On aikaisemmin kuolleen puolison testamentti astunut voimaan ja myös uusi testamentti viimeksi kuolleen sekä hänen uuden vaimonsa ( joka myös kuoli ).
Eli A ja B keskinäinen testamentti , lopullinen saaja C.
B ja D Uusi keskinäinen testamentti.
Kaikki kuolleet. Pesät osittamatta.
C Luopunut lapsilleen testamentin oikeuksistaan. .
Nyt oli D perunkirjoitustilaisuudessa osakkaat : D:en lapset sekä C:en lapset.
Riitaisa koko homma, C : lapset hakemassa pesänselvittäjän ja jakajan määräystä. Ilmoittamalla B rikkoneen A toissijaissaaja määräyksen ja näin ollen menettäneen saantonsa.
Miten pesän omaisuus nytten kun on asunto ja kesämökki jotka D on saanut B:ltä . On D nimissä kaikki.
Kuka niitä uskaltaa käyttää, vai saako edes käyttää ?
B ja D , ei avio oikeutta rajoittavaa määräystä. .
Kinkkinen tilanne.
32
74
Vastaukset
A ja B ovat ilmeisesti olleet lapseton pari. Ilman testamenttia B olisi perinyt A:n, ja B:n kuoltua hänen pesänsä olisi jaettu lähtökohtaisesti puoliksi B:n perillisten ja A:n toissijaisten perillisten kesken. A on testamentannut omaisuutensa B:lle, mutta määrännyt, että B:n kuoltua toissijainen testamentinsaaja on C. B:n kuoltua hänen pesänsä tulee jaettavaksi - lähtökohtaisesti puoliksi - B:n perillisten sekä C:n kesken.
B:n pesän jaossa sovelletaan PK 3 luvun säännöksiä (PK 12:1).
B on eläessään lahjoittanut (?) kaiken omaisuutensa uudelle puolisolleen D:lle; B:n pesä hänen kuollessaan on siten varaton. Sovellettavaksi tulee PK 3:3.1-2
"Jos eloonjäänyt puoliso [B] on antamalla lahjan tai muulla siihen rinnastettavalla toimella, ottamatta asianmukaisesti huomioon ensiksi kuolleen puolison perillisten [C] oikeutta, aiheuttanut omaisuutensa olennaisen vähentymisen, on eloonjääneen puolison pesää jaettaessa hänen perillisilleen tulevasta osuudesta suoritettava ensiksi kuolleen puolison perillisille vastiketta heidän pesäosuutensa vähentymisestä.
Ellei vastiketta voida suorittaa, on lahja tai sen arvo palautettava, mikäli lahjan saaja [D] tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että lahjoitus loukkasi ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta. Palauttamista koskeva kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä, kun perunkirjoitus eloonjääneen puolison [B] jälkeen toimitettiin, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa lahjoituksen täyttämisestä."
Vastiketta ei voida B:n pesänjaossa suorittaa B:n perillisille tulevasta osuudesta, koska se on nolla (1 mom.). Lahja tai sen arvo on palautettava jakoon, mikäli D tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että lahjoitus loukkasi C:n oikeutta A:n testamentin toissijaissaajana (2 mom.).
Palauttamista koskeva kanne olisi tullut nostaa vuoden kuluessa B:n jälkeen toimitetusta perunkirjoituksesta. Jos siis C (C:n lapset) oli lain mukaisesti kutsuttu B:n perunkirjoitukseen, missä B:n varattomuus ja annetut lahjat kävivät ilmi, palautuskannetta ei voi enää nostaa, mikäli vuoden määräaika on umpeutunut. Vaikka tuo aika olisi vielä avoin, ehdottoman takarajan muodostaa kuitenkin 10 vuotta lahjoituksen täyttämisestä.
B:n uusi testamentti D:n hyväksi on tehoton siltä osin kuin se loukkaa A:n toissijaisen testamentinsaajan C:n oikeutta B:n pesään. Testamenttia ei siis tarvitse moittia.- pakkokysyä
Eli olen C:en lapsi ja osakas B sekä D pesässä. Ainakin papereiden mukaan.
Mutta miten omaisuutta hallitaan , D:en lapsien lakimies koitti saada papereihin nimiä koska he eivät saa mitään tehtyä nyt.
Siis ketä esim : kiinteistöjä saa käyttää?Kiinteistöjä saavat käyttää ne, jotka (nyt) kiinteistöt omistavat. Kunnes toisin on lainvoimaisesti päätetty, omistajia ovat ne, joiden nimissä kiinteistöt ovat.
Jos kiinteistö jakotoimituksissa tulee palautetuksi ja jaetuksi C:lle, käyttöoikeus on (siitä lähtien) C:llä (/C:n lapsilla).
Mitä kuolinpesien osakkuuteen tulee, nähdäkseni C on vain B:n kuolinpesän osakas, ei siis D:n. Minkähän papereiden mukaan C olisi D:n kuolinpesän osakas?
PK 18:1
"Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset ja yleisjälkisäädöksen saajat sekä eloonjäänyt puoliso. Milloin ositus on toimitettu tai puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen, ei eloonjäänyt puoliso ole osakas, ellei hän ole perillinen tai yleisjälkisäädöksen saaja. Se, jolla on oikeus saada perintö tai testamentti vasta toisen perillisen tai yleisjälkisäädöksen saajan kuoltua, on tämän vaan ei perittävän kuolinpesän osakas.
Perillisen ja yleisjälkisäädöksen saajan katsotaan olevan osakkaita silloinkin, kun heidän oikeutensa on riidanalainen."
- pakkokysyä
No on 3 lakimiestä tarkastanut paperit ja ollaan D:en osakkaita kun ei ole Osituksia ja tasingoa maksettu. .
Tässä se hämäryys nyt piilee. Ja B on kaikin tavoin yrittänyt olla saamatta C tasingoon.PK 18:1
a. "[D:n] Kuolinpesän osakkaita ovat [D:n] perilliset ja [D:n] yleisjälkisäädöksen saajat sekä [D:n] eloonjäänyt puoliso [jota ei ole]. Milloin ositus on toimitettu tai puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen, ei eloonjäänyt puoliso ole osakas, ellei hän ole perillinen tai yleisjälkisäädöksen saaja. Se, jolla on oikeus saada perintö tai testamentti vasta toisen perillisen tai yleisjälkisäädöksen saajan kuoltua, on tämän vaan ei perittävän kuolinpesän osakas.
Perillisen ja yleisjälkisäädöksen saajan katsotaan olevan osakkaita silloinkin, kun heidän oikeutensa on riidanalainen."
b. "[B:n] Kuolinpesän osakkaita ovat [B:n] perilliset ja [B:n] yleisjälkisäädöksen saajat sekä [B:n] eloonjäänyt puoliso [D ja D:n kuoltua D:n perilliset]. Milloin ositus on toimitettu tai puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen, ei eloonjäänyt puoliso ole osakas, ellei hän ole perillinen tai yleisjälkisäädöksen saaja. Se [C], jolla on oikeus saada perintö tai testamentti vasta toisen perillisen tai yleisjälkisäädöksen saajan [B:n] kuoltua, on tämän [B:n] vaan ei perittävän [A:n] kuolinpesän osakas.
Perillisen ja yleisjälkisäädöksen saajan katsotaan olevan osakkaita silloinkin, kun heidän oikeutensa on riidanalainen."
Se, että C:llä ehkä on PK 3:3:n nojalla B:n pesänjakoon liittyen oikeus vaatia lahjan tai sen arvon palauttamista D:n kuolinpesältä, ei tee C:stä D:n kuolinpesän osakasta.- sasssaaa
nix_nax kirjoitti:
PK 18:1
a. "[D:n] Kuolinpesän osakkaita ovat [D:n] perilliset ja [D:n] yleisjälkisäädöksen saajat sekä [D:n] eloonjäänyt puoliso [jota ei ole]. Milloin ositus on toimitettu tai puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen, ei eloonjäänyt puoliso ole osakas, ellei hän ole perillinen tai yleisjälkisäädöksen saaja. Se, jolla on oikeus saada perintö tai testamentti vasta toisen perillisen tai yleisjälkisäädöksen saajan kuoltua, on tämän vaan ei perittävän kuolinpesän osakas.
Perillisen ja yleisjälkisäädöksen saajan katsotaan olevan osakkaita silloinkin, kun heidän oikeutensa on riidanalainen."
b. "[B:n] Kuolinpesän osakkaita ovat [B:n] perilliset ja [B:n] yleisjälkisäädöksen saajat sekä [B:n] eloonjäänyt puoliso [D ja D:n kuoltua D:n perilliset]. Milloin ositus on toimitettu tai puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen, ei eloonjäänyt puoliso ole osakas, ellei hän ole perillinen tai yleisjälkisäädöksen saaja. Se [C], jolla on oikeus saada perintö tai testamentti vasta toisen perillisen tai yleisjälkisäädöksen saajan [B:n] kuoltua, on tämän [B:n] vaan ei perittävän [A:n] kuolinpesän osakas.
Perillisen ja yleisjälkisäädöksen saajan katsotaan olevan osakkaita silloinkin, kun heidän oikeutensa on riidanalainen."
Se, että C:llä ehkä on PK 3:3:n nojalla B:n pesänjakoon liittyen oikeus vaatia lahjan tai sen arvon palauttamista D:n kuolinpesältä, ei tee C:stä D:n kuolinpesän osakasta."Se, että C:llä ehkä on PK 3:3:n nojalla B:n pesänjakoon liittyen oikeus vaatia lahjan tai sen arvon palauttamista D:n kuolinpesältä, ei tee C:stä D:n kuolinpesän osakasta."
EI niin mutta c:n lapset ovat d:n pesän osakkaita joten asialla ei ole merkitystä.
"Se, että C:llä ehkä on PK 3:3:n nojalla B:n pesänjakoon liittyen oikeus vaatia lahjan tai sen arvon palauttamista D:n kuolinpesältä, ei tee C:stä D:n kuolinpesän osakasta."
Eikö nixnax tiedä että onko C:n lapsosilla oikeus vaatia vai ei?
B ja D,jos olivat naimisissa niin tehdään ositus ja sitten jaetaan B:n hillot C:n perillisille.
D:n hillot meneekin sitten tilanteesta riippuen ties minne.
Osa voi mennä C:n kakaroille ja osa D:n kakaroille.
Riippuu mistä roikkuu. >>EI niin mutta c:n lapset ovat d:n pesän osakkaita joten asialla ei ole merkitystä.<<
Näin sanoo sassaa perustelematta väitettään millään tavoin! Tällaisia sanojia palstalla silloin tällöin esiintyy, mutta köykäisiä ovat heidän sanomisensa, kun niille ei muuta perustetta löydy kuin sanojan oma käsitys.
Edelle olen lainannut PK 18:1:n säännöksen D:n kuolinpesään sovellettuna. Siinä määritellään kuolinpesän osakkaat. Otanpa sen vielä tähän:
"D:n kuolinpesän osakkaita ovat D:n perilliset ja D:n yleisjälkisäädöksen saajat [sekä eloonjäänyt puoliso]. Milloin ositus on toimitettu tai puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen, ei eloonjäänyt puoliso ole osakas, ellei hän ole perillinen tai yleisjälkisäädöksen saaja. Se [C], jolla on oikeus saada perintö tai testamentti vasta toisen perillisen tai yleisjälkisäädöksen saajan [B:n] kuoltua, on tämän [B:n] vaan ei perittävän [A:n] kuolinpesän osakas.
>>B ja D,jos olivat naimisissa niin tehdään ositus ja sitten jaetaan B:n hillot C:n perillisille.<<
Väärin. Jako aloitetaan vanhemmasta päästä eli B:n pesänjaosta, missä B:n pesä jaetaan B:n perillisten ja A:n toissijaisten testamentinsaajan eli C:n kesken. Vasta sen jälkeen toimitetaan ositus B:n ja D:n välillä. Kun C ei ole B:n perillinen eikä yleistestamentinsaaja, C ei ole B:n kuolinpesän osakas eikä siten osallinen B:n ja D:n kuolinpesien välillä toimitettavassa omaisuuden osituksessa.
"Se, että C:llä ehkä on PK 3:3:n nojalla B:n pesänjakoon liittyen oikeus vaatia lahjan tai sen arvon palauttamista D:n kuolinpesältä, ei tee C:stä D:n kuolinpesän osakasta."- Tuomarix
"A ja B ovat ilmeisesti olleet lapseton pari"
Mitenkäs se menee jos lapseton pari määrää testamentilla omaisuuden C:lle..Kun C luopuu oikeudesta testamenttiin niin eihän se oikeus periydy C:n lapsille.
Jotta oikeus testamenttiin siirtyisi C:n kakaroille pitäisi heidän olla jotain sukua a:n tai b:n kanssa.
C:n kakaroiden asema on riidanalainen ja sehän meinaa sitä että D:n kuolinpesän osakkuus voipi olla mahdollinen.
"Nyt sinä (tai tuomarisi) sovellat tapaukseen PK 10:7:n säännöstä, joka siihen kuitenkaan ei sovellu:"
Voipi olla nixnax että olet hyvinkin väärässä tuon suhteen. - ddsdsdsdsds
a ja b,ositus tekemättä
b ja d,ositus tekemättä.
c perii a:n ja b:n
c:n perintö määräytyy kun ositukset on tehty.
b:n ja d:n ositus vaikuttaa c:n perintöön.
testamentin saaja d:n pesän osakas kun ositusta ei ole tehty. Tuomarix kirjoitti:
"A ja B ovat ilmeisesti olleet lapseton pari"
Mitenkäs se menee jos lapseton pari määrää testamentilla omaisuuden C:lle..Kun C luopuu oikeudesta testamenttiin niin eihän se oikeus periydy C:n lapsille.
Jotta oikeus testamenttiin siirtyisi C:n kakaroille pitäisi heidän olla jotain sukua a:n tai b:n kanssa.
C:n kakaroiden asema on riidanalainen ja sehän meinaa sitä että D:n kuolinpesän osakkuus voipi olla mahdollinen.
"Nyt sinä (tai tuomarisi) sovellat tapaukseen PK 10:7:n säännöstä, joka siihen kuitenkaan ei sovellu:"
Voipi olla nixnax että olet hyvinkin väärässä tuon suhteen.>>Jotta oikeus testamenttiin siirtyisi C:n kakaroille pitäisi heidän olla jotain sukua a:n tai b:n kanssa.<<
Noinhan se on - jos todella olisi kysymys testamentista luopumisesta varsinaisessa merkityksessä. Jos siis C oli oikeasti eli ns. tehokkaasti luopunut A:n testamentista, testamentti ei koidu C:n perillisten hyväksi, jolleivät nämä ole A:lle niin läheistä sukua, että voisivat tämän periä. Tällöin testamentti jätettäisiin huomiotta.
Jos kuitenkin menettely on ollut se, miten ap. sen esittää, eli että "C Luopunut lapsilleen testamentin oikeuksistaan" eli että C on nimennyt keiden hyväksi hän luopuu, kysymyksessä ei olekaan oikeasti luopuminen; tällöin C on vastaanottanut testamentin ja luovuttanut testamenttiin perustuvan oikeutensa edelleen lapsilleen. (ex anal. perinnöstä luopuminen). Vm. menettely olisi mahdollinen vasta B:n kuoltua, jolloin C:n hyväksi tehty testamentin toissijaismääräys aktualisoituu. Tällöin C:lle määrättäisiin perintövero ja C:n lapsille lahjavero.
>>"Nyt sinä (tai tuomarisi) sovellat tapaukseen PK 10:7:n säännöstä, joka siihen kuitenkaan ei sovellu:"
Voipi olla nixnax että olet hyvinkin väärässä tuon suhteen.<<
Tuskinpa olen. Viittaan alempana olevaan klo 0:45 lähettämääni kommenttiin.- ihanpihalla233
"Miten pesän omaisuus nytten kun on asunto ja kesämökki jotka D on saanut B:ltä"
Miten on voinut saada jos ositus on tekemättä?
Eihän leski voi saada b:lta mitään ennenkuin ositus tehdään ja huomioidaan testamentin saajat jne.
Tai itseasissa voi saada mutta se onkin sitten asia erikseen. >>Tai itseasissa voi saada mutta se onkin sitten asia erikseen.<<
Kuten toteat, voi kyllä saada. Siten, että B ELÄESSÄÄN lahjoittaa nuo omaisuudet puolisolleen D:lle. B:n eläessä hänen antamiinsa lahjoihin ei voida puuttua esimerkiksi vaatimalla niitä mitätöitäväksi. Puuttuminen on mahdollista vasta B:n kuoltua, kun hänen pesänjaossaan todetaan lahjoitusten tapahtuminen. Jos lahjat olisivat D:n omistuksessa, B:n oikeudenomistajat saisivat B:n omaisuudesta vastiketta, joka vastaa B:n omaisuuden vähentymistä (kun se on ollut oleellista). Jos lahjat on luovutettu edelleen, luovutuksensaajaan voidaan kohdistaa palautusvaatimus. Tästä säädetään PK 3:3:ssa, joka edelle on ainakin kertaalleen lainattu. Tässä linkki lakiin, käypä lukemassa. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L3P3Korjaus:
"Jos lahjat olisivat D:n omistuksessa, B:n oikeudenomistajat saisivat B:n omaisuudesta vastiketta, joka vastaa B:n omaisuuden vähentymistä (kun se on ollut oleellista)."
Po:
Jos lahjat olisivat D:n omistuksessa, B:n oikeudenomistajat saisivat D:n omaisuudesta vastiketta, joka vastaa B:n omaisuuden vähentymistä (kun se on ollut oleellista).ddsdsdsdsds kirjoitti:
a ja b,ositus tekemättä
b ja d,ositus tekemättä.
c perii a:n ja b:n
c:n perintö määräytyy kun ositukset on tehty.
b:n ja d:n ositus vaikuttaa c:n perintöön.
testamentin saaja d:n pesän osakas kun ositusta ei ole tehty.>>c perii a:n ja b:n<<
Väärin. C perii (B:n kuoltua) vain A:n.
>>c:n perintö määräytyy kun ositukset on tehty.<<
Väärin. C:n perintö määräytyy, kun B:n pesänjako (ei ositus) on tehty.
>>b:n ja d:n ositus vaikuttaa c:n perintöön.<<
Väärin. B:n ja D:n ositus ei vaikuta C:n perintöön. Siihen vaikutta ainoastaan B:n pesänjako. Tähän jakoon liittyy mahdollisesti D:hen kohdistettu palautusvaatimus. Kun ko. pesänjako on tehty, C on ulkona siitä, miten B:n ja D:n välillä ositus toimitetaan.
>>testamentin saaja d:n pesän osakas kun ositusta ei ole tehty.<<
Väärin. Viittaan edellisen kappaleen viimeiseen virkkeeseen.- pakkokysyä
Minulla olisi ollut oikeus periä A myös jos C olisi kuollut sukulais suhteen kauttakin.
Mutta papereiden ja heidän asianajajan mukaan olen myös D: en pesän osakas. Ehkä riitaisuuden takia.
Nyt kun kuolinpesä omistaa kaiken niin mlten se omaisuus käyttäytyy ennen kuin kaikki on selvitetty ?
Saako esim D :en lapset käyttää mökkiä miten haluaa? Kun edelleen kuolinpesä sen omistaa. Jossa on 4 osakasta. >>Mutta papereiden ja heidän asianajajan mukaan olen myös D: en pesän osakas. Ehkä riitaisuuden takia. <<
Riitaisuus ei tuo pesän osakkuutta. Lue perintökaaren säännös, missä kerrotaan, ketkä ovat kuolinpesän osakkaita. Sen olen tänne jo muutamaan kertaan lainannut.
>>Nyt kun kuolinpesä omistaa kaiken ... Saako esim D :en lapset käyttää mökkiä miten haluaa? Kun edelleen kuolinpesä sen omistaa. Jossa on 4 osakasta.<<
Tähänkin olen vastannut. Mökki on sen omistama, kenen nimissä (ks. lainhuuto) se on. C:lle voi tulla oikeutta mökkiin vasta, jos se B:n pesänjakoon liittyen C:n vaatimuksesta on D:ltä palautettu B:n pesään ja ko. pesän jaossa se/osa siitä on tullut C:n omistukseen.pakkokysyä kirjoitti:
Minulla olisi ollut oikeus periä A myös jos C olisi kuollut sukulais suhteen kauttakin.
Mutta papereiden ja heidän asianajajan mukaan olen myös D: en pesän osakas. Ehkä riitaisuuden takia.
Nyt kun kuolinpesä omistaa kaiken niin mlten se omaisuus käyttäytyy ennen kuin kaikki on selvitetty ?
Saako esim D :en lapset käyttää mökkiä miten haluaa? Kun edelleen kuolinpesä sen omistaa. Jossa on 4 osakasta.>>Minulla olisi ollut oikeus periä A myös jos C olisi kuollut sukulais suhteen kauttakin.<<
Tällä perusteella olet siis ollut A:n testamentin sijaantulija siinäkin tapauksessa, että C oli aivan oikeasti luopunut A:n testamentista (jolloin perintöveroa ei määrätty C:lle, vaan sinulle).- pakkokysyä
Niin maanmittaustoimisto sanoo D:en kuolinpesän omistavan sen. Ei D: en lapset saa lainhuutoa sille.
Joten onko se kenenkään hallittavissa nyt?
- pakkokysyä
Sen takia juuri tämä: pesänselvittäjänja jakajan määräystä. Ilmoittamalla B rikkoneen A toissijaissaaja määräyksen ja näin ollen menettäneen saantonsa.. Jos saantonsa menettää , niin en tiedä mitä tapahtuu. omaisuus kun on sama kuin A ja B omisti..
Mitä se sitten tuo tullessaan ei kukaan tiedä.
Mutta ei D:en lapsetkaan ole uskaltaneet hakea pesänjakajaa , jotta pääsisi eroon meistä..
No tämän lopullisen esityksen teki , Dosentti joka on kirjoittanut suuren kirjan toissijaisaajan oikeuksista..Pakko vastata:
>>Ilmoittamalla B rikkoneen A toissijaissaaja määräyksen ja näin ollen menettäneen saantonsa.. Jos saantonsa menettää , niin en tiedä mitä tapahtuu. omaisuus kun on sama kuin A ja B omisti..<<
B ei omalla uudella testamentillaan ole menettänyt keskinäiseen testamenttiin perustuvaa saantoaan A:lta. Seuraamus on ainoastaan se, että B:n testamentti on tehoton siltä osin kuin se rikkoo A:n testamentin toissijaismääräystä.
Nyt sinä (tai tuomarisi) sovellat tapaukseen PK 10:7:n säännöstä, joka siihen kuitenkaan ei sovellu:
"Joka yksipuolisesti peruuttamalla tai muuttamalla keskinäistä testamenttia ilmeisesti toimii molemminpuolisen määräyksen olennaisten edellytysten vastaisesti, menettäköön testamenttiin perustuvan oikeutensa."
Se koskee esimerkiksi tilannetta, jossa puolisot puolin ja toisin ovat testamentanneet omaisuutensa heistä jälkeen elävälle, mutta sitten toinen onkin salaa tehnyt oman uuden testamentin, missä hän jättää puolisonsa perinnöttä testamenttaamalla varansa jollekulle muulle. Jos sitten petetyn puolison kuoltua paljastuu tämä lesken tekemä uusi testamentti, pettäjä ei voi vedota keskinäiseen testamenttiin.- pakkokysyä
No tämän esitti Dosentti Tapani '''' . Kun oli tulkinnut papereita. Ei osannut sanoa meneekö läpi, mutta sanoi olevan ainoa mahdollisuus..
Kun tiedät varmaan ketä hän on, niin ei hänkään ole ollenkaan mikään tyhjäpää..
Ja uudet oikeudenkäynnit on osoittautunut toissijaisaajille paremmaksi kuin ennen. Lesken suoja ja väärin käytökset ovat tuoneet tämän.. pakkokysyä kirjoitti:
No tämän esitti Dosentti Tapani '''' . Kun oli tulkinnut papereita. Ei osannut sanoa meneekö läpi, mutta sanoi olevan ainoa mahdollisuus..
Kun tiedät varmaan ketä hän on, niin ei hänkään ole ollenkaan mikään tyhjäpää..
Ja uudet oikeudenkäynnit on osoittautunut toissijaisaajille paremmaksi kuin ennen. Lesken suoja ja väärin käytökset ovat tuoneet tämän..Eihän se Tapani L tyhjäpää ole, mutta jos hän on B:n testamentin seuraamusta kertomallasi tavalla tulkinnut eli että B saattaisi menettää oikeutensa A:n testamentilla A:lta saamaansa omaisuuteen, hän on mielestäni kovin heikoilla jäillä.
Kun A:n testamentissa on toissijaissaaja, tilanteeseen A:n kuoltua on PK 12:1:n mukaan sovellettava PK 3 luvun säännöksiä. PK 3:1.2:n mukaan "Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille".
Jos nyt puoliso olisi kuitenkin määrännyt (kuten B määräsi) myös siitä, mitä hänen kuoltuaan olisi ollut tuleva ensiksi kuolleen perillisille (A:n toissijaiselle testamentinsaajalle), ei kiellon rikkomisesta lainkohdassa ole säädetty mitään sanktiota (että B olisi menettänyt oikeutensa A:n hänelle testamenttaamaan omaisuuteen); testamentti yksinkertaisesti on tehoton siltä osin kuin puoliso (B) on ylittänyt testamenttausvaltansa.Kirjoitin edellä:
**Kun A:n testamentissa on toissijaissaaja, tilanteeseen A:n kuoltua on PK 12:1:n mukaan sovellettava PK 3 luvun säännöksiä. PK 3:1.2:n mukaan "Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille".
Jos nyt puoliso olisi kuitenkin määrännyt (kuten B määräsi) myös siitä, mitä hänen kuoltuaan olisi ollut tuleva ensiksi kuolleen perillisille (A:n toissijaiselle testamentinsaajalle), ei kiellon rikkomisesta lainkohdassa ole säädetty mitään sanktiota (että B olisi menettänyt oikeutensa A:n hänelle testamenttaamaan omaisuuteen); testamentti yksinkertaisesti on tehoton siltä osin kuin puoliso (B) on ylittänyt testamenttausvaltansa.**
Kun em. tilannetta verrataan siihen, että keskinäisen testamentin osapuoli olisi toiselta salaa uudella testamentillaan määrännyt omaisuutensa perijäksi puolison asemesta jonkun muun, asetelma on aivan erilainen. Tämä uusi testamentti realisoituisi tilanteessa, missä sen tekijä kuolisi ennen puolisoaan. Uusi testamentti olisi pätevä (koska testamentin voi aina kumota uudella testamentilla), joten se otettaisiin perinnönjaon perusteeksi - eli leski yllätyksekseen jäisi perinnöttä.
Viimeksi mainitussa tapauksessa menettelyn seuraus olisi radikaalisti vakavampi kuin em. tapauksessa (jossa uuden testamentin tekijä on ylittänyt testamenttausvaltansa). Kun siis em. tapauksessa seurauksena on uuden testamentin osatehottomuus, vm. tapauksessa seurauksena on keskinäiseen testamenttiin perustuvan oikeuden menettäminen.- pekka_puupää
nix_nax kirjoitti:
Kirjoitin edellä:
**Kun A:n testamentissa on toissijaissaaja, tilanteeseen A:n kuoltua on PK 12:1:n mukaan sovellettava PK 3 luvun säännöksiä. PK 3:1.2:n mukaan "Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille".
Jos nyt puoliso olisi kuitenkin määrännyt (kuten B määräsi) myös siitä, mitä hänen kuoltuaan olisi ollut tuleva ensiksi kuolleen perillisille (A:n toissijaiselle testamentinsaajalle), ei kiellon rikkomisesta lainkohdassa ole säädetty mitään sanktiota (että B olisi menettänyt oikeutensa A:n hänelle testamenttaamaan omaisuuteen); testamentti yksinkertaisesti on tehoton siltä osin kuin puoliso (B) on ylittänyt testamenttausvaltansa.**
Kun em. tilannetta verrataan siihen, että keskinäisen testamentin osapuoli olisi toiselta salaa uudella testamentillaan määrännyt omaisuutensa perijäksi puolison asemesta jonkun muun, asetelma on aivan erilainen. Tämä uusi testamentti realisoituisi tilanteessa, missä sen tekijä kuolisi ennen puolisoaan. Uusi testamentti olisi pätevä (koska testamentin voi aina kumota uudella testamentilla), joten se otettaisiin perinnönjaon perusteeksi - eli leski yllätyksekseen jäisi perinnöttä.
Viimeksi mainitussa tapauksessa menettelyn seuraus olisi radikaalisti vakavampi kuin em. tapauksessa (jossa uuden testamentin tekijä on ylittänyt testamenttausvaltansa). Kun siis em. tapauksessa seurauksena on uuden testamentin osatehottomuus, vm. tapauksessa seurauksena on keskinäiseen testamenttiin perustuvan oikeuden menettäminen.Niin niin,toinen osapuoli kun kämmää niin hänen oikeutensa keskinäiseen testamenttiin katoaa kuin pieru saharaan.
MUTTA...Laki sallii myös että..
Keskinäisen testamentin pystyy peruuttamaan myös yksipuolisesti.
(Aarnio & Kangas 2002, 344.)
JA
Vaikka leski muuttaisi keskinäistä testamenttia peruuttamalla
oman osansa siten, että toissijaisen perillisen tuleva perintöosuus vähenisi, ei
lesken tästä huolimatta herkästi katsota toimineen olennaisten edellytysten
vastaisesti. Lakia tulkitaan leskelle suopeasti ottaen tietysti huomioon myös
testamentin alkuperäinen tarkoitus. (Mikkola 2000, 116.)
JA
Perintökaaren 10 luvun 7 §:n mukaan ”Joka yksipuolisesti peruuttamalla tai
muuttamalla keskinäistä testamenttia ilmeisesti toimii molemminpuolisen
määräyksen olennaisten edellytysten vastaisesti, menettäköön testamenttiin
perustuvan oikeutensa.” Jos keskinäinen testamentti oli laadittu siten, että siinä
olevan kokonaisuuden on tarkoitettu sellaisenaan siirtyvän toissijaiselle saajalle
kummankin puolison jälkeen ja leski on tässä tilanteessa omalta osaltaan
muuttanut testamenttia ja määrännyt jäämistöstään uudella testamentilla toisin,
voidaan kyseistä lainkohtaa soveltaa. Ensin kuolleen puolison perilliset voivat
nostaa kanteen PK 10:7:n mukaisesti. Alkuperäisen testamenttimääräyksen
oikeudettomasti peruuttanut (vaikkakin vain omalta osaltaan), menettää
oikeutensa testamentilla saatuun omaisuuteen. (Aarnio & Kangas 2008, 475,
481.)
Ongelmalliseksi tilanne muodostuu, jos leski eläessään luovuttaa esimerkiksi
kiinteistön, jonka hän on keskinäisellä testamentilla saanut ja johon hänellä on
asianmukaisesti haettu lainhuuto. Saanto jää pysyväksi, koska
luovutuksensaaja voi saada vilpittömän mielen suojaa. (MK 13:4; Aarnio &
Kangas 2008, 477.) Kuten puupääkin tiennee, keskinäinen testamentti sisältää kaksi testamenttia, A:n ja B:n, ollen näiden yhdistelmä. A:n kuoltua B voi muuttaa testamenttia omalta osaltaan. Vaikka siis keskinäisessä testamentissa olisi määrätty, että molempien kuoltua kaikki omaisuus menee X:lle, B voi uudella testamentilla ainakin lähtökohtaisesti seuraamuksitta määrätä, että hänen osuutensa onkin menevä Y:lle.
Olettakaamme, että sekä A:n että B:n kuoltua omaisuus on vain rahaa. Se, että B myöhemmin määrää oman osuutensa rahasta menevän X:n asemesta Y:lle, ei nähdäkseni merkitse, että B täten toimisi molemminpuolisen määräyksen olennaisten edellytysten vastaisesti. A:n osuuden saa siten X ja B:n osuuden saa Y. Toki X:n osuus näin voi olla pienempi kuin jos hän olisi sen saanut jo A:n kuoleman jälkeen, B kun on voinut elinaikanaan kuluttaa varoja ylelliseen elämään. - Keskinäisen testamentin olennainen määräys tässä oli se, että toisen kuoltua eloon jäävä perii ensiksi kuolleen.
Olisiko näin sitten siinä tilanteessa, että ainoa omaisuus sekä A:n että B:n kuollessa olisi kiinteistö, joka ei ole jaettavissa? A olisi siis edellyttänyt, että molempien kuoltua kiinteistö tulisi X:lle. Jos keskinäinen testamentti pysyisi voimassa, X saisi kiinteistön, mutta jos B onkin testamentannut oman osuutensa Y:lle, X ei kiinteistöä saisi (vaan saisi puolet).
Olisiko X:n asema parempi, jos A olisi varautunut B:n mielenmuutokseen, ja olisikin testamentannut puolet kiinteistöstä heti X:lle? Ei olisi. Jos kiinteistöllä olisi ollut puolisoiden koti, leski olisi sitä elinaikansa hallinnut. Lesken uuden testamentin jälkeen kiinteistön olisivat omistaneet puoliksi X ja Y.
Mitä vm. tapauksessa seuraisi siitä, että leski B:n katsottaisiin menettäneen testamenttiin perustuvan oikeutensa? Vastaus: lesken B:n katsottaisiin lain nojalla perineen lapsettoman puolisonsa A:n, jolloin lesken pesä lähtökohtaisesti tulisi jaettavaksi puoliksi B:n testamentinsaajan Y:n ja A:n testamentinsaajan X:n kesken. Miten lopputulos eroaisi siitä, missä B ei olisi menettänyt A:n testamenttiin perustuvaa oikeuttaan? Ei mitenkään.
Aarnio & Kumpp. tulkitsevat PK 10:7:n säännöstä hieman huolimattomasti kirjoittaessaan:
"Alkuperäisen testamenttimääräyksen oikeudettomasti peruuttanut (vaikkakin vain omalta osaltaan), menettää oikeutensa testamentilla saatuun omaisuuteen."
PK 10:7 ei kuulu noin, vaan näin:
" ... menettäköön testamenttiin perustuvan oikeutensa.”
Peruuttaja ei siten menetä (kaikkea) oikeuttaan ko. omaisuuteen, vaan ainoastaan testamenttiin perustuvan oikeutensa omaisuuteen. Tämä merkitsee sitä, että hän voi saada ko. omaisuuden toisella perusteella eli PK 3:1:n nojalla: "Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle." X saa osansa testamentin mukaan B:n kuoltua. - Kun asetelma tulee eteen vasta B:n kuoltua, siinä siis tulee todettavaksi, että B ei omistanut A:lta jäänyttä puolikasta testamentin nojalla, mutta omisti sen PK 3:1 säännöksen nojalla.- mitämitä-
Vai meneekö kenties siinä kohtaan se omaisuus sille kenelle se mahdollisesti on toissijaisesti määrätty? Jos katsotaan puolison menettäneen oikeutensa testamenttiin .
(1) Jos B on tehnyt uuden testamentin Y:lle puolisonsa A:n syrjäyttäen, niin mikäli niin käy, että A kuolee kuolee ensiksi, B varmastikin salaa uuden testamenttinsa. Tällöin ei aktualisoidu kysymys uuden testamentin vaikutuksesta perimykseen - koska sellaisen olemassa olosta ei ole tietoa.
(2) Kun sitten B:n uusi testamentti paljastuu B:n kuoltua, puolet mökistä menee sen mukaisesti Y:lle ja toinen puoli A:n testamentin mukaisesti X:lle. Jos B tahtoo pitää kilpensä puhtaana, hän A:n kuoleman jälkeen repii A:n eläessä laatimansa uuden testamenttinsa ja laatii vielä kertaalleen Y:n hyväksi testamentin - joka ei enää voi loukata A:n perimysoikeutta siten kuin A:n eläessä tehty keskinäisen testamentin muutos olisi loukannut.
- trrtrtttttt
c;n lapset perii a:n ja B:n
ASiassa ratkaisee myös että kumpi kuoli ensin b vai d.
Jos d niin a:n lapset saattavat saada enempi täppiä.
Jos b niin d:n pesästä siirretään täppiä takas eli c:n lapsille.
Jokatapauksessa c:n lapset vahvoilla. - peikkolandia
Nopea kysymys tiedoksiannosta nixnax,en nyt ymmärrä ihan tätä tekstiä joten pyydän että heität oman kommenttis asiaan.
"Sen sijaan testamentin tiedoksi
antaminen peruskirjoitustilaisuudessa ei tarkoita tiedoksiantoa perillisille lain
tarkoittamalla tavalla. Toki tilaisuudessa ääneen luettu, alkuperäisenä osakkaille
esitetty ja perukirjaan mainintana merkitty tiedoksi antaminen täyttää lain
kirjaimen. Mutta näin se tulee ainoastaan tilaisuudessa läsnä olleiden tai
valtakirjalla edustettujen tietoon. Edelleen myös heille on toimitettava oikeaksi
todistettu jäljennös testamentista. (Aarnio & Kangas 2008, 679.)"
Olin perukirjotuksissa,edustin lapsiani valtakirjalla jonka teki lasteni äiti.
Itse olin testamentin saaja mutta luovuin perinnöstä ja lapseni tulivat sijaani.
Tilaisuudessa oli alkuperäinen testamentti joka luettiin ja siihen sai tutustua.
Olisiko tiedoksianto pitänyt myös antaa aviovaimolleni tietoon kun hän kuitenkin on lasten toinen huoltaja?Tai siis pitääkö vaimoni saada oikeaksi todistettu jäljennös testamentista ja sen jälkeen vasta moiteaika alkaa kulumaan?
Riittääkö se että itse olen siitä jäljennöksen saanut.
En nyt ihan saa selkoa tuosta asiasta ja jos sulla on kommentin tynkää niin kiitän.Mistä lienee lainaamasi tekstin peräisin, minulta se ei ole? Olisiko syytä kysyä sen kirjoittajalta?
>>Olisiko tiedoksianto pitänyt myös antaa aviovaimolleni tietoon kun hän kuitenkin on lasten toinen huoltaja?Tai siis pitääkö vaimoni saada oikeaksi todistettu jäljennös testamentista ja sen jälkeen vasta moiteaika alkaa kulumaan?<<
Teoksessa Välimäki, Holhoustoimilain pääpiirteet, esitetään:
"b) Passiivista edustamista koskevat poikkeukset [yhteisedustuksen pääsäännöstä] johtuvat yleisistä edustamista koskevista vakiintuneista periaatteista. Niiden nojalla katsotaan, että yksinkin edunvalvoja voi pätevästi ottaa vastaan vajaavaltaiselle tulevan maksun, kutsun ja tahdonilmaisun."
Siten testamentin tiedoksianto voidaan suorittaa pätevästi lapsen toiselle vanhemmalle (eli edunvalvojalle). Tämän velvollisuus on informoida toista vanhempaa vastaanottamastaan tiedoksiannosta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän381853Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p431416Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61401- 141372
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.11355Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,71334Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis21317Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin11260Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä21210Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta41192