Vaasan hovioikeus on 30.8.2013 antanut lainvoimaisen päätöksen avopuolison oikeudesta kieltäytyä todistamasta.
B:n avopuoliso A oli syytteessä törkeästä rattijuopumuksesta. A kiisti ajaneensa autoa. Syyttäjän todistajaksi nimeämä B kieltäytyi todistamasta vedoten siihen, että hän oli asunut A:n kanssa yhdessä 10 vuotta sekä että heillä oli kaksi yhteistä lasta, joten hänen suhteensa A:han oli aviopuolisoon rinnastettava.
Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 20 §:n mukaan todistaja ei saa kieltäytyä todistamasta. Vastoin tahtoansa ei kuitenkaan todistamaan saa vaatia sitä, joka on tai on ollut avioliitossa tahi on kihloissa jommankumman asianosaisen kanssa.
Käräjäoikeus katsoi, että vuonna 1948 säädettyä em. säännöstä tuli tulkita laajentavasti ottaen huomioon, että vuonna 1948 nykyisenlaista avoliittokäsitettä ei juuri tunnettu. Avopuolisolle ainakin käsitellyn kaltaisessa asiassa oli annettava samanlainen kieltäytymisoikeus kuin aviopuolisolle tai kihlakumppanille. Myöskään B:n esitutkinnassa antamaa kertomusta ei siten voitu esittää näyttönä. Käräjoikeus hylkäsi syytteen näyttämättömänä.
Ote käräjäoikeuden tuomion perusteluista:
"Oikeuskäytäntö avopuolison tuomioistuimessa todistajana kuulemisen osalta on ilmeisesti epäyhtenäinen. Joissakin tapauksissa avopuolisolle on tuomioistuimissa annettu samanlainen oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 20 §:n mukainen kieltäytymisoikeus kuin kihlakumppanille. Kihlaus samoin kuin avoliitto syntyvät vain osapuolten välisellä sopimuksella. Kumpikaan ei edellytä mitään rekisteröintitoimia. Kihlaus ei edellytä mitään ulkoisia tunnusmerkkejä, eikä sen olemassaoloa voida tarkistaa mistään viranomaisen ylläpitämästä rekisteristä. Avoliiton olemassaolo eli osapuolten yhdessä asuminen sen sijaan on yleensä tarkistettavissa väestötietojärjestelmän osoitetiedoista. Muun muassa sosiaali- ja verotuslainsäädännössä avo- ja aviopuolisot rinnastetaan toisiinsa lähes poikkeuksetta. Myös perintöoikeudellisessa lainsäädännössä eli ainakin perintökaaren 8 luvun 2 §:ssä kihlakumppani ja avopuoliso rinnastetaan toisiinsa."
Hovioikeus päätyi samalle kannalle kieltäytymisoikeuden ja lopputuloksen suhteen.
HO painotti perusoikeusmyönteisyyttä ja ihmisoikeussopimusten huomioimista:
"Lakia tulee tulkita perusoikeusmyönteisesti ja ihmisoikeussopimusten säännökset huomioiden. Suomen perustuslain 6 §:n mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella."
Syyttäjä oli HO:ssa vedonnut näyttönä lisäksi B:n nauhoitettuun hätäkeskuspuheluun. HO katsoi, että myöskään B:n hätäkeskuspuhelua ei voitu ottaa näyttönä vastaan, kun B oli kieltäytynyt todistamasta.
http://www.oikeus.fi/hovioikeudet/vaasanhovioikeus/fi/index/hovioikeusratkaisut/hovioikeusratkaisut/1379970000032.html
B:n avopuoliso A oli syytteessä törkeästä rattijuopumuksesta. A kiisti ajaneensa autoa. Syyttäjän todistajaksi nimeämä B kieltäytyi todistamasta vedoten siihen, että hän oli asunut A:n kanssa yhdessä 10 vuotta sekä että heillä oli kaksi yhteistä lasta, joten hänen suhteensa A:han oli aviopuolisoon rinnastettava.
Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 20 §:n mukaan todistaja ei saa kieltäytyä todistamasta. Vastoin tahtoansa ei kuitenkaan todistamaan saa vaatia sitä, joka on tai on ollut avioliitossa tahi on kihloissa jommankumman asianosaisen kanssa.
Käräjäoikeus katsoi, että vuonna 1948 säädettyä em. säännöstä tuli tulkita laajentavasti ottaen huomioon, että vuonna 1948 nykyisenlaista avoliittokäsitettä ei juuri tunnettu. Avopuolisolle ainakin käsitellyn kaltaisessa asiassa oli annettava samanlainen kieltäytymisoikeus kuin aviopuolisolle tai kihlakumppanille. Myöskään B:n esitutkinnassa antamaa kertomusta ei siten voitu esittää näyttönä. Käräjoikeus hylkäsi syytteen näyttämättömänä.
Ote käräjäoikeuden tuomion perusteluista:
"Oikeuskäytäntö avopuolison tuomioistuimessa todistajana kuulemisen osalta on ilmeisesti epäyhtenäinen. Joissakin tapauksissa avopuolisolle on tuomioistuimissa annettu samanlainen oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 20 §:n mukainen kieltäytymisoikeus kuin kihlakumppanille. Kihlaus samoin kuin avoliitto syntyvät vain osapuolten välisellä sopimuksella. Kumpikaan ei edellytä mitään rekisteröintitoimia. Kihlaus ei edellytä mitään ulkoisia tunnusmerkkejä, eikä sen olemassaoloa voida tarkistaa mistään viranomaisen ylläpitämästä rekisteristä. Avoliiton olemassaolo eli osapuolten yhdessä asuminen sen sijaan on yleensä tarkistettavissa väestötietojärjestelmän osoitetiedoista. Muun muassa sosiaali- ja verotuslainsäädännössä avo- ja aviopuolisot rinnastetaan toisiinsa lähes poikkeuksetta. Myös perintöoikeudellisessa lainsäädännössä eli ainakin perintökaaren 8 luvun 2 §:ssä kihlakumppani ja avopuoliso rinnastetaan toisiinsa."
Hovioikeus päätyi samalle kannalle kieltäytymisoikeuden ja lopputuloksen suhteen.
HO painotti perusoikeusmyönteisyyttä ja ihmisoikeussopimusten huomioimista:
"Lakia tulee tulkita perusoikeusmyönteisesti ja ihmisoikeussopimusten säännökset huomioiden. Suomen perustuslain 6 §:n mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella."
Syyttäjä oli HO:ssa vedonnut näyttönä lisäksi B:n nauhoitettuun hätäkeskuspuheluun. HO katsoi, että myöskään B:n hätäkeskuspuhelua ei voitu ottaa näyttönä vastaan, kun B oli kieltäytynyt todistamasta.
http://www.oikeus.fi/hovioikeudet/vaasanhovioikeus/fi/index/hovioikeusratkaisut/hovioikeusratkaisut/1379970000032.html
Vastaukset 10
Vanhimmat
Entäpä, jos kyse olisi ollut murhasta. Kaikki tietävät, että kyseinen henkilö on murhaaja, mutta todisteita em. syyn vuoksi ei voi käyttää ja niin murhaaja nauraa ja kävelee vapaalla jalalla.
Entäpä törkeä kavallus, kun kavalletut varat on kätketty Liechensteiniin tai muuhun veroparatiisiin. HS kertoi 3.1., että rikkaan kuolinpesän erään osakkaan jäljiltä oli Liechtensteinista löytynyt varoja 16 miljoonan euron arvosta, mm. 358 kg kultaa. Pesän muut osakkaat ovat sitä mieltä, että varoja puuttuu yli 52 miljoonan euron edestä.
Poliisi oli tutkinut varojen katoamista törkeänä kavalluksena. Syyttäjän hiljattain tekemän päätöksen mukaan ko. perillistä vastaan ei nosteta syytettä, koska Liechstensteinin oikeusministeriö oli kieltänyt käyttämästä sieltä saatuja asiakirjoja todisteina oikeudessa.
Kaikki tietävät, että ..., mutta ...
Laki - tai ainakaan käytäntö - ei ole kaikille sama. Tämän päivän HS kertoi, että veroparatiiseja tutkiva journalisti ei voinut avata pankkitiliä Luxemburgissa, vähimmäistalletuksen kun olisi tullut olla 300.000 euroa. - Kun on tarpeeksi fyffeä, kaikki ovet avautuvat - eikä syytteiden nostamista tarvitse pelätä.
"veroparatiiseja tutkiva journalisti ei voinut avata pankkitiliä Luxemburgissa, vähimmäistalletuksen kun olisi tullut olla 300.000 euroa"
Erittäin hyvä että utelias ja kateellinen rahvas pysyy poissa edes jostain paikoista!
Tahdotko kommenttisi ymmärrettäväksi siten, että kuulut noihin veroparatiiseja hyödyntäviin porhoihin, jotka haluavat säilyttää hajuraon paitsi verottajaan, myös tavalliseen rahvaaseen? Jos tahdot, et sillä arvostusta ainakaan minun silmissäni nosta. Arvon ansaitsevat vaikkapa Supeshellin perustajat/omistajat, jotka maksavat veronsa Suomeen yrittämättäkään pakoilla niitä vieraille maille muuttamalla tai veroparatiiseja hyödyntämällä.
Minä puolestani kannatan verorasituksen oikeudenmukaista jakamista. Perintövero on siten syytä säilyttää progressiivisena eikä omaisuusveronkaan palauttaminen olisi pahitteeksi. Sekin voisi olla progressiivinen taloustieteilijä Thomas Pikettyn ehdottamalla tavalla. Kun omaisuusvero kumottiin, tilalle tuli kiinteistövero, jota nyt maksavat kaikki mökin mummosta ja yksiössä asujasta lähtien. Samoin arvonlisäverolla, joka on tasavero, hankitaan yhä suurempi osuus valtion tuloista . ja vastaavasti pienempi osa niiltä, joilla veronmaksukykyä olisi. Korjattavaa siten olisi.
En ole porho, eikä minulla ole sijoituksia tai mitään muutakaan "veroparatiiseissä", olenpahan vain joku, joka tietää miten talous oikeasti toimii, ja miksi Suomen viimevuosien järjetön vasemmistolainen kateuteen perustuva politiikka on ajanut koko maan vähitellen kohti konkurssia.
Vai olet alkanut Niskakankaan kaltaiseksi verokommunistiksi ja kannatat vielä kylähullu Pikettyn popularistista uus-marxilaisuuttakin! Eikö olisi sama lakkkauttaa koko perintöoikeus ja myös yksityinen omistusoikeus, kuten ihanneyhteiskunnassasi rajan takana tehtiin vuonna 1918? Kiinteistövero tuli kyllä muistaakseni alkujaan korvaamaan katumaksuja ja laskennallisen asuntotulon huuhaa-veroa, jota myös mökin mummo maksoi. Varallisuusverohan poistettiin vasta 2006 ja kyllähän sitä vuodenvaihteen tarpeetonta rumbaa "kaikki käteiseksi tai velaksi joulukuussa, osakkeet ostetaan takaisin tammikuussa" haikailee kaltaisesi laitavasemmisto aina vain takaisin!
Tervetullut ja tervejärkinen ratkaisu HO:lta rinnastaa avopuolisot kihlakumppaneihin. Tämä kyllä ihmetyttää:
"HO katsoi, että myöskään B:n hätäkeskuspuhelua ei voitu ottaa näyttönä vastaan, kun B oli kieltäytynyt todistamasta."
Miksi ihmeessä? B:nhän täytyi tietää jo yleisen elämänkokemuksen perusteella, että hätäkeskuspuhelut aina nauhoitetaan ja nauhoja voidaan myös kuunnella. Siitä huolimatta hän suostui ilmaisemaan asiansa toiselle ihmiselle ja tämän nauhurille, mutta kieltäytyi myöhemmin todistamasta samaa asiaa. Kai hätäkeskuspäivystäjä/naapuri/muu sivullinen, joka asiata jotain B:ltä kuuli, nyt saa sentään tulla todistamaan, mitä B hänelle kertoi?
>>Kai hätäkeskuspäivystäjä/naapuri/muu sivullinen, joka asiata jotain B:ltä kuuli, nyt saa sentään tulla todistamaan, mitä B hänelle kertoi?
Luin kyllä perustelut jo aikaisemmin, olen kyllä edelleen sitä mieltä, että ne ovat normaalille kansan oikeustajulle sangen vieraat. Nythän murhaajan avio-puoliso voi soitella vaikka uhrin omaisille ja kehua retostella puolisonsa teolla ja sitten *jälkikäteen* sanoa tuomioistuimelle että "ähäkutti, ettepä voi kuunnella noiden 20 ihmisen nauhoituksia puheluista, joille kerroin kaikki tietoni puolisoni rikoksista" Ääritapauksessahan kukaan pienen kylän asukkaista ei voisi todistaa mitään, jos puoliso vain kertoilisi asiasta kaikille mahdollisille kuuntelijoille!
Todistajan, joka haluaa käyttää oikeuttaan olla todistamatta, tulisi myös osata olla hiljaa! Amerikkalaisilla on huomattavasti parempi oikeuskulttuuri: "kaikkea sanomaasi voidaan käyttää sinua vastaan..."
Niinno, jossain määrin voidaan tietysti nähdä, että hätäkeskusnauha on vähän eri asia kun kyllällä huutelut. Jos hätäkeskusnauhaa tällaisissa tilanteissa voitaisiin käyttää todisteena, se voisi johtaa tilanteisiin, joissa hätäpuhelua ei rikosoikeudellisten seuraamuksien pelossa uskalleta soittaa.
Ei sillä niin väliä, jos se rattijuopon kuolemaan johtaisi, enkä empatiseeraa kauheasti kyydissä olijoitakaan, mutta osapuolena voi olla myös joku täysin syytön osapuoli, kuten toisen auton väki tai alle jäänyt jalankulkija.
Muulta osin tuo suoja pitäisi tietysti purkaa juurikin hankalan änkyrän mainitsemien periaatteiden vuoksi. Jos kerran on varaa huudella kavereilleen asiasta, niin pitää olla varaa kertoa oikeudessakin.
En ole ottanut kantaa HO:n (tai sen perustana olevan KKO:n ratkaisun) oikeustajunmukaisuuteen, kerroinpa vain, miten asia näkyy Suomen oikeuskäytännössä menevän.
>>Ääritapauksessahan kukaan pienen kylän asukkaista ei voisi todistaa mitään, jos puoliso vain kertoilisi asiasta kaikille mahdollisille kuuntelijoille!