Laddomat termostaatti suureksi? esilämmitys ilmalle?

Tuo puhki meno on arvoitus. Huvittaa tuo kattilan syöpymis mantra.

Ompa järjestelmä jossa on 3" putket varaajan n1500-1600 l ja kattilan välissä,vapaakierto ,yp kattila vm 77 , yksi pumppu joka kierrättää patteriverkostossa. Ainoastaan sähkö vastuksen (ei vastusta ikinä) proppu se öljytynnyrin korkki on syöpynyt 2 x vaihto kuntoon. Ei muuta tehty kovaa lämmitystä liki joka pv ja veden lämpö harvoin saavuttaa kattilassa 70c on sen verran kelvoton kattila ja vedoton lyhyt piippu. Lämmitys ylensöä loppuun n60c kohdilla. N38v järjestelmän ikä. Katilaan palaavan veden lämpöä ei koskaan mitattu oletan sen olevan aika haaleaa.38v. Järjestelmä on avopaisunta säiliöllä.
Veden laatu varmaan vaikuttaa kokas kaikki muu on vastoin oppikirjoja.

Veden laatu kirjoitti:

Tuo puhki meno on arvoitus. Huvittaa tuo kattilan syöpymis mantra.

Ompa järjestelmä jossa on 3" putket varaajan n1500-1600 l ja kattilan välissä,vapaakierto ,yp kattila vm 77 , yksi pumppu joka kierrättää patteriverkostossa. Ainoastaan sähkö vastuksen (ei vastusta ikinä) proppu se öljytynnyrin korkki on syöpynyt 2 x vaihto kuntoon. Ei muuta tehty kovaa lämmitystä liki joka pv ja veden lämpö harvoin saavuttaa kattilassa 70c on sen verran kelvoton kattila ja vedoton lyhyt piippu. Lämmitys ylensöä loppuun n60c kohdilla. N38v järjestelmän ikä. Katilaan palaavan veden lämpöä ei koskaan mitattu oletan sen olevan aika haaleaa.38v. Järjestelmä on avopaisunta säiliöllä.
Veden laatu varmaan vaikuttaa kokas kaikki muu on vastoin oppikirjoja.

Lue lisää

Joup, monesta asiasta kiinni oleva juttu, miten vesi palaa kattilaan, vaikuttaako juurikaan tulipintojen lämpötilaan, ei välttämättä.
Ei kannata aina prikulleen ottaa asioita, kuten se että paluuveden on oltava väh 70 astetta celsiusta, sehän tarkoittaisi sitä ettei alle sen jäähtynyttä kattilaa enää saisi puilla/öljyllä aloittaa lämmittämään, vaan laittaa sähkövastus päälle kattilassa kunnes lämpö on se 70, vieläpä kauttaaltaan.

Jos sinun vanha pannusi on vielä valurautaa, kestää se toiset 38v.

>Minulla on 78 termari ja kattilan palolämpö on haarukassa 90- 98. <

Tarkoitatko, miten 78C termostaatilla kattilan lämpötila on 90...... 98C lämmitys tilanteessa. Jos noin on, niin veden kierto on heikohko. Tietysti tuohon vaikuttaa myös varaajasta tulevan veden lämpötila.

Joas pohditaan teoriassa, niin kattilan syöpymisen estämisen kannalta veden kierto tulisi olla hyvä. Atmoksessa vielä paluu ja meno yhteet ovat takana ja siten kattilan etupuolella / tulipesän yläosan sisäpinnalla teoriassa voi olla kosteutta/ kondensoitumista.

markkulievonen. kirjoitti:

>Minulla on 78 termari ja kattilan palolämpö on haarukassa 90- 98. <

Tarkoitatko, miten 78C termostaatilla kattilan lämpötila on 90...... 98C lämmitys tilanteessa. Jos noin on, niin veden kierto on heikohko. Tietysti tuohon vaikuttaa myös varaajasta tulevan veden lämpötila.

Lue lisää

Tiedä sitten tuosta vedenkierrosta. Wilon 3 nopeuksinen pumppu siellä jauhaa täysillä 132W teholla.

Ymmärrätköhän nyt edes oikein miten tuo laddomat toimii?

Se laddomat syöttää kattilaan suurin piirtein tuon termostaatin lämpöistä vettä ja sitten se tulee ulos jonkun lämpöisenä mihin kattila on sen lämmittänyt. Atmoksessa on joku 80l vettä joten se ei varmaan kauaa vanhene tuolla pumpun teholla kattilan sisällä. Pumpun tietojen mukaan n. 5,3m3/h. Joten alle minuutin tuo vesi kattilassa on.

Selitäpä nyt sitten tuo heikohko kierto?

atmosmies kirjoitti:

Tiedä sitten tuosta vedenkierrosta. Wilon 3 nopeuksinen pumppu siellä jauhaa täysillä 132W teholla.

Ymmärrätköhän nyt edes oikein miten tuo laddomat toimii?

Se laddomat syöttää kattilaan suurin piirtein tuon termostaatin lämpöistä vettä ja sitten se tulee ulos jonkun lämpöisenä mihin kattila on sen lämmittänyt. Atmoksessa on joku 80l vettä joten se ei varmaan kauaa vanhene tuolla pumpun teholla kattilan sisällä. Pumpun tietojen mukaan n. 5,3m3/h. Joten alle minuutin tuo vesi kattilassa on.

Selitäpä nyt sitten tuo heikohko kierto?

Lue lisää

Niin ja lisätään vielä että putkikoko on tuuma ja vartti. Samaa kokoa kun laddomatin lähdöt. Linjat 3m pitkät. Joten eipä pitäisi olla kovin paljon kuristusta linjossa. Saman koon putket on latauslinjoissa varaajaan asti. Kattilan päässä supistajat, olisko olleet yhteet kattilassa puolitoista tuumaset.

atmosmies kirjoitti:

Tiedä sitten tuosta vedenkierrosta. Wilon 3 nopeuksinen pumppu siellä jauhaa täysillä 132W teholla.

Ymmärrätköhän nyt edes oikein miten tuo laddomat toimii?

Se laddomat syöttää kattilaan suurin piirtein tuon termostaatin lämpöistä vettä ja sitten se tulee ulos jonkun lämpöisenä mihin kattila on sen lämmittänyt. Atmoksessa on joku 80l vettä joten se ei varmaan kauaa vanhene tuolla pumpun teholla kattilan sisällä. Pumpun tietojen mukaan n. 5,3m3/h. Joten alle minuutin tuo vesi kattilassa on.

Selitäpä nyt sitten tuo heikohko kierto?

Lue lisää

>Pumpun tietojen mukaan n. 5,3m3/h.<

Epäilen tuota tietoa, jos verrattava korkeus on 2.5m. ja huomioiden rakenteen suuren vastuksen.

Omassa kattilassani on Grundvors ja muistaakseni 200w teholtaan.Sekoittajan viritin todella väljäksi kattilan lämpötila toimii kuin auton moottorin. Viisari on lämmityksen ajan termostaatti asennossa / 82C ja aivan lopussa kun varajasta tulee tuo 83 asteinen vesi, niin kattilan lämpötila nousee n. 90C tietämille. Todellisuudessa kattilaa ei saa kiehumaan, vaikka kattilaa käyttäisi täydellä teholla varaajasta tulevan veden ollessa 90C.

Niin, aiemmin ennen putkitus remonttia ja pumpun ollessa pienempi tehoinen kattilan toiminta oli kaltaisellasi tasolla. Nyt laskelmien mukaan varaajasta tulee n 10 litraa "kylmää" vettä ja sekoittuen yli 50 litran kattilan veden kiertoon. Huomioithan, miten Laddomat säätää termostaatin avulla kattilaan menevän lämpötilan ja siten pienemmällä kierrätyksellä mahdollistetaan menoveden lämpötila pitämään korkealla.

Mutta, oli miten oli, niin helpompi ja huolettomampi on lämmitellä kun kiehuntapiste on kaukainen asia.

markkulievonen kirjoitti:

>Pumpun tietojen mukaan n. 5,3m3/h.<

Epäilen tuota tietoa, jos verrattava korkeus on 2.5m. ja huomioiden rakenteen suuren vastuksen.

Omassa kattilassani on Grundvors ja muistaakseni 200w teholtaan.Sekoittajan viritin todella väljäksi kattilan lämpötila toimii kuin auton moottorin. Viisari on lämmityksen ajan termostaatti asennossa / 82C ja aivan lopussa kun varajasta tulee tuo 83 asteinen vesi, niin kattilan lämpötila nousee n. 90C tietämille. Todellisuudessa kattilaa ei saa kiehumaan, vaikka kattilaa käyttäisi täydellä teholla varaajasta tulevan veden ollessa 90C.

Niin, aiemmin ennen putkitus remonttia ja pumpun ollessa pienempi tehoinen kattilan toiminta oli kaltaisellasi tasolla. Nyt laskelmien mukaan varaajasta tulee n 10 litraa "kylmää" vettä ja sekoittuen yli 50 litran kattilan veden kiertoon. Huomioithan, miten Laddomat säätää termostaatin avulla kattilaan menevän lämpötilan ja siten pienemmällä kierrätyksellä mahdollistetaan menoveden lämpötila pitämään korkealla.

Mutta, oli miten oli, niin helpompi ja huolettomampi on lämmitellä kun kiehuntapiste on kaukainen asia.

Lue lisää

>Nyt laskelmien mukaan varaajasta tulee n 10 litraa "kylmää" vettä ja sekoittuen yli 50 litran kattilan veden kiertoon.<

Siis minuutissa.

markkulievonen kirjoitti:

>Pumpun tietojen mukaan n. 5,3m3/h.<

Epäilen tuota tietoa, jos verrattava korkeus on 2.5m. ja huomioiden rakenteen suuren vastuksen.

Omassa kattilassani on Grundvors ja muistaakseni 200w teholtaan.Sekoittajan viritin todella väljäksi kattilan lämpötila toimii kuin auton moottorin. Viisari on lämmityksen ajan termostaatti asennossa / 82C ja aivan lopussa kun varajasta tulee tuo 83 asteinen vesi, niin kattilan lämpötila nousee n. 90C tietämille. Todellisuudessa kattilaa ei saa kiehumaan, vaikka kattilaa käyttäisi täydellä teholla varaajasta tulevan veden ollessa 90C.

Niin, aiemmin ennen putkitus remonttia ja pumpun ollessa pienempi tehoinen kattilan toiminta oli kaltaisellasi tasolla. Nyt laskelmien mukaan varaajasta tulee n 10 litraa "kylmää" vettä ja sekoittuen yli 50 litran kattilan veden kiertoon. Huomioithan, miten Laddomat säätää termostaatin avulla kattilaan menevän lämpötilan ja siten pienemmällä kierrätyksellä mahdollistetaan menoveden lämpötila pitämään korkealla.

Mutta, oli miten oli, niin helpompi ja huolettomampi on lämmitellä kun kiehuntapiste on kaukainen asia.

Lue lisää

Joo minä tiedän miten se laddomat toimii. Laddomat ei kurista mitenkään termostaatilla kattilan ja latauspaketin välistä kiertoa. Se vaan sekoittaa oikeanlämpöistä vettä kattilaan. Minulla on malli 21 joka on erilainen kun se 21-60 malli.

https://www.youtube.com/watch?v=keCxQJddD0o

Siitä voi tutkia pumpun tietoja.

http://productfinder.wilo.com/en/PL/product/00000000000166df0001003a/fc_product_datasheet

markkulievonen kirjoitti:

>Pumpun tietojen mukaan n. 5,3m3/h.<

Epäilen tuota tietoa, jos verrattava korkeus on 2.5m. ja huomioiden rakenteen suuren vastuksen.

Omassa kattilassani on Grundvors ja muistaakseni 200w teholtaan.Sekoittajan viritin todella väljäksi kattilan lämpötila toimii kuin auton moottorin. Viisari on lämmityksen ajan termostaatti asennossa / 82C ja aivan lopussa kun varajasta tulee tuo 83 asteinen vesi, niin kattilan lämpötila nousee n. 90C tietämille. Todellisuudessa kattilaa ei saa kiehumaan, vaikka kattilaa käyttäisi täydellä teholla varaajasta tulevan veden ollessa 90C.

Niin, aiemmin ennen putkitus remonttia ja pumpun ollessa pienempi tehoinen kattilan toiminta oli kaltaisellasi tasolla. Nyt laskelmien mukaan varaajasta tulee n 10 litraa "kylmää" vettä ja sekoittuen yli 50 litran kattilan veden kiertoon. Huomioithan, miten Laddomat säätää termostaatin avulla kattilaan menevän lämpötilan ja siten pienemmällä kierrätyksellä mahdollistetaan menoveden lämpötila pitämään korkealla.

Mutta, oli miten oli, niin helpompi ja huolettomampi on lämmitellä kun kiehuntapiste on kaukainen asia.

Lue lisää

Niin mutta sinulla onkin joku yläpalokattila ja toisilla on käänteispalot. Niiden palolämmöissä on 600 asteen ero. Eihän tuollaista saa kiehumaan millään.

atmosmies kirjoitti:

Joo minä tiedän miten se laddomat toimii. Laddomat ei kurista mitenkään termostaatilla kattilan ja latauspaketin välistä kiertoa. Se vaan sekoittaa oikeanlämpöistä vettä kattilaan. Minulla on malli 21 joka on erilainen kun se 21-60 malli.

https://www.youtube.com/watch?v=keCxQJddD0o

Siitä voi tutkia pumpun tietoja.

http://productfinder.wilo.com/en/PL/product/00000000000166df0001003a/fc_product_datasheet

Lue lisää

Ei kaiketi tämän ymmärtäminen ole rakettitiedettä. Rakenne vastustaa veden kiertoa verraten sitä suoraan putkitukseen. Termostaatti omn merkittävin kuristaja.

Mutta, ei tästä tämän enempää. Otappa laskin ja laske paljonko esim. 40kw teho vaatii veden kierrätystä, jotta kattilan lämpötila pysyy vaikkapa 2C asteen sisällä. Jos se ylittyy , niin veden kierto on lasketusta alhaisempaa.

Niin, joka mutka ja T-haara ja termostaatti tekee vastuksen. Mutta, näillä/kään tekijöillä ei ole muuta merkitystä kuin kattilan toimiessa lähellä kiehumispistettä. Silloin kaipaa tehokasta veden kierrätystä.

markkulievonen kirjoitti:

Ei kaiketi tämän ymmärtäminen ole rakettitiedettä. Rakenne vastustaa veden kiertoa verraten sitä suoraan putkitukseen. Termostaatti omn merkittävin kuristaja.

Mutta, ei tästä tämän enempää. Otappa laskin ja laske paljonko esim. 40kw teho vaatii veden kierrätystä, jotta kattilan lämpötila pysyy vaikkapa 2C asteen sisällä. Jos se ylittyy , niin veden kierto on lasketusta alhaisempaa.

Niin, joka mutka ja T-haara ja termostaatti tekee vastuksen. Mutta, näillä/kään tekijöillä ei ole muuta merkitystä kuin kattilan toimiessa lähellä kiehumispistettä. Silloin kaipaa tehokasta veden kierrätystä.

Lue lisää

Eli päädymme tässä siihen että sinun oma tekemä systeemi on paljon parempi kun laddomat. Sitäkö haluat kertoa tässä meille?

Edelleenkään se termostaatti ei rajoita kattilan kiertoa. Kattilassa kiertää vesi jopa silloin kun termostaatti on kiinni. Otetaan puolet pois pumpun tehoista niin sitten menee 2.5m3 tunnissa läpi. Kelpaako se. Kahdessa minuutissa kattila nostaa sen 10 astetta 80l vedenlämpöä. Siitä voi sitten halutessa laskea mitä haluaa. Minulle riittää että kattilaa saa polttaa täydellä teholla minkä se antaa ja kiehumisesta ei ole vaaraa. Eli kumpaakaan ei tarvitse rajoittaa.

atmosmies kirjoitti:

Eli päädymme tässä siihen että sinun oma tekemä systeemi on paljon parempi kun laddomat. Sitäkö haluat kertoa tässä meille?

Edelleenkään se termostaatti ei rajoita kattilan kiertoa. Kattilassa kiertää vesi jopa silloin kun termostaatti on kiinni. Otetaan puolet pois pumpun tehoista niin sitten menee 2.5m3 tunnissa läpi. Kelpaako se. Kahdessa minuutissa kattila nostaa sen 10 astetta 80l vedenlämpöä. Siitä voi sitten halutessa laskea mitä haluaa. Minulle riittää että kattilaa saa polttaa täydellä teholla minkä se antaa ja kiehumisesta ei ole vaaraa. Eli kumpaakaan ei tarvitse rajoittaa.

Lue lisää

On yks hailee mikä ja kumpi on parempi. Alkuajatus vain oli, miten tärkeää on myös huomioida veden kierto. Kondensioitumisen / syöpymisen estäminen ja varaajan tehokas hyödyntäminen.
Monikaan ei oivalla, miten veden kiertoa tehostamalla varaajan hyödyntämistä tehostetaan ja lämmityskertoja / mukavuutta parannetaan.

markkulievonen. kirjoitti:

On yks hailee mikä ja kumpi on parempi. Alkuajatus vain oli, miten tärkeää on myös huomioida veden kierto. Kondensioitumisen / syöpymisen estäminen ja varaajan tehokas hyödyntäminen.
Monikaan ei oivalla, miten veden kiertoa tehostamalla varaajan hyödyntämistä tehostetaan ja lämmityskertoja / mukavuutta parannetaan.

Lue lisää

Yksi Laddomaatin ominasuus on se, että jos sähkö katkeaa, niin systeemissä aukeaa vapaaventiili, joka ainakin varaajan ollessa puoliksiladattu takaa vapaakierron kattilan ja varaajan välillä. Ehkä tuota tilannetta ajatellen suuri putkikoko on eduksi. Tuuman ja vartin putki on kyllä mielestäni siellä alarajalla, itse kyllä tällä kokemuksella tekisin isommalla putkella.

....... kirjoitti:

Yksi Laddomaatin ominasuus on se, että jos sähkö katkeaa, niin systeemissä aukeaa vapaaventiili, joka ainakin varaajan ollessa puoliksiladattu takaa vapaakierron kattilan ja varaajan välillä. Ehkä tuota tilannetta ajatellen suuri putkikoko on eduksi. Tuuman ja vartin putki on kyllä mielestäni siellä alarajalla, itse kyllä tällä kokemuksella tekisin isommalla putkella.

Lue lisää

Niimpä. Aikoinaan kun rakenettiin tämä järjestelmäni, niin käytettiin 11/4" putkea. Muutama vuosi sitten remontoin putket 11/2" putkelle ja kattilasta lähtien mahdolllisimman paljon 2" putkea. Samoin T- haaraan sorvasin väjän pesän/ veden ohjauksen.

Niin, vaikka varaajan ja kattilan väli on n 1m luokaa, niin silti lämmittäminen ei onnistu , jos sähköt katkeaa. Tosin lämmityksen voi turvallisesti laskea alas ilman kiehumista. Termostaatti tekee yllättävän suuren vastuksen.

Itse pidän erikoisen tärkeänä kokonaisuutta ajatellen, miten veden kierto on sellaisella tasolla,että kattilan lämpötila on lähellä termostaatin lukemia. Aivan kuin autossa lämpömittarin viisari jököttää samassa kohdassa kesät ja talvet.

Siis latauspakettia hankkiessa paketin teho tulisi olla ylimitoitettu kattilan tehoon nähden.Tietysti, jos varaajan tilavuutta ei tarvitse tehokkaasti hyödyntää, niin lataus asteenn voi jättää puolitiehen.

markkulievonen kirjoitti:

Niimpä. Aikoinaan kun rakenettiin tämä järjestelmäni, niin käytettiin 11/4" putkea. Muutama vuosi sitten remontoin putket 11/2" putkelle ja kattilasta lähtien mahdolllisimman paljon 2" putkea. Samoin T- haaraan sorvasin väjän pesän/ veden ohjauksen.

Niin, vaikka varaajan ja kattilan väli on n 1m luokaa, niin silti lämmittäminen ei onnistu , jos sähköt katkeaa. Tosin lämmityksen voi turvallisesti laskea alas ilman kiehumista. Termostaatti tekee yllättävän suuren vastuksen.

Itse pidän erikoisen tärkeänä kokonaisuutta ajatellen, miten veden kierto on sellaisella tasolla,että kattilan lämpötila on lähellä termostaatin lukemia. Aivan kuin autossa lämpömittarin viisari jököttää samassa kohdassa kesät ja talvet.

Siis latauspakettia hankkiessa paketin teho tulisi olla ylimitoitettu kattilan tehoon nähden.Tietysti, jos varaajan tilavuutta ei tarvitse tehokkaasti hyödyntää, niin lataus asteenn voi jättää puolitiehen.

Lue lisää

"Itse pidän erikoisen tärkeänä kokonaisuutta ajatellen, miten veden kierto on sellaisella tasolla,että kattilan lämpötila on lähellä termostaatin lukemia. Aivan kuin autossa lämpömittarin viisari jököttää samassa kohdassa kesät ja talvet."

Kerroppa nyt meille minkä termostaatin tasolla se pitää pysyä. Pitääkö meno ja tuloveden olla kattilassa samalla tasolla?

Latauspaketin tarkoitus ei ole rajoittaa kattilan paluuveden lämpöä tai estää kattilan kiertoa mitenkään. Kattilassa kiertää aina sama määrä vettä oli kattila kylmä tai kuuma. Miksi hoet koko ajan tuota termostaatin vastusta?

En kyllä saa kiinni tästä sinun kuningasideasta millään.

atmosmies kirjoitti:

"Itse pidän erikoisen tärkeänä kokonaisuutta ajatellen, miten veden kierto on sellaisella tasolla,että kattilan lämpötila on lähellä termostaatin lukemia. Aivan kuin autossa lämpömittarin viisari jököttää samassa kohdassa kesät ja talvet."

Kerroppa nyt meille minkä termostaatin tasolla se pitää pysyä. Pitääkö meno ja tuloveden olla kattilassa samalla tasolla?

Latauspaketin tarkoitus ei ole rajoittaa kattilan paluuveden lämpöä tai estää kattilan kiertoa mitenkään. Kattilassa kiertää aina sama määrä vettä oli kattila kylmä tai kuuma. Miksi hoet koko ajan tuota termostaatin vastusta?

En kyllä saa kiinni tästä sinun kuningasideasta millään.

Lue lisää

Pitääkö meno ja tuloveden olla kattilassa samalla tasolla?
Jos noin olisi, nin kattilan teho on käytännössä 0. Tehohan on lämptilaero meno/paluu X tilavuusvirta. Kun saisi tarkasti mitattua tuon lämpötilaeron ja tilavuusvirran kattilan läpi, niin olisi helppo määrittää kattilan hetkittäinen teho

atmosmies kirjoitti:

"Itse pidän erikoisen tärkeänä kokonaisuutta ajatellen, miten veden kierto on sellaisella tasolla,että kattilan lämpötila on lähellä termostaatin lukemia. Aivan kuin autossa lämpömittarin viisari jököttää samassa kohdassa kesät ja talvet."

Kerroppa nyt meille minkä termostaatin tasolla se pitää pysyä. Pitääkö meno ja tuloveden olla kattilassa samalla tasolla?

Latauspaketin tarkoitus ei ole rajoittaa kattilan paluuveden lämpöä tai estää kattilan kiertoa mitenkään. Kattilassa kiertää aina sama määrä vettä oli kattila kylmä tai kuuma. Miksi hoet koko ajan tuota termostaatin vastusta?

En kyllä saa kiinni tästä sinun kuningasideasta millään.

Lue lisää

>Kerroppa nyt meille minkä termostaatin tasolla se pitää pysyä<

No, tietenkin termostaatin, joka ohjaa varaajaan menevän veden lämpötilaa. Tarkoitan punaisena lankana tätä. Aivan sama mielikuva, jos autossa olisi alitehoinen vesipumppu moottorin lämmön tuottamiseen nähden. Kesä helteillä moottorin lämpötila olisi punaisella. Talvella toimisi mainiosti. Riittävän nesteen kierrätyksen ansiosta moottorin toiminta lämpötila onmm lähes termostaatin lämpötilassa.

Mutta, ei hätiä, jos lämmittäjälle riittää pienempikin veden siirto.Kunhan muistaa ettei aja kattilaa lähelle korkeita lämpötiloja. Itse vaan olen mielistynyt siihen, ettei kattilaa täällä päässä saa kiehuntapisteeseen, vaikka lämmittäjänä olisi äkkinäisempi ihminen.
Niin, tämä veden virtaus ja siihen liittyvät vastukset on samanlainen suhteellinen käsite kuin "jäte" puun harvuus tulipesässä.Jos vertaat tätä latauspakettia 11/2" putken virtausvastukseen, niin laite on todella vastuksia täynnä, niin sen toiminnan edellytyksen takia. Suoraa virtausta ei ole kuin latauspaketin ulkopuolella.

Asia lienee selkeentynyt mitä tarkoitan. Onhan käytännössä vielä lämmitys järjestelmiä, joissa on vieläpä vapaa virtauksella toimiva kokonaisuus ja tälläkin laitteistolla ihmiset tulevat mainiosti toimeen kun muistavat huomioida kattilan kiehumispisteen.

markkulievonen. kirjoitti:

>Kerroppa nyt meille minkä termostaatin tasolla se pitää pysyä<

No, tietenkin termostaatin, joka ohjaa varaajaan menevän veden lämpötilaa. Tarkoitan punaisena lankana tätä. Aivan sama mielikuva, jos autossa olisi alitehoinen vesipumppu moottorin lämmön tuottamiseen nähden. Kesä helteillä moottorin lämpötila olisi punaisella. Talvella toimisi mainiosti. Riittävän nesteen kierrätyksen ansiosta moottorin toiminta lämpötila onmm lähes termostaatin lämpötilassa.

Mutta, ei hätiä, jos lämmittäjälle riittää pienempikin veden siirto.Kunhan muistaa ettei aja kattilaa lähelle korkeita lämpötiloja. Itse vaan olen mielistynyt siihen, ettei kattilaa täällä päässä saa kiehuntapisteeseen, vaikka lämmittäjänä olisi äkkinäisempi ihminen.
Niin, tämä veden virtaus ja siihen liittyvät vastukset on samanlainen suhteellinen käsite kuin "jäte" puun harvuus tulipesässä.Jos vertaat tätä latauspakettia 11/2" putken virtausvastukseen, niin laite on todella vastuksia täynnä, niin sen toiminnan edellytyksen takia. Suoraa virtausta ei ole kuin latauspaketin ulkopuolella.

Asia lienee selkeentynyt mitä tarkoitan. Onhan käytännössä vielä lämmitys järjestelmiä, joissa on vieläpä vapaa virtauksella toimiva kokonaisuus ja tälläkin laitteistolla ihmiset tulevat mainiosti toimeen kun muistavat huomioida kattilan kiehumispisteen.

Lue lisää

> Aivan sama mielikuva, jos autossa olisi alitehoinen vesipumppu moottorin lämmön tuottamiseen nähden. Kesä helteillä moottorin lämpötila olisi punaisella. <

Siis termostaatin ollessa täysin auki.Sama tilannehan on myös kattilassa, jos kattilan veden lämpötila nousee huomattavasti termostaatin lämpötilasta.

atmosmies kirjoitti:

"Itse pidän erikoisen tärkeänä kokonaisuutta ajatellen, miten veden kierto on sellaisella tasolla,että kattilan lämpötila on lähellä termostaatin lukemia. Aivan kuin autossa lämpömittarin viisari jököttää samassa kohdassa kesät ja talvet."

Kerroppa nyt meille minkä termostaatin tasolla se pitää pysyä. Pitääkö meno ja tuloveden olla kattilassa samalla tasolla?

Latauspaketin tarkoitus ei ole rajoittaa kattilan paluuveden lämpöä tai estää kattilan kiertoa mitenkään. Kattilassa kiertää aina sama määrä vettä oli kattila kylmä tai kuuma. Miksi hoet koko ajan tuota termostaatin vastusta?

En kyllä saa kiinni tästä sinun kuningasideasta millään.

Lue lisää

>Pitääkö meno ja tuloveden olla kattilassa samalla tasolla? <

Jos kuvitellaan että kattilan teho on 40kw ja varaajan lämmönnousu on 70C. Tuolla teholla ajettuna varaajasta tulee vettä sekoitukseen vain alle 9 litraa min. ja samalla tietenkin poistuu varaajaan. Jos veden kierrätys on hyvä, niin kattilaan tulo vesikin on lähellä varaajaan menevää lämpötilaa.

Riittävällä kierrätyksellä paluu veden lämpötila on luonnollisesti korkea.

markkulievonen. kirjoitti:

>Kerroppa nyt meille minkä termostaatin tasolla se pitää pysyä<

No, tietenkin termostaatin, joka ohjaa varaajaan menevän veden lämpötilaa. Tarkoitan punaisena lankana tätä. Aivan sama mielikuva, jos autossa olisi alitehoinen vesipumppu moottorin lämmön tuottamiseen nähden. Kesä helteillä moottorin lämpötila olisi punaisella. Talvella toimisi mainiosti. Riittävän nesteen kierrätyksen ansiosta moottorin toiminta lämpötila onmm lähes termostaatin lämpötilassa.

Mutta, ei hätiä, jos lämmittäjälle riittää pienempikin veden siirto.Kunhan muistaa ettei aja kattilaa lähelle korkeita lämpötiloja. Itse vaan olen mielistynyt siihen, ettei kattilaa täällä päässä saa kiehuntapisteeseen, vaikka lämmittäjänä olisi äkkinäisempi ihminen.
Niin, tämä veden virtaus ja siihen liittyvät vastukset on samanlainen suhteellinen käsite kuin "jäte" puun harvuus tulipesässä.Jos vertaat tätä latauspakettia 11/2" putken virtausvastukseen, niin laite on todella vastuksia täynnä, niin sen toiminnan edellytyksen takia. Suoraa virtausta ei ole kuin latauspaketin ulkopuolella.

Asia lienee selkeentynyt mitä tarkoitan. Onhan käytännössä vielä lämmitys järjestelmiä, joissa on vieläpä vapaa virtauksella toimiva kokonaisuus ja tälläkin laitteistolla ihmiset tulevat mainiosti toimeen kun muistavat huomioida kattilan kiehumispisteen.

Lue lisää

"No, tietenkin termostaatin, joka ohjaa varaajaan menevän veden lämpötilaa."

Siis esim. laddomaatissa ei termostaatilla mitenkään säädellä varaajaan menevää veden lämpöä. Ainoastaan kattilaan menevän veden lämpöä. Joten kattilan läpi menevää kiertoa ei edelleenkään rajoiteta termostaatilla. Vesi kiertää edelleenkin samalla teholla joka vaiheessa lämmitystä. Termostaatti ainoastaan sekoittaa siihen kylmää vettä varaajan alaosasta ja ottaa saman määrän kuumaa yläosaan. Ja sekoitus määrä vaihtelee kattilan tehon mukaan. Minulla ei ainakaan ole mitään termostaattia latauslinjassa mikä estäisi kiertoa varaajaan päin.

Et taida oikeasti vieläkään ymmärtää laddomaatin toimintaa.

atmosmies kirjoitti:

"No, tietenkin termostaatin, joka ohjaa varaajaan menevän veden lämpötilaa."

Siis esim. laddomaatissa ei termostaatilla mitenkään säädellä varaajaan menevää veden lämpöä. Ainoastaan kattilaan menevän veden lämpöä. Joten kattilan läpi menevää kiertoa ei edelleenkään rajoiteta termostaatilla. Vesi kiertää edelleenkin samalla teholla joka vaiheessa lämmitystä. Termostaatti ainoastaan sekoittaa siihen kylmää vettä varaajan alaosasta ja ottaa saman määrän kuumaa yläosaan. Ja sekoitus määrä vaihtelee kattilan tehon mukaan. Minulla ei ainakaan ole mitään termostaattia latauslinjassa mikä estäisi kiertoa varaajaan päin.

Et taida oikeasti vieläkään ymmärtää laddomaatin toimintaa.

Lue lisää

>Siis esim. laddomaatissa ei termostaatilla mitenkään säädellä varaajaan menevää veden lämpöä. Ainoastaan kattilaan menevän veden lämpöä. <

Tutkippa tarkoin rakenne ja oivalla sen toiminta periaate. Juuri termostaatin avulla ohjataan varaajaan menevän veden lämpötilaa. Näköjään 72......88C termostaatilla.

On yks hailee missä se termostaatti sijaitsee,- sen toiminta /periaate on punainen lanka. Ohjataanko ala/ ylä putken vedenkiertoa.

markkulievonen. kirjoitti:

>Siis esim. laddomaatissa ei termostaatilla mitenkään säädellä varaajaan menevää veden lämpöä. Ainoastaan kattilaan menevän veden lämpöä. <

Tutkippa tarkoin rakenne ja oivalla sen toiminta periaate. Juuri termostaatin avulla ohjataan varaajaan menevän veden lämpötilaa. Näköjään 72......88C termostaatilla.

On yks hailee missä se termostaatti sijaitsee,- sen toiminta /periaate on punainen lanka. Ohjataanko ala/ ylä putken vedenkiertoa.

Lue lisää

Niin termostaatilla määritetään kattilaan menevän veden lämpötila edelleenkin ja säädetään kattilan lämpöä. Mutta ei rajoiteta sitä kattilan kiertoa millään lailla. Ainoastaan varaajan kiertoa. Kattilassa kiertää aina vesi niin nopeasti kun pumppu sitä jaksaa kierrättää. Onko se nyt niin vaikea ymmärtää että kattilan kiertoa ei rajoiteta millään lailla. Siitähän tässä oli kyse. Heikohkosta virtauksesta kattilassa. Näin sinä väitit.

"Tarkoitatko, miten 78C termostaatilla kattilan lämpötila on 90...... 98C lämmitys tilanteessa. Jos noin on, niin veden kierto on heikohko."

"Joas pohditaan teoriassa, niin kattilan syöpymisen estämisen kannalta veden kierto tulisi olla hyvä. Atmoksessa vielä paluu ja meno yhteet ovat takana ja siten kattilan etupuolella / tulipesän yläosan sisäpinnalla teoriassa voi olla kosteutta/ kondensoitumista."



.

atmosmies kirjoitti:

Niin termostaatilla määritetään kattilaan menevän veden lämpötila edelleenkin ja säädetään kattilan lämpöä. Mutta ei rajoiteta sitä kattilan kiertoa millään lailla. Ainoastaan varaajan kiertoa. Kattilassa kiertää aina vesi niin nopeasti kun pumppu sitä jaksaa kierrättää. Onko se nyt niin vaikea ymmärtää että kattilan kiertoa ei rajoiteta millään lailla. Siitähän tässä oli kyse. Heikohkosta virtauksesta kattilassa. Näin sinä väitit.

"Tarkoitatko, miten 78C termostaatilla kattilan lämpötila on 90...... 98C lämmitys tilanteessa. Jos noin on, niin veden kierto on heikohko."

"Joas pohditaan teoriassa, niin kattilan syöpymisen estämisen kannalta veden kierto tulisi olla hyvä. Atmoksessa vielä paluu ja meno yhteet ovat takana ja siten kattilan etupuolella / tulipesän yläosan sisäpinnalla teoriassa voi olla kosteutta/ kondensoitumista."



.

Lue lisää

>Minulla on 78 termari ja kattilan palolämpö on haarukassa 90- 98. 83 olen suunnitellut vaihtavani tuon tilalle. Sitten mennään jo lähelle katkokäyntiä, eli kattila sammuttelee itseään välillä.<

Niin, tuota asiaa jäin aiemmin miettimään ja tästä alkoi pohdintani veden kierron määrästä.

Jos todella lämmityksen aikana kattilan toiminta menisi katkokäynnille, niin tiedät varmaan siihen syyn? Samoin jos nyt on jo palolämpö tuota luokkaa.

Katkokäyntikään ei liene hyvä tilanne?

Eikös se laddomat -lattilakierrätys kierrätys tasakkaan lämpöjä tuon enmpää?

Voisi luulla että koko kattilassa olis tasaisempi lämpö?

Vai juuh se ottaa kylmää varaajasta mukaan ja siksi noin eroa? niin sen täytyy olla ja pakettisi toimii suunnitellulla tavalla.

Kiehumisen esto kun olisi hiukan korekammalla tai viielämmässä paikassa niin menisi kuumemempaa varaajaan ja varaajan koko olisi silloin isompi kuumemman veden johdosta.Varmaan kuumemmat vedet kannattaisi hieman lisäeristää varaajan yläpäätä ainakin. Pohjajhan on usien äkkiä viileä.

laddomat 110c 1bar kirjoitti:

Eikös se laddomat -lattilakierrätys kierrätys tasakkaan lämpöjä tuon enmpää?

Voisi luulla että koko kattilassa olis tasaisempi lämpö?

Vai juuh se ottaa kylmää varaajasta mukaan ja siksi noin eroa? niin sen täytyy olla ja pakettisi toimii suunnitellulla tavalla.

Kiehumisen esto kun olisi hiukan korekammalla tai viielämmässä paikassa niin menisi kuumemempaa varaajaan ja varaajan koko olisi silloin isompi kuumemman veden johdosta.Varmaan kuumemmat vedet kannattaisi hieman lisäeristää varaajan yläpäätä ainakin. Pohjajhan on usien äkkiä viileä.

Lue lisää

Niin eihän se kattilan lämpö vaihtele eri paikossa tuon 90-98 välillä vaan sen mukaan millaista vettä laddomaatin takaa tulee. Kun termari aukeaa kokonaan niin loppuvaiheessa on hyvinkin tuo 98 ja varmaan palamisen alussa 90 ylöspäin. Periaate on se että tuo kattila kierron aikana se 10-15 astetta. Esim. atmoksen puhallin sammuu 97-98 paikkeilla ja siksi varaajaan on vaikea saada kuumempaa vettä. Kun puhallin sammuu niin toisiopalo hiipuu ja kattilan palolämpö putoaa. Jotkut on tosin vaihtaneet sellaisen termarin että se sammuu vasta yli 100 lämmöissä, näin saadaa varaajaan vieläkin kuumempaa vettä. Mutta tuossa on sitten omat riskinsä. Monilla on kiehumisen esto kytketty pois päältä kokonaan, näin myös itselläni on.

>Mielestäni tuo perus-laddomat riittää maksimissaan 80 kW:n kattilateholle. <

Riittää, jos kyseessä on Veda kattila tai vastaava rakenne. Jos olisit katsonut Veda 35M kattilaan tulevan putkiyhteen sisään, niin putki sojottaa vesitilassa suoraan kattilan etusinämään,- ilman mitään esteitä. Taas kattilan päällä oleva menoputki on vesipatjan päällä. Näin toteutettu kattilan rakenne mahdollistaa pienen vastuksen veden kierrolle. Veden kierto riittänee jopa 80kw teholle.

Taas varastossani on kattila, jonka meno ja tulo putkiyhteyksien pää tulee 25mm syvyiseen vesitilaan. Eli teräs vaippa on 25mm putken päästä ja veden tulee tehdä jyrkkä 90 asteen kulmassa suunnan muutos. Jos atmoksessa olisi putkiyhteyden päissä reilusti vapaata tilaa, niin vastus olisi toisella tasolla.

Muuten minkä asteinen termostaatti sinulla on Ladomat laitteessa ja missä lämpötilassa vesi menee varaajaan / takaisin kiertoon.

>Minulla on 78 termari ja kattilan palolämpö on haarukassa 90- 98<

Kerroppa miksi lämmöt on noinkin korkealla, vaikka termostaatti on jo täysin auki.Vai onko kyseessä yli 100kw tehoinen kattila.

markkulievonen. kirjoitti:

>Minulla on 78 termari ja kattilan palolämpö on haarukassa 90- 98<

Kerroppa miksi lämmöt on noinkin korkealla, vaikka termostaatti on jo täysin auki.Vai onko kyseessä yli 100kw tehoinen kattila.

Lue lisää

Oletko ymmärtänyt että sen termostaatin takana on varaajan alaosan vesi. Joka voi olla vaikka 35 asteista. Ei se siis ole kokonaan auki vaikka kattilasta tulisi tuo 95. Vaan sen verran että sekoittaa sen 35 ja 95 ja saa siitä 78 joka taas menee kattilaan. Ja lämpenee taas siihen 95. Ja aina kun alaosan vettä tulee varaajasta termostaatin kautta sekoitukseen niin sama määrä menee takaisin kuumana yläosaan. Ja näin tapahtuu niin kauan kun varaajan alaosa on 78. Silloin tuo termostaatti aukenee vasta kokonaan.

>Varaajan lämpöä tuo 78 termari ei säädä. Sen ratkaisee kattilan kyky tuottaa tuosta 78 asteisesta jonkun lämpöistä vettä, mikä nyt sitten sattuu olemaan ihan mikä tahansa.<

Kattilan teho määrää miten paljon termostaatti on auki. Asteen,- vaiko 4. korkeampi termostaatin aukeamislämpötilasta. Todellisuudessa juuri tuolla termostaatilla säädellään varaajaan menevän veden lämpötilaa ja näin. Jos termostaatti on tuo 78C ja kattilan lämpötila nousee asteen pari, niin termostaatti ottaa kylmää vettä varaajasta sitä enemmän mitä kattilan teho tuottaa. Jos kattila olisi suuri tehoinen ja teho nostaisi katilan lämpötilan esim. 4 astetta korkeammaksi eli kattilan lämpötila olisi jo 82C niin termostaatti olisi jo kokonaan auki .

Eli todellisuudessa termostaatti säätää varaajaan menevän veden lämpötilaa muutaman asteen korkeamalla tasolla. Termostaatin vaihtaessa 82C, niin hyvällä veden kierrätyksellä varaajaan menisi n . 85C vesi.

näinonse kirjoitti:

Oletko ymmärtänyt että sen termostaatin takana on varaajan alaosan vesi. Joka voi olla vaikka 35 asteista. Ei se siis ole kokonaan auki vaikka kattilasta tulisi tuo 95. Vaan sen verran että sekoittaa sen 35 ja 95 ja saa siitä 78 joka taas menee kattilaan. Ja lämpenee taas siihen 95. Ja aina kun alaosan vettä tulee varaajasta termostaatin kautta sekoitukseen niin sama määrä menee takaisin kuumana yläosaan. Ja näin tapahtuu niin kauan kun varaajan alaosa on 78. Silloin tuo termostaatti aukenee vasta kokonaan.

Lue lisää

Jos termostaatti on 78C, niin kattilan lämmön ollessa kauttaaltaan 90C niin luonnollisesti tässä tilanteessda termostaatti on täysin auki.

Veden kierrätyksen tarkoitus on juuri työntää tehokkaasti tuo ylimääräinen lämpö kattilasta varaajaan. Mahdollisimman tehokkaasti.

näinonse kirjoitti:

Oletko ymmärtänyt että sen termostaatin takana on varaajan alaosan vesi. Joka voi olla vaikka 35 asteista. Ei se siis ole kokonaan auki vaikka kattilasta tulisi tuo 95. Vaan sen verran että sekoittaa sen 35 ja 95 ja saa siitä 78 joka taas menee kattilaan. Ja lämpenee taas siihen 95. Ja aina kun alaosan vettä tulee varaajasta termostaatin kautta sekoitukseen niin sama määrä menee takaisin kuumana yläosaan. Ja näin tapahtuu niin kauan kun varaajan alaosa on 78. Silloin tuo termostaatti aukenee vasta kokonaan.

Lue lisää

>Oletko ymmärtänyt että sen termostaatin takana on varaajan alaosan vesi. Joka voi olla vaikka 35 asteista. Ei se siis ole kokonaan auki vaikka kattilasta tulisi tuo 95. <

Huomaa miten tuo varaajasta tulevan veden lämpötila on kohonnut yli 90C ja tämä kattilan ylhäältä tuleva vesi ohjaa termostaattia. Termostaatti on siis jo täysin auki.

markkulievonen. kirjoitti:

Jos termostaatti on 78C, niin kattilan lämmön ollessa kauttaaltaan 90C niin luonnollisesti tässä tilanteessda termostaatti on täysin auki.

Veden kierrätyksen tarkoitus on juuri työntää tehokkaasti tuo ylimääräinen lämpö kattilasta varaajaan. Mahdollisimman tehokkaasti.

Lue lisää

Tarkennus. Termostaatti ohjautuu kattilan ylhäältä tulevasta veden lämpötilasta,- ei varaajasta tulevasta vedestä. Varaajan vesi aina ohjaantuu kattilan yläosaan ja lämpenee kattilan lämpötilan tasoon. Kattilan yläosasta tuleva vesi määrää miten paljon varaajasta otetaan vettä kiertoon.
Termostaatti siis ohjaa kattilassa olevaa lämpötilaa ja hitusenkaan noustessa työntää ylimääräisen lämmön varaajaan.

Jos kattilan lämpötila huitelee yli 10 astetta korkeammalla, niin kyseessä ei ole enää tehokas veden kierto kattilan ja varaajan välillä.

Tarkalleen ei kuvasta selviä termostaatin kotelon rakenne, mutta kuvasta näkyy miten ylhäältä tuleva kuuma vesi / punainen väri kulkee termostaatin ohjaus / vahaa kohden.

Jos käytännön todellisuutta Laddomat latauksessa on heikko kattilasta lämmön siirto varaajaan, niin pidän sitä heikkoutena. Mitä järkeä on lämmittää katkolämmityksellä kattilaa, jos on 82C termostaatti. Mitä järkeä on kierrättää kuumaa vettä kattilassa yli tarpeen. Latauspaketin tarkoitus on siirtää tehokkaasti kattilan teho/lämpö varaajaan.

>Esim. Useassa atmoksen kattilassa tuo lämmönnousu on 10-15 astetta tuolla laddomatin pumpun 3 asennolla, eli täydellä kierrätyksellä. Kertooko se sitten tehokkasta kattilasta vai mistä.<

Ilmiö kertoo kehnosta lämmön siirtämisestä varaajaan.Niin, jos tuo on totta. Sama tilanne,jos kesäisin asuntovaunua vedettäessä vetoauton lämmöt olisivat tapissaa/ punaisella. Kertooko tilanne hyvästä lämmön siirtämisestä. Moottorilta jäähdyttäjään.
Toiset tykkää ,- toiset eivät.

"""""miten se termostaatti on kokonaan auki jos tuo kattilasta tuleva vesi punainen on 95 ja varaajasta tuleva sininen on 35.""""

Asia ratkeaa näin.
Jos pumpun teho on 2500l/h ja kattilan teho on 32kw.
Kaatakaa astiaan 95 asteista kuumaa vettä 35 litraa ja samaan astiaan 7.5 litraa 35 asteista haaleaa vettä. Mitatkaa veden lämpötila. Tuosta selviää onko termostaatti kokonaan auki vai osittain.

markkulievonen. kirjoitti:

Tarkalleen ei kuvasta selviä termostaatin kotelon rakenne, mutta kuvasta näkyy miten ylhäältä tuleva kuuma vesi / punainen väri kulkee termostaatin ohjaus / vahaa kohden.

Jos käytännön todellisuutta Laddomat latauksessa on heikko kattilasta lämmön siirto varaajaan, niin pidän sitä heikkoutena. Mitä järkeä on lämmittää katkolämmityksellä kattilaa, jos on 82C termostaatti. Mitä järkeä on kierrättää kuumaa vettä kattilassa yli tarpeen. Latauspaketin tarkoitus on siirtää tehokkaasti kattilan teho/lämpö varaajaan.

>Esim. Useassa atmoksen kattilassa tuo lämmönnousu on 10-15 astetta tuolla laddomatin pumpun 3 asennolla, eli täydellä kierrätyksellä. Kertooko se sitten tehokkasta kattilasta vai mistä.<

Ilmiö kertoo kehnosta lämmön siirtämisestä varaajaan.Niin, jos tuo on totta. Sama tilanne,jos kesäisin asuntovaunua vedettäessä vetoauton lämmöt olisivat tapissaa/ punaisella. Kertooko tilanne hyvästä lämmön siirtämisestä. Moottorilta jäähdyttäjään.
Toiset tykkää ,- toiset eivät.

Lue lisää

Et siis vieläkään ymmärrä tuon laddomatin toimintaperiaatetta. No minä en siinä sitten enää voi auttaa. Ainakin minun 40kW käänteispalossa tuo laddomat pystyy siirtämään kaiken kattilan tuottaman energia varaajaan. Olen laskenut kattilan keskitehon ja hyötysuhteen tarkasti. Latauspaketista se energian siirtyminen ei jää kiinni. Mutta ehkä sinäkin joskus kun kasvat vielä hiukan niin opit ymmärtämään tälläisiä monimutkaisiakin laitteita. Ja onhan se oma tekele aina parempi kun kaupasta ostettu. Ja eihän laddomaattia kenenkään ole pakko laittaa, onhan niitä muitakin vaihtoehtoja.

Autot on hiukan eri asia kun lämmityskattilat. Kattilaa käytetään mahdollisimman kuumana että saadaan varaajaan mahdollisimman kuumaa vettä. Ei tietysti katkokäynnillä, mutta ihan siinä rajoilla. Näin saadaan varattua mahdollisimman paljon energiaa mahdollisimman nopeasti. Jokaisen pitää sitten itse etsiä omaan järjestelmään sopiva palolämpötila. Sinulla näkyy se olevan 83 ja minulla se on 95.

nyt selkis.. kirjoitti:

"""""miten se termostaatti on kokonaan auki jos tuo kattilasta tuleva vesi punainen on 95 ja varaajasta tuleva sininen on 35.""""

Asia ratkeaa näin.
Jos pumpun teho on 2500l/h ja kattilan teho on 32kw.
Kaatakaa astiaan 95 asteista kuumaa vettä 35 litraa ja samaan astiaan 7.5 litraa 35 asteista haaleaa vettä. Mitatkaa veden lämpötila. Tuosta selviää onko termostaatti kokonaan auki vai osittain.

Lue lisää

Kyse ei ole siitä onko se koko ajan auki vaan siitä että toimintaperiaate on ihan hukassa.

näinonse kirjoitti:

Kyse ei ole siitä onko se koko ajan auki vaan siitä että toimintaperiaate on ihan hukassa.

No, jokainen ymmärtää mitä enemmän termostaatti on auki, niin sitä enemmän laitteisto ottaa varaajasta vettä kiertoonsa ja näin sitä tehokkaammin kattilan lämpötila laskee termostaatti tasolle.

Mutta,- todennäköisesti termostaatin - käynti - alue on loiva ja tämä selittää miksi lämmöt seilaa seilaamistaan. Jos tarkkoja ollaan, niin Hiace D4D jäähdytys toiminta on aivan samalla periaatteella toimiva eli termostaatti on lokissa , alaletkun juuressa, jota ohjaa moottorin sisäinen lämpötila laskien / sekoittaen siihen jäähdyttäjästä tulvaa viileää nestettä tarpeelinen määrä. Omassa laitteistossani on juuri Hiacen termostaatti.

Mutta, oli miten oli, niin olen erittäin onnellinen ihminen ja saan suunnitella vapaasti monihärpäkkeistä uutta kattilaa, joka toimisi suunnitellun mukaisesti ilman katkokäyntejä. Netissä on juuri paljon kirjoituksia katkolämmityksestä / kattilan huonosta jäähtyisestä ja tuota toimintaa en halua mörskäni lämmittämiseen.Miten tuohon asennat vieläpä 88C termostaatin?

Esim. nyt lämmityksen lopussa kun varaajasta tulee jo 84C vesi, niin huoletta lisään nykyiseen kattilaan vielä puut , niin kattilan ( n.40kw) lämmöt nousevat vain 95 hujakoille termostaatin ollessa jo täysin auki.
Kattilan lämpöjä ei saa nousemaan yli 100C edes huolimattomalla käytöllä.

Niin, todella en ymmärrä tämän järjestelmän mielekkyyttä / termostaatin toiminnan mielekkyyttä, joka ei ohjaa käytännön tasolla riittävän tehokkaasti kattilan ylilämpöä varaajaan, vaan nostattaa helposti kattilan katkokäynnille.

Termostaatin tehtävä on juuri ohjata pumpun tehoa minne vesi kulloinkin ohjataan ja mahdollisimman pienen lämpötila eron sisällä.

markkulievonen. kirjoitti:

No, jokainen ymmärtää mitä enemmän termostaatti on auki, niin sitä enemmän laitteisto ottaa varaajasta vettä kiertoonsa ja näin sitä tehokkaammin kattilan lämpötila laskee termostaatti tasolle.

Mutta,- todennäköisesti termostaatin - käynti - alue on loiva ja tämä selittää miksi lämmöt seilaa seilaamistaan. Jos tarkkoja ollaan, niin Hiace D4D jäähdytys toiminta on aivan samalla periaatteella toimiva eli termostaatti on lokissa , alaletkun juuressa, jota ohjaa moottorin sisäinen lämpötila laskien / sekoittaen siihen jäähdyttäjästä tulvaa viileää nestettä tarpeelinen määrä. Omassa laitteistossani on juuri Hiacen termostaatti.

Mutta, oli miten oli, niin olen erittäin onnellinen ihminen ja saan suunnitella vapaasti monihärpäkkeistä uutta kattilaa, joka toimisi suunnitellun mukaisesti ilman katkokäyntejä. Netissä on juuri paljon kirjoituksia katkolämmityksestä / kattilan huonosta jäähtyisestä ja tuota toimintaa en halua mörskäni lämmittämiseen.Miten tuohon asennat vieläpä 88C termostaatin?

Esim. nyt lämmityksen lopussa kun varaajasta tulee jo 84C vesi, niin huoletta lisään nykyiseen kattilaan vielä puut , niin kattilan ( n.40kw) lämmöt nousevat vain 95 hujakoille termostaatin ollessa jo täysin auki.
Kattilan lämpöjä ei saa nousemaan yli 100C edes huolimattomalla käytöllä.

Niin, todella en ymmärrä tämän järjestelmän mielekkyyttä / termostaatin toiminnan mielekkyyttä, joka ei ohjaa käytännön tasolla riittävän tehokkaasti kattilan ylilämpöä varaajaan, vaan nostattaa helposti kattilan katkokäynnille.

Termostaatin tehtävä on juuri ohjata pumpun tehoa minne vesi kulloinkin ohjataan ja mahdollisimman pienen lämpötila eron sisällä.

Lue lisää

outo hiace, normiautoissa termari sijaitsee yläletkun juuressa, päästää yläletkusta vettä jäähdyttimeen termostaatin saavuttaessa avautumislämpötilan. Muuta ei kierrossa ole, siis mitään "sekoitusventtiilejä".
Lämmityslaitteen letku lähtee tietenkin ennen termostaattia kannesta jotta saadaan heti kierto ja lämpöä hyttiin ja paluu alaletkuun.

Ettet vaan ole hiacesikin vedenkiertoa itse rakentanut?

Laddomatista, tai yleensäkin muista sääätimistä, vaikuttaahan ne tietenkin varaajaan menevän veden lämpötilaan epäsuorasti kun ne säätää kattilalle menevän veden lämpötilaa.
Eikä ole vaarallista mikäli kierto on hidas ja varaajalle menevän veden lämpö nousee 90 asteeseen, hitaalla kierrollahan paras lämpökerrostuma varaajaan syntyy, mikäli sellaista halutaan. Ehkä olisi hyvä olla automaattinen pumppu, joka säätää kierroksiaan varaajalle menevän veden lämpötilan mukaan....

Pannussa pyörii vesi todennäköisesti vinhaa vauhtia, mutta tarkoitus olisi myös jäähdyttää tehokkaasti kattilaa ohjaten lämpöä varaajaan. Ei paljon naarata, jos kattilan lämmöt huitelee missä sattuu ja härpäkkeet vetävät kattilan katkolämmitykselle / tyrehdyttävät vetoa.

No, nyt selkis tämänkin laitteen käytännön todellisuus.Muutama vuosi stten suunnittelin tämän laitteen ostamista ja hankkiessani olisin ollut todellisessa lirissä, koska varaajan tilavuus tulee hyödyntää tarkoin. (lämpötila 100C).

>Ja tunnis virtaa 3700l vettä ja jos tuon lämpö nousee 10 astetta niin tehon siirto pumpulla on aika kova yli 40kW pannulle riittää heleposti. <

Noinhan sen tulisi olla matemattisesti laskien, mutta onko tuo todellisuutta. Siis Atmos 40kw kattila saisi toimia täydellä teholla kun varaajasta tulisi vielä 87C vesi ja katkokäynti alkaisi vasta 97C kohdalla. Toimiiko arjen tasolla? Laitteiden käyttäytymisestähän / toimivuudesta tässä on kysymys?

Esim. itse kiertovesipumpun antama teho on aivan eri asia kuin todellisuus, koska laitteistossa on repullinen pumpun veden kierron vastustavia tekijöitä.

Kun huomioi, miten monasti kattilaa "käynnistetään" päivittäin ja toisaalta kattilan valmistaja on suunnitellutkin kattilan tiheää käyttöä varten, niin kondensoitumisen / syöpymisriski on huomattava ja uskon, miten juuri tuohon liittyen esim. Laddomat järjestelmän käyttö suuntauu kattilan veden tehokkaaseen kierrätykseen ja veden lämpötilan korkealla pitämiseen.

Esim. Atmos kattilan molemmat tulo / meno yhteet on kattilan taka osassa ja jos kattilan veden kierto olisi heikko, niin kattilan etuosa / tulipesän yläosa voisi lämmityskautena olla yllättävän pitkäkestoisesti kostea ja siten syöpymis altis.

Mitä kauemmin kattilan tulipinnat pysyvät kosteana lämmityksen aloittamisesta , sitä suurempi riski on syöpymiselle. Joka tapauksessa, joka lämmityskerralla kattilan tulipintaan muodostuu kondensoitumista, joka katoaa kattilan veden lämmön noustessa.

>Ja koita nyt tajuta se että sinne varaajaan ei mene tun termarin lämpöinen vesi <

Jokainen tuon kaiketi ymmärtänee. Kattilaan menevän veden lämpötilan määrää / ohjaa termostaatin nousu / alue yhdessä veden kierron suuruus. Tosin termostaatti pesän veden ohjauksella on myös merkityksensä eli kummassa on suurempi vastus.Kattilan kierrolla, vaiko varaajasta tulevan veden.

markkulievonen kirjoitti:

Kun huomioi, miten monasti kattilaa "käynnistetään" päivittäin ja toisaalta kattilan valmistaja on suunnitellutkin kattilan tiheää käyttöä varten, niin kondensoitumisen / syöpymisriski on huomattava ja uskon, miten juuri tuohon liittyen esim. Laddomat järjestelmän käyttö suuntauu kattilan veden tehokkaaseen kierrätykseen ja veden lämpötilan korkealla pitämiseen.

Esim. Atmos kattilan molemmat tulo / meno yhteet on kattilan taka osassa ja jos kattilan veden kierto olisi heikko, niin kattilan etuosa / tulipesän yläosa voisi lämmityskautena olla yllättävän pitkäkestoisesti kostea ja siten syöpymis altis.

Mitä kauemmin kattilan tulipinnat pysyvät kosteana lämmityksen aloittamisesta , sitä suurempi riski on syöpymiselle. Joka tapauksessa, joka lämmityskerralla kattilan tulipintaan muodostuu kondensoitumista, joka katoaa kattilan veden lämmön noustessa.

Lue lisää

Niin juuri laddomaatin avulla kattila lämpenee nopeasti siihen termostaatin arvoon. Alussahan pumppu kierrättää vaan pelkästään kattilan vettä täysillä ja sitten vasta kun kattila on saavuttanut termostaatin arvon alkaa päästämään kylmää varaajasta sinne kattilakiertoon.

näinonse kirjoitti:

Niin juuri laddomaatin avulla kattila lämpenee nopeasti siihen termostaatin arvoon. Alussahan pumppu kierrättää vaan pelkästään kattilan vettä täysillä ja sitten vasta kun kattila on saavuttanut termostaatin arvon alkaa päästämään kylmää varaajasta sinne kattilakiertoon.

Lue lisää

Tuolla samalla periaatteellahan toimii muutkin sekoittajat tai ainakin tulisi toimia. Vapaakierto on oma tarinansa.

Niin, kattilan kiehumisen estämiseksi on suunniteltu monenlaisia härpäkkeitä. Itse miellyin "auton moottorimaiseen" jäähdyttämisjärjestelmään. Ei kai omien aivojen käyttö lie kiellettyä? Onhan ne aivoitettu käyttöä varten.