Mikä on 11 laudaturia kirjoittaneen ÄO?

Ei tuo saavutus vielä merkitse että olisi älykkäin ikäluokassaan. Mutta jossain 1/1000 tasolla voi olla.

Ylioppilaaksi kirjoitettaneen normaaliaikataulussa keskimäärin noin 18.8 vuotiaana. Tarkastellaan (vuonna 2017) siis 19-vuotiaiden ikäryhmää, jonka koko on noin 57000. Tilastollisesti korkein ÄO (normaalilla keskihajonnalla 15) tuossa joukossa on 166.

Toisaalta, jos lasketaan ÄO suhteessa koko väestöön, niin lukema on korkeampi, koska ÄO noussee (suhteellisen todennäköisesti, tutkimusten mukaan) ikäluokittain keskimäärin noin 0.33 pistettä vuodessa (eli ns. Flynn-efekti).

Koska suomalaisten keski-ikä on noin 42.6 vuotta (vuonna 2017), ÄO=166 tuossa 18.8-vuotiaiden ryhmässä vastaa tasoa ÄO=174 koko väestöön suhteutettuna (eli, sellaista jakauman yläpäähän sijoittuvaa älykkyystasoa, jonka saavuttaa vain noin 1/530000:sta).

Mitähän tarkoitat normaaliälyisellä? Ylioppilaskirjoituksiin osallistuu vuosittain yli 30000 oppilasta, suurin osa heistä varmaan normaaliälyisiä. Aika monet heistä ovat motivoituneita ja ahkeria mutta varsin harva saavuttaa paria laudaturia parempaa tulosta. Eikä tuota opiskeluaikaa voi kasvattaa mielettömäksi koska lukio kestää vain kolme-neljä vuotta ja vuorokaudessa on vain 24 tuntia.

Jere Huovinen näköjään voitti vuoden alussa lukiolaisten valtakunnallisen matematiikkakilpailun mikä tukee käsitystä poikkeuksellisesta älykkyydestä.

14+12 kirjoitti:

Mitähän tarkoitat normaaliälyisellä? Ylioppilaskirjoituksiin osallistuu vuosittain yli 30000 oppilasta, suurin osa heistä varmaan normaaliälyisiä. Aika monet heistä ovat motivoituneita ja ahkeria mutta varsin harva saavuttaa paria laudaturia parempaa tulosta. Eikä tuota opiskeluaikaa voi kasvattaa mielettömäksi koska lukio kestää vain kolme-neljä vuotta ja vuorokaudessa on vain 24 tuntia.

Jere Huovinen näköjään voitti vuoden alussa lukiolaisten valtakunnallisen matematiikkakilpailun mikä tukee käsitystä poikkeuksellisesta älykkyydestä.

Lue lisää

Kuten sanottua, kyseinen henkilö saattaa aivan hyvin olla todella älykäs, jopa todennäköisestikkin sitä on, mutta ylioppilas kokeet eivät ole mitkään älykkyystestit, ylioppilaskokeissa pärjää kun opiskelee. Esimerkiksi itse en ole Mensan testin mukaan erityisen älykäs, sain tulokseksi124 ja kirjoitin aikoinani kolme Laudaturia, Englannista, reaalista sekä pitkästä matematiikasta. Toki tein läksyni ja olin jopa matematiikasta jonkin verran kiinnostunut, mutta en varsinaisesti päntännyt mitään. Kolmesta on toki matkaa yhteentoista laudaatturiin, mutta jos olisin ollut tarpeeksi motivoitunut ja omistautunut opiskelemaan, niin uskoisin että sen olisin pystynyt tekemään, eikä se olisi tehnyt minusta yhtään älykkäämpää.

sdfsecsec kirjoitti:

Kuten sanottua, kyseinen henkilö saattaa aivan hyvin olla todella älykäs, jopa todennäköisestikkin sitä on, mutta ylioppilas kokeet eivät ole mitkään älykkyystestit, ylioppilaskokeissa pärjää kun opiskelee. Esimerkiksi itse en ole Mensan testin mukaan erityisen älykäs, sain tulokseksi124 ja kirjoitin aikoinani kolme Laudaturia, Englannista, reaalista sekä pitkästä matematiikasta. Toki tein läksyni ja olin jopa matematiikasta jonkin verran kiinnostunut, mutta en varsinaisesti päntännyt mitään. Kolmesta on toki matkaa yhteentoista laudaatturiin, mutta jos olisin ollut tarpeeksi motivoitunut ja omistautunut opiskelemaan, niin uskoisin että sen olisin pystynyt tekemään, eikä se olisi tehnyt minusta yhtään älykkäämpää.

Lue lisää

Nykyään kun lukion voi suorittaa 4 vuodessa ja reaali on pilkottu osiin on laudatursuman saavuttaminen toki helpompaa kuin aiemmin. Tuo Jere käsittääkseni suorittu lukion 3 vuodessa joskin jakoi ylioppilaskirjoitukset kolmeen erään. Mutta silti aika monilta "normaaliälysiltä" jää esim. matematiikan tai fysiikan laudatur haaveeksi vaikka niihin paljon panostavat. Itse kirjoitin aikoinani 4 laudaturia (suo, ruo, eng mat) ja mahdollisuuksia olisi ollut enempäänkin jos olisin viitsinyt kirjoittaa. Arvioisin olevani jonkin verran normaalia älykkäämpi, ehkä siinä mensan rajoilla, mutta en tee johtopäätöksiä oman suoritukseni perusteella. Luokkatovereinani oli paljon "normaaliälyisiä" jotka kovasti yrittivät mutta menestyivät paljon huonommin kuin minä.

Kyseessä ei ole useinkaan "älykkyys", vaan tekniikka. Lukutekniikkaa voi harjoitella. Jotka oppivat sen, tulevat menestymään keskitasoa paremmin. Eli keskimäärin ne jotka menivät lukioon, menivät sinne luonnollisena jatkona koulunkäynnille, kun eivät ole vielä keksineet mitä oikeastaan haluaisivat tehdä.

Lukio antaa lisäaikaa notkumiselle ja miettiä mitä haluaa. Tämä ryhmä ei ole luultavasti motivoitunut lukutekniikoista ja muustakaan hikipinkoilusta. (keskitason harmaa massa)

Oman lukioni rehtori sanoi aikoinaan, että opiskelu vaatii pääasiassa istumalihaksia. Kun luette pääsykoekirjat 9 kertaa läpi, tulette pääsemään ihan mihin tahansa haluattekaan opiskelemaan mennä.

Mensa ym:
Oli aikoinaan sukulainen noita "älykkyystestejä" läpikäymässä. Sanoi, että mensa testit ovat sellaisia, että niihinkin pystyy harjoittelemaan tietyn "rutiinin" jolla niitä voi tehdä nopeasti, ja oikein vastauksin.

Joka harjoittelee ennalta tuollaisia kuvioiden asetteluja, ja ratkomisia, kehittyy niiden tekemiseksi nopeaksi.

Älykkyydellä ei siis ole tuossakaan asiassa todellisuuspohjaa takana.

Omasta mielestäni varsinaista älykkyyttä ei voi mitata. Siihen vain ei ole mitään välineitä olemassa nykymaailmassa.

Lisätään vielä. Mikäli ei motivoitunut lukion käyjä (kuten minä itse) menee lukion läpi tekemättä juurikaan läksyjä, ja kokeisiinkin on menty ainoastaan tunneilla opettajaa kuunnellun pohjalta, ei siis luettu kokeisiin. Tulee keskinkertaisilla papereilla ulos.

Joka toimisi kuten minä, ei tee läksyjä eikä lue kokeisiin, mutta tulee HYVILLÄ papereilla ulos.

Onko tämä henkilö älykäs? Jos tämä henkilö olisi vaivautunut lukemaan, ja tehnyt pienellä lukemisella monen ällän paperit.

Kumpi siis on nyt älykkäämpi. Se joka hikipinkona teki täydellisen todistuksen, vai se, joka olisi voinut paremmankin tehdä, jos olisi viitsinyt?

Vuonna reaalikoe muutettiin niin että eri aineet kirjoitettiin erikseen. Se vasta mahdollisti laudatursuman. Aiemmin oli muistaakseni enintään9 laudaturin sumia ja silloin niitä saivat kielinerot jotka kirjoittivat 6-7 kieltä.

Huoh... Mikä siinä on niin vaikeaa tajuta, että ylioppilaskoe ei ole älykkyystesti? Toiseksi, kuten täällä on jo todettu, suurin osa oppilaista, edes "hyvistä" sellaisista ei varmasti edes kirjoita yhtätoista ainetta, joten vertailu on siinäkin mielessä täysin turhaa... Toki, hieno suoritus henkilöltä, mutta ei tässä nyt mitään historiallista ole tehty...

Marko* kirjoitti:

Huoh... Mikä siinä on niin vaikeaa tajuta, että ylioppilaskoe ei ole älykkyystesti? Toiseksi, kuten täällä on jo todettu, suurin osa oppilaista, edes "hyvistä" sellaisista ei varmasti edes kirjoita yhtätoista ainetta, joten vertailu on siinäkin mielessä täysin turhaa... Toki, hieno suoritus henkilöltä, mutta ei tässä nyt mitään historiallista ole tehty...

Lue lisää

Menee vähän äärilaidasta toiseen nuo arvioinnit. Jonkun milestä tuo 11 lavia oikeuttaisi jo megasocietyn jäsenyyteen. Toisen mielestä siihen pystyy kuka tahansa normaaliälyinen joka näkee kohtuullisesti vaivaa.

19+13 kirjoitti:

Menee vähän äärilaidasta toiseen nuo arvioinnit. Jonkun milestä tuo 11 lavia oikeuttaisi jo megasocietyn jäsenyyteen. Toisen mielestä siihen pystyy kuka tahansa normaaliälyinen joka näkee kohtuullisesti vaivaa.

Lue lisää

Eipäs vääristellä... Itseäni lainaten: " 11kpl varmasti vaatii jo lahjakkuutta tai sitten mielettömiä aikoja opiskella."

"Merkille pantavaa todella monta laudaturia kirjoittavissa on mielenkiintoisesti se, että he usein ovat lahjakkaita sekä matemaattisesti, että kielellisesti."

Tämä pitää paikkaansa ja matemaattiinen osaaminen viittaa älykkyyteen joten korrelaatio on olemassa.

Turhia olettamuksia suuntaan tai toiseen. Se kuinka hyvin kirjoituksissa on menestynyt ei suoraan kerro älykkyydestä suuntaan tai toiseen. Mutta oletettavaa on, että kyseinen henkilö on selvästi keskimääräistä älykkäämpi tai sitten sairaalloisen ahkera opiskelija. Niin tai näin, kukaan täällä tuskin pystyy sanomaan hänen älykkyydestään mitään suuntaan tai toiseen, ihmetyttää kuinka paljon juttua asiasta edes riittää...

On huomattava että kaveri voitti myös lukiolaisten valtakunnallisen matematiikkakilpailun. Jo se viittaa aika korkeaan älykkyyteen. Matemaattisesti lahjakkailla on yleensä tavallista parempi muisti mikä helpottaa muiden aineiden opiskelua.

Eh...? En tiedä mitä sinun ylioppilas kirjoituksissasi on kysytty, mutta itse kirjoitin laudaturin kyllä ihan kouluopetuksen pohjalta ruotsista. Reaalissa ei todellakaan tarvinnut soveltaa yhtään mitään, tein muutaman tehtävän fysiikasta, hyvin suoraviivaisia, muutaman kemiasta, sama homma ja biologiasta, jossa pärjäsi täysin ulkoa opetellulla materiaalilla. Eipä tarvittu kauheasti muuta kuin hyviä perselihaksia noiden opiskelemiseen.

Henkilöt jotka pärjäävät hyvin muistitesteissä pärjäävät toki yleensä myös toisenlaisissa aivotoimintaa mittaavissa testeissä. Eli korrelaatiota näiden välillä löytyy, mutta se ei missään nimessä tarkoita etteikö löytyisi ihmisiä joilla on hyvä muisti, mutta joiden vaikkapa looginen päättelykyky olisi keskitasoa tai sen alapuolella. ( hyvien arvosanojen saaminen YO kirjoituksista ei edes vaadi hyvää muistia. ) En yksinkertaisesti ymmärrä mikä tarve ihmisillä on tehdä ylioppilaskirjoituksista joku älykkyystesti. Kyseisen testin tarkoitus on mitata lukio aikana opittuja asioita, ei älykkyyttä. Toki älykäs varmasti on päässyyt lukiossa vähemmällä ja keskimäärin saavat korkeampia arvosanoja, mutta siihen se sitten jääkin, yksittäisistä henkilöistä ja heidän älykkyydestään ei voi sanoa mitään pelkän YO kokeen pohjalta.

18+10 kirjoitti:

On huomattava että kaveri voitti myös lukiolaisten valtakunnallisen matematiikkakilpailun. Jo se viittaa aika korkeaan älykkyyteen. Matemaattisesti lahjakkailla on yleensä tavallista parempi muisti mikä helpottaa muiden aineiden opiskelua.

Lue lisää

Oletkohan nyt itse kenties kyseinen henkilö, kun niin paljon asiasta tarvii muistuttaa? Kukaan ei täällä ole kieltänyt, etteikö kyseinen henkilö MAHDOLLISESTI ole hyvinkin älykäs. YO kokeen tulokset tai edes matikka kilpailussa menestyminen eivät sitä kuitenkaan kerro, antavat toki osviittaa, että selvästi keskimääräistä älykkäämmästä henkilöstä on mitä todennäköisemmin kyse, mutta hyvin suuri merkitys on ollut myös opiskeluun ja harjoitteluun käytetyllä ajalla ja kiinnostuksella. Mitä ihmeen väliä asialla edes on? 11 Laudaturilla tekee itse asiassa kymmenen kertaa enemmän kuin millään testituloksella älykkyydestä. Joten hieno homma kyseiselle henkilölle.

Joku__ kirjoitti:

Eh...? En tiedä mitä sinun ylioppilas kirjoituksissasi on kysytty, mutta itse kirjoitin laudaturin kyllä ihan kouluopetuksen pohjalta ruotsista. Reaalissa ei todellakaan tarvinnut soveltaa yhtään mitään, tein muutaman tehtävän fysiikasta, hyvin suoraviivaisia, muutaman kemiasta, sama homma ja biologiasta, jossa pärjäsi täysin ulkoa opetellulla materiaalilla. Eipä tarvittu kauheasti muuta kuin hyviä perselihaksia noiden opiskelemiseen.

Henkilöt jotka pärjäävät hyvin muistitesteissä pärjäävät toki yleensä myös toisenlaisissa aivotoimintaa mittaavissa testeissä. Eli korrelaatiota näiden välillä löytyy, mutta se ei missään nimessä tarkoita etteikö löytyisi ihmisiä joilla on hyvä muisti, mutta joiden vaikkapa looginen päättelykyky olisi keskitasoa tai sen alapuolella. ( hyvien arvosanojen saaminen YO kirjoituksista ei edes vaadi hyvää muistia. ) En yksinkertaisesti ymmärrä mikä tarve ihmisillä on tehdä ylioppilaskirjoituksista joku älykkyystesti. Kyseisen testin tarkoitus on mitata lukio aikana opittuja asioita, ei älykkyyttä. Toki älykäs varmasti on päässyyt lukiossa vähemmällä ja keskimäärin saavat korkeampia arvosanoja, mutta siihen se sitten jääkin, yksittäisistä henkilöistä ja heidän älykkyydestään ei voi sanoa mitään pelkän YO kokeen pohjalta.

Lue lisää

Kova tarve sinulla selitellä Otetaanpa yksi Wikipedian älykkyysluonnehdinta: "älykkyyteen kuuluu päättelykyky, toiseksi kyky ratkaista erilaisia ongelmia, ja kolmanneksi oppimiskyky". Kyllähän tuo viittaa vahvaan korrelaatioon koulumenestyksen kanssa. On tietysti hyvin älykkäitä kouluun sopeutumattomia jotka siksi alisuorittavat. Päinvastainen on harvinaisempaa; että joku keskimääräistä vähemmän älykäs voisi menestyä loistavasti ylioppilaskirjoituksissa.

14+18 kirjoitti:

Kova tarve sinulla selitellä Otetaanpa yksi Wikipedian älykkyysluonnehdinta: "älykkyyteen kuuluu päättelykyky, toiseksi kyky ratkaista erilaisia ongelmia, ja kolmanneksi oppimiskyky". Kyllähän tuo viittaa vahvaan korrelaatioon koulumenestyksen kanssa. On tietysti hyvin älykkäitä kouluun sopeutumattomia jotka siksi alisuorittavat. Päinvastainen on harvinaisempaa; että joku keskimääräistä vähemmän älykäs voisi menestyä loistavasti ylioppilaskirjoituksissa.

Lue lisää

Ensinnäkin, oppismiskyky ei ole sama asia kuin koulumenestys. Koulumenestys vaatii kyvyn lisäksi sitä että vielä opiskeleekin. Toiseksi, kuten varmasti jo miljoona kertaa täällä on todettu, ja kuten itsekkin edellisessä viestissä totesin, älykkäät varmasti keskimäärin menestyvät koulussa paremmin, mutta on myös iso liuta älykkäitä jotka eivät menesty, sekä ei niin älykkäitä jotka korvaavat tämän ahkeruudella. Koulumenestyksestä ei siis ole yksilötasolla älykkyyden mittariksi. En nyt edes tiedä, mistä tarkalleen ottaen olit alkuperäisen kirjoitukseni kanssa erimieltä?

Joku__ kirjoitti:

Ensinnäkin, oppismiskyky ei ole sama asia kuin koulumenestys. Koulumenestys vaatii kyvyn lisäksi sitä että vielä opiskeleekin. Toiseksi, kuten varmasti jo miljoona kertaa täällä on todettu, ja kuten itsekkin edellisessä viestissä totesin, älykkäät varmasti keskimäärin menestyvät koulussa paremmin, mutta on myös iso liuta älykkäitä jotka eivät menesty, sekä ei niin älykkäitä jotka korvaavat tämän ahkeruudella. Koulumenestyksestä ei siis ole yksilötasolla älykkyyden mittariksi. En nyt edes tiedä, mistä tarkalleen ottaen olit alkuperäisen kirjoitukseni kanssa erimieltä?

Lue lisää

Luulisi jopa, että huippuälykkäimmät kärsisivät koulussa niin paljon (väsähtäminen massan 100äo juttuihin ja koko laitoksen ei-yksilölliseen vaan massalle suunnattuun opetukseen), että heidän motivaationsa lässähtää.

Ensin 9 vuotta jauhetaan pluslaskuja tunneilla ja paskaa välitunneilla. Sitten lukiossa vähän derivoidaan ja integroidaan johtamatta kaavoja vaan kaikki on annettua ulkoaopettelua.
Huippuälykäs voisi nykyään itsekseen netin avulla opetella yliopistotasolle tasolle missä tahansa aineessa 12 vuotiaana, mutta se aiheuttaisi sellaisia sosiaalisia ongelmia, että tuskin kannattaisi.

Lisäksi huippuälykkään resurssit usein koulun helppouden vuoksi suuntautuvat harrastuksiin, jotka voivat olla mitä tahansa. Sekin vähentää opiskeluun käytettyä aikaa. Usein kaikista älykkäimmät ihmiset ovat alansa huippuja vaikkapa futiksen Lionel Messi. Tuskin se äijä osaa pitkää matikkaa, vaikka varmasti kuuluu maailman älykkäimpien ihmisten 100 parhaan joukkoon.

Joku__ kirjoitti:

Ensinnäkin, oppismiskyky ei ole sama asia kuin koulumenestys. Koulumenestys vaatii kyvyn lisäksi sitä että vielä opiskeleekin. Toiseksi, kuten varmasti jo miljoona kertaa täällä on todettu, ja kuten itsekkin edellisessä viestissä totesin, älykkäät varmasti keskimäärin menestyvät koulussa paremmin, mutta on myös iso liuta älykkäitä jotka eivät menesty, sekä ei niin älykkäitä jotka korvaavat tämän ahkeruudella. Koulumenestyksestä ei siis ole yksilötasolla älykkyyden mittariksi. En nyt edes tiedä, mistä tarkalleen ottaen olit alkuperäisen kirjoitukseni kanssa erimieltä?

Lue lisää

"Ensinnäkin, oppimiskyky ei ole sama asia kuin koulumenestys."
Sulla on näköjään vaikeuksia ymmärtää sanomia mikä ei viittaa korkeaan älykkyyteen. Sanomani oli "älykkyyteen kuuluu päättelykyky, toiseksi kyky ratkaista erilaisia ongelmia, ja kolmanneksi oppimiskyky. Kyllähän tuo viittaa vahvaan korrelaatioon koulumenestyksen kanssa." Sun kannattaa katsoa wikistä tuon termin "korrelaatio" merkitys mutta voin vihjata että se ei merkitse samaa kuin ekvivalenssi.

´7+14 kirjoitti:

"Ensinnäkin, oppimiskyky ei ole sama asia kuin koulumenestys."
Sulla on näköjään vaikeuksia ymmärtää sanomia mikä ei viittaa korkeaan älykkyyteen. Sanomani oli "älykkyyteen kuuluu päättelykyky, toiseksi kyky ratkaista erilaisia ongelmia, ja kolmanneksi oppimiskyky. Kyllähän tuo viittaa vahvaan korrelaatioon koulumenestyksen kanssa." Sun kannattaa katsoa wikistä tuon termin "korrelaatio" merkitys mutta voin vihjata että se ei merkitse samaa kuin ekvivalenssi.

Lue lisää

Huoh... Oletko edes tosissasi? Syytät minua heikosta luetun ymmärtämisestä, ja sitten toistat periaatteessa täysin saman, jonka jo miljoonaan kertaan olen todennut... Lainataanpa se minulta itseltäni tähän: " ÄLYKKÄÄT VARMASTI KESKIMÄÄRIN MENESTYVÄT KOULUSSA PAREMMIN " ... Joko ymmärsit? Mikä tuossa oli niin vaikeaa? Etkö osaa lukea, vai teettääkö ymmärtäminen ongelmia? Nyt kerro vuorostasi, mitä et ymmärtänyt tässä: " ...mutta on myös iso liuta älykkäitä jotka eivät menesty, sekä ei niin älykkäitä jotka korvaavat tämän ahkeruudella. Koulumenestyksestä ei siis ole yksilötasolla älykkyyden mittariksi. "

Tämän kaiken voi todeta esimerkiksi Mensan jäsenistöstä. Toki porukka on keskimääräistä koulutetumpaa ja koulussa on menestytty paremmin, kuin mitä joku satunnaisesti valittu porukka, mutta joukossa on tapauksia laidasta laitaan. Henkilöitä joilla on pelkkä peruskoulu takana, sitäkään ei kauhean hyvällä menestyksellä ja sitten on myös useamman maisterin tai tohtorin tutkinnon omaavia.

Joku__ kirjoitti:

Huoh... Oletko edes tosissasi? Syytät minua heikosta luetun ymmärtämisestä, ja sitten toistat periaatteessa täysin saman, jonka jo miljoonaan kertaan olen todennut... Lainataanpa se minulta itseltäni tähän: " ÄLYKKÄÄT VARMASTI KESKIMÄÄRIN MENESTYVÄT KOULUSSA PAREMMIN " ... Joko ymmärsit? Mikä tuossa oli niin vaikeaa? Etkö osaa lukea, vai teettääkö ymmärtäminen ongelmia? Nyt kerro vuorostasi, mitä et ymmärtänyt tässä: " ...mutta on myös iso liuta älykkäitä jotka eivät menesty, sekä ei niin älykkäitä jotka korvaavat tämän ahkeruudella. Koulumenestyksestä ei siis ole yksilötasolla älykkyyden mittariksi. "

Tämän kaiken voi todeta esimerkiksi Mensan jäsenistöstä. Toki porukka on keskimääräistä koulutetumpaa ja koulussa on menestytty paremmin, kuin mitä joku satunnaisesti valittu porukka, mutta joukossa on tapauksia laidasta laitaan. Henkilöitä joilla on pelkkä peruskoulu takana, sitäkään ei kauhean hyvällä menestyksellä ja sitten on myös useamman maisterin tai tohtorin tutkinnon omaavia.

Lue lisää

Olet kirjoittanut niin paljon että löydät viesteistä kaikenlaista jolla yrität argumentoida. Viittasin kirjoittamaasi: "Ensinnäkin, oppimiskyky ei ole sama asia kuin koulumenestys." No tuota minä en ole väittänyt eikä luultavasti kukaan muukaan. Eli taktiikkasi on keksiä väite jota ei ole itse asiassa esitetty ja sitten lähdet kumoamaan tuota itse kehittämääsi väitettä.

9+19 kirjoitti:

Olet kirjoittanut niin paljon että löydät viesteistä kaikenlaista jolla yrität argumentoida. Viittasin kirjoittamaasi: "Ensinnäkin, oppimiskyky ei ole sama asia kuin koulumenestys." No tuota minä en ole väittänyt eikä luultavasti kukaan muukaan. Eli taktiikkasi on keksiä väite jota ei ole itse asiassa esitetty ja sitten lähdet kumoamaan tuota itse kehittämääsi väitettä.

Lue lisää

Tosissasi?
...

" Olet kirjoittanut niin paljon että löydät viesteistä kaikenlaista jolla yrität argumentoida."

Juu, on se vaan hassua... Sitä voisi jopa luulla, että vastapuoli yleensä lukee ne viestit, niin ei tarvitse itseään toistaa. Mutta onhan se toisaalta helpompaa väitellä omia mielikuvia ja olkiukkoja vastaan...

Ja koska et selvästi ole mitään kirjoittamaani lukenut, lainataan lisää itseäni: " En nyt edes tiedä, mistä tarkalleen ottaen olit alkuperäisen kirjoitukseni kanssa erimieltä? " Jos kerran et halunnut korostaa YO kokeita älykkyyden mittarina, niin mitä ihmettä oikein ajoit takaa? Kerroppa nyt jos ei tämä, niin MIKÄ oli kirjoituksesi tarkoitus? Mistä olit erimieltä alkuperäisen kirjoituksen kanssa?

Tosin taisit jo viestissäsi vastata kysymykseen... Et ole edes vaivautunut lukemaan mitä on kirjoitettu.

Joku__ kirjoitti:

Tosissasi?
...

" Olet kirjoittanut niin paljon että löydät viesteistä kaikenlaista jolla yrität argumentoida."

Juu, on se vaan hassua... Sitä voisi jopa luulla, että vastapuoli yleensä lukee ne viestit, niin ei tarvitse itseään toistaa. Mutta onhan se toisaalta helpompaa väitellä omia mielikuvia ja olkiukkoja vastaan...

Ja koska et selvästi ole mitään kirjoittamaani lukenut, lainataan lisää itseäni: " En nyt edes tiedä, mistä tarkalleen ottaen olit alkuperäisen kirjoitukseni kanssa erimieltä? " Jos kerran et halunnut korostaa YO kokeita älykkyyden mittarina, niin mitä ihmettä oikein ajoit takaa? Kerroppa nyt jos ei tämä, niin MIKÄ oli kirjoituksesi tarkoitus? Mistä olit erimieltä alkuperäisen kirjoituksen kanssa?

Tosin taisit jo viestissäsi vastata kysymykseen... Et ole edes vaivautunut lukemaan mitä on kirjoitettu.

Lue lisää

Oma viestittelyn aloitukseni ei koskenut avausviestiä vaan myöhempää jossa väitettiin että koulumenestyksellä on vähän tekemistä älykkyyden kanssa ja laudatursuma saavutetaan ennen kaikkea pänttäämällä. Kuten sanoin, uskon että älykkyyden ja koulumenestyksen välillä on aika vahva korrelaatio. Se ei sulje pois sitä että myös motivaatio ja ahkeruus korreloivat koulumenestyksen kanssa.

Itse menestyin aika koulussa ja sain usein kuulla että se vaatii varmaan paljon lukemista. Tosiasiassa en päntännyt keskimääräistä enempää mutta looginen ajattelukykyni ja muistini oli tavallista parempi.

7+8 kirjoitti:

Oma viestittelyn aloitukseni ei koskenut avausviestiä vaan myöhempää jossa väitettiin että koulumenestyksellä on vähän tekemistä älykkyyden kanssa ja laudatursuma saavutetaan ennen kaikkea pänttäämällä. Kuten sanoin, uskon että älykkyyden ja koulumenestyksen välillä on aika vahva korrelaatio. Se ei sulje pois sitä että myös motivaatio ja ahkeruus korreloivat koulumenestyksen kanssa.

Itse menestyin aika koulussa ja sain usein kuulla että se vaatii varmaan paljon lukemista. Tosiasiassa en päntännyt keskimääräistä enempää mutta looginen ajattelukykyni ja muistini oli tavallista parempi.

Lue lisää

Muistisi oli vain hyvä. Ei älykkyyden kanssa välttämättä mitään tekemistä. Tunnen monia koulussa menestyneitä mutta silti tyhmiä ihmisiä.

7+8 kirjoitti:

Oma viestittelyn aloitukseni ei koskenut avausviestiä vaan myöhempää jossa väitettiin että koulumenestyksellä on vähän tekemistä älykkyyden kanssa ja laudatursuma saavutetaan ennen kaikkea pänttäämällä. Kuten sanoin, uskon että älykkyyden ja koulumenestyksen välillä on aika vahva korrelaatio. Se ei sulje pois sitä että myös motivaatio ja ahkeruus korreloivat koulumenestyksen kanssa.

Itse menestyin aika koulussa ja sain usein kuulla että se vaatii varmaan paljon lukemista. Tosiasiassa en päntännyt keskimääräistä enempää mutta looginen ajattelukykyni ja muistini oli tavallista parempi.

Lue lisää

Yleinen ajatusmalli tuo, että joku sinun ominaisuutesi on osoitus älykkyydestä.

Minä taas en menestynyt koulussa. Lukion päättötodistuksen keskiarvo 7,3 ja jos yleisarvosana olisi kirjoituksista annettu, se olisi ollut C. Yhtään laudaturia en kirjoittanut.

Älykäs tosin väitän olevani, koska testituloksen perusteella minua älykkäämpiä on alle prosentti väestöstä. Mites sinulla?

totuuden kertoja. kirjoitti:

Muistisi oli vain hyvä. Ei älykkyyden kanssa välttämättä mitään tekemistä. Tunnen monia koulussa menestyneitä mutta silti tyhmiä ihmisiä.

"Muistisi oli vain hyvä." Erityisesti matematiikka ja fysiikka olivat mulle hyvin helppoja lukiossa. Siihen ei auta pelkkä hyvä muisti, pitää olla myös oivalluskykyä. Sellainen jolla sitä ei paljonkaan ole, ei pysty edes asiaa kunnolla hahmottamaan.

Jartsa5:n tapaus on yksittäinen joka ei sinänsä mitätöi älykkyyden ja koulumenestyksen välistä korrelaatiota. Ei ole mitenkään harvinaista että esim. motivaatiopuutteen takia älykkäät alisuoriutuvat koulussa.

16+20 kirjoitti:

"Muistisi oli vain hyvä." Erityisesti matematiikka ja fysiikka olivat mulle hyvin helppoja lukiossa. Siihen ei auta pelkkä hyvä muisti, pitää olla myös oivalluskykyä. Sellainen jolla sitä ei paljonkaan ole, ei pysty edes asiaa kunnolla hahmottamaan.

Jartsa5:n tapaus on yksittäinen joka ei sinänsä mitätöi älykkyyden ja koulumenestyksen välistä korrelaatiota. Ei ole mitenkään harvinaista että esim. motivaatiopuutteen takia älykkäät alisuoriutuvat koulussa.

Lue lisää

Oliko sinulla sitten testattu sitä älyä?

En todellakaan ole yksittäistapaus. Koulumenestys riippuu täysin kiinnostuksesta.

Jartsa5 kirjoitti:

Oliko sinulla sitten testattu sitä älyä?

En todellakaan ole yksittäistapaus. Koulumenestys riippuu täysin kiinnostuksesta.

En ole koskaan ollut mensatestissä mutta olen tehnyt noita nettitestejä joten tiedän että missä mennään. Olin mukana 20 vuotta kestäneessä valtakunnallisessa tutkimusjoukossa jossa oli viimeisenä vaiheena tuollainen kuviopäättelytesti. Testaaja kertoi että testatuista muutamasta sadasta henkilöstä vain yksi oli saanut yhtä hyvän tuloksen mutta hän oli käyttänyt siihen enemmän aikaa.

Pitkän matematiikan laudaturin saaminen ylioppilaskirjoituksista vaatii kyllä keskimäärin pikemminkin todennäköisesti tason ÄO>125. Tasolla ÄO=115, lukion pitkän matematiikan arvolauseet lienevät keskimäärin lähinnä 5-6:n tasolla (olettaen tietysti, että puhutaan asiallisesti laadituista älykkyystesteistä saaduista tuloksista). Matematiikkahan on (lähinnä fysiikan ohella) yksi niistä harvoista kouluaineista, jotka edellyttävät suhteellisen korkeatasoista älykkyyttä ja joissa ei käytännössä voi menestyä pelkän ahkeran lukemisen ja hyvän muistin turvin.

Jos joku kirjoittaa laudaturin pitkästä matematiikasta ja saa silti älykkyystestituloksena ÄO<125, niin älykkyystestisuoritus on joko epäonnistunut tai testi on ollut tyypiltään sellainen, että se ei ole painottanut tavanomaisessa tai asianmukaisessa määrin matemaattis-loogisten kykyjen merkitystä tai henkilön älykkyysprofiilissa on epätavanomaisia heikkouksia muilla älykkyyden osa-alueilla. Voi siis tietysti olla, että jotkut onnistuvat poikkeuksellisesti saamaan laudaturin mitatulla tasolla ÄO=115, mutta tuo ei varmaankaan ole keskimääräinen pitkän matematiikan laudaturin suorittaneiden taso.

Vouhotat vaan älykkyydestä, vaikka ahkeruus on paljon tärkeämpää. Supernerokaan ei kirjoita L:ää opiskelematta määritelmiä ja ratkaisumalleja.

Missä ja millä testillä voi mitata 150 ÄO:n luotettavasti?

kinostunut kirjoitti:

Missä ja millä testillä voi mitata 150 ÄO:n luotettavasti?

Löysin kyseisen artikkelin:

http://www.iltalehti.fi/urheilu/2015042919600992_ur.shtml

Näyttäisi olevan kyseessä Mensan nettitesti, jota on nyttemmin kai muutettu siten, että se ei anna yli 135 pisteen lukemia (ennen oli kai toisin). Toisaalta Mensan nettitesti näyttäisi antavan tulokset alakanttiin, ainakin sen perusteella, mitä olen seurannut tätä palstaa. Niinpä Mensan nettitestin tulos 150 voisi vastata esimerkiksi Tieteen Kuvalehden tarkemmalla nettitestillä todella hurjaa lukemaa.

hdkrmgfdd kirjoitti:

Löysin kyseisen artikkelin:

http://www.iltalehti.fi/urheilu/2015042919600992_ur.shtml

Näyttäisi olevan kyseessä Mensan nettitesti, jota on nyttemmin kai muutettu siten, että se ei anna yli 135 pisteen lukemia (ennen oli kai toisin). Toisaalta Mensan nettitesti näyttäisi antavan tulokset alakanttiin, ainakin sen perusteella, mitä olen seurannut tätä palstaa. Niinpä Mensan nettitestin tulos 150 voisi vastata esimerkiksi Tieteen Kuvalehden tarkemmalla nettitestillä todella hurjaa lukemaa.

Lue lisää

ehkä käytössä oli vaan eri keskihajonta

Miten lääkärikin soveltaa korkeaa älyään työssään? Elimistön systeemit on aina sitä samaa, luvalliset hoitokäytännöt sitä samaa, omilla sovelluksilla saa vain epäluuloa kun toisten äly on muutaman pykälän alempi. Tutkijan ura on ainut mielekäs poikkeavan älykkäälle. Tai joku rahastussektori.

Joo, tosi fiksut eivät edes viitsi ryhtyä mihinkään älläjahtiin, koska siellä ei oikeasti ole mitään älyllisesti haastavaa.

ajanhukkaa kirjoitti:

Joo, tosi fiksut eivät edes viitsi ryhtyä mihinkään älläjahtiin, koska siellä ei oikeasti ole mitään älyllisesti haastavaa.

Joo. Thomas Alva Edisonkin taisi olla koulupudokas. Eli koulumenestyksellä ei välttämättä ole mitään tekemistä ÄO:n kanssa.

ka.kuusijapuoli kirjoitti:

Joo. Thomas Alva Edisonkin taisi olla koulupudokas. Eli koulumenestyksellä ei välttämättä ole mitään tekemistä ÄO:n kanssa.

Sori. Sekoitin Albert Einsteiniin:(