Mokannu vai supermokannu?

Toivon et tääl olis mua fiksumpia ihmisiä jotka osais auttaa. Oon ollu kaveri yhen jätkän kaa nyt kohta puoltoista vuotta, ollaan juteltu oikeestaan tää koko aika päivittäin aina wapissa ja parilla leirillä oltu viikot samaa aikaa ja näin, eli tunnetaan oikeesti hyvin ja ollaan kavereita. Mutta: oon tietysti menny ihastumaan tähän tyyppiin, ja käsittääkseni fiilis on molemminpuolinen, ainaki osittain, mut oon kusassu pari kertaa nyt semi pahasti täs.

Ensinnäki oon tosi huono sanoo mitään mun omista fiiliksistä kellekään, koska pelkään et heti jos sanon, ni tuun vaan torjutuks ja sit sattuu. Pysyn siis mieluummin ihan vaan kaverina enkä tee alotteita, koska se on "turvallisempaa". Kerran menin suuni aukasemaan täst pari vuotta taaksepäin ja sen jälkeen ei olla sanaakaan vaihettu kyseisen henkilön kanssa. Ja nyt juttuna on se, että tää jätkä on melko selkeesti ilmassu, että oon sille tärkee (sävystä päätellen ehkä muutenkin kun vaan kaverina), mut en yksinkertasesti osaa vastata takasin, koska pelkään. Idea siis näis viesteissä on ollu että tää henkilö tarvii mua, mun pitää olla varovainen, olis kauheeta jos ei sais enää yhteyttä muhun ym...ja ite väännän koko jutun aina vitsiks tai sivuutan kokonaan. Kyse ei oo siitä ettenkö olis kiinnostunu, vaan nimenomaan päinvastoin: syke nousee aina aivan hullusti ja alkaa väkisinki hymyilyttää ja tekis mieli rutistaa koko maailma syliin. Mut sit heitän vaan "mua mihinkään tarvita".

Ja se mistä tää "ongelma" nyt on tullu, on se et mua pelottaa ettei tää jätkä vaan jaksa enää. Mul on muutenki tosi paljon kaikkee, kaikki illat ja päivät oikeestaan täynnä ohjelmaa eli ei me olla erityisemmin yhessä hengailtu paitsi just leirit, mut juteltu sitäki enemmän. Nykyäänki kyl jutellaan, mut tää jätkä hengaa tosi paljon yhen toisen tytön kaa (käsittääkseni ihan kaverina, mut never know), ja oikeestaan tammikuun jälkeen ei oo mitään tollasii kerron-että-oot-tärkee -viestejä tullu. Joten osaisittekohan auttaa, onks tää luovuttanu kokonaan mun suhteen ja päättäny pysyy vaan kavereina? Tai oonkohan vaan kuvitellu noi viestien merkitykset, jos se ei oo ikinä mitään sen erityisempää niillä tarkottanukaa? Oonko pilannu koko jutun vai onks mitään tehtävissä? Toivoisin vaan et se tajuis kuinka tärkee se on mulle, vaikka en osaa/uskalla sitä sanookaa.

Ja teille huutelijoille, oon 19 eli turha alkaa pätemään että pikkulapset taas selittää vaikka eivät mitään elämästä tiedä.