lakiosan sisältö

>>hei. olen hakemassa lakiosaa kohtapuolin isän jälkeen. Mitä siihen kuuluu?? siis rahasta neljäsosa<<

Kuinka niin neljäsosa?! Lakiosa on PUOLET lakimääräisestä perintöosasta eli yhden perillisen tapauksessa PUOLET perittävän jäämistöstä.

Oletat ilmeisesti, että leski perii puolisoltaan puolet. Näin ei asia ole. Lesken ja vainajan perillisten välillä tulee toimitettavaksi omaisuuden OSITUS (jollei avioehdosta muuta johdu), ja tässä osituksessa määrittyy se perittävän JÄÄMISTÖ, joka lankeaa perinnöksi rintaperilliselle ja testamentinsaajalle.

Leski saa osituksessa avio-oikeuden nojalla (ei perintönä) tasinkona puolet kuolinpesän netto-omaisuudesta vain sillä edellytyksellä, että leski on täysin varaton. Jos taas leskellä on yhtä paljon varallisuutta, hän ei saa tasinkoa laisinkaan. Lähtökohta osituksessa on, että puolisoiden yhteenlasketut nettovarat tasingolla puolitetaan. Jos kuitenkin leski on varakkaampi osapuoli, hänen ei tarvitse antaa omaisuuttaan tasinkona perillisille.

Eläessä saadut lahjat, jos ne ovat tavanomaista suurempia ja jos lahjakirjassa ei ole toisin määrätty, ovat - kuluneesta ajasta riippumatta - ennakkoperintöä, mikä on otettava huomioon ositus- ja lakiosalaskelmassa. Ne siis vähentävät reaalisesti saatavaa lakiosaa. Sama pätee äidiltä saatuun lahjaan.

Jos osituksen jälkeiseen jäämistöön kuuluu puolisoiden yhteinen asunto tai asuntoirtaimisto, ne kuuluvat lesken elinaikaiseen hallintaan. Jollei muuta omaisuutta ole lakiosaan riittävästi, omaisuuden hallintaan saaminen siirtyy tältä osin lesken kuolemaan asti. Testamentti sen sijaan on tehoton siltä osin kuin se loukkaa perillisen lakiosaa, edellyttäen, että lakiosa on säädetyin tavoin vaadittu.

Kuten toinen jo totesi, testamentinsaaja lähtökohtaisesti päättää, mitä omaisuutta hän lakiosana luovuttaa. Jäämistöomaisuuden sijaan hän halutessaan voi luovuttaa rahaa, jollei tätä ole testamentissa kielletty.

Isän antamat rahalahjat voivat vaikuttaa omaisuuden ositukseen ja siten myös isän jäämistön suuruuteen - ja siten lakiosankin suuruuteen.

AL 94 §
"Jos puoliso on hoitamalla huolimattomasti taloudellisia asioitaan, käyttämällä väärin oikeuttaan vallita omaisuutta, johon toisella puolisolla on avio-oikeus, tai muulla hänen oloihinsa soveltumattomalla menettelyllä aiheuttanut, että sellainen omaisuus on oleellisesti vähentynyt, saakoot toinen puoliso tai kuolleen puolison perilliset vastiketta, joka vastaa siitä johtunutta sanotun omaisuuden säästön vähentymistä, niinkuin 93 §:ssä sanotaan. Sellaista vastiketta otettakoon, kuitenkin vain puolet siitä, mitä muuten ei voitaisi suorittaa, myöskin siitä vastikevelvollisen puolison omaisuudesta, johon ei ole avio-oikeutta, mikäli omaisuus ei mene velan katteeksi."

Sama puupäälle, minkä äsken herrasväelle kerroin.

Tuo päätös ei liity mitenkään nyt po. tapaukseen.

Eräs lukija kysyy:
Tuossa tilanteessa perinnönjättäjä on voinut kirjata että jos vaaditaan lakiosaa, se pitää antaa rahana. Mitä se käytännössä merkkaa? Huomioidaanko se myöhemmin ennakkolahjana? Vai jos on siis nyt useempi perijä, meidän tapaukssessa, niin, myöhemmin rahana annettu lakiosa, miten se huomioidaan? Kun siis on kyseessä maatila, johon leskellä hallintaoikeus, ja hän asuu nyt, ei siinä vanhalla tilalla, vaan kirkolla omassa osakkeessaan? Saako ko. tapauksessa rintaperilliset kaikki yhtäpaljon kiinteetä omaisuutta perinnöjaossa?

>>Urpo Kangas sanoo näin "Se seikka, että puolison omaisuus vähentyy, ei vielä oikeuta vastikkeeseen. // Tavanomaisesta lahjasta, jonka arvo ei ole epäsuhteessa antajan oloihin, ei ole tehtävä vähennystä rintaperillisen perinnöstä."<<

Eipä niin. Onkos joku tällaista esittänyt? En minä ainakaan. Referoin ylempänä säännöksen, josta tuo käy selvästi ilmi - jos vain ymmärtää lukemansa. Tässä vielä lyhennettynä: "Jos puoliso on .... aiheuttanut, että sellainen omaisuus on ->oleellisesti vähentynyt<- ..."

>>Pikkuiset rahalahjoitukset eivät mene AL 94 pykälään. Voidaan sanoa että topicin tapauksessa voit unohtaa sen AL 94.<<

Sinä voit sanoa mitä haluat. Et kuitenkaan tiedä, minkä suuruisia rahalahjat ovat olleet. Jos ne tavanomaista suurempia ovat olleet, ne otetaan osituksessa AL 94 §:ssä säädetyin tavoin huomioon, jolloin ne vaikuttavat jäämistön ja lakiosan määrään.



Huonosti olet lukenut kirjoitukseni, kun tavanomaisesta lahjasta opastat. Näin kirjoitin 1. kommentissani:
"Eläessä saadut lahjat, jos ne ovat tavanomaista suurempia ja jos lahjakirjassa ei ole toisin määrätty, ovat - kuluneesta ajasta riippumatta - ennakkoperintöä, mikä on otettava huomioon ositus- ja lakiosalaskelmassa."

""Eläessä saadut lahjat, jos ne ovat tavanomaista suurempia ja jos lahjakirjassa ei ole toisin määrätty, ovat - kuluneesta ajasta riippumatta - ennakkoperintöä, mikä on otettava huomioon ositus- ja lakiosalaskelmassa.""

Kenellä se lukemistaito on hukassa?

Jos on yksi rintaperillinen niin sitä ei katsota ennakkoperinnöksi.

Jos nyt tajuaisit edes sen seikan.

Asiahan olisi eri jos olisi 2 rintaperillistä mutta kun topicin tapauksessa ei ole.

Ketju on jo pitkä, mutta jaksaisitko tai joku vielä avata tuota testamentilla ohitetun yhden rintaperillisen erityiskohtelua ennakkoperintöjen (lahjat) huomioimisessa myös lakiosan vähennyksenä. Onko tämä jossain pykälässä, vai rivien välistä tulkittava logiikka?

Urpolehtinen kirjoitti:

""Eläessä saadut lahjat, jos ne ovat tavanomaista suurempia ja jos lahjakirjassa ei ole toisin määrätty, ovat - kuluneesta ajasta riippumatta - ennakkoperintöä, mikä on otettava huomioon ositus- ja lakiosalaskelmassa.""

Kenellä se lukemistaito on hukassa?

Jos on yksi rintaperillinen niin sitä ei katsota ennakkoperinnöksi.

Jos nyt tajuaisit edes sen seikan.

Asiahan olisi eri jos olisi 2 rintaperillistä mutta kun topicin tapauksessa ei ole.

Lue lisää

>>Jos on yksi rintaperillinen niin sitä ei katsota ennakkoperinnöksi.<<

Tuo pätee perintöverotuksessa - mutta vain siinä. Lahjaa ei tällöin verotusta toimitettaessa lisätä reaaliseen jäämistöön. Jos lisättäisiin, kokonaisvero progression takia kasvaisi.

Mutta siviilioikeudessa lahja voi olla ennakkoperintöä yhdenkin perillisen tapauksessa, vaikka se ei perinnön määrään mitään vaikuttaisikaan.

Ennakkoperinnöllä on vaikutusta yhdenkin rintaperillisen tapauksessa, jos perittävä on tehnyt testamentin muulle taholle (kuten on ap:n tapauksessa).

Esimerkki 1:
Perittävä A:lta jää kaksi poikaa B ja C sekä testamentinsaaja D, jolle hän on testamentannut kaiken omaisuutensa, minkä määrä on 100.000. A on eläessään antanut lahjan 20.000 B:lle. Mitkä ovat B:n ja C:n lakiosat ja miten 100.000 jakautuu kolmen saajan kesken?

Pesän varoihin lisätään annettu ennakkoperintö (PK 7:3:3). Lakiosalaskelmassa jäämistön arvo on 120.000, mistä B:n ja C:n lakiosat ovat 30.000. Jaossa B:n saama ennakkoperintö luetaan hänen lakiosansa vähennykseksi.
100.000 jaetaan seuraavasti:
- B saa (30.000 - 20.000 =) 10.000
- C saa 30.000
- D saa 60.000

Esimerkki 2:
Asetelma muutoin sama, mutta A:lla on vain yksi poika B, joka on saanut isältään lahjan 20.000.

Jos jako menisi siten kuin täällä jotkut ovat käsittäneet, B:n saamaa lahjaa / ennakkoperintöä ei otettaisi mitenkään huomioon. Tällöin B:n lakiosa olisi 50.000, ja 100.000 jaettaisiin näin:
- B saa 50.000
- D saa 50.000

Mutta kun lahja / ennakkoperintö otetaan lakiosalaskelmassa huomioon, lakiosa on 60.000, ja 100.000 jaetaan näin:
- B saa (60.000 - 20.000 =) 40.000
- D saa 60.000

Mitään perustetta erilaiseen menettelyyn yhden tai kahden perillisen tapauksessa ei ole. Mutta tämän ymmärtäminen taitaa ylittää Urpolehtisen ymmärryskapasiteetin.

Urpolehtinen kirjoitti:

""Eläessä saadut lahjat, jos ne ovat tavanomaista suurempia ja jos lahjakirjassa ei ole toisin määrätty, ovat - kuluneesta ajasta riippumatta - ennakkoperintöä, mikä on otettava huomioon ositus- ja lakiosalaskelmassa.""

Kenellä se lukemistaito on hukassa?

Jos on yksi rintaperillinen niin sitä ei katsota ennakkoperinnöksi.

Jos nyt tajuaisit edes sen seikan.

Asiahan olisi eri jos olisi 2 rintaperillistä mutta kun topicin tapauksessa ei ole.

Lue lisää

>>Jos on yksi rintaperillinen niin sitä ei katsota ennakkoperinnöksi.<<

Tuo pätee perintöverotuksessa - mutta vain siinä. Lahjaa ei tällöin verotusta toimitettaessa lisätä reaaliseen jäämistöön. Jos lisättäisiin, kokonaisvero progression takia kasvaisi.

Mutta siviilioikeudessa lahja voi olla ennakkoperintöä yhdenkin perillisen tapauksessa, vaikka se ei perinnön määrään mitään vaikuttaisikaan.

Ennakkoperinnöllä on vaikutusta yhdenkin rintaperillisen tapauksessa, jos perittävä on tehnyt testamentin muulle taholle (kuten on ap:n tapauksessa).

Esimerkki 1:
Perittävä A:lta jää kaksi poikaa B ja C sekä testamentinsaaja D, jolle hän on testamentannut kaiken omaisuutensa, minkä määrä on 100.000. A on eläessään antanut lahjan 20.000 B:lle. Mitkä ovat B:n ja C:n lakiosat ja miten 100.000 jakautuu kolmen saajan kesken?

Pesän varoihin lisätään annettu ennakkoperintö (PK 7:3:3). Lakiosalaskelmassa jäämistön arvo on 120.000, mistä B:n ja C:n lakiosat ovat 30.000. Jaossa B:n saama ennakkoperintö luetaan hänen lakiosansa vähennykseksi.
100.000 jaetaan seuraavasti:
- B saa (30.000 - 20.000 =) 10.000
- C saa 30.000
- D saa 60.000

Esimerkki 2:
Asetelma muutoin sama, mutta A:lla on vain yksi poika B, joka on saanut isältään lahjan 20.000.

Jos jako menisi siten kuin täällä jotkut ovat käsittäneet, B:n saamaa lahjaa / ennakkoperintöä ei otettaisi mitenkään huomioon. Tällöin B:n lakiosa olisi 50.000, ja 100.000 jaettaisiin näin:
- B saa 50.000
- D saa 50.000

Mutta kun lahja / ennakkoperintö otetaan lakiosalaskelmassa huomioon, lakiosa on 60.000, ja 100.000 jaetaan näin:
- B saa (60.000 - 20.000 =) 40.000
- D saa 60.000

Mitään perustetta erilaiseen menettelyyn yhden tai kahden perillisen tapauksessa ei ole. Mutta tämän ymmärtäminen taitaa ylittää Urpolehtisen ymmärryskapasiteetin.

Hömm...
Kun sinä kirjoitat tänne vastauksen niin pysy toki topicissa.

Kun et tiedä faktoja niin et voi myöskään sanoa että onko topicin tapauksessa lahja otettava huomioon kun ositusta suoritetaan ja päätetään että kuinka paljon leski saa tai muu testamentin saaja mahdollisesti saa,puhumattakaan tästä ainoasta rintaperillisestä.

Vaihtoehtona kuitenkin on se että lahjaa ei oteta huomioon,sen tiedät varsin hyvin itsekkin eikös niin?

Kun topicin tapauksessa rahalahjat ovat merkitty lahjoiksi niin ennakkoperintöähän se ei siinä tapauksessa ole.
Kun se ei ole ennakkoperintöä niin testamentin saaja ei voi vedota ennakkoperintöön.
Jäljelle jää vain se AL 94.
Siitä päästäänkin siihen että onko leski jollain muotoa halukas vetoamaan kyseiseen lakiin vai ei?
Topicin tiedoilla ei ole.
Ja ota toki huomioon se että lesken osalta voipi olla se että hän ei voi edes vedota AL 94 pykälään.
Tiedät varmaan miksi.

Näin ollen pääsemme siihen johtopäätökseen että rahalahjat eivät vähennä lakiosuutta.

Sanotaan nyt vaikka näin että se joko huomioidaan tai sitten ei,ilmeisesti joku lakimies on tutustunut keissiin ja jos hänen mielestään lahjat eivät vaikuta niin sitten todennäköisesti asia on juurikin niin.

Kaikkihan riippuu siitä loppupeleissä että kuinka paljon on annettu suhteessa antajan omaisuuteen ja siihen onko se "vapaata" omaisuutta johonka leskellä ei ole oikeutta.

nix_nax kirjoitti:

>>Jos on yksi rintaperillinen niin sitä ei katsota ennakkoperinnöksi.<<

Tuo pätee perintöverotuksessa - mutta vain siinä. Lahjaa ei tällöin verotusta toimitettaessa lisätä reaaliseen jäämistöön. Jos lisättäisiin, kokonaisvero progression takia kasvaisi.

Mutta siviilioikeudessa lahja voi olla ennakkoperintöä yhdenkin perillisen tapauksessa, vaikka se ei perinnön määrään mitään vaikuttaisikaan.

Ennakkoperinnöllä on vaikutusta yhdenkin rintaperillisen tapauksessa, jos perittävä on tehnyt testamentin muulle taholle (kuten on ap:n tapauksessa).

Esimerkki 1:
Perittävä A:lta jää kaksi poikaa B ja C sekä testamentinsaaja D, jolle hän on testamentannut kaiken omaisuutensa, minkä määrä on 100.000. A on eläessään antanut lahjan 20.000 B:lle. Mitkä ovat B:n ja C:n lakiosat ja miten 100.000 jakautuu kolmen saajan kesken?

Pesän varoihin lisätään annettu ennakkoperintö (PK 7:3:3). Lakiosalaskelmassa jäämistön arvo on 120.000, mistä B:n ja C:n lakiosat ovat 30.000. Jaossa B:n saama ennakkoperintö luetaan hänen lakiosansa vähennykseksi.
100.000 jaetaan seuraavasti:
- B saa (30.000 - 20.000 =) 10.000
- C saa 30.000
- D saa 60.000

Esimerkki 2:
Asetelma muutoin sama, mutta A:lla on vain yksi poika B, joka on saanut isältään lahjan 20.000.

Jos jako menisi siten kuin täällä jotkut ovat käsittäneet, B:n saamaa lahjaa / ennakkoperintöä ei otettaisi mitenkään huomioon. Tällöin B:n lakiosa olisi 50.000, ja 100.000 jaettaisiin näin:
- B saa 50.000
- D saa 50.000

Mutta kun lahja / ennakkoperintö otetaan lakiosalaskelmassa huomioon, lakiosa on 60.000, ja 100.000 jaetaan näin:
- B saa (60.000 - 20.000 =) 40.000
- D saa 60.000

Mitään perustetta erilaiseen menettelyyn yhden tai kahden perillisen tapauksessa ei ole. Mutta tämän ymmärtäminen taitaa ylittää Urpolehtisen ymmärryskapasiteetin.

Lue lisää

Ja kun tykkäät noita esimerkkejä jaella niin laitappas uudestaan ´B:n kohdalle "ennakkoperintöä" 2000euroa ja sitten testamenttiin maininta että kyseinen 2000e on lahja eikä ennakkoperintö.

" aiemmin saamani lahjaksi merkityt rahaosuudet"

Paljonkos testamentin saaja saa sitten?
Oiskohan pyöreät 50tonttua.

Urpolehtinen kirjoitti:

Ja kun tykkäät noita esimerkkejä jaella niin laitappas uudestaan ´B:n kohdalle "ennakkoperintöä" 2000euroa ja sitten testamenttiin maininta että kyseinen 2000e on lahja eikä ennakkoperintö.

" aiemmin saamani lahjaksi merkityt rahaosuudet"

Paljonkos testamentin saaja saa sitten?
Oiskohan pyöreät 50tonttua.

Lue lisää

Esimerkit ovat erittäin hyvä konsti havainnollistaa asioita. Yritäpä vain itse selvittää ajatuksiasi esimerkin avulla. Ehkä ajatussolmut aukeavat, kun oikein yrität.

Urpolehtinen kirjoitti:

Hömm...
Kun sinä kirjoitat tänne vastauksen niin pysy toki topicissa.

Kun et tiedä faktoja niin et voi myöskään sanoa että onko topicin tapauksessa lahja otettava huomioon kun ositusta suoritetaan ja päätetään että kuinka paljon leski saa tai muu testamentin saaja mahdollisesti saa,puhumattakaan tästä ainoasta rintaperillisestä.

Vaihtoehtona kuitenkin on se että lahjaa ei oteta huomioon,sen tiedät varsin hyvin itsekkin eikös niin?

Kun topicin tapauksessa rahalahjat ovat merkitty lahjoiksi niin ennakkoperintöähän se ei siinä tapauksessa ole.
Kun se ei ole ennakkoperintöä niin testamentin saaja ei voi vedota ennakkoperintöön.
Jäljelle jää vain se AL 94.
Siitä päästäänkin siihen että onko leski jollain muotoa halukas vetoamaan kyseiseen lakiin vai ei?
Topicin tiedoilla ei ole.
Ja ota toki huomioon se että lesken osalta voipi olla se että hän ei voi edes vedota AL 94 pykälään.
Tiedät varmaan miksi.

Näin ollen pääsemme siihen johtopäätökseen että rahalahjat eivät vähennä lakiosuutta.

Sanotaan nyt vaikka näin että se joko huomioidaan tai sitten ei,ilmeisesti joku lakimies on tutustunut keissiin ja jos hänen mielestään lahjat eivät vaikuta niin sitten todennäköisesti asia on juurikin niin.

Kaikkihan riippuu siitä loppupeleissä että kuinka paljon on annettu suhteessa antajan omaisuuteen ja siihen onko se "vapaata" omaisuutta johonka leskellä ei ole oikeutta.

Lue lisää

>>Kun topicin tapauksessa rahalahjat ovat merkitty lahjoiksi niin ennakkoperintöähän se ei siinä tapauksessa ole.<<

Fundeerauksesi on kovin omintakeista, suoraan sanottuna niin kovin amatöörimäistä, etten pitempään debattiin kanssasi viitsi ryhtyä.

Mitähän tarkoittanee, että rahalahjat on "merkitty lahjoiksi" ja että tällä perusteella ne eivät ennakkoperintöä olisi?! Ennakkoperintö nimenomaan on antajan eläessä oikeudellisesti LAHJA. Jos lahjakirjassa lukee, että "lahjoitan B:lle 20.000 euroa", niin tuoko muka osoittaisi, että lahjaa ei tule katsoa ennakkoperinnöksi??? Ei tokkiinsa.

Jotta rintaperilliselle lahjoitettu 20.000 euroa ei olisi lahjanantajan kuoltua ennakkoperintöä, lahjakirjassa tulisi kertoa, että "tämä lahja ei ole ennakkoperintöä". Legaalinen olettama kun on, että rintaperilliselle annettu lahja - jollei muuta ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen otaksuttava tarkoitetun - ON saajalle annettua ennakkoperintöä.

Tässä vielä tiedoksi ao. perintökaaren säännös (PK 6:1): "Mitä perittävä eläessään on antanut rintaperilliselle, on ennakkona vähennettävä tämän perinnöstä, ellei muuta ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen otaksuttava tarkoitetun." http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L6P1

Kun et nyt käsitä niin väännetään rautalangasta.

Pysytään topicissa kuitenkin,onko leski vedonnut että lahjat tulee huomioida osituksessa ja perinnönjaossa?Näillä tiedoilla ei ole joten lahjat eivät vaikuta lakiosuuteen.
Onko testamentin saaja vedonnut?EIpä vissiin ja tokkopa tuolla merkitystä.

Mitäs jää käteen?

Sekö että lahjat ovat ennakkoperintöä ja ne huomioidaan osituksessa ja perinnönjaossa?

Kun me tiedetään senverran mitä topicissa kerrotaan niin sen mukaan sitten vastaillaan.

Näillä puheilla sun on turha jankuttaa tuosta ennakkoperinnöstä tai AL 94 pykälästä kun et tiedä faktoja mutta kuitenkin tiedät sen mitä topicin aloittaja on kertonut.
Vastaile sen mukaan mitä tiedät äläkä oleta asioita.

Jos pesäänne on jo tuomari setvimässä ja olet ainut perijä poikasi kanssa, niin jakakaa perintö vaan oman tuomarinne mukaisesti, vaikka olenkin nim. nix_nakin selvitysten kannalla myös yhden rintaperillisen asemasta.
Tuomarinne lausumalle yritin miettiä jotain selitystä ja poimin alkuperäisestä selostuksestasi pätkän: "kuuluuko myös maapaikasta neljäsosa vaikka siitä testamnetti minun pojalle". Tarkentaisitko, onko kuitenkin testamentilla määrätty maapaikan lisäksi myös aivan kaikki pojallesi?

veneestäpudonnut kirjoitti:

Jos pesäänne on jo tuomari setvimässä ja olet ainut perijä poikasi kanssa, niin jakakaa perintö vaan oman tuomarinne mukaisesti, vaikka olenkin nim. nix_nakin selvitysten kannalla myös yhden rintaperillisen asemasta.
Tuomarinne lausumalle yritin miettiä jotain selitystä ja poimin alkuperäisestä selostuksestasi pätkän: "kuuluuko myös maapaikasta neljäsosa vaikka siitä testamnetti minun pojalle". Tarkentaisitko, onko kuitenkin testamentilla määrätty maapaikan lisäksi myös aivan kaikki pojallesi?

Lue lisää

pojalle on merkitty maapaikasta ja ilm metsistä puoliosuus. äitille jää toinen puoli. ei muuta.

Ummikkona tässä taas sählään. Isäsi jäämistö mielestäni on enemmän kuin puolet maapaikasta ja metsästä. Ne jos on kerran testamentattu pojallesi niin mitä tapahtuu lopulle esim. puolikkaalle asunnosta ja puolikkaalle rahavaroista. Nehän käsittääkseni olisivat kuuluneet sinun osuuteesi (tai jotain vastinetta) lisäksi. Poikasi saa vain osan jäämistöstä. Voiko lopusta vaatia lakiosuutta vaikka hallintaoikeus jäisikin äidillesi? Samoin poikasi osuus, saako siitä vaatia lakiosuutta?

Ennen kuin kukaan perii mitään, toimitetaan ositus.
Lakiosa lasketaan siitä mitä jää perillisten puolelle.
Perillinen ei tämä kysyjä vaatii lakiosaa omalta pojaltaan eli testamentinsaajalta.
Lakiosa voidaan aina maksaa rahana (paitsi jos nimenomaan testamentissa kielletty).

Siis piti lukea: "perillinen ELI tämä kysyjä vaatii lakiosaa..."

virheitä holimatta tajusitte, uskoisin,

Sinun 2.5. klo 22:15 oudoksi menemistä kommentoin. Eipä nuo sormien osumat viereiseen näppäimeen juttusi tajuamista estä, mutta etkö huomannut lopussa esittämääni pyyntöä selventää testamentin määräystä. Nimittäin, voi käydä niin, että paperit nähneen asiantuntijan lausumia täällä ihmetellään, koska kysyjä ei hoksaa/halua kertoa kaikkea oleellista. Ei tänne pidäkään kertoa liikoja ja sen takia kehotinkin jo edellä jakamaan perintönne paperit tutkineen oman tuomarinne ohjeiden mukaisesti saamistasi lahjoista välittämättä. Testamentti sukupolven yli tehdään usein yhteisesti sovittuna perintöveron takia, mutta et suinkaan ole ainoa, joka vaatii lapseltaan lakiosaansa.

>>vaadin VANHEMMALTANI lakiosaa<<

Lakiosaa ei vaadita vanhemmalta, vaan vanhemman testamentin saajalta.

No, ehdin vielä tämän kerran amatöörinä hämmentää ajatuksiasi, mutta mene todellakin papereinesi vielä luotettavan tuomarin luokse, ehkä jo ennen perunkirjoitusta ja teettäkää perunkirjoitus asiantuntijalla.
Lahjan huomioiminen ennakkoperinnöksi ei kylläkään vanhene, mutta arvon voi syödä inflaatio turhaksi ottaa huomioon perintöäsi/lakiosaasi pienentämään ja lesken tasinkoa suurentamaan ja kun testamentin saajakin on oma poikasi.
Luepa vielä ajatuksella nim. nix_nax 1.5. klo 19:01 vastaus, että tuo lesken hallintaoikeuden vahvuus puolisoiden yhteisenä kotina olleeseen asuntoon sinulle selkeytyy, ettet rupea siitä rettelöimällä rahoja tinkaamaan. Puhevälit voi mennä muutenkin, etenkin äitipuoliin. Huomaa myös se, että ositus lesken ja perillisten välillä on tehtävä ensimmäiseksi.
Kun testamentti onkin vain maatilasta ja lisäksi on talo, metsää ja ties rutkastikin rahaa, niin jospa lesken tasingoksi riittäisi asunto ja pojan maatilan lisäksi jää sinulle perintönä rahaa ehkä koko lakiosa. Ellei jää, niin kyllä lakiosaa tai sen täydennystä pitää nimenomaan vaatia testamentin saajalta, eli pojaltasi.
Eipä muuta kuin kohti kesää ja perinnönjaon haasteita muistaen, että se on sentään hyvä kun on mitä jakaa, toista on se kun perilliset pelkäävät isukkien jättävän vain velkoja.

>>ja siinä verolipussa lukee lahja , lahjanantaja yms ei että olisi ennakkoperintöä<<

Verolipussa ei muuta voikaan lukea kuin lahja. Se, mitä on annettu, on oikeudellisesti AINA lahja, ei ennakkoperintö. Lahja kuitenkin katsotaan lahjoittajan kuoltua ennakkoperinnöksi tietyissä tapauksissa. Tässä vielä sinulle jo pariin kertaan lainaamani lainkohta (PK 6:1.1): "Mitä perittävä eläessään on antanut [= lahjoittanut] rintaperilliselle, on ennakkona [=ennakkoperintönä] vähennettävä tämän perinnöstä, ellei muuta ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen otaksuttava tarkoitetun."

>>tuomarikin sanoi että niirä ei enää huomioida,15 v takaa ja 10 v takaa......<<

Jos tuomarisi on noin sanonut, hän on neuvonut sinua väärin. Kuten toinen jo kertoi lahja ennakkoperintönä ei vanhene. Lahja kuitenkin otetaan huomioon lähtökohtaisesti antoajankohdan arvostaan, joten mitään indeksi- tai muita tarkistuksia arvoon ei tehdä.

>>tästä 3 vuoden sisäisestä en tiedä.<<

Kolmen vuoden sääntö ei liity perinnönjakoon, vaan perintöverotukseen. Kolmen vuoden sisällä ennen perittävän kuolemaa annetut lahjat lisätään perittävän reaaliseen jäämistöön, mistä vero maksetaan, vaikka noita lahjoja ei ennakkoperintönä pidettäisikään.

on jo haettu semmonen. tämä tietää mutta sanoi että eivät vaikuta kun olen ainut. mutta 3 viime v ajalta pitää merkitä pesän vaeojen takia, eli ilm ei yhä merkitse.

Palasin reissulta ja ketju se vaan on jatkunut, jopa uusia tilanteita arvaillen ja kysyjä on edelleen jumissa "mutta sanoi että eivät vaikuta kun olen ainut."
Tuomarinne lausuman perusteeksi sopisi, että lakiosaasi nuo saamasi ja laissa ennakkoperinnöksi katsottavat lahjat eivät vaikuta, koska pesään jää sinulle perintöä muutenkin yli lakiosasi, koska muita jakajia ei ole.
Jospa kysyit vain perinnöstäsi ja tuomarinne vastasi siihen.
Mutta ennakoidesi lain mukainen huomioiminen osituksessa lesken tasinkoon ei kumoudu myöskään sillä, että olet ainut rintaperillinen.
Leskihän on todellakin voinut jo luopua tasingostaan lapsensa hyväksi, kuten herrasväki edellä aprikoi. Ole siis luottavainen ja mielissäsi lakiosasi täyttymiseen!!

>>lakiosaasi nuo saamasi ja laissa ennakkoperinnöksi katsottavat lahjat eivät vaikuta, koska pesään jää sinulle perintöä muutenkin yli lakiosasi, koska muita jakajia ei ole.<<

Nyt olet ymmärtänyt lakiosan hieman puutteellisesti. Lakiosahan tulee laskettavaksi nimenomaan silloin, kun perittävä on tehnyt testamentin; tekemällä lakiosalaskelma katsotaan, loukkaako testamentti perillisen lakiosaa. Ap:n tapauksessa perittävä oli tehnyt testamentin.

Ap:
"Mitä siihen [lakiosaan] kuuluu?? siis rahasta neljäsosa mutta kuuluuko myös maapaikasta neljäsosa vaikka siitä testamnetti minun pojalle ja metsästä neljäsosa????"

Tällöin on saman tekevää, onko lakiosaperillisiä (rintaperillisiä) yksi vai useampia. Lakiosalaskelmaa varten perittävän reaaliseen jäämistöön lisätään perittävän antamat ennakkoperinnöt (jos on tehty ositus, ep. on otettu huomioon jo osituslaskelmassa). Tästä saadaan perintöosa jakamalla summa lakiosaperillisten lukumäärällä. Lakiosa puolestaan on puolet perintöosasta. Jos perillinen laskelman osoittaman lakiosan saa testamentista huolimatta, testamentti ei loukkaa lakiosaa. Testamentinsaaja saa sen mitä hänelle on testamentattu ja perillinen saa muun osan jäämistöstä.

No, en toki mieltäni muuttanut lahjojen huomioimisesta, mutta liennytin tuomarin puheista kysyjän saamaa päähänpinttymää, kun toisessa ketjussa kysyjä kertoo tuohta olevan pesässä melkoisesti (600t) ja ilmeisesti testamentin lisäksi yllin kyllin.

No kerropa yksi edes seikka, joka vaikuttaisi niin, ettei ennakkoperintöä lisättäisi!

Tässä on yksiselitteinen säännös tiedoksesi (PK 7:3.3):
[Lakiosaa määrättäessä] "Pesän varoihin on lisättävä perittävän antama ennakkoperintö sekä ..."
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L7P3

Luepa säännös ja kerro, löydätkö sieltä rajoituksen, että ennakkoperintöä ei lisättäisi esimerkiksi, jos perillisiä on vain yksi (niin kuin täällä on esitetty).

Tokihan asia on sopimuskysymys perillisen ja testamentinsaajan kesken, jako voidaan heidän sopimanaan tehdä laista poikkeavallakin tavalla. Mutta jos lain mukaan mennään, niin lakiosalaskelmassa pesän varoihin lisätään perittävän antama ennakkoperintö.

nix_nax kirjoitti:

No kerropa yksi edes seikka, joka vaikuttaisi niin, ettei ennakkoperintöä lisättäisi!

Tässä on yksiselitteinen säännös tiedoksesi (PK 7:3.3):
[Lakiosaa määrättäessä] "Pesän varoihin on lisättävä perittävän antama ennakkoperintö sekä ..."
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L7P3

Luepa säännös ja kerro, löydätkö sieltä rajoituksen, että ennakkoperintöä ei lisättäisi esimerkiksi, jos perillisiä on vain yksi (niin kuin täällä on esitetty).

Tokihan asia on sopimuskysymys perillisen ja testamentinsaajan kesken, jako voidaan heidän sopimanaan tehdä laista poikkeavallakin tavalla. Mutta jos lain mukaan mennään, niin lakiosalaskelmassa pesän varoihin lisätään perittävän antama ennakkoperintö.

Lue lisää

jos ei kukaan vaadi eli ei ole muita ja niiin ollen ei tehdä hallaa toisille. niin on joka paikassa sanottu.

Jätitkö lukematta yllä olevan kommenttini viimeisen kappaleen - vai etkö sitä ymmärtänyt?

Ilmeisesti jäälleen yksi, jolle käsitteet lahja ja ennakkoperintö ovat täyttä hepreaa.