Opiskelin 2 vuotta sähkövoimatekniikkaa ammattikorkeakoulussa ja vaihdoin aaltoon.
Opiskelen nyt aallossa toista vuotta ja voisin hieman avautua, miksi AMK on yksi suuri, huono ja häpeällinen tahra Suomen sivistyskehityksessä.
TKK:n piirianalyysi I (5OP) pitää sisällään saman, kuin AMK:n Piirianalyysi 1 (6op) Piirianalyysi 2 (3op) analoginen elektroniikka (3op) ja perehdytys vahvistimiin (2op.) Suomeksi TKK:n 5op piirianalyysikurssi pitää sisällään saman, kuin AMK:n 14 opintopistettä. Jos ette usko, voitte tarkastaa kurssin sisällön sivulta noppa.aalto.fi -> piirianalyysi 1 ja verrata sitä AMK:n kursseihin.
TKK:n 10op matematiikka (S1) kesti 4 kuukautta. Ensimmäisen 6 viikon aikana käsiteltiin matematiikkaa enemmän, kuin AMK:n ensimmäisen vuoden matikoissa yhteensä (18OP.) Erityisenä huomiona se, miten TKK:lla käsiteltiin kompleksilukuja ENEMMÄN ja PIDEMMÄLLE MENNEN 2 luennon aikana, kuin AMK.ssa 3 opintopisteen kurssin aikana. Tämänkin voitte tarkastaa.
Lisäksi TKK:n ENSIMMÄINEN fysiikankurssi (3op) sisälsi enemmän fysiikkaa, kuin AMK:n ensimmäiset 9op. (jälleen kerran, tarkistakaa. Kurssin nimi on nopassa fysiikka ia)
Tiedän, että joku yrittää perustella, miksi AMK on hyvä bla bla bla, mutta yrittäkääpä kumota nuo faktat jotka juuri mainitsin. Voitte parilla klikkauksella itse tarkistaa asian, jos ette usko.
Eli suomeksi: AMK-opiskelijat, te olette luusereita ettekä tiedä opiskelusta yhtään mitään. Toivottavasti tajuatte, että sellaisina teitä tullaan myös kohtelemaan valmistumisen jälkeen.
Ammattikorkeakoulu on yksi suuri vitsi
108
8039
Vastaukset
- AMKonperseestä
Myönnettävä on, oikeassa olet. Ainakin täällä Centriassa tradenomiopiskelu on pilipalitouhua pahimmasta päästä. En tiedä onko koko tradenomi-homma yhtä paskan kanssa touhuamista, mutta tämä ei ainakaan minua varten ole.
AMKonperseestä sanoisin että lähde sitten vetämään sieltä, mitä siinä mariset p***ele, jos ei kiinosta, painu CHALMERS,iin tai jenkkeihin, tai niin tkk: hon. Kaikentasoista. koulutusta vaaditaan.
- 9383833933
Taas näitä kylähulluja :D:D:D:D
- Miten tuli mieleen?
Hoh hoijaa, oliko Aallossa ollenkaan puhetta miten noita tietoja sovelletaan oikeassa elämässä? Amk:ssa loput opintopisteet tulevat siitä käytännöstä. Aallossa on vain teoriaa, ilman käytäntöä, ja siksi opintopisteitä tulee vähemmän.
AMK = teoriaa ja käytäntöä
Kirjoituksesi on oiva esimerkki, mitä tapahtuu kun ihminen opiskelee pelkkää teoriaa. Näkökulma kapeutuu niin että ei muuta näe kuin oman napansa.- DI2016X
Olen ollut 2 vuotta AMKissa, kuten sanoin. "AMKssa on käytäntöä enemmän kuin TKK:lla" on aivan täyttä paskaa.
TKK:lla on ENEMMÄN laboratoriotunteja (eli käytännön opetusta) kuin AMK:ssa! AMK:ssa opintopisteitä vain tippuu 2-3 kertaa helpommin, joten AMKissa on opintopisteellisesti enemmän käytäntöä, kuin TKK:lla. Tosiasia on toinen.
"Kirjoituksesi on oiva esimerkki.." Kuten tekstistä huomasi, olen opiskellut kauemmin AMKissa, kuin aallossa. - Rosterix
Heh heh, vai sovelletaan. Satuin olemaan työpaikkani järjestämällä kurssilla joka pidettiin erään AMK:n tiloissa. Tauolla kuljin yhden avoimen luokan ohi. Käynnissä oli matikan tunti. Opettaja heitti dokumenttikameralla graafisen laskimen näytön valkokankaalle ja kävi läpi näille isänmaan toivoille että miten koneeseen näpytellään 3. asteen yhtälö. Tätähän tämä käytännön opettaminen tarkoittaa, meinaan että opetetaan käyttämään laskinta. Kyllä sillä kelpaa täällä kehuskella...
Tämä siis vuonna 2011. Itse kun menin korkeakouluun vuonna 1996, niin heti fuksivuonna matikassa tehtiin viikkoharkkoja Matlabilla tai Maplella (joita siis käytetään oikeasti töissä nykyään) Ei kukaan mitään taskulaskimia enää käytä jos on yhtään vaativampia laskuja suoritettavana.
- yo22212
Vertaat nyt ihan vääriä asioita. TKK:lle tullaan taustana lukion pitkä matikka ja fysiikka, totta kai siellä voidaan olettaa enemmän asioita tiedetyksi ja näin edetä nopeammin.
Ammattikouluista tai esim. lyhyestä matikasta tulleille täytyy lähteä liikkeelle ihan perusteista, mm. mitä tarkoittaa vektori, integraali jne. Ei se johdu välttämättä tyhmyydestä, vaan siitä että opiskelijoilla on erilaiset taustat, joku osaa enempi käytäntöä jne. Mutta kyllä siellä myöhemmin kiritään. AMK:n on tarkoituskin olla se käytännönläheisempi paikka. Kerropa oikeasti missä työpaikassa insinööri tarvitsee niitä kompleksitason polkuintegraaleja ?- DI2016X
Kompleksitason polkuintegraaleja tarvitsee aivan helvetisti esim. Kenttäteoriassa, eli Piirianalyysia ns .syvemmälle menevässä oppiaineessa.
On totta, että AMKinssi ei tarvitse kys. oppiainetta, koska heillä ei ole lainkaan kenttäteoriaa. Joka onkin muuten toinen hauska asia; Opetetaan erittäin suppeasti, miten sähköpiirit toimivat, mutta ei lainkaan näytetä MIKSI piirit toimivat niin, eikä MITEN kys. sähkökentät saadaan muodostettua. AMK-opetus lähtee siitä oletuksesta, että maailmassa on ihmisiä, jotka ovat tehneet jo kaikki oikeasti vaikeat asiat ja AMKit voivat jatkaa niistä helpommista. - vali vali vali
DI2016X kirjoitti:
Kompleksitason polkuintegraaleja tarvitsee aivan helvetisti esim. Kenttäteoriassa, eli Piirianalyysia ns .syvemmälle menevässä oppiaineessa.
On totta, että AMKinssi ei tarvitse kys. oppiainetta, koska heillä ei ole lainkaan kenttäteoriaa. Joka onkin muuten toinen hauska asia; Opetetaan erittäin suppeasti, miten sähköpiirit toimivat, mutta ei lainkaan näytetä MIKSI piirit toimivat niin, eikä MITEN kys. sähkökentät saadaan muodostettua. AMK-opetus lähtee siitä oletuksesta, että maailmassa on ihmisiä, jotka ovat tehneet jo kaikki oikeasti vaikeat asiat ja AMKit voivat jatkaa niistä helpommista.Tottakai AMK-opetus lähtee tuosta olettamuksesta. Yliopistoihmiset sun muut kehittelevät teoriat ja matemaattiset mallit, AMK-ihmiset sitten näitä asioita hyödyntävillä työkaluilla laativat käytännön sovelluksia. Ei normaalin inssin tarvitse osata ja ymmärtää jokaista teoriaa ja nippelitetoa jonkin tekniikan taustasta. Mikä tässä nyt on niin vaikeaa?
- Inssiska
Voi sua raasua. Täällä tyytyväinen AMKinssi joka heti valmistuttuaan revittiin alansa töihin. Hyvä palkka, kiva työ ja ainakin omilla tiedoillani pärjään oikein hyvin. Onnea sulle Aallossa, teikäläisten asenteet kyllä ikävä kyllä on työelämässä hyvin huomattu..
- Ri amk
Oliko pointti se että AMK:n opetussuunnitelma pitää saada samaksi kuin TKK:ssa?
Olisi makeaa jos koko ikäluokka koulutettaisiin DI:ksi, tehtäisiin kaikki sitten yhdessä sitä Piirianalyysiä. - koopratt
Omalla työpaikalla amk inssit ovat työpaikat arvostetuimpia (ja parhaita) työntekijöitä. DI- puolelta taas on tullut ihme kiukuttelijoita keillä ei ole ollut minkäänlaisia sosiaalisia taitoja eivätkä sen vuoksi ole pärjänneet töissään.
- DI2016X
Tämä on kyllä kumma juttu. AMK-inssit on aina niitä parhaita työpaikan pelastajia, jos kuuntelee AMK-opiskelijoiden/valmistuneiden puheita. Kuitenkin DI työllistyminen omalle alalle on 98,2% ja amk 78% (lähde tekniikka & talous)
Tämän lisäksi DI keskipalkka on 5005€ ja mediaani 4927€ (hki sanomat) ja AMK-'insseillä' keskipalkka on 3600€ ja mediaani 3363€! Eli mediaani on karkeasti kolmasosan vähemmän! - Matala ÄO?
DI2016X kirjoitti:
Tämä on kyllä kumma juttu. AMK-inssit on aina niitä parhaita työpaikan pelastajia, jos kuuntelee AMK-opiskelijoiden/valmistuneiden puheita. Kuitenkin DI työllistyminen omalle alalle on 98,2% ja amk 78% (lähde tekniikka & talous)
Tämän lisäksi DI keskipalkka on 5005€ ja mediaani 4927€ (hki sanomat) ja AMK-'insseillä' keskipalkka on 3600€ ja mediaani 3363€! Eli mediaani on karkeasti kolmasosan vähemmän!Miksi vertaat ylemmän tutkinnon ja alemman tutkinnon palkkaa keskenään?
Tienaako lääkäri enemmän kuin sairaanhoitaja? Tienaako ekonomi enemmän kuin tradenomi?
DI on ylempi korkeakoulututkinto, Insinööri (AMK) on ammattikorkeakoulututkinto (vastaa alempaa korkeakoulututkintoa).
Taidat olla harvinaisen hölmö yksilö.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980464
PS. tienaako opettaja enemmän kuin koulunkäyntiavustaja? - Kerrohan lisää
DI2016X kirjoitti:
Tämä on kyllä kumma juttu. AMK-inssit on aina niitä parhaita työpaikan pelastajia, jos kuuntelee AMK-opiskelijoiden/valmistuneiden puheita. Kuitenkin DI työllistyminen omalle alalle on 98,2% ja amk 78% (lähde tekniikka & talous)
Tämän lisäksi DI keskipalkka on 5005€ ja mediaani 4927€ (hki sanomat) ja AMK-'insseillä' keskipalkka on 3600€ ja mediaani 3363€! Eli mediaani on karkeasti kolmasosan vähemmän!Olisiko sulla heittää jostain luotettavaa vertailua, miten YAMK-tutkinnon ja DI-tutkinnon suorittaneiden palkat eroaa toisistaan? Se olisi oikeasti kiinostava tieto.
Myös tekniikan kandien ja insinööri (AMK)-tutkinnon suorittaneiden palkat ovat vertailukelpoiset, koska tutkinnon taso on sama. Sekin tieto kiinnostaa. - amk ei ole yliopisto
Kerrohan lisää kirjoitti:
Olisiko sulla heittää jostain luotettavaa vertailua, miten YAMK-tutkinnon ja DI-tutkinnon suorittaneiden palkat eroaa toisistaan? Se olisi oikeasti kiinostava tieto.
Myös tekniikan kandien ja insinööri (AMK)-tutkinnon suorittaneiden palkat ovat vertailukelpoiset, koska tutkinnon taso on sama. Sekin tieto kiinnostaa.No huh huh. Vertailkaapa sitten tekniikan lisensiaatin ja tohtorin palkkoja Yamk:n vuoden pikalinjan käyneiden palkkoihin. Kiinnostavaa, eikö?
- Mitä iniset ...
amk ei ole yliopisto kirjoitti:
No huh huh. Vertailkaapa sitten tekniikan lisensiaatin ja tohtorin palkkoja Yamk:n vuoden pikalinjan käyneiden palkkoihin. Kiinnostavaa, eikö?
Onko joku väittänyt että amk on yliopisto. Yamk-tutkinto ja Di-tutkinto nyt vaan sattuu olemaan saman tasoisia tutkintoja. Ei kai tuota nyt kannata kiistää, sehän on laissa, ja onhan se muissakin maissa sama juttu. Master of Engineering ei tietenkään ole sama asia kuin Master of Science, tai Master of Filosofy, mutta on ne silti saman tasoisia tutkintoja.
- Mutta kuitenkin
Mitä iniset ... kirjoitti:
Onko joku väittänyt että amk on yliopisto. Yamk-tutkinto ja Di-tutkinto nyt vaan sattuu olemaan saman tasoisia tutkintoja. Ei kai tuota nyt kannata kiistää, sehän on laissa, ja onhan se muissakin maissa sama juttu. Master of Engineering ei tietenkään ole sama asia kuin Master of Science, tai Master of Filosofy, mutta on ne silti saman tasoisia tutkintoja.
Yamkkeja on vielä niin vähän, että heidän palkkatasostaan puhuminen on enemmän yksittäistapauksiin pohjautuvaa mutu-tietoa kuin tilastoa.
- leikki-insinöörille
Mitä iniset ... kirjoitti:
Onko joku väittänyt että amk on yliopisto. Yamk-tutkinto ja Di-tutkinto nyt vaan sattuu olemaan saman tasoisia tutkintoja. Ei kai tuota nyt kannata kiistää, sehän on laissa, ja onhan se muissakin maissa sama juttu. Master of Engineering ei tietenkään ole sama asia kuin Master of Science, tai Master of Filosofy, mutta on ne silti saman tasoisia tutkintoja.
turha inistä tasosta.... opetuksen taso tekniikan alan yliopistossa on täysin eri luokkaa kuin amk:ssa, samoin vaatimukset. ihan sama millä nimikkeellä amk:sta valmistuu, kunnolliset työnantajat kyllä tietävät totuuden
- sdefrgthyjukiolp
DI2016X kirjoitti:
Tämä on kyllä kumma juttu. AMK-inssit on aina niitä parhaita työpaikan pelastajia, jos kuuntelee AMK-opiskelijoiden/valmistuneiden puheita. Kuitenkin DI työllistyminen omalle alalle on 98,2% ja amk 78% (lähde tekniikka & talous)
Tämän lisäksi DI keskipalkka on 5005€ ja mediaani 4927€ (hki sanomat) ja AMK-'insseillä' keskipalkka on 3600€ ja mediaani 3363€! Eli mediaani on karkeasti kolmasosan vähemmän!Kato tieinssin keskipalkka ennen kun tuut numeroitas lyömään tänne ja tieinssiksihän riittää ihan AMK. Pieniä ovat nuo DI.n palkat...
- no jooo
amk ei ole yliopisto kirjoitti:
No huh huh. Vertailkaapa sitten tekniikan lisensiaatin ja tohtorin palkkoja Yamk:n vuoden pikalinjan käyneiden palkkoihin. Kiinnostavaa, eikö?
No vertaappa siivojan ja insinöörin palkkaa. Kiinnostavaa eikö totta?
En tiennytkään että YAMK vastasi lisensiaattia ja tohoria. Jostain jäänyt sellanen mielikuva et ois vastannut maisteria mutta
- PerusDI
Juuri ylläolevan takia tulisikin tunnustaa, että insinööri ei osaamiseltaan vastaa DI:tä. Nykyiselläänhän keskustelupalstat on täynnä AMK-porukkaa, joiden mielestä AMK-insinööri on jumalasta seuraava ja yliopistosta valmistuneet DI:t ja tekniikan tohtorit eivät kelpaa "oikeisiin töihin".
- Wanha inssi
TKK on Suomen huippua resursseiltaan ja oppilasainekseltaan eli en yhtään ihmettele. Yhtään täysin puupäätä TKK-taustaista henkilöä en ole tavannut.
Mutta kannattaa huomata, että AMK-uudistuksessa suurin häviäjä oli tekniikan ala: lähiopetuksesta pois 25 % ja vaatimuksista pois pitkä matematiikka. Itse pidin vanhaa tekua aivan asiallisena laitoksena, jossa oppia oli tarjolla, jos sen vaan osasi ottaa. Toisaalta koulutus oli todella Nokia-vetoista, esim. labroissa oli Nokialta saatuja vanhoja laitteita, joilla tehtiin harjoitustöitä. Matematiikkaa oli runsaasti, mutta eipä niitä taitoja ole tarvinnut. - Alku ja juuri
Ongelman juuri on, että vanha suomalainen parivuotinen opistokoulutus yhtenäistettiin Bolognan sopimuksen kanssa ilman lisärahoitusta mutta opiskeluaikoja pidentämällä. Ongelmaa ei myöskään haluta ratkaista, vaan AMK:t on niputettu keskenään muhimaan.
Länsi-Eurooppalaisessa järjestelmässä, johon Bolognan sopimus perustuu, ei ole erillistä opistoastetta pl. joissakin tekniikan aloissa Saksassa. Ideana on yhtenäinen kanditutkinto, joka luo sekä edellytykset jatko-opiskelulle että työelämään siirtymiselle.
Kun järjestelmä halutaan toimivaksi, puretaan suuret AMK:t ja yksiköt jaetaan lähimmille ainetta opettaville yliopistoille kandiyksiköiksi. Aallolla asimerkiksi on sen jälkeen vaikka neljä yksikköä, jotka tuottavat keskusyksikön ohjauksessa ja standardein tekniikan kandeja.
Työelämään liittyminen tapahtuu tämän jälkeen. Maisteriopintoja ei useinkaan saa länsi-euroopassa aloittaa suoraan kandivaiheen jälkeen, vaan on oltava ensin muutamia vuosia työelämässä.
Jos taas verrataan meidän AMK opintoja muualle eurooppaan, ne ovat yleensä linjassa monien yliopistojen kandiopintojen kanssa. Eli Aalto ja moni muu yksikkö Suomessa vaatii tasoon nähden aika paljon! - Dipl.Ing
Näin se vaan menee, onneksi DI-koulutus puhuu puolestaan eikä tarvitse kimittää tyyliin "miedän iskä on parempi kun teidän iskä". Ihme mokuttajia AMK:stakin nykyisin valmistuu....
- joo näin
Itse aloitin sairaanhoitajaopinnot amk:ssa ja jätin kohta kesken, kun hittovie sen minkä opettaja opetti kahden tunnin aikana jaaritellen pystyi tiivistämään helposti 5-15 minuuttiin, ja kaiken tarvittavan sai perusteluineen mahtumaan mukaan. Itse asiassa oli hankalampaa istua epämukavalla tuolilla tunkkaisessa sisäilmassa kuuntelemassa mutisevaa, asian vierestä kiertelevää opettajaa ja yrittää keskittyä ja poimia sieltä jorinasta se oleellinen, kuin mitä olisi ollut jos opettaja olisi tiivistänyt opetettavansa muutaman lauseeseen, kirjoittanut sen paperille ja jakanut meille ja päästänyt opiskelemaan jonnekin muualle kuin lievästi homeiseen luokkahuoneeseen.
Ajatus siitä, että sitä kestäisi kolme ja puoli vuotta oli aivan liikaa...- Viisautta riittää
Se on kumma juttu, että opetettavat tietävät aina paremmin kuin opettajat, mitä ja miten pitäisi opettaa. Opettajat taas tietävät aina paremmin kuin alan jokapäiväisessä käytännössä toimivat, mitä siellä tarvitaan, vaikka omakohtaiset kontaktit käytäntöön olisivat vähintään vuosikymmenen takaisia.
Ministeriössä sitten on se lopullinen viisaus siitä, miten paljon ja missä kunkin alueen osaajia koulutetaan. Tosin nuorisotyöttömyyden suuruus osoittaa, etteivät arvaukset sielläkään ole menneet kohdalleen. - Kohä
Hear hear!
Viikon kun olet koulusta pois, niin pari tehtävää joudut tekemään, mutta muuten et jää mistään, mitä olisi hankalaa itse opetella, paitsi. Parhaimmassa tapauksessa poissaolo sattuu viikolle, jolla on ruhtinaalliset kahdeksan tuntia opetusta. Kokeeseen tulee luentoslaidit luettavaksi ja jengi valittaa kuin on rankkaa...
On totta, että AMKinssi ei tarvitse kys. oppiainetta, koska heillä ei ole lainkaan kenttäteoriaa. Joka onkin muuten toinen hauska asia; Opetetaan erittäin suppeasti, miten sähköpiirit toimivat, mutta ei lainkaan näytetä MIKSI piirit toimivat niin, eikä MITEN kys. sähkökentät saadaan muodostettua. AMK-opetus lähtee siitä oletuksesta, että maailmassa on ihmisiä, jotka ovat tehneet jo kaikki oikeasti vaikeat asiat ja AMKit voivat jatkaa niistä helpommista.
Niin voisi sanoa ihan kaikista aloista. Teoriasta käytäntöön. Jos sinua kiinnostaa miten piirit ihan todella toimivat, niin AMK ei silloin ole oikea valinta. Ei ole olemassa mitään universaalisesti oikeaa valintaa, vaan jokainen hakee sinne mikä kiinnostaa. On aivan järjetöntä sanoa että AMK-insinöörit olisivat jollain tavalla huonompia ihmisiä kuin muut (sama pätee ihan kaikessa).
Itse juuri tällä hetkellä abina mietin omaa valintaani. Olen myös kiinnostunut teoreettisemmasta puolesta ja sinun kertomuksesi tukevat tällöin hyvin sitä mikä voisi olla minulle hyvä valinta. Kaikki ihmiset eivät kuitenkaan ole samanlaisia, vaan toiset haluavat hakea sinne soveltavammalle puolelle (tai miksi sitä ikinä haluaakaan kutsua).- Ei huonompi ratkaisu
YAMK on todella hyvä ratkaisu esimerkiksi kunnalla tai valtiolla työskenteleville henkilöille tai näihin tehtäviin haluaville. Kun käyt ylemmän AMK -tutkinnon (joka rinnastetaan ylempään korkeakoulututkintoon), niin voit hakea kaikkia työpaikkoja ja toimia, joihin vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto. Tämä on tavallista juurikin valtiolla ja kunnalla.
Eli YAMK on järkevä vaihtoehto kaikkiaan, jos haluaa päästä helpomman kautta ns. ylempiin tehtäviin - eli mukava kiertotie "yliopistotason tehtäviin" ilman yliopistotasoisia opintoja. En siis sulkisi pois tätäkään vaihtoehtoa.
Teet ensin pari vuotta töitä AMK:n jälkeen ja sitten käyt työn ohessa "ylemmän korkeakoulututkinnon" ja sitten menet töihin vaikkapa ylitarkastajaksi tai erityissuunnittelijaksi tai mihin tahansa ylempää korkeakoulututkintoa vaativaan työhön.
Näin voit ohittaa vaikeat yliopisto-opinnot ja aikaakin säästyy. Lisäksi opintojen tuottaessa vähemmän työtä voi opiskelujen sivulla tehdä palkkatyötä ja tämän lisäksi YAMK -opinnot ovat aina työn ohella suoritettavia.
On varminta tietysti suorittaa ylempi korkeakoulututkinto yliopistossa, mutta helpommalla pääsee YAMK:n kautta. Yliopiston kurssit ovat niin paljon vaikeampia - samoin sisäänpääsy. Monille tämä tasoero on yksinkertaisesti niin suuri, että ainoastaan toinen reitti tulee kysymykseen - esimerkiksi matemaattisten aineiden osalta.
Esimerkiksi teknisten alojen DI- tai maisteriohjelmiin on varsin tiukat matemaattiset osaamisvaatimukset. Siltaopinnot sisältävät poikkeuksetta suuren määrän juuri vaikeaa matematiikkaa. AMK:n puolelta YAMK -tutkinnon suorittamalla voit hakea samoja "ylempää korkeakoulututkintoa" vaativia töitä perus AMK:n matematiikalla arvosanoilla 1 (hyväksytty).
Kun suoritat AMK:ssa opintoihin pakollisena kuuluvat matematiikat vaikka rimaa hipoen niin tämän enempää ei tarvitsekaan matemaattisia aineita enää opiskella. YAMK -tutkinnot eivät sisällä irtoaineita, kuten matematiikkaa, vaan lähinnä kehittämistehtäviä. Eli saavutat "ylemmän korkeakoulututkinnon" käytännössä yläastematematiikalla.
Kannattaa muistaa myös, että AMK:ssa päästetään osassa kursseista myös "säälistä" läpi, eli mm. matematiikan kesäpreppauksissa ovat matalammat pisterajat ja kokeisiin annetaan hyvinkin tarkkoja tärppejä, jotta saadaan kaikki läpi kokeista.
Eli tällä tavoin pääsee todella paljon helpommalla "ylemmän korkeakoulututkinnon" vaativiin tehtäviin esimerkiksi tekniikan alalla - näistä monissa ei itse työtehtävissä lasketa mitään eli puuttuvasta laskutaidosta ei sinänsä ole haittaa (esimerkiksi rakennussuunnittelussa lasketaan, mutta on teknisiä DI-aloja, joissa ei työtehtävissä tarvita matemaattista päättelykykyä) - ohitat vaan vaatimuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi monet tuotantotalouden tehtävät, jotka ovat monesti päällikkö- ja johtotason tehtäviä.
Kaikkiaan YAMK on hyvä ratkaisu monille opiskelijoille, jotka eivät ole käyneet lukiota tai kokevat muuten esim. juuri matemaattiset aineet ongelmallisiksi, mutta haluavat silti vaativiin ja monesti hyvin palkattuihin asiantuntijatehtäviin vaikka rahkeet eivät riitä. Tällä tavoin riittää.- PerusDI
"Kaikkiaan YAMK on hyvä ratkaisu monille opiskelijoille, jotka eivät ole käyneet lukiota tai kokevat muuten esim. juuri matemaattiset aineet ongelmallisiksi, mutta haluavat silti vaativiin ja monesti hyvin palkattuihin asiantuntijatehtäviin vaikka rahkeet eivät riitä. Tällä tavoin riittää. "
Voiko tämän ymmärtää niin, että koko ylempi AMK -tutkinto on puhdasta bluffausta: väitetään tutkinnon vastaavan tasoltaan DI-tutkintoa, vaikka todellisuus on ilmeisesti jotain aivan muuta.
Jos ei rahkeet riitä DI:ksi niin olisi varmaan pysyä pois niistä hommista, jotka ovat heille tarkoitettuja. - PerusDI
PerusDI kirjoitti:
"Kaikkiaan YAMK on hyvä ratkaisu monille opiskelijoille, jotka eivät ole käyneet lukiota tai kokevat muuten esim. juuri matemaattiset aineet ongelmallisiksi, mutta haluavat silti vaativiin ja monesti hyvin palkattuihin asiantuntijatehtäviin vaikka rahkeet eivät riitä. Tällä tavoin riittää. "
Voiko tämän ymmärtää niin, että koko ylempi AMK -tutkinto on puhdasta bluffausta: väitetään tutkinnon vastaavan tasoltaan DI-tutkintoa, vaikka todellisuus on ilmeisesti jotain aivan muuta.
Jos ei rahkeet riitä DI:ksi niin olisi varmaan pysyä pois niistä hommista, jotka ovat heille tarkoitettuja.Korjaus
"Jos ei rahkeet riitä DI:ksi niin olisi varmaan parempi pysyä pois niistä hommista, jotka ovat heille tarkoitettuja. " - Tarkennusta.
PerusDI kirjoitti:
Korjaus
"Jos ei rahkeet riitä DI:ksi niin olisi varmaan parempi pysyä pois niistä hommista, jotka ovat heille tarkoitettuja. "Mutta ihmisiä kiinnostaa tulotason kasvattaminen. Palkka. Asuntolainan nopeampi maksaminen. Korkeampi elintaso. Ei-suoritustason tehtävät.
Varsinkin tekniikan alan opinnot sisältävät paljon monille vaikeita matemaattisia aineita, joita ei valmistumisen jälkeen enää tarvitse työtehtävissä. Kun kerran niistä suoriudut, voit ne unohtaa.
Moniin, varsinkin kunta-alalla ja valtiolla oleviin ylempiin virkoihin / tehtäviin on määritetty vaatimukseksi ylempi korkeakoulututkinto.
On sellaisia henkilöitä, joilla on oman alansa osaaminen kunnossa ja kykyä hoitaa esimiestehtäviä, mutta matemaattinen osaaminen on huonoa - tai sitten nuoruudessaan on valinnut ammattikoulun linjan lukion ja pitkän matematiikan ja lukiofysiikan sijaan. Eli harjoitusta ja laskentarutiinia ei ole syntynyt.
Tälläiselle henkilölle YAMK on paras (ja periaatteessa ainoa) ratkaisu. Hänellä on kompetenssia ja osaamista omalla alallaan, mutta hän ei ole hyvä laskemaan. Ts. hän ei pääse sisään maisteriohjelmiin tai niistä läpi, koska siltaopinnot sisältävät paljon vaikeita matemaattisia aineita. Hakeminen DI-opintoihin ei onnistu, koska pääsykokeiden matemaattiset aineet tuottavat suuria vaikeuksia.
Vielä jos on kyseessä vanhempi henkilö, voi matemaattisten asioiden opetteleminen ruohonjuuritasolta työn ohella olla yksinkertaisesti mahdotonta.
Silti hänellä voi olla esimieskokemusta ja osaamista kokemuksen kautta todella paljon. Hänen tarvitsee vain saavuttaa "muodollinen pätevyys" kunnan tai valtion virkaan tai toimeen. Tällöin YAMK on todella hyvä ratkaisu.
Varminta olisi tietysti alunperin suorittaa DI-tutkinto, mutta kaikki eivät yksinkertaisesti selviä niistä matemaattisista haasteista - vaikka muu ammattillinen osaaminen olisi kuinka hyvää.
Ymmärrän, ettei tämä toimi kaikilla aloilla ja suuntauksilla, kuten aikaisemmin mainitsemani rakennussuunnittelu. Näitä oikeasti matemaattista kykyä tarvitsevia aloja on toki paljon muitakin. Mutta on olemassa paljon johtotehtäviä, joihin tarvitaan muodollinen, yleisesti sovittu koulutustaso (ylempi korkeakoulututkinto) - mutta itse matemaattista osaamista ei tarvita yhtään. Ja tämä pätee juuri varsinkin päällikkö- ja johtotason tehtävissä.
Poikkeuksia on tietysti, kuten esimerkiksi laskentatoimen päällikkö tai talousjohtaja. Mutta esimerkiksi keskiverto johtaja-DI ei laske kuin lomapäiviä ja omaa palkkaansa. Tähän hommaan sopii myös YAMK:n käynyt - kunhan hän ohittaa yleisesti sovitut tai lailla määrätyt koulutusvaatimukset.
- sähkö dippa inssi
Ei ole meidän kunnassa palkattu muita kuin yliopiston käyneitä.
- vcxvcxvxcxv
Kun saat koulusi loppusuoralle tai viimeistään työelämässä huomaat, että et tee noilla syvennetyillä tiedoilla yhtään mitään työssäsi. Tottakai AMK on helpompi päästä läpi ja vaatii vähemmän työtä kuin yliopisto, mitä odotit?
- Mutta kuitenkin
Riippuu aivan töistä. On työpaikkoja, joissa ei tule toimeen edes noilla syvennetyillä tiedoilla. Tosin niitä on harvassa, ja niihin pystyviä vielä harvemmassa.
Mutta tuollaisia on, ja niissä tarvitaan tosi osaajaa eikä vain osaamisestaan turhia luulevia. - PerusDI
Mutta kuitenkin kirjoitti:
Riippuu aivan töistä. On työpaikkoja, joissa ei tule toimeen edes noilla syvennetyillä tiedoilla. Tosin niitä on harvassa, ja niihin pystyviä vielä harvemmassa.
Mutta tuollaisia on, ja niissä tarvitaan tosi osaajaa eikä vain osaamisestaan turhia luulevia.Nämä ovatkin sitten monesti TkT-tason heiniä. Ja tohtorikoulukseen taas ylempikin AMK antaa heikot eväät.
- yksteekkariespoosta
"Kun saat koulusi loppusuoralle tai viimeistään työelämässä huomaat, että et tee noilla syvennetyillä tiedoilla yhtään mitään työssäsi."
Tässä onkin se ero. Ammattikorkeakoulu valmistaa työelämään. Yliopistossa periaatteessa voi opiskella ihan vain sivistyksen ja tutkimuksen vuoksi. Se on hieno juttu.
Tosin itse opiskelen teknillisessä yliopistossa ja välillä sitä kyllä miettii, että missä on se sivistys. Kaikki puhuvat rahasta ja työelämästä ja siitä mitä "kannattaa" opiskella. Mietitään mitä työnantaja haluaa tai mitä kuluttajat haluavat. Ei nähdä sitä vaihtoehtoa, että voisi itse vaikuttaa yhteiskuntaan OMIEN valintojen ja OMIEN, itsenäisten tekojen kautta.
Ja sitten vielä joku teekkari yrittää väittää Otaniemen päälafkan vessakopin seinällä, että meillä nörteillä on Nietzschet luettu. Tuskinpa on kovin monella, sillä keskivertoteekkari on tahdon ja vapauden kategoriassa kutakuinkin tasolla "ostaisko äiti (=pomo) mulle tikkarin (=ipadin/mersun)".
On tietysti hyvä olla realistinen. TKK:lta saa töitä oikeesti, eikä juutu vuosikausiksi käytäville jauhamaan filosofiasta, morfogeeneesistä, auringonpilkuista tai viimeisimmästä Venus-transitista.
Onhan Teknillinen korkeakoulu (nyk. Aalto yliopiston xxjotain xxpalasia) hieman eri asia kuin vaikkapa Helsingin yliopiston luonnontieteellinen tiedekunta, vaikka molemmat yliopistoja periaatteessa ovatkin. Tekniset korkeakoulut ovat kuitenkin yliopiston irvikuvia, jos aletaan pohtia mitä yliopiston tosiasiassa pitäisi edustaa.
Aalto xxjotain xxpalasia on tietysti uudempi ja menestyksekkäämpi kuin "vanhan rahan" teoriapainoitteiset yliopistot. Se on selvä. Mutta rahaa siirtyy näistä tiedeyliopistoista pikkuhiljaa poiis. Jos TKK:lla tehdään tulosta, niin siellä tehdään tulosta. (Mutta siihen sen jääkin.)
TKK:lla ei todellakaan haluta käyttää rahaa ja resursseja siihen, että ensimmäisen vuoden sähköopiskelijat esimerkiksi tajuaisivat Eulerin identiteetin ESTEETTISEN arvon.
Ihan sama. Sellaisella tiedolla EI TOSIAAN TEE MITÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ, koska työelämässä ei tee mitään ESTEETTISILLÄ asioilla.
Pääasia että perus AMK sähkäri osaa sotkea osoittimillaan jotain suht hyviä komponentteja levylle tai valita sopivan kaapelin paksuuden SFS:stään ja että dippainssi osaa hyppiä aika- ja taajuustasojen välillä hieman sukkelamminkin tajuamatta kuitenkaan mihin tämä hyppely perustuu.
TKK:lla Laplace ja Fourier ovat hyvinkin tuttuja termejä ja niihin liittyvää laskentoa käytetään sujuvasti, mutta aivan yhtä hyvin voitaisiin puhua nakeista ja vanukkaista koska harvalla on mitään käsitystä (saatikka kiinnostusta) näiden asioiden takana olevista filosofishistoriallisista tosiasioista.
On todella mieltä alentavaa, että 1800-luvun matemaatikot ovat tehneet upean työn ihmiskunnan henkisen kehityksen ja insinöörimatematiikan(kin) eteen ja sitten massaluennoilla näitä asioita käydään läpi pikapikaa kun joku vieressä istuva "tehokas kaveri" ratkoo jo ensi viikon tehtäviäkin Volfram Alphalla ja selaa samalla Iltasanomien hassuja videoita.
Ja muutaman vuoden päästä yhteiskuntamme maksaa tälle sankarille 6000 e/kk, jotta hän voi samalla tehokkuudella, edelleen yhtä aivottomana kuin taannoin massaluennolla, ajaa tätä faustista yhteiskuntaamme ekologiseen, moraaliseen ja esteettiseen rappioon. - Osaomistaja
yksteekkariespoosta kirjoitti:
"Kun saat koulusi loppusuoralle tai viimeistään työelämässä huomaat, että et tee noilla syvennetyillä tiedoilla yhtään mitään työssäsi."
Tässä onkin se ero. Ammattikorkeakoulu valmistaa työelämään. Yliopistossa periaatteessa voi opiskella ihan vain sivistyksen ja tutkimuksen vuoksi. Se on hieno juttu.
Tosin itse opiskelen teknillisessä yliopistossa ja välillä sitä kyllä miettii, että missä on se sivistys. Kaikki puhuvat rahasta ja työelämästä ja siitä mitä "kannattaa" opiskella. Mietitään mitä työnantaja haluaa tai mitä kuluttajat haluavat. Ei nähdä sitä vaihtoehtoa, että voisi itse vaikuttaa yhteiskuntaan OMIEN valintojen ja OMIEN, itsenäisten tekojen kautta.
Ja sitten vielä joku teekkari yrittää väittää Otaniemen päälafkan vessakopin seinällä, että meillä nörteillä on Nietzschet luettu. Tuskinpa on kovin monella, sillä keskivertoteekkari on tahdon ja vapauden kategoriassa kutakuinkin tasolla "ostaisko äiti (=pomo) mulle tikkarin (=ipadin/mersun)".
On tietysti hyvä olla realistinen. TKK:lta saa töitä oikeesti, eikä juutu vuosikausiksi käytäville jauhamaan filosofiasta, morfogeeneesistä, auringonpilkuista tai viimeisimmästä Venus-transitista.
Onhan Teknillinen korkeakoulu (nyk. Aalto yliopiston xxjotain xxpalasia) hieman eri asia kuin vaikkapa Helsingin yliopiston luonnontieteellinen tiedekunta, vaikka molemmat yliopistoja periaatteessa ovatkin. Tekniset korkeakoulut ovat kuitenkin yliopiston irvikuvia, jos aletaan pohtia mitä yliopiston tosiasiassa pitäisi edustaa.
Aalto xxjotain xxpalasia on tietysti uudempi ja menestyksekkäämpi kuin "vanhan rahan" teoriapainoitteiset yliopistot. Se on selvä. Mutta rahaa siirtyy näistä tiedeyliopistoista pikkuhiljaa poiis. Jos TKK:lla tehdään tulosta, niin siellä tehdään tulosta. (Mutta siihen sen jääkin.)
TKK:lla ei todellakaan haluta käyttää rahaa ja resursseja siihen, että ensimmäisen vuoden sähköopiskelijat esimerkiksi tajuaisivat Eulerin identiteetin ESTEETTISEN arvon.
Ihan sama. Sellaisella tiedolla EI TOSIAAN TEE MITÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ, koska työelämässä ei tee mitään ESTEETTISILLÄ asioilla.
Pääasia että perus AMK sähkäri osaa sotkea osoittimillaan jotain suht hyviä komponentteja levylle tai valita sopivan kaapelin paksuuden SFS:stään ja että dippainssi osaa hyppiä aika- ja taajuustasojen välillä hieman sukkelamminkin tajuamatta kuitenkaan mihin tämä hyppely perustuu.
TKK:lla Laplace ja Fourier ovat hyvinkin tuttuja termejä ja niihin liittyvää laskentoa käytetään sujuvasti, mutta aivan yhtä hyvin voitaisiin puhua nakeista ja vanukkaista koska harvalla on mitään käsitystä (saatikka kiinnostusta) näiden asioiden takana olevista filosofishistoriallisista tosiasioista.
On todella mieltä alentavaa, että 1800-luvun matemaatikot ovat tehneet upean työn ihmiskunnan henkisen kehityksen ja insinöörimatematiikan(kin) eteen ja sitten massaluennoilla näitä asioita käydään läpi pikapikaa kun joku vieressä istuva "tehokas kaveri" ratkoo jo ensi viikon tehtäviäkin Volfram Alphalla ja selaa samalla Iltasanomien hassuja videoita.
Ja muutaman vuoden päästä yhteiskuntamme maksaa tälle sankarille 6000 e/kk, jotta hän voi samalla tehokkuudella, edelleen yhtä aivottomana kuin taannoin massaluennolla, ajaa tätä faustista yhteiskuntaamme ekologiseen, moraaliseen ja esteettiseen rappioon."Ihan sama. Sellaisella tiedolla EI TOSIAAN TEE MITÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ, koska työelämässä ei tee mitään ESTEETTISILLÄ asioilla"
Ja tähän luuloon on kaatunut monta suomalaisen johtamaa yritystä.
- eareatg
Mikä aloitusviestin tarkoitus oikein on?
Ihmeellistä "hiekkalaatikkomentaliteettia" huokuu tuo viesti ja on täynnä "mun iskä on parempi kuin sun iskä" -tyylistä huutamista. "Hei, siis menkää vaikka itte kattoon, jos ette usko. Niih!"
Omaan elämäänsä ja omiin opintoihinsa tyytyväisen ihmisen ei mielestäni tarvitse tulla jollekin Suomi24:n keskustelupalstalle avautumaan tällä tavalla:
"AMK-opiskelijat, te olette luusereita ettekä tiedä opiskelusta yhtään mitään. Toivottavasti tajuatte, että sellaisina teitä tullaan myös kohtelemaan valmistumisen jälkeen."
Olet siis nyt 2. vuoden opiskelija TKK:lla ja ilmeisesti kovin täynnä itseäsi, kun sait opiskelupaikan ja olet selvinnyt ensimmäisestä vuodesta. (Kudos! Et sentään ole fuksi.) Kaksi vuotta siis kuitenkin ehdit itsekin olla AMK:ssa kuten ne, joita nyt luusereiksi nimittelet. Miksi et heti mennyt TKK:lle? Miksi ensin luusereiden AMK?
Miten sinä nyt sitten ikään kuin yllättäen muutuit "luuserista" TKK:laiseksi yli-ihmiseksi?
Ymmärrätkö, millaisen ajatusvirheen teet?- DI2016X
"Miten sinä nyt sitten ikään kuin yllättäen muutuit "luuserista" TKK:laiseksi yli-ihmiseksi?"
Olenko jossain sanonut, että AMKilaiset olisivat synnynnäisesti pysyviä luusereita? En.
Muutuin antiluuseriksi siinä vaiheessa, kun lähdin ammattikorkeakoulusta. yksinkertaista, eikö?
- eareatg
"Olenko jossain sanonut, että AMKilaiset olisivat synnynnäisesti pysyviä luusereita? En."
Tiedätkö, mikä "olkiukkoargumentti" on? No, onhan se hienoa, että osaat ikään kuin väitellä itsesi kanssa.
"Muutuin antiluuseriksi siinä vaiheessa, kun lähdin ammattikorkeakoulusta. yksinkertaista, eikö?"
Ahaa, vai antiluuseri.
Oletko nyt ihan varma, ettei yhtään sitä AMK-luuseriutta ole sinussa jäljellä? Että se varmasti kaikki katosi, kun jätit AMK:n taaksesi? Missä vaiheessa se sinusta karisi? Kun sait tiedon uudesta opiskelupaikasta? Kun aloitit opinnot? Kun olit opiskellut viikon, kuukauden, vuoden?
Eikö se tee sinusta edelleenkin jonkinasteisen luuserin, koska olet joskus ollut AMK:ssa? Lienet ainakin luuserimpi kuin ne, jotka ovat päässeet suoraan TKK:lle viettämättä paria vuotta AMK:ssa. Eikö ole aika luuseria tuhlata pari vuotta aikaa ihan väärässä paikassa, ja vieläpä tuhlata opintotukikuukausiakin?- DI2012X
Tiedätkö sinä, mikä olkiukkoargumentti on? Hirveästi vaikuttaisi siltä, että käytät sitä. Minä kun en missään vaiheessa implikoinut, että sinä olisit väittänyt minun sanovan jotain.
Olen melko varma, että AMK-luuserius katosi minusta. Se taisi kadota oikeastaan siinä 2. kuukauden jälkeen, kun havaitsin, että olemme opiskelleet enemmän fysiikkaa, matematiikkaa ja sähkötekniikkaa kuluneessa ajassa, kuin AMKin 2 vuodessa yhteensä. Ja tämä on muuten ihan täyttä faktaa.
"Eikö se tee sinusta edelleenkin jonkinasteisen luuserin, koska olet joskus ollut AMK:ssa?" Voi olla. Alk.Per. kirjoitushan on niin äärikärkevästi provosoimalla kirjoitettu kuin voi olla. Ja käytännössä tarkoitettu ainoastaan ihmisille, jotka ihan aikuisten oikeasti luulevat olevansa DItasoisia AMK:sta valmistuttuaan. Kuten huomaamme, provosointi on toiminut erittäin hyvin. - Pyhä yksinkertaisuus
DI2012X kirjoitti:
Tiedätkö sinä, mikä olkiukkoargumentti on? Hirveästi vaikuttaisi siltä, että käytät sitä. Minä kun en missään vaiheessa implikoinut, että sinä olisit väittänyt minun sanovan jotain.
Olen melko varma, että AMK-luuserius katosi minusta. Se taisi kadota oikeastaan siinä 2. kuukauden jälkeen, kun havaitsin, että olemme opiskelleet enemmän fysiikkaa, matematiikkaa ja sähkötekniikkaa kuluneessa ajassa, kuin AMKin 2 vuodessa yhteensä. Ja tämä on muuten ihan täyttä faktaa.
"Eikö se tee sinusta edelleenkin jonkinasteisen luuserin, koska olet joskus ollut AMK:ssa?" Voi olla. Alk.Per. kirjoitushan on niin äärikärkevästi provosoimalla kirjoitettu kuin voi olla. Ja käytännössä tarkoitettu ainoastaan ihmisille, jotka ihan aikuisten oikeasti luulevat olevansa DItasoisia AMK:sta valmistuttuaan. Kuten huomaamme, provosointi on toiminut erittäin hyvin.Kysyn sinulta edelleen:
Miksi vertaat TOISTUVASTI keskenään ylempää korkeakoulututkintoa ja ammattikorkeakoulututkintoa?
Viesteistäsi paistaa läpi seuraava:
"Onko DI parempi tutkinto kuin Insinööri (AMK)?"
ON. On ja on. Mitä vielä haluat kuulla? Miksi vertaat näitä keskenään?
Vastaa sinä minulle. Onko lääketieteen lisensiaatti korkeampi tutkinto kuin sairaanhoitaja (AMK)? Onko filosofian maisteri (vaikka siis opettaja) korkeampi tutkinto kuin koulunkäyntiavustajan ammattitutkinto? On ja on.
Mitä haet tällä itsestäänselvyydellä, eikö nämä 30 viestiä ole jo vastanneet kysymykseesi?
Kaikki ylemmät korkeakoulututkinnot (myös DI) ovat korkeampia tutkintoja kuin mitkään ammattikorkeakoulutasoiset perustutkinnot (kuten insinööri (AMK). Tämä on fakta joka lukee laissa. Joka ei tätä ymmärrä on debiili.
Eri tutkintojen hyödyllisyydestä työmarkkinoilla ja työllistymisestä tai palkasta voit sitten perustaa oman ketjun vaikka tuonne palkat-palstalle. Siihen en tässä ota kantaa.
Kiteytän vielä asiat sinulle yksinkertaisesti:
1) DI on korkeampi tutkinto kuin Insinööri (AMK)
2) Todennäköisesti ylemmästä korkeakoulututkinnosta on enemmän hyötyä kuin alemmasta korkeakoulututkinnosta (johon AMK-tutkinnot rinnastetaan)
3) Kukaan vähintään keskivertoälykkyydellä varustettu ihminen ei luule, että alemman tason tutkinto on ylemmän tutkinnon veroinen, valmistuttuaan tai oltuaan työelämässä 15 vuotta. Mihinkäs se tutkinto töillä muuttuisi?
Muuta kysyttävää vai pistetäänkö loppu tälle? - DI2012X
Pyhä yksinkertaisuus kirjoitti:
Kysyn sinulta edelleen:
Miksi vertaat TOISTUVASTI keskenään ylempää korkeakoulututkintoa ja ammattikorkeakoulututkintoa?
Viesteistäsi paistaa läpi seuraava:
"Onko DI parempi tutkinto kuin Insinööri (AMK)?"
ON. On ja on. Mitä vielä haluat kuulla? Miksi vertaat näitä keskenään?
Vastaa sinä minulle. Onko lääketieteen lisensiaatti korkeampi tutkinto kuin sairaanhoitaja (AMK)? Onko filosofian maisteri (vaikka siis opettaja) korkeampi tutkinto kuin koulunkäyntiavustajan ammattitutkinto? On ja on.
Mitä haet tällä itsestäänselvyydellä, eikö nämä 30 viestiä ole jo vastanneet kysymykseesi?
Kaikki ylemmät korkeakoulututkinnot (myös DI) ovat korkeampia tutkintoja kuin mitkään ammattikorkeakoulutasoiset perustutkinnot (kuten insinööri (AMK). Tämä on fakta joka lukee laissa. Joka ei tätä ymmärrä on debiili.
Eri tutkintojen hyödyllisyydestä työmarkkinoilla ja työllistymisestä tai palkasta voit sitten perustaa oman ketjun vaikka tuonne palkat-palstalle. Siihen en tässä ota kantaa.
Kiteytän vielä asiat sinulle yksinkertaisesti:
1) DI on korkeampi tutkinto kuin Insinööri (AMK)
2) Todennäköisesti ylemmästä korkeakoulututkinnosta on enemmän hyötyä kuin alemmasta korkeakoulututkinnosta (johon AMK-tutkinnot rinnastetaan)
3) Kukaan vähintään keskivertoälykkyydellä varustettu ihminen ei luule, että alemman tason tutkinto on ylemmän tutkinnon veroinen, valmistuttuaan tai oltuaan työelämässä 15 vuotta. Mihinkäs se tutkinto töillä muuttuisi?
Muuta kysyttävää vai pistetäänkö loppu tälle?Sairaanhoitajan ja lääkärin vertaaminen ei ole mitenkään verrannollista inssin ja din vertaamiseen. Lääkäri valmistuu lääketieteestä ja sairaanhoitaja hoitoalalta. Kaksi täysin eri tiedekuntaa. Toiseksi lääkärit ovat lisensiaatteja eli tieteellisen jatkotutkinnon suorittaneita, eivät maistereita.
En myöskään ole kritisoinut pelkästään alempaa AMK-tutkintoa, ylempi on virlä pahempaa pelleilyä. Yläastematikalla selviydytään ja opintoihin sisältyy mm. 5op 'kulttuurikurssi' jonka lopputyönä on kulttuuripresentaatio jostakin maastw (2 sivua wikipediaa.) tekniikan alalla amk-maisterintutkinto eroaa alemmasta lähinnä siten, että maisteritasolle tuodaan tradenomitasoista koulutusta ilman syvempää tekniikan ymmärrystä.
3. Kohdasta voisi sanoa, että siinä tapauksessa amkpalstalla normaaliälyoset taitavat olla vähemmistö näin mututuntumalta - PerusDI
DI2012X kirjoitti:
Sairaanhoitajan ja lääkärin vertaaminen ei ole mitenkään verrannollista inssin ja din vertaamiseen. Lääkäri valmistuu lääketieteestä ja sairaanhoitaja hoitoalalta. Kaksi täysin eri tiedekuntaa. Toiseksi lääkärit ovat lisensiaatteja eli tieteellisen jatkotutkinnon suorittaneita, eivät maistereita.
En myöskään ole kritisoinut pelkästään alempaa AMK-tutkintoa, ylempi on virlä pahempaa pelleilyä. Yläastematikalla selviydytään ja opintoihin sisältyy mm. 5op 'kulttuurikurssi' jonka lopputyönä on kulttuuripresentaatio jostakin maastw (2 sivua wikipediaa.) tekniikan alalla amk-maisterintutkinto eroaa alemmasta lähinnä siten, että maisteritasolle tuodaan tradenomitasoista koulutusta ilman syvempää tekniikan ymmärrystä.
3. Kohdasta voisi sanoa, että siinä tapauksessa amkpalstalla normaaliälyoset taitavat olla vähemmistö näin mututuntumalta1) Vaikka lääketiede ja hoitotiede eivät ole samoja aloja, ovat ne voimakkaasti toisiaan sivuavia. Hoitotiedehän on yksi lääketieteen osa-alue. Näin ollen lääkärin ja sairaanhoitajan ero on kutakuinkin sama kuin vertaisi prosessitekniikan DI:tä, jonka opintoihin siis kuuluu osana kemiantekniikkaa, AMK:sta valmistuneeseen kemiantekniikan insinööriin. Lääkäri vs sairaanhoitaja -esimerkki on sikäli loistava, että se kiteyttää yliopiston ja AMK:n eron paremmin kuin mikään muu yksittäinen esimerkki.
2) Lääketieteen lisensiaatti ei ole tieteellinen jatkotutkinto vaan ylempi korkeakoulututkinto ja suuremmasta opintopistelaajuudestaan huolimatta rinnasteinen maisterintutkintoon. Lääketieteen lisensiaatti ei siis ole rinnasteinen muiden alojen lisensiaatteihin. Lähde: tutkintoasetus 794/2004.
3) Insinööri (ylempi AMK) -tutkinnot sisältävät juurikin mainitsemaasi tradenomitasoista huttua raa'an yliopistotasoisen tekniikan sijasta.
- olette perséesta
Ammattikoulututkinto on parempi kuin AMK tai yliopisto jos sillä työllistyy ja saa hyvää palkkaa.
- miksi raataa
edes ammattikoulua kun amk:laisten logiikalla näköjään oppisopimuskoulukin riittää!
- rahaa on
Voitte työntää päänne takaisin pérsiiseen tradonomien haukkujat. Me saamme yhtä paljon palkkaa kuin lääkärit kun osaamme homman tarpeeksi hyvin.
- peruskoulupohjalta
ei kannata käydä mitään kouluja.. tutkinto auttaa ehkä vähä ekan työpaikan saamisessa mut sen jälkeen oon esim. amisten ja amiskalaisten (amk) kanssa samalla viivalla!! osaaminen se ratkasee...
- KARUJA TOTUUKSIA
AMK:sta tiedän sen verran, että rahoitusmalli muuttuu niin, että ainoastaan valmistuneiden määrän perusteella valtio jakaa oppilaitokselle rahaa. Tämä tarkoittaa sitä, että voittoa on tultava, jotta AMK pärjää kovassa kilpailussa muiden AMK:ien kanssa ja että henkilöstö saa pitää työpaikkansa.
Mitä tämä tarkoittaa opiskelijalle: kevyesti kursseista läpimenoa, nopeasti ulos kurssilta, osaamisesta viis - opiskelijoiden on päästävä opinnoissaan nopeasti eteenpäin ja saatava tililleen pisteitä.
Eli jos hoidat tehtäväsi tai osan niistä (aika sama miten), arvosanasi on vähintään kolmonen. Jos et hoida, arvosanasi on yksi tai kaksi, mutta hyväksytty kuitenkin. Käytännössä ei paljoa tarvi nokkaa tuhautella, kirjaa avata saati pistää itseään likoon, väliin ei tarvi niin käydä koulussakaan. Eräs tuttu AMK:sta valmistunut IT-alan ihminen kehuskeli kovin, miten ei ole elämässään tarvinnut lukea kirjan kirjaa.
MUTTA HUOM! AMKISSA ON PORUKKAA JOKA LÄHTÖÖN! Ei nyt sentään liikaa yleistetä. ;)- Raja-arvona
Eikö olisi kaikkein näppärintä arpoa oppilaille aloitussyksynä suoraan loppututkintotodistukset? Tällöin saataisiin tehokkaimmin ja halvimmalla amk:n suorittaneita ammattilaisia. Kenenkään ei tarvitsisi vaivautua enää vaivalloiseen opiskeluun tai opettamiseen.
- HIH:))
Raja-arvona kirjoitti:
Eikö olisi kaikkein näppärintä arpoa oppilaille aloitussyksynä suoraan loppututkintotodistukset? Tällöin saataisiin tehokkaimmin ja halvimmalla amk:n suorittaneita ammattilaisia. Kenenkään ei tarvitsisi vaivautua enää vaivalloiseen opiskeluun tai opettamiseen.
Hyvä idea, kannatan!
Mutta oikeesti, siellä on myös se toinen laita, jossa vastuullisuus ja yrittäminen ovat vielä kunniassa - oikeesti tulevaisuuden toivoja, joiden vastuulle voi jättää työtehtäviä.
PS. AMK:ssa muuten ollaan jo opiskelijoita, oppilaat kuuluvat peruskouluun. - tietosi on väärää.
Ei nyt mene ihan noin. Itseasiassa AMK saa valtiolta rahaa jokaisesta istuvasta opiskelijasta kun taas yliopistot saavat vain valmistuneista.
JA TÄMÄ ON FAKTA! LÄHDE ON OMAN LINJAN KOULUTUSPÄÄLIKKÖ (DI). Haluatko puh. tai emailin?
Esim. serkkuni on pyörinyt 6 vuotta yliopistossa fysiikan parissa eikä ole vielä edes kandi niin tästäkö valtion pitäisi maksaa? - NÄIN ENNEN
tietosi on väärää. kirjoitti:
Ei nyt mene ihan noin. Itseasiassa AMK saa valtiolta rahaa jokaisesta istuvasta opiskelijasta kun taas yliopistot saavat vain valmistuneista.
JA TÄMÄ ON FAKTA! LÄHDE ON OMAN LINJAN KOULUTUSPÄÄLIKKÖ (DI). Haluatko puh. tai emailin?
Esim. serkkuni on pyörinyt 6 vuotta yliopistossa fysiikan parissa eikä ole vielä edes kandi niin tästäkö valtion pitäisi maksaa?Toivottavasti huomasit sanan MUUTTUU... Kuvaamasi aloituspaikkamalli pätee vielä tällä hetkellä kyllä, mutta katseet on jo suunnattu tulevaan isoon muutokseen, johon tänä vuonna tehdyt "tulokset" vaikuttavat.
- Master7
tietosi on väärää. kirjoitti:
Ei nyt mene ihan noin. Itseasiassa AMK saa valtiolta rahaa jokaisesta istuvasta opiskelijasta kun taas yliopistot saavat vain valmistuneista.
JA TÄMÄ ON FAKTA! LÄHDE ON OMAN LINJAN KOULUTUSPÄÄLIKKÖ (DI). Haluatko puh. tai emailin?
Esim. serkkuni on pyörinyt 6 vuotta yliopistossa fysiikan parissa eikä ole vielä edes kandi niin tästäkö valtion pitäisi maksaa?AMK:t tulevat jatkossa saamaan rahaa vain valmistuneista sekä niistä opiskleijoista, jotka suorittavat väh. 55 opintopistettä vuodessa. Lisäksi tutkimus- ja kehitystyön tuloksellisuus on rahoitusmittari.
Haluatko minun puhnroni tai e-mailin?
- -.-.-
Älä lue paskassa koulussa ja älä arvostele kaikkia kouluja yhden perusteella. Opintokokonaisuudet vaihtelevat kouluittain.
- Tyhmä sie oot
Mietin vaan, että kuka on niin idiootti, että käy 2-vuotta AMK.ta ja päättää vaihtaa sen jälkeen yliopistoon samalle linjalle? Käytännössä menetät nuo 2-vuotta kun et saa hyväksiluettua niitä ja aloitat tyhjältä pöydältä vähintään 5-vuotta kestävän opiskelun? Kun vaihtoehtona oisi ollut AMK loppuun ja hakenut maisterivaiheeseen yliopistoon. Jos kerta AMK.ssa oli niin helppoa niin äkkiäkös sinä oisit vetässyt vähintään sen nelosen keskiarvon ja suoraan maisterivaiheeseen kandien ohi?
Provo mikä provo. Mitä kiksejä aalto opiskelija saa tästä? - anisti
Ammattikoulu ja lukio ovat saman (eli toisen) asteen koulutuksia ja laajuudeltaan samoja. Myös kandin tutkinto ja AMK tutkinto ovat saman asteen koulutuksia ja laajuudeltaan samat. Ero on sisällössä. AMK:n ja yliopiston ero on sama kuin lukion ja ammattikoulun. Aivan valtava. Kumpiakin tarvitaan, ja AMK:t ovat hyviä jatkon kannalta nimenomaan amislaisille, jotka haluavat oppia ammattinsa paremmin, tai lukiolaisille joilla ei kompetenssi riittänyt tiedeyliopistoon asti.
- Pähkinää purtavaksi
Mitä eroavaisuuksia ja ominaisuuksia on seuraavilla, kerro myös esimerkki oppilaitoksesta:
a) yliopisto
b) tiedeyliopisto
c) korkeakoulu
c) tiedekorkeakoulu
Kiitos vastauksestasi.
- applied sciences
a) yliopisto
AMK
b) tiedeyliopisto
AMK
c) korkeakoulu
AMK
c) tiedekorkeakoulu
AMK - 8+1
Valtioneuvoston asetuksen mukaan ammattikorkeakoulut määritellään korkeakouluiksi, kun yliopistot ja yliopistoja vastaavat korkeakoulut määritellään yliopistoiksi.[1]
Eli siis varmasti voimme olla yhtämieltä siitä, että yliopisto on eri asia kuin ammattikorkeakoulu.
tässä lista yliopistoiksi luettavista oppilaitoksista Suomessa:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050426
2 §
Yliopistot
Tässä asetuksessa tarkoitettuja yliopistoja ovat:
Helsingin yliopisto, mukaan luettuna siihen kuuluva Svenska social- och kommunalhögskolan
Joensuun yliopisto, aikaisemmin Joensuun korkeakoulu
Jyväskylän yliopisto, aikaisemmin Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu
Kuopion yliopisto, aikaisemmin Kuopion korkeakoulu
Lapin yliopisto, aikaisemmin Lapin korkeakoulu
Oulun yliopisto
Tampereen yliopisto, aikaisemmin Yhteiskunnallinen Korkeakoulu
Turun yliopisto
Vaasan yliopisto, aikaisemmin Vaasan korkeakoulu ja Vaasan kauppakorkeakoulu
Åbo Akademi
Helsingin kauppakorkeakoulu, aikaisemmin Kauppakorkeakoulu
Svenska handelshögskolan
Turun kauppakorkeakoulu
Lappeenrannan teknillinen yliopisto, aikaisemmin Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
Tampereen teknillinen yliopisto, aikaisemmin Tampereen teknillinen korkeakoulu
Teknillinen korkeakoulu
Kuvataideakatemia
Sibelius-Akatemia
Taideteollinen korkeakoulu
Teatterikorkeakoulu.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050426
Linkistä voit myös lukea mitkä oppilaitokset luetaan korkeakouluiksi. Siellä on sitten ne AMK:it myös. Tiedeyliopisto sanalla tarkoitetaan yliopistoa.
Eroavaisuudet ovat pitkälti sisällöllisiä. Ammattikorkeakoulusta pyritään valmistamaan oman ammattinsa huippuosaajia, yliopisto on paikka jossa ammattitutkinnon saaminen ei suurelle osalle ole päämäärä, vaan itsensä syvä sivistäminen. Valmistun itse psykologia pääaineena ja filosofia pikänä sivuaineena, alla siis hum.tiet.kand. Tästä huolimatta olen opiskellut myös historiaa, sosiologiaa, kasvatutieteitä ja ja luonnollisesti kieliä(latina, englanti,ruotsi). Jokaisen aineen olen valinnut itse(toki pääaine pitää suorittaa, mutta muuten olet akateemisen vapauden suojassa.)
Ammattikorkeakoulussa siis opetetaan ammatti, kun taas yliopisto on paikka jossa annetaan vapaat kädet sivistää itseään tahtomallaan tavalla korkeimmassa opetuksessa.- filantroph
Tässä siis on pitkälti sama ero kuin lukiossa ja ammattikoulussa. Molemmat tärkeitä, mutta eri tehtäviä varten.
- 2. pähkinä
filantroph kirjoitti:
Tässä siis on pitkälti sama ero kuin lukiossa ja ammattikoulussa. Molemmat tärkeitä, mutta eri tehtäviä varten.
Toisen asteen Lähihoitaja -koulutus kestää 3 vuotta.
Tähän luonnollinen jatko on Sairaanhoitaja (AMK) -koulutus, joka kestää 3,5 vuotta.
a) Mitä sellaista eroa on Lähihoitajan ja Sairaanhoitajan koulutuksenmukaisissa työtehtävissä, joka selittää vaadittavan, yli kaksinkertaisen opiskeluajan?
Pelkkä rajattu lääkkeenmääräämisoikeus (johon tarvitaan lisäopiskelua) ei ole riittävä eroavaisuus, selitä tarkemmin.
b) Yllä olevassa tekstissä kerrotaan, että Ammattikorkeakoulussa opetellaan ammatti. Kerro sellaisia ammatteja, joissa:
- Datanomi ei riitä, vaan tarvitaan tietotekniikan Insinööri (AMK)
- Merkonomi ei riitä, vaan tarvitaan Tradenomi
Vastauksissa käytetyissä ammateissa tulee käydä ilmi yli kaksinkertaisen koulutusajan tarve (2. aste 3 vuotta, AMK 4 vuotta).
Kiitos vastauksestasi. - kehittämisvalmiudet
2. pähkinä kirjoitti:
Toisen asteen Lähihoitaja -koulutus kestää 3 vuotta.
Tähän luonnollinen jatko on Sairaanhoitaja (AMK) -koulutus, joka kestää 3,5 vuotta.
a) Mitä sellaista eroa on Lähihoitajan ja Sairaanhoitajan koulutuksenmukaisissa työtehtävissä, joka selittää vaadittavan, yli kaksinkertaisen opiskeluajan?
Pelkkä rajattu lääkkeenmääräämisoikeus (johon tarvitaan lisäopiskelua) ei ole riittävä eroavaisuus, selitä tarkemmin.
b) Yllä olevassa tekstissä kerrotaan, että Ammattikorkeakoulussa opetellaan ammatti. Kerro sellaisia ammatteja, joissa:
- Datanomi ei riitä, vaan tarvitaan tietotekniikan Insinööri (AMK)
- Merkonomi ei riitä, vaan tarvitaan Tradenomi
Vastauksissa käytetyissä ammateissa tulee käydä ilmi yli kaksinkertaisen koulutusajan tarve (2. aste 3 vuotta, AMK 4 vuotta).
Kiitos vastauksestasi.Ammattikorkeakoulussa ei välttämättä edes opetella ammattia. Ammattikorkeakoulussa suoritetaan ammattikorkeakoulututkinto.
Tietyn tutkinnon omaava voi sitten sijoittua oman alansa ammatteihin. Esimerkiksi insinööri (AMK) ei ole ammatti, vaan tutkinto.
Varsinkin terveydenhuoltoalalla tutkinto on tärkeä, koska sillä saa pätevyyden toimia tietyissä ammateissa. Esimerkiksi sairaanhoitajan tehtävään vaaditaan sairaanhoitajan (AMK) tutkinto.
Suurin ero ei ole päivittäisissä rutiinitehtävissä, vaan siinä, että AMK-tutkinto antaa perusvalmiudet myös kehittää omaa työtä ja omaa ammattialaa. Maisterin tutkinto antaa vielä enemmän ja laajempia kehittämisvalmiuksia. Korkeampi tutkinto myös antaa valmiuksia käsitellä laajempia kokonaisuuksia ja isompia tietomääriä.
- allmänspråk
Sairaanhoitajan täytyy osata ruotsia tyydyttävästi.
Insinöörin täytyy osata ruotsia tyydyttävästi.
Tradenomin täytyy osata ruotsia tyydyttävästi.
Kyseessä niinsanottu "virkamiesruotsi" tutkinto, jolla pääsee julkishallinnon hommiin. - AMMK ylenpi
milloin ammattikoulututkinnot rinnastetaan amk-tutintoihin?
- 4+6
Ei koskaan. Ammattikoulu on ammattikoulu ja ammattikorkeakoulu on ammattikorkeakoulu. Silloin ammattikoulu ja ammattikorkeakoulu rinnastetaan toisiinsa jos lukio ja yliopisto on synonyymit toisilleen...
- amk janar
Ihme kitivittu topikin aloittajana, tajuatko vertaavasi alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa? Ihmehän se olis, jos nuo olis lähellä toisiaan.
Eipä TKK:lla pahemmin pyöri näitä amisjamppoja ja lyhyen matikan taustan omaavia, joten onko ihme kun edetään nopeammin? "pikkasen" eri pohjatiedot opiskelijamateriaalilla, mutta ei se siltikään tee AMK:ssa opiskelevista yhtään huonompia ihmisiä työelämään, vaikka teoriataidot eivät yhtä hyvät olekaan. Jokaiselle on paikka työelämässä eri tehtäviin.
t: AMK-opiskelija - exAMKop-nyky-tekn.yo
AMK:ssa on hyvä viettää välivuotta.
Voi nostaa koko vuoden opintotukea, johon vaadittavat 45 opintopistettä irtoaa ihan heittämällä.
Siellä sitten tajuaa myös, että olisi kiva päästä joskus oikeasti opiskelemaan. Motivaatio kasvaa samaan tapaan kuin esim. kaupan kassalla tai lentokentän turvatarkastuksessa.
Itse vietin huilailuvuoden AMK:ssa. Keväällä into lukea pääsykokeisiin oli kumman korkealla.
Lopuksi vielä ketjun aloittajalle: ne "omalle alalle" räätälöidyt insinöörimatematiikan kurssit ovat kaukana kauniista ja eheästä matematiikan kokonaisuudesta jonka voi opiskella esimerkiksi Helsingin yliopiston luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Siis: turha alkaa pätemään kun jossain se tehdään kuitenkin vielä paremmin.
Laajan oppimäärän matematiikan kurssit Espoon Aallossa toki alkaa olla lähempänä puhdasta, kaunista, suurta ja ikuista. :D - Tosi hieno juttu
Heh, keskenkasvuinen kertoo toisille keskenkasvuisille, mistä nämä eivät tiedä yhtään mitään. Opiskele missä opiskelet, mutta viimeinen kappaleesi kertoo, että sinä et tiedä elämästä yhtään mitään. Haloo. Miten voit tosissasi paasata sivistyksen häpeätahroista ja sitten vetää tuommoisen loppukappaleen, toooooosi sivistynyttä juuh. Kasva vähän.
Opetelkaa ihmiset hyväksymään se, että jos se ei sovi teille, se ei tarkoita ettei se sovi kenellekään. Yrittäkää nyt nuoresta iästänne huolimatta ymmärtää, että kyllä joku muukin aina jostain jotain tietää ja teidän mustavalkoinen kaikkitietämyksenne tuskin tekee muista ihmisistä luusereita. Hienoa, että olet päässyt aaltoon, mutta sen sijaan että olisit onnellinen omasta paikastasi, arvostaisit sitä ja olisit tyytyväinen kun löysit itsellesi sopivan paikan, mihin vielä pääsit, haukut muita, nimittelet ja sitä rataa: tosi epäluuserimaista hei, ihan arvostus sua kohtaan nousee. Huomaa miten sivityneitä nuo yliopiston käyneet ovat :D
Mutta nämä on aina hyviä esimerkkejä siitä, ettei koulutus kenestäkään mitään tee eikä yliopistoissa tosiaan ole sen sivistyneempiä ihmisiä kun muuallakaan.
Ja jos joku tunnistaa itsessään aloittajan kaltaisen pikkulapsen, niin ihan totta, yrittäkää nyt edes kasvaa jossain vaiheessa aikuisiksi. Tuommoinen "sä oot luuseri" puhe sopii jollekin 15-vuotiaalle ilman ihmetystä, ei tosiaankaan enää täysi-ikäiselle eikä ainakaan yli 20-vuotiaalle.
Ihmiset tuntuu kypsyvän koko ajan hitaammin ja hitaammin. - fsdsfdfsdfsdffff
Onhan oppiminen aina hyväksi, mutta kun valmistut niin viimeistään silloin huomaat, että et tarvitse työssäsi edes sitä AMK:ssa opetettua matematiikkaa.
Terveisin oppinsa unohtanut ja työssä pärjäävä KTM- näinpänäin
Sama se on inssi puolella hirveesti perehdytään laskemaan statikkaa ja mekaniikka. Työmaalla sitä lyödä tietokone päälle ja pistetään kriittiset mitat ja kone näyttää tuloksen ja kirjotetaan paperille. Tuloksien käsin laskemiseen menee monta tuntia.
- hggff
Täytyy sanoa että tämän keskustelun aloittaja on keskimääräistä ihmistä tyhmempi...aika heikko itsetunto täytyy kaverilla olla...sivistymätön...pää täynnä ........ta.
- Tekn lis
Minäkin olen vaihtanut AMK:sta ylipistoon, koska halusin enemmän, luovempaa ja vaativampaa haastetta. Tykkään teoriasta ja haluaisin ehkä tutkijaksi. Ei se silti tarkoita, että AMK-opiskelijat olisivat luusereita!
DI2016x: Älä kirjoittele tänne tuollaisia älyvapaita kommentteja,joilla pilaat tekniikan ylioppilaiden maineen. Olet itse todella tyhmä ja mielipiteesi ovat häpeäksi tekniikan opiskelijoille!
Jokainen vähänkään aivojaan käyttävä ymmärtää kyllä, että myös käytännön soveltajia tarvitaan ja molemmille on paikka työelämässä. Lisäksi monikin tekee ensin AMK-opinnot ja jatkaa sitten yliopistossa, AMK-tutkintohan vastaa vain kandin tutkintoa laajudeltaan. Ei pitäisi ollenkaan verrata AMK-tutkintoa Di-tutkintoon, koska niillä on eri tavoitteet ja eri laajuus ja ne ovat eri tasoisia tutkintoja.
Eikä noitten kurssien op-määriäkään voi verrata noin kuin teit, pelkän teoriaosuuden perusteella, koska AMK:ssa niihin kuuluu muutakin kuin teoriaa. - pandaria.
Ei vittu mitä palikoita. jauhatte siitä onko amk:lainen lusmu ja yliopistolainen hieno aristokraattinen henkilö.
Voi jumalaude. Ne joilla on asenne kohdillaan ja kunnianhimoa kouluttautuvat loppuun asti ja hankkivat haasteita itselleen ovat arvostettua porukkaa varmasti.
Ei riipu kumpaan menee.
Ääripäitä löytyy muttei ne varmaan löydy koulunpenkiltä, kuin se toinen: ylisuorittajat joilla ei ole muuta elämää ja jos on ne eivät elä kuin sitä tulevaa johon kouluttautuvat. - otetaanuusiksi
Ammattikorkeakoulutus on turha koulutus, itse sen käyneenä myönnän mutta ei vika ole opiskelijoissa jotka sieltä valmistuu. Neljäsosa lopetti sen 3,5 vuoden aikana, mutta he ei panostanut opiskeluun. Jos koulutuksen sisältö ei miellytä työmarkkinoita, se on eri asia eikä oppilaat voi siihen vaikuttaa.
Aion tänä vuonna, valmistumisen jälkeen vuosia työttömänä oltuani tehdä jotain omituista, mutta kuluupahan aika paremmin kuin kotisohvalla:
Aion hakea TAAS ammattikorkeakouluun!! Jäin kaipaamaan niitä aikoja, kun sai tehdä kaikenlaisia selvityksiä, luennoilla lötköttää pehmeillä auditoriotuoleilla ja kuunnella jotain ihme vierailevaa spesialistia, hillua ravintoloissa ja esitellä erasmus-juopoille suomalaista yöelämää, tavata ylipäätään muita ihmisiä, oli identiteettikin vähän arvostetumpi kuin "pitkäaikais-työtön" ja kyllä opintotuella nyt eleli, enemmän tai vähemmän kuten työmarkkinatuellakin.
On mielestäni ihan oikein valtiolle, että veromarkat hassataan viimistä penniä myöten "huuhaa-koulutuksiin" , jos ei kerran koulutettu työhaluinen ihminen tässä maassa kelpaa. Aika moneen paikkaan olen kunnalle ja valtiollekin hakenut, tuloksetta.
Muistaakseeni korkeakoulututus maksaa 22 000 euroa/vuosi per oppilas, joten otan ison kahden käden kahmalo-otteen verorahoista menemällä siis jo toisen kerran ammattikorkeakouluun. Minulla on aikaa, ja ties vaikka menisin kolmannenkin kerran taas eri alalle, eläkeikään kun on niin tavattoman pitkä aika...- highly acamein
MItä jos menisit yliopistoon? Saisit vähän arvostustakin osaksesi ja se olisi kuitenkin korkeakoulu, eikä mikään amis. Lisäksi yliopistolla lusmuilua katsotaan läpi sormien.
- ei noin kallista ole
AMK-koulutus on reippaasti halvempaa kuin yliopistokoulutus. Lähelle 20 000 euroa maksaa vain kulttuurialan AMK-koulutus.
AMK-koulutuksen hinta on keskimäärin n. 7900 e/vuosi per opiskelija. Oppilaitosten välillä on toki eroja, mutta noin yleisesti ottaen halvimmalla pääsee ne, jotka ei opeta kulttuurialoja. Jos yksityiskohdat kiinostaa, niin OKM:n raportti löytyy täältä: http://vos.uta.fi/rap/vos/v13/v04yk6s13.html - otetaanuusiksi
ei noin kallista ole kirjoitti:
AMK-koulutus on reippaasti halvempaa kuin yliopistokoulutus. Lähelle 20 000 euroa maksaa vain kulttuurialan AMK-koulutus.
AMK-koulutuksen hinta on keskimäärin n. 7900 e/vuosi per opiskelija. Oppilaitosten välillä on toki eroja, mutta noin yleisesti ottaen halvimmalla pääsee ne, jotka ei opeta kulttuurialoja. Jos yksityiskohdat kiinostaa, niin OKM:n raportti löytyy täältä: http://vos.uta.fi/rap/vos/v13/v04yk6s13.htmlkumpa korkeakoulu olisi ainoa, joka tässä veronmaksajille maksaa kun ihmisiä ei päästetä töihin korkeakoulutuksen jälkeen. 7900/20000 e, samapa se. veronmaksajat maksaa. siihen perään sitten kun olen 25 vuotta työttömänä, niin lasketaan sekin, mitä se tulee maksamaan. 12 kk x (570 e/kk asumistuki 200 e/kk)
6840
2400
9240 euroa/vuosi x 25 vuotta = 231 000 euroa mitä työttömyyteni on jo nyt maksanut, ja vanhuuseläke päälle.Huh, tulee ihan hiki otsaan...
koulutetaan vaan maailman tappiin asti itseämme ja toisiamme kun ei töihin päästetä
- otetaanuusiksi
Kyllä mä noita yliopiston suuntautumisia katsoin kanssa, mutta siellä on jotenkin saatu yksinkertaiset asiat mahdollisimman monimutkaisiksi, mm. haku sinne ei ole mikään "siitä vaan", vaan törmäsin kaiken maailman erillishakuihin, jotain pitäis avoimessa suoritella ensin ym.
Ja sitten se että yliopistokoulutuksen kuvioissa kandi on koiranruokaa, kaikki pyörii maisteriohjelmien ympärillä, plus sitten aiheet oli aika tyhjänpäiväisen oloisia. Olen kyllä tietoinen, että elämäntapaopiskelijoden kovin ydin "asuu" juuri yliopistoissa, mutta pidän itseäni vähän liian ahkerana ja dynaamisena, että menisin sinne tylsistymään.
Katsotaan kuinka käy haussa, neljään paikkaan laitoin eilen (ei ole edes vitsi) ja valmistaudun niin hyvin kun voin pääsykokeisiin.
Kavahtakaa veronmaksajat, sillä pitkä työttömyyteen turhautunut energiaa täynnä olevat kourani tulee ja kytkee taloudelliset apukaapelit teidän verenkiertoon seuraavaksi 3,5 vuodeksi, kaikkine asumistukineen, opintotukineen ja koulutuspaikasta aiheutuvine kuluineen. Kuljetaan tätä suomen pisa-maineen tietä nyt sitten koko leveydeltä. Opiskellaan koko elinkaari, kyllä sieltä näköjään maksaja järjestetään hallituksen toimesta.
olisin vain halunnut normaaleihin palkkatöihin, mutta kun ei on ilmeisesti ei... - Perseellä tienaa
Minun mielestä on kyllä maailman fiksuin teko, jos jotenkin sinnittelee amk:n läpi. Sitten kauniilla ulkonäöllään pääsee lirkuttelemaan itsensä johatajan tason tehtäviin ja VOLA. Te luuserit, jotka opiskelette koko elämänne, ette koskaan tule saamaan vastaavaa liksaa :) VÄHÄ LUOJA ON IHANA; KUN LOI TÄLLAISEN ULKONÄÖN MINULLE!!!!!!! KIITOS!
- Vähän nöyryyttä
Vaikka tiedostankin, että kyseessä on n. 90 % todennäköisyydellä trolli, niin tekee silti mieli vähän kommentoida. Ensinnäkin, niinkuin tässä on jo useaan otteeseen todettu, on vähän hölmöä suoraan verrata DI:tä ja amk-insinööriä, kun ne eivät ole sama asia, eikä niiden ole tarkoituskaan olla.
Toisekseen jossain keskustelun aikana mainittiin, kuinka TKK:n DI-opiskelijat (tai varmaan DI-opiskeljat ylipäätään) tietävät kuinka sähkö ja sähköpiirit "oikeasti" toimivat. Suhtaudun vähän skeptisesti kyseiseen väittämään. Sähkössä ja sähkön käyttäytymisessäkin on loppujen lopuksi vielä sen verran tuntemattomia asioita, siis mikä oikeasti aiheuttaa sähkön toiminnalle ominaiset piirteet, että tuskin vastavalmistunut DI:kään voi 100 % varmuudella sanoa tietävänsä, miten sähköpiirit _oikeasti_ toimivat. Se, että väittää tietävänsä kaikesta kaiken on melko tyypillistä nuorelle korkeakouluopiskelijalle, oli oppilaitos sitten yliopisto tai amk. Vähän pitäisi olla nöyryyttä kun tarkastellaan tätä maailmaa ja sen toimintaa, ei me tiedetä kaikesta kaikkea.
Ja toisekseen, kuinka paljon enemmän ja syvemmältä sitten amk:ssa tulisi opettaa sähkön teoriaa ja piirianalyysiä? AMK:sta valmistuneet ovat täysin kykeneviä suunnittelemaan käytännön elämässä tarvittavia sähköpiirejä, ja mitoittamaan ne niin, että ne toimivat mahdollisimman optimaalisesti. Sähkön toiminnan fysikaaliset lainalaisuudet on kyllä käyty melko kattavasti jo näissä amk:n kursseissa mitä on ollut, vaikka myönnettäköön, että kurssien matemaattinen osuus on varmasti vetänyt mutkia suoraksi suhteessa yliopistoon. Tällä tarkoitan sitä, että ihan jokaista käytettävää kaavaa ei ole tarvinnut johtaa kurssien aikana alusta asti, vaan joidenkin kohdalla ollaan tyydytty siihen, että tämä asia nyt toimii tällä tavalla. Jos on kiinnostanut enemmän niin opiskelija on voinut itse tutustua asiaan syvemmin.
Näin keväällä valmistuva elektroniikan ja sulautettujen järjestelmien AMK-insinööriopiskelija - ingengör
AMK:n ja yliopiston vertailu on sama asia kuin vertaisi ammattikoulua ja lukiota. Eli ei niitä oikein voi verrata.
AMK:ssa on myös sellaisia aloja/aineita, mitä ei yliopistoissa opeteta.- AMK:sta yliopistoon
Jep. Ja olen kuullut sellaista juttua AMK-insinööreiltä, jotka ovat menneet jatko-opiskelemaan diplomi-insinööriksi yliopistoon suoraan maisterivaiheeseen (siis hyväksilukeneet kandivaiheen amk-papereilla), että jotkut kurssit ovat vaikeampia kuin amk:ssa, ja sitten taas toiset kurssit ovat helpompia. Ei sen kummempaa :D
- Amikula Venus
AMK:sta yliopistoon kirjoitti:
Jep. Ja olen kuullut sellaista juttua AMK-insinööreiltä, jotka ovat menneet jatko-opiskelemaan diplomi-insinööriksi yliopistoon suoraan maisterivaiheeseen (siis hyväksilukeneet kandivaiheen amk-papereilla), että jotkut kurssit ovat vaikeampia kuin amk:ssa, ja sitten taas toiset kurssit ovat helpompia. Ei sen kummempaa :D
Taatusti, koska AMK käsittelee teorioita pitkällä kepillä, jopa muinainen opisto muistutti tässä suhteessa yliopistoa enemmän.
- PhD
Naurettavinta tässä koko AMK-hommassa on se, että siinä sotketaan nimenomaan kaksi täysin vastakkaista asiaa. Korkeakoulu ja ammattikoulu. Ammattikoulut ovat perinteisesti olleet oppilaitoksia, joissa oppii juuri ja juuri kriittiset tiedot, jotta voi toimia tämän alan ammatissa. Helposti sisään, helposti ulos. Korkeakoulut ovat sen sijaan nimensä mukaisesti korkean koulutustason oppilaitoksia, jonne ei kuka vaan pääse, ja josta valmistunut on akateeminen ja oman alansa asiantuntija laajalla osaamisella ja yleissivistyksellä. Nyt on haluttu joku välimuoto: ammatti"korkea"koulu, joiden opiskelijat nimittävät sitten itseään akateemisiksi tai "korkeakoulun oppilaiksi", mikä on mielestäni lähes raivostuttavaa. Ero on kuin lukion ja amiksen, eli laaja-alainen, yleissivistävä ja opiskelijan älykkyyttä mittaava oppilaitos vastaan kapea-alaista tietoa ammatista antava "lukioon rinnastettava" oppilaitos. Minulla ei ole mitään rehellisiä amislaisia vastaan, mutta naurettava tekopyhyys ja mm. "amiksille kunniaa" sekä amislakit ovat mielestäni lähes loukkaus akateemista ja sivistynyttä koulukuntaa kohtaan.
- AMK ja amm.pt
Kuulut niihin, jotka sekoittavat entisen opistoasteen (siis nykyisen toisen asteen ammatillisen perustutkinnon) ja AMK:n keskenään. Mainitsemasi "amiksille kunniaa" on juuri toisen asteen koulutuksesta valmistuneille. Ammattikorkeakoulussa ei ole valkolakkia ylioppilastutkinnon jälkeen, mutta toisen asteen tutkinnoissa on.
Ammattikorkeakoulu on korkea-asteen tutkinto, mutta ei akateeminen oppiarvo. AMK:ssa käytännön osaaminen ja esim. laadunhallinnan kehittäminen työpaikoilla painottuvat opetussuunnitelmissa. Yliopisto on tarkoitettu tutkijoille, AMK alansa työelämän kehittäjille.
Toisen asteen amislakit häviävät työmarkkinoilla korkea-asteen koulutetuille (yliopisto ja AMK). - Fakkotja
AMK ja amm.pt kirjoitti:
Kuulut niihin, jotka sekoittavat entisen opistoasteen (siis nykyisen toisen asteen ammatillisen perustutkinnon) ja AMK:n keskenään. Mainitsemasi "amiksille kunniaa" on juuri toisen asteen koulutuksesta valmistuneille. Ammattikorkeakoulussa ei ole valkolakkia ylioppilastutkinnon jälkeen, mutta toisen asteen tutkinnoissa on.
Ammattikorkeakoulu on korkea-asteen tutkinto, mutta ei akateeminen oppiarvo. AMK:ssa käytännön osaaminen ja esim. laadunhallinnan kehittäminen työpaikoilla painottuvat opetussuunnitelmissa. Yliopisto on tarkoitettu tutkijoille, AMK alansa työelämän kehittäjille.
Toisen asteen amislakit häviävät työmarkkinoilla korkea-asteen koulutetuille (yliopisto ja AMK).AMK on amis, eikä se muuksi muutu. Se on alempi korkeakoulututkinto. Työelämän kehittäjät ovat nimenomaan yliopiston käyneitä, eikä mitään pilipaliamiksia, jota palkataan operatiivisiin, toistoa vaativiin tehtäviin.
- amisamis
Fakkotja kirjoitti:
AMK on amis, eikä se muuksi muutu. Se on alempi korkeakoulututkinto. Työelämän kehittäjät ovat nimenomaan yliopiston käyneitä, eikä mitään pilipaliamiksia, jota palkataan operatiivisiin, toistoa vaativiin tehtäviin.
Amis ei ole korkeakoulututkinto, amikseen mennään suoraan peruskouludta. Piste.
- iuiuiuuii
Ärsyttävää asiaton keskustelu aloittajan asialliseen kysymykseen. Minulla sos/tervalan alempiamk-koulutus. Nyt opiskelen yliopistossa maisteriksi. Nostan hattua amk.osta valmistuneille, rautaisille asiantuntijoille ja käytännön työelämän kehittäjille. Minusta ei ollut siihen, siksi hain teoreettisempaan opinahjoon.
- austerism1
"Ärsyttävää asiaton keskustelu aloittajan asialliseen kysymykseen."
Sivuhuomio. Aloitusta ei voi pitää asiallisena, kun jo otsikko on suht. herjaava.
- turhaa paskaa
Miksi AMK on vitsi? No siksi, että lähes kaikki opettajat on jotain saakelin yliopiston käyneitä Dippoja jotka tiedä käytännöstä hevon .... Parhaat opettajat ovat AMKin käyneitä työelämässä pyörineitä ja YAMK.n käyneitä. DI sanoo jostain mekaniikan paskasta, että teidän on osattava tämä ulkoa koska te tulette tarvitsemaan tätä kun tulette työelämässä mitoittamaan sitä teräspalkkia. Johon tämä normi inssi sitten vastaa, että ette tule käytännössä tarvitsemaan tätä kun töissä te lyötte tietokoneeseen numerot ja painatte enteriä niin vastaus lukee alareunassa.
- austerism1
Nimimerkille "turhaa paskaa"
Täytyy todeta, että juuri tuollaisen tyylin ja asenteen takia moni yliopistolainen suhtautuu amk-opiskelijoihin alentuvasti.
Sitä en kiellä, etteikö työelämä opettaisi. Siinä "turhaa paskaa" osuu ihan oikeaan.
On kuitenkin kovin kapeakatseista ajatella, etteikö olisi tarpeen ymmärtää alansa ja myös sitä mahdollisesti sivuavien alojen teoreettisia perusteita. Se pelkkä enterin painaminen ja tietokoneohjelman tuottaman datan tuijottaminen ja siihen luottaminen ei kuitenkaan läheskään aina riitä. Oikeastaan voi perustellusti kyseenalaistaa, onko tuollainenkaan mitään todellista ja aitoa käytännön osaamista. - mikä ongelma
Ihmettelen kyllä suuresti sitä, että yliopisto-opiskelijoiden keskuudesta löytyy tätä ns. akateemista ylpeyttä, jonka mukaan AMK-opinnot on täysin turhan päiväisiä, kun ei viilletä teoriassa riittävän syvälle, eikä oppilaitoksessa tehdä tieteellistä tutkimusta. Ja ihan yhtälailla ihmettelen sitä, että AMK-opiskelijoiden keskuudesta löytyy tätä ns. käytännön osaamisen ylpeyttä, jonka mukaan yliopisto-opinnot on täysin turhan päiväisiä, kun ei siellä opeteta mitään käytäntöön liittyvää, teoriaa on liikaa, eikä mistään ole "oikeasti" mitään hyötyä.
Molemmat asenne-ilmiöt on sikäli epäterveitä, eikä niistä ole mitään hyötyä. Tosi asiahan on se, että jos AMK-insinööri haluaa tehdä töitä jossa pitää oikeasti soveltaa ja luoda jotain uutta, niin täytyy olla myös riittävä käsitys alan teoreettisesta taustasta ja kykyä hahmottaa asioita muuallakin kuin tietokoneen näytöllä. Vastaavasti diplomi-insinöörin täytyy osata käyttää käytännön työkaluja, mitä työelämässä tulee vastaan, jos haluaa tehdä vastaavia asioita. Molemmat ovat opeteltavissa myös koulun jälkeen, ja molemmat opinahjot antaa tähän valmiudet.
AMK-insinööri ei luultavasti työllisty tutkijaksi yliopistolle ilman jatkokoulutusta, diplomi-insinöörillä on tähän valmiudet. Mutta onhan se myös 60 op laajempi tutkinto. Pääasia on mielestäni se, että molemmista oppilaitoksista valmistuneita näkee yhtä haasteellisissa tehtävissä käytännön työelämässä. Ei se tutkinto pelkästään sanele mihin tulee työllistymään tai mihin kykenee. - pyh
Ketjun aloittaja saattaa olla lahjakas matemaattisesti, käytyään ensin 2v preppauskurssin AMK:ssa, mutta kielellistä älykkyyttä, saati oikeinkirjoitustaitoa ei hänelle ole suotu. Voisiko tämän lukea DI-koulutuksen varjopuoleksi? Olettaisin, että asiaan olisi jo puututtu, mikäli kielellinen ilmaisutaito kuuluisi myös DI-koulutukseen.
Annettakoon armon käydä oikeudesta, koska oletettavasti ko. henkilö on n.24-vuotias, eikä hänellä ole lainkaan kokemusta työelämästä, saati työelämän pelisäännöistä.
Jokaiselle meille on oma paikkamme. Ajattele, jos kaikki olisivat diplomi-insinöörejä, joutuisit sinäkin todennäköisesti kaupan kassalle töihin.
R.I.P - Opiskelija 5
Ensimmäisen viestin ja ketjun lukeminen loppui osaltan siihen, kun kirjoittaja toteaa alussa vaihtannensa ammattikorkeakoulun aaltoon.
Lainelautailu ei nyt oikein jaksa tähän hätään kiinnostaa. - valmistuneet
Toisen asteen koulutuksesta (amm. perustutkinto) valmistuu käytännön osaajia, ammattikorkeakoulusta asiantuntijoita ja yliopistosta ajattelijoita.
- Lopuksi
Haha. Aalto ei taida olla millään kansainvälisellä parhaiden yliopistojen listalla. Googleen Top 100 University rankings. Suomalaiset korkeakoulut ovat ihan kuin Nokia.
- Mitä höpiset?
http://www.webometrics.info/en/Europe/Finland
Mitä höpiset? Aalto-yliopisto sijoittuu vertailussa viidenneksi. - Vitun jonne
Idiootti.
Aaltoon ei kuulu lääketieteellistä tiedekuntaa joka nostaa eniten rankkia. Esim helsingin yliopiston luonnon tieteellinen on ihan kuraa. Mutta lääkkis vaan nostaa rankkia
- austerism1
Ketjun aloittaja kommentoi eräässä kohdassa näin: "Alk.Per. kirjoitushan on niin äärikärkevästi provosoimalla kirjoitettu kuin voi olla. Ja käytännössä tarkoitettu ainoastaan ihmisille, jotka ihan aikuisten oikeasti luulevat olevansa DItasoisia AMK:sta valmistuttuaan. Kuten huomaamme, provosointi on toiminut erittäin hyvin."
Kyseessä on siis provokaatio, trollaaminen.
Tänään oli Helsingin Sanomissa tiedesivuilla oheinen juttu:
"Tutkimus: Internetin trollaajat ovat sadistisia, narsistisia ja psykopaattisia"
http://www.hs.fi/tiede/Tutkimus Internetin trollaajat ovat sadistisia narsistisia ja psykopaattisia/a1393210422975 - Lads4catch
Tässä kun valmistuin MBA:sta ja sain ylemmän AMK tutkinnon suoritettua sanonpa vaan sen että hyvä etten mennyt kauppikseen. Siellä sitä turhautta vasta onkin. Kaveri valmistui kauppuksesta, nyt työskentelee luokan opettajana yläasteella eikä tienaa kun sen kaksi ja puoli. Itse asun Pohjois-Amerikassa ja työskentelen eräässä suositussa firmassa, rahasta ei pulaa. Ihan turhaa kaiken maailman yliopistot, ellei haluaa NASA:an töihin, sitten sitä tosiaan tarvitaan, muuten ei.
- pelle
Taas on tarinatädit ja -sedät liikkeellä.
DI,lle. vastaan että eikai jumalauta kukaan ole semmoista ikinä väittännytkään, että joku yamk olisi tkk,n vaatimusten tasoinen, silloinhan sekin OLISI tkk. Väiteesii että amk laiset ovat luusereita on tosi perseestä tosi syvältä, tuskin kukaan proffa, joka sinuakin opettaa ,.kehtaa väittää että kaikki ne jotka eivät opiskele O:niemessä ovat luusereita, kerrassaan absurdia, en ymmärrä katkeruuttasi.
- Opettaja-78
No mutta näinhän sen pitääkin olla: opintojen kuormittavuus mitoitetaan opiskelijoiden mukaan. TKK:n pitkän matikan käyneille voi peruspiirianalyysin opettaa 5 opintopisteen kurssilla, amk:ssa jossa osa tulee ammattikoulun puupuolelta ja osa lukion lyhyestä matikasta, samoja asioita pitää hinkata se reilu 10 op että sama tai työtehtäviä ajatellen riittävä osaaminen saavutetaan.
Samanlaisia vaativuuseroja löytyy muuten yliopistojenkin väliltä: Lapin yliopiston oikeustieteellinen on huomattavasti "löysempi" kuin Helsingin, koska yhden opintopisteen kuormittavuus mitoitetaan keskimääräisen linjan opiskelijan mukaan. - RoxRox
Eka vuos AMK:ta menossa. Muuta ei olla tehty kuin istuttu, päntätty ja laskettu. Jotenkin odotin että täällä tehtäisiin muutakin, mutta toistaiseksi ei olla muuta tehty. Onhan ne työharjoittelut sitten jossain vaiheessa. Se tais ollakin niin että AMK:n teoria on enemmän käytäntöön perustuvaa ja sovellettavaa kuin vaikka jonkin yliopiston teoria. AMK on uusi maailma minulle niin siksi vähän pihalla koko touhusta.
- MontaFreeniaaIlmassa
NIIN, tottakai sen OMAN valinnan täytyy aina tuntua hienoimmalta. Jos epäilyksiä ilmenee, heitetään tietty pikapikaa tonneittain paskaa mahdollisten vastamielipiteiden päälle. Niin tekee voittaja! Polkee kilpailijat suohon! Kunnon voittaja! Suuri mahtava ja ylistetty, yli-ihminen! Diplomi-mestari! Tappaa kaikki, kuten hopeaselkägorilla, mutta paljon kaventuneemmassa, opistoon ja laitosmaisuuteen painottuneessa systeemissä!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän402062Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p471604Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,291471- 201451
Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61431Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.11415Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis21377Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin11310Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä21240Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta61229