Herkät ja arat ihmiset

Sinitaivas__

Herkät ja arat ihmiset loukkaantuvat lauseista, katseista ja tilanteista, joista muut eivät arvaa heidän loukkaantuvan eivätkä he kerro loukkaantuneensa niistä, koska ovat arkoja.

Saatat tietämättäsi loukata herkkää ja arkaa ihmistä. Vuosien päästä saatat ymmärtää sen yhtäkkiä etkä voi enää korjata sanojasi tai sanomatta jättämistäsi tai korjaaminen on vaikeaa.

Jos herkkä ja arka ihminen on lisäksi nöyrä ja kyvykäs itsereflektioon, hän ymmärtää olevansa erilainen eikä vaadi muilta ihmisilta saman asteista herkkyyttä huomata sosioemotionaalisia yksityiskohtia.

Olen itse herkkä ja arka. Pyrin nöyryyteen.

Olen loukkaantunut toisten sanoista ja sanomatta jättämisistä vuosikymmenten varrella. Nöyryyttä olen alkanut tavoitella huomattuani, että olen itsekin ymmärtämättäni loukannut ihmisiä, jotka ovat liian arkoja sanoakseen siitä.

Ei tästä tule valmista. Kuolemme keskeneräisinä. Kaikki jää kesken ja rempalleen, umpisolmuun. Uskon iankaikkisuuteen –toivoni on siellä.

111

355

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ent.siivoojaparka

      Jaa. Ja nytkö kaikkien normaalien ihmisten pitäisi alkaa varomaan sanojaan ja jopa katseitaankin siksi, että ympäristössä saattaa mahdollisesti olla joku, jolla on tuollaisia psyykkisiä ongelmia, että loukkaantuu sellaisestakin, mitä vain kuvittelee jonkun tarkoittavan loukkaukseksi?

      • Eitervehditä

        Mutta on myös muka-herkkiä, he ovat sellaisia jotka muka loukkaantuvat jokaisesta sarkastisesta vitsistäkin. Ja vaikka sanoo, että oli vitsi, niin silti esittävät loukkaantunuttta. Sellaiset ovat jo luonnevikaisia. Aito arkuus ja herkkyys on eri asia, mutta tuollainen mukameininki on tarkoitettu loukkaamaan toista osapuolta. Työpaikoilla saattaa törmätä kyseiseen ihmistyyppiin, varsinkin naisilla ilmenevään.


      • ent.siivoojaparka
        Eitervehditä kirjoitti:

        Mutta on myös muka-herkkiä, he ovat sellaisia jotka muka loukkaantuvat jokaisesta sarkastisesta vitsistäkin. Ja vaikka sanoo, että oli vitsi, niin silti esittävät loukkaantunuttta. Sellaiset ovat jo luonnevikaisia. Aito arkuus ja herkkyys on eri asia, mutta tuollainen mukameininki on tarkoitettu loukkaamaan toista osapuolta. Työpaikoilla saattaa törmätä kyseiseen ihmistyyppiin, varsinkin naisilla ilmenevään.

        Minusta se loukkaantumisyliherkkyys ei oikein enää tämän ikäistä ja kaikenlaista maailmassa nähnyttä pue. Se on jotenkin paljon nuorempien hommaa. Tai sitten siinä on väkisinkin taustalla jotain psyykkistä häiriötä, jos vielä aikuinen ihminen loukkaantuu kovin herkästi.
        Joskus ihmettelee, miten pumpulissa sellainen ihminen on kasvanut ja ikänsä elänyt, joka loukkaantuu esimerkiksi tällaisesta palstakeskustelusta missä joku hänelle tuntematon ja häntä tuntematon sanoo poikittaisen sanan nimimerkkinsä takaa.
        Vaikka miten mietin, niin minä ei ainakaan pysty loukkaantumaan kenenkään vieraan ja minulle täysin yhdentekevän ihmisen sanoista, saati sitten katseesta.


      • Tunne.itsesi
        ent.siivoojaparka kirjoitti:

        Minusta se loukkaantumisyliherkkyys ei oikein enää tämän ikäistä ja kaikenlaista maailmassa nähnyttä pue. Se on jotenkin paljon nuorempien hommaa. Tai sitten siinä on väkisinkin taustalla jotain psyykkistä häiriötä, jos vielä aikuinen ihminen loukkaantuu kovin herkästi.
        Joskus ihmettelee, miten pumpulissa sellainen ihminen on kasvanut ja ikänsä elänyt, joka loukkaantuu esimerkiksi tällaisesta palstakeskustelusta missä joku hänelle tuntematon ja häntä tuntematon sanoo poikittaisen sanan nimimerkkinsä takaa.
        Vaikka miten mietin, niin minä ei ainakaan pysty loukkaantumaan kenenkään vieraan ja minulle täysin yhdentekevän ihmisen sanoista, saati sitten katseesta.

        Minustakin tähän ikään mennessä olisi pitänyt oppia omat ominaisuutensa suhteessa toisiin ja elämään niiden kanssa. Kyllä tuo minusta enemmän kuulostaa itsekeskeisyydeltä sillä tavalla, että "herkkä ihminen" ajattelee, että muiden tulisi tanssia hänen standardiensa (=pilliensä) mukaan.

        Totta on se, että meistä itse kukin on varmasti tahtomattaan muita loukannut ja samalla tavalla tullut itse loukatuksi, mutta jos sitä loukkaantumistaan jää märehtimään on kyllä kyse jostain muusta kuin herkkyydestä. Jotenkin aloituksessa (rivien välissä :)) olen näkevinäni sekoituksen heikkoa itsetuntoa ja halua manipuloida muita. Mutta se saattaa olla omien kokemusteni tuomaa kyynisyyttäkin.


    • Paloma.fi

      Mä jäin tässä miettimään tota herkkyyttä ja arkuutta. Ei tällaiselle palstalle varmaan kannata edes kirjoitella jos loukkaukset jäävät vaivaamaan, niin eteviä nää meizän puoliammattilaiset kettuilijat ovat. Näet sen vastauksista, joissa herkkyys luokitellaan itsekeskeisyydeksi ja arkuus huomionkipeydeksi. Pelkkää masokismia yrittää saada sympatiaa täällä. Mutta nyt auton nokka kohti Ouninpohjaa :)

      • osuikojoku

        Oletko juovuksissa? Miksi kysyit eräältä kirjoittajalta tuollaista? Tiesitkö ettei kyseessä ole herkkä ja arka ihminen ja mistä tiesit, vai oletitko niin?
        Pärjäät oikein hyvin puoliammattilaisena kettuilijana.
        Kaipaatko täällä sympatiaa?


      • palomapuoliunessa
        osuikojoku kirjoitti:

        Oletko juovuksissa? Miksi kysyit eräältä kirjoittajalta tuollaista? Tiesitkö ettei kyseessä ole herkkä ja arka ihminen ja mistä tiesit, vai oletitko niin?
        Pärjäät oikein hyvin puoliammattilaisena kettuilijana.
        Kaipaatko täällä sympatiaa?

        Kysynyt keneltä ja mitä?


      • Kaikillamielipiteensä

        Koko ajanhan normaali ihminen kommunikoi ympärillä olevien ihmisten kanssa.Jotkut ovat tuttuja ja toiset tuntemattomia.On sula mahdottomuus alkaa tunnustelemaan kuka on herkkähipiäinen ja loukkaantuu ,sekä ottaa itteensä kaikesta mikä ei itseään miellytä.Elämä menee mykkäkouluksi ,jos pitää normaalia puhettaan ja mielipiteitään jatkuvasti tarkkailla.Elikkä silloin keskustelu käy tyyliin,ettei puhuta aidasta vaan aidan seipäistä ja sehän ei nyt ole mistään kotoisin ,vaan tyhjää jorinaa. Tiedän kokemuksesta,että tuollainen itseensä ottava ,alati loukkaantuva ihminen on läheisenä kohtuullisen rasitttava. Ko tyypeillä on yleensä heikko itsetunto ,jota on raskasta pönkittää.


    • de-meter

      Olen samaa mieltä muiden kirjoittajien - ja aloittajan - kanssa siitä, että ihmiset satuttavat toisiaan tietäen tai tietämättään, eikä sitä ei juuri voi estää.
      Minusta on myös tosiasia, että meillä on erilaiset suojavarustukset ja luonne, joku on alkujaan paksunahkaisempi ja hän ei moisia mieti, toinen ei voi olla miettimättä, vaikka tahtoisi.
      Se nyt kuitenkin on faktaa, että ikääntyneenä suojavarustukset heikkenevät kaikilta, paksunahkaisella se ei vain näy samalla tavalla, koska vahvalla suojakilvellä varustetulla on varaa vähän madaltaakin suojausta. Herkkä ihminen taas on oppinut elämään vaikeutensa - ja rikkautensa - kanssa ja hän voi käydä jopa "vahvasta", koska selviää oman joustavuutensa ansiosta.

      Yleensä erityisherkälle ihmiselle on selvää, että hän on se, joka joutuu sopeutumaan, joustamaan, menemään muiden ehdoilla - ellei hän ole taiteilija tai muulla tavoin kannuksensa ansainnut - taviksen on turha odottaa erityiskohtelua, enemmistön ehdoilla mennään, ja standardista poikkeaminen huomioidaan yleensä negatiivisesti.

      • Kirjoitit "taviksen on turha odottaa erityiskohtelua, enemmistön ehdoilla mennään, ja standardista poikkeaminen huomioidaan yleensä negatiivisesti".

        Mikä on suomalaisuuden standardi, koska nyt siitä poikkeaminen on aiheuttanut mielenosoituksia. Onko ulkomaalaistaustaiset integroituneet, hyvin toimeentulevat herkkähipiäsiä? Suomalainen mustaihoinen kysyy lynkkäyshaluisen uuden sukupolven edessä toiselta suomalaiselta. "Mitä sinulla on minua vastaa."

        Nythän lehdet ovat täyttyneet nyyhkytarinoista, joissa yleensä yli 50-vuotias suomalainen mies/nainen nimittelee loukkaantuneita erinäköistä suomalaisia.

        Sitten nämä nimittelijät sodan jälkeen syntyneet keski-ikäiset ja yli, kehen ehdoilla he elävät enemmistön vai vähemmistön reagoidessaan standartiensa mukaisesti negatiivisesti?


      • korppis kirjoitti:

        Kirjoitit "taviksen on turha odottaa erityiskohtelua, enemmistön ehdoilla mennään, ja standardista poikkeaminen huomioidaan yleensä negatiivisesti".

        Mikä on suomalaisuuden standardi, koska nyt siitä poikkeaminen on aiheuttanut mielenosoituksia. Onko ulkomaalaistaustaiset integroituneet, hyvin toimeentulevat herkkähipiäsiä? Suomalainen mustaihoinen kysyy lynkkäyshaluisen uuden sukupolven edessä toiselta suomalaiselta. "Mitä sinulla on minua vastaa."

        Nythän lehdet ovat täyttyneet nyyhkytarinoista, joissa yleensä yli 50-vuotias suomalainen mies/nainen nimittelee loukkaantuneita erinäköistä suomalaisia.

        Sitten nämä nimittelijät sodan jälkeen syntyneet keski-ikäiset ja yli, kehen ehdoilla he elävät enemmistön vai vähemmistön reagoidessaan standartiensa mukaisesti negatiivisesti?

        Korjaus: Siis kenen ehdoilla heidän pitää elää enemmistön vai vähemmistön?


      • de-meter
        korppis kirjoitti:

        Kirjoitit "taviksen on turha odottaa erityiskohtelua, enemmistön ehdoilla mennään, ja standardista poikkeaminen huomioidaan yleensä negatiivisesti".

        Mikä on suomalaisuuden standardi, koska nyt siitä poikkeaminen on aiheuttanut mielenosoituksia. Onko ulkomaalaistaustaiset integroituneet, hyvin toimeentulevat herkkähipiäsiä? Suomalainen mustaihoinen kysyy lynkkäyshaluisen uuden sukupolven edessä toiselta suomalaiselta. "Mitä sinulla on minua vastaa."

        Nythän lehdet ovat täyttyneet nyyhkytarinoista, joissa yleensä yli 50-vuotias suomalainen mies/nainen nimittelee loukkaantuneita erinäköistä suomalaisia.

        Sitten nämä nimittelijät sodan jälkeen syntyneet keski-ikäiset ja yli, kehen ehdoilla he elävät enemmistön vai vähemmistön reagoidessaan standartiensa mukaisesti negatiivisesti?

        Hyviä kysymyksiä, korppis. Just olin lähdössä metsään, mutta pisti miettimään.
        Olenhan itsekin puhunut näistä "poikkeavien bileistä". Jospa ne vähemmistöt, joita nyt hyysätään, ovatkin näitä paksunahkaisia, jotka onnistuvat itkettämään meidän herkkänahkaisia ?..))
        Oikeastaan tuo oma havaintoni perustuu kokemuksiini erilaisista yhteisöistä, joissa on sekä paksu- että herkkänahkaisia. Siellä erityisherkkä tulee helposti leimatuksi ja tallatuksi jalkoihin.


      • de-meter kirjoitti:

        Hyviä kysymyksiä, korppis. Just olin lähdössä metsään, mutta pisti miettimään.
        Olenhan itsekin puhunut näistä "poikkeavien bileistä". Jospa ne vähemmistöt, joita nyt hyysätään, ovatkin näitä paksunahkaisia, jotka onnistuvat itkettämään meidän herkkänahkaisia ?..))
        Oikeastaan tuo oma havaintoni perustuu kokemuksiini erilaisista yhteisöistä, joissa on sekä paksu- että herkkänahkaisia. Siellä erityisherkkä tulee helposti leimatuksi ja tallatuksi jalkoihin.

        Jaa, olisi kiva mennä metsään, mutta aurinkoisena päivänä makoilen ottaen talteen jokaisen auringon säteen ja nyt kun sataa ei metsään ole asiaa.

        Mutta erikoisherkät pruukaavat kerätä voimansa yhteen ja nousta osoittamaan kimpassa mieltää paksuhipiäisiä yksilöitä vastaan.


      • de-meter
        korppis kirjoitti:

        Jaa, olisi kiva mennä metsään, mutta aurinkoisena päivänä makoilen ottaen talteen jokaisen auringon säteen ja nyt kun sataa ei metsään ole asiaa.

        Mutta erikoisherkät pruukaavat kerätä voimansa yhteen ja nousta osoittamaan kimpassa mieltää paksuhipiäisiä yksilöitä vastaan.

        Viittaatko nyt mielenosoitukseen monikulttuurisuuden puolesta, korppis ? Minusta se osoittaa vain, miten pinnallisia ihmiset ovat. "Kiva kun saadaan väriä katukuvaan, kiva kun geenimme uudistuvat, kiva kun tulee uusia veronmaksajia, kiva kun saadaan vierastyövoimaa passaamaan meitä, kiva kun tulee aktionia" - kunhan ei tarvitse itse maksaa mitään, eikä kohdata ilmiön kääntöpuolta...
        Asenteet ovat kuulemma koventuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana.
        Sinä aikanahan meille on väkeä tullutkin isommassa määrin. Mutta ei se mitään Suomi on rikas maa eikä kukaan halua olla rasisti..))


      • de-meter kirjoitti:

        Viittaatko nyt mielenosoitukseen monikulttuurisuuden puolesta, korppis ? Minusta se osoittaa vain, miten pinnallisia ihmiset ovat. "Kiva kun saadaan väriä katukuvaan, kiva kun geenimme uudistuvat, kiva kun tulee uusia veronmaksajia, kiva kun saadaan vierastyövoimaa passaamaan meitä, kiva kun tulee aktionia" - kunhan ei tarvitse itse maksaa mitään, eikä kohdata ilmiön kääntöpuolta...
        Asenteet ovat kuulemma koventuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana.
        Sinä aikanahan meille on väkeä tullutkin isommassa määrin. Mutta ei se mitään Suomi on rikas maa eikä kukaan halua olla rasisti..))

        Olen keskustellut facebookissa Suomessa, Hollannissa ja USA:ssa asuvien eri kansalaisuuksia edustavien ihmisten kanssa viimeaikojen tapahtumista. Ihmettelen, kuinka pinnallisilla argumenteilla hyökätään suomalaista yhteiskuntaa vastaan.

        Esim. ulkomaan kansalainen, joka on ikänsä opiskellut Helsingin yliopistossa ja opiskelunsa ohessa saanut aikaiseksi suurperheen, löytää nyt Immosen innoittamana rasismin aiheita. Rasismia hän ei kertomansa mukaan ole itse kokenut.

        En minä ymmärrä. Ei kai mun tarvitsekaan. Turhaa verenpaineen nousua ; )


      • de-meter
        korppis kirjoitti:

        Olen keskustellut facebookissa Suomessa, Hollannissa ja USA:ssa asuvien eri kansalaisuuksia edustavien ihmisten kanssa viimeaikojen tapahtumista. Ihmettelen, kuinka pinnallisilla argumenteilla hyökätään suomalaista yhteiskuntaa vastaan.

        Esim. ulkomaan kansalainen, joka on ikänsä opiskellut Helsingin yliopistossa ja opiskelunsa ohessa saanut aikaiseksi suurperheen, löytää nyt Immosen innoittamana rasismin aiheita. Rasismia hän ei kertomansa mukaan ole itse kokenut.

        En minä ymmärrä. Ei kai mun tarvitsekaan. Turhaa verenpaineen nousua ; )

        En ole juuri ehtinyt koneelle, vastaukset ja osallistuminen tulevat viiveellä. Tuo linkittämäsi Hesarin artikkeli korosti tuota samaa: ihmiset eivät tiedä, minkä puolesta marssivat. Mielenosoituksen suosio oli minusta pitkälle siinä, että sattui olemaan hyvä sää, tunnettuja artisteja viihdyttämässä ja kivahan se on päästä nosteeseen mukaan, "hyvän asian puolesta" kun marssii, tuntee itsensäkin hyväksi ja voi halveksia "taantumuksellisia"...))


    • Herkkä muttei arka ilmoittautuu :) Tää on paikka missä mun exä on auttanut mua paljonkin. Tuo arkuus siis.
      Tosin, kenestä tahansa saa aran jos joutuu monen suunnan pommituksen alle.
      Mietinkin joskus miten tällainen luonne syntyy? Lapsilla noin yleensä on hyvä itsetunto, oliko sinullakin, vai oletko aina ollut herkkä & arka? Kasvoitko siihen myöhemmin vai onko se luonteenpiirre? Mulle se tuli myöhäisteininä, koulun- ja perheenvaihdon mukana. Näin sivuhuomautuksena, mahdollisesti myös yksi syy minkä takia en ole miehiä hirveästi elämääni tunkenut, juossut karkuun syvempiä tunteita lähinnä.
      Miten sinä ja parisuhteet? Ei ole tietenkään pakko vastata, kun näin henkkohtaista kyselen. Arka ei ehkä uskalla niin ittensä likoon laittaa.
      Ja siitä taas tuli ajatus että tavallansa netti on mua auttanut tässä asiassa, koska on helppoa ajatella että kukaanhan ei mua kuitenkaan loppupelissä tunne :) Tunnenko itekään aina, siinä hyvä kysymys :/

    • kesivä

      Olet aloittaja ilmeisesti erityisherkkä ihminen. Nyt muutaman vuoden ajan erityisherkkyys on tiedostettu ja on olemassa kursseja ja oppaita erityisherkille. Sitä on nyttemmin alettu pitämään lahjana ja saa ohjausta miten "lahjaansa" suhtautuu ja käyttää. Kuten yllä jo mainittiin, niin erityisherkkä taiteilija esim. näyttelijä todella lahjakas.
      Valitettavaa on, että vedetään "olet psyykkisesti sairas" -kortti esiin, vaikka erityisherkkyys ei ole psyyken sairautta.
      Tsemppiä sinulla ja pidä herkkyyttäsi lahjana, koet/tunnet enemmän kuin kovikset.

      • Sinitaivas__

        Kiitos, Kesivä! Pari vuotta sitten tein netistä testin erityisherkkyydestä (testi taisi olla englanniksi "highly sensitive person"), ja siitä sain lähes täydet pisteet. Joo, en missään nimessä usko, jos jotkut sanovat herkkyyttä psyykkiseksi sairaudeksi.


      • ent.siivoojaparka
        Sinitaivas__ kirjoitti:

        Kiitos, Kesivä! Pari vuotta sitten tein netistä testin erityisherkkyydestä (testi taisi olla englanniksi "highly sensitive person"), ja siitä sain lähes täydet pisteet. Joo, en missään nimessä usko, jos jotkut sanovat herkkyyttä psyykkiseksi sairaudeksi.

        Ole ylpeä pisteistäsi.
        Montako pistettä siinä sai siitä, että syytti ympäristöään omasta loukkaantumisestaan ja vaati toisia muuttumaan elämään sinun ehdoillasi?
        Minä tein ilkeystestin ja tuloksena oli, että olen vain 1% ilkeä. Silti minua on joskus syytelty toisen loukkaamisesta, enkä minä siitä ole loukkaantunut.
        Ei herkkyys sinänsä mikään psyykkinen sairaus ole. Joskus se tosin voi olla lieveilmiö jostain sairaudestakin. Siinä se menee sairaalloiseksi, jos sitä omaa herkkyyttään käytetään pitämään ympäristöään kahleissa.


    • höpö-alotus-

      Alottajan esittämä yliherkkyys on sairautta,
      terve ihminen ei katseista eikä kaikista sonomisita loukkaannu,
      terve ihminen osaa panna asiat oikeaan suhteeseen
      eriävien mielipiteitten kanssa.

      • quando

        höpö-aloitus
        Oikeassa olet ainakin osittain. Lapsuus on saattanut olla perheessä hankala sekä koulu, jossa opettajan kannustus voi mennä muille ja sitten se kiusaaminen, joka kyllä nujertaa, eli kun on herkkä taatusti jättää arvet itsetuntoon.
        Ihmisen henkiseen kasvamiseen rohkeaksi aikuiseksi , ei ole suoraa tietä, se voi olla kivinen polku, jota polvet ruvellä monet rämpivät.


      • kesivä

        Jaa'a, uskallan olla erimieltä.
        Onko terve ihminen se, joka mulkoilee vihaisesti toista? Mitätöi toisen sanomiset olemalla vahvasti erimieltä ihan vaan lyttäämisen ilosta?
        Se vaatii luonteenlujuutta pystyä ohittamaan tuollaiset ja jättää huomioimatta, erityisherkkä ihminen vaistoaa toisen negatiivisuuden ilman sanojakin.


      • Ei se nyt ihan noin mene.
        En ole aloittaja..
        Jokaisella on herkempiä kohtia, ne vaihtelee eri elämänvaiheissa.
        Kyllä, jos on jokin epämuodostuma, tai muu erikoinen piirre, jos joku ymmärtämätön sitä katsoa toljottaa, ja vielä nauraa, niin on ihme jos ei loukkaannu.
        Niitä terveitä ihmisiä, jotka osaa panna asiat oikeaan suhteeseen ei ole yhtään.
        Sitä kun hetkessä eletään, ja se hetki on aina tärkein.
        Kun se hetki menee ohitse, ja aikaa kuluu, niin silloin joku voi laittaa ne asiat oikeaan suheeseen, mutta se vaan on myöhäistä. Tyhmempi ei edes silloinkaan.


      • alotus-on-sairas-
        k-kotton kirjoitti:

        Ei se nyt ihan noin mene.
        En ole aloittaja..
        Jokaisella on herkempiä kohtia, ne vaihtelee eri elämänvaiheissa.
        Kyllä, jos on jokin epämuodostuma, tai muu erikoinen piirre, jos joku ymmärtämätön sitä katsoa toljottaa, ja vielä nauraa, niin on ihme jos ei loukkaannu.
        Niitä terveitä ihmisiä, jotka osaa panna asiat oikeaan suhteeseen ei ole yhtään.
        Sitä kun hetkessä eletään, ja se hetki on aina tärkein.
        Kun se hetki menee ohitse, ja aikaa kuluu, niin silloin joku voi laittaa ne asiat oikeaan suheeseen, mutta se vaan on myöhäistä. Tyhmempi ei edes silloinkaan.

        eri mieltä,
        terve ihminen osaa aina panna asiat oikeaan suhteeseen sanomisten kanssa,
        ei turhasta loukkaanu,
        -- jos tarkotuksella joku loukkaa,
        niin terve ihminen kyllä loukkaantuu ,
        mutta sanoo suorat sanat heti asiasta,
        --siihen jää pahamieli,
        eikä tarvi kantaa ja hutoa koko ikäänsä että miksi se noin sanoi.
        asiasta pitää puhua heti suorat sanat,
        pääsee vähemmällä mielenpahottamisella.


      • kesivä
        alotus-on-sairas- kirjoitti:

        eri mieltä,
        terve ihminen osaa aina panna asiat oikeaan suhteeseen sanomisten kanssa,
        ei turhasta loukkaanu,
        -- jos tarkotuksella joku loukkaa,
        niin terve ihminen kyllä loukkaantuu ,
        mutta sanoo suorat sanat heti asiasta,
        --siihen jää pahamieli,
        eikä tarvi kantaa ja hutoa koko ikäänsä että miksi se noin sanoi.
        asiasta pitää puhua heti suorat sanat,
        pääsee vähemmällä mielenpahottamisella.

        Onko tervettä loukata tietoisesti toista? Sekö on normaalia?
        Minä kyseenalaistan tämän nykyajan menoa, että pitää olla kova, vahva, kestää mitä tahansa, keneltä tahansa.
        Minä-minä -ihmiset ja muista viis.


      • sairasta-edes-pohtia-
        kesivä kirjoitti:

        Onko tervettä loukata tietoisesti toista? Sekö on normaalia?
        Minä kyseenalaistan tämän nykyajan menoa, että pitää olla kova, vahva, kestää mitä tahansa, keneltä tahansa.
        Minä-minä -ihmiset ja muista viis.

        selvää asiaa.

        ----

        Miksi jankutat,
        eikö asia mene perille paksuun kalloon,
        kasva aikuseksi ?


      • kesivä
        sairasta-edes-pohtia- kirjoitti:

        selvää asiaa.

        ----

        Miksi jankutat,
        eikö asia mene perille paksuun kalloon,
        kasva aikuseksi ?

        Ai, oliko tuo jankutusta? Minun kalloni on minun kalloni, paksu tai ohut, se pitää sisällään minun ajatukseni ja minun mielipiteeni. Miksi se ärsyttää sinua jos kyseenalaistan?


      • kesivä kirjoitti:

        Onko tervettä loukata tietoisesti toista? Sekö on normaalia?
        Minä kyseenalaistan tämän nykyajan menoa, että pitää olla kova, vahva, kestää mitä tahansa, keneltä tahansa.
        Minä-minä -ihmiset ja muista viis.

        Plussaisin tässä kohtaa jos pystyisin. Miten se Tabermann runoili, kasvaa lujaksi, pysyä pehmeänä... tai jotain. Ei herkkyys tai kiltteys ole heikkouksia, eikä minusta myöskään tahto miellyttää.


    • eppu2

      Erityisherkkyys lienee ominaisuus, vai kuinka sen nyt sanoisi.
      Muuten tavalliset herkät ja arat ihmiset saattavat olla epävarmoja identiteetistään ja paikastaan maailmassa.
      Tahaton loukkaus kait syntyy juuri siitä, että ihminen, joka ei itse ole herkkä loukkaantumaan, tulee sanoneeksi jotain sellaista, josta toinen pahoittaa mielensä. Voi jopa joutua ymmälleen, että mistä tuo nyt noin nokkiinsa otti.
      Ainahan voi itseään kouluttaa, ottamalla härkää sarvista. Pyrkimällä kohtaamaan kipupisteensä, kymään itseltään. Miksi näin?

    • huimh

      Jostain oli yhteiskunnallinen keskustelu aloitettava
      on aivan eri asia kohdata ystävällinen muukalainen, joka opastaa ja neuvoo rauhallisesti ja asiallisesti kuin vaikka kotimainen bokoharam-joukko, joiden vaatimukset lähinnä kiristystä
      - aiheita olivat vaikka mitkä asiat erottaa shiat ja sunnat, miksi maailmassa käydään taisteluja, maahan pyrkivistä ihmisistä, jotka olivat huolissaan turvallisuudestaan - voiko yksittäinen kansalainen mitenkään vaikuttaa, ottaako valtiovalta ja eduskunta kantaa
      - panttivangiksi on otettu omaisia, ellei suostu kiristysvaatimuksiin ja maksele lunnaita - on kaikkien uhkien alla eläminen - entäpä kun terveys murtui kaikkien paineitten alla/ totaaalista muutosta, ei vastauksia avoimiin kysymyksiin- onko niihin ylipäätään vieläkään vastauksia olemassa - en tiedä. En tiedä miksi puhutaan nokkiin ottamisesta aina sellaisissakin tapauksissa, joissa nokkiin on annettu ja kovalla kouralla.
      Oppia ikä kaikki - tämä oli vain yksi esimerkki, jossa elämä opetti hiljaiseksi, yksinäiseksi ja nöyräksikin - luulematt mitään liikoja itsestään. Vain tavallisen arjen asioita ja selviytymistä arjesta on mielenterveyspotilaidenkin arki - joskus silleen sirpaleista koottua.Ymmärsittekö koskaan mitä kaikkea maa ihmisiltä vaatii vaikkapa?

    • ent.siivoojaparka

      Loukkaantuminenhan on tunne siinä kuin kaikki muukin tunteitten kirjo ja sinänsä ihan tervettä. Joskus melkein mukava tuntea sekin tunne, kunhan siihen ei jää hetkeä pitemmäksi aikaa rypemään.
      Silti jokainen voi omassa mielessään miettiä kerta kerralta, oliko se aiheellista, oliko tämä nyt niin vakavaa, miksi minä nyt tuollaisesta...
      Muistan minä vielä ne lapsena kasvihuoneen uunin takana mököttämiset. Siellä kun aikansa istui mietiskelemässä loukkaantuneena ja siipi maassa niitä näitä, niin ei lopulta muistanut enää, miksi minä siellä istuin.
      Jos se menee siihen, että siitä omasta loukkaantumisestaan aletaan jopa kovaäänisesti syyttämään ja torumaan toisia, märehtimään pitemmän aikaa omaa loukkaantumistaan sormi ojossa; tuo ihminen loukkasi minua. Sitä en enää pidä niin terveenä.

      • No mitä tarjoat lääkkeeksi tällaiselle ei niin terveelle :)) Nurkkaan seisomaan?
        Täällä on vaikea olla kovaääninen. Sekin on sellainen kuva jonka jokainen luo itse.


      • ent.siivoojaparka
        hmp.f kirjoitti:

        No mitä tarjoat lääkkeeksi tällaiselle ei niin terveelle :)) Nurkkaan seisomaan?
        Täällä on vaikea olla kovaääninen. Sekin on sellainen kuva jonka jokainen luo itse.

        Yhtä helppoa se on kovaäänisyys palstalla kuin onkeen ottaminenkin...
        Mitäs sinä nyt taas oikein luit sieltä rivien välistä? Enhän minä siinä tämän palstan kovaäänisyydestä kirjoittanut. Lue uudestaan. Suotte otit taas itseesi.


      • eppu2

        Minä erottaisin tahattoman ja tahallisen loukkauksen.
        Jos huomaa, tahattoman tapahtuneen, aina voi kysyä, mitä toinen tarkoittaa.
        Koska tahaton loukkaus ei ole ilkeyttä.
        Jos taas loukkaa, vaikka hyvin tietää sen tekevänsä, minusta sellainen ihminen on varustettu huonolla itsetunnolla ja sen voi jättää omaan arvoonsa. Tai sitten antaa asiallisen vastauksen. Tai sitten ei ole ymmärtävinään, näin loukkaaja ei saavuta tarkoitustaan.


      • ent.siivoojaparka kirjoitti:

        Yhtä helppoa se on kovaäänisyys palstalla kuin onkeen ottaminenkin...
        Mitäs sinä nyt taas oikein luit sieltä rivien välistä? Enhän minä siinä tämän palstan kovaäänisyydestä kirjoittanut. Lue uudestaan. Suotte otit taas itseesi.

        Mistä sait sen kuvan että otin itteeni kovaäänisyydestä :)) Tää kyl vähän naurattaa nyt, ympäri mennään, tanssitaanko? Mä voin suostua vietäväksi, kun olet kuitenkin tottunut luutalla pistää menemään :)


      • ent.siivoojaparka
        hmp.f kirjoitti:

        Mistä sait sen kuvan että otin itteeni kovaäänisyydestä :)) Tää kyl vähän naurattaa nyt, ympäri mennään, tanssitaanko? Mä voin suostua vietäväksi, kun olet kuitenkin tottunut luutalla pistää menemään :)

        Se "itseesi" oli väärä sana. Piti olla "itsellesi". Sillä niinhän selvästi teit, koska aloit puhumaan itsestäsi ei terveenä.
        Mene nurkkaan!!!!


      • ent.siivoojaparka
        eppu2 kirjoitti:

        Minä erottaisin tahattoman ja tahallisen loukkauksen.
        Jos huomaa, tahattoman tapahtuneen, aina voi kysyä, mitä toinen tarkoittaa.
        Koska tahaton loukkaus ei ole ilkeyttä.
        Jos taas loukkaa, vaikka hyvin tietää sen tekevänsä, minusta sellainen ihminen on varustettu huonolla itsetunnolla ja sen voi jättää omaan arvoonsa. Tai sitten antaa asiallisen vastauksen. Tai sitten ei ole ymmärtävinään, näin loukkaaja ei saavuta tarkoitustaan.

        MIten sinä, eppu, erotat tahallisen ja tahattoman loukkauksen tällaisella palstalla, missä ei näe toisen ilmeitä?
        Kyllä sekin nousee omista aivoistaan, jos kuvittelee toisen loukanneen tahallaan. Joskus melkein olen ollut huomaavinani tahallista loukkaamisyritystä kohdallani, mutta sitten toinen onkin oikaissut, että minulla on vain olematon huumorintaju. Niin se siitä sit.


      • ent.siivoojaparka kirjoitti:

        Se "itseesi" oli väärä sana. Piti olla "itsellesi". Sillä niinhän selvästi teit, koska aloit puhumaan itsestäsi ei terveenä.
        Mene nurkkaan!!!!

        Okej, mä meen. Lomps. Kunhan ei vaan taas sinne pyöreän huoneeseen... etkä sido mun hihoja, tai mä sitoon sun kengännauhat. Ja sitten pyydän tanssimaan >;P


      • unhoitamenneet
        ent.siivoojaparka kirjoitti:

        MIten sinä, eppu, erotat tahallisen ja tahattoman loukkauksen tällaisella palstalla, missä ei näe toisen ilmeitä?
        Kyllä sekin nousee omista aivoistaan, jos kuvittelee toisen loukanneen tahallaan. Joskus melkein olen ollut huomaavinani tahallista loukkaamisyritystä kohdallani, mutta sitten toinen onkin oikaissut, että minulla on vain olematon huumorintaju. Niin se siitä sit.

        Oletko pitkävihainen vaiko pelkästään hyvämuistinen kun kaiken mielessäsi säilytät ?? Itse kun en palstan turinoita muista en muistele seuraavana päivänä.


      • ent.siivoojaparka
        unhoitamenneet kirjoitti:

        Oletko pitkävihainen vaiko pelkästään hyvämuistinen kun kaiken mielessäsi säilytät ?? Itse kun en palstan turinoita muista en muistele seuraavana päivänä.

        Pitkävihainen? Miten sinä nyt sellaisen kuvan kehittelit päässäsi, että saattaisin olla pitkävihainen? Verrattain hyvämuistinen olen kyllä ollakseni jo tämänkin ikäinen.
        Siinähän luki lopussa, että se siitä sit. Asia oli selvitetty ja todettu, että se mitä melkein kuvittelin tahalliseksi loukkausyritykseksi omassa päässäni, johtuikin vain minun omasta tosikkomaisuudestani.
        Se nyt oli vain esimerkki siitä, että ei kaikki ole tahallista loukkausyritystä mitä kuvitellaan sellaiseksi.


      • ent.siivoojaparka
        hmp.f kirjoitti:

        Okej, mä meen. Lomps. Kunhan ei vaan taas sinne pyöreän huoneeseen... etkä sido mun hihoja, tai mä sitoon sun kengännauhat. Ja sitten pyydän tanssimaan >;P

        Sinun kanssasi olisi ollut mukava rupatella enemmänkin, mutta nyt pitää alkaa valmistautua lähtemään tyttäreni luo päivälliselle. Toivottavasti ruoka on kuranttia.


      • unhoitamenneet
        ent.siivoojaparka kirjoitti:

        Pitkävihainen? Miten sinä nyt sellaisen kuvan kehittelit päässäsi, että saattaisin olla pitkävihainen? Verrattain hyvämuistinen olen kyllä ollakseni jo tämänkin ikäinen.
        Siinähän luki lopussa, että se siitä sit. Asia oli selvitetty ja todettu, että se mitä melkein kuvittelin tahalliseksi loukkausyritykseksi omassa päässäni, johtuikin vain minun omasta tosikkomaisuudestani.
        Se nyt oli vain esimerkki siitä, että ei kaikki ole tahallista loukkausyritystä mitä kuvitellaan sellaiseksi.

        En mä kehitellyt, sä luulottelit minun kehitelleen.


      • ent.siivoojaparka
        unhoitamenneet kirjoitti:

        En mä kehitellyt, sä luulottelit minun kehitelleen.

        Selvästihän kehittelit, koska sinun päästäsi se kysymys tuli olenko pitkävihainen. Ainakin minulla sormet naputtelee sitä mitä aivot sanoo.


      • unhoitamenneet
        ent.siivoojaparka kirjoitti:

        Selvästihän kehittelit, koska sinun päästäsi se kysymys tuli olenko pitkävihainen. Ainakin minulla sormet naputtelee sitä mitä aivot sanoo.

        Kysymys johon odotin vastausta. Jos kysyn sinulta oletko nälkäinen, en kehittele oletko vaiko et, kysyn vain.


      • Kevyesti.iltapäivää

        Joudut olemaan koekani, jälleen kerran. Toivottavasti tulet takaisin terveenä sieltä päivällispöydästä. Minä en luottaisi lapsien kokkaustaitoihin. En vaikka kokki en ole itsekään. Ruoka ei voi olla sana kuranttia. Sehän on gourmee ja bon appet nyky sanastossa. Hienostunutta. Mutta. Ruoka on myös Mättöä, kuten nuoriso kehuu (vai sanooko ne?).


      • eppu2
        ent.siivoojaparka kirjoitti:

        MIten sinä, eppu, erotat tahallisen ja tahattoman loukkauksen tällaisella palstalla, missä ei näe toisen ilmeitä?
        Kyllä sekin nousee omista aivoistaan, jos kuvittelee toisen loukanneen tahallaan. Joskus melkein olen ollut huomaavinani tahallista loukkaamisyritystä kohdallani, mutta sitten toinen onkin oikaissut, että minulla on vain olematon huumorintaju. Niin se siitä sit.

        Tuota, minä ajattelinkin lähinnä live-elämässä.
        Jossain määrin täälläkin oppii samaa nikkiä käyttävistä, kelle voi mitäkin , huumoriakin vastata.
        Aina on tietenkin mahku, että pieleen menee.


    • mtähh

      Unohduin miettimään tähtitaivaan ihmeitä -
      miksi auringon toinen puoli on sininen
      .- miksi Merkurius, joka auringon lähimpänä oleva tähti - on kai kokonaan jäätä -
      - kreikkalaistaruissa se sotien jumalana kuvattiin
      - vuosihorooskoopinkin luin - omani kertoo kuluvan vuoden olevan kohdallani olevan -
      Merkuriuksen vuosi
      - ei pahemmin oo aurinkoa näkynyt, sateita, tuulta, hyviä työilmoja ulkona, ruohoja pukkaa enempi kui jaksaa kitkeä ja nurmea leikata
      - horoskoopin lukeminenkin lehdistä on kuulemma suuri synti toisten mielestä kuin uniinsa uskominenkin saati ennustelu
      - montaa uskoa, montaa mieltä, monenlaisia ihmisiä, monenlaisia asioita, pieniä ja isoja, päivät kymmeniä asioita ja tehtäviä täynnä . Jos tähdet määrää kohtalonne-väite oliis totta vai hömppää - vaatisko erittelyä ihmisten kohdalla mille ovat herkkiä ja arkoja -
      toisaalta joku herkkyys ja arkuus on jokin ylivoimaisen kaunis ominaisuus ainakin kukissa -
      miksei ihmisissäkin - eläimissäkin. Koira-opas neuvoo, että silmiin tuijottamisen koira kokee hyökkäyskehoituksena - olisiko ihmisissä myös sitä ett kiusaantuu tuijotuksista tai että elämä olisi vain pelkkää haasteisiin vastaamista, eihän sitäkään suvaita, jos jää mietteissään kauas tuijottamaan ja pohtii syntyjä syviä - nauraa tai itkee väärällä volyymilla ja ihan väärässä paikassa. No mikäs sille nyt tuli - useimmat kysyvät kun ei kehtaa itse kysyä. Selän takana. On ilmoja pidelly, joo.

    • etanoirypyille

      Lähdin usein vetään nöyryydestä.

    • 1eero

      Näitten lörpöttelien tautta ei kantsii päreitä polttaa ja vielä yleispalsta jossa ollaan puolivaloilla nimimerkillä tai puskasta hällä väliä totuus on toisenlainen kuin virtuaalissa.

    • Puurotvellitsekaisin

      Ei pidä sekoittaa asioita. Arkuus tarkoittaa pelkäämistä, pelokkuutta eikä sillä ole mitään tekemistä herkkyyden kanssa, joka on lahja nähdä asiat ja kaikki erilaisella tavalla kuin monet muut näkevät. Ja se tekee vahvaksi.

      Herkkä aistii käytöksen ja tunnetilat ja se on vahvuus ihmisessä, taito nähdä sekin, mitä ei sanota ääneen. Aralla ei ole tällaisia taitoja koska hän pelkää liikaa eikä siksi osaa ottaa 'yhteyttä' muihin ihmisiin.

      Nöyryys lienee hyvä piirre ihmisessä, mutta nöyristely ei lainkaan.

      • Just mietin sitä samaa, ettei herkkyys ja arkuus kulje käsikädessä. Tosin ei ne minusta sulje toisiaan poiskaan. Usein herkkä joutuu käyttämään arkuutta suojakseen, ettei tuntisi liikaa tai ottaisi liikaa taakkaa itselleen.
        Herkkyydestä ei pääse eroon, ja kuten kirjoitit - miksi yrittääkään. Kun taas arkuudesta voi kasvaa pois.
        Entäs jos kaikki ihmiset ovat herkkiä? Toiset vaan peittää sen paremmin kuin toiset? Elämä on pakottanut kasvattamaan suojamuurin tai teflonpinnan.
        Tietysti empatian määrä on ihmisissä erilainen, mutta onko se välttämättä sama asia...


      • kesivä

        Mä näkisin niin, että jos on herkkä ja arka, niin herkkä ihminen joka aistii toisen tunnetilat on joutunut ns. varpailleen liian usein ja hänestä on tullut arka. Eli hän on joutunut muuttamaan omaa käyttäytymistään, koska on aistinut toisen tunnetilan esim. aggressiivisuuden. Varomalla ettei aiheuttaisi toisen aggressiivisuuden purkautumista hän tavallaan kasvattaa tuntosarviaan ja hänen arkuutensa kasvaa.
        Olettaisin, että tällainen herkkä ja arka ihminen on kasvanut esim. alkoholistiperheessä tai vahvan auktoriteetin alla.


      • Enpelkäämitään

        Herkkyys on lahja ja sen omistavat useimmat. Mutta useimmat myös piilottavat sen milloin mistäkin syystä: kasvatuksen, kieltämisen, nolaamisen, huonoksi tekemisen, naurunalaiseksi joutumisen, yleisen mielipiteen, arkuuden, voimattomuuden, osaamattomuuden, tiedon puutteen ... tai minkä ikinä asian takia, kun ei uskalla näyttää parhainta puolta itsestään. Ja tehdä sille jotain, kasvattaa ja kehittää sitä.

        Ja jos aikuinen ihminen ei uskalla, niin onko mitään aikuisuutta ikinä alkanutkaan?


      • de-meter
        kesivä kirjoitti:

        Mä näkisin niin, että jos on herkkä ja arka, niin herkkä ihminen joka aistii toisen tunnetilat on joutunut ns. varpailleen liian usein ja hänestä on tullut arka. Eli hän on joutunut muuttamaan omaa käyttäytymistään, koska on aistinut toisen tunnetilan esim. aggressiivisuuden. Varomalla ettei aiheuttaisi toisen aggressiivisuuden purkautumista hän tavallaan kasvattaa tuntosarviaan ja hänen arkuutensa kasvaa.
        Olettaisin, että tällainen herkkä ja arka ihminen on kasvanut esim. alkoholistiperheessä tai vahvan auktoriteetin alla.

        Hienosti nähty, kesivä, tuo miten herkkyys ja arkuus voivat liittyä toisiinsa...


      • Koetakäsittää

        Kun herkkyys on lahja ja voimavara ihmisessä, niin herkästä ei koskaan tule arkaa pelkääjää. Herkkä tietää ja tunnistaa sen mitä on vastassa ja osaa suhtautua siihen vaaditulla tavalla. Eikä se tapa ole pelko eikä arkuus, ujous eikä mikään muukaan pään pensaaseen pano.


    • Miksi loukkaantua vaikka loukattaisi? Tosin sitä tapahtuu äärimmäisen harvoin!
      Jos joku puuttuu kielteisessä mielessä tekemiseeni tai olemukseeni ( en tosin muista ) niin sehän on vain sen kommentoijan mielipide.
      Sitten jos itse alkaisin olemaan samaa mieltä olisi syytä huolestua.

      Saatan sanoa täysin vieraallekin henkilölle jotain josta ko. persoona saattaisi loukkaantua mutta silloin on aina sanallinen viesti ja äänensävyni ja ilmeeni ristiriidassa. Positiivinen sävy hymyssä suin. Juu. Eivät kaikki ymmärrä mutta sehän ei ole minun migreenini!

      Kateellisia ja vahingoniloisia ihmisiä hierrän tilaisuuden tullen kykyjeni mukaan. Loukkaantukoot!

    • Viatonsivullinen

      Herkkyys taitaa olla periytyvä ominaisuus. Hyvä että asiasta on tietoa ja tutkimusta, mielestäni herkkyys ja arkuus eivät kulje aina rinnakkain.
      Ehdottomasti herkkyys on voimaa, tärkeää tunnistaa itsessään tämä
      ominaisuus, se on kuitenkin niin vahva. Se on luonteenpiirre, lahjakkuus.
      Tämä on kuitenkin vain minun mielipiteeni, jokaisella omansa.

    • kesivä

      Aloittajalle,
      Aloituksessasi ei ollut varsinaisia kysymyksiä, vaan ajattelemisen aiheita. Nyt kysynkin Sinulta, mitä sait vai saitko mitään "eväitä" kommenteista?

      • Minäkin luin aloituksen ajatuksella ja en ole/ollut nöyrä ja alistuva, paitsi nykyisin, vanhetessa joskus olen, mutta harvoin. Itsekäs olen vieläkin, mutta erittäin auttavainen. (Taisi mennä arvailun puolelle, että kumpi?)

        Usein olen miettinyt meidän sisarusten käyttäytymistä eri tilanteissa, että mistä johtuu tuo valtava eroavaisuus? Saman perheen lapsia ja kuitenkin niin erilailla suhtaudumme eri tilanteisiin.

        Oma versioni on siihen, että minä lähdin hyvin nuorena (12-v)maailmalle, toki palaten usein kotiinkin käymään, kun taas siskoni ja veljeni olivat kauemmin kotona. Kyllä siinä maalispentu sai oppia kantapään kautta, kuinka siellä maailmalla pärjää? Monesti tuli ns. "takkiin" opetellessa edes ihmisten tavoilla puhumaan.

        Erityisesti minulle on jäänyt mieleeni erään työpaikan nainen, jota halveksivasti ja ivaillen puhuteltiin, että miksi hän ei sano siitä mitään? Eikö hän huomaa? Nyt vasta tajuan, että kyllä hän huomasi, mutta ivailut meni pois, kuin vesi hanhen selästä ja tekijä ei saanut vastinetta itselleen.


    • nyt-sataa-ja-itkee-

      sydämein " eräässä laulussa santaan,



      Psykiatria avuksi tälle palstalle,
      muuten ei tule mitään selvää näitten yliherkkien, turhasta loukkaantuvien elämästä,
      eikä niitten mielenterveysongelmat parane,
      keskittykää hyvät sairaat ihmiset muuhunki kuin vain itseenne ,
      ympärillänne on muutaki elämää kuin vain " minä minä minä " itsekeskeistä elämää,

    • jihminss

      Kun kirjoitat arkuudesta, voihan se olla arkisuutta ihmisten elämässä, kuinka satutettu ja syville haavoille on ihminen isketty - ja oikeasti ilmaisevaat käytöksellään mitä mieltä pienestä piruparasta, kai sekin on vain halveksuttujen äpäräparkojen ikuinen osa, tietää olevansa pelkkää p-aa. Hyvin tosin käytettyjä ja kulahtaneita, kertakäyttökamaa, tien oheen heitettyä roskaa ihmisten silmissä. Jokaisella oikeus olla omanlaisensa - rääsyläisenä elon tiellä. Siihenkin on vaan niin tottunut että ikinä mitään kunnian kukkuloita ole missään tavoittelemassa . Se lienee parempien hyvien osa olla olemassa - korotettuna korkeammalle
      siinä missä alennettuna alhaisuuteen tomuun käy toisten tie - tuulet on luotu kiertämään kai maailmaa - joskus suruistakin kertomaan. Markkina-arvonsa nollaksi tietäen, ei edes viihdearvoa tyhjäpäisyyden edustajana - kuin lapsi, joka kysyy, miksi silmissä äidin ei enää tähdet loista - mikä ne sammutti? Raakalaisten maassa. Haikailun ja häikäilyn/häikäilemättömyyden eroja miettiessä.

      • nyt-kosketti-sielua

        Moni meistä sodan jälkeen syntyneistä on hyvin hyvin haavoitettuja ihmispolosia, rikkinäisiä, niin minäki,
        mutta mun selviytymis konsti on ja ollu,
        en piehtaroi tuskassa, meneisyyden kauhut tietoisesti pistän taustalle,
        etsin kaikkea tämänhetkistä hyvää elämässä, vain sitä hyvää mitä elämä on antanu,
        jostain syystä elämä on antanu paljon paljon hyvää,
        sitä korostan ja niitä asioitavain annan tulla tietoisuuteen,
        olen onnelinen,
        --MUTTA MUTTA MUTTA
        se synkkä musta puoli sieluni syöverissä on myös olemassa,
        joka on haavoitettu, verta vuotaa vanhanaki, niitä haavoja en tongi,
        " anna arpisten haavojen olla " vanha viisas lauluki sanoo,
        --- silti kylläki suuresti pelkään tulevaa vanhuutta,
        pelkään että silloin muistan vain sen tuskan ja ne vääryydet, sitä aikaa en tahdo ikinä elää uudelleen,
        jospa luoja armahtaa, antaa tulevan vanhuuden ja avutomuuden olla onnelinen onnelississa muistoissa vain.
        --
        "jihminss " juttu oli hyvin koskettava, sydäntä raastava, vaikka olen koittanu kovettaa sydämmeni kaikelta kärsimyksiltä,
        vaikka pinnalisesti saatan näyttää kylmältä, sisällä on kuuma kipu,


    • Sinitaivas__

      Niin, ketjua lukiessa huomaa tässä tullun siihen kysymykseen, että mikä on liiallista herkkyyttä ja mikä normaalia, tervettä.

      Herkät ihmiset asettavat normaalin herkkyyden rajan korkeammalle ja jähmeämmät matalammalle. Tämä on toki ymmärrettävää.

      Muistan kuinka lapsena koulutiellä pysähdyimme muiden tyttöjen kanssa todistamaan joidenkin koulumme poikien tappelunnujakkaa luisteluradan vieressä. Olin porukasta ainut, joka järkyttyi tilanteesta. Purskahdin itkuun. Muistan ihmetelleeni, kun näin muiden lasten suhtautuvan tapahtumiin naureskellen.

      Jo lapsena aloin kirjoittaa kokemuksiani ja suuria tunteitani runoiksi. Kukaan ei sentään pitänyt sitä oireena sairaudesta, kuten Hectorin laulussa: "Äiti kysyi "miksi tuo runoja rustaa, lapsi on kai päästänsä sekaisin".

      Kova maailma keittää ihmiset koviksi. Se lienee normaalia. Mutta miksi osa ihmisistä pysyy pehmeinä ja merkuriaalisina? Miksi meitä poikkeavia on olemassa? Kuten aloituksessani sanoin, uskon iankaikkiseen elämään, uskon Jumalaan. Uskon, että jokaisella on oma tehtävänsä tässä maailmansa – meillä herkilläkin.

      Lähtivätpä ajatukset rönsyämään.. Tarkoitukseni oli siis herätellä ihmisiä kenties suurempaan toisten ihmisten huomiointiin, elämään varovaisemmin. Tämä viesti on osoitettu myös meille herkille, sillä aina löytyy niitä, jotka ovat herkkääkin herkempiä...

      • ent.siivoojaparka

        Mitä minä taas haluan sanoa, on se, että ympäristöä ei pidä kahlita elämään poikkeavien ehdoilla.
        Oksennan pihalle tuon lauseesi:
        """Tarkoitukseni oli siis herätellä ihmisiä kenties suurempaan toisten ihmisten huomiointiin, elämään varovaisemmin."""
        Jokaisen herkkyysaste on hänen oma herkkyysasteensa, eikä siitä syytetä ympärillä olevia ja odoteta heidän hiipivän varpaillaan silkkihansikkaat kädessä sinun tai minun sairaalloisen herkkyyden takia.


      • Sinitaivas__
        ent.siivoojaparka kirjoitti:

        Mitä minä taas haluan sanoa, on se, että ympäristöä ei pidä kahlita elämään poikkeavien ehdoilla.
        Oksennan pihalle tuon lauseesi:
        """Tarkoitukseni oli siis herätellä ihmisiä kenties suurempaan toisten ihmisten huomiointiin, elämään varovaisemmin."""
        Jokaisen herkkyysaste on hänen oma herkkyysasteensa, eikä siitä syytetä ympärillä olevia ja odoteta heidän hiipivän varpaillaan silkkihansikkaat kädessä sinun tai minun sairaalloisen herkkyyden takia.

        Meidän herkkien arkojen olisikin ilmaistava jollain tavalla, että olemme herkkiä eikä vain odottaa muiden ihmisten tietävän sitä. Ja kun joku lähelläsi on ilmaissut herkkyytensä, sinun on kohdeltava häntä tämä hänen herkkyytensä huomioiden.

        Tarkoitan siis ihan perusmoraalia, en mitään erityistä hyssyttelyä. Autathan vaikka pyörätuolissa istuvaa henkilöäkin painamaan hissin nappulaa, jos hän ei siihen yllä ja sinulle se on mahdollista? Ainakin toivon, että autat.

        Huomioikaamme toisiamme!


      • ihminentoiselle
        ent.siivoojaparka kirjoitti:

        Mitä minä taas haluan sanoa, on se, että ympäristöä ei pidä kahlita elämään poikkeavien ehdoilla.
        Oksennan pihalle tuon lauseesi:
        """Tarkoitukseni oli siis herätellä ihmisiä kenties suurempaan toisten ihmisten huomiointiin, elämään varovaisemmin."""
        Jokaisen herkkyysaste on hänen oma herkkyysasteensa, eikä siitä syytetä ympärillä olevia ja odoteta heidän hiipivän varpaillaan silkkihansikkaat kädessä sinun tai minun sairaalloisen herkkyyden takia.

        Eiköhän meistä jokainen ole omalla tai jollakin tavalla poikkeava, liika kovuuskaan ei ole hyvä asia. Sen varjolla on helppo sortaa herkempiä ja sitten levitellä käsiään ja kohautella olkapäitään "mitäs on tollanen herkkis". Ei tarvitse varpaillaan silkkihansikkaat käsissä hiipiä, vaan olla ihminen ihmiselle ja hillitä itseään. Aikuinen fiksu siihen kykenee, mutta onhan heitä jotka eivät osaa eivätkä halua ihmisiksi käyttäytyä. Halutessaan on helppoa tahallaan toista maahan painaa.


      • eppu2

        Ken aistii toisten tunnetiloja, kykenee myös ohjailemaan tilanteita niin, ettei turhaa surua synny.
        Asenteensa voi itse päättää, onko ´´silkkihanskat kädessä´´ hiipivä, vai onko ´´kapellimestari,´´ joka saa orkesterin toimimaan.


      • ent.siivoojaparka
        Sinitaivas__ kirjoitti:

        Meidän herkkien arkojen olisikin ilmaistava jollain tavalla, että olemme herkkiä eikä vain odottaa muiden ihmisten tietävän sitä. Ja kun joku lähelläsi on ilmaissut herkkyytensä, sinun on kohdeltava häntä tämä hänen herkkyytensä huomioiden.

        Tarkoitan siis ihan perusmoraalia, en mitään erityistä hyssyttelyä. Autathan vaikka pyörätuolissa istuvaa henkilöäkin painamaan hissin nappulaa, jos hän ei siihen yllä ja sinulle se on mahdollista? Ainakin toivon, että autat.

        Huomioikaamme toisiamme!

        "Huomioikaamme toisiamme!"
        Huomioitko sinä siis toiset, jos vaadit kaikkien toisten elävän sinun ehdoillasi?
        Laita leima otsaasi missä kuljetkin, että olet yliherkästi loukkaantuvaa sorttia, jotta ympärilläolevat tietävät varoa sinuun kohdistuvia katseitaan.
        Tässä viimeaikoina joutunut seuraamaan yhden "herkän" touhuja, miten hän jakaa pahaa oloa ympäristöönsä, myrkyttää toisten elämän ja pitää narussa kiinni kaikkia läheisiään ja eikä pelkästään läheisiään herkkyyskikkailuillaan. Tässä vaiheessa alkaa jo hiipiä sellainen tunne, että kaikkien pitäisi viimeiseltään vain struntata hänestä ainakin joksikin aikaa. Tehköön sitten itselleen mitä tekee ...


      • ent.siivoojaparka
        eppu2 kirjoitti:

        Ken aistii toisten tunnetiloja, kykenee myös ohjailemaan tilanteita niin, ettei turhaa surua synny.
        Asenteensa voi itse päättää, onko ´´silkkihanskat kädessä´´ hiipivä, vai onko ´´kapellimestari,´´ joka saa orkesterin toimimaan.

        Sepä siinä onkin, kun juuri herkät ihmiset ovat niitä, jotka aistivat toisten tunnetilat muita paremmin.
        He ottavat helposti sen kapellimestarin osan ja laittavat toiset hiipimään varpaillaan ja käsittelemään itseään silkkihansikkain. Varastavat toisilta heidän elämänsä.
        Egoistinen ja tyrannimainen asenne niinkuin aloittajalla.


      • eppu2
        ent.siivoojaparka kirjoitti:

        Sepä siinä onkin, kun juuri herkät ihmiset ovat niitä, jotka aistivat toisten tunnetilat muita paremmin.
        He ottavat helposti sen kapellimestarin osan ja laittavat toiset hiipimään varpaillaan ja käsittelemään itseään silkkihansikkain. Varastavat toisilta heidän elämänsä.
        Egoistinen ja tyrannimainen asenne niinkuin aloittajalla.

        Nyt ymmärsit kyllä ihan väärin.
        Herkät ihmiset ovat eri asi, kun toisen tunnetilan aistivat.
        Tarkoitin, että juuri hän, joka aistii tunnetiloja, voi olla se kapellimestari suhteessa herkkiin ihmisiin.
        Se, että luotsaa laivaa, niin, että turhia murheita ja komflikteja ei synny vaatii kyllä empatiaa.


      • ent.siivoojaparka
        eppu2 kirjoitti:

        Nyt ymmärsit kyllä ihan väärin.
        Herkät ihmiset ovat eri asi, kun toisen tunnetilan aistivat.
        Tarkoitin, että juuri hän, joka aistii tunnetiloja, voi olla se kapellimestari suhteessa herkkiin ihmisiin.
        Se, että luotsaa laivaa, niin, että turhia murheita ja komflikteja ei synny vaatii kyllä empatiaa.

        Ei se, eppu, aina tarkoita väärinymmärtämistä, jos kanssasi on eri mieltä (niinkuin joskus aikaisemminkin olet antanut toisten ymmärtää) .
        Väitän vieläkin, että ne ovat juuri herkät ihmiset, jotka aistivat toisten tunnetiloja parhaiten. Joskus liiankin hyvin ja pahoittavat siitä mielensä.
        Monet herkät käyttävät sitä valitettavasti väärin ja manipuloivat ympäristöään sillä ominaisuudellaan.


      • eppu2
        ent.siivoojaparka kirjoitti:

        Sepä siinä onkin, kun juuri herkät ihmiset ovat niitä, jotka aistivat toisten tunnetilat muita paremmin.
        He ottavat helposti sen kapellimestarin osan ja laittavat toiset hiipimään varpaillaan ja käsittelemään itseään silkkihansikkain. Varastavat toisilta heidän elämänsä.
        Egoistinen ja tyrannimainen asenne niinkuin aloittajalla.

        Ei se noin mennyt.
        Käänsit toisinpäin sen mitä minä sanoin. Vieläpä niinkuin olisin juuri sitä mieltä, kun Sinäkin ja sitten vielä kettuilet.
        Mutta tuossa puliveivaamisessaha Sinua ei voita kukaan.


      • ent.siivoojaparka
        eppu2 kirjoitti:

        Ei se noin mennyt.
        Käänsit toisinpäin sen mitä minä sanoin. Vieläpä niinkuin olisin juuri sitä mieltä, kun Sinäkin ja sitten vielä kettuilet.
        Mutta tuossa puliveivaamisessaha Sinua ei voita kukaan.

        Miten niin; "ei se noin mennyt"?
        En siis sinun mielipidettäsi kääntänyt miksikään, en edes yrittänyt. Pidä omasi omanasi. Vaan olin vain ihan päinvastaista mieltä kuin sinä ja minun oman mielipiteeni siinä kirjoitin, enkä sinun. Et kai kuvitellut minun yrittävän siinä myötäillä sinua, mutta eri sanoin?
        Miksi pidät kettuiluna ja väärinymmärtämisenä, jos sinun kanssasi ei olla samaa mieltä? Oletko niin tottunut siihen, että sinun sanasi on laki?
        Vielä kolmannenkin kerran uskallan väittää, että juuri herkät ihmiset aistivat toisten tunnetiloja parhaiten.


      • eppu2
        ent.siivoojaparka kirjoitti:

        Miten niin; "ei se noin mennyt"?
        En siis sinun mielipidettäsi kääntänyt miksikään, en edes yrittänyt. Pidä omasi omanasi. Vaan olin vain ihan päinvastaista mieltä kuin sinä ja minun oman mielipiteeni siinä kirjoitin, enkä sinun. Et kai kuvitellut minun yrittävän siinä myötäillä sinua, mutta eri sanoin?
        Miksi pidät kettuiluna ja väärinymmärtämisenä, jos sinun kanssasi ei olla samaa mieltä? Oletko niin tottunut siihen, että sinun sanasi on laki?
        Vielä kolmannenkin kerran uskallan väittää, että juuri herkät ihmiset aistivat toisten tunnetiloja parhaiten.

        ´´Siinäpä se onki aloitus´´ antoi ymmärtää, että olin samaa mieltä. Sinähän siinä yritit asiaa kääntää.
        Miksi et selvästi sanonut olevasi päinvastaista mieltä.
        Koska ja missä minä olen niin sanonut, että samaa mieltä tarvitsee olla?
        Sinä vääntelet ja kääntelet mielipiteitä ja siinä Sinä kyllä olet mestari.


      • ent.siivoojaparka
        eppu2 kirjoitti:

        ´´Siinäpä se onki aloitus´´ antoi ymmärtää, että olin samaa mieltä. Sinähän siinä yritit asiaa kääntää.
        Miksi et selvästi sanonut olevasi päinvastaista mieltä.
        Koska ja missä minä olen niin sanonut, että samaa mieltä tarvitsee olla?
        Sinä vääntelet ja kääntelet mielipiteitä ja siinä Sinä kyllä olet mestari.

        No huh huh!
        Eikö siinä nyt sitten heti tullut esiin, että olen eri mieltä. Pitääkö sinulle aina aloittaa sanomalla, että olen eri mieltä ennenkuin ymmärrät, ettei toinen nyt pelkästään myötäile sinua eri sanakääntein (niinkuin olen kyllä huvittuneena huomannut tällä palstalla tehtävän aika paljon).
        En minä kääntele ja vääntele mielipiteitä, mutta minulla nyt vain sattui olemaan omani ja sinulla omasi.
        Vielä neljännen kerran olen sitä mieltä, että ne ovat juuri herkät ihmiset, jotka aistivat parhaiten ympäristön tunnetiloja. Jotkut liiankin herkästi loukkaantuen ja pahoittaen mielensä. Ja jotkut heistä käyttävät sitä ominaisuuttaan myös väärin pitääkseen ympäristön kahleissaan.


      • eppu2
        ent.siivoojaparka kirjoitti:

        No huh huh!
        Eikö siinä nyt sitten heti tullut esiin, että olen eri mieltä. Pitääkö sinulle aina aloittaa sanomalla, että olen eri mieltä ennenkuin ymmärrät, ettei toinen nyt pelkästään myötäile sinua eri sanakääntein (niinkuin olen kyllä huvittuneena huomannut tällä palstalla tehtävän aika paljon).
        En minä kääntele ja vääntele mielipiteitä, mutta minulla nyt vain sattui olemaan omani ja sinulla omasi.
        Vielä neljännen kerran olen sitä mieltä, että ne ovat juuri herkät ihmiset, jotka aistivat parhaiten ympäristön tunnetiloja. Jotkut liiankin herkästi loukkaantuen ja pahoittaen mielensä. Ja jotkut heistä käyttävät sitä ominaisuuttaan myös väärin pitääkseen ympäristön kahleissaan.

        Ehkäpä minun kirjalliset kykyni eivät riitä siihen, että kykenisin asiani kertomaan, niin että sen ymmärtäisit.


      • ent.siivoojaparka
        eppu2 kirjoitti:

        Ehkäpä minun kirjalliset kykyni eivät riitä siihen, että kykenisin asiani kertomaan, niin että sen ymmärtäisit.

        Voi sun herran pieksut!
        Ymmärsin kirjoituksesi, mutta olin eri mieltä kanssasi ja olen vieläkin.
        Saatat luulla olevasi se, joka aistit herkän ihmisen tunnetilat ja "luotsaa laivaa, niin, että turhia murheita ja komflikteja ei synny". Itse asiassa se on se herkkä ihminen, joka on sinun "kapellimestarisi" sinun sitä edes huomaamatta. Saatat olla sen herkän ihmisen narunukke.
        Mistä sinä muuten olet saanut päähäsi, että sinut ymmärretään oikein vasta sitten, jos ollaan samaa mieltä kanssasi?


      • eppu2
        ent.siivoojaparka kirjoitti:

        Voi sun herran pieksut!
        Ymmärsin kirjoituksesi, mutta olin eri mieltä kanssasi ja olen vieläkin.
        Saatat luulla olevasi se, joka aistit herkän ihmisen tunnetilat ja "luotsaa laivaa, niin, että turhia murheita ja komflikteja ei synny". Itse asiassa se on se herkkä ihminen, joka on sinun "kapellimestarisi" sinun sitä edes huomaamatta. Saatat olla sen herkän ihmisen narunukke.
        Mistä sinä muuten olet saanut päähäsi, että sinut ymmärretään oikein vasta sitten, jos ollaan samaa mieltä kanssasi?

        Koska olen sanonut, että ´´minut ymmärretään oikein, jos ollaan samaa mieltä´´.
        Väität, että luulen, että aistin tunnetilat.
        Väität, että herkkä ihminen on minun kapellimestari ja että olen narunukke.
        Mistä Sinä kuvittelet tietäväsi mitä minä olen.
        Nyt ne luulot ja kuvittelut on kyllä sillä puolella konetta.
        Niin, että herran pieksut ja vähän rouvankin, vaan itsellesi


      • ent.siivoojaparka
        eppu2 kirjoitti:

        Koska olen sanonut, että ´´minut ymmärretään oikein, jos ollaan samaa mieltä´´.
        Väität, että luulen, että aistin tunnetilat.
        Väität, että herkkä ihminen on minun kapellimestari ja että olen narunukke.
        Mistä Sinä kuvittelet tietäväsi mitä minä olen.
        Nyt ne luulot ja kuvittelut on kyllä sillä puolella konetta.
        Niin, että herran pieksut ja vähän rouvankin, vaan itsellesi

        Taidat pelleillä jo?
        Siis se sinä, sinut, sinua... tarkoittaa siinä toisessa kapittelissa passiivimuotoa. Tarkoittaa yleensä ketä vaan, joka kuvittelee olevansa tilanteen "kapellimestarina". Miksi minä nyt juuri ja pelkästään sinuun yksilönä sen soveltaisin? Niitä herkkien ihmisten narunukkeja on paljon.
        Kuka ei ymmärrä ketä, kysyn vaan?


      • eppu2
        ent.siivoojaparka kirjoitti:

        Taidat pelleillä jo?
        Siis se sinä, sinut, sinua... tarkoittaa siinä toisessa kapittelissa passiivimuotoa. Tarkoittaa yleensä ketä vaan, joka kuvittelee olevansa tilanteen "kapellimestarina". Miksi minä nyt juuri ja pelkästään sinuun yksilönä sen soveltaisin? Niitä herkkien ihmisten narunukkeja on paljon.
        Kuka ei ymmärrä ketä, kysyn vaan?

        Hyvää yötä.


      • ent.siivoojaparka
        eppu2 kirjoitti:

        Hyvää yötä.

        Natti natti, nuku hyvin!
        Alan vielä brodeeraamaan ja kahdeksan aikaan aamulla lähden tallille, siis hevostallille. Kannattaako tässä nyt enää nukkumaan mennäkään, kun nukuin illansuussa niin pitkät päiväunet. Päivä se on huomennakin.


    • Luonto loi aralle elämälle pitkät ja jäntvät jäsenet.
      Kirjoitin tarkoituksella "elämälle".
      Kani ja Kaniini saavat jäsenistään paljolti iloja ja etuja.
      Ajatellen elämää ja sen tarkoituksia, näen samoja kuvioita ihmis-elämässäkin.
      Arankin ihmoisen on aina viisainta katsoa ketä herkällä hellyydellään lähestyy.
      Toinen Kani ehkä tökkii Nenäänsä nenään.
      Leijona taas haluaa maistella ensin.
      Tätä viisautta on aloituksessa jo sivuttukin.
      Eli mitäpä tallaista asiaa jatkaa jauhaa.
      Vastausta ei koskaan löydy.
      Saati ratkaisua.
      Pitäisin parempana alkaa miettiä miksi elämä on.
      Eihän ihminen ole elämää luonut.

      H.

    • Heikunkeikku

      Olenkohan röyhkeä, jos tryykään yhen kommentin, vaikka en ole lukenut muiden kirjoituksia. Ketju mulle just nyt vähän liian pitkä (pää pirhana viete vähä pipi), että en jaksa ruveta lukemaan.

      Sitä minä vaan täs tulin sanomaan, että tarkoittaako aloittaja, että Kaikki herkät ovat myös arkoja. Niinku että onko ne aina kimpassa?

      Sitten vielä tuo Nöyryys.

      Minä aateskelen, että on monenmoisia Herkkyyksiä. Joku herkkä johonkin plaatuun, muttei muihin plaatuihin ja taas joku muu "keskittyy" herkistelemään johonkin muuhunja tää edellinen ei sit ollenkaan semmosiin asioihin.:)

      Mitähän tässä yritän oikein sanoa. Menin sekaisin ajatuksista.
      Palajan takaasi jatkamaan, jahka tai jos saan ajatukseni koottua yhteen kasaan. Olis helpompi kirjottaa.
      No Huh :)

      • eppu2

        Minä en ole aloittaja, mutta näen asian niin, että voi olla herkkä ja arka.
        Voi olla myös joko tai. Molemmissa voi olla myös osa-alueita, joihin viitasitkin.
        Sitten on vielä erityisherkät. (Näistä joskus keskusteltiinkin, kun asia oli noussut esiin mm. kirjan ilmestyttyä aiheesta.)


      • Heikunkeikku
        eppu2 kirjoitti:

        Minä en ole aloittaja, mutta näen asian niin, että voi olla herkkä ja arka.
        Voi olla myös joko tai. Molemmissa voi olla myös osa-alueita, joihin viitasitkin.
        Sitten on vielä erityisherkät. (Näistä joskus keskusteltiinkin, kun asia oli noussut esiin mm. kirjan ilmestyttyä aiheesta.)

        Koska olen "takertuilija"-tyyppi, joka pitää sisällään sen, että takertuilen sanoihin ja lauseisiin ja muihin minulle epäselviin kohtiin ja ensteks täytyy tarkentaa, että Varmasti ymmärrän, mitä joku jostakin sanoo ja vasta sen jälkeen alan funtsimaan omia ajatuksia asioihin mistä nyt kulloinkin on kyse. Heh, pysytkö kärryillä :)

        Elikkä itse ajattelen (kuten sinäkin), että voi olla sekä herkkä, että arka tai joko tai.
        Aloituksesta sain kuitenkin sen käsityksen, että jos on herkkä, niin on myös arka. Se tuli esille useampaan kertaan.
        No joo, voi olla, että saivartelen, mutku tuokin kuuluu siihen "takertuilija"-tyyppiin:)

        Mä taidan hypätä ketjusta veks. Tarttis varmaan lukea muiden kommentit ennenku alkaa kirjaimia naputtelemaan.

        Sen verran nyt kuitenkin, että "herkkä-arka-nöyrä"-yhdistelmä ei varmaan ole kauhea yleinen yhdistelmä. Ehkä sellainen ihminen tarvitsisi vaikkapa avukseen terapeutin, koska noin herkkä/arka/nöyrä joutuu elämänsä aikana turhan usein tilanteisiin, jotka ovat epämukavia ja kurjia.


      • Sinitaivas__

        Pakko myöntää, etten minäkään ihan koko ketjua ole ehtinyt lukea, vaikka olenkin silmäillyt, millaisia vastauksia aloitukseni on kirvoittanut.

        En tarkoittanut, että herkkä on aina myös arka. On olemassa herkkiä, jotka eivät ole arkoja, ja samoin on arkoja, jotka eivät ole erityisen herkkiä. Aivan kuten Eppu2 tuossa jo sanoikin.

        Puhuin itseni kaltaisista ihmisistä, joissa nämä kaksi ominaisuutta ovat rinnakkain ja ruokkivatkin ehkä toisiaan...

        Herkkyys yksinkertaisesti tarkoittaa korkeaa reaktiivisuuden astetta. Herkkä ihminen reagoi nopeammin ja voimakkaammin kuin vähemmän herkkä. Tämä reaktiivisuus voi ilmetä paitsi sosioemotionaalisesti (ihmissuhteissa, tunnetasolla), myös aistillisesti eli fyysisenä herkkyytenä. Aistillisesta herkkyydestä esimerkkinä on voimakas rentoutuminen ja nautinto kampaajan pestessä hiuksia, tai toisaalta korviin sattuminen liikennevaloissa seisoessa, kun hälytysajoneuvo menee läheltä ohi pillit ulvoen.

        Ihmisessä herkkyys usein ilmenee mm. säikkyytenä. On mielekästä puhua herkkyydestä ja arkuudesta / säikkyydestä rinnakkain, vaikka ne eivät aina esiinnykään samassa ihmisessä, kuten edellä jo sanoin.


      • Heikunkeikku
        Sinitaivas__ kirjoitti:

        Pakko myöntää, etten minäkään ihan koko ketjua ole ehtinyt lukea, vaikka olenkin silmäillyt, millaisia vastauksia aloitukseni on kirvoittanut.

        En tarkoittanut, että herkkä on aina myös arka. On olemassa herkkiä, jotka eivät ole arkoja, ja samoin on arkoja, jotka eivät ole erityisen herkkiä. Aivan kuten Eppu2 tuossa jo sanoikin.

        Puhuin itseni kaltaisista ihmisistä, joissa nämä kaksi ominaisuutta ovat rinnakkain ja ruokkivatkin ehkä toisiaan...

        Herkkyys yksinkertaisesti tarkoittaa korkeaa reaktiivisuuden astetta. Herkkä ihminen reagoi nopeammin ja voimakkaammin kuin vähemmän herkkä. Tämä reaktiivisuus voi ilmetä paitsi sosioemotionaalisesti (ihmissuhteissa, tunnetasolla), myös aistillisesti eli fyysisenä herkkyytenä. Aistillisesta herkkyydestä esimerkkinä on voimakas rentoutuminen ja nautinto kampaajan pestessä hiuksia, tai toisaalta korviin sattuminen liikennevaloissa seisoessa, kun hälytysajoneuvo menee läheltä ohi pillit ulvoen.

        Ihmisessä herkkyys usein ilmenee mm. säikkyytenä. On mielekästä puhua herkkyydestä ja arkuudesta / säikkyydestä rinnakkain, vaikka ne eivät aina esiinnykään samassa ihmisessä, kuten edellä jo sanoin.

        Kiitos vastauksestasi. Selostuksesi oli hyvä ja nyt voin sanoa, että "nyhämmää" ymmärrän:)
        Ajattelen, että Herkkä ja Arka ovat aivan eri asioita, vaikka ne molemmat jollakin ihmisellä olisikin. Herkkä ihminen on saanut herkkyyden "synnyinlahjakseen", mutta arkuus tulee mahdiollisesti esim. lapsuuden ajan kokemuksista tai miksei aikuisenakin kokemat tapahtumat ovat arkuuttaneet ihmisen?

        Kuten itsekin kirjoitit, niin herkkyyksiä on monen tyyppisiä. Pelkkä herkkä-sana ei oikeastaan kerro ihmisestä mitään.
        Elikkä teit laajan aloituksen.

        Omalta osaltani jätän tän ketjun teille muille. Mielenkiintoinen aihe kyllä, mutta en oikein ole nyt parhaimmillani. Pääkipu ei ole valtaisa, mutta inhottavan inhottava.


      • Sinitaivas__
        Heikunkeikku kirjoitti:

        Kiitos vastauksestasi. Selostuksesi oli hyvä ja nyt voin sanoa, että "nyhämmää" ymmärrän:)
        Ajattelen, että Herkkä ja Arka ovat aivan eri asioita, vaikka ne molemmat jollakin ihmisellä olisikin. Herkkä ihminen on saanut herkkyyden "synnyinlahjakseen", mutta arkuus tulee mahdiollisesti esim. lapsuuden ajan kokemuksista tai miksei aikuisenakin kokemat tapahtumat ovat arkuuttaneet ihmisen?

        Kuten itsekin kirjoitit, niin herkkyyksiä on monen tyyppisiä. Pelkkä herkkä-sana ei oikeastaan kerro ihmisestä mitään.
        Elikkä teit laajan aloituksen.

        Omalta osaltani jätän tän ketjun teille muille. Mielenkiintoinen aihe kyllä, mutta en oikein ole nyt parhaimmillani. Pääkipu ei ole valtaisa, mutta inhottavan inhottava.

        Kiva että selvennyksestäni oli hyötyä :) Pikaista paranemista!


      • ent.siivoojaparka
        Sinitaivas__ kirjoitti:

        Kiva että selvennyksestäni oli hyötyä :) Pikaista paranemista!

        Aloituksessa annoit kyllä ymmärtää, että aihe oli pelkästään loukkaantumisherkkyydestä ja sen pohjalta suurin osa kommentteja.
        Pirhanan hälyytysajoneuvotkin sitten vielä, kun eivät ota huomioon poikkeavan aistiherkkiä ihmisiä...


      • hheisk
        Sinitaivas__ kirjoitti:

        Kiva että selvennyksestäni oli hyötyä :) Pikaista paranemista!

        Paljon lainattua tekstiä mutta aivan kelpo materiaalia keskusteluun.


      • Sinitaivas__
        hheisk kirjoitti:

        Paljon lainattua tekstiä mutta aivan kelpo materiaalia keskusteluun.

        Lainattua tekstiä? Mitä tarkoitat?


      • Sinitaivas__
        ent.siivoojaparka kirjoitti:

        Aloituksessa annoit kyllä ymmärtää, että aihe oli pelkästään loukkaantumisherkkyydestä ja sen pohjalta suurin osa kommentteja.
        Pirhanan hälyytysajoneuvotkin sitten vielä, kun eivät ota huomioon poikkeavan aistiherkkiä ihmisiä...

        Aloituksessani keskityin herkkyyden tyypilliseen ilmenemismuotoon, eli sosioemotionaaliseen reaktiivisuuteen. Loukkaantumisella tarkoitan sitä, että esim. toisen ajattelematon lause satuttaa.

        Myöhemmin ketjussa esitettiin, että herkkyys ja arkuus eivät välttämättä kuulu yhteen. Tämän allekirjoitin, ja samalla hieman erittelin herkkyyden merkitystä laajemmin.


      • loukkaantuiko.jeesus
        Sinitaivas__ kirjoitti:

        Aloituksessani keskityin herkkyyden tyypilliseen ilmenemismuotoon, eli sosioemotionaaliseen reaktiivisuuteen. Loukkaantumisella tarkoitan sitä, että esim. toisen ajattelematon lause satuttaa.

        Myöhemmin ketjussa esitettiin, että herkkyys ja arkuus eivät välttämättä kuulu yhteen. Tämän allekirjoitin, ja samalla hieman erittelin herkkyyden merkitystä laajemmin.

        Jos herkkyys ja arkuus on tuollaista aloituksessa kuvailtua astetta, että se vaikeuttaa normaalia sosiaalista kanssakäymistä toisten ihmisten kanssa, niin terapiaan.
        Ei muita ihmisiä voi alkaa vaatimaan muuttumaan ja elämään sellaisen noin paljon poikkeavan ehdoilla. Eikö se ole aika egoistista ajattelua sellaiselta.


      • de-meter
        Sinitaivas__ kirjoitti:

        Aloituksessani keskityin herkkyyden tyypilliseen ilmenemismuotoon, eli sosioemotionaaliseen reaktiivisuuteen. Loukkaantumisella tarkoitan sitä, että esim. toisen ajattelematon lause satuttaa.

        Myöhemmin ketjussa esitettiin, että herkkyys ja arkuus eivät välttämättä kuulu yhteen. Tämän allekirjoitin, ja samalla hieman erittelin herkkyyden merkitystä laajemmin.

        Harmi, ettei ehtinyt lukea kaikkia vastauksia, aloittaja. Mukana oli sinulle mm suora kysymys siitä, saitko vastauksista itsellesi eväitä (nimim.kesivä). Sehän nyt kyllä selvisikin matkan varrella, mutta sama nimimerkki kuvasi minusta oivallisesti sen, miten nuo kaksi asiaa herkkyys ja arkuus voivat liittyä toisiinsa.


    • himnsh

      Ehkä vois mainita myös allegikot ja sydänvikaiset ihmiset
      - kun ahdistaa ja tulee rytmihäiriöitä - tuskallisia nekin.
      Murheenmurtamat - oikeasti sydämeen silloin koskee.
      Jos tietää lähimmäisten ja tuttavien sairastumisista - eikö silloin vois pahemmilta järkytyksiltä säästää - eikä olla toivottelemassa hyviä kuolinkorinoita tai taskullisten käärinliinakauppiaiden vaatimuksia omaisuuslahjoituksista... vielä kun kerkeet- tyyliin.
      Oikeasti monet vanhukset pelkäävät - sen verran kierteleviä rötösporukoita liikkuu alueilla kuin alueilla. Juoppoja huumenarkkeja,
      rahoista ja arvotavaroista putsaajia, ilkivaltaa sun muuta. Ja mieluummin asiallista ihmismäistä käytöstä vanhuksiakin kohtaan kuin fyysistä kuritusta ynnä saituus-ahneus-itaruusdiagnooseja- mitä aina esilla kun nuorten menojalkaa syyhyttää - varsinkin kun on matkusteluinto ja suurempia joukkootapahtumia, ovat aineissaan nii överiä että hirvittää , mitä kammottavaa esm maanteillä tapahtuu seuraavaks.

    • Yucke08

      herkkyyttä ja arkuuttakin on erilaista ja se tulee ilmi sosiaalisissa tilanteissa eri tavoin. Ei tässäkään voi ihmisiä kategorisoida. Itse olin ennen herkkä ja arka, hiljainen. Elämä etelä-pohjanmaalla kovetti minut lopulta ja nykyään en hiljene luonnostaan enää vaan automaattisesti isken verbaalisesti tai väkivalloin vastaan jos minua solvataan. Ei siis ole mielestäni valetta päätelmä siitä että ihminen on tabula rasa, ja ympäristö vaikuttaa mieleemme.

      Nykyään jos joku taho uhkailee minua, minä olen valmis tappamaan tahon tieltäni. Jos minulle ollaan mukavia tietenkin minä tahdon olla tälle taholle myös mukava. Mikäli minua kohdellaan neutraalisti, tietenkään en minäkään sen ihmeemmin tähän tahoon kuluta huomioon menevää energiaa. Mutta jos minua uhkaillaan/loukataan.. minä ennen pitkää isken takaisin. Se ei tapahtune päivässäkään vaan ajan kanssa. Niin ihmismieli toimii kuin eläimilläkin; ympäristö muokkaa ihmisiä joten ihmisen on hyvä olla liikkeellä jotta aivot saavat vaikutteita erilaisista seuduista. Se ei tarkoita missään nimessä että pitäisi ryhtyä tukemaan esimerkiksi monikulttuurisuutta, vaan niin paljon on erilaisuutta esim. meillä täällä Suomessa josta oppia. Vaeltaminen luonnossa lapissa, on hyvin erilaista kuin vaeltelu Lahden seudulla luonnossa. Pienistä tekijöistä muodostuu suuri kokonaisuus. Kokonaisuus joka määrittää ihmisen mielen ja kokonaisen kansakunnan mielen ja sen yhteenkuuluvuuden tunteen. Voit muuttaa pois Suomesta, vaihtaa kotimaatasi, mutta Isänmaatasi et voi koskaan vaihtaa. Sinut on kehitetty sen kansan ja ympäristön parissa jossa synnyit ja ensimmäiset asiat omaksuit aivoihisi.

    • att2

      Olet oikeassa kaikilta jää jotain kesken elämässä. Itse olen ollut herkkä nuorena ja nöyrä se aika kuitenkin loppuin kun muutin Ruotsiin. Suomessa kylläkin nöyryys tai uskottavuus oli hyvä asia niitä aikoja vieläkin muistan monessa mielessä.

    • Luettuani ketjun ainakin osapuilleen, lataan tänne että minusta herkkyys ei ole heikkous, vaan vahvuus. Täällä on keskusteltu herkkien ja arkojen ehdoilla kulkemisesta, mutta käytännössä en usko että se toimii niin. Herkkä oppii kyl suojaamaan itsensä ja väistämään niitä tilanteita missä voi tulla vettä niskaan. Hän osaa lukea toista ja ennakoida tilannetta paremmin kuin sellainen ei-herkkä.

      • Sama mieltä tuota ennakointikyvystä ja toisen lukemisesta. Minusta herkkyys sinänsä on rikkaus varsinkin jos sen osaa kohdentaa oikein ja oppii tunnistamaan omat rajansa ja pitämään niistä kinni.


      • siilimuori kirjoitti:

        Sama mieltä tuota ennakointikyvystä ja toisen lukemisesta. Minusta herkkyys sinänsä on rikkaus varsinkin jos sen osaa kohdentaa oikein ja oppii tunnistamaan omat rajansa ja pitämään niistä kinni.

        Joo, varsinkin jos siinä samassa peilaa toistakin. Josta tullaan netin taitoluisteluun... täällä on vaikea tehdä se, kun on monta ihmistä ja ilman ilmeitä.


      • hmp.f kirjoitti:

        Joo, varsinkin jos siinä samassa peilaa toistakin. Josta tullaan netin taitoluisteluun... täällä on vaikea tehdä se, kun on monta ihmistä ja ilman ilmeitä.

        Näin on, se ei onnistu netissä ja se aiheuttaakin ne knfliktitilanteet suurimmaksi osaksi.


    • HighlySensitivePerson

      Onko niin että ihminen kuvittelee toisten ihmisten näkevän värit samoin kuin hän, kuulevan äänet samanlaisina, tuntevan kosketuksen yhtä voimakkaana?

      Uskon että näin on ja se on yksi syy väärinymmärryksille. Mistä me tiedämme miltä ruoka toisen suussa maistaa tai miten jonkun puhe voi rasittaa jonkun toisen korvia.

      terveisin HSP

      • Hyvä pointti. Kuka tietää kuinka taide koskettaa, mikä ärsyttää ja mikä miellyttää.
        Olen tunneihminen, herkkä ja luova, mutta keskustelupalstoilla sian nahkainen körmy.


      • korppis kirjoitti:

        Hyvä pointti. Kuka tietää kuinka taide koskettaa, mikä ärsyttää ja mikä miellyttää.
        Olen tunneihminen, herkkä ja luova, mutta keskustelupalstoilla sian nahkainen körmy.

        Jos se siannahka onkin vaan puolustuskeino. Esitätä körmyä mutta kyse onkiin herkkyydestä ja joskus heikkoudestakin?


    • Viatonsivullinen

      Väitän, että erikoisherkät kestävät enemmän kun ns.tavalliset, esim. loukkauksia.

      • ent.siivoojaparka

        Tuo pitää kyllä osin paikkansa. Ihminen voi olla herkkä, mutta ei se välttämättä tarkoita sitä, että hän tuntee itsensä marttyyriksi ja ympäristön henkisesti pahoinpitelemäksi.


      • HighlySensitiveP

        Nimenomaan noin. Herkkänä osaa intuitiivisesti asettua toisen asemaan, ymmärtää paremmin ihmisiä ja tilanteita. Mutta usein ihmispaljous, hälinä väsyttää. Tarvitsee yksinoloa ja palautumista enemmän kuin ekstrovertti.


    • Jep

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      56
      1836
    2. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      49
      1615
    3. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      52
      1554
    4. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      5
      1507
    5. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      6
      1495
    6. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      6
      1395
    7. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      8
      1306
    8. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      12
      1271
    9. Revi siitä ja revi siitä

      Enkä revi, ei kiinnosta hevon vittua teidän asiat ja elämä. Revi itte vaan sitä emborullaas istuessas Aamupaskalla
      Varkaus
      4
      1153
    10. Kello on puoliyö - aika lopettaa netin käyttö tältä päivältä

      Kello on 12, on aika laittaa luurit pöydälle ja sallia yörauha kaupungin asukkaille ja työntekijöille. It is past midni
      Hämeenlinna
      4
      1128
    Aihe