtio osallistuu merimieseläkkeiden, yrittäjäeläkkeiden ja maatalousyrittäjäeläkkeiden rahoitukseen. Kansaneläkkeet ja yleiset perhe-eläkkeet rahoitetaan valtion varoista".
Luonnollisesti kaikista valtion osuudet myös pois.
Asuntolainan korkojen vähennysoikeus 540 miljoonaa
teollisuuden ja elinkeinojen euron arvopapereitten vapauttaminen varainsiirtoverosta 2 miljardia. Esimerkiksi nuo verotuet takaisin verotuksen piiriin ja paljon muuta. Esimerkiksi riikkat saavat lapsilisiä jotka on myös maksetu valtion varoista. Kysyn tarvitseeko esimerkiksi 200000€ vuodessa ansaitseva perhe enemmän valtin varoista rahaa lapsiensa elättämiseen kuin kansaneläkkeellä (586,46€/kk) oleva maatalousyrittäjä valtion varoista 80€ maksettua noin 350€ maatalousyrittäeläkettä.- jaahas,
Piti olla valtionvaroistA 80% MAKSETTUA...
- Jegyl,
jaahas, kirjoitti:
Piti olla valtionvaroistA 80% MAKSETTUA...
Todella, mitä mieltä olet JoVain? tarvitseeko esimerkiksi 200000€ vuodessa ansaitseva perhe enemmän valtin varoista rahaa lapsiensa elättämiseen kuin kansaneläkkeellä (586,46€/kk) oleva maatalousyrittäjä valtion varoista 80% maksettua noin 350€ maatalousyrittäeläkettä.
"Kansaneläkkeen tavoitteena on turvata vähimmäistoimeentulo niille eläkkeensaajille, jotka eivät saa muuta eläkettä tai joiden muu eläketurva on vähäinen. Kansaneläkkeen määrä pienenee työeläketulojen kasvaessa".
Kansaneläkkeen määrä pienenee työeläketulojen kasvaessa, tarkoittaa siis sitäkin että valtion maksama kansaneläke pienenee jon eläkkeellä oleva maatalousyrittäjä saa maatalousyrittäjäeläkettä, oletko JoVain ottanut tuota huomioon. tuo tarkoittaaa siis toisinpäin sitä että jos maatalousyriitjäeläke poistettaisiin kansaneläke nousisi, eli valtion kassan toisesta "taskusta" säästyvä raha otettaisiin ositain toisesta "taskusta".
- Jo Vain
Kansaneläkemenot nousisivat, mutta turhaa byrokratiaa saataisiin karsituksi lakkauttamalla MELA. Tukijussien oman porukan keräämä eläkeraha riittää tänä päivänä vain viidennekseen ja trendi on sen suuntainen, että valtion osuus vain lisääntyy vuodesta toiseen. MELAn kautta nyt ujutettu lomitusraha, mikä sekin on yli 200 milj.euroa vuodessa lakkautettaisiin tietysti MELAn lakkauttamisen yhteydessä.
- Ja vain
lopeta paskajutut, viljelijät maksavat itse eläkkeensä, toisin kuin palkansaajat joiden eläkkeet maksaa työnantaja mm, valtio liki 3 miljardia joka vuosi.
- Maausko,
Todella, mitä mieltä olet JoVain? tarvitseeko esimerkiksi 200000€ vuodessa ansaitseva perhe enemmän valtin varoista rahaa lapsiensa elättämiseen kuin kansaneläkkeellä (586,46€/kk) oleva maatalousyrittäjä valtion varoista 80% maksettua noin 350€ maatalousyrittäeläkettä.
Teollisuuden ja elinkeinojen euron arvopapereitten vapauttaminen varainsiirtoverosta 2 miljardia. Millä perustelet ettei tuotakaan verotukea poistetaisi.
"60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 3 329 900 000 euroa".
Onko nyt aivan varma että kaikki edunsaajin maksetut vero ovat riittäneet
heidän saamiensa etuuksien maksamiseen.
Vaatimuksesihan on ilmeisesti että yhteiskunta ei osallistu enää kansalaistensa
sosiaaliturvan ja eläkkeiden maksamiseen vaan kunkin veroissa maksama rahamärä pitää riittää kustannusten kattamiseen, niinhän olet väätimassa, aloitit ilmeisesti maatalousyrittäjistä. - Jo Vain
Tukien turruttama maataloustuotanto vajoaa yhä syvemmälle muun yhteiskunnan huostittavaksi. Kansallisen maataloustuen poistaminen olisi omiaan tervehdyttämään maatalossektoria ja eduksi kansantaloudelle.
Mitä tulee ns. maatalousyrittäjän eläkkeeseen, kansakunnn olisi parasta tunnustaa, että maatalous ei kuuna päivänä kykene itse huolehtimaan työeläkkeistään. Miksi siis yrittääkään leikkiä MELAa, suoraan vaan maanviljelijäköyhälistö kansaneläkkeelle. En tässä ole köyhän asiaa mitenkään unohtamassa.- Valehtelet.
maataloutemme on tehokasta ja tuottaa kansantalouteen 10 mikjardia uutta jaettavaa joka vuosi, eläkkeensä tämän päivän viljelijä maksaa itse, toisin kuin palkkapuolella jotka maksaa työnantaja.
"19000€ vuodessa ansaitseva viljelijä maksaa tuon 10,2% prosentin mukaan MYEL maksuja vuodessa 2000€, ja jos hän olisi maatalousyrittäjänä 40 vuotta, siitä kertyisi 80000€. Jos nyt tuo MYEL eläke olis tuo380€/kk, ja vuodessa se tekisi 4500€, kestäisi hänen maksamansa eläkemaksut saada eläkkeenä takaisin noin 18 vuotta. Jos ikä on 61 vuotta, olisi hän 79 vuotias, joka taitaa olla suomessa aika lähellä keskimääräistä elinikää.
Tuon viljelijän keskimääräisen eläköitymisiän voi tarkistaa melan sivuilta." - Esimerkkejä?
Ei suomen yksipuolisesti poistamat tuet vielä tuottajahintoja nostaisi niin että tuotannosta tuleva raha korvaisi puutuvat tuet.
Kerro esimerrejä miten nyt vaikeuksissa olevat siankasvattajat saisivat menoja karsittua ja jos kansallinen tukiosuukin pitäisi korvata menoja vähentämällä mutta sian hintaa ei kuitenkaan nostettaisi.
Mistä siis vähentää menoja esimerkiksi juuri sianlihan tuotannossa, ruokintamenoissa säästämällä siat eivät kasvaisi,
sikala pitää olla eläin ja ympäristosuojelu normien ja erilaisten määräysten mukainen, ei siitäkään siinäkään voi menoja vähentää. Lämmitys kulujakaan ei voi ienentää, siat palelisivat ja sairastelisivat ja se olisi kyllä eläisuojelulain vastaistakin. Lannan varastoinnista ja levityksestä on tarkat normit, ei lantaa voisi vaan ulkona kasasa pitää vaan on rakennettava lietelanta altaat ja ostettava tai vuokrattava lietelannan levitys vaunu.
Kerropa asialliset vihjeet menojen karsimiseksi, vaikka empä usko sinun sitä antavan, vaan vastaat varmaan että on ammattitaidon puute kun tuollaista ei tiedä. Mutta kyllä isot sikalat käyttävät suunniteluapua ja ammatti-ihmisä suunnitelmissaan.
Siis ehdotuksi menojen reippaaseen karsimiseen kun tuotteiden hinta ei ole tuottajan määrättävissä. - Ammattilaispuoli?
Esimerkkejä? kirjoitti:
Ei suomen yksipuolisesti poistamat tuet vielä tuottajahintoja nostaisi niin että tuotannosta tuleva raha korvaisi puutuvat tuet.
Kerro esimerrejä miten nyt vaikeuksissa olevat siankasvattajat saisivat menoja karsittua ja jos kansallinen tukiosuukin pitäisi korvata menoja vähentämällä mutta sian hintaa ei kuitenkaan nostettaisi.
Mistä siis vähentää menoja esimerkiksi juuri sianlihan tuotannossa, ruokintamenoissa säästämällä siat eivät kasvaisi,
sikala pitää olla eläin ja ympäristosuojelu normien ja erilaisten määräysten mukainen, ei siitäkään siinäkään voi menoja vähentää. Lämmitys kulujakaan ei voi ienentää, siat palelisivat ja sairastelisivat ja se olisi kyllä eläisuojelulain vastaistakin. Lannan varastoinnista ja levityksestä on tarkat normit, ei lantaa voisi vaan ulkona kasasa pitää vaan on rakennettava lietelanta altaat ja ostettava tai vuokrattava lietelannan levitys vaunu.
Kerropa asialliset vihjeet menojen karsimiseksi, vaikka empä usko sinun sitä antavan, vaan vastaat varmaan että on ammattitaidon puute kun tuollaista ei tiedä. Mutta kyllä isot sikalat käyttävät suunniteluapua ja ammatti-ihmisä suunnitelmissaan.
Siis ehdotuksi menojen reippaaseen karsimiseen kun tuotteiden hinta ei ole tuottajan määrättävissä.Vaikkapa tuosta
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=27564.0
löytyy vinkkejä ja vaikka tuosta
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=27597.30
Jos tiivistää niin yhteistyön lisääminen, tehokuus ja varsinkin konehankintojen suhteen järkevyys. Vaikkapa Ruotsiin verrattuna traktorikantamme on täysin ylimitoitettu johtuen pitkälti siitä että tuet ovat mahdollistaneet ylikoneistuksen. Tuo seuraava aika hyvin kiteyttää eikä tarvii mennä sen kauemmas kuin Ruotsiin niin tilanne on jo toinen. Mutta siis lainaus tuosta jälkimmäisestä ketjusta:
"Kun katselee monenkin viljelijän konekantaa/viljellyt hehtaarit ja sitten vuokria, jotka he maksavat pelloista, niin enpä ihmettele, jos on kallis harrastus ja tuntipalkka huono. Monella vielä lähes sairaaloinen pelko liiasta veronmaksusta ja niin konekantaa "päivitetään" tiuhaan tahtiin.
Tunnen myös viljelijöitä, jotka aika suuresta viljelypinta-alasta huolimatta ostavat jopa koneensa käytettynä(niitä uudekarheita kun jostain syystä on tyrkyllä) ja muutenkin konekanta oikeassa suhteessa viljeltyyn pinta-alaan ja he kyllä saavat kohtuullisen korvauksen tekemästään työstä." - Konsulttiapua...
Esimerkkejä? kirjoitti:
Ei suomen yksipuolisesti poistamat tuet vielä tuottajahintoja nostaisi niin että tuotannosta tuleva raha korvaisi puutuvat tuet.
Kerro esimerrejä miten nyt vaikeuksissa olevat siankasvattajat saisivat menoja karsittua ja jos kansallinen tukiosuukin pitäisi korvata menoja vähentämällä mutta sian hintaa ei kuitenkaan nostettaisi.
Mistä siis vähentää menoja esimerkiksi juuri sianlihan tuotannossa, ruokintamenoissa säästämällä siat eivät kasvaisi,
sikala pitää olla eläin ja ympäristosuojelu normien ja erilaisten määräysten mukainen, ei siitäkään siinäkään voi menoja vähentää. Lämmitys kulujakaan ei voi ienentää, siat palelisivat ja sairastelisivat ja se olisi kyllä eläisuojelulain vastaistakin. Lannan varastoinnista ja levityksestä on tarkat normit, ei lantaa voisi vaan ulkona kasasa pitää vaan on rakennettava lietelanta altaat ja ostettava tai vuokrattava lietelannan levitys vaunu.
Kerropa asialliset vihjeet menojen karsimiseksi, vaikka empä usko sinun sitä antavan, vaan vastaat varmaan että on ammattitaidon puute kun tuollaista ei tiedä. Mutta kyllä isot sikalat käyttävät suunniteluapua ja ammatti-ihmisä suunnitelmissaan.
Siis ehdotuksi menojen reippaaseen karsimiseen kun tuotteiden hinta ei ole tuottajan määrättävissä."Karhulassa Veikko Niemisen sikala seisoo tyhjillään. Lihasta saatavan heikon hinnan vuoksi Niemisen on kannattavampaa pitää karsinat tyhjinä kuin ruokkia eläimiä rajusti kallistuneella rehulla.
Sikalaan mahtuisi 2700 eläintä, mutta jo talvella Nieminen pyöritti tilaa osin tyhjäkäynnillä kun noin tuhat sikapaikkaa oli tyhjillään.
Viime syksystä esimerkiksi rehuohran hinta on noin kaksinkertaistunut.
Nieminen ei ole ainoa hanskat tiskiin lyönyt. Sekä Atria että HK Ruokatalo kertovat sopimustensa piirissä olevilla tuottajilla olevan "muutamia tuhansia" sikapaikkoja tyhjillään heikon kannattavuuden vuoksi.
Tillanen muistuttaa, että Saksan dioksiiniskandaalin ja viljan hintaan vaikuttavien luonnontuhojen kaltaisia tekijöitä ei ole voinut ennustaa.
"Konkurssien riski kasvaa, jos tilanne jatkuu pitkään näin vaikeana", pankin maatilojen rahoituksesta vastaava johtaja Panu Kallio sanoo".
S - Talous - 25.5.2011
JoVain, elämäsi tilaisuus olla konsulttina ja antaa ohjeita tuolle sikayrittäjälle miten sikala saadaan kannattamaan ilman että sianlihasta saisi parempaa hintaa jos vielä kansallinen tukikin poistettaisiin. Kysymyksessä ei siis ole muutaman sian "harrastaja" vaan 2700 sikapaikan huippunykyaikainen sikala jossa tuotantotehokkuus on myös parasta tasoa. - ...
Ammattilaispuoli? kirjoitti:
Vaikkapa tuosta
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=27564.0
löytyy vinkkejä ja vaikka tuosta
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=27597.30
Jos tiivistää niin yhteistyön lisääminen, tehokuus ja varsinkin konehankintojen suhteen järkevyys. Vaikkapa Ruotsiin verrattuna traktorikantamme on täysin ylimitoitettu johtuen pitkälti siitä että tuet ovat mahdollistaneet ylikoneistuksen. Tuo seuraava aika hyvin kiteyttää eikä tarvii mennä sen kauemmas kuin Ruotsiin niin tilanne on jo toinen. Mutta siis lainaus tuosta jälkimmäisestä ketjusta:
"Kun katselee monenkin viljelijän konekantaa/viljellyt hehtaarit ja sitten vuokria, jotka he maksavat pelloista, niin enpä ihmettele, jos on kallis harrastus ja tuntipalkka huono. Monella vielä lähes sairaaloinen pelko liiasta veronmaksusta ja niin konekantaa "päivitetään" tiuhaan tahtiin.
Tunnen myös viljelijöitä, jotka aika suuresta viljelypinta-alasta huolimatta ostavat jopa koneensa käytettynä(niitä uudekarheita kun jostain syystä on tyrkyllä) ja muutenkin konekanta oikeassa suhteessa viljeltyyn pinta-alaan ja he kyllä saavat kohtuullisen korvauksen tekemästään työstä."Kylässämme on 9 aktiivitilaa, kolme suurta tilaa, jokaisella yli 150ha, jotka ovat ostaneet 15 pikkutilan maat, näillä isoitta tiloilla on yhteensä 9 traktoria joista puolet melko uusi, ikä alle viisi vuotta.
Itse lukeudun noihin pinempiin tiloihin, peltoa 45ha kolme traktoria, Ford vm1969, fordvm1973, ja uusin ja samalla uusin noiden 6 pienemmän tilan traktoreista Valmet vm 1995.
Miltei jokainen pikkutila jotka myivät peltonsa noille kolmelle suurelle tilalle on säilyttänyt vanhat traktorinsa polttopuiden ja omatarve penunan viljelyä varten.
Sitten on myhemmin 8 taloa, ovat siis ostaneet tontin ja rakennuttanet siihen asuntonsa ja palkkatöissä, heillä on myös 5 pientä vanhaa traktoria mitä he käyttävät putarhatraktorina ja lumen auraukseen pihallaan.
Kylässä on siis 5 uudempaa traktoria ja 15 vanhempaa joista siis minulla uusin vm1995.
Sitten on maatalouden ulkopuolisia traktoreita 17 jotka myös tulevat tuohon suomen traktoritilastoon. Kylällä on siis 37 traktoria joista suurin osa on vanhempia kuin 25 vuotta ja tietääkseni vanhimmat 7 traktoria 60-luvulta.
Tilastot eivät varmaan eritelte millaisia traktoreita se silältää, mutta tuntuu melkoiselta määrältä kylän ehkä 700 peltohehtaarille on 37 traktoria ellei tiedä että niistä miltei puolet on harastuskäytössä ja vain viisi on alle viisi vuotta vanhoja ja kaksikolmasosaa on yli 20 vuotta vanhoja. - Vertailua...
... kirjoitti:
Kylässämme on 9 aktiivitilaa, kolme suurta tilaa, jokaisella yli 150ha, jotka ovat ostaneet 15 pikkutilan maat, näillä isoitta tiloilla on yhteensä 9 traktoria joista puolet melko uusi, ikä alle viisi vuotta.
Itse lukeudun noihin pinempiin tiloihin, peltoa 45ha kolme traktoria, Ford vm1969, fordvm1973, ja uusin ja samalla uusin noiden 6 pienemmän tilan traktoreista Valmet vm 1995.
Miltei jokainen pikkutila jotka myivät peltonsa noille kolmelle suurelle tilalle on säilyttänyt vanhat traktorinsa polttopuiden ja omatarve penunan viljelyä varten.
Sitten on myhemmin 8 taloa, ovat siis ostaneet tontin ja rakennuttanet siihen asuntonsa ja palkkatöissä, heillä on myös 5 pientä vanhaa traktoria mitä he käyttävät putarhatraktorina ja lumen auraukseen pihallaan.
Kylässä on siis 5 uudempaa traktoria ja 15 vanhempaa joista siis minulla uusin vm1995.
Sitten on maatalouden ulkopuolisia traktoreita 17 jotka myös tulevat tuohon suomen traktoritilastoon. Kylällä on siis 37 traktoria joista suurin osa on vanhempia kuin 25 vuotta ja tietääkseni vanhimmat 7 traktoria 60-luvulta.
Tilastot eivät varmaan eritelte millaisia traktoreita se silältää, mutta tuntuu melkoiselta määrältä kylän ehkä 700 peltohehtaarille on 37 traktoria ellei tiedä että niistä miltei puolet on harastuskäytössä ja vain viisi on alle viisi vuotta vanhoja ja kaksikolmasosaa on yli 20 vuotta vanhoja."Itse lukeudun noihin pinempiin tiloihin, peltoa 45ha kolme traktoria, Ford vm1969, fordvm1973, ja uusin ja samalla uusin noiden 6 pienemmän tilan traktoreista Valmet vm 1995."
Aikanaan kun Ruotsissa olin töissä yhdellä tilalla niin vastaavalla kalustolla hoidettiin vähän toista sataa hehtaaria. Lisäksi vielä tehtiin naapurin 45 hehtaarin tilan (jolla oli vain yksi traktori) kanssa yhteistyötä, oli yhteiset heinän ja säilörehun korjuukoneet. Kun tuo 100 hehtaarin tilalla olivat laskeneet että oli liian pieni ala omien koneiden hankkimiseen. - Oliko se sitä
Vertailua... kirjoitti:
"Itse lukeudun noihin pinempiin tiloihin, peltoa 45ha kolme traktoria, Ford vm1969, fordvm1973, ja uusin ja samalla uusin noiden 6 pienemmän tilan traktoreista Valmet vm 1995."
Aikanaan kun Ruotsissa olin töissä yhdellä tilalla niin vastaavalla kalustolla hoidettiin vähän toista sataa hehtaaria. Lisäksi vielä tehtiin naapurin 45 hehtaarin tilan (jolla oli vain yksi traktori) kanssa yhteistyötä, oli yhteiset heinän ja säilörehun korjuukoneet. Kun tuo 100 hehtaarin tilalla olivat laskeneet että oli liian pieni ala omien koneiden hankkimiseen.aikaa kun Suomessa työt pelloilla tehtiin hevosella ???.
- Jo Vain
Kun v. 2007 kepun silloiselta puoluesihteeriltä, Jarmo Korhoselta
kysyttiin Iltalehden artikkelissa, mitä tapahtuisi, jos Suomen kansalliset
tuet lakkautettaisiin, hän vastasi, ettei juuri muuta kuin
sellainen rakennemuutos, että perheviljelmätilat katoaisivat ja tuotanto
keskittyisi liikeyritysvetoiseksi taloudellisesti toimeentuleviksi yksiköiksi.
Tuet yleensä ja kansalliset tukiaiset erikseen ovat aiheuttaneet, että
liiketaloudellisen ajattelun asemesta onkin altistuttu ahneuden ohjaukseen.
Jo vuosia jatkunut sianlihan 15% ylituotanto on tyyppiesimerkki
järjettömyydestä ja vääristymästä, johon ylenpalttiset, helposti saatavat tukiaiset
ovat tuotannon ohjanneet. Nyt tilanne on luonnolliseen tapaan tervehtymässä,
kun yhä useampi lihasikala lopettaa kokonaan toimintansa. Lihasikaloiden
väheneminen johtaa tietysti emakkosikaloidenkin vähenemiseen. Tätä
kehitystä tulee tervehtiä ilolla.
Pahin mahdollinen lääke alkaneeseen kehitykseen olisi tukien lisääminen.
Päinvastoin tukia pitäå ryhtyä rouhevasti leikkaamaan niin sikatilojen kuin kaikkia
muitakin tuotantosuuntia harjoittavien tilojen tukiaisia.
Toivottavasti kuulemme jo Smolnan neuvotteluista sellaista sanomaa, että
maataloustuotannon tervehdyttäminen leikkaamalla kansallisia tukia,
on alkamassa. - Konsulttiapua...
Voidaanhan tukia leikata, vaikka kaikki, mutta ei yksin suomesta vaan koko maailmasta.
Mutta jos olet sitä mieltä että pelkästään tuotantoa tehostamalla tuokin nykyaikaisen 2700 sikapaikan sikalan talous tehostuu ilman että lihan hinta nousisi. niin kerro nyt missä yritäjä saisi säästöja aikaan.
Ilman muuta hänelle jäisi palkkaa jos saisi enemmän tuotannosta mutta kun sinä olet kai sitä mieltä että ainostaan tuotantoa tehostamalla alkaisi tulla palkkaakin työstä.
Kerro nyt sitten miten, kun osaat arvostellakin.
En ole vielä nähnyt ainoataakaan rakentavaa ehdotusta missä saataisiin kustannussäästöjä niin paljon että suomi voisi yksipuolisesti lopettaa maataloustukensa ja kilpailla vaikkapa 3000kg hehtaarisadoillaan ranskan 7000kg hehtaarisatojen kanssa ja siis ilman minkäänlaista tukea valtiolta tai eu,lta. - jegyl,
"Sianliha on Suomen määrällisesti eniten tuotettu ja kulutettu lihalaji. Sianlihan tuotanto on kasvanut noin kolmanneksella Suomen EU-liittymisen jälkeen. Vuonna 2008 tuotanto kasvoi 1,8 prosenttia 217 miljoonaan kiloon.
Vuonna 2008 sianlihaa vietiin 55 miljoonaa kiloa".
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/maatalouspolitiikka/markkinajarjestelytjasentehtavat/sianliha/luelisaa.html
"Jo vuosia jatkunut sianlihan 15% ylituotanto...". kirjoittaa JoVain
217miljoonasta kilosta 15% on 32,55miljoonaa kiloa, vienti oli kuitenkin 55miljoonaa, joten vuonna 2008 joten kaikki ylituotanto meni vientiin. Tuo puuttuva osa kulutuksesta korvattiin 22 mijoonan kilon tuonnilla.
Keskieuroopan ylituotanto ja venäjän tuontikielto tapahtuivat kuitenkin vuonna 2010 jolloin vienti suomesta väheni, vasta silloin vaikeuden siantuotannossa alkoivat. Samoin rehujen hinnan miltei kaksinkertaistaminen osui samalle vuodelle. Mistä siankasvattaja olisi alkuvuodesta 2010 voinut tietää tuon.
Siankasvatajien syytäminen tapahtuneesta on taas tuota JoVain provoilua kute se tää viljelijät eivät saisi työeläketta tai maalle ei saisi kustantaa vaikkapa laajakaista yhteyksiä.- sama kriisi
muhii myös maitopuolella. c-alue kasvaa liikaa tuella minkä miti olla vain tuotannon säilyttävä, ei lisäävä.
niin kauan kasvetaan kun rahaa saadaan ilmaseks, sitte ylituotantotilanteessa kova parku päälle.
kukaan pidä sitä minään jos teurastamo sanoo irti 100 mutta jos muutama sikaparonin karsina tyhjillään niin hirveä haloo. - Valehtelet,
sama kriisi kirjoitti:
muhii myös maitopuolella. c-alue kasvaa liikaa tuella minkä miti olla vain tuotannon säilyttävä, ei lisäävä.
niin kauan kasvetaan kun rahaa saadaan ilmaseks, sitte ylituotantotilanteessa kova parku päälle.
kukaan pidä sitä minään jos teurastamo sanoo irti 100 mutta jos muutama sikaparonin karsina tyhjillään niin hirveä haloo.maidontuotanto on kannattavampaa etelässä kuin pohjoisessa ja uusi etelän lehmätuki vain kasvattaa eroa.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 2137643
- 1176078
Olen miettinyt kauan
miten reagoisin, kun näen sinut taas. Ehkä ladannut tuohon hetkeen liikaa odotuksia. Ja sitten kun lopulta olit siinä, h465572Vanhempi mies
Jos yritän ajatella sinut pois sydämestäni, ikävä ja surullinen kaipuu tulee kaksin verroin kovempana. Olit mun unessa323770- 663545
- 302788
Ostiko maailma sinut minulta?
Kun et enää resonoi kuin ennen. Kun et enää ihmetellen katso ympärillesi ja pohdi mitä mäen takana on? Ymmärrän ja tue252721On niin vaikea olla lähelläsi
En saa ottaa kädestäsi kiinni, en saa halata. En saa silittää hiuksiasi. Enkä saa sinua koskaan omakseni. ☔ Miehelle na282565- 432470
Minne sä aina välillä joudut
Kun pitää hakemalla hakea sut sieltä ja sitten oot hetken aikaa esillä kunnes taas menet piiloon, en ymmärrä 🤔❤️ Oot ta172326